Lähde: Finlex-tietokanta

Naapuruussuhde - Oikeudenkäyntikulut

Ratkaisunumero:	103
Diaarinumero:	S 17/117
Antopäivä:	8.2.2018
Asianumero:	THO:2018:3

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

B:n ja C:n omistaman kiinteistön aiemmin omistanut B:n isä D oli istuttanut pensasaidan, joka oli osittain A:n omistaman kiinteistön puolella. A:n vaatimus B:n ja C:n velvoittamisesta poistamaan pensasaita kustannuksellaan hylättiin. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, koska asia oli oikeudellisesti epäselvä.

KANTA-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 14.11.2016

Selostus asian käsittelystä käräjäoikeudessa

A:n omistamalla omakotitalokiinteistöllä on yhteinen raja B:n ja C:n omistaman omakotitalokiinteistön kanssa. Asiassa oli riidatonta, että tonttien välisellä raja-alueella sijaitseva pensasaita, jonka oli istuttanut B:n ja C:n omistaman tontin aiemmin omistanut B:n isä D, sijaitsi osittain A:n tontin puolella.

Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi sopinut D:n kanssa aidan paikasta. Riski pensasaidan sijainnista on siten ollut D:llä. Asiassa oli selvitetty, että asianosaiset havaitsivat vasta tarkistusmittauksessa 1.6.2015 pensasaidan sijaitsevan osittain A:n tontin puolella.

Käräjäoikeus totesi selkeän lähtökohdan olevan, ettei kukaan saa ilman toisen suostumusta kasvattaa puita tai pensaita toisen omistamalla maalla. Hämeenlinnan rakennusjärjestyksen 20 §:n mukaan istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo täysikasvuisenakin pysyvät omalla tontilla, ellei asiasta ole naapurin kanssa toisin sovittu.

Käräjäoikeus totesi naapuruussuhdelain 8 §:n soveltuvan parhaiten puihin, joiden suuret oksat tai...