Lähde: Finlex-tietokanta

Lapsen tapaamisoikeus - Keinohedelmöitys - Ulkomailla asuminen - Turvakielto

Ratkaisunumero:	125
Diaarinumero:	S 16/691
Antopäivä:	2.3.2017
Asianumero:	I-SHO:2017:4

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Aviopuolisot B ja D olivat saaneet lapsen keinohedelmöityksen avulla siten, että hedelmöitys oli tapahtunut käyttäen hyväksi D:n isän A:n sukusoluja. Lapsen C synnyttyä avioliitto oli purkautunut ja B oli hakenut D:n isyyden kumoamista. Isyyden kumoamisen jälkeen A:n kanteesta hänen isyytensä C:hen oli vahvistettu. A:n haettua yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, koska B:n ja C:n suojaksi oli annettu turvakielto ja he olivat muuttaneet pysyvästi ulkomaille, jonka vuoksi määräys tapaamisoikeudesta olisi ainakin toistaiseksi vaikutukseton. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että tapaamisoikeuden tosiasiallisena tarkoituksena oli säilyttää D:n suhteet lapseen. Hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä yhteishuollolle ollut, mutta vahvisti C:lle oikeuden tavata isäänsä A:ta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 3.5.2016

A on käräjäoikeudelle toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että C määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon ja että C:lle vahvistetaan oikeus tavata isäänsä A:ta.

Käräjäoikeus on 3.5.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan hakemuksen. Käräjäoikeus on perusteluissaan muun muassa lausunut, että A oli ollut lapselle alunperin isoisä. Lapselle asian käsittämistä ja käsittelemistä on muuttuneissa olosuhteissa pidettävä haasteellisena. B:n ja lapsen on ilmoitettu muuttaneen ulkomaille pysyvästi. Lapsella ja äidillä on ...