Lähde: Finlex-tietokanta

Pakkokeino - Vangitseminen
Oikeudenkäyntimenettely - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Esitutkinta

Ratkaisunumero:	1814
Diaarinumero:	R 20/2124
Antopäivä:	29.12.2020
Asianumero:	HelHO:2020:15

Tutkinnanjohtaja oli vaatinut rikoksesta epäillyn A:n määräämistä vangittavaksi. A oli vaatinut, että ennen vangitsemiskäsittelyä hänen tuli saada perehtyä asiakirjoihin, jotka hänen mukaansa olivat välttämättömiä vapaudenmenetyksen laillisuuden riitauttamiseksi. Kysymys vangitsemisen edellytyksistä sekä epäillyn tiedonsaantioikeuden laajuudesta ja sen merkityksestä vangitsemisen edellytysten arvioinnissa.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 10.11.2020

Käräjäoikeus määräsi A:n vangittavaksi todennäköisin syin epäiltynä törkeästä huumausainerikoksesta. Rikoksesta säädetty ankarin rangaistus oli vähintään vuosi vankeutta ja oli syytä epäillä, että A vaikeuttaa asian selvittämistä. Käräjäoikeus oli katsonut, että vangitseminen ei asian laadun, epäillyn iän tai muiden henkilökohtaisten olosuhteiden vuoksi ollut kohtuutonta, pakkokeinon käyttöä voitiin pitää puolustettavana eikä matkustuskieltoa ollut pidettävä riittävänä pakkokeinona vangitsemisen sijasta. Käräjäoikeuden mukaan sille ei ollut esitetty mitään sellaista tietoa, johon A ei olisi saanut tutustua ja jolla olisi ollut merkitystä hänen vangitsemisestaan päätettäessä.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Marjut Löfroth.

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 29.12.2020

Kantelu

A on hovioikeuteen 13.11.2020 saapuneessa kantelussaan vaatinut, että hänet vapautetaan välittömästi. A on edelleen pyytänyt, että hovioikeus pyytää asiassa e...