Lähde: Juhani-tietokanta

Ulosotto - Ulosmittaus - Omistusoikeus - Ulosotto - Täytäntöönpano - Ulosotto - Kiinteistön pakkohuutokauppa - Omistusoikeus - Riita-asia - Ulosotto - Keinotekoinen varallisuusjärjestely

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu merkittävinä indisioina keinotekoisesta järjestelystä seuraavat seikat:

1) Velallinen ja sivullinen ovat niin sanottuja läheisiä, joko luonnollisina henkilöinä tai esimerkiksi osake- tai muun sellaisen omistuksen ketjutuksen kautta huipentumanaan se, että kysymyksessä on itse asiassa itsekontrahointi.

2) Järjestelyistä ilmenee, että velallisella on paljon lakitietoa velka- ja muiden varallisuussuhteiden juridiikasta.

3) Velallisen ulospäin havaittavat vauraat/ylelliset elämäntavat ja elintaso ovat melkoisessa ristiriidassa hänen kovin kehnon, monesti jopa "sosiaaliluukkutasoa" olevan ulosotto-oikeudellisen "varattomuutensa" kanssa.

Korkein oikeus on keinotekoista järjestelyä koskevassa ratkaisukäytännössään katsonut, että lähtökohtaista varallisuusjärjestelmän arvioimisessa keinotekoiseksi on se, että velallinen hyödyntää omaisuutta, vaikka se nimellisesti kuuluukin sivulliselle. Pelkästään se seikka, että sivullisen nimissä oleva omaisuus on hankittu velallisen varoilla, ei tee järjestelystä keinotekoista.

Aihealueet
• Yritystoiminta
• 2 Yhteisöt
• Rikos- ja prosessioikeus
• 2 Prosessioikeus