Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 107/2024
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n ja liitteen muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että ajoneuvoveroa korotettaisiin yhteensä noin 34 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa. Korotus kohdistuisi pääosin täyssähköautojen ja ladattavien hybridien perusveroon ja käyttövoimaveroon.

Täyssähköautojen vuosittainen ajoneuvoveron perusvero nousisi noin 53 euroa. Täyssähköhenkilöautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 35 euroa. Ladattavien hybridihenkilöautojen vuosittainen perusvero nousisi keskimäärin noin 37 euroa. Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero nousisi keskimäärin noin 41 euroa ja ladattavien dieselkäyttöisten hybridihenkilöautojen käyttövoimavero laskisi keskimäärin noin 140 euroa. Ladattavien hybridipakettiautojen perusvero nousisi keskimäärin noin 35 euroa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. Ehdotettua ajoneuvoveroa sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.1.2026 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen neuvottelussa vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta sovittiin toimenpiteistä, joilla parannetaan julkisen talouden kestävyyttä ja luodaan edellytykset velkaantumisen kasvun taittamiseen. Julkisen talouden suunnitelma käsiteltiin valtioneuvoston yleisistunnossa 25.4.2024.

Osana sovittuja toimenpiteitä päätettiin täyssähköautojen (jäljempänä sähköautojen) ja lataushybridien ajoneuvoveron korotuksesta sekä siitä, että samalla jatketaan täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvon verotukea neljällä vuodella. Näiden toimenpiteiden staattiseksi yhteisvaikutukseksi vuosille 2026–2028 mitoitettiin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Esitys oli lausuntokierroksella lausuntopalvelussa 26.6.–15.8.2024.

Lausuntopyyntö, lausuntotiivistelmä ja saadut lausunnot ovat nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM105:00/2024.

2 Nykytila ja sen arviointi

2.1 Ajoneuvovero

Ajoneuvoverolaissa (1281/2003) säädetään ajoneuvoverosta, joka koostuu perusverosta ja muilta kuin bensiinikäyttöisiltä ajoneuvoilta kannettavasta käyttövoimaverosta. Ajoneuvoveroa kannetaan M- ja N-luokkaan kuuluvasta ajoneuvosta, kun se on merkitty tai sen olisi tullut olla Suomessa merkitty liikenneasioiden rekisteriin taikka ilmoitettu liikennekäyttöön otetuksi. Lisäksi ulkomaille rekisteröidyistä ajoneuvoista kannetaan eräissä tapauksissa kiinteää veroa ja kulutusveroa.

Perusvero on ajoneuvoverolain soveltamisalaan kuuluvilta henkilö- ja pakettiautoilta (M1-, N1-, M1G- ja N1G-luokat) sekä suurimmalta sallitulta kokonaismassaltaan enintään 3 500 kilogramman erikoisautoilta valtiontaloudellisista syistä kannettava vero, jolla on myös ajoneuvon hiilidioksidipäästöihin perustuva ohjausvaikutus. Perusvero määräytyy ensisijaisesti ajoneuvon valmistajan ilmoittaman EU:n lainsäädännön mukaan mitatun ominaishiilidioksidipäästön perusteella.

Ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuva ajoneuvoveron perusvero tuli voimaan henkilö- ja pakettiautoille vuonna 2010. Tämän jälkeen ajoneuvoveroon on tehty kolme korotusta, joista viimeisin on vuonna 2015 tehty muutos, jolloin perusveroa korotettiin koko veronalaista ajoneuvokantaa koskevana tasokorotuksena yhteensä 100 miljoonalla eurolla 1.1.2017 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Korotus toteutettiin samassa yhteydessä autoveron alennusten kanssa. Muutosten tavoitteena on ollut uudistaa ajoneuvokantaa vähäpäästöisempään suuntaan sekä siirtää liikenneverotuksen painopistettä ajoneuvojen hankinnasta niiden liikennekäytössä pitämiseen.

Vuonna 2018 ajoneuvoveron perusveroa kevennettiin yhteensä noin 50 miljoonalla eurolla vähäpäästöisiä autoja painottaen siten, että alennusta on sovellettu 1.1.2020 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Ajoneuvoveron perusveroa kevennetään uudelleen noin 50 miljoonalla eurolla 1.1.2025 ja sen jälkeisiltä päiviltä vanhemmilta keski- ja suuripäästöisiltä autoilta sekä niiltä autoilta, joista ei ole päästömittaustietoa. Uudempien autojen verotus ei tässä vaiheessa muutu.

Vuonna 2021 yksinomaan sähköä tai vetyä käyttävien henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron perusveroa korotettiin 64,97 eurolla vuodessa koskien autoja, jotka on otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua perusveroa sovelletaan kuitenkin vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon, joten se on huomioitu vuoden 2022 lokakuun alusta alkaen lähetetyissä verolipuissa. Korotus toteutettiin samassa yhteydessä, kun ensirekisteröinnin yhteydessä kannettavan autoveron alin veron osuus laskettiin nollaan, mikä tarkoittaa, ettei sähkö- tai vetykäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista enää kanneta autoveroa. Autoverotuksen muutosta sovelletaan autoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen.

Lisäksi ajoneuvoveron perusveroon tehtiin tekninen muutos vuonna 2018, jonka myötä ajoneuvoveron verotasot sopeutettiin EU:n lainsäädännön mukaiseen uuteen yhdenmukaistettuun kevyiden ajoneuvojen kansainväliseen testimenetelmään eli Worldwide Light Vehicles Test Procedure -mittaustapaan, jäljempänä WLTP-mittaustapa. Uusi mittaustapa korvasi vuoden 2018 syyskuun alusta alkaen aiemmin voimassa olleen eurooppalaisen ajosyklin eli New European Driving Cycle -mittaustavan, jäljempänä NEDC-mittaustapa. Ajoneuvoverolain muuttamisesta annetulla lailla (571/2018) ajoneuvoverolain liitteeseen lisättiin uusi verotaulukko, jota sovelletaan uudella mittaustavalla mitattujen ajoneuvojen verotuksessa 1.1.2020 lukien. Muutoksen myötä ajoneuvoverolain liitteessä on kaksi ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuvaa ajoneuvoveron perusveroa koskevaa verotaulukkoa, joita sovelletaan liikennekäytössä oleviin ajoneuvoihin sen perusteella, onko hiilidioksidipäästö mitattu WLTP-mittaustavalla vai muulla EU:n lainsäädännön tarkoittamalla mittaustavalla. Ajoneuvoverolain liitteessä on lisäksi verotaulukko, jota sovelletaan kokonaismassan perusteella verotettaviin ajoneuvoihin.

Perusveron määrä on verotaulukoissa määritelty jokaiselle hiilidioksidigrammalle siten, että vero nousee päästöjen kasvaessa. Enimmillään perusveron määrä on 654,44 euroa vuodessa auton päästöjen ollessa 400 grammaa tai enemmän kilometriltä.

Sellaisen auton, jonka käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, eli jonka hiilidioksidipäästö on 0 grammaa, perusveron määrä on 53,29 euroa vuodessa. Jos tällainen auto on kuitenkin otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen, ajoneuvoveron perusveroa korotetaan vuodessa 64,97 eurolla, eli perusveron määrä on tällöin 118,26 euroa vuodessa. Korotus tehtiin samalla kun sähköautojen autovero poistettiin.

Kokonaismassan perusteella määräytyvä perusvero on 222,65 euroa vuodessa verotaulukon alarajalla eli kokonaismassan ollessa enintään 1 300 kilogrammaa ja 632,18 euroa vuodessa verotaulukon ylärajalla kokonaismassan ollessa 3 401 kilogrammaa tai enemmän.

Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineenaan muuta kuin moottoribensiiniä. Fiskaalisen tarkoituksensa lisäksi käyttövoimaverolla tasoitetaan eri tavoin verotettujen käyttövoimien verotuksesta johtuvia kustannuksia keskimääräisellä vuotuisella ajosuoritteella. Henkilöautojen käyttövoimaveron tasot ovat yhteydessä liikennepolttoaineiden verotasoon.

Käyttövoimavero määräytyy ajoneuvon suurimman sallitun kokonaismassan perusteella. Dieselhenkilöautoilla käyttövoimavero on 5,5 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta päivää kohti. Vero on 1,5 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö. Ladattavalla bensiinihybridillä vero on 0,5 senttiä ja dieselhybridillä 4,9 senttiä. Ladattavan bensiinihybridin kohdalla käyttövoimaveroa ei määritellä bensiinin käytön osuudesta. Metaania käyttävällä kaasuautolla käyttövoimavero on 3,1 senttiä.

Paketti- ja kuorma-autojen käyttövoimaverolla ei ole vastaavaa verotusta tasaavaa vaikutusta kuin henkilöautoilla. Pakettiauton vero on 0,9 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta. Kuorma-autojen käyttövoimaverolla pannaan täytäntöön EU:n lainsäädännössä edellytetty raskaiden ajoneuvojen vuotuinen vero. Kuorma-autojen käyttövoimaveroa määrättäessä otetaan kokonaismassan ja akseleiden lisäksi huomioon se, käytetäänkö ajoneuvoa perävaunun vetoon.

Ajoneuvovero on määritelty päiväkohtaisena verona, joka kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta ajoneuvon rekisterissä olevien tietojen perusteella. Veroa ei kanneta päiviltä, joina ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi. Verovelvollinen ajoneuvoverosta on rekisteriin merkitty omistaja tai haltija omistus- tai hallinta-ajaltaan. Veroviranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Ahvenanmaan maakunnassa veroviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto.

2.2 EU:n lainsäädäntö

Ajoneuvoverotusta ei ole yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä lukuun ottamatta raskailta ajoneuvoilta kannettavaa vuotuista ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettujen verojen lisäksi jäsenvaltiot voivat kansallisesti kantaa ajoneuvoista tämänkaltaisia veroja, kunhan verotuksessa huomioidaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräykset. Merkittävimmät rajoitukset kansallisille valmisteveroille asettavat mainitun sopimuksen syrjimättömyysperiaate ja valtiontukimääräykset.

EU:n lainsäädännöllä ohjataan autonvalmistajia toimittamaan pienempipäästöisiä autoja Euroopan markkinoille. Valmistajien tulee kalenterivuosittain päästä tiettyihin hiilidioksidipäästötavoitteisiin ensirekisteröityjen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta. Valmistajille asetetut päästötavoitteet lisäävät käytännössä merkittävästi sähköautojen määrää Euroopan markkinoilla. Velvoitteesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/631. 1 Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 osana niin sanottua 55-valmiuspakettia ja vihreän kehityksen ohjelman toteutusta ehdotuksen edellä mainitun asetuksen muuttamisesta. Muutoksen myötä hiilidioksidipäästöjen vähennysten välitavoitteeksi on vuodelle 2030 asetettu 55 prosenttia uusille henkilöautoille ja 50 prosenttia kevyille hyötyajoneuvoille vuoden 2021 tavoitetasoon verrattuna. 2 Tavoitteena on, että sekä uusien henkilöautojen että uusien hyötyajoneuvojen tulisi olla päästöttömiä vuonna 2035.

Ominaishiilidioksidipäästö kuvaa ajoneuvon yhdistettyä polttoaineen kaupunki- ja maantiekulutusta vastaavaa hiilidioksidipäästöä. Päästöarvo määräytyy EU:n tyyppihyväksyntäsäännöksissä edellytetyllä tavalla ja ajoneuvon valmistaja ilmoittaa tiedon vaatimuksenmukaisuustodistuksen kautta kansalliselle tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka Suomessa on Liikenne- ja viestintävirasto.

EU:n lainsäädännössä säädettynä ja ominaishiilidioksidipäästön määrittävänä ensisijaisena mittaustapana käytettiin vuoden 2017 elokuun loppuun saakka NEDC-mittaustapaa 3. Pitkään käytössä olleeseen NEDC-mittaustapaan kohdistui kritiikkiä, ja se korvattiin todenmukaisempia polttoaineenkulutustietoja ja päästöarvoja tavoittelevalla WLTP-mittaustavalla vaiheittain vuosien 2017–2019 aikana. 4 Uusi mittaustapamenetelmä huomioi edeltäjäänsä tarkemmin ajoneuvon ominaisuudet, minkä lisäksi testausolosuhteet ja -ajat ovat tarkemmin säänneltyjä ja kattavampia. Merkittävä muutos on myös se, että ajoneuvokohtainen varustelu, kuten renkaat, huomioidaan mittauksessa, jos se vaikuttaa ajoneuvon ilmanvastukseen, painoon tai vierintävastukseen.

Asetus (EU) 2019/631 edellyttää, että Euroopan komissio seuraa vuosina 2021–2026 ajoneuvojen todellisia ajonaikaisia päästöjä ja arvioi kuinka hyvin WLTP-mittaustavan mukaisesti määritellyt hiilidioksidipäästöt edustavat todellisia ajo-olosuhteita. Tämä tapahtuu keräämällä tietoja ajoneuvojen valmistajilta, kansallisilta viranomaisilta tai suoralla tiedonsiirrolla ajoneuvoista. Tiedot perustuvat polttoaineen kulutusta seuraavien ajoneuvolaitteiden toimintaan. Tällainen laite on ollut pakollinen uusissa henkilöautoissa vuodesta 2021 ja uusissa pakettiautoissa vuodesta 2022 lähtien. Komissio antaa havainnoista vuosittain kertomuksen. Komission ensimmäinen raportti julkaistiin maalikuussa 2024 ja se perustuu vuodelta 2021 kerättyihin tietoihin 5.

Vaikka komissio on todennut ensimmäisen tietojenkeruuvuoden datan puutteelliseksi, on siitä voitu tehdä ensimmäisiä johtopäätöksiä WLTP-mittaustavan toimivuudesta. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen todellisen polttoaineen kulutuksen ja päästöjen todettiin EU-tasolla olevan ajokilometreillä painotettuna keskimäärin noin 18,1 prosenttia WLTP-mittaustavalla määriteltyjä lukemia suurempia.

Ladattavilla hybrideillä todellisten hiilidioksidipäästöjen havaittiin olevan EU-tasolla keskimäärin 3,5 kertaa WLTP-mittaustavalla määriteltyä suuremmat. Tämä tarkoittaa noin neljä litraa suurempaa polttoaineen kulutusta 100 kilometriä kohti tai 100 hiilidioksidigrammaa suurempaa päästöä kilometriltä. Ero johtuu lähinnä siitä, että lataussähkön osuus näiden autojen käyttövoimana on jäänyt tyyppihyväksynnässä käytettyjä laskentaoletuksia selvästi vähäisemmäksi. Lataussähkön vähäisen käytön havaittiin olevan yleistä erityisesti työsuhdekäytössä olevilla lataushybrideillä. Suomessa ladattavien hybridien päästöjen arvioitiin olevan noin 2,8 kertaa WLTP-mittaustapaa suuremmat.

Tämän perusteella komissio antoi asetuksen (EU) 2023/443, jolla muun muassa täsmennettiin ladattaviin hybrideihin sovellettavia sähköajon osuutta kuvaavia käyttötekijöitä sen varmistamiseksi, että tällaisille ajoneuvoille määritetyt hiilidioksidipäästöt edustavat kuljettajan todellista ajotapaa. 6 Muutoksen takia ladattavien hybridien WLTP-mittaustavan mukainen hiilidioksidipäästölukema kasvaa ensimmäisessä vaiheessa vuodesta 2025 lähtien tyyppihyväksyttyjen autojen kohdalla ja toisessa vaiheessa päästölukema kasvaa edelleen vuodesta 2027 lähtien tyyppihyväksyttyjen autojen kohdalla. Muutoksella ei ole vaikutusta aikaisemmin tyyppihyväksyttyjen autojen päästölukemiin.

2.3 Ajoneuvokanta ja verotulot

Vuoden 2023 lopussa liikennekäytössä oli noin 2 756 000 henkilöautoa ja 340 000 pakettiautoa. Näistä sähköautoja oli noin 87 000 ja ladattavia hybridejä 135 000. Ladattavista hybrideistä noin 6 600 oli varustettu dieselmoottorilla ja loput bensiinimoottorilla. Taulukossa 1 on esitetty ennuste henkilöautokannan kehityksestä käyttövoimittain vuoteen 2028. Henkilöautokannassa sähköautojen ja lataushybridien lukumäärän ennustetaan kasvavan selvästi lähivuosina. Pakettiautokannan sähköistymisen odotetaan etenevän henkilöautoja hitaammin. Sähköisten pakettiautojen määrän ennustetaan nousevan vuoden 2023 lopun noin 3 300 autosta noin 24 000 autoon vuoden 2028 loppuun mennessä. Pakettiautoissa lataushybridien määrän oletetaan jäävän hyvin vähäiseksi.

Taulukko 1. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen ennustettu määrä käyttövoimittain vuoden lopussa (valtiovarainministeriön syksyn 2024 ennuste).

  Bensiini Diesel Kaasu Lataushybridi, bensiini Lataushybridi, diesel Sähkö Yhteensä
2022 1 855 886 719 927 15 610 98 353 5 686 44 889 2 740 351
2023 1 825 428 695 233 16 386 128 564 6 542 83 758 2 755 911
2024 1 792 321 665 797 16 749 162 551 7 561 119 669 2 764 647
2025 1 747 339 630 760 16 833 195 675 8 576 170 698 2 769 881
2026 1 690 637 590 908 16 846 225 854 9 582 239 702 2 773 529
2027 1 620 502 547 280 16 791 253 492 10 142 328 918 2 777 125
2028 1 541 529 499 675 16 612 278 550 10 666 435 303 2 782 335

WLTP-mittaustavalla mitattujen ei-ladattavien henkilöautojen keskipäästö maaliskuun 2024 lopussa oli noin 140 grammaa kilometriltä ja lataushybridien keskimääräinen päästö 38 grammaa kilometriltä. Maaliskuun 2024 lopussa WLTP-mittaustavalla tyyppihyväksyttyjä ei-ladattavia henkilöautoja oli liikennekäytössä yhteensä 367 000 ja lataushybrideitä 108 000. NEDC-mittaustavalla mitattujen ei-ladattavien henkilöautojen keskipäästö maaliskuun 2024 lopussa oli noin 154 grammaa kilometriltä ja lataushybridien noin 46 grammaa. NEDC-mittaustavalla tyyppihyväksyttyjä ei-ladattavia henkilöautoja oli liikennekäytössä maaliskuun 2024 lopussa noin 1,9 miljoonaa ja lataushybrideitä noin 35 600.

Henkilöautokannan tyyppihyväksytty keskipäästöarvo on viime vuosina laskenut noin 2–4 grammaa vuodessa, kun huomioidaan mittaustapamuutos. Henkilöautokannan keskipäästön laskun odotetaan kiihtyvän edelleen sähköautojen ja lataushybridien osuuden noustessa. Henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemisen kannalta olennaista on kuitenkin autojen todellinen päästötaso sekä ajosuoritteiden jakautuminen eri päästötason autoille. Polttomoottoriautojen todelliset päästötasot ovat laskeneet autonvalmistajien ilmoittamia virallisia päästötasoja selvästi vähemmän.

Vuonna 2023 ajoneuvoveroa kannettiin 1 087 miljoonaa euroa. Tästä perusveron osuus oli noin 664 miljoonaa euroa. Perusveron tuotosta 552 miljoonaa euroa kertyi henkilöautoista ja 112 miljoonaa euroa pakettiautoista.

Perusveron nimellisen verotuoton odotetaan laskevan ajoneuvokannan hiilidioksidipäästötason laskiessa. Koska ajoneuvoveron perusvero on euromääräinen, se ei seuraa yleistä hintatasoa tai nimellistä tulokehitystä ilman reaaliarvoa turvaavia veronkorotuksia. Vuoteen 2023 verrattuna perusveron tuoton odotetaan pienenevän nimellisesti noin 141 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Verotuoton reaalinen arvo laskee samalla ajanjaksolla noin 180 miljoonaa euroa.

Käyttövoimaveron tuotto oli vuonna 2023 noin 423 miljoonaa euroa. Tästä henkilöautojen osuus oli noin 330 miljoonaa ja pakettiautojen 33 miljoonaa euroa. Henkilöautojen käyttövoimaveron ennustetaan alenevan nimellisesti noin 30 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Henkilöautojen käyttövoimaverotuloihin vaikuttaa laskevasti dieselautojen määrän lasku ja nostavasti sähköautojen ja lataushybridien määrän nousu.

Keskimääräisen perusveron määrä oli vuonna 2023 henkilöautoilla noin 199 euroa vuodessa ja pakettiautoilla noin 323 euroa vuodessa olettaen, että ajoneuvot ovat koko vuoden liikennekäytössä.

Käyttövoimavero oli dieselhenkilöautoilta keskimäärin 438 euroa, ladattavilta bensiinihybrideiltä 46 euroa, ladattavilta dieselhybrideiltä 531 euroa ja sähköhenkilöautoilta 135 euroa vuodessa. Pakettiautojen käyttövoimavero oli keskimäärin 94 euroa vuodessa.

2.4 Nykytilan arviointi

2.4.1 Ajoneuvoveron perusvero

Ajoneuvoveron perusveroa voidaan pitää suhteellisen hyvin toimivana ja verotuloja tuottavana fiskaalisena verona. Henkilö- ja pakettiautokanta muodostaa vakaan ja Suomessa pysyvän veropohjan, jossa verorasitus voidaan jakaa koko autokannalle.

Perusveron päästöporrastuksella on myös tavoiteltu liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, mutta sen on kuitenkin todettu olevan selvästi polttoaineverotusta ja autoverotusta huonommin toimiva päästöohjauskeino. Ajoneuvoveron päästöporrastus perustuu ajoneuvon valmistajan ilmoittamaan ominaispäästöön. Ajoneuvon käytöstä aiheutuvilla todellisilla päästöillä ei ole vaikutusta perusveron määrään, eikä se siten kannusta kuluttajia ajamaan vähemmän polttoaineveron tavoin. Kuluttajat eivät myöskään ota autoilun tulevia kustannuksia täysimääräisesti huomioon, mikä heikentää vuosittain kerättävän ajoneuvoveron perusveron ja sen päästöporrastuksen vaikutusta kuluttajien ajoneuvon hankinta- ja käyttöpäätöksiin.

Perusveron päästöporrastus heikentää myös mahdollisuuksia kerätä verotuloja, koska autokannan uudistuessa vähäpäästöisemmäksi ajoneuvokannan keskimääräinen verorasitus ja siten perusverolla kerättävät verotulot pienenevät.

Liikenteen veroista ajoneuvoveron perusvero kohdentuu polttoaineveroa ja autoveroa enemmän pienituloisiin kotitalouksiin, kun tarkastellaan verorasitusta suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Ajoneuvoverorasitus riippuu myös kotitalouden omistaman auton päästötasosta. Suurituloiset kotitaloudet omistavat useammin uudempia ja vähäpäästöisempiä autoja, kun taas pienituloisilla kotitalouksilla on todennäköisemmin vanhoja ja sen takia suuripäästöisempiä autoja. Aikaisemmin ero suuri- ja pienituloisten omistamien autojen päästötasoissa oli suhteellisen vähäinen, sillä suurituloisten kotitalouksien uudemmat autot olivat useammin myös suurikokoisia ja siten myös suuripäästöisiä polttomoottoriautoja. Päästöero on kuitenkin todennäköisesti kasvanut ja kasvaa edelleen, koska suurituloiset kotitaloudet valitsevat sähköauton tai lataushybridin pienituloisia kotitalouksia todennäköisemmin.

Perusveron päästöohjaus ei myöskään kohtele tasapuolisesti eri ikäisiä saman päästötason ajoneuvoja, sillä valmistajien ilmoittamien ominaispäästöjen ja ajoneuvojen todellisten ominaispäästöjen eron on havaittu kasvaneen ajan myötä. Erityisesti vanhemman NEDC-mittausmenetelmän heikkouksien takia valmistajien ilmoittamat ominaispäästöt laskivat 2000-luvulla selvästi nopeammin kuin kyseisten ajoneuvojen todelliset ominaispäästöt. Tämän takia todellisiin ominaispäästöihin suhteutettu verorasitus on yleensä suurempi vanhemmilla autoilla. Tämän seikan vaikutusta vähennettiin vuoden 2024 alussa voimaantulleella lainmuutoksella alentamalla niiden vanhempien autojen perusveroa, joiden päästöt on mitattu NEDC-menetelmällä.

Ladattavien hybridien kohdalla WLTP-mittaustavan mukaisten päästöarvojen noustessa tyyppihyväksyntää koskevan asetuksen seurauksena vuosina 2025 ja 2027, perusveron nykyinen päästöporrastus tulee puolestaan kohtelemaan uusien standardien mukaan tyyppihyväksyttyjä ladattavia hybridejä tiukemmin kuin samanlaisia ennen vuotta 2025 tyyppihyväksyttyjä autoja.

2.4.2 Ajoneuvoveron käyttövoimavero

Käyttövoimaverotusta muutetiin vuonna 2011 voimaantulleen energiaverouudistuksen yhteydessä. Dieselöljyn sekä sähkön ja kaasujen liikennekäyttöön liittyvien veroteknisten rajoitteiden takia veromalli toteutettiin edelleen polttoaineverojen ja käyttövoimaveron yhdistelmällä. Yhdistelmä pyrittiin säätämään jokaiselle ajonevojen tekniikkavaihtoehdolle siten, että energiaveromallin määrittelemä verorasitus toteutuisi.

Käyttövoimaveron tasot määritettiin energiaverouudistuksen yhteydessä objektiivisella ja tekniikkaneutraalilla laskentamallilla, jossa otettiin huomioon kullakin käyttövoimalla käytettävien ajoneuvojen keskimääräinen vuotuinen ajosuorite, ajoneuvojen keskimääräinen polttoaineen tai energian kulutus, polttoaineen käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt sekä polttoaineista ja sähköstä kannettava laskennallinen liikennepolttoaineen vero. Koska dieselöljyn, kaasujen ja sähkön energiaverot jäivät laskennallista tasoa alemmiksi, käyttövoimaverona kannetaan laskennallisen ja tosiasiallisen energiaveron erotus.

Nykyisin liikennepolttoaineiden energiaveromallin mukainen energiasisältöveron normiverotaso on noin 6,05 senttiä kilowattitunnilta ja hiilidioksidiveron normiverotaso 62 euroa hiilidioksiditonnilta. Verotasot vastaavat moottoribensiinin valmisteveroon sovellettavia energiasisältöveron ja hiilidioksidiveron tasoja. Dieselöljyn hiilidioksidivero on liikennepolttoaineiden energiaveromallin mukainen mutta dieselöljyn energiasisältöveron alennus noin 2,96 senttiä kilowattitunnilta on pysynyt vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeisellä tasolla. Liikennekäytössä käytettävän maa- ja biokaasun energiasisältöveron verotaso on nykyisin noin 1,03 senttiä kilowattitunnilta ja maakaasun hiilidioksidiveron taso 53 euroa hiilidioksiditonnilta. Koska nykyisin liikenteessä käytettävä kaasu on käytännössä biokaasua, liikenteessä käytettävän kaasun energiaverotuki on moottoribensiinin ja biokaasun energiasisältöveron välinen erotus, noin 5,02 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön energiaverotaso on 2,24 senttiä kilowattitunnilta, joka on noin 3,81 senttiä kilowattitunnilta moottoribensiinin energiasisältöveroa matalampi. Vuoden 2011 energiaverouudistuksen yhteydessä liikennesähkön energiaverotuen laskennassa sähkön tuotannon päästöt katsottiin tulevan hinnoitelluksi päästökaupalla. Päästöoikeuden nykyinen hinta kiinteiden laitosten päästökaupassa vastaa suunnilleen nykyistä liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron tasoa. Vuonna 2023 Suomen sähköntuotannosta laskennallisesti päästötöntä oli 94 prosenttia ja osuuden ennustetaan nousevan lähivuosina. Siten liikennesähkön hiilidioksidiverottomuudesta ei käytännössä muodostuisi jatkossakaan verotukea, vaikka sähkön verotuen laskennassa ei huomioitaisi kiinteiden laitosten päästökauppaa polttoaineiden jakelijoiden päästökaupan käynnistyessä vuodesta 2027 alkaen.

Valmisteltaessa energiaverouudistusta käytettiin keskimääräisenä vuotuisena ajosuoritteena dieselautolla 25 000 kilometriä ja polttoaineen kulutuksena 6,5 litraa sadalla kilometrillä, mikä vastaa hiilidioksidipäästöä 173 grammaa kilometrillä. Sähkö- ja kaasuautoja oli tuolloin rekisteröity vasta muutamia satoja, joten näiden ajoneuvojen käytöstä ja energiankulutuksesta ei ollut vielä kattavasti tietoja. Sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaveron tasot määriteltiin käyttäen varsin matalia ajosuoritteita, koska tuolloin näiden käyttövoimien alkuvaiheessa olevan teknisen kehityksen ja latausinfrastruktuurin puutteellisuuden katsottiin rajoittavan ajoneuvojen käytettävyyttä. Käyttövoimaveron määrittelyssä kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen ajosuoritteena käytettiin 10 000 kilometriä ja hybridien lataussähköllä ajettuna osuutena käytettiin 5 000 kilometriä.

Sähköautoilla ja ladattavilla hybridiautoilla keskimääräisenä energiankulutuksena käytettiin tuolloin laskennassa 0,2 kilowattituntia kilometrillä ja kaasuautojen kulutuksena 4,5 kilogrammaa sadalla kilometrillä. Kulutuslukemia voi pitää yhä melko realistisina.

Käyttövoimavero määrätään ajoneuvon kokonaismassan jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Määritettäessä käyttövoimaverotasoja energiaverouudistuksen yhteydessä käytettiin henkilöautojen kokonaismassana laskelmissa 2 100 kilogrammaa lukuun ottamatta täyssähköautoja, joiden keskimääräisenä kokonaismassana käytettiin 1 400 kilogrammaa, koska alkuvaiheessa tarjonnan arveltiin kohdistuvan pienempiin ja kevyempiin sähköautoihin.

Dieselhenkilöautojen kohdalla nykyinen käyttövoimaveron taso vastaa suhteellisen hyvin kotitalouksien dieselin alennetusta verotasosta saamaa hyötyä. 7 Sen sijaan teknologian kehitys sekä lataus- ja jakeluinfrastruktuurin laajentuminen ovat johtaneet siihen, että sähkö-, kaasu- ja hybridiautoilla ei ole enää verotasojen laskennassa huomioon otettuja rajoitteita ajosuoritteen suhteen. Alhaiseksi määriteltyjen ajosuoritteiden takia sähkö- ja kaasuautojen kohdalla käyttövoimaveron taso ei riitä kompensoimaan energiaverotuesta syntyvää verohyötyä. Sähköautojen sekä lataushybridien kohdalla tarjonta on toisaalta painottunut vuoden 2011 laskentaoletuksiin nähden selvästi painavampiin ajoneuvoihin, mikä on vaikuttanut täyssähköautojen verotukea pienentävästi.

Käyttövoimaveron alimitoitus on merkittävä erityisesti kaasuautojen kohdalla, sillä nettohyöty verotuesta voi olla suurusluokaltaan noin 300–400 euroa vuodessa 17 000 kilometrin keskimääräisellä vuosisuoritteella. Sähköautoille ja lataushybrideille energiaverotuksesta muodostuvan verotuen suuruuden arviointiin liittyy epävarmuutta, sillä Suomessa sähköautojen ja lataushybridien vuotuisista ajokilometreistä ja todellisesta sähkön kulutuksesta on saatavilla vielä heikosti kattavaa tilastotietoa. Tilastokeskuksen katsastusdataan perustuvan ajosuoritelaskennan perusteella muuta kuin bensiiniä tai dieseliä käyttövoimanaan käyttävien henkilöautojen vuotuinen ajosuorite oli vuonna 2023 keskimäärin noin 17 000 kilometriä, mutta laskentaan liittyy epävarmuuksia uusimpien ajoneuvojen katsastusdatan puuttuessa. Jos sähköautojen keskimääräinen vuosisuorite on välillä 15 000–20 000 kilometriä vuodessa, keskimääräinen todellinen sähkönkulutus 19–23 kilowattituntia sadalla kilometrillä ja keskimääräinen kokonaismassa 2 401–2 500 kilogrammaa, sähköautojen keskimääräinen verohyöty nykyisestä energiaverotuen ja käyttövoimaveron yhdistelmästä olisi tällä hetkellä noin 0–80 euroa vuodessa.

Lataushybridien osalta arvioitu verotuen suuruus riippuu keskeisesti oletetusta sähköllä ajon osuudesta. Tällä hetkellä lataushybridien käyttövoimavero on sama sen ilmoitetusta sähköisestä toimintamatkasta riippumatta. Tätä voi pitää ongelmallisena ottaen huomioon, että lataushybridien sähköiset toimintamatkat voivat vaihdella parista kymmenestä kilometristä yli sataan kilometriin, minkä seurauksena myös käytännön mahdollisuudet hyödyntää lataussähköä käyttövoimana vaihtelevat merkittävästi. Suomessa vuonna 2022 rekisteröityjen uusien lataushybridien keskimääräinen sähköinen toimintamatka oli noin 60 kilometriä. Nykyisin tyyppihyväksynnässä käytettävän laskentatavan mukaan samojen autojen laskennallinen sähköllä ajon osuus olisi keskimäärin noin 80 prosenttia. Samojen autojen laskennallinen sähköllä ajon osuus olisi vuonna 2025 tyyppihyväksynnässä käyttöön tulevan uuden laskentatavan perusteella noin 50 prosenttia ja vuonna 2027 käyttöön tulevan laskentavan perusteella noin 30 prosenttia. Vuotuisella 17 000 kilometrin ajosuoritteella energiaverotuen ja käyttövoimaveron yhdistelmästä syntyvä keskimääräinen verohyöty bensiinikäyttöisille lataushybrideille olisi 30–80 prosentin sähköllä ajon osuudella ja yllä mainituilla sähkönkulutuksilla keskimäärin noin 0–100 euroa vuodessa.

Käyttövoimaveroa tulisi ajoittain päivittää vastaamaan ajoneuvokannassa vähitellen tapahtuvia muutoksia siten, että vero vastaisi vuositasolla kyseisen käyttövoiman keskimääräistä veroetua, joka aiheutuu polttoaineen tai sähkön energiaveromallia alemmasta verotasosta.

3 Tavoitteet

Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen neuvottelussa vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta sovitut toimenpiteet ajoneuvoveron korottamisesta.

Neuvotteluissa sovitun mukaisesti korotus koskisi perusveroa ja käyttövoimaveroa ja se kohdennettaisiin lähinnä sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin. Autokannan sähköistyessä tällä veronkorotuksen kohdistuksella saadaan aikaan kasvava verotulokertymä. Käyttövoimaveron muutoksella pyritään lisäksi päivittämään energiaverojärjestelmää johdonmukaisemmaksi siten, että sähkön moottoribensiiniä alemmasta valmisteverosta sähköautoille ja ladattaville hybrideille aiheutuva veroetu poistuisi keskimäärin vuositasolla.

Sovittu ajoneuvoveron korotus liittyy myös työsuhdesähköautojen verotusarvon verotuen jatkamiseen vuosille 2026–2029. Tavoitteena on lisätä veromuutoksilla valtion verotuloja staattisen arvion mukaan noin 20 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasossa, sisältäen työsuhdeautojen verotuen jatkamisesta valtiolle aiheutuvaksi arvioitu verotulomenetys. Valtiontaloudellisista syistä ajoneuvoveron korotus olisi kuitenkin pysyvä, eikä myöskään korotuksen mitoitus muuttuisi työsuhdeautojen verotuen toteutuvien kustannusten mukaan.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1 Ehdotukset

Ajoneuvoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusveroa korotetaan verotaulukoissa 1 ja 1 A sekä käyttövoimaveron tasoja päivitetään laskentaperusteita uudistamalla. Verotaulukkoa 1 sovelletaan niihin autoihin, joiden hiilidioksidipäästö on mitattu NEDC-menetelmällä ja verotaulukkoa 1 A autoihin, joiden hiilidioksidipäästö on mitattu WLTP-menetelmällä. Muutokset kohdistuisivat lähinnä sähköautoihin ja ladattaviin hybrideihin.

Perusvero korotettaisiin 106,21 euroon vuodessa verotaulukossa 1 päästövälillä 0–82 grammaa ja verotaulukossa 1 A päästövälillä 0–102 grammaa. Tätä suurempipäästöisillä autoilla verotus ei muuttuisi. Korotuksia ei myöskään tehtäisi verotaulukkoon 2, jota sovelletaan lähinnä niihin autoihin, joilla ei ole päästömittaustietoa.

Sähköautoilla perusvero nousisi 52,91 eurolla vuodessa. Koska niiltä sähköautoilta, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen, kannetaan voimassa olevan lain mukaisesti verotaulukon alin veron määrä korotettuna 64,97 eurolla vuodessa, nousisi uudempien sähköautojen perusvero noin 171 euroon vuodessa.

Ladattavien hybridien perusvero nousisi keskimäärin noin 37 eurolla nykyisestä. Korotus koskisi samalla myös eräitä muita polttomoottoriautoja, joiden WLTP-menetelmällä mitatut hiilidioksidipäästöt jäävät alle 103 grammaan tai NEDC-menetelmällä alle 83 grammaan kilometriltä. Käytännössä korotus koskisi tältä osin jotain pienipäästöisiä ei-ladattavia bensiinihybridejä. Näiden korotukset olisivat pääosin 0–11 euroa vuodessa.

Seuraavissa kuvissa on esitetty ajoneuvoveron perusveron määrän nykyinen ja ehdotettu suhde ominaishiilidioksidipäästöihin. Kuva 1 koskee niitä autoja, joiden päästöt on määritelty WLTP-mittaustavan mukaisesti ja kuva 2 niitä autoja, joiden päästöt on määritetty NEDC-mittaustavalla. Molemmista kuvista ilmenee, että sähköautoilla, ladattavilla hybrideillä ja eräillä pienipäästöisillä ei-ladattavilla hybrideillä olisi jatkossa sama kiinteä verotaso, eikä päästöjen määrä enää vaikuttaisi siihen. Perusveron nykyistä vastaava päästöohjaus alkaisi tällöin vasta päästöjen ylittäessä WLTP-mittaustavalla 103 grammaa kilometriltä ja NEDC-mittaustavalla 82 grammaa kilometriltä.

Kuva 1. Vuotuinen perusvero päästöjen suhteen WLTP-mittaustavan mukaisilla autoilla

Kuva

Kuva 2. Vuotuinen perusvero päästöjen suhteen NEDC-mittaustavan mukaisilla autoilla

Kuva

Sähköautojen ja ladattavien hybridien käyttövoimaveroa ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että se vastaisi keskimäärin vuositasolla näiden saamaa verohyötyä energiaverotuesta eli siitä, että sähkön energiaveron taso on matalampi kuin liikennepolttoaineiden energiasisältöveron normiverotaso.

Tämän perusteella sähköautojen käyttövoimaveroa ehdotetaan nostettavan nykyisestä 1,5 sentistä päivältä 1,9 senttiin päivältä alkavaa 100 kilogrammaa kohden. Keskimäärin sähköauton käyttövoimavero nousisi nykyisestä noin 130 eurosta 35 eurolla vuodessa.

Ladattavien bensiinikäyttöisten hybridien käyttövoimaveroa ehdotetaan nostettavan nykyisestä 0,5 sentistä päivältä 0,95 senttiin päivältä alkavaa 100 kilogrammaa kohden. Ladattavien bensiinihybridien käyttövoimavero nousisi keskimäärin 41 eurolla vuodessa. Ladattavien dieselkäyttöisten hybridien käyttövoimaveroa ehdotetaan alennettavan nykyisestä 4,9 sentistä päivältä 3,6 senttiin päivältä alkavaa 100 kilogrammaa kohden. Dieselkäyttöisten lataushybridien kohdalla sähköllä ajettavan osuuden kasvattaminen nykyiseen nähden laskisi dieselkäyttöisten lataushybridien käyttövoimaveroa, koska dieselillä ajettava osuus laskisi ja dieselin verotuki ajokilometriä kohden on suurempi kuin sähkön verotuki sen sähköautoa heikomman energiatehokkuuden vuoksi. Keskimäärin dieselkäyttöisen lataushybridin käyttövoimavero laskisi nykyisestä 536 eurosta 394 euroon vuodessa.

Käyttövoimaveron laskennassa käytettäisiin sähköautoilla ja ladattavilla bensiinikäyttöisillä hybrideillä ajosuoritteena 17 000 kilometriä vuodessa. Bensiinikäyttöisten lataushybridien keskimääräiseksi sähköllä ajon osuudeksi oletetaan 50 prosenttia, joka vastaa kutakuinkin vuonna 2022 Suomeen ensirekisteröityjen bensiinikäyttöisten lataushybridien keskimääräistä sähköllä ajon osuutta, kun sähköllä ajon osuus määritettäisiin komission asetuksessa (EU) 2023/443 lataushybrideihin vuonna 2025 sovellettavalla käyttötekijöiden laskukaavalla. Dieselkäyttöisten ladattavien hybridien keskimääräiseksi ajosuoritteeksi oletetaan 20 000 kilometriä vuodessa, josta 8 500 kilometriä oletetaan ajettavan sähköllä. Lisäksi laskennassa on otettu huomioon vuoden 2026 yleinen arvonlisäverokanta, sillä energiaverot ovat osa arvonlisäveropohjaa toisin kuin käyttövoimavero.

Sähköautojen sähkönkulutusta ja sen yhteyttä henkilöautojen kokonaismassaan on arvioitu vuonna 2022 ensirekisteröidyillä henkilöautoilla. Sähköautojen keskimääräinen WLTP-standardin mukainen sähkönkulutus vuonna 2022 ensirekisteröidyillä henkilöautoilla oli noin 18,5 kilowattituntia sadalla kilometrillä. Käyttövoimaveron laskennassa WLTP-standardin mukaista sähkönkulutusta korotettiin kertoimella 1,18. Käytetty korotuskerroin vastaa bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen havaittua keskimääräistä todellisen kulutuksen ja WLTP-standardin mukaisen polttoaineen kulutuksen eroa EU-tasolla.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

4.2.1 Taloudelliset vaikutukset

Ajoneuvoveron muutosten arvioidaan lisäävän ajoneuvoveron tuottoa vuoden 2026 tasossa noin 34 miljoonaa euroa, josta perusveron korotuksen osuus olisi noin 20 miljoonaa euroa. Muutoksesta noin 30 prosenttia eli 10 miljoonaa euroa toteutuisi verotuoton nousuna jo vuonna 2025, sillä ajoneuvovero kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta ja uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin jo tammikuusta 2025 alkaen.

Sähköautojen ja lataushybridien yleistyessä veromuutokset kohdentuisivat yhä suurempaan osaan ajoneuvokannasta, jolloin veromuutosten ajoneuvoveron tuottoa lisäävä vaikutus kasvaisi. Veronkorotuksen ajoneuvoveron tuottoa lisäävän vaikutuksen arvioidaan olevan noin 44 miljoonaa euroa vuonna 2027 ja 55 miljoonaa euroa vuonna 2028.

Kuluttajahintaindeksin muutoksen arvioidaan olevan vuonna 2026 veromuutosten johdosta noin 0,03 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman veromuutosta. Kuluttajahintaindeksin nousu lisäisi indeksisidonnaisia tulonsiirtomenoja vuodesta 2027 lähtien arviolta noin 13 miljoonalla eurolla. Veromuutoksen vaikutuksen muihin julkisen talouden verojen ja veroluonteisiin maksujen tuottoihin arvioidaan olevan kokonaisuutena vähäinen. Ehdotettujen veromuutosten julkista taloutta parantavan vaikutuksen arvioidaan olevan vuonna 2027 nettomääräisesti noin 30 miljoonaa euroa.

Veromuutokset koskisivat vuonna 2026 arviolta noin puolta miljoonaa liikennekäytössä olevaa henkilö- tai pakettiautoa eli noin kuudesosaa liikennekäytössä olevasta henkilö- ja pakettiautokannasta. Vuoden 2026 tasossa veronkorotuksesta kohdistuisi sähköautoihin noin 18 miljoonaa euroa ja lataushybrideihin noin 16 miljoonaa euroa. Ei-ladattaviin polttomoottoriautoihin kohdistuva osuus olisi alle puoli miljoonaa euroa.

4.2.2 Yritysvaikutukset

Liikennekäytössä oli vuoden 2023 lopussa noin 180 000 henkilöautoa ja 154 000 pakettiautoa, joiden haltijana on yritys. Jos ajoneuvovero nousisi yritysautoille keskimääräisen korotuksen verran, merkitsisi se noin 2,5 miljoonan euron ajoneuvoverorasituksen korotusta yrityssektorille. Sähköisten ajoneuvojen osuus yritysautoissa lienee kuitenkin keskimääräistä suurempi, minkä vuoksi yrityksille kohdistuva kustannusrasitus on todennäköisesti esitettyä hieman suurempi.

4.2.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotettu muutos edellyttää muutoksia ajoneuvoverotuksen tietojärjestelmiin. Kyse olisi kertaluonteisista muutoksista ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Ehdotettujen verotasojen muutoksien arvioidaan lisäksi lisäävän hieman tarvetta ajoneuvoveroneuvonnalle. Muutokset toteutettaisiin virastojen nykyisillä resursseilla.

4.2.4 Ympäristövaikutukset

Koska veromuutokset lisäisivät lievästi sähköautojen ja lataushybridien vuotuisia kustannuksia verrattuna polttomoottoriautoihin, sähköautojen ja lataushybridien markkinaosuudet ensirekisteröinneissä ja käytettynä maahantuoduissa ajoneuvoissa pienentyisivät lievästi. Veromuutoksen seurauksena ajoneuvokannassa arvioidaan olevan vuoden 2030 loppuun mennessä sähköautoja noin 10 500 ajoneuvoa vähemmän ja lataushybrideitä noin 4 000 ajoneuvoa vähemmän.

Ehdotettujen muutosten arvioidaan lisäävän liikenteen polttoaineiden kulutuksesta ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä noin 0,03 megatonnia vuoden 2030 tasolla. Taakanjakosektorin laskennalliset hiilidioksidipäästöt nousisivat vuoden 2030 tasolla arviolta noin 0,02 megatonnia, kun huomioidaan uusiutuvien polttoaineiden osuus polttoaineiden kulutuksesta. Taakanjakosektorin laskennalliset hiilidioksidipäästöt olisivat kumulatiivisesti vuosilta 2025–2030 arviolta noin 0,06 megatonnia korkeammat. Yhdessä nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen jatkamisen kanssa taakanjakosektorin laskennalliset päästöt olisivat kumulatiivisesti vuosilta 2025–2030 noin 0,01 megatonnia korkeammat. Vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta, sillä autokannan kehitykseen, autojen liikennesuoritteisiin ja autojen todelliseen polttoaineiden kulutukseen sekä arviossa sovellettuihin hintajoustoihin liittyy epävarmuutta.

Muutoksilla olisi vain vähäinen merkitys pienhiukkaspäästöihin, sillä muutoksen vaikutus autojen markkinaosuuksiin olisi todennäköisesti pieni ja uudempien polttomoottoriautojen pienhiukkaspäästöt polttoaineiden poltosta ovat nykyään suhteellisen matalia.

4.2.5 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Ajoneuvoveron muutosten vaikutus jakaantuu kotitalouksille riippuen siitä, kuinka monta ja millaisia ajoneuvoja kotitaloudet omistavat ja tulevat omistamaan. Veronkorotuksen vaikutus kotitalouksien väliseen tulonjakoon jää kuitenkin pieneksi johtuen ennen kaikkea veronkorotuksen pienuudesta.

Ehdotetut veronkorotukset kohdistuisivat lähivuosina todennäköisesti suhteellisesti enemmän keskimmäisiin ja ylempiin tulokymmenyksiin, sillä alemmissa tulokymmenyksissä täyssähköautojen ja lataushybridien omistus on todennäköisesti myös lähivuosina selvästi harvinaisempaa. Lisäksi alimmat tulokymmenykset hyötyisivät suhteellisesti enemmän siitä, että veromuutokset kasvattaisivat suhteellisesti indeksisidonnaisia etuustuloja ylempiä tulokymmenyksiä enemmän. Ajan myötä veronkorotusten vaikutus tasaantuisi, kun sähköautojen ja lataushybridien omistus yleistyisi myös alemmissa tulokymmenyksissä.

Kuva 3. Veromuutosten vaikutus asuntokuntien käytettävissä oleviin tuloihin tulokymmenyksittäin vuoden 2026 tasossa. Lähde: Tilastokeskus, VATT, VM

Kuva

Alueellisesti ehdotettu korotus kohdistuisi keskimääräistä enemmän eteläiseen Suomeen, jossa sähköautoja ja lataushybridejä on keskimäärin muuta maata enemmän.

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1 Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Ajoneuvoveron perusveron korotus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi koko henkilö- ja pakettiautokantaa koskevana tasakorotuksena, eli siten, että korotuksen määrä ei riippuisi auton ominaispäästöistä. Muutoksen vaikutukset ajoneuvojen hankintapäätöksiin tai päästöihin jäisivät tällöin ehdotettua toteutustapaa pienemmiksi. Verotuotto olisi samalla mahdollista kerätä ajoneuvoa kohti huomattavasti ehdotettua matalammalla perusveron korotuksella, joskin perusveron tulisi nousta vuosittain johtaakseen vastaaviin verotuottoihin kuin ehdotettu perusveron korotustapa. Perusveron tasakorotus kohdistuisi enemmän polttomoottoriautoihin ja siten enemmän pienituloisiin auton omistaviin kotitalouksiin. Lisäksi toisin kuin ehdotettu perusveron korotus, tasakorotus ei poistaisi tulevasta lataushybridien tyyppihyväksyntämenetelmän päivityksestä aiheutuvaa erilaista verokohtelua ajoneuvokannassa olevien lataushybridien välillä.

Ladattavien hybridien käytössä mahdollisuus lataussähkön hyödyntämiseen riippuu merkittävästi auton ajoakun kapasiteetista, joka vaikuttaa auton sähköiseen toimintamatkaan. Sähköinen toimintamatka toimisi indikaattorina lataushybridin sähköllä ajon osuudesta kuten nykyisin lataushybridien päästöarvojen tyyppihyväksynnässä. Suurempi sähköinen toimintamatka tarkoittaa parempaa mahdollisuutta hyödyntää lataussähköä auton käyttövoimana ja siten suurempaa veroetua bensiinin käyttöön verrattuna. Tämän takia ladattavien hybridien käyttövoimaverossa olisi perusteltua ottaa huomioon autokohtaisesti auton kokonaismassan lisäksi auton sähköinen toimintamatka.

Sähköajon osuus voitaisiin määrittää komission asetuksessa (EU) 2023/443 lataushybrideihin vuonna 2025 sovellettavalla käyttötekijöiden laskukaavalla. Tällöin esimerkiksi 45 kilometrin sähköinen toimintamatka vastaisi lataussähkölle noin 40 prosentin osuutta ja 80 kilometrin toimintamatka noin 60 prosentin osuutta.

Edellä kuvattuja muutoksia ei kuitenkaan todennäköistesti ehdittäisi toteuttamaan Liikenne- ja viestintäviraston tietojärjestelmiin siten, että lainmuutos voisi tulla voimaan vuoden 2025 alussa. Tämän takia sähköisen toimintamatkan ajoneuvokohtaista huomioon ottamista lataushybridien käyttövoimaveron laskennassa ei ole sisällytetty ehdotettuihin muutoksiin.

5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioita kannetaan ajoneuvon rekisteröintiin tai hankintaan perustuvaa veroa tai maksua taikka ajoneuvon omistamiseen tai liikennekäytössä pitämiseen perustuvaa veroa. Verotuksen taso ja perusteet vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Ajoneuvon omistamiseen tai liikennekäytössä pitämiseen kohdistuvan ajoneuvoveron kaltaisen vuotuisen veron perusteena on tyypillisesti moottorin koko tai teho, ajoneuvon polttoaineen kulutus tai haitallisuus ympäristölle. Hiilidioksidipäästötason huomioivaa ajoneuvoveroa kannetaan useassa jäsenvaltiossa, esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa, Irlannissa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Joissakin jäsenvaltioissa veroperusteissa voi olla alueellisia eroja. Sen sijaan muun muassa Latvia, Tšekki, Slovakia ja Unkari eivät ole sitoneet ajoneuvoveroaan lainkaan hiilidioksidipäästöön.

Ruotsissa vuoden 2018 jälkeen käyttöönotettujen henkilöautojen ajoneuvovero on perustunut muiden verotasoon vaikuttavien osien ohella bonus malus -malliin, jossa suuripäästöisiltä ajoneuvoilta kerätään korotettua ajoneuvoveroa eli malusta ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan myönnetään hankintatukea eli bonusta. Ruotsi luopui vähäpäästöisten autojen hankintabonuksesta vuoden 2022 marraskuussa. Toisaalta myös korotetun ajoneuvoveron kantamisen päästöjen alarajaa on laskettu ja se on uusilla autoilla 75 grammaa kilometriltä. Sähköautoista ja ladattavista hybrideistä kannettava ajoneuvovero on nykyisin 360 kruunua vuodessa, mikä vastaa pienintä henkilöautoilta kannettavaa veronmäärää.

Tanskassa 1.7.2021 jälkeen ensirekisteröidyiltä henkilöautoilta kannetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan porrastettua ajoneuvoveroa. Alin veron määrä on 780 kruunua vuodessa ja se kannetaan sähköautoilta sekä lataushybrideiltä, joiden päästö on enintään 58 grammaa kilometriltä.

Norjassa henkilöautojen ja pakettiautojen ajoneuvovero on korvattu vuodesta 2018 lähtien tieliikenteen vakuutusmaksuverolla.

Alankomaissa ajoneuvoveron määrä riippuu muun muassa ajoneuvon massasta ja polttoaineesta. Sähköautot ja muut päästöttömät autot on vapautettu ajoneuvoverosta. Autot, joiden hiilidioksidipäästö on enintään 50 grammaa kilometriltä, kuten useimmat lataushybridit, maksavat puolet täydestä veron määrästä. Nämä veroedut ollaan kuitenkin poistamassa vaiheittain siten, että vuonna 2025 sähköautojen ajoneuvovero on 25 prosenttia ja alle 50 gramman päästöisten ajoneuvojen 75 prosenttia täydestä verosta. Vuodesta 2026 lähtien myös näistä autoista maksetaan täysimääräinen vero.

6 Lausuntopalaute

Lausunnot antoivat liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Liikenne- ja viestintävirasto, Suomen ympäristökeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Auto-alan Keskusliitto ry, Autoliitto ry, Autotuojat ja -teollisuus ry, Helsingin seudun liikenne HSL, Suomen ilmastopaneeli, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Sähköinen liikenne ry, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, Veronmaksajain Keskusliitto ry sekä kolme yksityishenkilöä.

Selkeä enemmistö lausunnon antaneista kritisoi veronkorotusten kohdentamista. Ehdotettuja muutoksia pidettiin yleisesti ristiriitaisina päästövähennystavoitteiden ja -velvoitteiden kanssa. Ehdotettujen muutosten katsottiin purkavan verotuksen ympäristöohjausta vähentämällä kannusteita autokannan sähköistymiselle. Tämän katsottiin myös heikentävän toimintaympäristön ennakoitavuutta ja olevan haitallinen signaali vaikeassa tilanteessa oleville automarkkinoille sähköautojen myynnin muutoinkin hidastuttua. Hitaamman sähköistymisen todettiin aiheuttavan päästöhaittojen lisäksi myös taloudellista haittoja, kuten liiketoimintamahdollisuuksien heikkenemistä. Lisäksi myös edellytykset energiatehokkuuden parantamiseen sekä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön heikkenevät. Useissa lausunnoissa korostettiin, että liikenteen sähköistymistä tulisi nykyisessä vaiheessa pikemmin vauhdittaa, jotta vältytään julkiselle taloudelle ja autoilijoille kalliiksi koituvilta toimenpiteiltä, erityisesti jakeluvelvoitteen äkillisiltä nostoilta tai päästöoikeuksien ostoilta. Muutamissa lausunnoissa katsottiin myös tarpeelliseksi arvioida esityksen vaikutuksia yhdessä muiden ilmastopolitiikkaan liittyvien päätösten kanssa.

Useissa lausunnoissa pidettiin ymmärrettävänä liikenteen verotukseen kohdistuvia valtiontaloudellisia tarpeita. Joissain lausunnoissa kyseenalaistettiin nykyiseen pieneen sähköautokantaan kohdennetun veronkorotuksen tehokkuus ja käsiteltiin mahdollisuutta kohdistaa ajoneuvoveron fiskaalinen korotus koko autokantaan. Yleisesti tarpeellisena nähtiin liikenteen verotuksen laajempi uudistaminen, kuitenkin siten, ettei liikenteen sähköistymiskehitys vaarannu.

Käyttövoimaverotuksen ajantasaisuuteen tehtäviä tarkistuksia pidettiin muutamissa lausunnoissa kannatettavana. Samalla kuitenkin mainittiin ristiriitaisena se, että kaasuautot on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Eräässä lausunnossa ehdotettiin isojen esteettömien taksien vapauttamista käyttövoimaverosta.

Esityksen perusteluita on täydennetty tietyltä osin lausuntopalautteen perusteella. Muutoin esitystä ei ole muutettu lausuntojen johdosta esityksessä mainituilla perusteluilla, ottaen myös huomioon esityksen melko rajallisiksi arvioidut vaikutukset päästöihin ja ajoneuvokantaan.

7 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2025.

Koska ajoneuvovero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta, uusia veroperusteita voidaan soveltaa vasta 12 kuukauden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Tämä on perusteltua verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun takia. Siten, jos laki tulisi voimaan 1.1.2025, lakia sovellettaisiin 1.1.2026 ja sen jälkeisiltä veropäiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ensimmäinen päivä, jolta vero kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan, olisi tällöin 1.1.2026. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin kuitenkin jo tammikuusta 2025 alkaen.

8 Suhde muihin esityksiin

Esitys liittyy valtion vuoden 2025 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Esitys kasvattaa valtion ajoneuvoverotuloja vuodesta 2025 lähtien.

Vuoden 2025 talousarvioesitykseen liittyvässä hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain 11 §:n muuttamisesta ehdotetaan matkailuautojen ajoneuvoveron käyttövoimaveron muuttamista siten, että se määräytyisi muiden M1-luokan henkilöautojen käyttövoimaveroa vastaavalla tavalla. Muutos koskisi ajoneuvoverolain 11 §:n 1 momentin 3 kohtaa. Mainittu muutos on tarvittaessa sovitettava yhteen tämän esityksen kanssa.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki ajoneuvoverolain 11 §:n ja liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 11 §:n 1 momentin 2 kohta ja liitteen verotaulukot 1 ja 1 A, sellaisina kuin ne ovat, 11 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 943/2018, verotaulukko 1 laissa 1223/2023 ja verotaulukko 1 A laissa 1071/2018, seuraavasti:

11 §
Käyttövoimavero

Ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä, määrätään käyttövoimaveroa. Käyttövoimaveron määrä päivää kohden on:


2) poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, käyttövoimaveron määrä päivää kohden on jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta:

a) 1,9 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö;

b) 0,95 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö ja moottoribensiini;

c) 3,6 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö ja dieselöljy;

d) 3,1 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on metaanista koostuva polttoaine;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Päivää kohden kannettavan veron määrä lasketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2025.


Helsingissä 23.9.2024

Pääministeri
Petteri Orpo

Valtiovarainministeri
Riikka Purra

VEROTAULUKKO 1

Auton CO2-päästöt Veron määrä
g/km senttiä/päivä euroa/365 päivää
0 29,10 106,21
1 29,10 106,21
2 29,10 106,21
3 29,10 106,21
4 29,10 106,21
5 29,10 106,21
6 29,10 106,21
7 29,10 106,21
8 29,10 106,21
9 29,10 106,21
10 29,10 106,21
11 29,10 106,21
12 29,10 106,21
13 29,10 106,21
14 29,10 106,21
15 29,10 106,21
16 29,10 106,21
17 29,10 106,21
18 29,10 106,21
19 29,10 106,21
20 29,10 106,21
21 29,10 106,21
22 29,10 106,21
23 29,10 106,21
24 29,10 106,21
25 29,10 106,21
26 29,10 106,21
27 29,10 106,21
28 29,10 106,21
29 29,10 106,21
30 29,10 106,21
31 29,10 106,21
32 29,10 106,21
33 29,10 106,21
34 29,10 106,21
35 29,10 106,21
36 29,10 106,21
37 29,10 106,21
38 29,10 106,21
39 29,10 106,21
40 29,10 106,21
41 29,10 106,21
42 29,10 106,21
43 29,10 106,21
44 29,10 106,21
45 29,10 106,21
46 29,10 106,21
47 29,10 106,21
48 29,10 106,21
49 29,10 106,21
50 29,10 106,21
51 29,10 106,21
52 29,10 106,21
53 29,10 106,21
54 29,10 106,21
55 29,10 106,21
56 29,10 106,21
57 29,10 106,21
58 29,10 106,21
59 29,10 106,21
60 29,10 106,21
61 29,10 106,21
62 29,10 106,21
63 29,10 106,21
64 29,10 106,21
65 29,10 106,21
66 29,10 106,21
67 29,10 106,21
68 29,10 106,21
69 29,10 106,21
70 29,10 106,21
71 29,10 106,21
72 29,10 106,21
73 29,10 106,21
74 29,10 106,21
75 29,10 106,21
76 29,10 106,21
77 29,10 106,21
78 29,10 106,21
79 29,10 106,21
80 29,10 106,21
81 29,10 106,21
82 29,10 106,21
83 29,20 106,58
84 29,50 107,67
85 29,80 108,77
86 30,10 109,86
87 30,40 110,96
88 30,70 112,05
89 30,90 112,78
90 31,20 113,88
91 31,50 114,97
92 31,80 116,07
93 32,10 117,16
94 32,40 118,26
95 32,80 119,72
96 33,10 120,81
97 33,40 121,91
98 33,70 123,00
99 34,00 124,10
100 34,40 125,56
101 34,70 126,65
102 35,00 127,75
103 35,40 129,21
104 35,70 130,30
105 36,00 131,40
106 36,40 132,86
107 36,70 133,95
108 37,10 135,41
109 37,40 136,51
110 37,80 137,97
111 38,00 138,70
112 38,30 139,79
113 38,60 140,89
114 38,80 141,62
115 39,10 142,71
116 39,40 143,81
117 39,70 144,90
118 39,90 145,63
119 40,20 146,73
120 40,50 147,82
121 40,80 148,92
122 41,00 149,65
123 41,30 150,74
124 41,60 151,84
125 41,90 152,93
126 42,10 153,66
127 42,40 154,76
128 42,70 155,85
129 43,00 156,95
130 43,20 157,68
131 43,50 158,77
132 43,80 159,87
133 44,10 160,96
134 44,30 161,69
135 44,60 162,79
136 44,90 163,88
137 45,10 164,61
138 45,40 165,71
139 45,70 166,80
140 46,00 167,90
141 46,20 168,63
142 46,50 169,72
143 46,80 170,82
144 47,10 171,91
145 47,30 172,64
146 47,60 173,74
147 47,90 174,83
148 48,20 175,93
149 48,40 176,66
150 48,70 177,75
151 49,00 178,85
152 49,30 179,94
153 49,50 180,67
154 49,80 181,77
155 50,10 182,86
156 50,40 183,96
157 50,60 184,69
158 50,90 185,78
159 51,20 186,88
160 51,40 187,61
161 51,70 188,70
162 52,00 189,80
163 52,30 190,89
164 52,50 191,62
165 52,80 192,72
166 53,10 193,81
167 53,40 194,91
168 53,60 195,64
169 53,90 196,73
170 54,20 197,83
171 54,50 198,92
172 54,70 199,65
173 55,00 200,75
174 55,30 201,84
175 55,60 202,94
176 56,60 206,59
177 57,60 210,24
178 58,70 214,25
179 59,70 217,90
180 60,80 221,92
181 61,80 225,57
182 62,80 229,22
183 63,90 233,23
184 64,90 236,88
185 66,00 240,90
186 67,00 244,55
187 68,00 248,20
188 69,10 252,21
189 70,10 255,86
190 71,20 259,88
191 72,20 263,53
192 73,20 267,18
193 74,30 271,19
194 75,30 274,84
195 76,40 278,86
196 77,40 282,51
197 78,50 286,52
198 79,50 290,17
199 80,50 293,82
200 81,60 297,84
201 82,60 301,49
202 83,70 305,50
203 84,70 309,15
204 85,70 312,80
205 86,80 316,82
206 87,80 320,47
207 88,90 324,48
208 89,90 328,13
209 90,90 331,78
210 92,00 335,80
211 93,00 339,45
212 93,50 341,27
213 94,10 343,46
214 94,70 345,65
215 95,30 347,84
216 95,90 350,03
217 96,50 352,22
218 97,10 354,41
219 97,70 356,60
220 98,30 358,79
221 98,90 360,98
222 99,50 363,17
223 100,10 365,36
224 100,70 367,55
225 101,30 369,74
226 101,90 371,93
227 102,50 374,12
228 103,10 376,31
229 103,70 378,50
230 104,30 380,69
231 104,90 382,88
232 105,50 385,07
233 106,20 387,63
234 106,80 389,82
235 107,40 392,01
236 108,00 394,20
237 108,60 396,39
238 109,20 398,58
239 109,80 400,77
240 110,40 402,96
241 111,00 405,15
242 111,60 407,34
243 112,20 409,53
244 112,90 412,08
245 113,50 414,27
246 114,10 416,46
247 114,70 418,65
248 115,30 420,84
249 115,90 423,03
250 116,50 425,22
251 117,10 427,41
252 117,70 429,60
253 118,30 431,79
254 118,90 433,98
255 119,50 436,17
256 120,10 438,36
257 120,70 440,55
258 121,30 442,74
259 121,90 444,93
260 122,50 447,12
261 123,10 449,31
262 123,70 451,50
263 124,30 453,69
264 124,90 455,88
265 125,40 457,71
266 126,00 459,90
267 126,60 462,09
268 127,20 464,28
269 127,80 466,47
270 128,40 468,66
271 128,90 470,48
272 129,50 472,67
273 130,10 474,86
274 130,70 477,05
275 131,20 478,88
276 131,80 481,07
277 132,40 483,26
278 132,90 485,08
279 133,50 487,27
280 134,00 489,10
281 134,60 491,29
282 135,10 493,11
283 135,70 495,30
284 136,30 497,49
285 136,80 499,32
286 137,30 501,14
287 137,90 503,33
288 138,40 505,16
289 139,00 507,35
290 139,50 509,17
291 140,00 511,00
292 140,60 513,19
293 141,10 515,01
294 141,60 516,84
295 142,10 518,66
296 142,60 520,49
297 143,20 522,68
298 143,70 524,50
299 144,20 526,33
300 144,70 528,15
301 145,20 529,98
302 145,70 531,80
303 146,20 533,63
304 146,70 535,45
305 147,20 537,28
306 147,70 539,10
307 148,10 540,56
308 148,60 542,39
309 149,10 544,21
310 149,60 546,04
311 150,10 547,86
312 150,50 549,32
313 151,00 551,15
314 151,40 552,61
315 151,90 554,43
316 152,40 556,26
317 152,80 557,72
318 153,30 559,54
319 153,70 561,00
320 154,20 562,83
321 154,60 564,29
322 155,00 565,75
323 155,50 567,57
324 155,90 569,03
325 156,30 570,49
326 156,70 571,95
327 157,20 573,78
328 157,60 575,24
329 158,00 576,70
330 158,40 578,16
331 158,80 579,62
332 159,20 581,08
333 159,60 582,54
334 160,00 584,00
335 160,40 585,46
336 160,80 586,92
337 161,20 588,38
338 161,60 589,84
339 161,90 590,93
340 162,30 592,39
341 162,70 593,85
342 163,10 595,31
343 163,40 596,41
344 163,80 597,87
345 164,20 599,33
346 164,50 600,42
347 164,90 601,88
348 165,20 602,98
349 165,60 604,44
350 165,90 605,53
351 166,30 606,99
352 166,60 608,09
353 166,90 609,18
354 167,30 610,64
355 167,60 611,74
356 167,90 612,83
357 168,20 613,93
358 168,50 615,02
359 168,90 616,48
360 169,20 617,58
361 169,50 618,67
362 169,80 619,77
363 170,10 620,86
364 170,40 621,96
365 170,70 623,05
366 171,00 624,15
367 171,30 625,24
368 171,60 626,34
369 171,90 627,43
370 172,10 628,16
371 172,40 629,26
372 172,70 630,35
373 173,00 631,45
374 173,20 632,18
375 173,50 633,27
376 173,80 634,37
377 174,00 635,10
378 174,30 636,19
379 174,50 636,92
380 174,80 638,02
381 175,10 639,11
382 175,30 639,84
383 175,50 640,57
384 175,80 641,67
385 176,00 642,40
386 176,30 643,49
387 176,50 644,22
388 176,70 644,95
389 177,00 646,05
390 177,20 646,78
391 177,40 647,51
392 177,60 648,24
393 177,90 649,33
394 178,10 650,06
395 178,30 650,79
396 178,50 651,52
397 178,70 652,25
398 178,90 652,98
399 179,10 653,71
400 tai enemmän 179,30 654,44

VEROTAULUKKO 1 A

Auton CO2-päästöt Veron määrä
g/km senttiä/päivä euroa/365 päivää
0 29,10 106,21
1 29,10 106,21
2 29,10 106,21
3 29,10 106,21
4 29,10 106,21
5 29,10 106,21
6 29,10 106,21
7 29,10 106,21
8 29,10 106,21
9 29,10 106,21
10 29,10 106,21
11 29,10 106,21
12 29,10 106,21
13 29,10 106,21
14 29,10 106,21
15 29,10 106,21
16 29,10 106,21
17 29,10 106,21
18 29,10 106,21
19 29,10 106,21
20 29,10 106,21
21 29,10 106,21
22 29,10 106,21
23 29,10 106,21
24 29,10 106,21
25 29,10 106,21
26 29,10 106,21
27 29,10 106,21
28 29,10 106,21
29 29,10 106,21
30 29,10 106,21
31 29,10 106,21
32 29,10 106,21
33 29,10 106,21
34 29,10 106,21
35 29,10 106,21
36 29,10 106,21
37 29,10 106,21
38 29,10 106,21
39 29,10 106,21
40 29,10 106,21
41 29,10 106,21
42 29,10 106,21
43 29,10 106,21
44 29,10 106,21
45 29,10 106,21
46 29,10 106,21
47 29,10 106,21
48 29,10 106,21
49 29,10 106,21
50 29,10 106,21
51 29,10 106,21
52 29,10 106,21
53 29,10 106,21
54 29,10 106,21
55 29,10 106,21
56 29,10 106,21
57 29,10 106,21
58 29,10 106,21
59 29,10 106,21
60 29,10 106,21
61 29,10 106,21
62 29,10 106,21
63 29,10 106,21
64 29,10 106,21
65 29,10 106,21
66 29,10 106,21
67 29,10 106,21
68 29,10 106,21
69 29,10 106,21
70 29,10 106,21
71 29,10 106,21
72 29,10 106,21
73 29,10 106,21
74 29,10 106,21
75 29,10 106,21
76 29,10 106,21
77 29,10 106,21
78 29,10 106,21
79 29,10 106,21
80 29,10 106,21
81 29,10 106,21
82 29,10 106,21
83 29,10 106,21
84 29,10 106,21
85 29,10 106,21
86 29,10 106,21
87 29,10 106,21
88 29,10 106,21
89 29,10 106,21
90 29,10 106,21
91 29,10 106,21
92 29,10 106,21
93 29,10 106,21
94 29,10 106,21
95 29,10 106,21
96 29,10 106,21
97 29,10 106,21
98 29,10 106,21
99 29,10 106,21
100 29,10 106,21
101 29,10 106,21
102 29,10 106,21
103 29,10 106,21
104 29,30 106,94
105 29,50 107,67
106 29,70 108,40
107 30,00 109,50
108 30,20 110,23
109 30,40 110,96
110 30,70 112,05
111 30,90 112,78
112 31,10 113,51
113 31,40 114,61
114 31,60 115,34
115 31,80 116,07
116 32,10 117,16
117 32,30 117,89
118 32,60 118,99
119 32,80 119,72
120 33,10 120,81
121 33,30 121,54
122 33,60 122,64
123 33,80 123,37
124 34,10 124,46
125 34,40 125,56
126 34,60 126,29
127 34,90 127,38
128 35,20 128,48
129 35,40 129,21
130 35,70 130,30
131 36,00 131,40
132 36,20 132,13
133 36,50 133,22
134 36,80 134,32
135 37,10 135,41
136 37,40 136,51
137 37,70 137,60
138 38,20 139,43
139 38,60 140,89
140 39,10 142,71
141 39,60 144,54
142 40,10 146,36
143 40,50 147,82
144 41,00 149,65
145 41,50 151,47
146 42,00 153,30
147 42,50 155,12
148 43,00 156,95
149 43,50 158,77
150 44,10 160,96
151 44,60 162,79
152 45,10 164,61
153 45,70 166,80
154 46,20 168,63
155 46,70 170,45
156 47,30 172,64
157 47,90 174,83
158 48,40 176,66
159 49,00 178,85
160 49,60 181,04
161 50,20 183,23
162 50,80 185,42
163 51,40 187,61
164 52,00 189,80
165 52,60 191,99
166 53,20 194,18
167 53,90 196,73
168 54,50 198,92
169 55,10 201,11
170 55,80 203,67
171 56,40 205,86
172 57,10 208,41
173 57,80 210,97
174 58,40 213,16
175 59,10 215,71
176 59,80 218,27
177 60,50 220,82
178 61,20 223,38
179 61,90 225,93
180 62,60 228,49
181 63,30 231,04
182 64,10 233,96
183 64,80 236,52
184 65,50 239,07
185 66,30 241,99
186 67,00 244,55
187 67,80 247,47
188 68,50 250,02
189 69,30 252,94
190 70,10 255,86
191 70,90 258,78
192 71,70 261,70
193 72,50 264,62
194 73,30 267,54
195 74,10 270,46
196 74,90 273,38
197 75,70 276,30
198 76,50 279,22
199 77,40 282,51
200 78,20 285,43
201 79,10 288,71
202 79,90 291,63
203 80,80 294,92
204 81,60 297,84
205 82,50 301,12
206 83,40 304,41
207 84,30 307,69
208 85,10 310,61
209 86,00 313,90
210 86,70 316,45
211 87,40 319,01
212 88,10 321,56
213 88,80 324,12
214 89,50 326,67
215 90,20 329,23
216 91,00 332,15
217 91,70 334,70
218 92,40 337,26
219 93,10 339,81
220 93,90 342,73
221 94,60 345,29
222 95,30 347,84
223 96,10 350,76
224 96,80 353,32
225 97,50 355,87
226 98,30 358,79
227 99,00 361,35
228 99,80 364,27
229 100,50 366,82
230 101,30 369,74
231 102,00 372,30
232 102,70 374,85
233 103,50 377,77
234 104,20 380,33
235 105,00 383,25
236 105,80 386,17
237 106,50 388,72
238 107,30 391,64
239 108,00 394,20
240 108,80 397,12
241 109,50 399,67
242 110,30 402,59
243 111,00 405,15
244 111,80 408,07
245 112,50 410,62
246 113,30 413,54
247 114,00 416,10
248 114,80 419,02
249 115,50 421,57
250 116,30 424,49
251 117,10 427,41
252 117,70 429,60
253 118,30 431,79
254 118,90 433,98
255 119,50 436,17
256 120,10 438,36
257 120,70 440,55
258 121,30 442,74
259 121,90 444,93
260 122,50 447,12
261 123,10 449,31
262 123,70 451,50
263 124,30 453,69
264 124,90 455,88
265 125,40 457,71
266 126,00 459,90
267 126,60 462,09
268 127,20 464,28
269 127,80 466,47
270 128,40 468,66
271 128,90 470,48
272 129,50 472,67
273 130,10 474,86
274 130,70 477,05
275 131,20 478,88
276 131,80 481,07
277 132,40 483,26
278 132,90 485,08
279 133,50 487,27
280 134,00 489,10
281 134,60 491,29
282 135,10 493,11
283 135,70 495,30
284 136,30 497,49
285 136,80 499,32
286 137,30 501,14
287 137,90 503,33
288 138,40 505,16
289 139,00 507,35
290 139,50 509,17
291 140,00 511,00
292 140,60 513,19
293 141,10 515,01
294 141,60 516,84
295 142,10 518,66
296 142,60 520,49
297 143,20 522,68
298 143,70 524,50
299 144,20 526,33
300 144,70 528,15
301 145,20 529,98
302 145,70 531,80
303 146,20 533,63
304 146,70 535,45
305 147,20 537,28
306 147,70 539,10
307 148,10 540,56
308 148,60 542,39
309 149,10 544,21
310 149,60 546,04
311 150,10 547,86
312 150,50 549,32
313 151,00 551,15
314 151,40 552,61
315 151,90 554,43
316 152,40 556,26
317 152,80 557,72
318 153,30 559,54
319 153,70 561,00
320 154,20 562,83
321 154,60 564,29
322 155,00 565,75
323 155,50 567,57
324 155,90 569,03
325 156,30 570,49
326 156,70 571,95
327 157,20 573,78
328 157,60 575,24
329 158,00 576,70
330 158,40 578,16
331 158,80 579,62
332 159,20 581,08
333 159,60 582,54
334 160,00 584,00
335 160,40 585,46
336 160,80 586,92
337 161,20 588,38
338 161,60 589,84
339 161,90 590,93
340 162,30 592,39
341 162,70 593,85
342 163,10 595,31
343 163,40 596,41
344 163,80 597,87
345 164,20 599,33
346 164,50 600,42
347 164,90 601,88
348 165,20 602,98
349 165,60 604,44
350 165,90 605,53
351 166,30 606,99
352 166,60 608,09
353 166,90 609,18
354 167,30 610,64
355 167,60 611,74
356 167,90 612,83
357 168,20 613,93
358 168,50 615,02
359 168,90 616,48
360 169,20 617,58
361 169,50 618,67
362 169,80 619,77
363 170,10 620,86
364 170,40 621,96
365 170,70 623,05
366 171,00 624,15
367 171,30 625,24
368 171,60 626,34
369 171,90 627,43
370 172,10 628,16
371 172,40 629,26
372 172,70 630,35
373 173,00 631,45
374 173,20 632,18
375 173,50 633,27
376 173,80 634,37
377 174,00 635,10
378 174,30 636,19
379 174,50 636,92
380 174,80 638,02
381 175,10 639,11
382 175,30 639,84
383 175,50 640,57
384 175,80 641,67
385 176,00 642,40
386 176,30 643,49
387 176,50 644,22
388 176,70 644,95
389 177,00 646,05
390 177,20 646,78
391 177,40 647,51
392 177,60 648,24
393 177,90 649,33
394 178,10 650,06
395 178,30 650,79
396 178,50 651,52
397 178,70 652,25
398 178,90 652,98
399 179,10 653,71
400 tai enemmän 179,30 654,44

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.