TaVM 43/2022 vp HE 296/2022 vp

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Sopimuksen tavoitteena on noudattaa kaasun toimitusvarmuuden turvaamista koskevia toimenpiteitä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa asetettuja velvollisuuksia. Sopimuksessa määrätään teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksessa tarkoitetun yhteisvastuumekanismin soveltamiseksi.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin vastaanotetaan diplomaattiteitse jälkimmäinen kahdesta kirjallisesta ilmoituksesta, joiden mukaan osapuolet ovat suorittaneet loppuun sopimuksen voimaantulon edellyttämät välttämättömät valtion sisäiset menettelyt.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

Kaasun toimitusvarmuuden turvaamista koskevista toimenpiteistä säädetään asetuksessa toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta (EU) 2017/1938 (jäljempänä kaasun toimitusvarmuusasetus). Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklassa vahvistetaan puitteet niin sanotun yhteisvastuumekanismin soveltamiselle viimesijaisena keinona vakavissa kaasun toimitushäiriötilanteissa. Kyseinen artikla edellyttää, että jäsenvaltiot toteuttavat mekanismin täytäntöönpanon edellyttämät järjestelyt ja toimenpiteet.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti toisiinsa suoraan maakaasuputkella liitettyjen jäsenvaltioiden on sovittava keskenään tekniset, oikeudelliset ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, jotka on kuvattava niiden hätäsuunnitelmissa. Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävä Balticconnector-maakaasuputki otettiin käyttöön 1.1.2020. Ennen tätä Suomi ei ollut suoraan liitettynä toisen EU:n jäsenvaltion kaasuverkkoon, vaan Suomeen saatiin maakaasua putkiyhteydellä ainoastaan Venäjältä. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklasta seuraava velvoite yhteisvastuusopimuksen tekemiseksi Viron kanssa on näin ollen koskenut Suomea vasta 1.1.2020 alkaen.

Suomen hallitus vastaanotti 15.5.2020 Euroopan komissiolta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 258 artiklan nojalla virallisen huomautuksen, joka koskee kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan velvoitetta laatia mainittu yhteisvastuusopimus ja 10 artiklan velvoitetta kuvata yhteisvastuumekanismiin liittyvät järjestelyt niin sanotussa hätäsuunnitelmassaan. Suomi on laatinut kaasun toimitusvarmuutta koskevan hätäsuunnitelman lokakuussa 2019. Sitä on päivitetty viimeksi lokakuussa 2020. Suunnitelma ei sisällä yhteisvastuumekanismia kuvaavia toimia koska mekanismista ei tuolloin ollut sopimusta Suomen ja Viron välillä. Kun sopimus on tullut voimaan, hätäsuunnitelma päivitetään mekanismin osalta.

Toimitusvarmuusasetuksen täytäntöönpanon mukaisesti neuvoteltiin Suomen ja Viron välinen kaasun yhteisvastuuta koskeva sopimus (jäljempänä myös sopimus), joka määrittelee toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan mukaisen yhteisvastuumekanismin soveltamista koskevia jäsenvaltioiden välisiä teknisiä, oikeudellisia ja rahoitukseen liittyviä järjestelyitä. Sopimuksessa määrätään yhteisvastuupyynnön tekemisestä ja yhteisvastuuta koskevan tarjouksen tekemisestä sekä tarjouksen hyväksymisestä ja yhteisvastuutoimenpiteiden alkamisesta. Sopimusmääräyksissä kuvataan yhteisvastuutoimenpiteiden sisältö ja niiden soveltamisen päättyminen. Lisäksi sopimuksessa on määräykset yhteisvastuusta suoritettavan korvauksen määräytymisestä ja maksamisesta sekä yleiset määräykset muun muassa yhteydenpidosta sopijapuolten välillä.

Sopimuksen mukaiset toimenpiteet pyrkivät lieventämään vakavan hätätilanteen vaikutuksia ja turvaamaan kaasunsaannin suojatuille asiakkaille yhteisvastuumekanismin nojalla. Sopimuksen mukainen yhteisvastuupyyntö on tarpeen vain silloin, kun pyynnön esittäneen osapuolen markkinat eivät enää pysty turvaamaan suojattujen asiakkaiden kaasunsaantia, vaikka pyynnön esittänyt osapuoli on käyttänyt markkinapohjaiset ja muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet, jotka pyynnön esittäneen osapuolen kaasunsaantia koskevassa hätäsuunnitelmassa on lueteltu.

Tarjoava osapuoli tarjoaa yhteisvastuuta mahdollisuuksien mukaan ja niin kauan kuin mahdollista markkinapohjaisten toimenpiteiden avulla, joilla pyritään auttamaan pyynnön esittänyttä osapuolta kattamaan se kaasumäärä, joka sen on toimitettava yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen.

Sopimuksen valmistelu

Yhteisvastuusopimuksen sisällöstä käytiin neuvotteluja EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksen pohjalta Viron ja Suomen viranomaisten välillä toukokuusta 2020 alkaen. Keskusteluissa olivat mukana myös edustajat Latviasta ja Liettuasta, jotka kuuluvat Suomen ja Viron kanssa samaan Euroopan koilliseen kaasun riskialueeseen. Lisäksi kokouksissa oli läsnä Euroopan komission edustaja.

Neuvoteltu sopimus koskee Suomen ja Viron välistä yhteistyötä yhteisvastuutilanteissa. Sopimuksella osapuolet sitoutuisivat toimimaan sopimuksessa määritellyllä tavalla siinä tilanteessa, että toisen sopijapuolen alueella kaasun toimitusta yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille ei kyetä varmistamaan.

Suomen ja Viron välinen yhteisvastuusopimus, sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi, allekirjoitettiin Viron puolesta 4.4.2022, ja Suomen puolesta 25.4.2022.

Kansallinen valmistelu

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 16.6.2021 valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 12 §:n, valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 §:n 7 kohdan sekä 9 §:n nojalla neuvotteluvaltuuskunnan Suomen ja Viron välisiin valtiosopimusneuvotteluihin kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan mukaisesti. Kahdenväliset neuvottelut järjestettiin helmikuusta 2021 alkaen.

Neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtajana toimi edustaja työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana edustaja ulkoministeriöstä. Valtuuskunnan sihteerinä toimi edustaja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Valtuuskunnassa olivat lisäksi edustettuina ulkoministeriö ja Huoltovarmuuskeskus.

Neuvotteluissa Suomi toi esiin tarpeen säilyttää tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain sekä huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoittamat varmuus- ja velvoitevarastot sopimuksen soveltamisen ulkopuolella. Edellä mainitulla velvoitevarastolla tarkoitetaan tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain (1070/1994) 4 luvussa tarkoitettua maakaasun velvoitevarastointia. Varmuusvarastoilla tarkoitetaan puolestaan huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen (1048/2018) mukaista valtion varmuusvarastojen tuontipolttoaineita.

Sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa todetaan, että mikäli sopimus otetaan käyttöön, tarjoavan osapuolen on ryhdyttävä tarvittaviin yhteisvastuutoimenpiteisiin kaasujärjestelmässään toimittaakseen kaasua pyynnön esittäneen osapuolen kaasujärjestelmässä yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille. Edellä mainittuja toimenpiteitä ei kuitenkaan 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti sovelleta kaasun käyttöön loppukäyttäjän omista hätävarastoista, joita loppukäyttäjä on velvollinen ylläpitämään toimitusvarmuusasetuksen 8 artiklassa tarkoitetun kansallisen ennaltaehkäisysuunnitelman tai kansallisen hätäsuunnitelman mukaisesti.

Allekirjoitusvaltuudet sopimuksen allekirjoittamiseksi myönnettiin elinkeinoministeri Mika Lintilälle valtioneuvoston yleisistunnossa 7.4.2022, ja sopimus allekirjoitettiin Suomen puolesta 25.4.2022.

Ahvenanmaan maakunnan hallitusta tiedotettiin sopimusneuvotteluista Ahvenanmaan itsehallintolain 58 § mukaisesti 11.10.2021, ja Ahvenanmaan maakunta vahvisti vastaanottaneensa tiedon sopimusneuvotteluista, ja että heillä ei ole saamiensa asiakirjojen perusteella sanottavaa asiassa.

Sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Siten sopimuksen hyväksyminen edellyttää eduskunnan hyväksymistä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset tulee saattaa voimaan lailla.

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Valmistelussa on kuultu ulkoministeriötä, valtiovarainministeriötä, Energiavirastoa, Huoltovarmuuskeskusta, sekä alan etujärjestöjä (Energiateollisuus ry, Suomen kaasuyhdistys ry, Kemianteollisuus KT ry ja Metsäteollisuus ry, Gasgrid Finland sekä Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry).

Sopimuksen tavoitteena on noudattaa kaasun toimitusvarmuusasetuksen asettamia velvollisuuksia ja sopia kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti yhteisvastuumekanismia koskevista teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä. Komissio on katsonut virallisessa huomautuksessaan, ettei Suomi ollut noudattanut asetuksen mukaista velvollisuutta tehdä nk. yhteisvastuusopimus.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksessa todetaan, että merkittävä häiriö unionin kaasunsaannissa voi vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin, unioniin ja Ateenassa 25 päivänä lokakuuta 2005 allekirjoitetun energiayhteisön perustamissopimuksen sopimuspuoliin. Se voi myös vahingoittaa vakavasti unionin taloutta ja sillä voi olla vakavia sosiaalisia seurauksia erityisesti heikommassa asemassa oleville asiakasryhmille, eli suojatuille asiakkaille. Toimitusvarmuusasetuksella pyritään varmistamaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan kaasun keskeytymättömän saannin varmistamiseksi kaikkialla unionissa erityisesti suojatuille asiakkaille vaikeiden ilmasto-olojen tai kaasun toimitushäiriöiden varalta. Nämä tavoitteet olisi saavutettava kustannustehokkaimpien toimien avulla ja siten, ettei vääristetä kaasumarkkinoita.

Jotta kaasun sisämarkkinat toimisivat eri syistä johtuvista kaasunsaannin haasteista huolimatta, on EU nähnyt tarpeelliseksi säätää yhteisvastuusta ja koordinaatiosta toimituskatkosten varalta, koskien sekä ennaltaehkäiseviä toimia että tosiasiallisten kaasun toimitushäiriöiden johdosta toteutettavia toimia. Toimitusvarmuusasetuksella vahvistetaan jäsenvaltioiden keskinäistä yhteisvastuuta, ja sillä otettiin käyttöön yhteisvastuumekanismi välineenä lieventää sellaisen vakavan hätätilanteen vaikutuksia unionissa, jossa yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden kaasuntoimitukset ovat uhattuina jossakin jäsenvaltiossa.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen tavoitteena on alueellinen yhteistyö yhteisvastuullisessa hengessä, jossa on mukana viranomaiset ja maakaasualan yritykset. Yhteisvastuun katsotaan kaasun toimitusvarmuusasetuksessa olevan viimeinen mahdollinen keino, johon turvaudutaan ainoastaan hätätilanteessa ja vain rajoitetuin ehdoin. Jos jossakin jäsenvaltiossa julistetaan hätätila, olisi näin ollen sovellettava vaiheittaista ja oikeasuhteista lähestymistapaa kaasun toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Hätätilanteen julistaneen jäsenvaltion olisi ensin toteutettava kaikki hätäsuunnitelmansa mukaiset toimenpiteet, jotta se voi varmistaa kaasun toimitukset yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen. Jos tarvittavia toimituksia ei voida varmistaa muilla keinoilla, hätätilanteen julistaneeseen jäsenvaltioon suoraan liitettyjen jäsenvaltioiden olisi hätätilanteeseen joutuneen jäsenvaltion pyynnöstä toteutettava yhteisvastuutoimenpiteitä, joilla varmistetaan kaasun toimitus hätätilanteeseen joutuneen jäsenvaltion yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille.

Jos jäsenvaltio pyytää kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan nojalla yhteisvastuutoimenpiteen soveltamista, on siihen suoraan liitetyn jäsenvaltion toteutettava tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että kaasun toimitusta muille kuin yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille sen alueella vähennetään tai sitä ei jatketa siltä osin ja niin kauan kuin kaasun toimitusta ei ole varmistettu yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion on varmistettava, että yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille toimitetaan asianmukainen määrä kaasua sen alueella.

Suomen ja Viron välisessä sopimuksessa määritellään yhteydenpitokanavat pyynnön esittämiselle, yhteisvastuupyynnön lähettämisen ja siihen vastaamisen aikataulu, sekä yhteisvastuupyynnön sisältöön, yhteisvastuutarjouksen sisältöön ja yhteisvastuutarjouksen hyväksymiseen liittyvät yksityiskohdat. Lisäksi siinä todetaan yhteisvastuutoimenpiteiden päättämiseen, tarjousehdotuksesta kieltäytymiseen, sekä muista kuin markkinapohjaisista toimenpiteistä maksettavista korvauksista liittyvät määräykset.

Yhteisvastuutoimenpidettä on pidettävä viimeisenä keinona, ja sitä on sovellettava ainoastaan, jos pyynnön esittänyt jäsenvaltio täyttää seuraavat kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan edellytykset; a) jäsenvaltio ei ole kyennyt kattamaan yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaidensa kaasun saannin vajausta huolimatta toimitusvarmuusasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen soveltamisesta; b) jäsenvaltio on käyttänyt loppuun kaikki markkinapohjaiset toimenpiteet ja kaikki hätäsuunnitelmaansa sisällytetyt toimenpiteet; c) jäsenvaltio on esittänyt komissiolle ja kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joihin se on liitetty suoraan tai kolmannen maan kautta, nimenomaisen pyynnön ja kuvauksen tämän kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toteutetuista toimenpiteistä; d) jäsenvaltio sitoutuu maksamaan yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle viipymättä 8 kohdan mukaisen kohtuullisen korvauksen.

Jos useampi kuin yksi jäsenvaltio voisi tarjota yhteisvastuuta sitä pyytävälle jäsenvaltiolle, tämän on kaikkia niitä jäsenvaltioita, joiden on tarjottava yhteisvastuuta, kuultuaan pyrittävä saamaan edullisin tarjous. Asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti tehtävä tällaisia tarjouksia niin paljon ja niin kauan kuin mahdollista vapaaehtoisten kysyntäpuolen toimenpiteiden pohjalta ennen turvautumista muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin. Jos markkinapohjaiset toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle kaasun saannin vajauksen korjaamiseksi pyynnön esittäneen jäsenvaltion yhteisvastuun nojalla suojatuille asiakkaille, yhteisvastuuta tarjoava jäsenvaltio voi ottaa käyttöön muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä asianmukaisen kaasumäärän toimittamiseksi pyynnön esittäneen jäsenvaltion suojatuille asiakkaille.

Kaasuputkella toisiinsa suoraan tai kolmannen maan kautta liitettyjen jäsenvaltioiden on sovittava keskenään järjestelyt kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Käytännössä Suomella on yhteinen kaasuputki Viron kanssa, joten ainoa yhteisvastuumekanismilla Suomelta yhteisvastuukaasua pyytävä taho voisi olla Viro, koska toimitusvarmuusasetusta ei ole katsottu voitavan soveltaa Venäjään. Viro on tehnyt vastaavan sopimuksen myös muiden maiden kanssa, joihin Virosta on kaasuputkiyhteys - eli käytännössä Latvian kanssa. Sitä myötä Viron tulisi kaasuntoimituksen häiriötilanteessa pyytää sekä Suomelta että Latvialta yhteisvastuuseen perustuva tarjouspyyntö. Saamiensa tarjousten perusteella pyynnön esittävä valtio käy läpi saamansa tarjoukset, ja valitsee niistä edullisimman perustuen kaasun toimitusten kustannukseen, nopeuteen, luotettavuuteen ja hajauttamiseen. Vastavuoroisesti Suomi voisi samassa tilanteessa ollessaan pyytää Virolta yhteisvastuuseen perustuvan tarjouspyynnön.

Pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti ilmoitettava välittömästi komissiolle ja yhteisvastuuta tarjoavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, jos kaasun toimitukset yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille sen alueella on varmistettu tai jos velvoitteita kevennetään tai ne keskeytetään yhteisvastuuta vastaanottavan jäsenvaltion pyynnöstä.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaista yhteisvastuuta tarjotaan korvausta vastaan. Yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion on maksettava viipymättä yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle kohtuullinen korvaus tai varmistettava sen maksaminen viipymättä. Tällaisen kohtuullisen korvauksen on katettava ainakin yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion alueelle toimitettu kaasu, kaikki muut asiaankuuluvat ja kohtuulliset yhteisvastuun tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien mahdolliset etukäteen toteutettujen toimenpiteiden kustannukset, sekä korvaus oikeudenkäynneistä, välimiesmenettelyistä tai vastaavista menettelyistä ja sovintomenettelyistä koituneista kustannuksista, sekä sellaisiin menettelyihin liittyvien kustannusten korvaaminen.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2022 tehdyn sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

Sopimuksen 1 artiklan 2 kohta velvoittaa tarjoavan osapuolen ryhtymään tarvittaviin yhteisvastuutoimenpiteisiin kaasujärjestelmässään toimittaakseen yhteisvastuukaasua pyytävälle osapuolelle, mikäli tämä ei kykene toimittamaan kaasua omille suojatuille asiakkailleen ilman apua. Oikeudesta pyytää yhteisvastuuta ja velvoitteesta tarjota yhteisvastuuta säädetään kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklassa, ja sopimuksessa määritellään, kuinka kyseisiä unionin lainsäädännössä vahvistettuja oikeuksia ja velvoitteita käytännössä sovelletaan. Kaasun toimitusvarmuusasetuksesta johtuvia vaikutuksia on käsitelty myös asetusta koskevassa U-kirjelmässä (U 18/2016 vp).

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan sovellettavuuteen ei kyseisen artiklan 14 kohdan mukaisesti vaikuttaisi se, että jäsenvaltiot eivät pääse sopimukseen teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistään tai eivät saa niitä päätökseen. Tällaisessa tilanteessa asianomaisten jäsenvaltioiden on sovittava tarvittavista tilapäisistä toimista ja yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion on annettava sitoumus maksaa yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle viipymättä kohtuullisen korvauksen yhteisvastuukaasua tarjoavalle jäsenmaalle. EU:n asetukset ovat kaikilta osiltaan velvoittavia, ja niitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Kaasun toimitusvarmuusasetus velvoittaa jäsenmaat toisiinsa kaasuputkella liittyneiden maiden toimittamaan tiettyjen edellytysten täyttyessä toisilleen yhteisvastuukaasua, joten esityksellä ei ole merkittäviä uusia vaikutuksia.

Tilanteessa, jossa Viro pyytäisi Suomelta kaasua yhteisvastuun nimissä, olisi Suomessa todennäköisesti sama tilanne kaasun riittävyyden suhteen kuin Virossa, sillä kaasun lähteet ovat melko samankaltaiset ja todennäköisesti kaasun toimitusvarmuus olisi koko EU-tasolla heikentynyt. Mikäli Viro pyytäisi Suomelta yhteisvastuukaasua, olisi todennäköisesti myös Suomessa käsillä hätätila jossa kaasunjakelua olisi tarve priorisoida suojatuille asiakkaille eli kotitalouksille, sosiaali- ja terveyssektorille ja huoltovarmuuden kannalta kriittiselle elintarviketeollisuudelle.

Jos jäsenvaltio pyytää kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan nojalla yhteisvastuutoimenpiteen soveltamista, on jäsenvaltioon suoraan liitetyn jäsenvaltion toteutettava kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti tarvittavat toimet, joilla varmistetaan, että kaasun toimitusta muille kuin yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille sen alueella vähennetään tai sitä ei jatketa siltä osin ja niin kauan kuin kaasun toimitusta ei ole varmistettu yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. Tätä myötä on mahdollista, että yhteisvastuukaasua tarjoavan jäsenmaan muiden kuin yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden maakaasun loppukäyttäjien kaasumääriä joudutaan sopimuksen pohjalta hetkellisesti vähentämään. Tilanteessa, jossa maakaasun syöttö siirtojärjestelmään on katkennut, muut asiakkaat vähentävät kaasun käyttöä tai äärimmäisessä tapauksessa lopettavat sen kokonaan ja siirtyvät korvaaviin energianlähteisiin.

Maakaasun kulutusrakenne Suomessa poikkeaa merkittävästi useimmista EU:n jäsenvaltioista. Suomessa maakaasua käytetään valtaosin teollisuudessa sekä lämmön ja sähkön tuotannossa. pienasiakkaiden osuus kulutuksesta on verraten pieni.

Tilastokeskuksen mukaan maakaasun kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2021 oli n. 20,4 TWh. Vuoden 2022 kulutuksen arvioidaan vähentyvän puoleen vuodesta 2021 Ukrainan kriisin aiheuttamien energiamarkkinoiden muutosten takia. Pienasiakkaiden mahdollisuus siirtyä maakaasusta muihin energialähteisiin on rajallinen. Suomen Kaasuyhdistyksen mukaan pienasiakkaiden kaasunkulutus v. 2019 oli 0,3 TWh. Arvioiden mukaan suurta muutosta pienasiakkaiden kaasun kokonaiskulutuksessa ei ole viime vuosina tapahtunut.

Kaasulämmityksen piirissä on Suomessa noin 4000 asuinrakennusta. Nämä pienasiakkaat ovat suojatun asiakkaan asemassa ja niiden kaasun saanti on varmistettu varajärjestelmin kaikissa olosuhteissa. Kaasun kokonaiskulutuksesta ohjautui vuoden 2020 tiedoilla sähkön ja lämmöntuotantoon 42%. Teollisuudessa ja voimalaitoksissa kaasun saannin vähenemiseen ja katkeamiseen on varauduttu korvaavilla polttoaineilla, pääasiasiallisesti erilaisin öljytuottein, joita on niin ikään varastoitu. Suojattujen asiakkaiden osalta kaasuntoimitus on toimitusvarmuusasetuksen ja Viron kanssa neuvotellun sopimuksen pohjalta turvattu.

Koska myös Suomi on velvollinen omien suojattujen asiakkaiden kaasuntoimituksen turvaamiseen, vastavuoroisesti Viro joutuisi yhteisvastuumekanismin myötä vähentämään tai lopettamaan kaasun toimituksen muille kuin suojatuille asiakkailleen siltä osin ja niin kauan kuin kaasun toimitusta ei ole varmistettu yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa.

Taloudelliset vaikutukset kaasualan yrityksille jäävät pieniksi siinä tapauksessa, että Suomi tarjoaisi Virolle yhteisvastuukaasua ja tämä hyväksyy Suomen tarjouksen. Yhteisvastuupyynnön edellytyksenä on toimitusvarmuusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen hätätilatason julistaminen, ja pyynnön esittäneen osapuolen vakuutus siitä, että asetuksen 13 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, kun pyydetyt yhteisvastuutoimenpiteet otetaan käyttöön. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaista yhteisvastuuta tarjotaan korvausta vastaan. Yhteisvastuuta pyytävän jäsenvaltion on maksettava viipymättä yhteisvastuuta tarjoavalle jäsenvaltiolle kohtuullinen korvaus tai varmistettava sen maksaminen viipymättä. Tällaisen kohtuullisen korvauksen on katettava kaikki sopimuksessa eritellyt kustannukset. Sopimuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaan velvollisuus maksaa korvausta ei pääty, vaikka yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kävisi ilmi, että yhteisvastuutoimenpiteitä koskeva pyyntö oli tarpeeton tai vaikka esityksen kohteena oleva sopimus olisi irtisanottu. Mikäli siis yhteisvastuukaasua tulee kaasun toimitusvarmuusasetuksen ja sopimuksen mukaisesti tarjota, on ostajan maksettava siitä markkinahinta ja muut mahdolliset kustannukset.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 6 artiklan (toimitusnormi) mukaan toimivaltaisen viran-omaisen on vaadittava, että sen määrittämät maakaasuyritykset toteuttavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kaasun toimitukset suojatuille asiakkaille seuraavissa asetuksessa määritellyissä tilanteissa: a) äärimmäinen lämpötila seitsemän päivän huippuajanjaksona, joka tilastollisen todennäköisyyden mukaan esiintyy kerran 20 vuodessa; b) minkä tahansa 30 päivän ajanjakso, jona kaasun kysyntä on poikkeuksellisen suurta ja joka tilastollisen todennäköisyyden mukaan esiintyy kerran 20 vuodessa; ja c) 30 päivän ajanjakso suurimman yksittäisen kaasuinfrastruktuurin häiriötilanteessa keskimääräisissä talvioloissa.

Jäsenvaltiot voivat täyttää kyseisen velvoitteen myös panemalla täytäntöön energiatehokkuus-toimenpiteitä tai korvaamalla kaasun eri lähteestä peräisin olevalla energialla, edellyttäen, että toimilla saavutetaan vastaava suojan taso. Suomessa toimitusnormin toteutumisen varmistaa ensisijaisesti maakaasuyhtiö, joka myy kaasunjakeluverkkoon liitetylle kotitalousasiakkaalle maakaasua. Tarvittaessa muiden kuin suojattujen asiakkaiden kulutusta ohjataan markkinapohjaisilla toimilla, ja näin varmistetaan kaasun riittävyys suojatuille asiakkaille.

Toimitusvarmuusasetuksen 6 artiklan mukainen tilanne, jossa toiminnanharjoittajan on toimitettava kaasua pyytävälle osapuolelle ja osittain katkaistava kaasuntoimitus omille asiakkailleen, perustuu täyden korvauksen periaatteeseen.

Taloudellisia vaikutuksia ei valtiolle ole. Järjestelyistä voi aiheutua ainoastaan hallinnollisia kustannuksia. Mikäli sopimus otettaisiin käyttöön ja Suomi toimittaisi Virolle kaasua sopimuksen mukaisesti, Viro maksaisi täyden korvauksen.

Lausuntoa pyydettiin ulkoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Energiavirastolta, Huolto-varmuuskeskusta, sekä alan etujärjestöiltä. Lausunnonantajien näkökulmasta pidettiin kannatettavana, että kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaista velvollisuutta tehdä Suomen ja Viron välinen yhteisvastuusopimus noudatetaan. Valtiovarainministeriö, metsäteollisuus ry ja Gasgrid Finland totesivat, ettei heillä ole lausuttavaa esitystä ja sen sisältämää sopimusta koskien

Suomen kaasuyhdistys toi esille kuluvana vuonna Suomen ja Baltian kaasumarkkinoilla tapahtuneet merkittävät muutokset kaasun saatavuuden, hintojen ja kysynnän osalta. Käytännössä kaasun kysyntä on Suomessa vähentynyt alle puoleen edellisvuosien tasosta. Tämän myötä esimerkiksi suojatun asiakkaan asemassa olevien pienasiakkaiden prosenttiosuudet kaasunkulutuksessa ovat muuttuneet lausunnoilla olleen hallituksen esitysluonnoksesta. Lausunnon johdosta perusteluissa korvattu kaasunkulutuksen prosenttiosuudet sijaan energiamäärillä (GWh/d, kwh/d). Mahdollisessa yhteisvastuupyynnössäkin käsitellään energiamääriä, sen toimittamista ja korvauksia toimitetusta energiasta.

Huoltovarmuuskeskus korosti lausunnossaan, että sopimuksen käyttötarvetta vähentää omat kansalliset varautumistoimet. Lisäksi tulee huomioida, että vain Suomen omilla varautumistoimilla voidaan varmistaa kaasun saantia silloin, kun meriputkiyhteys Suomesta Viroon ei ole käytettävissä.

Energiavirasto huomautti lausunnossaan muun muassa virheistä sopimuksen suomenkielisessä versiossa, jotka korjattiin asianmukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista. Ulkoministeriö esitti lausunnossaan hallituksen esitykseen useita lakiteknisiä muutoksia, jotka on otettu huomioon hallituksen esityksen jatkovalmistelussa.

1 Artiklassa määritellään sopimuksen kohde ja soveltamisala. Sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjoavan osapuolen on ryhdyttävä tarvittaviin yhteisvastuutoimenpiteisiin kaasujärjestelmässään toimittaakseen kaasua pyynnön esittäneen osapuolen kaasujärjestelmässä yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille. 1 artiklan 3 kohdassa määrätään, että edellä mainittuihin toimenpiteisiin lukeutuu kaasun toimitus kaasujärjestelmään nesteytetyn maakaasun terminaalista ja kaasun toimitus tarjoavan osapuolen jäsenvaltion kaasun varmuusvarastoista, mutta niihin ei kuulu toimitus jäsenvaltion kaasun varmuusvarastoista toimitusvarmuusasetuksessa määriteltyjen yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden käyttöön tai 11 artiklan 7 kohdan nojalla määriteltyihin keskeisiin kaasuvoimaloihin.

Tarjoavan osapuolen ei myöskään tarvitse sopimuksen 1 artiklan mukaisesti ryhtyä yhteisvastuutoimenpiteisiin toimittaakseen kaasua pyynnön esittäneelle osapuolelle omista hätävaras-toistaan, jotka tarjoava osapuoli on velvollinen ylläpitämään kansallisen ennaltaehkäisysuunnitelman tai kansallisen hätäsuunnitelman mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että huoltovarmuuslain mukaiset suojatuille asiakkaille tarkoitetut varmuusvarastot ovat sopimuksen soveltamisalan ulkopuolella.

2 Artiklassa kuvataan sopimuksen määritelmät. Sopimuksessa käytettävät määritelmät perustuvat artiklan 1 kohdassa lueteltujen säännösten määritelmiin. Artiklan 2 kohdassa on kuvattu lisäksi muita sopimuksessa sovellettuja määritelmiä.

3 Artiklassa kuvataan yhteisvastuupyyntöä, sen edellytyksiä ja sisältöä. Yhteisvastuupyyntöön liittyvät menettelyt perustuvat toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklaan.

4 Artikla koskee markkinapohjaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Artiklassa kuvataan tarjoavan osapuolen toimenpiteitä, kun se on vastaanottanut yhteisvastuupyynnön pyynnön esittävältä osapuolelta.

5 Artikla puolestaan koskee tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen täytäntöönpanoa. Pyynnön esittänyt osapuoli ottaa tarjouskilpailumekanismin käyttöön, jos pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille toimitettavaksi tarvittavaa kaasumäärää ei saada hankittua sopimuksen 4 artiklan mukaisilla markkinapohjaisilla toimenpiteillä. Artiklassa kuvaillaan tarjouskilpailumekanismin menettelytavat.

6 Artiklassa määrätään muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön, jos pyynnön esittänyt osapuoli ei voi täysimääräisesti toimittaa kaasua suojatuille asiakkailleen edes sen jälkeen, kun tarjoava osapuoli on toteuttanut markkinapohjaisia toimenpiteitä ja tarjouskilpailumekanismin toimenpidettä yhteisvastuupyynnössä mainittujen kaasuntoimituspäivien ajan, tai se ei hyväksy saatavilla olevia yhteisvastuutarjouksia.

7 Artiklassa määrätään yhteisvastuutarjousten toimittamista koskevista aikatauluvaatimuksista, tarjousten sisällöllisistä edellytyksistä, sekä tarjottavan kaasun määrään liittyvistä yksityiskohdista.

8 Artiklassa määrätään pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuutarjouksen hyväksymistä koskevista menettelytavoista. Artiklan kohdassa 4 kuvaillaan tarjoavan osapuolen menettelytavat vastaanotettuaan muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin perustuvan yhteisvastuutarjouksen hyväksymisilmoituksen. Tällöin tarjoavan ja pyynnön esittäneen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten välille solmitaan sopimus tai vastaava järjestely, jonka perusteella tarjoavan osapuolen toimivaltainen viranomainen on velvollinen ryhtymään hallinnollisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tarjottu kaasumäärä on saatavilla ja kuljetetaan valittuun toimituspisteeseen.

9 Artiklassa määrätään kaasun siirron ja käyttöönoton yksityiskohdista.

10 Artiklassa luetellaan yhteisvastuutoimenpiteiden päättämiseen johtavat olosuhteet. Tällaisia olosuhteita ovat Euroopan komission toteaminen, ettei hätätilan julistaminen ole enää perusteltua, tai pyynnön esittänyt osapuoli julistaa hätätilanteen päättyneen. Lisäksi yhteisvastuutoimenpide voi päättyä, mikäli tarjoavana osapuolena oleva jäsenvaltio ei pysty enää toimittamaan kaasua kaikille yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen tai toimitusvarmuusasetuksessa määritetyille kriittisille kaasuvoimaloille alueellaan.

11 Artiklassa kuvataan edellytykset sille, milloin pyynnön esittäneellä osapuolella on oikeus kieltäytyä markkinapohjaisiin toimenpiteisiin ja tarjouskilpailumekanismiin perustuvista yhteisvastuutarjouksista ja pyytää muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä.

12 Artiklassa luetellaan korvaukset toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 8 kohdan mukaisten muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhteydessä toimitetusta kaasusta tarjoavalle osapuolelle. Korvauksen on katettava kaikki tarjoavalle osapuolelle aiheutuneet kustannukset verot mukaan luettuina. Artiklassa luetellaan vähimmäisvaatimukset korvausten maksamisesta. Artiklan 3 kohdassa todetaan, ettei velvollisuus maksaa korvausta pääty, vaikka kävisi ilmi, että yhteisvastuutoimenpiteitä koskeva pyyntö oli tarpeeton tai että sopimus on irtisanottu 19 artiklan mukaisesti.

13 Artiklassa todetaan muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin liittyvän korvauksen maksutavat, laskutus ja määräajat. Tarjoava osapuoli voi artiklan 2 kohdan mukaan toimittaa välilaskun toimitetuista kaasumääristä muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden ollessa kyseessä. Artiklan 4 kohta määrittää koron suuruuden maksun myöhästyessä artiklan 1 kohdassa asetetusta maksupäivästä.

14 Artikla velvoittaa osapuolet ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen yhteisvastuuvelvollisuutensa noudattamisen ja sopimuksen täytäntöönpanon.

15 Artiklassa määritellään osapuolten väliset ensisijaiset viestintäkeinot ja edellytetään yhteystietojen ajantasaisuuden varmistaminen.

16 Artikla edellyttää, että yhteisvastuutoimenpiteen täytäntöönpanosta ja siihen liittyvästä viestinnästä vastuussa olevien viranomaisten tehtävät ja yhteystiedot sekä toimivaltaiset viranomaiset, jotka selvittävät riita-asioita kahdenvälisesti energia-asioista vastaavien ministeriöiden välillä vahvistetaan, ja näiden tehtävien päivittämisestä ilmoitetaan.

17 Artiklassa määritellään miten sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaistaan. 16 artiklassa mainittujen vastuuviranomaisten tehtävänä on ratkaista sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat 17 artiklan 1 kohdan mukaan. Artiklan 2 kohta määrää, että jos vastuuviranomaiset eivät saa asiaa ratkaistuksi, kumpikin osapuoli voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen päätettäväksi.

18 Artiklassa määrätään, että osapuolten on ilmoitettava toisilleen diplomaattiteitse sopimuksen voimaantuloon tarvittavien kansallisten menettelyjen päätökseen saattamisesta, ja sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä jälkimmäisen ilmoituksen vastaanottamisesta.

1 9 Artiklassa todetaan, että sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Sopimuksen voi irti-sanoa antamalla diplomaattiteitse toiselle osapuolelle kirjallisen ilmoituksen, jonka jälkeen sopimus päättyy kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta.

Kuten ylempänä on todettu, sopimuksen mukainen yhteisvastuun käyttöönotto katsotaan kaasun toimitusvarmuusasetuksessa olevan viimeinen keino, johon turvaudutaan ainoastaan hätätilanteessa ja vain rajoitetuin ehdoin. Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön vasta aivan viimeisenä keinona. Tätä edeltävät keinot on lueteltu toimitusvarmuusasetuksessa seuraavasti:

Toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaan ensimmäinen toimenpide kaasuntoimitusten varmistamiseksi pyynnön esittävän osapuolen suojatuille asiakkaille on kaasun toimitusvarmuusasetuksenasetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen hätätilatason julistaminen ja pyynnön esittäneen osapuolen vakuutus siitä, että toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, kun pyydetyt yhteisvastuutoimenpiteet otetaan käyttöön.

Toimitusvarmuusasetuksen 11 artiklan 1 kohta määrittelee eri kriisitasot kriisin julistamisen yhteydessä. Ensimmäinen taso on ennakkovaroitustaso, joka on tilanne, jossa on saatu konkreettista, vakavasti otettavaa ja luotettavaa tietoa, jonka mukaan tapahtuma, joka todennäköisesti heikentää kaasun toimitustilannetta merkittävästi ja todennäköisesti johtaa hälytys- tai hätätilatason käyttöönottoon, on mahdollinen. Seuraava taso on hälytystaso (myös hälytystilanne), joka on tilanne, jossa kaasun toimitushäiriö tai poikkeuksellisen suuri kaasun kysyntä heikentää merkittävästi kaasun toimitustilannetta, mutta markkinat pystyvät edelleen hoitamaan häiriön tai kysynnän ilman, että on tarpeen turvautua muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin. Kolmas ja viimeisin taso on hätätilataso (toimitusvarmuusasetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti), joka on tilanne, jossa kaasun kysyntä on poikkeuksellisen suurta, kaasun toimitushäiriö on merkittävä tai kaasun toimitustilanne muuten heikkenee merkittävästi ja kaikki asiaankuuluvat markkinapohjaiset toimenpiteet on toteutettu mutta kaasun toimitukset eivät riitä tyydyttämään jäljelle jäävää kaasun kysyntää, jolloin on lisäksi toteutettava muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä, jotta voidaan turvata kaasun toimitukset erityisesti suojatuille asiakkaille toimitusvarmuusasetuksen 6 artiklan (toimitusnormi) mukaisesti. Tämän viimeiseksi kuvatun hätätilatason julistaminen on myös ensimmäinen edellytys sopimuksen käyttöönotolle.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 6 artiklan mukaan toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava, että sen määrittämät maakaasuyritykset toteuttavat toimenpiteet, joilla varmistetaan kaasun toimitukset suojatuille asiakkaille asetuksessa määritellyissä tilanteissa, jotka on kuvattu kohdassa 4.2.

Sen lisäksi, että pyynnön esittäneen osapuolen on pitänyt julistaa hätätilataso, on pyynnön esittäneen osapuolen annettava vakuutus siitä, että toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, kun pyydetyt yhteisvastuutoimenpiteet otetaan käyttöön. Nämä edellytykset on kuvattu jaksossa 2.

Edellä kuvatut toimenpiteet suoritettuaan pyynnön esittävä osapuoli voi tehdä yhteisvastuupyynnön sopimuksen 3 artiklan mukaisesti. Vastaanotettuaan yhteisvastuupyynnön tarjoavan osapuolen on puolestaan hankittava ja kerättävä yhteisvastuutarjoukset kaasuyhtiöiltä ja toimitettava ne pyynnön esittäneelle osapuolelle, ja pyynnön esittänyt osapuoli vastaa tarvittavan kaasumäärän hankinnasta tekemällä sopimukset valitsemiensa tarjoavien osapuolten kanssa.

Jos pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille toimitettavaksi tarvittavaa kaasumäärää ei saada hankittua edellä mainituin tavoin markkinapohjaisilla toimenpiteillä, pyynnön esittäneen osapuolen on otettava käyttöön tarjouskilpailumekanismin toimenpide sopimuksen 5 artiklan mukaisesti. Tarjouskilpailumekanismissa pyynnön esittäneen osapuolen on esitettävä tarjoavalle osapuolelle pyyntö, jossa on eritelty yksityiskohtaisesti sopimuksessa mainitut tiedot muun muassa toimitettavan kaasun määrästä, ja jolla pyydetään tarjoavan osapuolen kaasuyhtiöitä toimittamaan tarjouksia, jotka sisältävät hintaa ja sellaista kaasumäärää koskevat ehdotukset, jonka ne ovat vapaaehtoisesti valmiita tarjoamaan pyynnön esittäneelle osapuolelle. Tarjoavan osapuolen on tällöin viipymättä pyydettävä tarjouksia ja toimitettava saadut ehdotukset pyynnön esittäneelle osapuolelle, joka valitsee toimitettujen ehdotusten joukosta taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai tarjoukset, ja sitten ilmoittaa tarjoavalle osapuolelle saatujen ehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Mikäli pyynnön esittänyt osapuoli ei voi täysimääräisesti toimittaa kaasua yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen edes sen jälkeen, kun tarjoava osapuoli on toteuttanut markkinapohjaisia toimenpiteitä ja tarjouskilpailumekanismin toimenpidettä yhteisvastuupyynnössä mainittujen kaasuntoimituspäivien ajan, tai se ei hyväksy kaikkia saatavilla olevia yhteisvastuutarjouksia tarjoavan osapuolen alueella sijaitsevilta kaasuyhtiöiltä ja kaasuyhtiöiltä, jotka sijaitsevat Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella, jotka liittyvät suoraan pyynnön esittäneeseen osapuoleen, pyynnön esittänyt osapuoli voi tehdä edelleen tarvittavaa kaasumäärää koskevan yhteisvastuupyynnön viimeistään 13 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

Jos tarjoavalta osapuolelta tai muulta jäsenvaltiolta tarjouskilpailumekanismin perusteella saatujen ehdotusten määrä on niin pieni, ettei pyydettyä kaasumäärää saada hankittua täysimääräisesti, tai jos katsotaan, että kaasuyhtiöiden ehdotuksissa, jotka ne ovat toimittaneet markkinapohjaisten toimenpiteiden ja tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen yhteydessä, mainittu korvaus kaasumäärästä on ilmeisen kohtuuton, pyynnön esittäneellä osapuolella on oikeus kieltäytyä markkinapohjaisiin toimenpiteisiin ja tarjouskilpailumekanismiin perustuvista yhteisvastuutarjouksista ja pyytää muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä sopimuksen 11 artiklan mukaisesti. Pyynnön esittäneen osapuolen on maksettava suoraan korvaus asetuksen 13 artiklan 8 kohdan mukaisten muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhteydessä toimitetusta kaasusta tarjoavalle osapuolelle, ja korvauksen on katettava kaikki tarjoavalle osapuolelle aiheutuneet kustannukset veroineen.

Kuten ylempänä on todettu, jos toiminnanharjoittajan on toimitettava kaasua pyytävälle osapuolelle ja osittain katkaistava kaasuntoimitus omille asiakkailleen, toimet perustuvat täyden korvauksen periaatteeseen. Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden kustannukset muodostuvat seuraavasti: sopimuksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdassa todetaan, että korvaukset muista kuin markkinapohjaisista toimenpiteistä sisältävät muun muassa kaasun hinnan, joka perustuu merkittävimmän vaihto-operaattorin vuorokausihinnan (toteutushinnan) laskennallisesta keskiarvosta edellisen 10 päivän aikana tai kaasun alkuperäinen ostohinta, jos se on korkeampi kuin edellä mainittu keskimääräinen vaihtohinta.

Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden maksut on sopimuksen 13 artiklan mukaisesti suoritettava täysimääräisesti 30 kalenteripäivän kuluessa laskun vastaanottamisesta. Kun kyse on muista kuin markkinapohjaisista toimenpiteistä, tarjoavalla osapuolella on oikeus toimittaa välilasku toimitetuista kaasumääristä. Yhteisvastuutoimenpiteiden päätyttyä sopimuspuolten on sovittava loppulaskun tarpeesta ja sen toimitusajankohdasta. Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä koskevien maksujen myöhästymisestä maksetaan korkoa siihen päivään asti, jona maksu maksetaan oletuskorolla. Oletuskorko on viisi prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin peruskoron.

Ehdotetaan, että esitykseen sisältyvä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin vastaanotetaan diplomaattiteitse jälkimmäinen kahdesta kirjallisesta ilmoituksesta, joiden mukaan osapuolet ovat suorittaneet loppuun sopimuksen voimaantulon edellyttämät välttämättömät valtion sisäiset menettelyt. Viro on ilmoittanut 5.10.2022 päivätyllä nootilla suorittaneensa kyseiset menettelyt loppuun omalta osaltaan.

Sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat energiamarkkinoiden sääntelyä. Energiamarkkinoiden sääntely kuuluu elinkeinotoimintaan, jonka osalta lainsäädäntövalta on Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 22 kohdan mukaan Ahvenanmaan maakunnalla. Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan, sopimuksen voimaansaattamissäädökselle on tarpeen saada Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä Ahvenanmaan itsehallintolain 59 §:n 1 momentin mukaisesti.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen asettama varautumisen ministerityöryhmä antoi ke-väällä 2022 työ- ja elinkeinoministeriölle ja Huoltovarmuuskeskukselle tehtäväksi selvittää maakaasun saannin riittävyyttä Suomessa venäläisen putkikaasun toimituksen mahdollisesti päättyessä. Tehdyissä selvityksissä ilmeni, että venäläisen putkikaasun toimituksen päättyessä Suomessa olisi joukko sellaisia terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden yksiköitä, jotka mahdollisesti eivät saisi kaasua toimintaansa ilman erityistoimenpiteitä. Näiden yksiköiden kaasun kulutus olisi yhteensä noin 300 gigawattituntia vuodessa. Vastaava riski ilmeni laajasti myös elintarviketuotannon yrityksillä. Myös näiden yritysten vuosikulutus on arvioitu 300 gigawattitunniksi. Tehtyjen selvitysten perusteella on ollut tarpeen arvioida kaasun toimitusvarmuusasetuksen tarkoittamien suojattujen asiakkaiden piirin laajentamista kansallisen liikkumavaran puitteissa.

Edellä kuvatusta selvityksestä johtuen samanaikaisesti tämän esityksen kanssa on valmistelussa hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 232/2022 vp). Kyseisessä esityksessä esitetään kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaista suojattujen asiakkaiden määritelmää laajennettavaksi koskemaan eräitä huoltovarmuuden kannalta keskeisiä yrityksiä ja palveluita. Muutos esitetään sisällytettäväksi maakaasumarkkinalakiin. Lisäksi esitetään, että Huoltovarmuuskeskus nimetään kaasun toimitusvarmuusasetuksen tarkoittamaksi Suomen toimivaltaiseksi viranomaiseksi.

Suojatulla asiakkaalla tarkoitetaan kaasun toimitusvarmuusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaan kotitalousasiakasta, joka on liitetty kaasunjakeluverkkoon. Lisäksi jäsenvaltio voi päättää sisällyttää määritelmään yhden tai useamman kategorian seuraavista edellyttäen, että a ja b ala-kohdassa tarkoitettujen yritysten tai palveluiden yhteinen osuus kaasun vuotuisesta loppukulutuksesta kyseisessä jäsenvaltiossa on enintään 20 prosenttia: a) pieni tai keskisuuri yritys, jos se on liitetty kaasunjakeluverkkoon, b) keskeinen sosiaalipalvelu, jos se on liitetty kaasun jakelu- tai siirtoverkkoon, sekä c) kaukolämpölaitos siinä määrin kuin se toimittaa lämpöä kotitalousasiakkaille, pienille tai keskisuurille yrityksille tai keskeisille sosiaalipalveluille, edellyttäen, että tällainen laitos ei pysty vaihtamaan muihin polttoaineisiin kuin kaasuun.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaan keskeisellä sosiaalipalvelulla tarkoitetaan asetuksessa terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteeseen, turvallisuuteen, koulutukseen tai julkishallintoon liittyvää palvelua.

Suomi ei ole aiemmin ottanut käyttöön kaasun toimitusvarmuusasetuksen antamaa joustoa, ja suojattujen asiakkaiden määritelmään ovat näin ollen tähän asti kuuluneet kaasunjakeluverkkoon liitetyt kotitalousasiakkaat. Tämän hallituksen esityksen kirjoitushetkellä valmistelussa olevan hallituksen esityksen mukaan suojattuihin asiakkaisiin on esitetty sisällytettäväksi myös maakaasun jakeluverkkoon liitetyt, kaasun toimitusvarmuusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaiset yhteiskunnalliset palvelut, sekä maakaasun jakeluverkkoon liitetyt pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset.

Esityksellä ei katsota olevan vaikutuksia talousarvioon.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että kansainvälisen sopimuksen määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkun perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla taikka jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on olemassa lain säännöksiä tai siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp, ja 45/2000 vp).

Jos sopimuksessa määritellyt käsitteet tai sopimuksen soveltamisalaa koskevat määräykset koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, määritelmät vaikuttavat välillisesti näiden lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan. Sopimuksen 1 artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala ja sopimuksen 2 artikla sisältää sopimuksessa käytettyjen käsitteiden määritelmät. Sopimuksen 1 ja 2 artikla kuuluvat siten lainsäädännön alaan.

Suomen ja Viron välisellä sopimuksella on liityntä seuraaviin lakeihin: perustuslain 2 §, 15 § ja 18 §, maakaasumarkkinalakiin, lakiin huoltovarmuuden turvaamisesta sekä lakiin tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista.

Perustuslain 2 § 3 momentin mukaisesti julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Sopimuksen kohdat, joissa määritellään julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviä, on säädettävä lailla. Hallituksen esityksessä 232/2022 vp esitetään, että Huoltovarmuuskeskus nimetään kaasun toimitusvarmuusasetuksen tarkoittamaksi Suomen toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Sopimuksen artiklat 6, 9, 10, 16 ja 17 sisältävät säännöksiä toimivaltaisen viranomaisen sellaisista toimivaltuuksista, joihin sisältyy julkisen vallan käyttämistä. Lisäksi artikla 12 määrittelee muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhteydessä toimitetusta kaasusta maksettavasta korvauksesta. Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet voivat tiettyjen edellytysten täyttyessä sisältää toiminnanharjoittajille asetetun velvoitteen luovuttaa kaasua pyytävän osapuolen suojatuille asiakkaille. Velvollisuus perustuu toimitusvarmuusasetuksen määräyksiin. Kyseinen artikla kytkeytyy perustuslain 15 § 2 momenttiin, jonka mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla (ks. kohta omaisuuden suoja ja kaasun lunastaminen).

Sopimus Viron kanssa on välttämätön, jotta kaasumarkkinat toimivat unionin kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisessa hengessä. Lisäksi Suomea sitova toimitusvarmuusasetus edellyttää sopimuksen tekemistä. Sopimus on myös Suomen suojattuja asiakkaita hyödyttävä. Sopimuksen sisältämät mahdolliset perusoikeuksiin puuttuvat toimenpiteet ovat painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimia, sillä niiden avulla voidaan varmistaa kaasun toimitusvarmuutta molemmille sopimuksen osapuolille. Sopimuksen toimenpiteet ovat oikeasuhtaisia tavoitteen saavuttamiseksi, sillä muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet tulevat viimeisenä keinona saavuttaa tavoiteltu tilanne.

Sopimus voidaan yksilöidä valtioneuvoston ohjesäännön 3 §:n 9 kohdassa mainituksi EU:ssa päätettävään asiaan liittyväksi toimenpiteeksi, sillä jäsenvaltiot velvoitetaan sopimuksen tekemiseen EU-säädöksessä. Koska sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, sille pyydetään kokonaisuudessaan eduskunnan hyväksyntää.

Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta, eikä perusoikeuteen voida puuttua niin laajasti, että se mitätöisi perusoikeuden ydinsisällön. Ehdotuksella ei katsota olevan vaikutuksia, jotka puuttuisivat elinkeinovapauden suojan ytimeen.

Yleistä

Valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen hyväksymisestä eduskunta päättää perustuslain 94 §:n 2 momentin mukaan äänten enemmistöllä, ja jos hyväksymisehdotus koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, sopimus on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Perustuslain 95 §:n mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Lakiehdotus kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta käsitellään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Tarkkarajaisuus ja täsmällisyys

Perusoikeuksien yleisten rajoitusperiaatteiden mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvan lain alaan. Perusoikeusrajoituksen tulee olla laissa tarkkarajainen ja riittävän täsmällisesti määritetty. Rajoituksen olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Sopimuksen sisällön ja täten sen voimaansaattavan lain arvioidaan täyttävän perusoikeuksien rajoitusperiaatteiden vaatimukset lailla säätämisestä sekä säännösten tarkkuudesta ja täsmällisyydestä.

Perusteen, jolla perusoikeutta rajoitetaan, tulee olla perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävä. Rajoitusperusteena voi siten olla esimerkiksi pyrkimys saavuttaa päämäärä, joka on perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta objektiivisin perustein arvioituna (normatiivisessa mielessä) hyväksyttävä. Rajoitussääntelyn tulee myös olla painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa. Perusoikeusrajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja muutenkin suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Perusoikeuden rajoitus on sallittu vain, jos tavoite ei ole saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Rajoitus ei saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon rajoituksen taustalla olevan intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.

Sopimuksessa tarkoitetut toimenpiteet, joilla voisi olla vaikutuksia perusoikeuksiin, ovat tarkoitettu viimeisiksi keinoiksi varmistaa suojattujen asiakkaiden kaasun toimitukset. Sopimuksen artikla 12 määrittelee muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhteydessä toimitetusta kaasusta maksettavasta korvauksesta. Artiklan toimenpiteet sisältävät toiminnanharjoittajille velvoitteen luovuttaa kaasua pyytävän osapuolen suojatuille asiakkaille. Artikla kytkeytyy perustuslain 15 § 2 momenttiin, jonka mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Sopimuksen 1 artiklan mukaan osapuolet ottavat sopimuksen käyttöön viimeisenä mahdollisena keinona hätätilanteessa, jossa kaasua ei voida toimittaa yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille ilman apua. Jaksossa 6 Sopimuksen määräykset ja niiden suhde Suomen lainsäädäntöön kuvataan keinot, jotka on sopimuksen mukaisesti otettava käyttöön ennen sopimuksen käyttöönottoa. Kuvatut keinot ovat moniportaisia ja demonstroivat mahdollisten perusoikeuksien rajoittamisen viimekätisyyttä muihin keinoihin nähden.

Muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet ovat viimeisiä keinoja, joita edellyttää hätätilan julistaminen, edellytysten täyttymisen vakuuttaminen, yhteisvastuupyyntö, tarjouskilpailumekanismi, uusi yhteisvastuupyyntö ja vasta sitten siirrytään muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin. Tätä myötä perusoikeuksien rajoituksen voidaan katsoa olevan suhteellisuusperiaatteen mukaisia sekä välttämättömiä niin, ettei tavoitteita voida saavuttaa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin.

Omaisuuden suoja

Perustuslakivaliokunta on arvioinut perustuslain 15 §:n mukaisen omaisuuden suojan näkökulmasta ehdotuksia, joissa muun muassa sähkö-, maakaasu- ja teleyritysten omistajille on asetettu omaisuuden käyttöön kohdistuvia velvollisuuksia tai rajoituksia. Valiokunta on näissä yhteyksissä lähtenyt vakiintuneesti siitä, että velvoitteet ja rajoitukset ovat kulloinkin kysymyksessä olevan omaisuuden erityisluonne huomioon ottaen perustuslainmukaisia, jos ne perustuvat lain täsmällisiin säännöksiin ja ovat omistajan kannalta kohtuullisia (esimerkiksi PeVL 19/1994, PeVL 4/2000 vp, PeVL 34/2000 vp, PeVL 8/2002 vp, PeVL 63/2002 vp, PeVL 36/2004 vp ja PeVL 19/2021 vp).

Perustuslakivaliokunta on pitänyt lainsäätäjän liikkumavaraa omaisuudensuojan näkökulmasta lähtökohtaisesti suurempana, jos velvoitteet koskevat pörssiyhtiöitä tai muita varallisuusmassaltaan huomattavia oikeushenkilöitä, kuin jos sääntelyllä on hyvin välittömiä vaikutuksia oikeushenkilön taustalla olevien luonnollisten henkilöiden asemalle (esim. PeVL 55/2018 vp, PeVL 74/2018 vp, PeVL 10/2007 vp, PeVL 32/2004 vp, PeVL 34/2000 vp). Valiokunnan mukaan yritykset ja muut elinkeinon harjoittajat eivät voi odottaa elinkeinotoimintaansa sääntelevän lainsäädännön pysyvän muuttumattomana (PeVL 17/2021 vp, PeVL 32/2010 vp, PeVL 31/2006 vp ja PeVL 56/2005 vp).

Perustuslakivaliokunta on pitänyt elinkeinotoiminnan sääntelyä niin sanottuun luonnolliseen monopoliin perustuvassa markkinatilanteessa lähtökohtaisesti tarpeellisena ja hyväksyttävänä (esimerkiksi PeVL 4/2000 vp, PeVL 36/2004 vp ja PeVL 19/2021 vp). Lisäksi valiokunta on katsonut, että sääntelyn riittävää täsmällisyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon päätettäviin seikkoihin liittyvät osin laskennalliset ja siten teknisluonteiset erityispiirteet samoin kuin sääntelyn kohdistuminen yksilön asemesta esimerkiksi kaasuliiketoimintaa harjoittaviin yrityksiin (esimerkiksi PeVL 2/2004 vp ja PeVL 36/2004 vp). Lisäksi valiokunta on kiinnittänyt huomiota asianmukaisen oikeusturvan järjestämiseen toiminnanharjoittajille (esimerkiksi PeVL 36/2004 vp).

Esityksen kohteena olevalla sopimuksella on luonnollisen monopolin sääntelyyn ja unionin kaasumarkkinalainsäädännön toimeenpanoon liittyvät hyväksyttävät perusteet. Sääntelyn arvioidaan olevan ongelmatonta perustuslain omaisuudensuojan kannalta ottaen huomioon kaasualan yritysten asema, omaisuuden erityisluonne, sääntelyn perustuminen täsmällisiin säännöksiin sekä sääntelyn kohtuullisuus omistajan ja elinkeinonharjoittajan kannalta. Ehdotettu sääntely on lähtökohdiltaan painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatima ja oikeasuhtainen.

Sopimuksen ei arvioida olevan ongelmallista perustuslain 15 §:n kannalta.

Kaasun lunastaminen

Ehdotusta on arvioitava perustuslain 15 §:n 2 momentin kannalta, jonka mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Toimitusvarmuusasetuksen kautta toiminnanharjoittajilla voi tiettyjen edellytysten täyttyessä olla velvollisuus luovuttaa kaasua, joka ei itsessään ole lunastustoimi mutta lunastukseen verrattava tilanne. Sopimuksen sisältö korvauksista, jotka maksetaan kaasuntoimituksen keskeyttämisestä asiakkaille, perustuu täyden korvauksen periaatteeseen, jolloin ei ole estettä säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Sopimuksen ei arvioida olevan ongelmallista perustuslain 15 §:n 2 momentin kannalta.

Elinkeinovapaus

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisella valtiosopimuksella voi olla vaikutuksia perustuslain 18 § mukaiseen elinkeinovapauteen, jolla suojataan jokaisen oikeutta hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perusoikeuksien rajoitusten tulee edellä mainitun mukaisesti perustua lakiin ja niiden on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä, perusteltuja ja yhteiskunnallisen tarpeen sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisessa Viron ja Suomen välisessä valtiosopimuksessa on määritelty täsmällisesti ja tarkkarajaisesti ne tilanteet, joissa sopimuksen mukaiset toimet voitaisiin ottaa käyttöön. Valtiosopimuksen taustalla on myös Suomen toimijoiden kannalta tärkeä yhteiskunnallinen tarve varautumisesta kriisi- ja häiriötilanteisiin, sekä yhteiskunnan, yksilöiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisesta tällaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Lisäksi yhteisvastuukaasun tarjoaminen tai vastaanottaminen on valtiosopimuksen määräysten mukaisesti oikeasuhtaisesti laskettu ja toteutettu siten, että yhteisvastuutoimenpitein saadusta kaasusta on määrätty yksityiskohtaisesti kustannusten kattamisesta.

Esityksen mukaiset velvoitteet ovat välttämättömiä niiden perustuessa sitovaan EU-oikeudelliseen sääntelyyn. Velvoite tehdä kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan mukainen yhteisvastuusopimus on koskenut Suomea 1.1.2020 alkaen, kun Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävä Baltic Connector-maakaasuputki otettiin käyttöön.

Sopimuksen ei arvioida olevan ongelmallista myöskään perustuslain 18 §:n 1 momentin kannalta.

Koska sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

1. ponsi

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että eduskunta hyväksyisi yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä Tallinnassa ja Helsingissä 4.4.2022 ja 25.4.2022 tehdyn sopimuksen.

2. ponsi

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä Tallinnassa ja Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2022 ja 25 päivänä huhtikuuta 2022 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 17.11.2022

Pääministeri
Sanna Marin

Elinkeinoministeri
Mika Lintilä

Sopimusteksti

SOPIMUS SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA VIRON TASAVALLAN HALLITUKSEN	AGREEMENT BETWEEN THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE GOVERNMENT OF THE REPUBLIC OF ESTONIA
VÄLILLÄ YHTEISVASTUUTOIMENPITEISTÄ KAASUN TOIMITUSVARMUUDEN TURVAAMISEKSI	ON SOLIDARITY MEASURES TO SAFEGUARD THE SECURITY OF GAS SUPPLY
Suomen tasavallan hallitus ja Viron tasavallan hallitus, jäljempänä ’osapuolet’, jotka	The Government of the Republic of Estonia and the Government of the Republic of Finland, herein after referred to as the “Contracting Parties”,
ottavat huomioon 25 päivänä lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi (jäljempänä ”asetus”) ja erityisesti asetuksen 13 artiklan, ottavat huomioon 2 päivänä helmikuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/177 toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 13 artiklan mukaisen yhteisvastuumekanismin soveltamista koskeviin jäsenvaltioiden välisiin teknisiin, oikeudellisiin ja rahoitukseen liittyviin järjestelyihin sisällytettävistä seikoista,	having regard to Regulation (EU) 2017/1938 of the European Parliament and of the Council of 25 October 2017 concerning measures to safeguard security of gas supply (hereinafter “the Regulation”), and particularly to Article 13 of the Regulation, taking note of Recommendation (EU) 2018/177 of the European Commission, of 2 February 2018, on the elements to be included in the technical, legal and financial arrangements between Member States for the application of the solidarity mechanism under Article 13 of the Regulation,
pyrkivät lieventämään vakavan hätätilanteen vaikutuksia ja turvaamaan kaasunsaannin yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille,	aiming to alleviate the effects of a severe emergency and to safeguard the supply of gas to the solidarity protected customers,
katsovat, että kaasun toimitusvarmuuden turvaaminen Euroopan unionissa edellyttää yhteisvastuuta, ovat yhteisymmärryksessä siitä, että yhteisvastuupyyntö on yleensä tarpeen vain silloin, kun pyynnön esittäneen osapuolen markkinat eivät enää pysty toimimaan ja pyynnön esittänyt osapuoli on käyttänyt markkinapohjaiset ja muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet, jotka on esitetty pyynnön esittäneen osapuolen olemassa olevassa kaasunsaantia koskevassa hätäsuunnitelmassa, mutta ei silti pysty turvaamaan kaasunsaantia yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille, jolloin tarjoava osapuoli tarjoaa yhteisvastuuta mahdollisuuksien mukaan ja niin kauan kuin mahdollista markkinapohjaisten toimenpiteiden avulla, joilla pyritään auttamaan pyynnön esittänyttä osapuolta kattamaan se kaasumäärä, joka sen on toimitettava yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen,	considering that solidarity is needed to safeguard the security of gas supply in the Union, on the basis of a common understanding whereby a request for solidarity will generally only be necessary when the market of the Requesting Party is no longer capable of functioning and the Requesting Party has exhausted market-based and non-market-based measures set out in Requesting Party’s existing emergency action plan for gas, while remaining unable to ensure supply of gas to solidarity protected customers, and solidarity is therefore provided by Providing Party to the extent possible and as long as possible by market-based measures which are intended to help the Requesting Party to cover the gas amount required to supply its solidarity protected customers,
ovat sopineet seuraavasta:	have agreed as follows:
1 artikla Sopimuksen kohde ja soveltamisala 1. Tässä sopimuksessa määrätään teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksen 13 artiklassa tarkoitetun yhteisvastuumekanismin soveltamiseksi. Osapuolet ottavat tämän sopimuksen käyttöön viimeisenä mahdollisena keinona hätätilanteessa, jossa kaasua ei voida toimittaa yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille ilman apua. 2. Jos tämä sopimus otetaan käyttöön, tarjoavan osapuolen on ryhdyttävä tarvittaviin yhteisvastuutoimenpiteisiin kaasujärjestelmässään toimittaakseen kaasua pyynnön esittäneen osapuolen kaasujärjestelmässä yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille.	Article 1 Subject-matter and scope of the agreement 1. This Agreement sets out the technical, legal, and financial arrangements for the application of the solidarity mechanism pursuant to Article 13 of the Regulation. The Contracting Parties shall activate this Agreement as the last resort measure in an emergency in which the gas supply to solidarity protected customers cannot be achieved without assistance. 2. In case of activation of this Agreement, the Providing Party shall take necessary solidarity measures in its gas system to supply the solidarity protected customers in the gas system of the Requesting Party with gas.
3. Tämän artiklan 2 kohdassa mainittuihin toimenpiteisiin kuuluvat muiden toimenpiteiden lisäksi kaasun toimitus kaasujärjestelmään nesteytetyn maakaasun terminaalista ja kaasun toimitus tarjoavan osapuolen jäsenvaltion kaasun varmuusvarastoista, mutta niihin ei kuulu toimitus jäsenvaltion kaasun varmuusvarastoista seuraaviin tarkoituksiin: a) asetuksessa määriteltyjen yhteisvastuumekanismin nojalla suojattujen asiakkaiden käyttöön	3. The measures mentioned in paragraph 2 of this Article include, among other measures, gas supply to the gas system from an LNG terminal and gas supply from the Member State´s gas security reserves of the Providing Party but shall not include supply from the Member State´s gas security reserves intended for: a) the use of “solidarity protected customers” as defined in the Regulation.
b) kaasun toimitus asetuksen 13 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisesti. 4. Tämän artiklan 2 kohdassa mainittuja toimenpiteitä ei sovelleta kaasun käyttöön loppukäyttäjän omista hätävarastoista, joita loppukäyttäjä on velvollinen ylläpitämään asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun kansallisen ennaltaehkäisysuunnitelman tai kansallisen hätäsuunnitelman mukaisesti.	b) the gas supply in accordance with Article 13 (1) subparagraph 2 of the Regulation. 4. The measures mentioned in paragraph 2 of this Article shall not apply to the use of gas from the end user’s own emergency stock, which the end-user is obliged to maintain in accordance with the national Preventive Action Plan or the National Emergency Plan referred to in Article 8 of the Regulation.
2 artikla Määritelmät 1. Tässä sopimuksessa sovelletaan seuraavissa säännöksissä käytettyjä määritelmiä: a) toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1938 2 artikla (EUVL L 280, 28.10.2017, ss. 1–56), b) maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 2 artikla (EUVL L 211, 14.8.2009, ss. 36–54)	Article 2 Definitions 1. For the purposes of this Agreement, the definitions used in the following statutory provisions shall apply: a) Article 2 of the Regulation (EU) 2017/1938 of the European Parliament and of the Council of 25 October 2017 concerning measures to safeguard security of gas supply (OJ L 280 of 28October 2017, pp.1-56), b) Article 2 of Regulation (EC) No 715/2009 of the European Parliament and of the Council of 13 July 2009 on conditions for access to the natural gas transmission networks and repealing Regulation (EC) No 1775/2005 (OJ L 211 of 14 August 2009, pp. 36-54),
c) kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta 16 päivänä maaliskuuta 2017 annetun komission asetuksen (EU) 2017/459 3 artikla (EUVL L 72, 17.3.2017, ss. 1–28) d) kaasunsiirtoverkkojen tasehallintaa koskevan verkkosäännön vahvistamisesta 26 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission asetuksen (EU) N:o 312/2014 3 artikla (EUVL L 91, 27.3.2014, ss. 15–35) e) yhteentoimivuuteen ja tiedonvaihtoon liittyviä sääntöjä koskevan verkkosäännön vahvistamisesta 30 päivänä huhtikuuta 2015 annetun komission asetuksen (EU) 2015/703 2 artikla (EUVL L 113, 1.5.2015, ss. 13-26) ja	c) Article 3 of Commission Regulation (EU) 2017/459 of 16 March 2017 establishing a network code on capacity allocation mechanisms in gas transmission systems and repealing Regulation (EU) No 984/2013 (OJ L 72 of 17 March 2017, pp. 1-28), d) Article 3 of Commission Regulation (EU) 312/2014 of 26 March 2014 establishing a network code on Gas Balancing of Transmission Networks (OJ L 91 of 27 March 2014, pp. 15-35), e) Article 2 of Commission Regulation (EU) 2015/703 of 30 April 2015 establishing a network code on interoperability and data exchange rules (OJ L 113 of 1 May 2015, pp. 13-26), and
f) maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 2 artikla (EUVL L 211, 14.8.2009, ss. 94-136). 2. Tämän lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä: a) ’pyynnön esittänyt osapuoli’ tarkoittaa Euroopan unionin jäsenvaltiota, joka pyytää yhteisvastuutoimenpiteitä tämän sopimuksen nojalla	f) Article 2 of Directive 2009/73/EC of the European Parliament and of the Council of 13 July 2009 concerning common rules for the internal market in natural gas and repealing Directive 2003/55/EC (OJ L 211 of 14 August 2009, pp. 94–136). 2. Further to this, the following definitions shall apply: a) “Requesting Party” shall mean the Member State of the European Union requesting solidarity measures under this Agreement.
b) ’tarjoava osapuoli’ tarkoittaa Euroopan unionin jäsenvaltioita joka tarjoaa yhteisvastuutoimenpiteitä tämän sopimuksen nojalla c) ’yhteisvastuupyyntö’ tarkoittaa pyynnön esittäneen osapuolen pyyntöä tarjoavalle osapuolelle yhteisvastuun tarjoamiseksi d) ’yhteisvastuutoimenpide’ tarkoittaa asetuksen 13 artiklan mukaisesti tarjoavan osapuolen kaasujärjestelmässä tarvittavaa toimenpidettä, jolla kaasun toimitusta muille kuin yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille vähennetään tai sitä ei jatketa siltä osin ja niin kauan kuin kaasun toimitusta pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille ei ole varmistettu	b) “Providing Party” shall mean the Member State of the European Union providing solidary measures under this Agreement. c) “Solidarity request” shall mean the call by the Requesting Party to the Providing Party to provide solidarity. d) “Solidarity measure” shall mean necessary measure in the gas system of the Providing Party, in accordance with Article 13 of the Regulation, by which the gas supply to customers other than solidarity protected customers is curtailed or suspended to the extent necessary and for as long as the gas supply to solidarity protected customers in the Requesting Party is not safeguarded.
e) ’yhteisvastuutarjous’ tarkoittaa tarjoa-van osapuolen markkinapohjaisten toimenpiteiden, tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen ja muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhdistelmää, joka voidaan tarjota pyynnön esittäneelle osapuolelle korvausta vastaan f) ’osapuoli’ tarkoittaa tämän sopimuksen osapuolena olevaa Euroopan unionin jäsenvaltiota	e) “Solidarity offer” shall mean the composition of the market-based measures, tender mechanism measure and non-market-based measures by the Providing Party which can be provided to Requesting Party in return for payment of compensation. f) “Contracting Party” shall mean the Member State of the European Union involved in this Agreement.
g) ’markkinapohjaiset toimenpiteet’ tarkoittavat tarjoavan osapuolen omalla alueellaan kaasuyhtiöille esittämiä pyyntöjä ryhtyä vapaaehtoisiin toimenpiteisiin tarjonta- ja kysyntäpuolella kaasumäärien varmistamiseksi sopimuksessa sovittuun hintaan, jotta pyynnön esittänyt osapuoli pystyy kyseisten kaasumäärien avulla itse kattamaan kaasumäärän, joka sen on toimitettava omille yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen	g) “Market-based measures” shall mean the calls by the Providing Party to gas undertakings and in the Providing Party’s own territory to take voluntary measures on the supply and demand side to secure gas amounts in return for payment of a contractually agreed price, which are to enable the Requesting Party itself to cover the amount needed to supply its own solidarity protected customers with gas.
h) ’muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet’ ovat tarjoavan osapuolen omalla alueellaan tarjonta- ja kysyntäpuolella itsenäisesti toteuttamia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään kaasun toimitusta pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille	h) “Non-market-based measures” shall mean sovereign measures on the supply and demand side taken by the Providing Party in its own territory with a view to contributing to the gas supply of the solidarity protected customers of the Requesting Party.
i) ’tarjouskilpailumekanismin toimenpide’ tarkoittaa tarjoavan osapuolen kansallisten markkinoiden kaasuyhtiöille ja loppuasiakkaille esittämää pyyntöä ryhtyä vapaaehtoisiin toimenpiteisiin tarjonta- ja kysyntäpuolella hintoja ja kaasumääriä koskevien ehdotusten toimittamiseksi pyynnön esittäneelle osapuolelle tarjouskilpailumekanismin mukaisesti vastauksena yhteisvastuupyyntöön	i) “Tender Mechanism Measure” shall mean a call from the Providing Party to gas undertakings and final customers in a national market to take voluntary measures on the supply and demand side to submit to the Requesting Party, under the tendering mechanism, their price and gas amount proposals in response to the Solidarity request.
j) ’alkuperäinen ostohinta’ tarkoittaa hintaa, jolla kaasuyhtiö on ostanut kaasumäärän tai kaasua omiin tarpeisiinsa ennen energiakriisiä ja yhteisvastuumekanismin mukaisten toimenpiteiden toteuttamista k) ’merkittävin vaihto-operaattori’ tarkoittaa kaasun vaihto-operaattoria, jonka markkinaosuus on ainakin 70 prosenttia koko vaihtomarkkinoista markkina-alueilla, joiden sijaintialueeseen yhteisvastuupyynnön perusteena olevan energiakriisi kohdistuu l) ’toimituspiste’ tarkoittaa tarjoavan osapuolen kansallisen kaasunsiirtojärjestelmän syöttöpistettä, johon yhteisvastuutarjoukseen liittyvä kaasumäärä on toimitettava m) ’hätätilanne’ tai ’hätätilataso’ tarkoittaa asetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista kriisiä n) ’kaasualan koordinointiryhmä’ tarkoittaa teknistä elintä, joka perustetaan asetuksen 4 artiklalla o) ’toimituspäivä’ tarkoittaa kaasunsiirtojärjestelmien kapasiteetinjakomekanismien verkkosäännön vahvistamisesta ja asetuksen (EU) N:o 984/2013 kumoamisesta 16 päivänä maaliskuuta annetun komission asetuksen (EU) 2017/459 3 artiklan 16 kohdassa tarkoitettua kaasuntoimituspäivää, jona yhteisvastuutoimenpiteitä on tarkoitus käyttää p) ’kaasu’ tarkoittaa kaasunsiirtojärjestelmässä kuljetettavaa maakaasua ja muita palavia kaasuja, joita voivat olla esimerkiksi biometaani ja vety.	j) “The initial purchase price” shall mean a price gas amount purchased by the gas undertaking or for its own needs before the energy crisis and implementation of Solidarity mechanism measures. k) “The most significant exchange operator” shall mean a gas exchange operator that has a market share of at least 70% of the whole exchange market in the market areas located in the region affected by an energy crisis giving grounds for a Solidarity request. l) “Delivery point” shall mean the exit point of the national gas transmission system of the Providing Party where gas amount related to a Solidarity offer has to be delivered. m) “Emergency” or “emergency level” shall mean a crisis in line with Article 11, paragraph 1 (c) of the Regulation. n) “Gas Coordination Group” shall mean the technical level body set up by Article 4 of the Regulation. o) “Delivery day” shall mean the gas day within the meaning of Article 3, paragraph (16) of Commission Regulation (EU) 2017/459 of 16 March 2017 establishing a network code on capacity allocation mechanisms in gas transmission systems and repealing Regulation (EU) No 984/2013 on which the Solidarity measures are to be used. p) “Gas” shall mean natural gas and other combustible gases transported by the gas transmission system, such as biomethane and hydrogen, if applicable.
3 artikla Yhteisvastuupyyntö 1. Yhteisvastuupyynnön edellytyksenä on asetuksen 11 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen hätätilatason julistaminen ja pyynnön esittäneen osapuolen vakuutus siitä, että asetuksen 13 artiklan 3 kohdan edellytykset täyttyvät, kun pyydetyt yhteisvastuutoimenpiteet otetaan käyttöön.	Article 3 Solidarity request 1. The Solidarity request shall be dependent on the declaration of an emergency level pursuant to Article 11, paragraph 1 (c) of the Regulation and the assurance by the Requesting Party that the preconditions of Article 13, paragraph (3) of the Regulation are met at the time of the introduction of the requested Solidarity measures.
2. Pyynnön esittäneen osapuolen on toimitettava yhteisvastuupyyntö käyttäen tämän sopimuksen 15 artiklassa määriteltyjä viestintäkeinoja suoraan yhteenliitetyn jäsenvaltion tarjoavalle osapuolelle, joka on mainittu kaasualan koordinointiryhmän jäsenten luettelossa. Kun yhteisvastuupyyntö on toimitettu tämän kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisesti, pyynnön esittäneen osapuolen on välittömästi ilmoitettava Euroopan komissiolle pyynnön toimittamisesta ja sen sisältö.	2. The Requesting Party shall transmit the Solidarity request, by means of communication media provided in Article 15 of this Agreement, to the Providing Party of the directly interconnected Member State, as in the list of the Gas Coordination Group’s members. Following the transmission of the Solidarity request, in accordance with the first sentence of this paragraph, the Requesting Party shall inform the European Commission about the transmission and the content of the Solidarity request immediately.
3. Yhteisvastuupyynnön on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot: a) pyynnön esittäneen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot b) pyynnön esittäneen osapuolen asiaankuuluvan siirtojärjestelmäoperaattorin yhteystiedot	3. The Solidarity request shall include at least the following information: a) contact details of the competent authority of the Requesting Party, b) contact details of the relevant transmission system operator of the Requesting Party,
c) kaasun toimitusjakso kaasuntoimituspäivinä	c) period in gas days of gas supply,
d) kaasun päivittäin toimitettava määrä kilowattitunteina	d) daily amount of gas in kWh to be supplied,
e) toimituspiste f) tämän artiklan 1 kohdan mukainen vakuutus g) markkinapohjaisten toimenpiteiden tai tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen ollessa kyseessä ilmoitus siitä, solmitaanko kaasuyhtiöiden tarjoamat sopimukset suoraan pyynnön esittäneen osapuolen kanssa tarjoavan osapuolen toteutettua nämä toimenpiteet vai tietyn kolmannen osapuolen kanssa, joka toimii pyynnön esittäneen osapuolen puolesta	e) delivery point, f) assurance pursuant to paragraph 1 of this Article, g) in the event of market-based measures or a tender mechanism measure, declaration as to whether the contracts offered by gas undertakings following the implementation of these measures by the Providing Party are to be concluded directly by the Requesting Party or by a specified third party acting on behalf of the Requesting Party,
h) vakuutus siitä, että pyynnön esittänyt osapuoli vastaa kaasuyhtiöiden vaatimuksista, joita aiheutuu sopimusten solmimisesta pyynnön esittäneen osapuolen puolesta toimivien kolmansien osapuolten kanssa ja i) suostumus siihen, että pyynnön esittänyt osapuoli on velvollinen maksamaan korvauksen yhteisvastuusta tämän sopimuksen määräysten ja asetuksen 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti.	h) assurance that claims by gas undertakings of the Providing Party deriving from the conclusion of contracts with third parties acting for the Requesting Party shall be guaranteed by the Requesting Party, and i) recognition of the obligation of the Requesting Party to pay compensation for the solidarity in accordance with the provisions of this Agreement and Article 13 paragraph (8) of the Regulation.
4. Toimitusvarmuustilanteen salliessa markkinapohjaisia toimenpiteitä koskeva yhteisvastuupyyntö on toimitettava ainakin 20 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua. Lyhyemmällä varoitusajalla esitettyihin yhteisvastuupyyntöihin on mahdollista vastata vain, jos hätätilanne ja kaasuyhtiöiden yhteisvastuun tarjoamiseksi tarvitsemat valmisteluajat sallivat tämän. Tässä tapauksessa tarjoavan osapuolen on parhaansa mukaan pyrittävä toteuttamaan yhteisvastuutarjous.	4. To the extent that the supply security situation allows, the Solidarity request for market-based measures shall be transmitted at least 20 hours before the beginning of the delivery gas day. It will only be possible to respond to Solidarity requests made at shorter notice if the emergency and the necessary preparatory periods for the gas undertakings to be able to provide a Solidarity offer allow. In this case, the Providing Party shall undertake best efforts to arrange the Solidarity offer.
5. Tarjoava osapuoli ei korvaa mitään pyynnön esittäneelle osapuolelle kaasuntoimituspäivänä aiheutuneita kuluja, jos yhteisvastuutarjous on toimitettu alle 20 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua. 6. Jollei asiaankuuluvassa yhteisvastuupyynnössä muuta mainita, yhteisvastuupyynnön on koskettava yhteisvastuupyynnön toimittamista seuraavaa kaasuntoimituspäivää. Myöhemmille kaasuntoimituspäiville voidaan esittää uusia yhteisvastuupyyntöjä ottaen huomioon tämän artiklan 4 kohdassa määritellyt määräajat.	5. The Providing Party shall not compensate for any costs incurred by the Requesting Party on delivery gas day if the Solidarity offer is submitted less than 20 hours before the beginning of delivery gas day. 6. Unless relevant Solidarity request specifies otherwise, the Solidarity request shall relate to the gas day following the gas day in which the Solidarity request was submitted. Further Solidarity requests for subsequent gas days may be submitted, considering the deadlines in paragraph 4 of this Article.
7. Vastaanotettuaan yhteisvastuupyynnön tarjoavan osapuolen on viipymättä tarkastettava yhteisvastuupyyntö sellaisten virheiden tai puutteiden varalta, jotka voisivat tehdä asianmukaisesta yhteisvastuupyyntöön vastaamisesta mahdotonta. Jos tarkastuksessa havaitaan tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja virheitä tai puutteita yhteisvastuupyynnössä, tarjoavan osapuolen on viipymättä otettava yhteyttä pyynnön esittäneen osapuolen toimivaltaiseen viranomaiseen käyttäen yhteisvastuupyynnössä olevia yhteystietoja ja pyydettävä yhteisvastuupyynnön oikaisua.	7. Following receipt of the Solidarity request, the Providing Party shall without delay scrutinize the Solidarity request for errors or omissions which might render impossible an orderly response to the Solidarity request. If this scrutiny reveals errors or omissions in the Solidarity request within the meaning of the first sentence of this paragraph, the Providing Party shall contact the competent authority of the Requesting Party without delay using the contact data cited in the Solidarity request and shall request rectification of the Solidarity request.
8. Tarjoavan osapuolen on vahvistettava yhteisvastuupyynnön vastaanotto pyynnön esittäneelle osapuolelle puolen tunnin kuluessa yhteisvastuupyynnön vastaanottamisesta käyttäen yhteisvastuupyynnössä ilmoitettuja yhteystietoja. Jos pyynnön esittänyt osapuoli ei ole saanut vahvistusta yhteisvastuupyynnön vastaanottamisesta puolen tunnin kuluessa pyynnön lähettämisestä, sen on yritettävä ottaa yhteyttä tarjoavaan osapuoleen kaikin käytettävissä olevin viestintäkeinoin.	8. The Providing Party shall confirm receipt of the Solidarity request to the Requesting Party within half an hour following receipt of the Solidarity request using the contact data cited in the solidarity request. If the Requesting Party has not received confirmation of the receipt of the Solidarity request within half an hour of the sending of the Solidarity request, it shall endeavor to make contact with the Providing Party using all available means of communication.
4 artikla Markkinapohjaisten toimenpiteiden täytäntöönpano	Article 4 Implementation of market-based measures
1. Vastaanotettuaan yhteisvastuupyynnön tarjoavan osapuolen on hankittava ja kerättävä yhteisvastuutarjoukset kaasuyhtiöiltä ja toimitettava ne pyynnön esittäneelle osapuolelle.	1. Following receipt of the Solidarity request, the Providing Party shall obtain and collect offers from gas undertakings for its solidarity offer and shall transmit them as part of its solidarity offer to the Requesting Party.
2. Jos tarjoavalla osapuolella on markkinapohjaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen yhteisvastuutarjouksia alueellaan sijaitsevilta kaasuyhtiöiltä, pyynnön esittänyt osapuoli vastaa tarvittavan kaasumäärän hankinnasta tekemällä sopimukset valitsemiensa tarjoavien osapuolten kanssa.	2. If, following implementation of market-based measures by the Providing Party, the Providing Party has offers from gas undertakings in the territory of the Providing Party, the Requesting Party shall be responsible for procuring the gas amount required by concluding contracts with gas undertakings of the Providing Party or Providing Parties selected by it.
3. Pyynnön esittäneen osapuolen on vastattava tarjoavan osapuolen vaatimuksista, jotka aiheutuvat tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti solmituista sopimuksista. Tätä ei sovelleta, jos pyynnön esittänyt osapuoli on näiden vaatimusten välitön velallinen. 4. Pyynnön esittäneen osapuolen ja tarjoavan osapuolen on varmistettava, että toimituspisteessä on tarvittava siirtokapasiteetti kaasumäärälle, joka toimitetaan tarjoavien osapuolten yhteisvastuutarjousten perusteella. Jos pyynnön esittänyt osapuoli ei pysty varmistamaan siirtokapasiteettia, sen on ilmoitettava tästä viipymättä tarjoavalle osapuolelle ja mainittava syyt.	3. The claims of the Providing Party arising from the contracts concluded in accordance with paragraph 2 of this Article shall be secured by the Requesting Party. This shall not apply when the Requesting Party itself is a direct debtor of these claims. 4. The Requesting Party and the Providing Party shall ensure that the transmission capacity necessary at the delivery point for off-take of the gas amount provided based on offers by gas undertakings is available. If the Requesting Party is not able to ensure the transmission capacity, it shall inform the Providing Party of this without delay, citing the reasons.
5 artikla Tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen täytäntöönpano 1. Jos pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkaille toimitettavaksi tarvittavaa kaasumäärää ei saada hankittua tämän sopimuksen 4 artiklan mukaisilla markkinapohjaisilla toimenpiteillä, pyynnön esittäneen osapuolen on otettava käyttöön tarjouskilpailumekanismin toimenpide. Tarjouskilpailumekanismissa pyynnön esittäneen osapuolen on esitettävä tarjoavalle osapuolelle pyyntö, jossa on eritelty tämän sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot ja jolla pyydetään tarjoavan osapuolen kaasuyhtiöitä toimittamaan tarjouksia, jotka sisältävät hintaa ja sellaista kaasumäärää koskevat ehdotukset, jonka ne ovat vapaaehtoisesti valmiita tarjoamaan pyynnön esittäneelle osapuolelle. Kaasun hintaehdotusten on sisällettävä kaikki kustannukset, jotka ehdotuksen tekevälle kaasuyhtiölle aiheutuu kaasun luovuttamisesta, mukaan lukien siirtokulut, arvonlisävero, valmistevero jne.	Article 5 Implementation of tender mechanism measure 1. In case the gas amount needed to supply the solidarity protected customers of the Requesting Party is not achieved through the market-based measures pursuant to Article 4 of this Agreement, the Requesting Party shall activate the tender mechanism measure. In the tender mechanism, the Requesting Party shall make a request to the Providing Party, specifying the details of the request as stated in Article 3 (3) of this Agreement to invite tenders from the gas undertakings of the Providing Party to submit their proposals for the price and the gas amount they are voluntarily willing to provide to the Requesting Party. The proposals for the price of the gas shall include all the costs to the gas undertaking making the proposal deriving from giving up the gas, including transmission costs, value added tax, excise duty, etc.
2. Tarjoavan osapuolen on viipymättä pyydettävä tarjouksia ja toimitettava saadut ehdotukset pyynnön esittäneelle osapuolelle. 3. Pyynnön esittänyt osapuoli valitsee toimitettujen ehdotusten joukosta taloudellisesti edullisimman tarjouksen tai tarjoukset. 4. Pyynnön esittäneen osapuolen on viipymättä ilmoitettava tarjoavalle osapuolelle saatujen ehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.	2. The Providing Party shall without undue delay ask for the tenders and provide the acquired proposals to the Requesting Party. 3. The most economically advantageous tender or tenders are chosen by Requesting Party from submitted proposals. 4. The Requesting Party shall inform without delay the Providing Party on accepting or declining the proposals received.
5. Tämän sopimuksen 4 artiklan 4 kohtaa sovelletaan tarvittaessa kapasiteetin varaamiseen ja siirtokapasiteettiin.	5. For capacity reservation, if necessary, and for transmission capacity the provisions of Article 4 (4) of this Agreement shall be applied.
6 artikla Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden täytäntöönpano 1. Siltä osin kuin pyynnön esittänyt osapuoli ei voi täysimääräisesti toimittaa kaasua yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen edes sen jälkeen, kun tarjoava osapuoli on toteuttanut markkinapohjaisia toimenpiteitä ja tarjouskilpailumekanismin toimenpidettä yhteisvastuupyynnössä mainittujen kaasuntoimituspäivien ajan, tai se ei hyväksy kaikkia saatavilla olevia yhteisvastuutarjouksia tarjoavan osapuolen alueella sijaitsevilta kaasuyhtiöiltä ja kaasuyhtiöiltä, jotka sijaitsevat Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden alueella, jotka liittyvät suoraan pyynnön esittäneeseen osapuoleen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, pyynnön esittänyt osapuoli voi tehdä edelleen tarvittavaa kaasumäärää koskevan seuraavan yhteisvastuupyynnön viimeistään 13 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua; tämän sopimuksen 3 artiklaa sovelletaan tarvittaessa soveltuvin osin.	Article 6 Implementation of non-market-based measures 1. To the extent that the Requesting Party cannot fully supply its solidarity protected customers with gas even after the implementation of market-based measures and tender-mechanism measure by the Providing Party for the period of supply in gas days cited in the Solidarity request or it will not accept all the available offers from the gas undertakings in the territory of the Providing Party and in the territories of the other Member States of the European Union which are directly connected with the Requesting Party pursuant to Article 13, paragraph (1) of the Regulation, it can make another Solidarity request up to 13 hours before the beginning of the delivery gas day for the gas amount which is still required; Article 3 of this Agreement shall apply Mutatis mutandis where applicable.
2. Jos tämän sopimuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaista määräaikaa ei ole noudatettu, yhteisvastuutarjous on toimitettava kaasuyhtiön tarvitseman valmisteluajan mukaisesti. Jos tarjoava osapuoli ei pysty toimittamaan yhteisvastuutarjousta 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun määräaikaan mennessä, sen on ilmoitettava tästä viipymättä pyynnön esittäneelle osapuolelle ja mainittava syyt.	2. Where the deadline pursuant to Article 3 (4) of this Agreement was not complied with, the transmission of the Solidarity offer shall take place in the context of the necessary preparatory times for the gas undertaking. If the Providing party is not able to submit a Solidarity offer by the end of the deadline pursuant to Article 7 (1), it shall inform the Requesting Party of this without delay, citing the reasons.
7 artikla Yhteisvastuutarjousten toimittaminen 1. Vastaanotettuaan yhteisvastuupyynnön tarjoavan osapuolen on toimitettava markkinapohjaisiin toimenpiteisiin perustuva yhteisvastuutarjous pyynnön esittäneelle osapuolelle viimeistään 15 tuntia ennen yhteisvastuupyynnössä mainitun kaasuntoimituspäivän alkua. Jos tämän sopimuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaista määräaikaa ei voida noudattaa, yhteisvastuutarjous on toimitettava ottaen huomioon kaasuyhtiöiden tarvitsemat valmisteluajat. Jos tarjoava osapuoli ei pysty toimittamaan markkinapohjaisiin toimenpiteisiin perustuvaa yhteisvastuutarjousta tässä kohdassa mainittuun määräaikaan mennessä, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi pyynnön esittäneelle osapuolelle ja esitettävä asianmukaiset perustelut.	Article 7 Transmission of Solidarity offers 1. Following receipt of the Solidarity request, the Providing Party shall transmit a Solidarity offer based on market-based measures to the Requesting Party up to 15 hours before the beginning of the delivery gas day specified in the Solidarity request. Where the deadline pursuant to Article 3 (4) of this Agreement is not met, the transmission of the Solidarity offer shall take place considering all necessary preparatory times for the gas undertakings. If the Providing Party is not able to submit a Solidarity offer based on market-based measures by the deadline set out in this paragraph, it shall inform the Requesting Party immediately, mentioning proper justification.
2. Tämän sopimuksen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarjoavan osapuolen on välitettävä yhteisvastuutarjous viimeistään 9 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua.	2. In the case referred to in Article 6 (1) of this Agreement, the Providing Party shall transmit a Solidarity offer up to 9 hours before the beginning of the delivery gas day.
3. Yhteisvastuutarjouksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot: a) tarjoavan osapuolen toimivaltaisen viranomaisen yhteystiedot b) tarjoavan osapuolen asiaankuuluvan siirtojärjestelmäoperaattorin yhteystiedot c) tarjoavan osapuolen yhteystiedot d) kaasun päivittäin toimitettava määrä kilowattitunteina	3. The Solidarity offer shall include at least the following information: a) contact details of the competent authority of the Providing Party, b) contact details of the relevant transmission system operator of the Providing Party, c) contact details of the Providing Party, d) daily amount of gas in kWh to be supplied,
e) toimituspiste f) toimitusajankohta g) yhteisvastuutarjouksen perusta: markkinapohjaiset toimenpiteet, tarjouskilpailumekanismin toimenpide tai muut kuin markkinapohjaiset toimenpiteet h) kaasuyhtiöiden toimittamat tarjoukset, jos kyseessä ovat markkinapohjaiset toimenpiteet tai tarjouskilpailumekanismin toimenpide	e) delivery point, f) period of supply, g) basis of the Solidarity offer: market-based, tender mechanism measure or non-market measures, h) in the event of market-based measures or a tender mechanism measure, offers submitted by gas undertakings
i) asetuksessa mainitut yhteisvastuutoimenpiteen kulut lukuun ottamatta mahdollisia oikeudenkäyntikuluja j) maksunsaajien tiedot.	i) compensation of the Solidarity measures as mentioned in the Regulation, excluding cost of possible judicial proceedings, j) details of the recipients of payments.
4. Yhteisvastuutarjoukseen sisältyvän kaasumäärän on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin pyynnön esittäneen osapuolen yhteisvastuupyynnössä määrittelemä kaasumäärä. 5. Yhteisvastuutarjouksessa mainittu kaasumäärä ei saa ylittää toimituspisteen teknistä kapasiteettia. 6. Vastaanotettuaan yhteisvastuutarjouksen pyynnön esittäneen osapuolen on vahvistettava yhteisvastuutarjouksen vastaanotto välittömästi tarjoavan osapuolen toimivaltaiselle viranomaiselle käyttäen yhteisvastuutarjouksessa mainittuja yhteystietoja.	4. The amount of gas contained in the Solidarity offer shall be equal or lower than the amount of gas set out by the Requesting Party in Solidarity request. 5. The amount of gas indicated in a Solidarity offer shall not exceed the technical capacity of the delivery point. 6. Following the receipt of the Solidarity offer, the Requesting Party shall confirm the receipt of the Solidarity offer immediately to the competent authority of the Providing Party using the contact details in the Solidarity offer.
8 artikla Yhteisvastuutarjouksen hyväksyminen 1. Pyynnön esittänyt osapuoli voi lähettää ilmoituksen yhteisvastuutarjouksen hyväksymisestä käyttäen tarjoavan osapuolen yhteisvastuutarjouksessa mainittuja toimivaltaisen viranomaisen yhteystietoja.	Article 8 Acceptance of the Solidarity offer 1. The Requesting Party, using the competent authority details of the Providing Party in the Solidarity offer, may send the acceptance of the Solidarity offer.
2. Markkinapohjaisiin toimenpiteisiin tai tarjouskilpailumekanismin toimenpiteeseen perustuva yhteisvastuutarjous on hyväksyttävä viimeistään 13 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua. Muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin perustuva yhteisvastuutarjous on hyväksyttävä viimeistään 7 tuntia ennen kaasuntoimituspäivän alkua. Pyynnön esittäneen osapuolen on hyväksyttävä yhteisvastuutarjoukset tämän sopimuksen 7 artiklan mukaisesti 2 tunnin kuluessa niiden vastaanottamisesta. Yhteisvastuutarjoukset, joita ei hyväksytä tämän määräajan kuluessa, raukeavat.	2. The acceptance of the Solidarity offer based on market-based measures or tender mechanism measure shall only take place up to 13 hours before the beginning of the delivery gas day. The acceptance of Solidarity offer based on non-market-based measures shall only take place up to 7 hours before the beginning of the delivery gas day. The Requesting Party shall only accept Solidarity offers, pursuant to Article 7 of this Agreement within 2 hours from the receipt. Solidarity offers not accepted within this period shall expire.
3. Hyväksyäkseen markkinapohjaisiin toimenpiteisiin tai tarjouskilpailumekanismin toimenpiteeseen perustuvan yhteisvastuutarjouksen pyynnön esittäneen osapuolen on valittava yksi tai useampi yhteisvastuutarjous, jonka tarjoavan osapuolen kaasuyhtiöt ovat toimittaneet markkinapohjaisten toimenpiteiden tai tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen perusteella, ja toimitettava hyväksytty yhteisvastuutarjous tarjoavalle osapuolelle määräajan kuluessa. Tarjoavan osapuolen on toimitettava pyynnön esittäneen osapuolen hyväksymisilmoitus välittömästi tarjoavan osapuolen kaasuyhtiöille, joiden tarjous hyväksyttiin markkinapohjaisten toimenpiteiden mukaisesti tai jotka voittivat tarjouskilpailun tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen mukaisesti. Kun tarjoava osapuoli vastaanottaa yhteisvastuutarjouksen hyväksymisilmoituksen, pyynnön esittäneen osapuolen ja tarjoavan osapuolen toimivaltaisten viranomaisten välille solmitaan neuvoteltuja määriä koskeva sopimus tai vastaava järjestely.	3. In order to accept the Solidarity offer based on market-based measures or tender mechanism measure, the Requesting Party shall select one or more offers submitted by gas undertakings of the Providing Party through the market-based measures or the Tender mechanism measure and deliver the accepted Solidarity offer to the Providing Party within the deadline. The Providing Party shall transmit the declaration of acceptance of the Requesting Party immediately to the gas undertakings of the Providing Party - whose offer were accepted under the market-based measure or that won the tender under the Tender measure mechanism. When the acceptance of the Solidarity offer is received by the Providing Party, a contract or a comparable implementing arrangement related to the negotiated amounts shall be concluded between the competent authorities of the Requesting Party and the Providing Party.
4. Kun tarjoava osapuoli vastaanottaa muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin perustuvan yhteisvastuutarjouksen hyväksymisilmoituksen, tarjoavan ja pyynnön esittäneen osapuolen toimivaltaisten viranomaisten välille solmitaan sopimus tai vastaava järjestely, jonka perusteella tarjoavan osapuolen toimivaltainen viranomainen on velvollinen ryhtymään hallinnollisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tarjottu kaasumäärä on saatavilla ja kuljetetaan valittuun toimituspisteeseen.	4. When the declaration of acceptance of Solidarity offer based on non-market-based measures is received by the Providing Party, a contract or a comparable implementing arrangement shall be concluded between the competent authorities of the Providing and Requesting Party and on the basis of which the competent authority of the Providing Party is obliged to undertake administrative measures to ensure that the offered amount of gas is available and transported to the selected delivery point.
5. Hyväksymällä yhteisvastuutarjouksen pyynnön esittänyt osapuoli sitoutuu täyttämään asetuksen 13 artiklan 8 ja 10 kohdan mukaiset velvollisuudet maksaa korvauksia siten kuin tämän sopimuksen 12 ja 13 artiklassa määrätään.	5. Accepting the Solidarity offer, the Requesting Party shall commit to fulfilling the compensation obligations pursuant to Article 13, paragraph (8) and (10) of the Regulation as laid down in accordance with Articles 12 and 13 of this Agreement.
9 artikla Kaasumäärän siirto ja käyttöönotto yhteisvastuutarjouksen mukaisesti 1. Kun yhteisvastuutarjous on hyväksytty, koko tarvittavan siirtokapasiteetin oletetaan olevan kiinteä valitussa toimituspisteessä. 2. Toimituspiste määräytyy tarkasti kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston nykyisen siirtokapasiteettikartan perusteella, jossa on määritelty siirtojärjestelmän syöttö- ja ottopisteet.	Article 9 Transmission and withdrawal of the gas volume in accordance with the Solidarity offer 1. In case of an accepted Solidarity offer, all necessary transmission capacity at the chosen delivery point is assumed as firm. 2. The precise designation of the delivery point shall derive from the current transmission capacity map of the European Network of Transmission System Operators for Gas, in which the entry-exit points of the transmission system are determined.
3. Pyynnön esittäneen osapuolen on varmistettava, että toimituspisteessä on tarvittava siirtokapasiteetti käyttöönottoa varten ja että tarjoavan osapuolen tai osapuolten sovituissa toimituspisteissä tarjoama kaasumäärä on fyysisesti kuljetettu.	3. The Requesting Party shall ensure that the transmission capacity necessary for withdrawal at the delivery point is available and the amount of gas provided at the agreed delivery points by Providing Party or Providing Parties is physically transported.
10 artikla Yhteisvastuutoimenpiteiden päättäminen	Article 10 Conclusion of the Solidarity measures
1. Tarjoavan osapuolen velvollisuus soveltaa yhteisvastuutoimenpidettä päättyy, kun	1. The obligation of the Providing Party to apply Solidarity measure shall end when:
a) Euroopan komissio katsoo asetuksen 11 artiklan 8 kohdan 1 alakohdan mukaisen varmistusmenettelyn suoritettuaan, että hätätilanteen julistaminen ei ole tai ei enää ole perusteltua	a) the European Commission finds, after a verification procedure in accordance with Article 11, paragraph (8), subparagraph1 of the Regulation, that the declaration of the emergency is not or is no longer justified,
b) pyynnön esittänyt osapuoli julistaa hätätilanteen päättyneen tai c) yhteisvastuutarjouksessa tarjoavana osapuolena oleva jäsenvaltio ei pysty enää toimittamaan kaasua kaikille yhteisvastuumekanismin nojalla suojatuille asiakkailleen ja tietyille kriittisille kaasuvoimaloille asetuksen 13 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan mukaisesti.	b) the end of the emergency is declared by the Requesting Party, or c) the Member State acting as Providing Party in a Solidarity offer can no longer supply all of its own solidarity protected customers and certain critical gas-fired power plants, in accordance with Article 13 (1) subparagraph 2 of the Regulation.
2. Tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohtien mukaisissa tapauksissa yhteisvastuutoimenpide päättyy asiaankuuluvan kaasuntoimituspäivän päättyessä, jota koskeva yhteisvastuupyyntö oli toimitettu tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisessa tapauksessa tarjoavalla osapuolella on oikeus päättää yhteisvastuutoimenpide välittömästi sen ilmoitettua asiasta pyynnön esittäneelle osapuolelle.	2. In the cases of paragraph (1), subparagraphs (a) and (b) of this Article, the Solidarity measure shall conclude at the end of the relevant gas day for which a Solidarity request was submitted in accordance with Article 3 of this Agreement. In the case of paragraph (1), subparagaph (c) of this Article, the Providing Party shall have the right to end the solidarity measure immediately once it has informed the Requesting Party.
11 artikla Tarjousehdotuksen hyväksyminen Jos tarjoavalta osapuolelta tai muulta jäsenvaltiolta tarjouskilpailumekanismin perusteella saatujen ehdotusten määrä on niin pieni, ettei pyydettyä kaasumäärää saada hankittua täysimääräisesti, tai jos katsotaan, että kaasuyhtiöiden ehdotuksissa, jotka ne ovat toimittaneet markkinapohjaisten toimenpiteiden ja tarjouskilpailumekanismin toimenpiteen yhteydessä, mainittu korvaus kaasumäärästä on ilmeisen kohtuuton, pyynnön esittäneellä osapuolella on oikeus kieltäytyä markkinapohjaisiin toimenpiteisiin ja tarjouskilpailumekanismiin perustuvista yhteisvastuutarjouksista ja pyytää muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä. Jos pyynnön esittänyt osapuoli hylkää tarjouskilpailumekanismin tuloksen ja pyytää muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä, tarjouskilpailumekanismin kautta saadut ehdotukset raukeavat.	Article 11 Accepting the proposal of the tender In case the amount of the proposals received from the Providing Party or other Member State under the tender mechanism is limited so that the requested gas amount will not be acquired in full or the compensation for the gas amount in proposals submitted by the gas undertakings in the market-based measures and the tender mechanism measures is seen by the Requesting Party as clearly unreasonable, the Requesting Party has the right to refuse Solidarity offers of market-based measures and Solidarity offers under the tender mechanism, and call for the non-market-based measures. If the Requesting Party declines the tender mechanism outcome and calls for the non-market-based measures, the proposals received through the tender mechanism shall become void.
12 artikla Korvaus muista kuin markkinapohjaisista toimenpiteistä 1. Pyynnön esittäneen osapuolen on maksettava suoraan korvaus asetuksen 13 artiklan 8 kohdan mukaisten muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden yhteydessä toimitetusta kaasusta tarjoavalle osapuolelle, ja korvauksen on katettava kaikki tarjoavalle osapuolelle aiheutuneet kustannukset (verot mukaan luettuina) ja sisällettävä ainakin seuraavat:	Article 12 Compensation for non-market-based measures 1. Compensation for the gas amount delivered in the context of the non-market-based measures pursuant to Article 13, paragraph (8) of the Regulation shall be paid directly by the Requesting Party to the Providing Party and shall cover a full compensation (including taxes) to the Providing Party, including at least:
a) kaasun hinta, joka saadaan merkittävimmän vaihto-operaattorin vuorokausihinnan (toteutushinnan) laskennallisesta keskiarvosta edellisen 10 päivän aikana tai kaasun alkuperäinen ostohinta, jos se on korkeampi kuin edellä mainittu keskimääräinen vaihtohinta	a) Gas price deriving from arithmetic average of day-ahead price (settlement price) of the most significant exchange operator in previous 10 days, or the initial purchase price of the gas if it is higher than the beforementioned average exchange price.
b) siirtokulut c) mahdolliset varastointikulut d) mahdolliset nesteytetyn maakaasun terminaalin ja jälleen höyrystyksen kulut e) täysi korvaus lisäkustannuksista ja perustelluista kaasuntoimituksen keskeytymisestä aiheutuvista tulojen menetyksistä, jotka tarjoavan osapuolen on maksettava vaikutusten kohteena oleville kolmansille osapuolille asiaankuuluvien säännösten perusteella muun kuin markkinapohjaisen toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä, mukaan lukien tarvittaessa oikeudellisten ja muiden kuin oikeudellisten menettelyjen kulut, jos korvaus niistä ei jo sisälly tämän kohdan a ja g alakohtiin	b) Transmission costs. c) Storage costs, if applicable. d) Liquified natural gas terminal costs and regasification costs, if applicable. e) Full compensation for additional costs and losses of justified future revenue for the interruption of gas supply to be paid by the Providing party to affected third parties on the basis of the relevant statutory rules in the context of the implementation of the respective non-market-based measure, including if appropriate any related non-judicial and judicial procedural costs, if such compensation is not already included in subparagraphs a and g of this paragraph.
f) korvaus ja hyvitys perustelluista vahingoista tarjoavan jäsenvaltion infrastruktuurille, johon kaasuntoimituksen väheneminen vaikuttaa, mukaan lukien ylimääräisestä käytöstä infrastruktuurille, kuten kaasun varastointilaitoksille ja nesteytetyn maakaasun terminaaleille, aiheutuvat tekniset vahingot g) hyvitys tarjoavalle osapuolelle aiheutuvien perusteltujen tulojen suorista menetyksistä, jos kaasu hankittiin varastointilaitoksesta tai nesteytetyn maakaasun laitoksesta, edellyttäen että tällaiset menetykset eivät jo sisälly tämän kohdan a alakohtaan. 2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaiset yhteisvastuutarjouksessa mahdollisesti mainitut kulut, jotka aiheutuvat muusta kuin markkinapohjaisesta toimenpiteestä, eivät ole kaiken kattavia. Asetuksen 13 artiklan 8 kohdan c alakohdan mukaan hyvitettävät kulut voidaan ilmoittaa ja niihin liittyvät asiakirjat toimittaa yhteisvastuutoimenpiteiden päätyttyä ilman määräaikaa.	f) Compensation and reimbursement for justified damages to the providing Member State’s infrastructure affected by reductions in supply, including technical damages to infrastructure such as gas storage facilities and liquified natural gas terminals caused by an extraordinary utilization. g) Reimbursement of the direct losses of justified future revenue of the Providing Party in case the gas was derived from a storage facility or a liquified natural gas facility if such losses are not already included in subparagraph a of this paragraph. 2. The possible costs cited in the Solidarity offer for the non-market-based measures pursuant to paragraph 1 of this Article shall not be exhaustive. The reimbursable costs pursuant to Article 13, paragraph (8) (c) of the Regulation can be submitted with corresponding documentation following the termination of the solidarity measures without being subject to deadlines.
3. Velvollisuus maksaa korvausta ei pääty, vaikka yhteisvastuutoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen kävisi ilmi, että yhteisvastuutoimenpiteitä koskeva pyyntö oli tarpeeton tai vaikka tämä sopimus olisi irtisanottu 19 artiklan mukaisesti.	3. The duty to pay compensation shall continue to exist even if, following the taking of the solidarity measures, it should transpire that the request for solidarity measures was unnecessary or this Agreement has been terminated in accordance with Article 19.
13 artikla Muihin kuin markkinapohjaisiin toimenpiteisiin liittyvän korvauksen maksutavat, laskutus ja määräajat	Article 13 Methods of payment, invoicing and deadlines for the compensation of non-market-based measures
1. Muiden kuin markkinapohjaisten toimenpiteiden maksut on suoritettava täysimääräisesti 30 kalenteripäivän kuluessa laskun vastaanottamisesta.	1. For non-market-based measures, payments shall be fully undertaken within 30 calendar days following receipt of the invoice.
2. Kun kyse on muista kuin markkinapohjaisista toimenpiteistä, tarjoavalla osapuolella on oikeus toimittaa välilasku toimitetuista kaasumääristä. 3. Yhteisvastuutoimenpiteiden päätyttyä sopimuspuolten on sovittava loppulaskun tarpeesta ja sen toimitusajankohdasta.	2. In the case of non-market-based measures, the Providing Party shall have the right to submit an interim invoice for the amounts of gas provided. 3. Following the end of the Solidarity measures, the Contracting Parties shall agree on the need for and the time of transmission of the final invoice.
4. Muita kuin markkinapohjaisia toimenpiteitä koskevien maksujen myöhästymisestä on maksettava tämän artiklan 1 kohdan mukaisesta maksupäivästä alkaen (maksupäivä mukaan lukien) korkoa siihen päivään asti, jona maksu maksetaan oletuskorolla (maksupäivä pois lukien). Oletuskorko on viisi prosenttiyksikköä yli Euroopan keskuspankin peruskoron.	4. Delayed payments for non-market-based measures shall be subject to interest payments from (and including) the payment date, pursuant to paragraph 1 of this Article, until and excluding the day of payment at the default interest rate. Here, “default interest rate” shall be the interest rate five-percentage points above the base rate of the European Central Bank.
14 artikla Yhteistyö ja velvollisuuksien noudattaminen Osapuolet ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin kansallisella tasolla ja toteuttavat tarvittavat toimet varmistaakseen yhteisvastuuvelvollisuutensa noudattamisen ja tämän sopimuksen täytäntöönpanon.	Article 14 Cooperation and compliance The Contracting Parties shall take all necessary measures at national level and shall undertake the necessary actions to ensure compliance with their solidarity obligation and to ensure the implementation of this Agreement.
15 artikla Viestintäkeinot 1. Viestintä tapahtuu osapuolten välillä ensisijaisesti sähköpostitse. Jos tämä vaihtoehto ei ole käytettävissä, viestintä tapahtuu puhelimitse. Muita viestintäkeinoja voidaan käyttää tilanteen mukaan.	Article 15 Means of communication 1. Communications between the Contracting Parties shall primarily take place by email. If this option is not available, communications shall take place by telephone. Further means of communication may be used in line with the respective situation.
2. Osapuolten on varmistettava, että jos tämän sopimuksen asiaankuuluvat yhteystiedot muuttuvat, kaasun koordinointiryhmän jäsenluetteloon sisältyvät yhteystiedot päivitetään ja toiselle osapuolelle ilmoitetaan tästä välittömästi.	2. The Contracting Parties shall ensure that, if the relevant contact details of this Agreement change, the contact details contained in the list of members of the Gas Coordination Group are updated and that the other Contracting Party is informed of this immediately.
16 artikla Viranomaisten tehtävät ja yhteystiedot Osapuolten on vahvistettava yhteisvastuutoimenpiteen täytäntöönpanosta ja siihen liittyvästä viestinnästä vastuussa olevien viranomaisten tehtävät ja yhteystiedot sekä toimivaltaiset viranomaiset, jotka selvittävät riita-asioita kahdenvälisesti energia-asioista vastaavien ministeriöiden välillä. Tehtäviä on muutettava tarpeen mukaan, ja osapuolten on ilmoitettava muutoksista toisilleen.	Article 16 Roles and contact details of authorities The Contracting Parties shall settle the roles and contact details of authorities responsible for the communication and implementation of the solidarity measure and competent authorities for disputes bilaterally between the ministries responsible for energy issues. The roles shall be renewed according to need and distributed between the Contracting Parties.
17 artikla Lainkäyttövaltaa koskeva lauseke 1. Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaisevat mahdollisuuksien mukaan tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti asetetut osapuolten vastuuviranomaiset.	Article 17 Jurisdiction clause 1. Disputes concerning the interpretation or application of this Agreement shall, as far as possible, be settled by the responsible authorities of the Contracting Parties set according to Article 16 of this Agreement.
2. Jos riita-asiaa ei voida ratkaista tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kumpikin osapuoli voi saattaa asian käsiteltäväksi Euroopan unionin tuomioistuimeen. Euroopan unionin tuomioistuimen päätökset sitovat osapuolia.	2. If the dispute cannot thus be settled in accordance with paragraph 1 of this Article, each Contracting Party can submit the dispute to the Court of Justice of the European Union. The decisions by the Court of Justice of the European Union shall be binding on the Contracting Parties.
3. Jos Euroopan unionin tuomioistuin katsoo, ettei osapuoli ole kyennyt noudattamaan tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan tai on rikkonut tätä sopimusta, kyseisen osapuolen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen johdosta tuomioistuimen määräämässä määräajassa. 4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdat edustavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 273 artiklassa tarkoitettua välityssopimusta osapuolten välillä.	3. If the Court of Justice of the European Union finds that a Contracting Party has failed to meet its obligations deriving from this Agreement or has violated the Agreement, the respective Contracting Party shall take the necessary measures deriving from the decision of the European Court of Justice within a deadline to be determined by the Court of Justice of the European Union. 4. Paragraphs 2 and 3 of this Article shall represent an arbitration agreement between the Contracting Parties within the meaning of Article 273 of Treaty on the Functioning of the European Union.
18 artikla Voimaantulo Osapuolten on ilmoitettava toisilleen diplomaattiteitse tämän sopimuksen voimaantuloon tarvittavien kansallisten menettelyjen päätökseen saattamisesta. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä jälkimmäisen ilmoituksen vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen 13 artiklan 14 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia.	Article 18 Entry into force The Contracting Parties shall notify each other through diplomatic channels of the completion of the national procedures necessary for the entry into force of this Agreement. Without prejudice to the obligations imposed by Article 13 (14) of the Regulation, this Agreement shall enter into force on the thirtieth day following the receipt of the later notification.
19 artikla Päättyminen Tämä sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Kumpikin osapuoli voi irtisanoa sopimuksen milloin tahansa antamalla diplomaattiteitse toiselle osapuolelle kirjallisen ilmoituksen. Tämä sopimus päättyy kuuden kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottopäivästä.	Article 19 Termination This Agreement shall be valid indefinitely. Each Contracting Party can terminate it at any time by giving a written notification to the other through diplomatic channels. This Agreement shall terminate six months after the date of the receipt of such notification.
TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet ovat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.	In witness whereof, the undersigned, being duly authorized thereto, have signed this Agreement.
Tehty Helsingissä ja Tallinnassa 2022 kahtena suomen-, viron- ja englanninkielisenä kappaleena, jonka jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen. Jos tämän sopimuksen tulkinnasta on erimielisyyttä, sovelletaan englanninkielistä tekstiä.	Done at Tallinn and Helsinki, 2022 in duplicate, in the Estonian, Finnish and English languages, all texts being equally authentic. In case of divergence of interpretation of this Agreement, the English text shall prevail.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta Viron tasavallan hallituksen puolesta	For the Government of the Republic of Estonia For the Government of the Republic of Finland
Allekirjoitus Päivämäärä Allekirjoitus Päivämäärä	Signature Date Signature Date