SiVM 20/2022 vp HE 259/2022 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikuntalakia. Muutettaviksi ehdotetaan lain tavoitteita ja määritelmiä sekä valtion liikuntaneuvostoa, muutoksenhakua ja valtionapuviranomaista koskevia säännöksiä. Esityksen tavoitteena on tarkentaa ja selkiyttää laissa olevaa käsitteistöä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi valtionapuviranomaiseksi Suomen Akatemia liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana tehdään selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta liikuntapoliittisen selonteon mukaisesti. Opetus-ja kulttuuriministeriö nimesi 27.11.2019 tämän johdosta Lauri Tarastin selvityshenkilöksi tekemään selvityksen huippu-urheilulain tarpeellisuudesta ja käymään läpi mahdollisen huippu-urheilulain sekä hyödyt että haitat. Selvitys julkaistiin kesäkuussa 2020. Selvityksen selkeä johtopäätös oli se, että erillinen huippu-urheilulaki ei nykyoloissa ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen. Selvityksen mukaan mahdollisesti tarvittavat lisäsäännökset huippu-urheilusta ovat hyvin otettavissa liikuntalakiin, jonka johdosta selvityksessä ehdotetaan huippu-urheilun määritelmän selventämistä laissa sekä tiettyjen huippu-urheilun tavoitteiden kirjaamista liikuntalakiin. Valmistelutyössä on katsottu tarpeelliseksi samalla selkeyttää ja täsmentää lain käsitteistöä myös muilta osin sekä valmistella muut tarpeelliset päivitykset lakiin. Nykyinen liikuntalaki (390/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Siihen on tehty sen voimaantulon jälkeen vain yksi teknisluonteinen muutos rahapeliyhteisöjen rahapelitoimintojen yhdistämisen vuoksi.

Esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä. Esitysluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle 30.6.2022. Lausuntopyyntö esitysluonnoksesta lähetettiin Olympiakomitealle, Paralympiakomitealle, Valtion liikuntaneuvostolle, aluehallintovirastoille ja Suomen Akatemialle. Maakuntien liitoille lausuntopyyntö lähetettiin 24.8.2022.

Luonnoksesta saatiin lausunnot yhteensä 29 lausunnonantajalta. Hallituksen esityksen valmistelussa on pyritty huomioimaan lausunnoissa esitetyt kannanotot. Lausuntokierroksen jälkeen esityksestä on poistettu ehdotus, jonka mukaan aluehallintovirastossa asiantuntijaelimenä olevan alueellisen liikuntaneuvoston asettaisi aluehallintovirasto itse maakunnan liiton sijaan. Maakuntien liitot vastustivat tätä esitystä.

Liikuntalain tavoite ja määritelmät

Nykyinen liikuntalaki (390/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Laissa säädetään valtion ja kuntien tehtävistä liikuntatoiminnan edistämiseksi, valtion liikuntaneuvostosta, alueellisesta liikuntaneuvostosta valtionosuudesta kunnan liikuntatoimeen, alueellisen liikuntatoimen rahoituksesta sekä liikuntajärjestöjen valtionavustuksista, liikuntapaikkojen valtionavustuksista sekä muihin liikuntaa edistäviin tarkoituksiin myönnettävistä valtionavustuksista ja niiden yleisistä perusteista.

Liikuntalain 2 §:n mukaan lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; väestön hyvinvointia ja terveyttä; fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; huippu-urheilua; liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

Liikuntalain 3 §:n mukaan laissa tarkoitetaan liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua; huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa; sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.

Lain tavoitteen osalta on tarvetta tehdä muutamia muutoksia siten, että joitakin lain käsitteitä täsmennetään ja selkeytetään vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia käsitteitä. Lisäksi kestävän kehityksen edistäminen liikunnassa ja huippu-urheilussa tulee yhdeksi aktiiviseksi tavoitteeksi aiemman tavoitteiden toteuttamisen lähtökohdan sijaan ajanmukaista liikunta- ja yhteiskuntapolitiikkaa vastaavasti.

Valtion liikuntaneuvosto

Liikuntalain 6 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä on valtion liikuntaneuvosto, jonka valtioneuvosto asettaa eduskunnan toimikaudeksi. Neuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä. Neuvostolla on jaostoja asioiden valmistelua varten.

Valtion liikuntaneuvoston rooli lausunnonantaja on nykyisin lain sanamuotoa laaja-alaisempi. Neuvosto antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä, mutta myös strategisesti merkittävistä liikuntaa koskevista asioista, kuten eri ministeriöiden liikkumisen ja liikunnan kannalta keskeisistä liikuntaa koskevista toimenpiteistä. Nykyinen säännös lausunnonantajana on näin ollen suppea suhteessa asetuksessa säädettyihin tehtäviin.

Valtionapuviranomainen

Liikuntalain 15 §:n mukaan valtionapuviranomainen 8—14 §:ssä tarkoitettujen avustusten osalta on opetus- ja kulttuuriministeriö. Aluehallintovirasto toimii valtionapuviranomaisena muissa kuin kustannuksiltaan merkittävissä perustamishankkeissa sekä 9 §:ssä tarkoitettujen virastojen käyttöön osoitettujen määrärahojen myöntämisessä. Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voidaan tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella.

Liikuntalain 14 §:ssä säädetään valtionavustuksista muihin liikuntaa edistäviin tarkoituksiin. Siihen kuuluu avustukset ja apurahat esimerkiksi liikuntatieteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön. Suomen Akatemia on vastannut hakuilmoituksesta ja hakuneuvonnasta rinnakkain opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sekä arvioinut liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä hakemusten tieteellistä tasoa opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä ennen varsinaista avustusharkintaa. Prosessin selkeyttämiseksi ja sujuvoittamiseksi sekä päällekkäisten tehtävien poistamiseksi säännöstä olisi tarpeellista muuttaa siten, että opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä päätöksellä Suomen Akatemia voisi toimia jatkossa itsenäisenä valtionapuviranomaisena liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä, mikäli ministeriö katsoo tämän tarpeelliseksi.

Esityksen tavoitteena on tarkentaa ja selkiyttää laissa olevaa käsitteistöä sekä tiettyjen toimijoiden tehtäviä vastaamaan vallitsevaa nykytilaa. Liikuntalakiin on tehty vain yksi teknisluonteinen muutos sen voimaantulon jälkeen. Esityksessä ehdotetaan erityisesti huippu-urheilun määritelmän selventämistä laissa sekä tiettyjen huippu-urheilun tavoitteiden kirjaamista liikuntalakiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lain tavoitteita, määritelmiä, valtion liikuntaneuvostoa, muutoksenhakua ja valtionapuviranomaista koskevia säännöksiä.

Tavoite ja määritelmät

Lain tavoitesäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että kestävä kehitys siirrettäisiin tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtaosiosta varsinaiseksi tavoitteeksi. Muutos selventäisi käsitystä kestävästä kehityksestä ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena kokonaisuutena. Muutosesitys vastaisi myös liikuntapolitiikan nykyistä käytäntöä, jossa kestävän kehityksen painoarvo on noussut hallitusohjelman ja yleisen yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistanut valtionavustuksen kriteeristöä lisäten vastuullisuuden osuutta lain 12 §:n mukaisessa avustuksen määrän harkinnassa. Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma ja valtionavustuksen vastuullisuuskriteeristö ovat keskeinen osa kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden ja kansallisen Agenda 2030 –toimeenpanosuunnitelman toimeenpanoa liikunnassa ja huippu-urheilussa. Lisäksi 2 § 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman yksi keskeisimmistä tavoitteista eli turvallinen toimintaympäristö. Turvallisen toimintaympäristön käsite pitää sisällään myös liikunnan olosuhteiden, kuten liikuntapaikkojen rakennetun ympäristön ja liikuntavälineiden turvallisuuden. Lisäksi turvallisuudella tarkoitetaan myös liikunta- ja aistivammaisten turvallisuutta ja oikeutta käyttää liikuntapaikkoja. Lain tavoite säännöksen 5 kohdasta poistetaan säädösteknisistä syistä sanat ”mukaan lukien seuratoiminta”.

Lain määritelmäsäännöksistä ehdotetaan muutettavaksi huippu-urheilun ja terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan määritelmiä. Esityksen mukaan liikuntalain 3 §:n 2 kohdan huippu-urheilun määritelmää olisi tarpeellista täsmentää siten, että siinä näkyisi ne keskeiset huippu-urheilun tavoitteet, joilla huippu-urheilua tulee edistää. Niitä olisivat esityksen huippu-urheiluselvityksessäkin mainitut valmennuksen ja valmentajakoulutuksen, kaksoisurapolkujen, huippu-urheilun koordinaation, huippu-urheilun tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan ja huippu-urheilun rahoituksen kehittäminen sekä kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämisen tukeminen. Esitys perustuu hallitusohjelmassa mainittuun selvitykseen erillisen huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Selvityksen johtopäätös oli se, ettei erillinen lainsäädäntö ole tarpeellinen eikä tarkoituksenmukainen.

Lisäksi liikuntalain 3 § 3-kohdan määritelmään lisättäisiin myös terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan edistämisen keinot.

Valtion liikuntaneuvosto

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion liikuntaneuvostoa koskevaa 6 §:ää siten, että nykyistä käytäntöä vastaavasti valtion liikuntaneuvosto voisi antaa lausuntoja laajemmin kuin vain liikuntamäärärahojen käytöstä. Neuvosto voisi jatkossa antaa lausuntoja toimialansa strategisesti merkittävistä liikuntaa koskevista asioista, jotka määritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa liikunnan edistämisestä. Nykyisessä asetuksessa sanamuoto liikuntapolitiikka korvattaisiin sanalla liikunta, koska liikuntaneuvosto antaa laaja-alaisesti lausuntoja liikkumisen ja liikunnan kannalta keskeisistä asioista, ei vain liikuntapolitiikkaa koskevista asioista.

Liikuntaneuvoston tehtävänä on jo nykyisen asetuksen 2 §:n mukaan antaa lausuntoja laaja-alaisesti. Nykyinen lain sanamuoto on tähän verrattuna hyvin suppea. Asetuksen mukaan neuvosto antaa lausuntoja strategisesti merkittävistä liikuntapolitiikkaa koskevista asioista; valtion talousarvioon otettavista liikuntamäärärahoista; opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta liikunnan toimialan osalta; liikuntaa edistävien järjestöjen valtionapukelpoisuudesta; liikuntaa edistävien järjestöjen toiminta-avustuksista; liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista; liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntatieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista sekä liikkumis- ja toimimisesteisten liikuntaa sekä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monikulttuurisuutta koskevista asioista.

Tarkoituksena on päivittää liikuntaneuvoston tehtäviä lausunnon antamisen osalta. Tarkoituksena ei ole kaventaa liikuntaneuvoston mahdollisuutta antaa lausuntonsa esimerkiksi liikuntajärjestöjen yleisavustuksista. Muutokset valtioneuvoston asetukseen liikunnan edistämisestä on tarkoitus valmistella erikseen hallituksen esityksen antamisen jälkeen.

Muutoksenhaku

Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi liikuntalain muutoksenhakusäännös siten, että siinä otettaisiin huomioon lainkirjoituksen nykyohjeistus sekä 1.1.2020 voimaan tulleesta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset. Pykälän 1 momentin ehdotuksen mukaan edellä 10 §:ssä tarkoitettuun opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Pykälän 2 momentin sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan nykyistä informatiivisen viittauksen kirjoitustapaa. Ehdotetun säännöksen mukaan muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.

Valtionapuviranomainen

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin uusi valtionapuviranomainen. Jatkossa Suomen Akatemia voisi toimia valtionapuviranomaisena liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä. Suomen Akatemiasta annetun lain 2 §:n 3 kohdan mukaan Akatemian tehtävänä on suorittaa muut asiantuntijatehtävät, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. Suomen Akatemia arvioi jo nykyisin liikuntatieteellisten avustushakemusten tieteellisen tason opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä ennen varsinaista avustusharkintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisellä päätöksellä Akatemia voisi toimia jatkossa valtionapuviranomaisena liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää ja tehostaa avustusten hakua, myöntöä ja arviointiprosessia. Lisäksi tutkimushankkeiden ja teemojen vaikuttavuuden arviointi tehostuvat. Ehdotettu muutos edistäisi yhteistyömahdollisuuksia muiden alojen tutkimusohjelmien ja tutkijoiden kanssa sekä mahdollistaisi yhteishaun ulkomaisen rahoittajan kanssa.

Esityksellä voi olla vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla voidaan katsoa olevan vain vähäisiä vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Suomen Akatemia toimii jo nykyisin osana liikuntatieteellisten avustusten myöntämisprosessia. Lisäksi valtion liikuntaneuvosto antaa jo nykyisin lausuntoja laajemmin kuin vain liikuntalaissa määritellystä asiasta. Muutoksilla ei katsota olevan vaikutuksia edellä mainittujen tahojen henkilöstön määrään.

Huippu-urheilun määritelmän laajentamisella ei ole tarkoitus muuttaa vallitsevia käytäntöjä tai toimivaltajakoa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Olympiakomitean välillä. Valtion tehtävänä on suomalaisessa urheilujärjestelmässä luoda edellytyksiä huippu-urheilumenestykselle tukemalla liikuntapaikkarakentamista, liikuntajärjestöjä, huippu-urheilun tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä suoraan urheilijoita apurahajärjestelmän kautta. Lisäksi valtion tulee huippu-urheilumäärärahojen osalta ohjata huippu-urheilun yleistä kehitystä niin, että siinä noudatetaan eettisesti kestäviä periaatteita ja Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Huippu-urheilun määritelmän laajentamisella liikuntalaissa voidaan katsoa olevan kuitenkin merkitystä esimerkiksi urheilijan uralle valmistavassa nuoruusvaiheessa mainitsemalla niitä keinoja ja tukitoimia, joita kansainväliseen menestykseen tähtäävä nuori urheilija tarvitsee saavuttaakseen tavoitteita. Tavoitteiden mainitseminen laissa vahvistaa myös huippu-urheilun merkitystä Suomessa sekä edistää eri tahojen yhteistyötä huippu-urheilun saralla.

Valtioneuvoston asetuksessa liikunnan edistämisestä säädetään tarkemmin esimerkiksi valtion liikuntaneuvostosta sekä liikunnan aluehallinnosta.

Esityksessä ehdotettujen muutosten perusteella tultaisiin muuttamaan myös liikunnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 3 §:iä. Lisäksi asetuksen 11 §:ään tultaisiin tekemään teknisluonteinen muutos, jossa pykälässä säädettyä määrärahaa nostettaisiin.

Asetuksen 2 §:ssä säädetään tarkemmin valtion liikuntaneuvoston tehtävistä. Kuten edellä on todettu, niin tarkoituksena on päivittää liikuntaneuvoston tehtäviä lausunnon antamisen osalta. Tarkoituksena ei ole kaventaa liikuntaneuvoston mahdollisuutta antaa lausuntonsa esimerkiksi liikuntajärjestöjen yleisavustuksista.

Asetuksen 3 §:ssä säädetään muista valtion liikuntaneuvostoa koskevista säännöksistä. Sen 1 momentin mukaan valtion liikuntaneuvostolla on pääsihteeri, jonka ministeriö ottaa ja jonka toimikausi on enintään neljä vuotta. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, ettei jatkossa pykälässä säädettäisi valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin toimikaudesta. Valtion liikuntaneuvostolla on pääsihteeri, jonka toimikausi on nykyisin enintään neljä vuotta. Vuodesta 2024 lukien liikuntaneuvoston määrärahat eivät enää tule rahapelitoiminnan tuotoista, joten myös palkkausten määräaikaisuus on samassa yhteydessä syytä purkaa säädöstasolla.

Asetuksen 11 §:ssä säädetään toimivallasta liikuntapaikkojen perustamishankkeissa. Sen mukaan aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen sellaisissa liikuntalain 13 §:ssä tarkoitettuja liikuntapaikkoja koskevissa perustamishankkeissa, joiden arvioidut kokonaiskustannukset ovat enintään 700 000 euroa. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ns. delegointiraja nostetaan 700 000 eurosta 1 200 000 euroon. Nykyinen kustannusarvion raja on aiheuttanut jonkin verran sitä, että hankkeen kustannusarvio on tietoisesti ilmoitettu alakanttiin, jotta hanke on saatu aluehallintoviraston päätettäväksi. Lisäksi rakennuskustannusten nousu on yksi tarkastelussa huomioon otettava seikka. Rakennuskustannukset nousivat vuosien 2008 ja 2021 välillä 21,5 %. Rakennuskustannusindeksi nousi joulukuun 2020 ja joulukuun 2021 välillä erityisen voimakkaasti (10,2 %). Tämä puoltaisi delegointirajan nostamista 1,2 miljoonaan euroon, jolloin lähitulevaisuudessakin valtaosa kenttä-hankkeiden rahoituspäätöksistä tulisi tehtäväksi aluehallintovirastoissa. Suurin ryhmä delegointirajan alle sijoittuvista hankkeista on ulkoliikuntapaikkoja, näistä lähes kaikki pallo- tai yleisurheilukenttiä.

Muutokset valtioneuvoston asetukseen liikunnan edistämisestä on tarkoitus valmistella erikseen hallituksen esityksen antamisen jälkeen.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan keväällä 2023.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan liikuntalain (390/2015) 2 ja 3 §, 6 §:n 2 momentti sekä 11 ja 15 § seuraavasti:

2 §
Lain tavoite

Tämän lain tavoitteena on edistää:

1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa;

2) väestön hyvinvointia ja terveyttä;

3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista;

4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä;

5) liikunnan kansalaistoimintaa;

6) huippu-urheilua;

7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita;

8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa; sekä

9) kestävää kehitystä liikunnassa ja huippu-urheilussa

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, turvallinen toimintaympäristö sekä ympäristön kunnioittaminen.

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilua;

2) huippu-urheilulla kansallisesti merkittävää sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista urheilutoimintaa; huippu-urheilua edistetään kehittämällä valmennusta ja valmentajakoulutusta, kaksoisurapolkuja, huippu-urheilun koordinaatiota, huippu-urheilun tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, huippu-urheilun rahoitusta sekä tukemalla kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämistä;

3) terveyttä ja hyvinvointia edistävällä liikunnalla elämänkulun eri vaiheissa tapahtuvaa kaikkea fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen ja parantaminen ja jota edistetään kehittämällä alan toimintaa, koordinaatiota ja rahoitusta.

6 §
Valtion liikuntaneuvosto

---

Neuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita ja erityisesti arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella, tehdä aloitteita ja esityksiä liikunnan kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja toimialansa strategisesti merkittävistä liikuntaa koskevista asioista. Neuvostolla on jaostoja asioiden valmistelua varten.

11 §
Muutoksenhaku

Edellä 10 §:ssä tarkoitettuun opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

15 §
Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomainen 8—14 §:ssä tarkoitettujen avustusten osalta on opetus- ja kulttuuriministeriö. Aluehallintovirasto toimii valtionapuviranomaisena muissa kuin kustannuksiltaan merkittävissä perustamishankkeissa sekä 9 §:ssä tarkoitettujen virastojen käyttöön osoitettujen määrärahojen myöntämisessä. Suomen Akatemia voi toimia valtionapuviranomaisena liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä. Toimivallan jaosta valtionapuviranomaisten välillä voidaan tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 10.11.2022

Pääministeri
Sanna Marin

Tiede- ja kulttuuriministeri
Petri Honkonen