Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 185/2022
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta

VaVM 25/2022 vp HE 185/2022 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia.

Esityksessä ehdotetaan, että jäteveroa korotettaisiin 70 eurosta 80 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

Lisäksi jäteveron veropohjaa laajennettaisiin. Veron piiriin siirrettäisiin viherlipeäsakka sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä kipsijäte, jotka ovat nykyisin jäteveron ulkopuolella, mutta joiden osalta on todettua hyötykäyttöä. Veropohjan laajennuksen arvioidaan lisäävän verollisen jätteen määrää noin 85 000 tonnilla vuodessa.

Ehdotetut veronmuutokset kasvattaisivat jäteveron tuottoa yhteensä vuositasolla noin 8 miljoonaa euroa.

Ehdotuksista toteutettaisiin vuonna 2023 veronkorotus sekä kipsijätteen sisällyttäminen veropohjaan, jolloin verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 1,5 miljoonalla eurolla. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2027 voimaan tulevaksi ehdotettu viherlipeäsakan sisällyttäminen jäteveropohjaan lisäisi jäteveron tuottoa vuositasolla arviolta noin 6,5 miljoonalla eurolla.

Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä selventäviä muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Veropohjan laajentaminen toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2023 ja 2027.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

1.1 Tausta

Kiertotalouden edistämistä koskevan Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallituksen tuli selvittää edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla. Hallitusohjelmakirjaukseen perustuen teetettiin ympäristöministeriön toimeksiantona selvitys jäteveron kehittämisestähttps://ym.fi/documents/1410903/38678498/Selvitys+j%C3%A4teveron+kehitt%C3%A4misest%C3%A4+Raportti+30032022.pdf/e803e17f-092e-af55-c1da-5907815b4a23/Selvitys+j%C3%A4teveron+kehitt%C3%A4misest%C3%A4+Raportti+30032022.pdf?t=1649137556870. 1 Tätä selvitystä edelsi kartoitus kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden jäteveron muutostarpeiden arvioinnistahttps://ym.fi/documents/1410903/38678498/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf/ac6dd988-34cc-05f4-7221-8f9908f59a9a/J%C3%A4teveroselvitys+kaatopaikalle+sijoitettavista+j%C3%A4tteist%C3%A4.+Taustamuistio+9.11.2020.pdf?t=1605094912038. 2

Hallituksen neuvotteluissa vuoden 2022 talousarvioesitykseksi linjattiin, että jäteveron veropohjaa laajennetaan selvitysten perusteella vuoden 2023 alusta alkaen.

1.2 Valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhdessä ympäristöministeriön kanssa.

Esitys oli lausuntokierroksella 22.6.–12.8.2022. Lausuntoa pyydettiin esityksen kannalta keskeisiltä ministeriöiltä, viranomaisilta, elinkeinoelämältä ja muilta sidosryhmiltä. Lausuntopyyntö julkaistiin myös valtiovarainministeriön julkisella verkkosivulla.

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM005:00/2022.

2 Nykytila ja sen arviointi

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Jäteverosta säädetään jäteverolaissa (1126/2010). Jätevero on kaatopaikkavero, joka koskee sekä yleisiä että yksityisiä kaatopaikkoja. Sen ensisijaisena ympäristötavoitteena on jätteiden kaatopaikkakäsittelyn väheneminen ja hyötykäytön lisääminen. Jätevero tukee osaltaan ympäristölainsäädännön jätteisiin kohdistuvia tavoitteita. Jätevero koskee sellaisia kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista, millä tarkoitetaan sitä, että hyödyntämisen ympäristöhyötyjen tulee olla haittoja suuremmat kaatopaikkakäsittelyyn verrattuna. Kohdistamalla vero kaatopaikoille toimitettaviin hyötykäyttökelpoisiin jätteisiin pyritään ensisijaisesti tehostamaan jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä.

Verollisiksi on säädetty osa jätelain (646/2011) nojalla jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021), jäljempänä jäteasetus, liitteen 3 jäteluettelossa tarkoitetuista jätteistä. Verolliset jätteet luetellaan jäteverolain liitteen verotaulukossa. Verotaulukon jaottelu vastaa jäteluettelon jaottelua siten, että verotaulukossa jätteet luetellaan kahden tai neljän numeron tarkkuudella ilmaistavina jäteveroryhminä. Yksityiskohtaisempi jaottelu kuuden numeron tarkkuudella ilmenee jäteluettelosta. Määrällisesti suurimpia verollisia jätelajeja ovat yhdyskuntajätteen lisäksi muun muassa voimalaitosten sekä rauta- ja terästeollisuuden tuhkat. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti lisäksi Ahvenanmaan maakunnan vastaavan lainsäädännön nimikeryhmiä. Veroa ei sovelleta jätelainsäädännössä tarkoitettuihin vaarallisiin jätteisiin.

Jäteveron piiriin kuuluvat kaikki, sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat. Vero kohdistuu vain jätteiden kaatopaikkakäsittelyyn, jona pidetään jätteen loppusijoittamista jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan. Tällaisena paikkana ei pidetä välivarastointialuetta, maankaatopaikkaa, kompostointialuetta eikä jätteen hyödyntämisaluetta. Edellä tarkoitetut alueet tulee olla selkeästi erotettuna jäteverolaissa tarkoitetusta kaatopaikasta. Jäteverolain mukaan, jos jätettä säilytetään välivarastointialueella kolme vuotta tai sitä pidempään, on vero suoritettava kaikista alueella olevista jätteistä. Kaikki jätteet katsotaan toimitetuiksi alueelle sinä ajankohtana, jona kolmen vuoden määräaika täyttyy ja alueella oleviin jätteisiin sovelletaan, mitä jäteverolaissa säädetään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä.

Kaatopaikalla hyödynnettävä jäte on säädetty verottomaksi. Jätettä voidaan hyödyntää kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai käytöstä poistamisen kannalta välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa.

Veron kantamisesta ja valvonnasta huolehtii Verohallinto. Jäteveron määrä on vuoden 2016 alusta alkaen ollut 70 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Verovelvollinen on kaatopaikan pitäjä. Vero suoritetaan kultakin verokaudelta siitä jätteestä, joka verokauden aikana on toimitettu kaatopaikalle. Verokausi on neljänneskalenterivuosi eli tammi-maaliskuu, huhti-kesäkuu, heinä-syyskuu ja loka-joulukuu. Veroilmoituksen lisäksi verovelvollisen on annettava Verohallinnolle kultakin verokaudelta ilmoitus kaatopaikalle toimitetuista sellaisista jätteistä, joita ei ole mainittu jäteverolain liitteen verotaulukossa, jäteluettelon mukaisesti jaoteltuina. Kaatopaikanpitäjällä on oikeus hakemuksesta saada palautuksena kaatopaikalta pois viedystä jätteestä suoritettu vero. Palautusta voi saada vain jätteestä, joka on kaatopaikalle toimitettaessa ollut jäteveron alaista.

Jäteveron veropohjan voimakkaan laskun seurauksena jäteveron tuotto on laskenut vuodesta 2011 selvästi, noin 64 miljoonasta eurosta vuonna 2011 arviolta noin 7 miljoonaan euroon vuonna 2023. Kaatopaikalle vietävän jätteen sääntelyn tiukentumisen, jätteenpolton lisääntymisen ja jäteveron ohjausvaikutuksen myötä verollisen jätteen määrä on pienentynyt noin 10 prosenttiin siitä, mitä se oli vuonna 2011. Veropohja puolittui vuoden 2016 aikana orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen kiellon myötä. Mahdollisuudet jäteveron ohjausvaikutuksen lisäämiseksi veroa korottamalla ovat hyvin pienet nykyisen veropohjan osalta.

2.2 Selvitys jäteveron kehittämisestä

Ympäristöministeriön toimeksiannosta toteutetun Rambollin selvityksen tavoitteena oli arvioida jäteverolain muutostarpeita, joilla voitaisiin edistää jätteiden hyötykäytön lisääntymistä jätteiden kaatopaikkasijoittamisen sijaan ja ylipäätään kaatopaikalle sijoitettavan jätemäärän ja sen haitallisuuden vähentämistä. Muutosten arviointivaihtoehdot olivat jäteveropohjan laajentaminen hyötykäyttökelpoisiin jätteisiin (VE1), jäteveropohjan laajentaminen edellä mainitun lisäksi myös hyötykäyttöpotentiaalin omaaviin jätteisiin (VE2) ja jäteveropohjan laajentaminen koskemaan kaikkia jäteluettelon jätteitä (VE3).

Selvityksen perusteella jäteveroa tulisi ensisijaisesti kehittää vaihtoehdon VE1 mukaisesti hyödyntämiskelpoisille jätejakeille. Selvityksessä jätejakeiden luokittelu hyötykäyttökelpoisuuden mukaan perustui alan toimijoiden näkemyksiin, joita ei kuitenkaan avattu riittävän uskottavalla tavalla. Analyysissä tarkastelu tapahtui jäteluokkakohtaisesti eikä siinä pystytty ottamaan huomioon, että yhden luokan sisällä voi olla jätteitä, joiden hyötykäyttökelpoisuus vaihtelee merkittävästi. Vaikutusarviointi toteutettiin jätejakeen keskimääräisen hyötykäyttökelpoisuuden arvioinnin mukaan, mikä ei tuo tarpeeksi esiin arviointiin liittyvää epävarmuutta. Valtaosa VE1:n kattamista jätteistä olisi rakentamisessa ja purkamisessa syntyviä maa-aineksia. Kyseinen jäteluokka sisältää kuitenkin hyvin erilaisia jätteitä, kuten kiviaineksia, savimaita ja eriasteisesti pilaantuneita maita. Vain osalle on nykyisin osoitettavissa hyötykäyttöä.

Edellä mainittu selvitys ei siten tuottanut riittävästi tietopohjaa ja perusteita laajempiin jäteveropohjan muutoksiin kiertotalouden edistämiseksi. Selvityksen perusteella jäteveropohjan tarkistaminen voisi olla perusteltua eräiden yksittäisten jätejakeiden osalta veron tavoitteen ja logiikan näkökulmasta. Näiden jätejakeiden osalta teetettiin tarkempi analyysi muun muassa niiden hyötykäyttökohteistahttps://ym.fi/documents/1410903/38678498/Muistio+koskien+tiettyjen+j%C3%A4tteiden+j%C3%A4teverotusta.pdf/e12c987e-405a-f812-8241-8fa08c876760/Muistio+koskien+tiettyjen+j%C3%A4tteiden+j%C3%A4teverotusta.pdf?t=1654749559116 3.

3 Tavoitteet

3.1 Tavoitteet

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen talousarvioneuvotteluissa 2022 tehtyjen linjausten mukaisesti jäteveron veropohjaa ehdotetaan laajennettavaksi. Jäteveron tavoitteen mukaisesti veropohjaa laajennettaisiin eräisiin jätejakeisiin, joilla on todettua hyötykäyttöä.

Lisäksi tavoitteena on jäteveron ympäristöohjauksen tason säilyttäminen.

3.2 Ehdotukset

Jäteveropohjan laajentaminen

Tehtyjen selvitysten nojalla jäteveropohjan laajentaminen olisi perusteltua eräisiin jätejakeisiin. Viherlipeäsakka (jätenimike 03 03 02) eli soodasakka ei tällä hetkellä ole jäteverotuksen piirissä, kuten muut nimikkeen 03 03 massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet. Viherlipeäsakka on spesifinen metsäteollisuuden prosessijäte, jonka muodostuminen on sidoksissa sitä tuottaviin laitoksiin. Finnish Consulting Group Oy:n (FCG) tekemän selvityksen mukaan viherlipeäsakan hyötykäytön edistämiseksi on tehty pitkäaikaista, aktiivista T&K -työtä ja tehdään edelleen hyödyntämisen kehittämisen, prosessikiertojen sulkemisen ja jätteen määrän minimoimisen suhteen. Viherlipeäsakalle on kehitetty viime vuosina korkeamman jalostusarvon hyötykäyttöä, esimerkiksi geomateriaalituotteissa ja maarakentamisessa kenttärakenteina. Tällä voidaan vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää sekä rakentamisessa käytettävien neitseellisten maa- ja kiviainesten määriä. Nykyisin syntyvästä viherlipeäsakasta hyödynnetään arviolta noin 30–50 prosenttia ja viherlipeäsakan kaatopaikkasijoittamisen määrä on ollut arviolta noin 80 000 tonnia vuonna 2020.

Myöskään rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä kipsijäte (jätenimike 17 08 02) ei kuulu jäteveron piiriin. Kipsijätteestä merkittävä osa, noin 90 prosenttia hyödynnetään nykyisin ja kaatopaikoille sitä on loppusijoitettu arviolta noin 5 000 tonnia vuonna 2020. Sen osalta on havaittavissa selkeää käsittelyteknologioiden kehittymistä ja hyödyntämismahdollisuuksien lisääntymistä esimerkiksi maanparannuskäytössä tietyin edellytyksin. Korkean jalostusasteen hyödyntäminen teollisuusmittakaavassa, esimerkiksi rakennustuoteteollisuudessa on jo mahdollista. Kipsijätteen määrän voidaan olettaa lisääntyvän kipsilevyjä sisältävien rakennusten tullessa yhä enenevässä määrin korjausikään. Jäteasetuksessa säädetty rakentamisessa ja purkamisessa syntyvien jätteiden 1.7.2022 voimaan tullut erilliskeräysvelvoite tulee myös jatkossa lisäämään hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen määrää ja samalla parantamaan sen laatua.

Jäteveron inflaatiotarkistus

Selvityksissä ei arvioitu jäteveron korotuksen vaikutuksia. Veroa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen, joten veron nimellinen taso on alentunut yleiseen hintatasoon verrattuna. Jäteveron korottaminen vuoden 2016 jälkeen toteutuneen ja vuoteen 2023 ulottuvan ennustetun inflaatiokehityksen mukaisesti ylläpitäisi veron ohjausvaikutusta. Veroa ehdotetaan korotettavaksi 70 eurosta 80 euroon jätetonnilta. Korotuksen suuruus olisi noin 14 prosenttia.

Muut ehdotukset

Jäteverolakiin tehtäisiin eräitä selkeyttäviä muutoksia, jotka vastaavat aiempaa verotuskäytäntöä.

4 Pääasialliset vaikutukset

Vaikutukset julkiseen talouteen

Ehdotusten arvioidaan lisäävän jäteveron verokertymää vuositasolla yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla. Ehdotuksista toteutettaisiin vuonna 2023 veronkorotus sekä kipsijätteen sisällyttäminen veropohjaan, jolloin verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä veronkorotuksen osuus on miljoona euroa ja kipsijätteen veropohjaan sisällyttämisen osuus noin 0,5 miljoonaa euroa. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2027 voimaan tulevaksi ehdotettu viherlipeäsakan sisällyttäminen jäteveropohjaan lisäisi jäteveron tuottoa vuositasolla arviolta noin 6,5 miljoonalla eurolla. Vuonna 2023 budjettitalouden mukaisten verotulojen arvioidaan kasvavan noin miljoonalla eurolla ja vuonna 2027 noin 5 miljoonalla eurolla, mitä selittää valmisteverojen tilitysten ajoittuminen.

Jäteveron veropohjan laajentamista koskeva verotuottoarvio on tehty staattisesti arvioiden eli huomioimatta sitä, että veromuutos todennäköisesti vähentäisi kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää nykyisestä. Arvio on siten todennäköisesti yliarvio verotuottolisäyksestä etenkin pidemmällä aikavälillä. Veromuutos merkitsisi veron piiriin liitettävien jätteiden eli viherlipeäsakan ja kipsijätteen osalta kaatopaikalle loppusijoituksen kustannusten nousua 80 eurolla tonnilta, mikä todennäköisesti johtaa näiden jätteiden hyötykäytön lisääntymiseen, koska tehtyjen selvitysten perusteella molempia jätteitä on teknisesti ja ympäristönsuojelullisesti asianmukaisesti mahdollista hyödyntää ja kysyntää näille jätteille on jo olemassa. Hyödyntämisen lisääntymisen määrää on kuitenkin vaikea arvioida täsmällisemmin. Viime kädessä tämä riippuu siitä, mikä on kustannusero loppusijoittamisen ja hyödyntämisen välillä. Koska kyse on etenkin viherlipeäsakan osalta harvalukuisten yritysten tuottamasta jätteestä, nykyisestä kustannuserosta on heikosti käytettävissä julkisia tietoja arvioinnin pohjaksi.

Kipsijätteen ennestään korkean hyötykäytön lisääntymisen esteenä on puolestaan keskeisesti todettu olevan lajittelun puutteet, joten hyötykäytön lisääntyminen riippuu siitä, miten paljon jätejakeen kaatopaikkasijoittamisen hinnannousu kannustaa lajittelun tehostamiseen. Lajittelua edistää samanaikaisesti myös jäteasetuksessa säädetty kipsijätettä koskeva erilliskeräysvelvoite.

Molempien jätejakeiden osalta lajittelu- ja hyödyntämisprosessien kehittäminen saattaa kuitenkin viedä aikaa, jolloin hyötykäytön lisääntyminen voi tapahtua vasta keskipitkällä aikavälillä. On kuitenkin mahdollista, että tämä tapahtuu jo ehdotetun siirtymäajan puitteissa. Jos tulevaisuudessa kuitenkin kaikki viherlipeäsakka- ja kipsijäte hyödynnettäisiin, veropohjan laajennuksesta ei syntyisi verotuottolisäystä lainkaan.

Vaikutukset yrityksille

Veropohjaan liitettävästä kahdesta jätejakeesta valtaosa, noin 95 prosenttia, muodostuu viherlipeäsakasta, joka on metsäteollisuudessa syntyvä jäte. Veropohjan laajennuksesta syntyvästä staattisesta verorasituksen lisäyksestä, joka ehdotettu veronkorotus huomioituna on 7 miljoonaa euroa, valtaosa eli 6,5 miljoonaa euroa kohdentuisi siten metsäteollisuuteen. Metsäteollisuuden kokonaiskustannuksiin verrattuna kyseessä olisi kuitenkin rajallinen kustannuslisäys, arviolta noin 0,04 prosenttia metsäteollisuuden kokonaiskustannuksiin nähden ja 0,2 prosenttia bruttoarvonlisään nähden vuoden 2020 tasossa. Kustannuslisäys jäisi myös pienemmäksi, jos viherlipeäsakan hyödyntämisen kustannukset alittaisivat loppusijoittamisen kustannukset. Kipsijätteen verollisuus puolestaan lisäisi rakennusteollisuuden kustannuksia alle 0,5 miljoonalla eurolla.

Vaikutukset viranomaisen toimintaan

Jäteveron veropohjan laajentaminen lisäisi jonkin verran Verohallinnon työtä liittyen sekä verovelvollisten ohjeistamiseen ja muutoksista tiedottamiseen että tarpeellisiin tietojärjestelmämuutoksiin. Muutoksiin liittyvistä tietojärjestelmäpäivityksistä aiheutuisi Verohallinnolle kertaluonteisia kustannuksia. Esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä henkilöstövaikutuksia.

Ympäristövaikutukset

Ehdotetun veropohjan laajennuksen keskeisimmät ympäristöhyödyt syntyisivät, jos veromuutos vähentäisi loppusijoitettavan jätteen määrää ja neitseellisen luonnonvaran käyttöä. Selvityksissä tuotiin esiin, että veropohjaan liitettävien jätejakeiden hyötykäyttö voi korvata neitseellisten maa- ja kiviainesten määriä. Näitä positiivisia ympäristövaikutuksia on kuitenkin vaikea täsmällisemmin mitata ja arvottaa.

Lisäksi veromuutoksella voi olla vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, jos jätteiden kuljetusmatkat muuttuisivat nykyisestä tai jätteenkäsittelystä syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin tulisi merkittäviä muutoksia. Selvityksissä on myös todettu, että viherlipeäsakan kaatopaikkasijoittamisen määrän pieneneminen voisi vähentää päästöjä kaatopaikalla erityisesti kaatopaikkavesiin kohdistuvan kuormituksen osalta. Myös kipsijätteen kaatopaikkasijoittamisen pieneneminen vähentäisi kaatopaikalla syntyviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Tehdyissä selvityksissä ei tunnistettu merkittäviä veromuutoksesta aiheutuvia muita ympäristöriskejä.

Jos jäteveron tasoon ei tehtäisi inflaatiotarkistusta, veron reaalinen taso ajan kuluessa laskisi muun hintatason noustessa ja jäteveron ympäristöohjaus siten vähenisi. Tämä voisi johtaa jätteiden kaatopaikkasijoittamisen määrän kasvuun, jolla olisi kielteisiä ympäristövaikutuksia.

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

Savukaasujen puhdistuksessa syntyvä kiinteä kalsiumpohjainen reaktiojäte

Voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa, lukuun ottamatta jätehuoltolaitoksia, syntyy savukaasujen puhdistuksessa kiinteää kalsiumpohjaista reaktiojätettä (nimike 10 01 05) ja lietemäistä kalsiumpohjaista reaktiojätettä (nimike 10 01 07). Puhdistuksessa käytettävät rikinpoistomenetelmät jaetaan teknisesti kolmeen: märkämenetelmä, puolikuivamenetelmä ja kuivamenetelmä.

Jäteverotaulukossa jäteryhmän 10 01 nimikkeeseen 10 01 05 luokiteltava jäte on veronalaista ja sitä syntyy noin 80 000 tonnia vuodessa. Nimikkeeseen 10 01 07 luokiteltava jäte ei ole veronalaista ja sitä syntyy vain noin 5 000 tonnia vuodessa.

Nimikkeen 10 01 05 koko jätekertymästä hyödynnetään noin 80 prosenttia. Jätteen hyödyntämisaste on jo nyt erittäin korkea, esimerkiksi rakennustuote- ja kemianteollisuudessa. Kuitenkin on tuotu esille, että yksittäisissä laitoksissa syntyy mainitun nimikkeen sisällä hyödyntämiskelvotonta epätasalaatuista jätettä laitoksella käytetyn puolikuivan puhdistusmenetelmän takia. Puolikuivan menetelmän lopputuotteena saadaan aineseos, joka koostuu erilaisista kalsiumpohjaisista yhdisteistä: kalsiumsulfiitista, -sulfaatista, -kloridista ja -hydroksidista. Seoksessa on myös jonkin verran lentotuhkaa.

Edellä mainitun perusteella FCG:n kartoituksessa sekä jätenimikkeitä koskevassa tarkemmassa analyysissa tarkasteltiin jäteveron soveltamisalaa myös siltä osin, onko perusteita poistaa jäteveron piiristä hyödyntämiskelvottomia jäte-eriä nimikkeestä 10 01 05 jäteveron luonne ja logiikka huomioiden.

Jäteveron nimenomaisena tarkoituksena on ollut tukea kyseisen jätenimikkeen jätteen hyödyntämisasteen kasvua. Kyseiseen luokkaan luettava kipsi hyödynnetäänkin tehokkaasti. Tarkasteluissa ei tullut esille sellaista perustetta, että olisi tarkoituksenmukaista muuttaa veropohjaa sen takia, että tietyissä laitoksissa käytetään puhdistusmenetelmää, josta syntyy nimikkeen sisällä hyödyntämiskelvottomia tai epätasalaatuisia jäte-eriä. Lisäksi kyse on hiilivoimalasta, ja kivihiilen käyttökielto astuu voimaan 1.5.2029, joten kyse on väistyvästä ongelmasta. Kivihiilestä irrottautumista nopeuttaa valtion myöntämä investointituki, jonka tavoitteena on edistää vapaaehtoista, nopeutettua luopumista kivihiilen energiakäytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä. Toisaalta on mahdollista hakea myös tuottamansa jätteen nimikkeen uudelleenarviointia ja muutosta ja sitten mahdollisesti vapautua verosta.

Jäteverolakia ja sen soveltamisalaa tarkistetaan ja päivitetään tarpeellisilta osin esimerkiksi teknologian kehittyessä, mutta jäteverolain muuttaminen yksittäisen yrityksen ja jätejakeen osalta ei ole tarkoituksenmukaista.

Maa-aines- ja kaivannaisjätteet

Loppusijoitettavia jätteitä syntyy vuosittain noin 65 miljoonaa tonnia. Noin 90 prosenttia näistä on kaivannaisjätteitä ja rakentamisen maa-ainesjätteitä. Eri ohjauskeinojen monipuolinen tarkastelu ja kehittäminen näiden jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentämiseksi tai hyödyntämisen lisäämiseksi on perusteltua.

Maa-ainesmateriaalivirtoja koskevat tiedonpuutteet ja nykyinen jäteluokittelu eivät anna tällä hetkellä riittävää pohjaa jäteverotarkastelulle. Maa-ainesjätteiden osalta on käynnissä lainsäädäntöhanke, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää lievästi pilaantuneiden maiden kiertotaloutta ja vähentää kaatopaikoille päätyvien massojen määrää. Hankkeen on tarkoitus valmistua syksyllä 2024.

Kaivannaisjätteet rajattiin Rambollin selvityksessä tarkastelun ulkopuolelle johtuen muun muassa niiden raportointiin liittyvistä haasteista. Kaivannaisjätteiden raportointi paranee kuitenkin merkittävästi tänä vuonna. Kaivannaisjätteiden osalta edellytetään tarkempaa tarkastelua siitä, mitä ohjausvaikutusta ja ympäristöhyötyä jäteverolla voitaisiin saavuttaa.

6 Lausuntopalaute

Esitysluonnoksesta annettiin lausuntokierroksella 20 lausuntoa, joista kahdessa ei ollut lausuttavaa. Lausuntojen perusteella esitystä on täydennetty ja täsmennetty.

Osassa lausunnoissa kannatettiin esityksessä ehdotettua viherlipeäsakan sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvän kipsijätteen siirtämistä jäteveron piiriin. Osassa lausunnoista katsottiin, että veropohjan laajentamiselle tulisi asettaa riittävän pitkä siirtymäaika ja ennen veropohjan laajentamista keventää hallintomenettelyjä ja poistaa lainsäädännöllisiä rajoitteita, jotta hyötykäyttö olisi oikeasti mahdollista. Toisaalta esimerkiksi Suomen ympäristökeskus SYKE katsoi, että vallitsevassa maailmantilanteessa raaka-aineiden tehokas hyödyntäminen ja kiertojen sulkeminen ovat jo huoltovarmuudenkin kannalta yhä tärkeämpiä, joten siirtymäajat kannattaa pitää maltillisina. SYKE kannatti enintään kolmen vuoden siirtymäaikaa.

Eräissä lausunnoissa katsottiin, että ehdotettujen laajennusten lisäksi teetettyjen selvitysten perusteella olisi ollut mahdollista laajentaa veropohjaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry katsoo, että nyt ehdotettu veropohjan laajennus kahteen uuteen jätelajiin on erittäin suppea suhteessa toteutettujen selvitysten suosituksiin. Fortum katsoo, että vaaralliset jätteet tulisi lähtökohtaisesti sisällyttää jäteverolain soveltamisalaan. Toisaalta esimerkiksi Metsäteollisuus ry katsoi, että viherlipeäsakkaa ei tulisi siirtää jäteveropohjaan, koska sille ei ole vielä olemassa kestäviä hyötykäyttökohteita. Jos viherlipeäsakka siirretään veropohjaan, tulisi asettaa pitkä siirtymäaika. Metsäteollisuus katsoo, että vuoteen 2030 ulottuva siirtymäaika olisi linjassa myös alan useiden yritysten linjausten kanssa, joissa sitoudutaan hyödyntämään kaikki prosessissa syntyvät sivuvirrat ja jätteet, niin että kaatopaikkajätettä ei enää synny.

Hallituksen esitys jäteveropohjan muuttamisesta pohjautuu jäteveron tavoitteeseen ohjata hyödyntämiskelpoinen jäte hyötykäyttöön kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Tällöin veron ohjausvaikutus kohdennetaan niihin jätejakeisiin, joiden osalta potentiaali jätteen määrän vähenemiselle on suurin ja siten verosta syntyvät ympäristöhyödyt todennäköisimmin ylittävät verosta aiheutuvat kustannukset. Esityksessä ehdotetuille veron piiriin liitettäville uusille jätejakeille voidaan osoittaa selvä hyötykäyttömahdollisuus, kun taas muiden jätejakeiden osalta hyötykäyttömahdollisuutta ei samalla tavalla voitu jätejakeen tasolla osoittaa. Tehdyt selvitykset eivät myöskään kuvaa, miten vaikuttava keino laajempi veropohjan muutos (esimerkiksi koskemaan kaikkia jätteitä) olisi vähentämään jätteen määrää ja ennen kaikkea sitä, kuinka suuria ympäristöhyötyjä tästä syntyisi suhteessa veromuutoksesta aiheutuvaan verorasitukseen.

Muutamassa lausunnossa esityksessä ehdotettua jäteveron korotusta pidettiin kannatettavana. Eräs lausunnonantaja katsoi kuitenkin, että ajankohta korotukselle on huono. Pääosin korotusehdotuksesta ei ollut lausuttavaa.

Esityksessä ehdotetaan muutosta koskien jäteverolaissa tarkoitetun välivarastoalueen pitäjän verovelvollisuutta, kun varastoinnin kolmen vuoden määräaika ylittyy. Muutoksella selkeytettäisiin nykyistä oikeustilaa. Eräissä lausunnoissa todettiin, että selkeytys on tarpeellinen ja perusteltu, mutta sitä pitäisi täsmentää ja täydentää, jotta välivarastoja kohdeltaisiin verotuksellisesti tasavertaisesti.

7 Säännöskohtaiset perustelut

3 §. Määritelmät. Pykälässä säädetään keskeisistä määritelmistä. Sen 2 momentissa määritellään alueet, joita ei pidetä kaatopaikkoina. Näitä ovat alueet, joissa säilytetään jätettä väliaikaisesti enintään kolme vuotta ennen niiden hyödyntämistä tai loppukäsittelyä, maankaatopaikat sekä jätteiden kompostointi- tai hyödyntämisalueet. Momentin johdantokappaletta ehdotetaan muutettavaksi siten, että varmistetaan välivarastointialueiden yhdenmukainen verokohtelu sijaitsevat nämä alueet sitten kaatopaikan yhteydessä tai muualla. Jos välivarastointialue sijaitsee kaatopaikalla, sen tulee silloin olla selkeästi erotettu kaatopaikasta. Samoin muiden 2 momentissa tarkoitettujen alueiden tulee olla selkeästi erotettuna mahdollisesta kaatopaikasta. Momentin 1 kohtaan tehtäisiin myös teknisluonteinen tarkistus terminologiaan, jotta se olisi yhdenmukainen jätelainsäädännössä määriteltyjen hyödyntämisen ja loppukäsittelyn kanssa.

4 §. Verovelvollisuus. Pykälässä säädetään verovelvollisuudesta. Verovelvollinen on kaatopaikanpitäjä. Välivarastointialueiden osalta verovelvollisuuden on katsottu tuoreessa oikeuskäytännössä koskevan vain kaatopaikan yhteydessä sijaitsevia välivarastointialueita. Siksi pykälään lisättäisiin selkeyden vuoksi uusi momentti, jossa säädettäisiin verovelvolliseksi se, joka pitää yllä 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua jätteiden väliaikaiseen varastointiin tarkoitettua aluetta, kun mainitussa lainkohdassa tarkoitettu määräaika ylittyy. Väliaikaisesti varastoidun alueen pitäjää ei ole tarkoitus rekisteröidä säännöllisesti verovelvollisena kaatopaikanpitäjänä, vaan tällaisen alueen pitäjää verotettaisiin satunnaisena jäteverovelvollisena. Mainitun kohdan mukaan jätettä voi varastoida alle kolme vuotta kestävän ajan verottomana ennen jätteen ennakoitavissa olevaa hyödyntämistä tai käsittelyä. Ehdotettu tarkistus vastaisi aiempaa oikeustilaa.

5 §. Veronalainen jäte ja veron määrä. Pykälän 2 momentissa säädetään veron määrästä. Veroa ehdotetaan korotettavaksi 70 eurosta 80 euroon jätetonnilta veron ohjausvaikutuksen ylläpitämiseksi.

7 §. Verotettavat määrät. Pykälän 2 momentin sanamuotoa tarkistettaisiin.

10 §. Tiedonantovelvollisuus. Pykälän sanamuotoa tarkistettaisiin.

Liite . Liitteen verotaulukossa luetellaan verolliset jäteryhmät neljän numeron tarkkuudella. Verotaulukon jäteryhmät vastaavat sisällöllisesti jäteluettelon nimikeryhmiä. Verotaulukkoon ehdotetaan lisättäväksi nimikeryhmään 03 03 sisältyvä viherlipeäsakka (03 03 02) ja nimikeryhmään 17 08 sisältyvä kipsijäte (17 08 02).

8 Voimaantulo

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2023. Veropohjan laajentaminen toteutettaisiin kahdessa vaiheessa vuosina 2023 ja 2027.

Viherlipeäsakka siirrettäisiin jäteveron piiriin 1.1.2027. Hallitus esittää neljän vuoden siirtymäaikaa viherlipeäsakan sisällyttämiselle veropohjaan, koska on tuotu esille, että sille ei olisi tällä hetkellä vielä riittävästi kestäviä hyötykäyttökohteita.

9 Toimeenpano ja seuranta

Jäteverolain soveltamisalaa tarkastellaan säännöllisesti ja selvitetään mahdollisuuksia tehostaa jätteiden hyödyntämistä esimerkiksi tekniikan ja ympäristölainsäädännön kehittyessä.

9.1 Suhde talousarvioesitykseen

Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki jäteverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan jäteverolain (1126/2010) 3 §:n 2 momentti, 5 §, 7 §:n 2 momentti, 10 § ja liite,

sellaisina kuin niistä ovat 5 § laissa 1401/2015, 7 §:n 2 momentti ja 10 § laissa 773/2020 sekä liite laissa 1072/2014, ja

lisätään 4 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Kaatopaikkana ei pidetä aluetta:

1) jossa säilytetään muista jätteistä erotettuna jätettä väliaikaisesti kolmea vuotta lyhyemmän ajan ennen sen loppukäsittelyä tai hyödyntämistä;

2) jonne sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia;

3) jossa kompostoidaan tai muuten biologisesti käsitellään erikseen kerättyä biojätettä tai jäteveden puhdistamon lietettä; tai

4) jossa jäte hyödynnetään.

4 §
Verovelvollisuus

Velvollinen suorittamaan veroa on myös se, joka pitää yllä 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua aluetta mainitussa lainkohdassa tarkoitetun määräajan ylittyessä.

5 §
Veronalainen jäte ja veron määrä

Veroa suoritetaan liitteen verotaulukossa mainitusta jätteestä.

Vero on 80 euroa tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

7 §
Verotettavat määrät

Jos jätettä säilytetään 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella kolme vuotta tai sitä pidempään, vero suoritetaan kaikista alueella olevista jätteistä sen ajankohdan mukaan, jona kolmen vuoden määräaika täyttyy. Jätteisiin sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä.

10 §
Tiedonantovelvollisuus

Kaatopaikan pitäjän on annettava Verohallinnolle kultakin verokaudelta ilmoitus kaatopaikalle toimitetuista sellaisista jätteistä, joita ei ole mainittu liitteen verotaulukossa, jäteluettelon mukaisesti jaoteltuina. Tietojen antamisen määräpäivään ja antamismenettelyyn sovelletaan, mitä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain (768/2016) 17 §:n 2 momentissa ja 18 §:ssä säädetään veroilmoituksen antamisesta.

Verohallinnon on annettava kaatopaikan pitäjälle päätös, jos tämä kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, jotka Verohallinto on kehottanut antamaan. Päätöksen tiedoksiannosta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 56 §:ssä ja tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntimaksusta mainitun lain 39 §:ssä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 22.9.2022

Pääministeri
Sanna Marin

Valtiovarainministeri
Annika Saarikko

VEROTAULUKKO

Jäteryhmät, joita sovelletaan ajalla 1.1. 2023–31.12.2026

2 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvistä jätteistä:

02 01 maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet

02 02 lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan – nimikkeen 02 02 01 pesu- ja puhdistuslietteet

02 03 hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet

02 04 sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet

02 05 maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet

02 06 leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet

02 07 jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta)

3 Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvistä jätteistä:

03 01 puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen valmistuksessa syntyvät jätteet

03 03 massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan – nimikkeen 03 03 02 soodasakka (joka syntyy keittolipeän hyödyntämisessä)

4 Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet

04 01 nahka- ja turkisteollisuuden jätteet

04 02 tekstiiliteollisuuden jätteet

5 Öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet

05 01 öljynjalostuksen jätteet

05 06 hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet

05 07 maakaasun puhdistuksessa ja kuljetuksessa syntyvät jätteet

7 Orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet

07 01 orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 02 muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 03 orgaanisten väriaineiden ja pigmenttien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 06 11)

07 04 orgaanisten kasvinsuojeluaineiden (lukuun ottamatta nimikkeitä 02 01 08 ja 02 01 09), puunsuojakemikaalien (lukuun ottamatta nimikeryhmää 03 02) ja muiden biosidien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 05 lääkkeiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 06 rasvojen, voiteiden, saippuoiden, pesu- ja puhdistusaineiden, desinfiointiaineiden ja kosmeettisten aineiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 07 hienokemikaalien ja kemikaalien, joita ei ole mainittu muualla, valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

8 Pinnoitteiden (maalien, lakkojen ja lasimaisten emalien), liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 01 maalien ja lakkojen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa syntyvät jätteet

08 02 muiden pinnoitteiden (keraamiset materiaalit mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 03 painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 04 liimojen ja tiivistysmassojen (vedenpitävät aineet mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 05 jätteet, joita ei ole mainittu muualla nimikeryhmässä 08

9 Valokuvateollisuuden jätteet

09 01 valokuvateollisuuden jätteet

10 Termisissä prosesseissa syntyvistä jätteistä:

10 01 Voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 19), ei kuitenkaan –nimikkeen 10 01 07 savukaasujen rikinpoistossa syntyvät lietemäiset kalsiumpohjaiset reaktiojätteet – nimikkeen 10 01 21 muut kuin nimikkeessä 10 01 20 mainitut, jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet

10 02 Rauta- ja terästeollisuudessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan – nimikkeen 10 02 01 kuonan käsittelyssä syntyvät jätteet – nimikkeen 10 02 14 muut kuin nimikkeessä 10 02 13 mainitut kaasujen käsittelyssä syntyvät lietteet ja suodatuskakut

11 Metallien ja muiden materiaalien kemiallisessa pintakäsittelyssä ja pinnoittamisessa sekä ei-rautametallien hydrometallurgiassa syntyvistä jätteistä:

11 05 kuumaupotuksessa syntyvät jätteet

12 Metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet

12 01 metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet

12 03 jätteet, jotka syntyvät vedellä ja höyryllä tapahtuvassa rasvanpoistossa (lukuun ottamatta nimikeryhmää 11)

15 Pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, joita ei ole mainittu muualla

15 01 pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte)

15 02 absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet

16 Jätteistä, joita ei ole mainittu muualla luettelossa:

16 01 romuajoneuvot eri liikennemuodoista (liikkuvat työkoneet mukaan luettuina) ja romuajoneuvojen purkamisessa ja ajoneuvojen huollossa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 13, 14, 16 06 ja 16 08)

16 02 sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja muiden laitteiden jätteet

16 03 epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet

16 05 painepakkauksissa ja -säiliöissä olevat kaasut ja käytöstä poistetut kemikaalit

16 06 paristot ja akut

16 07 kuljetussäiliöiden, varastosäiliöiden ja tynnyrien puhdistuksessa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 05 ja 13)

16 08 käytetyt katalyytit (katalysaattorit mukaan luettuina)

16 10 vesipitoiset nestemäiset jätteet, jotka on tarkoitus käsitellä muualla kuin toimipaikassa

17 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvistä jätteistä (pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina):

17 01 betoni, tiilet, laatat ja keramiikka

17 02 puu, lasi ja muovit

17 03 bitumiseokset, kivihiiliterva ja -tervatuotteet

17 04 metallit, niiden seokset (lejeeringit) mukaan luettuina

17 08 kipsipohjaiset rakennusaineet

17 09 muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet

18 Ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta keittiö- ja ravintolajätteitä, jotka eivät ole syntyneet välittömässä hoitotoiminnassa)

18 01 synnytyslaitoksissa, taudinmäärityksessä, sairaanhoidossa tai sairauksien ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet

18 02 eläinten tautien tutkimuksessa, taudinmäärityksessä sekä tautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet

19 Jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet

19 01 jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet

19 02 jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä (mukaan luettuina krominpoisto, syanidinpoisto ja neutralointi) syntyvät jätteet

19 03 stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet

19 04 lasitetut jätteet ja lasituksessa syntyvät jätteet

19 05 kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 06 jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 07 kaatopaikan suotovedet

19 08 jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 09 ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet

19 10 metallia sisältävien jätteiden paloituksessa syntyvät jätteet

19 11 öljyn regeneroinnissa syntyvät jätteet

19 12 jätteiden mekaanisessa käsittelyssä (kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletoinnissa) syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 13 maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa syntyvät jätteet

20 Yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina

20 01 yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01)

20 02 puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina

20 03 muut yhdyskuntajätteet

Jäteryhmät, joita sovelletaan 1.1.2027 lukien

2 Maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä, kalastuksessa sekä elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvistä jätteistä:

02 01 maataloudessa, puutarhataloudessa, vesiviljelyssä, metsätaloudessa, metsästyksessä ja kalastuksessa syntyvät jätteet

02 02 lihan, kalan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan – nimikkeen 02 02 01 pesu- ja puhdistuslietteet

02 03 hedelmien, vihannesten, viljojen, ruokaöljyjen, kaakaon, kahvin, teen ja tupakan valmistuksessa ja jalostuksessa, säilykkeiden valmistuksessa, hiivan ja hiivauutteen valmistuksessa sekä melassin valmistuksessa ja käymisessä syntyvät jätteet

02 04 sokerin jalostuksessa syntyvät jätteet

02 05 maidonjalostusteollisuudessa syntyvät jätteet

02 06 leipomo-, konditoria- ja makeisteollisuudessa syntyvät jätteet

02 07 jätteet, jotka syntyvät alkoholijuomien ja alkoholittomien juomien valmistuksessa (lukuun ottamatta kahvin, teen ja kaakaon valmistusta)

3 Puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen, massan, paperin ja kartongin valmistuksessa syntyvistä jätteistä:

03 01 puun käsittelyssä sekä levyjen ja huonekalujen valmistuksessa syntyvät jätteet

03 03 massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet

4 Nahka-, turkis- ja tekstiiliteollisuuden jätteet

04 01 nahka- ja turkisteollisuuden jätteet

04 02 tekstiiliteollisuuden jätteet

5 Öljynjalostuksessa, maakaasun puhdistuksessa ja hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet

05 01 öljynjalostuksen jätteet

05 06 hiilen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvät jätteet

05 07 maakaasun puhdistuksessa ja kuljetuksessa syntyvät jätteet

7 Orgaanisissa kemian prosesseissa syntyvät jätteet

07 01 orgaanisten peruskemikaalien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 02 muovien, kumin ja synteettisten kuitujen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 03 orgaanisten väriaineiden ja pigmenttien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 06 11)

07 04 orgaanisten kasvinsuojeluaineiden (lukuun ottamatta nimikkeitä 02 01 08 ja 02 01 09), puunsuojakemikaalien (lukuun ottamatta nimikeryhmää 03 02) ja muiden biosidien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 05 lääkkeiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 06 rasvojen, voiteiden, saippuoiden, pesu- ja puhdistusaineiden, desinfiointiaineiden ja kosmeettisten aineiden valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

07 07 hienokemikaalien ja kemikaalien, joita ei ole mainittu muualla, valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

8 Pinnoitteiden (maalien, lakkojen ja lasimaisten emalien), liimojen, tiivistysmassojen sekä painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 01 maalien ja lakkojen valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa syntyvät jätteet

08 02 muiden pinnoitteiden (keraamiset materiaalit mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 03 painovärien valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 04 liimojen ja tiivistysmassojen (vedenpitävät aineet mukaan luettuina) valmistuksessa, sekoituksessa, jakelussa ja käytössä syntyvät jätteet

08 05 jätteet, joita ei ole mainittu muualla nimikeryhmässä 08

9 Valokuvateollisuuden jätteet

09 01 valokuvateollisuuden jätteet

10 Termisissä prosesseissa syntyvistä jätteistä:

10 01 Voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmää 19), ei kuitenkaan –nimikkeen 10 01 07 savukaasujen rikinpoistossa syntyvät lietemäiset kalsiumpohjaiset reaktiojätteet – nimikkeen 10 01 21 muut kuin nimikkeessä 10 01 20 mainitut, jätevesien käsittelyssä toimipaikalla syntyvät lietteet

10 02 Rauta- ja terästeollisuudessa syntyvät jätteet, ei kuitenkaan – nimikkeen 10 02 01 kuonan käsittelyssä syntyvät jätteet – nimikkeen 10 02 14 muut kuin nimikkeessä 10 02 13 mainitut kaasujen käsittelyssä syntyvät lietteet ja suodatuskakut

11 Metallien ja muiden materiaalien kemiallisessa pintakäsittelyssä ja pinnoittamisessa sekä ei-rautametallien hydrometallurgiassa syntyvistä jätteistä:

11 05 kuumaupotuksessa syntyvät jätteet

12 Metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet

12 01 metallien ja muovien muovauksessa sekä fysikaalisessa ja mekaanisessa pintakäsittelyssä syntyvät jätteet

12 03 jätteet, jotka syntyvät vedellä ja höyryllä tapahtuvassa rasvanpoistossa (lukuun ottamatta nimikeryhmää 11)

15 Pakkausjätteet, absorboimisaineet, puhdistusliinat, suodatinmateriaalit ja suojavaatteet, joita ei ole mainittu muualla

15 01 pakkaukset (mukaan luettuna yhdyskuntien erilliskerätty pakkausjäte)

15 02 absorboimisaineet, suodatinmateriaalit, puhdistusliinat ja suojavaatteet

16 Jätteistä, joita ei ole mainittu muualla luettelossa:

16 01 romuajoneuvot eri liikennemuodoista (liikkuvat työkoneet mukaan luettuina) ja romuajoneuvojen purkamisessa ja ajoneuvojen huollossa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 13, 14, 16 06 ja 16 08)

16 02 sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja muiden laitteiden jätteet

16 03 epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet

16 05 painepakkauksissa ja -säiliöissä olevat kaasut ja käytöstä poistetut kemikaalit

16 06 paristot ja akut

16 07 kuljetussäiliöiden, varastosäiliöiden ja tynnyrien puhdistuksessa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta nimikeryhmiä 05 ja 13)

16 08 käytetyt katalyytit (katalysaattorit mukaan luettuina)

16 10 vesipitoiset nestemäiset jätteet, jotka on tarkoitus käsitellä muualla kuin toimipaikassa

17 Rakentamisessa ja purkamisessa syntyvistä jätteistä (pilaantuneilta alueilta kaivetut maa-ainekset mukaan luettuina):

17 01 betoni, tiilet, laatat ja keramiikka

17 02 puu, lasi ja muovit

17 03 bitumiseokset, kivihiiliterva ja -tervatuotteet

17 04 metallit, niiden seokset (lejeeringit) mukaan luettuina

17 08 kipsipohjaiset rakennusaineet

17 09 muut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät jätteet

18 Ihmisten ja eläinten terveyden hoidossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa syntyvät jätteet (lukuun ottamatta keittiö- ja ravintolajätteitä, jotka eivät ole syntyneet välittömässä hoitotoiminnassa)

18 01 synnytyslaitoksissa, taudinmäärityksessä, sairaanhoidossa tai sairauksien ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet

18 02 eläinten tautien tutkimuksessa, taudinmäärityksessä sekä tautien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä syntyvät jätteet

19 Jätehuoltolaitoksissa, erillisissä jätevedenpuhdistamoissa sekä ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet

19 01 jätteiden poltossa tai pyrolyysissä syntyvät jätteet

19 02 jätteiden fysikaalis-kemiallisessa käsittelyssä (mukaan luettuina krominpoisto, syanidinpoisto ja neutralointi) syntyvät jätteet

19 03 stabiloidut ja kiinteytetyt jätteet

19 04 lasitetut jätteet ja lasituksessa syntyvät jätteet

19 05 kiinteiden jätteiden aerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 06 jätteiden anaerobisessa käsittelyssä syntyvät jätteet

19 07 kaatopaikan suotovedet

19 08 jätevedenpuhdistamoissa syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 09 ihmisten käyttöön tai teollisuuskäyttöön tarkoitetun veden valmistuksessa syntyvät jätteet

19 10 metallia sisältävien jätteiden paloituksessa syntyvät jätteet

19 11 öljyn regeneroinnissa syntyvät jätteet

19 12 jätteiden mekaanisessa käsittelyssä (kuten lajittelussa, murskaamisessa, paalauksessa ja pelletoinnissa) syntyvät jätteet, joita ei ole mainittu muualla

19 13 maaperän ja pohjaveden kunnostamisessa syntyvät jätteet

20 Yhdyskuntajätteet (asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet), erilliskerätyt jakeet mukaan luettuina

20 01 yksilöidyt jätelajit (lukuun ottamatta nimikeryhmää 15 01)

20 02 puutarha- ja puistojätteet, hautausmaiden hoidossa syntyvät jätteet mukaan luettuina

20 03 muut yhdyskuntajätteet

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.