Siirry esitykseen
HE 9/2022
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuen annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille.
Sulkemiskorvausta koskevia säännöksiä muutettaisiin vastaamaan COVID-19-pandemian hallintaan liittyvien tilojen sulkemistoimien jatkumista mukaan lukien yleisötilaisuuksien kieltäminen sekä koronapassia koskeva sääntely. Tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on suljettu tai joiden järjestämäksi tarkoitettu yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Kieltoon rinnastettaisiin rajoitus, jonka johdosta tilaisuuden järjestäminen muuttuisi ilmeisen mahdottomaksi. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät kuuluisi tilaisuudet, joiden osalta koronapassin käyttö olisi sallittu. Tukikausi ja tuen määrittelyssä käytettävä vertailukausi määriteltäisiin uudelleen.
Muista rajoituksista kärsineiden toimialojen ja yritysten korvauksia koskeva säännös muutettaisiin vastaamaan uusien rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Pykälän aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi. Myös tuki- ja vertailukausia koskevaa sääntelyä muutettaisiin.
Vertailukausien muutos tuo myös myöhemmin perustettuja yrityksiä tukien piiriin, mikäli niillä on ollut toimintaa viimeistään 1.11.2021 alkaen. Korvausten yhteenlaskettu konsernikohtainen enimmäismäärä olisi 2,3 miljoonaa euroa. Tuen myöntäisi Valtiokonttori.
Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19-pandemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Lain mukaisten tukien hakukaudet alkaisivat aikaisintaan maaliskuusta 2022.
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2022.
Kustannustuen ensimmäinen haku oli avoinna hakemuksille 31.8.2020 saakka ja toinen haku 26.2.2021 saakka. Kolmas hakukierros oli käynnissä 27.4.2021−23.6.2021 ja neljäs 17.8.−30.9.2021. Viides tukikierros käynnistyi 21.12.2021. Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 1.3.2021, että maassa vallitsevat valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Poikkeusolot päättyivät 27.4.2021. Poikkeusolot ja tilojen sulkemiset vaikeuttivat yritysten taloudellista tilannetta keväällä 2021 ja nämä vaikeudet jatkuvat osin edelleen eräiden rajoitusten jatkuttua syksylle asti.
Eduskunnan vastauksessa (EV 3/2021 vp) hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 245/2021 vp) eduskunta edellytti, että valtioneuvosto valmistelee pikaisesti säännökset siitä, että tartuntatautilain 58 g §:ssä tarkoitetun asiakastilojen sulkemisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä korvataan elinkeinonharjoittajille yleisen kustannustuen kautta tai erillisenä korvauksena, jos 14 vuorokautta kestänyttä sulkemista on jouduttu jatkamaan. Samoin eduskunta edellytti kohtuullista kompensaatiota sulkemisajan jälkeisten rajoitusten vaikutuksista näiden yritysten liiketoimintaan, ja tämä ehdotettiin toteutettavaksi kustannustuen neljännellä kaudella.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli tukimallin kohtuullisesta kompensaatiosta yrityksille, joihin edellä mainitut sulkutoimenpiteet kohdistuvat. Pienten yritysten osalta sulkemiskorvausta koskeva hallituksen esitys muutoksesta kustannustukilakiin esiteltiin valtioneuvostossa 18.3.2021 ja lainmuutos tuli voimaan 12.4.2021. Hallituksen esitys 97/2021 kustannustuen neljännestä hakukierroksesta kohdentui näitä sulkutoimia seuranneeseen vaiheeseen. Koska COVID-19-pandemian aiheuttama tilanne yrityksille oli ollut jo pitkään hankala, kustannustuen jatkotoimia valmisteltiin keväällä useita. Valtioneuvostossa esiteltiin 6.5.2021 kustannustukilain muutos koskien tapahtumatakuuta (HE 79/2021), joka tuli voimaan 1.6.2021. Kustannustuen neljännen vaiheen määräytymisperusteita muutettiin vastaamaan uutta tukiaikaa ja vertailukautta. Lakia täydennettiin myös säädöksillä suurten ja keskisuurten yritysten sulkemiskorvauksesta sekä kiinteiden kattamattomien kustannusten korvauksesta. Neljännen vaiheen kustannustukea koskeva laki tuli voimaan 1.7.2021 (609/2021), neljäs hakukierros aloitettiin 17.8.2021.
Kustannustuen viidennessä vaiheessa tuki rajattiin tietyille ennalta valituille toimialoille – matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloille, joiden osalta koronapandemian jatkuminen oli aiheuttanut edelleen tukitarvetta. Lisäksi tukikelpoisia ovat yritykset, jotka ovat kärsineet pandemian hallintaan liittyneiden rajoitusten vaikutuksesta. Tukikelpoisuuden edellytyksenä oli vähintään 30 prosentin liikevaihdon lasku. Lainmuutos tuli voimaan 15.12.2021 ja tuen käsittely valtiokonttorissa alkoi 21.12.2021.
Koska kustannustuen osalta kyse on julkisista varoista taloudelliseen toimintaan myönnettävästä tuesta, siihen tulee soveltaa Euroopan unionin valtiontukisääntöjä. Kustannustuki on yrityksille COVID-19-pandemian aiheuttamien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi myönnettävää määräaikaista valtiontukea, jonka Euroopan komissio on 24.4.2020 antamallaan päätöksellä hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi (komission päätös SA.56995(2020/N)). Komission päätös perustuu Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 107(3)(b) artiklaan sekä tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.1 lukuun (komission tiedonanto 2020/C 91 I/01 muutoksineen). Euroopan komissio jatkoi 28.1.2021 antamallaan tiedonannolla (C(2021) 564 lopullinen) tilapäisten COVID-19-pandemian takia joustavoitettujen valtiontukisääntöjen voimassaoloa 31.12.2021 saakka. Suomi ilmoitti 15.2.2021 komissiolle kansallisen puitetukiohjelman voimassaolon jatkosta ja tuen enimmäismäärän nostosta, jota koskeva komission päätös saatiin 9.6.2021. Marraskuussa 2021 EU:n komissio ilmoitti tiedonannolla tukipoikkeusten jatkamisesta 30.6.2022 saakka.
Vuoden 2021 lopussa epidemiatilanne vaikeutui ja alueelliset tartuntatautiviranomaiset joutuivat epidemian leviämisen estämiseksi tekemään päätöksiä, jotka rajoittivat yritystoimintaa merkittävällä tavalla. Valtioneuvosto teki 22.12.2021 periaatepäätöksen sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa COVID-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 tarkoitetun hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Valtioneuvoston koronatyöryhmä linjasi kokouksessaan 14.1.2022, että valmistellaan sulkemiskorvaus ja kustannustuen jatko kompensoimaan toimenpiteiden aiheuttamia vahinkoja yrityksille.
Sulkemiskorvaus koskee EU-lainsäädännön mukaisia pieniä yrityksiä, joilla on alle 50 työntekijää ja joiden tilat on määrätty suljettaviksi tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty. Sulkemiskorvauksen käsittelyn arvioidaan alkavan maaliskuussa 2022. Sulkemiskorvaus vastaisi pääpiirteissään aiemmin voimassa ollutta sulkemiskorvausta (280/2021, HE 37/2021). Sulkemiskorvausta haettaisiin sähköisesti Valtiokonttorista. Sulkemiskorvausta voi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria COVID-19-pandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. Sulkemiskorvauksen enimmäismääränä olisi tukikaudelta 2,3 miljoona euroa yritystä kohden, ottaen kuitenkin huomioon, ettei Euroopan komission hyväksymän puitetukiohjelman (SA.56995(2020/N) nojalla myönnettyjen yhteenlaskettujen tukien yrityskohtainen yläraja ylity (samoin 2.3 miljoonaa euroa). Puiteohjelman mukaisesti yrityskohtaista ylärajaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki yksittäisen yrityksen ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten saamat tuet, jotka on myönnetty edellä mainitun Euroopan komission päätöksen nojalla. Yrityksen määritelmään, ja siten sulkemiskorvauksen piiriin kuuluisivat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset kuten edellisissä vaiheissa.
Kustannustuen kuudes vaihe on tarkoitettu jatkamaan viidettä vaihetta, ja on samalla tavoin ensisijaisesti tarkoitettu matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yrityksille, jotka ovat joutuneet kärsimään lievemmistä rajoitustoimista. Kustannustukea voi niin ikään hakea yritys, jonka toimintaan tai merkittävään osaan asiakaskunnasta on kohdistunut rajoituksia.
Sulkemiskorvausta tai kustannustukea eivät voisi saada yritykset, jotka, pieniä yrityksiä lukuun ottamatta, ovat olleet EU:n valtiontukisääntelyn tarkoittamissa taloudellisissa vaikeuksissa 31.12.2019, jotka ovat laiminlyöneet verovelvoitteensa tai jotka ovat konkurssissa.
Sulkemiskorvausta ja kustannustukea on voitu hakemuksesta myöntää myös Ahvenanmaalla toimiville yrityksille. Elinkeinotoiminta ja siihen liittyvät tuet kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 22 kohdan nojalla maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ensimmäistä kustannustukea koskevaa lakia säädettäessä koko valtakunnassa, mukaan lukien Ahvenanmaalla, vallitsivat valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteistoiminnassa 16.3.2020 toteamat poikkeusolot. Poikkeusolot olivat keväällä 2021 jälleen voimassa. Lisäksi COVID-19-pandemian vaikutukset yritystoimintaan ovat kaikilla alueilla vakavat. Esityksessä ehdotetaan sulkemiskorvauksen ja kustannustuen soveltamista jatkossakin Ahvenanmaalla toimiviin yrityksiin.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnistynyt laaja hanke, jossa tullaan arvioimaan koronatukien vaikutukset yrityksiin ja talouteen. Tavoitteena on selvittää tukien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sekä tuottaa tietoa poliittisille päättäjille tulevia kriisejä varten. Lisäksi tehdään tarkastus tukivarojen käytöstä. Vaiheittain toteutettava arviointi ajoittuu vuosille 2020–2023. Kyse on moniosaisesta ja pitkäjänteisestä arvioinnista, jolla on useampi toteuttaja. Osahankkeiden toteutuksessa käytetään kilpailutusta ja riippumattomia asiantuntijaorganisaatioita
Valtiokonttorin raportoimien https://www.valtiokonttori.fi/palvelu/yritysten-kustannustuki/ tietojen perusteella on voitu todeta, että kaikki potentiaaliset tuensaajat eivät ole hakeneet kustannustukea. Hakemusten hyväksyntäprosentti on kasvanut ja oli ensimmäisellä hakukierroksella 27 prosenttia, toisella hakukierroksella 39 prosenttia ja kolmannella hakukierroksella 77 prosenttia. Suurin syy hakemusten hylkäämiseen ensimmäisellä kierroksella oli tuen alaraja 2 000 euroa, toisella ja kolmannella hakukierroksella se, että hakijan liikevaihto oli laskenut vähemmän kuin 30 prosenttia. Neljännellä kierroksella oli hakeneita yrityksiä 14 982. Kustannustukea maksettiin 149 863 568 euroa. Hyväksymisprosentti oli 79. Kustannustuen viidennellä hakukierroksella oli 19.1.2022 mennessä hakeneita yrityksiä 4324, joista on päätöksen saaneita 3178. Tukea oli kyseiseen päivään mennessä myönnetty noin 32 miljoonaa euroa.
Kustannustuen eri vaiheissa on pääosin seurattu samoja periaatteita, joille ensimmäinen kustannustukilaki (508/2020) laadittiin. Muutoslakien (963/2020, 280/2021, 435/2021, 609/2021 ja 1062/2021) valmistelussa on myös hyödynnetty edellisten kierrosten kokemuksia.
Valtion tuki ei saisi vääristää yritysten käyttäytymistä (Vihriälän työryhmä, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224), jolloin tuen ei tulisi perustua yrityksen myyntiin, joka tapahtuu sen jälkeen, kun yritys on saanut tiedon tuen mahdollisuudesta. Kustannustuen toistuva jatkaminen sisältää siten riskin siitä, että yritykset voivat perustellusti odottaa, että tukea jatketaan koskemaan tuleviakin kuukausia. Ottaen huomioon pandemian kehityksen ja sen aiheuttamat vaikeudet yrityksille vielä kevään ja syksyn 2021 aikana kustannustuen kuudennen kauden käynnistäminen samalla sulkemiskorvausta jatkamalla on kuitenkin katsottu perustelluksi keinoksi kompensoida voimakkaiden julkisoikeudellisten kielto- tai rajoitustoimien aiheuttamaa haittaa ja auttaa yrityksiä selviytymään pandemia-ajan yli.
Tuen maksaminen pelkästään jo toiminnassa oleville yrityksille hidastaa talouden sopeutumista uuteen tilanteeseen (HGSE:n yritystukimuistio https://www.helsinkigse.fi/covid19-report-fi/yritystuet-tyokaluna-koronakriisissa/). Tuki tulisi kohdentaa siten, että se ei ylläpidä elinkeinorakennetta, joka ei enää ole sopiva COVID-19-pandemian aiheuttaman kriisin jälkeiseen aikaan. Kannustusta olisi siten suunnattava siten, että yritysten resurssit kohdentuvat tavalla, jolla olisi elinkelpoisuutta tässä tilanteessa ja tulevaisuudessa. Kustannustuki kohdentuu niihin yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut koronapandemian vuoksi. Jos liikevaihdon lasku jää pysyväksi myös pandemian väistyttyä, tuki saattaa kuitenkin osin ylläpitää elinkeinorakennetta, joka ei ole elinkelpoinen pandemian jälkeisessä ajassa. Kustannustuen tarkoituksena on kuitenkin estää elinkelpoisten yritysten poistuminen pandemian aiheuttaminen vaikeuksien ja vaikeasti sopeutettavien kustannusten takia ja tuki on pyritty muotoilemaan niin, että se mahdollisimman hyvin mahdollistaa tämän.
EU:n komissio jatkoi tiedonannolla 19.11.2021 valtiontukisäännösten lievennysten voimassaoloa kesäkuun loppuun 2022.
Esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä valtiovarainministeriön sekä Valtiokonttorin kanssa. Esitystä laadittaessa on myös erityisesti sulkemiskorvausta käsitelty yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Esityksen kiireellisyyden vuoksi on tarpeen poiketa kuulemista säädösvalmistelussa koskevista ohjeista. Esityksestä on kuitenkin järjestetty julkinen lausuntokierros lausuntopalvelu.fi -sivustolla (28.1. - 3.2.2022), johon saatiin kaikkiaan 42 lausuntoa. Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa https://tem.fi/hankkeet tunnuksella TEM021:00/2022
COVID-19-pandemiaan liittyvien rajoitus- ja suositustoimenpiteiden ja kuluttajakäyttäytymisen muutoksen vaikutukset yritystoiminnalle ovat olleet merkittävät. COVID-19-pandemian aiheuttaman tilanteen johdosta yritysten liikevaihdot ovat voineet vähentyä merkittävästi, mikä on uhannut vakavasti yritysten maksukykyä pandemiatilanteen pitkittyessä. Yritysten on myynnin laskusta huolimatta huolehdittava jatkuvaluonteisista velvoitteistaan kuten kiinteistä kuluistaan, sisältäen esimerkiksi tilavuokrat, lvi- ja sähkömaksut, sekä henkilöstöön liittyvät kulut. Nämä kulut eivät jousta myynnin vähentymisen suhteessa. Siten myynnin romahtaminen COVID-19-pandemian seurauksena on ollut omiaan lisäämään merkittävällä tavalla riskiä yrityksen joutumisesta likviditeettiongelmiin tai jopa konkurssiin.
Keväällä 2020 työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi nopeasti. Yrityksille kohdistetuilla tukitoimilla on osaltaan onnistuttu 2021 pitämään vireille pantujen konkurssien määrä jopa vuotta 2019 pienempänä. Suurin osa työttömien työnhakijoiden määrän kasvusta on tullut lomautuksista. Helmikuun lopussa 2020 kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita oli 18 800 ja huhtikuun lopussa jo 163 700. Toukokuun puolessa välissä kasvu kääntyi laskuun, ja joulukuun lopussa kokoaikaisesti lomautettujen työttömien työnhakijoiden määrä oli alle 78 000, mikä oli 258 prosenttia enemmän kuin 2019 joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriön rekisteriseurannan perusteella.
Vuoden 2021 kehitys kesän ja alkusyksyn aikana on kuitenkin vaikuttanut yritystoiminnan kannalta valoisammalta, useiden indikaattoreiden näyttäessä kasvua ja mm. työttömyyden kääntyessä laskuun. Tartuntatautilain muutoksella (58 i § 1221/2021) on lisäksi tehty mahdolliseksi koronapassin käyttäminen vaihtoehtona viranomaisen asettamille rajoituksille.
Vuoden 2021 lopussa epidemiatilanne vaikeutui ja alueelliset tartuntatautiviranomaiset joutuivat epidemian leviämisen estämiseksi tekemään päätöksiä, jotka rajoittivat yritystoimintaa merkittävällä tavalla. Useilla alueilla yleisötilaisuuksien järjestäminen kiellettiin kokonaan ja muilla alueilla osallistujamäärä rajoitettiin 5, 10, 20 tai 50 henkilöön. Lisäksi useilla alueilla tartuntatautilain 58 g §:ssä säädetyt tilat määrättiin suljettaviksi. Tilanteessa, jossa yleisötilaisuus kielletään kokonaan tai tila määrätään suljettavaksi, koronatodistuksen edellyttäminen ei oikeuta rajoituksista poikkeamista.
Valtioneuvosto teki 22.12.2021 periaatepäätöksen sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelmassa COVID-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 tarkoitetun hätäjarrumekanismin käyttöönotosta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädettiin, että lähes koko maassa ravitsemisliikkeiden tulee lopettaa anniskelu klo 17 ja sulkea tilansa asiakkailta klo 18. Lisäksi asiakaspaikkamääriä rajoitettiin. Valtioneuvosto antoi 28.12.2021 asetuksen, jossa säädettiin, että edellä koronatodistusta ei voida käyttää toiminnan rajoitusten vaihtoehtona.
Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteisvaikutus yritystoiminnalle erityisesti ravitsemisliikkeiden ja tapahtuma-alan toimintaan sekä vaikutukset matkailu-alalle ovat merkittäviä.
Edellä sanotusta johtuen on perusteltua jatkaa tukitoimintaa erityisesti sellaisten toimialojen osalta, joiden liiketoiminta on perustunut ihmisten kohtaamiseen, mihin taas on kohdistunut vielä viime aikoihin saakka julkisoikeudellisia rajoituksia.
2.2.1 Finnveran takaukset
Yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan, mutta COVID-19-pandemiaan liittyvä talouden kehitys on aiheuttanut yritykselle tilapäisen rahoitusvajeen. Finnvera voi myöntää takauksen pankin yritykselle COVID-19-pandemian aiheuttaman suhdannetilanteen edellyttämään rahoitukseen myöntämään lainaan. Finnveran takaus voi olla enimmillään 80 prosenttia pankkiluoton pääomasta. Finnvera on ottanut käyttöön tilanteen niin edellyttäessä pk-yritysten osalta enintään 90 prosentin enimmäistakauksen Euroopan komission COVID-19-pandemiaan liittyvän tilapäisten valtiontukipuitteiden ja notifikaation nojalla.
Finnveran rahoitus on vastikkeellista ja siihen kohdistuu takaisinmaksuvelvollisuus. Rahoitukseen voi sisältyä laskennallista valtiontukea. Rahoitus kohdentuu kaikille toimialoille lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden alkutuotantoa ja rakennustoiminnan perustajaurakointia. Finn-veran ns. nopeutetun hakemusten käsittely- ja päätöksenteko-prosessin enimmäismäärää on nostettu 150 000 eurosta alle miljoonan euron lainan takauspäätöksiin.
Valtion Finnveralle kotimaan rahoitukseen liittyvä luotto- ja takaustappiokorvausosuus päätettiin 23.4.2020 nostaa 50 prosentista 80 prosenttiin liittyen COVID-19-pandemian vaikutuksiin ja riskinottokykyyn. Tämä mahdollisti myös sen, että Finnvera tarkisti pk-takausten hinnoitteluaan ja alensi takausten hintoja. Finnveran valtuudet korotettiin 4,2 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon 1.6.2020 alkaen. Lisärahoitus kohdentuu pääasiallisesti takauksiin, joiden tarkoituksena on helpottaa yritysten lainansaantia pankeista COVID-19-pandemian aiheuttamassa tilanteessa. Finnvera avasi myös 14.9.2020 haettavaksi koronakriisitarpeisiin Finnvera-lainan. Laina on tarkoitettu tilanteisiin, jossa pankki ei myönnä maksukykyiselle yritykselle lainaa edes Finnveran takaamana.
Finnvera myönsi lainoja ja takauksia vuonna 2020 noin 1,6 miljardia euroa, missä on edelliseen vuoteen nähden lisäystä 74 prosenttia. Myöntäminen jakaantuu toimialoittain seuraavasti: teollisuus 49 prosenttia, liike-elämän palvelut 22 prosenttia, kauppa ja kuluttajapalvelut 17 prosenttia, matkailu 11 prosenttia ja maatalouselinkeinot 1 prosenttia. Kysyntä oli suurinta maalis-huhtikuussa 2020, ja on sen jälkeen tasaantunut kohti normaalia.
Finnvera myönsi lainoja ja takauksia 1.1.-30.9.2021 yhteensä 1 231 miljoonaa euroa.
2.2.2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Business Finlandin tukimuodot
Yrityksille järjestettiin mahdollisuus hakea keväällä 2020 taloudellista tukea Business Finlandilta ja elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksilta (ELY-keskukset) suunnitellakseen ja toteuttaakseen kehittämistoimenpiteitä, jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia COVID-19-pandemian aiheuttamassa häiriötilanteessa ja sen jälkeen. Avustusmuotoista, sekä Business Finlandilta, että ELY-keskuksilta haettavissa olevaa rahoitusta oli kahdenlaista: yhtäältä esiselvitysrahoitusta (enintään 10 000 euroa) ja toisaalta kehittämisrahoitusta (enintään 100 000 euroa). Rahoitus oli niin kutsuttua de minimis -rahoitusta, jonka yhteenlaskettu enimmäismäärä yhtä yritystä tai samaan määräysvaltaan kuuluvia yrityksiä kohti on 200 000 euroa kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Business Finland -tuki oli tarkoitettu 6–250 henkeä työllistäville pk-yrityksille ja midcap-yrityksille pois lukien yksityiset elinkeinonharjoittajat. Business Finlandin avustuksista 47 prosenttia myönnettiin mikroyrityksille ja 40 prosenttia pienille yrityksille, loppuosa keskisuurille ja midcap-yrityksille. ELY-keskukset rahoittivat 1–5 henkeä työllistäviä yrityksiä pois lukien yksinyrittäjät, joiden rahoitus kanavoitiin kuntien kautta. Hallitus linjasi 13.5.2020 neuvottelussaan, että näiden häiriötukien haut suljetaan samassa yhteydessä, kun kustannustukea koskeva hallituksen esitys annetaan.
Business Finland otti 19.3.2020–8.6.2020 vastaan esiselvitys- ja kehitysrahoituksen hakemuksia 28 819 kpl (peruutetut hakemukset eivät ole mukana luvussa). Niissä haettiin tukea yhteensä 1,473 miljardia euroa. Valtaosa hakemuksista käsiteltiin kesäkuun 2020 loppuun mennessä, jonkin verran päätöksiä tehtiin vielä syksyllä. Hakemuksista hyväksyttiin 19 941 kpl ja myönnetty avustusmäärä oli yhteensä 994 miljoonaa euroa. Hylättyjen osuus käsitellyistä hakemuksista oli 30 prosenttia. Vuoden 2021 loppuun mennessä hankkeille on maksettu noin 898 miljoonaa euroa, ja rahoitetuista projekteista käynnissä oli vuoden 2021 lopussa noin viisi prosenttia.
Business Finland avasi 10.6.2020 haettavaksi tilapäisen TKI-lainan häiriötilanteisiin. Tämä tukimuoto oli suunnattu paljon työllistäville yrityksille. Lainaa on voinut hakea kehitysprojekteihin, joiden koko on ollut vähintään 150 000 euroa. TKI-häiriölainan haku sulkeutui 15.10.2021. Lainahakemuksia saapui 653 kappaletta ja rahoitusta myönnettiin 294 hankkeeseen 116 miljoonaa euroa. Lainahakemuksista hylättiin 55 prosenttia. Näistä suuri osa oli kotimarkkinayritysten hakemuksia. Lainoitetuista kehitysprojekteista oli vuoden 2021 lopussa käynnissä 84 prosenttia.
ELY-keskukset ottivat 31.3.2020–8.6.2020 vastaan tilanneanalyysi- ja kehittämisrahoituksen hakemuksia yhteensä 32 072 kpl (peruutetut hakemukset eivät ole mukana luvussa). Niissä haettiin tukea yhteensä noin miljardi euroa. Hakemuksista hyväksyttiin 22 524 kpl ja myönnetty avustusmäärä oli yhteensä 335 miljoonaa euroa. Hylättyjen osuus käsitellyistä hakemuksista oli 30 prosenttia. Vuoden 2021 loppuun mennessä hankkeille on maksettu noin 315 miljoonaa euroa ja rahoitetuista hankkeista oli käynnissä ja loppuun maksamatta noin neljä prosenttia.
Hakujen sulkemisen jälkeen Business Finland ja ELY-keskukset rahoittavat yrityksiä normaaleilla rahoitusinstrumenteillaan.
Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020, jäljempänä kustannustukilaki) mukaan Suomessa toimiville yrityksille voidaan myöntää COVID-19-pandemian aiheuttamien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi määräaikaista valtiontukea. Valtiokonttori teki tukipäätökset pääasiassa yritysten hakemusten ja Verohallinnon yritysten liiketaloudellista asemaa koskevien tietojen perusteella. Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (509/2020, muutos 552/2020, 1028/2020, 339/2021, 750/2021 jäljempänä kustannustukiasetus) on määritelty tukeen oikeutetut toimialat. Kustannustukea varten valtion neljännessä lisätalousarviossa myönnettiin 300 miljoonaa euroa. Tuen arvioitua vähäisemmän kysynnän vuoksi määrärahaa on vähennetty yhteensä 30 miljoonalla hallituksen viidennessä lisätalousarvioesityksessä.
Ensimmäisen kierroksen hakuaika oli 7.7.2020–31.8.2020. Ensimmäisellä hakukierroksella Valtiokonttori myönsi tukea 3 472 yritykselle yhteensä noin 123 miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui 12 852 yritykseltä, mikä oli lain valmisteluvaiheessa arvioitua huomattavasti vähemmän. Tukea hakeneista yrityksistä 27 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Pienillä yrityksillä hylkäysten osuus oli suurin, noin 79 prosenttia. Hylkäysten yleisin syy oli maksettavan tukisumman jääminen alle 2 000 euron.
Kustannustukilain muutokset (963/2020) tulivat voimaan 15.12.2020 ja kustannustukiasetuksen (1028/2020) muutokset 18.12.2020. Uuden lain mukaan kustannustuen tukikausi on 1.6.-31.10.2020. Tukeen vaikuttavat yrityksen joustamattomat kustannukset sekä palkkakustannukset tukikaudelta. Toinen hakukierros oli käynnissä 21.12.2020−26.2.2021. Hakeneita yrityksiä oli 18 416 ja tukea maksettiin 189 miljoonaa euroa. Tukea hakeneista 40 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Tukea hakeneiden yritysten osuus on ollut suurin matkailu- ja ravitsemisaloilla sekä kulttuuri- ja viihdetoiminnassa (n. 15 prosenttia tai enemmän yrityksistä hakenut tukea). Suurin osa tuesta on maksettu pk-yrityksille, n. 76 miljoonaa euroa alle kymmenen hengen yrityksille ja 70 miljoonaa euroa 10−49 hengen yrityksille.
Kustannustuen kolmas hakukierros käynnistyi 27.4.2021. Hakeneita yrityksiä oli 21 719 ja tukea maksettu 298 miljoonaa euroa. Tukea hakeneista 78 prosenttia oli saanut myönteisen päätöksen. Yhtenä merkittävänä syynä hyväksyntäprosentin kasvuun oli tuen alarajan poisto ja pienten tukien korottaminen 2 000 euroon.
Kustannustuen neljäs kierros käynnistyi 17.8.2021. Neljännellä kierroksella oli tukea hakeneita yrityksiä 14 982, joista päätöksen saaneita 14 982. Kustannustukea oli maksettu 149 863 568 euroa. Hyväksymisprosentti oli 79.
Kustannustuen viides kierros käynnistyi 21.12.2021. Tukea oli 19.1.2022 mennessä hakenut 4324 yritystä, joista päätöksen oli saanut 3178 yritystä. Tukea oli kyseiseen päivään mennessä maksettu noin 32 miljoonaa euroa, hyväksymisprosentin ollessa 65.
Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy (Tesi) otti vuoden 2020 aikana käyttöön kaksi uutta sijoitusohjelmaa, jonka tarkoituksena oli vastata koronan aiheuttamiin haasteisiin pääomasijoitusmarkkinoilla. Vakautusrahoitus palvelee keskisuuria yrityksiä, jotka ovat joutuneet koronaviruksen vuoksi äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin. Venture Bridge -rahoitus puolestaan kohdistetaan kansainvälistä kasvua hakeville teknologiayrityksille. Tesi tekee sijoitukset markkinaehtoisesti ja rahoitukseen ei liity tukea.
Tesi sijoittaa huhtikuussa 2020 käynnistetyssä vakautusohjelmassa koronaviruksen vuoksi äkillisiin ja tilapäisiin vaikeuksiin joutuneisiin keskisuuriin yrityksiin, joilla on edellytykset selvitä taloudellisista ongelmista lisärahoituksen avulla. Tesi rahoittaa ensisijaisesti yrityksiä, joilla on merkittävää työllisyysvaikutusta ja liikevaihtoa Suomessa. Tesin sijoitukset ovat kokoluokaltaan 1–10 miljoonaa euroa. Vakautusohjelman rahoituksella vahvistetaan yrityksen rahoitusasemaa ja se voi olla joko vaihtovelkakirjalaina tai osakesijoitus. Vakautusohjelman koko on yhteensä 150 miljoonaa euroa, jota on mahdollisuus tarvittaessa korottaa Tesille osoitetun toisen määrärahan avulla. Sijoituspäätöksiä tehtiin vuoden 2020 aikana 12 kappaletta yhteensä 56,1 miljoonan euron arvosta. Vuoden 2021 suorista sijoituksista kuusi oli vakautusohjelman sijoituksia, joihin kohdistui 10,8 miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä ohjelmasta oli tehty sijoituksia yhteensä 61,7 miljoonalla eurolla 13 yritykseen.
Kesäkuussa 2020 käynnistetyn Venture Bridge -ohjelman rahoituksessa kyse on siltarahoituksesta, jolla paikataan kansainvälisten sijoittajien aktiviteetin väheneminen. Tesin vuoden 2021 suorista sijoituksista 20 oli Venture Bridge -ohjelman sijoituksia ja niihin kohdistui yhteensä 15,6 miljoonaa euroa. Vuoden loppuun mennessä ohjelmasta oli tehty sijoituksia 33 yritykseen yhteensä 27,9 miljoonalla eurolla.
Työmarkkinajärjestöjen 18.3.2020 sopima työllisyyspaketti on helpottanut työvoiman sopeuttamista COVID-19-pandemiatilanteeseen. Sopimuksen pohjalta tehdyillä lakimuutoksilla nopeutettiin työntekijöiden lomauttamista lyhentämällä lomautusten yhteydessä sovellettavaa yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007), jäljempänä yhteistoimintalaki, neuvotteluaikaa samoin 5 päivään, mikä pienensi yritysten työvoimakustannuksia lomauttamisen toteuttamiseen kuluvalta ajalta. Muutosten myötä yhteistoimintalain soveltamispiiriin kuuluvassa yrityksessä lomauttamiseen kuluva aika oli vähintään 15 päivää, joka koostui neuvotteluesityksestä, yhteistoimintaneuvottelusta, ja lomautusilmoitusajasta, kunkin jakson kesto 5 päivää. Tältä 15 päivän ajanjaksolta työnantajalla oli palkanmaksuvelvollisuus. Samassa yhteydessä sallittiin määräaikaisten työntekijöiden lomauttaminen vastaavilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassa olevien työntekijöiden lomauttaminen. Väliaikaisten lakien voimassaolo päättyi vuoden 2020 lopussa.
Edeltävässä jaksossa 2.5 käsitellyn työmarkkinajärjestösopimuksen nojalla työnantajan työeläkemaksuja alennettiin väliaikaisesti 2,6 prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Muutos päättyi vuoden 2020 lopussa.
Lainmuutos tiukensi väliaikaisesti edellytyksiä velallisen asettamiselle konkurssiin velkojan hakemuksesta. Muutos edesauttoi osaltaan yritysten mahdollisuutta selvitä COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilanteesta. Velallista ei oletettu maksukyvyttömäksi sillä perusteella, että tämä ei ole viikon kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Konkurssiin asettaminen estyi silloin, kun yrityksen vaikeudet selvitä velvoitteistaan olivat tuoreita ja johtuivat siten oletettavasti COVID-19-pandemiasta. Niin ikään konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä estyi näissä tilanteissa. Laki tuli voimaan 1.5.2020 ja oli voimassa 31.1.2021 asti. Heti tämän jälkeen 1.2.2021 tuli voimaan uusi väliaikainen laki, jonka mukaan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönti muodostaa maksukyvyttömyysolettaman vasta, jos velallinen ei ole 30 päivä kuluessa maksukehotuksen tiedoksiannosta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Normaalioloissa olettama muodostuu viikon jälkeen. Väliaikainen laki oli voimassa 30.9.2021 saakka.
Lain muutoksella korvattiin väliaikaisesti ulosottokaaren (705/2007) säännökset, joissa säännellään ulosottomenettelyn keventämistä, rajoittamista tai täytäntöönpanon lykkäämistä koskevista edellytyksistä, jotta COVID-19-pandemiasta aiheutuvat taloudelliset vaikeudet voidaan ottaa paremmin huomioon ulosottomenettelyssä. Ulosoton joutuisuusvaatimusta muutettiin niin, että muiden säännösten nojalla myönnettävät keventämiset ja rajoittamiset sekä mahdolliset täytäntöönpanon lykkäämiset otetaan joutuisuussäännöksessä huomioon. COVID-19-pandemian aikana väliaikainen kyvyttömyys vastata velvoitteista ei saisi johtaa myöskään välittömästi maksuhäiriömerkintään. Laki madaltaa ulosottokaaren helpotusten ja rajoitusten soveltamisen kynnystä. Ulosottomiehellä säilyy tapauskohtainen harkinta muuttaa tai rajata tämän lain perusteella annettuja lisäaikoja ja helpotuksia, jos olosuhteet sitä edellyttävät. Väliaikainen laki tuli voimaan 1.5.2020 ja oli voimassa 31.10.2020 asti. Säännösten voimassaoloa jatkettiin uudella väliaikaisella lailla ensin 30.4.2021 saakka ja sen jälkeen 31.12.2021 saakka.
Ravitsemisliiketoimintaa rajoitettiin voimakkaasti 4.4.2020–31.5.2020 välisen ajan majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun lain väliaikaisella muutoksella (153/2020). Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti rajoitusten kohtuullista hyvittämistä ja rajoitusvelvoitteen vaikutusten lieventämistä muutoin. Ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemista ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain (403/2020) perusteella yrityksille on maksettu noin 136 miljoonaa euroa. Rajoitusten hyvitystä suoritettiin noin 6 300 yrityksille joukkomaksatuksena yhteensä noin 73,3 miljoonaa euroa. Yritysten, jotka eivät kuuluneet joukkomaksatuksen piiriin, oli mahdollista hakea hyvitystä elokuun 2020 loppuun mennessä. Lisäksi yritykset ovat voineet hakea uudelleentyöllistämisen tukea, jonka hakuaika päättyi lokakuun 2020 lopussa. Hakemukseen perustuvaa hyvitystä on maksettu 29,3 miljoonaa euroa ja uudelleentyöllistämisen tukea 34,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella yksinkertaistettiin hyvitystä saaneiden pienyritysten tilinpäätösvaatimuksia. Tuen maksatus on päättynyt.
Kunnat myönsivät yksinyrittäjille 2 000 euron avustuksia COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilanteesta selviämiseen. Tuen haku avautui huhtikuussa 2020 kunnasta riippuen ja jatkui 30.9.2020 saakka. Kaikki Suomen 310 kuntaa (ml. Ahvenanmaa) myönsivät tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö korvasi myönnetyt yksinyrittäjätuet kunnille. Yksinyrittäjä pystyi käyttämään 2 000 euron kerta-avustusta laskennallisiin, yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, kuten yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannuksiin sekä kirjanpito- ja muihin toimistomenoihin. Edellytyksenä oli, että yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto olivat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen (myyntituotot/saatavat laskeneet vähintään 30 prosenttia) ja että yksinyrittäjällä katsottiin olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yrittäjä pystyi hakemaan rinnakkain laajennettua työttömyystukea. Tuki oli vähämerkityksistä de minimis -asetuksen (Euroopan komission asetus 1407/2013) mukaista valtiontukea.
Tukea myönnettiin noin 94,3 miljoonan euron edestä noin 47 200 yksinyrittäjälle, mikä on 37,8 prosenttia 250 milj. euron varatusta tukikokonaisuudesta. Tukea riitti kaikille myöntökriteerit täyttäville yksinyrittäjille. Helmikuussa 2021 kunnat raportoivat myöntämänsä yksinyrittäjien tuet, hylätyt hakemukset sekä tietoja tuen toteuttamisesta. Tukea yksinyrittäjille nähtiin tarpeelliseksi jatkaa ja tuen valmistelu yhdistettiin osaksi kustannustuki III:n valmistelua.
Edelleen vuodenvaihteessa 2021-2022 voidaan todeta, että COVID-19-pandemian ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä, on yhä tarvetta kustannustuen kaltaiselle määräaikaiselle tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen. Tukimuoto toimii osana yhteiskunnan muita toimenpiteitä, mutta mikään muista tukimuodoista ei mahdollista vastaavaa tuen kohdistumista eniten COVID-19-pandemiasta kärsiville toimialoille ja yrityksille.
COVID-19-pandemian aiheuttaman kriisin pitkittyessä on todettu, että edellä mainitut tuet eivät riittävällä tavalla kohdistu kaikkein eniten koronasta kärsiviin yrityksiin ja sitä kautta myös koronasta kärsiville toimialoille. Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatukien ongelmaksi havaittiin, ettei tukia voida riittävässä laajuudessa kohdentaa yritysten kiinteisiin kustannuksiin, koska tuet ovat luonteeltaan kehittämistukia ja kohdistuvat ensisijaisesti kehittämiskustannuksiin. Vaikka talouden kehityksestä on saatu eräitä positiivisia signaaleja (työttömiä työnhakijoita huhtikuussa 114 600 vähemmän kuin vuosi aiemmin (TEM tiedote 25.5.2021), konkurssien määrän alhainen taso) on kriisi vaikuttanut erityisesti rajoitusten kohteeksi joutuneisiin toimialoihin siinä määrin negatiivisesti, että kustannustuen jatko on vielä perusteltua.
Pandemian ja sen hallintaa koskevien rajoitustoimien jatkuttua eräin osin vielä vuodenvaihteen 2021-2022 jälkeen, on katsottu tarkoituksenmukaiseksi kohdistaa jatkotoimet erityisesti yrityksiin, joita kielto- ja rajoitustoimet ovat merkittävästi haitanneet.
Esityksen tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19-pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä sekä rajoitus- ja kieltotoimien jatkuttua. Tuen tarkoituksena on edistää Suomessa toimivien yritysten ja talouden nopeampaa elpymistä COVID-19-pandemian aiheuttaman kriisin päätyttyä turvaamalla yritystoiminnan jatkuvuutta, ylläpitämällä taloudellista tuotantokapasiteettia ja edistämällä työllisyystilanteen parempia näkymiä erityisesti kriisin päätyttyä. Samalla tuetaan muun muassa myös työllisyyttä. Esityksen avulla parannettaisiin tuen piiriin kuuluvien yritysten mahdollisuuksia selviytyä yhä jatkuvasta kriisistä.
Esityksen tavoitteena on turvata yritysten maksuvalmiutta ja yritystoiminnan jatkuvuutta COVD-19 –pandemian liittyvistä sulkemis- ja rajoitustoimista eniten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Esityksen tavoitteena on tehdä kustannustukea koskevaan lakiin eräitä muutoksia, jotka ovat osoittautuneet tarpeellisiksi toimintamallin tarkennuttua ja aiempien hakukierrosten päätyttyä. Tuen kohdentamisessa ja tukihakemusten käsittelyssä on otettu erityisesti huomioon tuen edellisissä vaiheissa saatu palaute sekä toimijoiden kokemukset tuen toimivuudesta ja kohdentumisesta sääntelyssä määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti.
Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi pienten yritysten sulkemiskorvausta (5 a §) ja kustannustukea matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-aloille (5 e §).
Sulkemiskorvauksen laskennassa käytettäisiin palkkakuluja ja joustamattomia liiketoiminnan kuluja (sulkemiskauden vertailukauden muut kulut), jotka yritys ilmoittaa hakemuksessaan. Palkkakulut sisältäisivät myös työnantajan sivukulut prosenttimääräisen kertoimen mukaan laskettuna. Pienten yritysten osalta sulkemiskorvauksen palkkakustannukset huomioitaisiin edelleen täysimääräisinä, muista kustannuksista korvattaisiin enintään 70 prosenttia.
Kustannustuen kuudennen kierroksen tavoitteena on, että tuki kohdistuu eniten COVID-19-pandemian hallintaan liittyvien viranomaistoimien vuoksi liikevaihdon laskusta kärsineille yrityksille sekä sellaisiin kuluihin, jotka eivät jousta liikevaihdon laskun mukana. Tässä suhteessa periaatteet ovat samat kuin kustannustuen viidennellä kierroksella, jolloin tuki kohdennettiin erityisesti majoitus- ja ravitsemis- sekä tapahtuma-alalle.
4.1.1 Vaikutukset yrityksiin ja työllisyyteen
COVID-19-pandemian leviämisen hidastamiseksi ja tartuntojen estämiseksi yhteiskunnassa tehdyt rajoitustoimet aiheuttavat suoraan ja välillisesti yrityksille negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. On perusteltua, että näitä vaikutuksia pyritään lieventämään julkisista varoista annettavilla yritystuilla.
Lain 5 a ja 5 e §:ien muutosten kustannuksiin (sulkemiskorvaus ja kustannustuen kuudes vaihe) ehdotetaan varattavaksi noin 200 miljoonaa. Kustannustuen viidenteen vaiheeseen varattiin 100 miljoonaa euroa. Kustannustuen ensimmäisessä vaiheessa tukea myönnettiin 3 472 yritykselle yhteensä noin 123 miljoonaa euroa, toisessa vaiheessa 18 416 yritykselle yli 189 miljoonaa euroa. Kolmannessa vaiheessa tukea on myönnetty 298 miljoonaa euroa 21 719:lle yritykselle. Neljännessä vaiheessa varattiin 200 miljoonaa euroa.
Tuki parantaa yritysten kannattavuutta tukisumman verran. Suora tuki voi myös parantaa yritysten luotonsaannin edellytyksiä. Tuki saattaa vähentää kannattavien yritysten poistumia. Vaikutusta kuitenkin pienentää se että, kannattavilla yrityksillä on myös muita mahdollisia rahoituslähteitä. Tuen työllisyysvaikutukset ovat seurausta yritysten poistumien vähenemisestä. Työllisyysvaikutukset voivat jäädä tuen kustannukseen nähden vähäisiksi. Tarkemmin kohdistetusta tuesta noin kaksi kolmasosaa arvioidaan kohdistuvan yrityksiin, joiden liikevaihto on pienentynyt COVID-19-pandemian seurauksena ja loput yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut muiden syiden seurauksena. Sulkemiskorvauksen osalta kyseessä on myös kohtuullinen kompensaatio liiketoiminnan voimakkaasta rajoittamisesta tai estämisestä. Kustannustuen osalta kyseessä on kompensaatio lievempien rajoitustoimien aiheuttamien haittojen kohtuullisesta korvaamisesta.
4.1.2 Vaikutukset valtiontalouteen
Sulkemiskorvauksen ja kustannustuen arvioitu kustannusvaikutus on 231 miljoonaa euroa. Kustannus on pyritty arvioimaan pohjautuen sulkemiskorvauksen kevään 2021 toteutuman sekä kustannustuen aiemmilla ja erityisesti viidennellä, rajoitustoimien vaikutuksia torjumaan keskittyneellä kierroksella tukeen oikeutettujen ja tukea hakeneiden yritysten määrään ja viimeisimpiin saatavilla oleviin arvonlisäverotietoihin. Sulkemiskorvauksen osuus olisi 130 miljoonaa euroa ja kustannustuen osuus 101 miljoonaa euroa. Lopullinen tukisumma voi poiketa tästä arviosta merkittävästi.
Vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ehdotetaan momentille 32.40.43 (Yritysten kustannustuki) 200 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan ylittävä tarve katettaisiin meneillään olevalta, viidenneltä kustannustukikierrokselta ylijäävällä osuudella. Toimeenpanoon ehdotetaan momentille 28.20.01 (Valtiokonttorin toimintamenot) 4,5 miljoonan euron määrärahalisäystä.
4.1.3 Vaikutukset viranomaisiin
Valtiokonttorille on ehdotettu 4,5 miljoonan euron lisämäärärahaa viidennen hakukierroksen toimeenpanoon. Virastolle aiemmissa vaiheissa kustannustuen toimeenpanoon myönnettyjen määrärahojen riittävyyttä voidaan tarvittaessa tarkastella myöhemmässä vaiheessa.
Lausuntokierros toteutettiin lausuntopalaute.fi -palvelussa 28.1. - 3.2.2022. Lausuntoja tuli määräajassa 42 kappaletta.
Tukea pidettiin edelleen pääosin tarpeellisena. Tukimaksimia vaadittiin korotettavaksi 10 miljoonaan euroon, ja vaatimus osoitettiin sekä kustannustukeen että valmisteilla olevaan isojen yritysten sulkemiskorvaukseen. Monet lausunnonantajat kritisoivat, ettei tuki ota eräiden toimialojen erityispiirteitä huomioon.
Omavastuun pienentämistä 20 prosenttiin pidettiin myös hyvänä, mutta vertailukausien siirtoa pandemia-aikaan vastustettiin laajasti. Kaavailtu vertailukausi syksyllä 2021 pitää myös sisällään eräitä rajoituksia, jolloin kyseessä ei olisi selkeästi tukikaudesta poikkeava vertailukohta. Yleisötilaisuuksien osalta vaadittiin siirrettyjen tilaisuuksien korvaamista, samoin kuin alihankkijoiden huomioimista.
Johtopäätöksinä lausunnoista voidaan todeta kootusti seuraavaa:
Tukimaksimia on tarkoitus hakea korkeammaksi valmisteilla olevan keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen yhteydessä. Tämä tukimuoto edellyttää komission hyväksyntää. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys perustuu tukiohjelmaan, jonka puitteissa tukimaksimi on 2,3 miljoonaa euroa.
Useammassa lausunnossa vaadittiin konsernikohtaisen tarkastelun vaihtamista yrityskohtaiseen tarkasteluun. EU-oikeuden lähtökohtana kuitenkin on, että konsernia tarkastellaan yhtenä taloudellisena kokonaisuutena.
Vertailukausien muuttaminen on ollut yhteydessä omavastuun pienentämiseen valmistelun aikana. Vertailukauden ottaminen pandemia-ajalta sai laajasti kritiikkiä. Syksyn 2021 aikana voimassa olleita rajoituksia mm. ravintola-alan osalta ei kuitenkaan voida pitää siinä laajassa mielessä toimintaa estävinä. Myöhemmin voimaan tulleet sulkemismääräykset ja yleisötilaisuuksien kielto merkitsivät sitä vastoin huomattavaa toiminnan rajoitusta ja suoranaista estämistä.
Siirrettyä yleisötilaisuutta vaadittiin korvattavaksi useissa lausunnoissa. Siirretty tilaisuus on mahdollista järjestää uutena ajankohtana, jolloin yleisötilaisuuden kielto tai tilan sulkeminen eivät ole voimassa. Voisi syntyä epäjohdonmukainen tilanne, jos hakija järjestää tapahtuman kannattavasti mutta on jo saanut siihen sulkemiskorvauksen. Siirrettyyn tilaisuuteen käytettyjä kustannuksia voi hakea korvattavaksi kustannustuen kautta yrityksen normaaliin toimintaan liittyen.
Alihankkijoita koskevat huomiot ovat aiheellisia, mutta näiden osalta kustannustuen pitäisi soveltua pääasiassa hyödynnettäväksi instrumentiksi. Lakiesityksen rinnalla on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriön tukipaketti, jonka tukimuodoista esim. freelancer -toimijat voivat hakea tukia.
Maa- ja metsätalousministeriö viittaa siihen, että lain 1 §:n mukaan lakia ei sovelleta maatalouden alkutuotannon, kalatalouden sekä vesiviljelyalan yritystoimintaan. Lakia sovelletaan kuitenkin sellaiseen maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiville yrityksille myönnettävään tukeen, jota ei siirretä osittain tai kokonaan alkutuottajille ja jonka määrää ei vahvisteta alkutuottajilta ostettujen tuotteiden tai asianomaisten yritysten markkinoille saattamien tuotteiden hinnan tai määrän perusteella. Mikäli tämän määritelmän ylittäviä tukitarpeita on, maa- ja metsätalousministeriön olisi toivottavaa harkita lausunnossaan esille nostamansa, vuodenvaihteessa rauenneen tukiohjelmansa jatkamista. Lausuntonsa lopussa maa- ja metsätalousministeriö toteaakin jo ottaneensa käyttöön kustannustuen kaltaiset tukijärjestelmät mm. maatalouden alkutuotantoon. Kustannustuen osalta sivutoimiseen maatilamatkailuun ym. voi saada korvausta, jos toiminta on esim. kirjanpidollisesti eriytetty tuen ulkopuolella olevasta alkutuotannosta.
Valtiovarainministeriö katsoo, että sulkemiskorvaus ei todennäköisesti ole kustannustehokas tapa vähentää yritysten maksuvaikeuksia tai tukea työllisyyttä, koske se kohdistuu kaikkiin suljetuiksi määrättyihin yrityksiin. Sulkemiskorvaus on kuitenkin perusteltu korvaus yrityksille, joiden liiketoiminnan harjoittaminen on tehty koronavirusepidemian hidastamiseksi määrättyjen rajoitusten seurauksena mahdottomaksi. Yritysten itse ilmoittamien tietojen perusteella myönnettyjä tukia on syytä tarkastaa pistokokein jälkikäteen. VM kannattaa vertailukauden siirtoa pandemia-ajalle, mikä kannustaa yrityksiä sopeutumaan muutoksiin toimintaympäristössä. VM ei kannata omavastuuprosentin muuttamista.
Suomen Yrittäjät nostaa esiin sen epäkohdan, että etukäteen valitut toimialat voivat saada korvauksia myös etätyösuosituksen aiheuttaman liikevaihdon aleneman johdosta, koska niiltä ei edellytetä nimenomaisen rajoituksen osoittamista. Toimialojen esivalinta on tarkoitettu lähinnä nopeuttamaan valtiokonttorin toimintaa, koska nämä toimialat ovat aiempien kustannustukiin liittyviin kokemuksiin valossa sellaisia ihmisten kohtaamiseen perustuvia aloja, joita rajoitukset ovat kohdanneet. Tukijärjestelmän muuttaminen manuaaliseksi, tapauskohtaiseksi arvioksi hidastaisi merkittävästi tukitoimintaa eikä tätä pidetä perusteltuna. Kustannustuki ei enää tässä vaiheessa pandemiaa ole yleinen tuki, mihin kiinnitettiin huomiota mm. talousvaliokunnan mietinnössä TaVM 33/2021.
Suomen Yrittäjien lausunnossa esitetään myös kysymys yrityksestä, joka toimii toisen yrityksen toimitiloissa, jolloin sulkutoimi voi kohdistua toimitilayritykseen mutta ei sen sisällä toimivaan yritykseen. Tässä on syytä viitata rajoitusmäärittelyyn, joka koskee merkittävää asiakaskuntaa. Tässä tapauksessa ”shop-in-shop” -yrittäjän asiakaskuntaan kohdistuu rajoitus.
Eräissä lausunnoissa katsotaan toimialan jäämisen kustannustukea koskevan liitelistauksen ulkopuolelle myös putoamista tukien piiristä. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan tällainen toimialalistauksen ulkopuolella oleva yritys voi hakemuksessaan osoittaa rajoituksen, jonka perusteella hakee korvausta.
Lausuntopalautteen perusteella vertailukaudet on palautettu aikaan ennen COVID-19-pandemiaa. Uusien yritysten osalta vertailukausi on pandemia-ajalta. Omavastuu ja liikevaihdon laskuprosentti on muutettu 25 prosenttiin.
5 a § Sulkemiskorvaus. (1 mom.) Lainkohdassa säädettäisiin pienten yritysten sulkemiskorvauksesta. Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä tarkoitetulle pienelle yritykselle, jonka tilat on COVID-19-pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen nojalla pidettävä kokonaan tai osin suljettuina asiakkailta, maksettaisiin tässä pykälässä tarkoitettu korvaus (sulkemiskorvaus). Korvaus koskisi aikavälille 21.12.2021-28.2.2022 määrättyjä sulkuja ja yleisötilaisuuksia, joiden järjestäminen on kyseisenä aikana kielletty. Eduskunnan linjausten mukaisesti lainkohdalla luodaan oikeudelliset edellytykset pandemianhallintaan liittyvien, elinkeinotoimintaa merkittävästi rajoittavien toimien kohtuulliseksi kompensoimiseksi. Tätä pykälää täydentäisi muutettava 5 e §, jossa säädettäisiin erikseen lievempien rajoitusten kohtuullisesta kompensaatiosta.
Pienellä yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on tukea haettaessa alle 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on korkeintaan 10 miljoonaa euroa. Jos kyseessä on konserniin kuuluva yritys, näitä kriteereitä tarkastellaan konsernin tasolla. Työntekijämäärää tarkasteltaessa osa-aikaiset lasketaan EU-lainsäädännön mukaisesti. Suurempien yritysten sulkemiskorvauksesta säädettäisiin erikseen myöhemmin esitettävällä lakiesityksellä. Sulkemiskorvaus olisi ensisijainen korvaus tilojen sulkemisesta ja yleisötilaisuuden kieltämisestä. Yleisötilaisuuden kieltämiseen rinnastettaisiin myös yleisötilaisuuden osallistujamäärän rajoittaminen niin pieneksi, että tilaisuuden järjestäminen olisi ilmeisen mahdotonta. Yleisötilaisuus voisi olla esimerkiksi konsertti, urheilutapahtuma, messutilaisuus tai elokuvateatteriesitys, joihin yleisöllä on avoin pääsy. Yleisötilaisuudet voisivat olla kertaluonteisia kuten yksittäiset konsertit tai toistuvasti järjestettäviä kuten sarjamuotoiset urheilutapahtumat tai elokuvateatteriesitykset. Muiden rajoitusten kielteisten vaikutusten kohtuulliseksi kompensoimiseksi yritykset voisivat hakea kustannustukea (5 e §). Sulkemiskorvausta ei myönnettäisi siirretyn tapahtuman kustannuksiin.
Sulkemiskorvaus ei koskisi valtionosuuden tai valtionavustusten piiriin kuuluvia teattereita, orkestereita, kansallisia taidelaitoksia eikä Taiteen edistämiskeskuksesta avustuksia saavia ns. taiteen vapaan kentän toimijoita. Euroopan komission tiedonannon 2016/C 262/01 mukaan mikäli tällaiset toimijat saavat suurimman osan rahoituksestaan julkisista lähteistä, niiden pääosin julkisin varoin harjoittama toiminta ei ole luonteeltaan taloudellista (luku 2.6). Näitä toimijoita varten on opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla oma tukipakettinsa.
(2 mom.) Tilojen sulkemiseen rinnastettaisiin kielto järjestää yleisötilaisuuksia, kun kiellosta on aiheutunut yrityksen järjestämän yleisötilaisuuden peruuntuminen. Yleisötilaisuutena pidettäisiin tilaisuutta, johon osallistuisi vähintään 50 henkeä. Tätä pienempiä yleisötilaisuuksia järjestävä yritys voisi hakea muiden lakisääteisten edellytysten täyttyessä 5 e §:n mukaista kustannustukea. Jos hakija olisi järjestänyt useita yleisötilaisuuksia, nämä käsiteltäisiin yhdessä yhden hakemuksen perusteella. Sulkemiskorvausta voisi hakea ainoastaan kielletyksi tulleen yleisötilaisuuden pääjärjestäjä.
(3 mom.) Korvauksen edellytyksenä olisi, että rajoituksesta ei ole mahdollista poiketa edellyttämällä tartuntatautilain 58 i §:ssä säädettyä EU:n digitaalista koronatodistusta (koronapassi). Korvauksen enimmäismäärä olisi 2,3 miljoonaa euroa, mikä vastaisi myös tämän lain mukaan maksettavien korvausten konsernikohtaista enimmäismäärää 2,3 miljoonaa euroa.
(4 mom.) Sulkemiskorvaus olisi voimassaolevan lain mukaisesti laskennallinen korvaus, jonka määrittelyn perustana olisivat seuraavat tiedot sulkemiskorvauksen vertailuajalta, joka on 1 päivä tammikuun 2022 ja 28 päivä helmikuuta 2022 välinen aika, alku- ja päättymispäivä mukaan lukien:
1) maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksyttäisiin 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut yrittäjän eläkelain 112 ja 113 §:n mukaisesti vahvistetun sulkemiskorvauksen vertailukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu sulkemiskorvauksen vertailukaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan (sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut); ja
2) yrityksen sellaiset sulkemiskorvauksen vertailukauteen kohdistuvat hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut, joihin luettaisiin vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömät lupa- , jäsen- ja vakuutusmaksut ja pitkäaikaiset sopimukset, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut, välttämättömät vuokratyövoimakustannukset, ja ennakkomaksut, jotka olisivat lopullisia ja joihin ei olisi aiemmin myönnetty kustannustukea (sulkemiskorvauksen vertailukauden muut kulut).
(5 mom.) Yrityksen tulisi ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuuden määrittämiseksi tarvittavat liikevaihtotiedot marraskuulta 2021. Sääntely vastaisi pääpiirteissään voimassaolevaa säädöstä. Suljetuksi osuudeksi katsottaisiin myös se osa päivästä, jonka tila on pidettävä kokonaan suljettuna verrattuna normaaliin aukioloaikaan. Tällainen tilanne voisi esim. olla, kun illallisravintola tai yökerho on määrätty suljettavaksi ilta-ajaksi. Mikäli yrityksen aukioloaikaa on rajoitettu vain osittain, korvausta myönnettäisiin vain suljetuksi määrätyn liiketoiminnan osuudelta. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioitaisiin kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella marraskuulta 2021, jonka yritys ilmoittaisi. Muut kulut huomioitaisiin kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0,7. Näiden lukujen yhteissumma jaettaisiin vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrottaisiin sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä. Sulkemiskorvauksesta vähennettäisiin samoihin kustannuksiin kohdentuvat mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät tuet sekä maksetut vakuutuskorvaukset. Jos tuen määrä vähennyksen jälkeen jäisi alle 2 000 euroa, tukea ei maksettaisi.
(6 mom.) Kielletyn yleisötilaisuuden 1.10.2021 alkaen aiheutuneet suorat, toteutuneet ja lopulliset kulut korvattaisiin hakijan ilmoituksen mukaan, pois lukien toistuvat yleisötilaisuudet, joiden korvaukset määritettäisiin 5 momentin pääsäännön mukaisesti. Korvausosuudet olisivat vastaavat kuin 4 momentin 1 ja 2 kohdissa – palkkakustannukset korvattaisiin täysimääräisesti ja muut kulut kerrottuna luvulla 0.7.
(7 mom.) Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta olisi haettava Valtiokonttorilta viimeistään 20.4.2022 klo 16.15 mennessä.
(8 mom.) Sulkemiskorvaukseen ei sovellettaisi 2–5 §:ää eikä 7 §:n 1 momenttia.
5 e §. Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset. Lain 5 e §:ssä säädettäisiin voimassaolevaa lakia vastaavasti matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle myönnettävästä kustannustuesta. Laki on tarkoitettu täydentämään 5 a §:n sääntelyä, koska julkisoikeudelliset rajoitukset voivat myös vaikuttaa haitallisesti yritysten toimintaan. Kustannustukea voitaisiin myöntää 1 päivänä joulukuuta 2021 alkavalta ja 28 päivänä helmikuuta 2022 päättyvältä tukikaudelta, jos yrityksen Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala sisältyi tukikauden ensimmäisenä päivänä liitteessä lueteltuihin TOL2008 -luokituksen mukaisiin toimialoihin, ja jos yritys osoittaisi hakemuksessaan, että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.
Lakiesityksen 5 e § täydentäisi sulkemiskorvauksen määräyksiä tuoden tuen piiriin myös lievemmistä rajoituksista kärsineitä toimialoja ja yrityksiä. Valmisteluvaiheessa vaadittiin laajasti liikevaihdon lasku- ja omavastuuprosentin laskemista 30:stä 20:een. Eräiden väliinputoamistilanteiden vähentämiseksi on päädytty laskemaan prosentti 25:een. Omavastuuosuuden lasku nostaa myös korvauksen määrää.
Lainkohdan mukainen kustannustuki ei koskisi valtionosuuden tai valtionavustusten piiriin kuuluvia teattereita, orkestereita, kansallisia taidelaitoksia eikä Taiteen edistämiskeskuksesta avustuksia saavia ns. taiteen vapaan kentän toimijoita. Euroopan komission tiedonannon 2016/C 262/01 mukaan mikäli tällaiset toimijat saavat suurimman osan rahoituksestaan julkisista lähteistä, niiden pääosin julkisin varoin harjoittama toiminta ei ole luonteeltaan taloudellista (luku 2.6). Näitä toimijoita varten on opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteilla oma tukipakettinsa.
(2 mom.) Vaikka yritys ei olisi toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voitaisiin myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaisi hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt yritykseen kohdistuneesta pandemian hallintaan liittyvän suomalaisen lain säädöksen tai viranomaisen määräyksen nojalla määrättyyn, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että kyseisen tukikauden liikevaihto olisi laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta. Rajoituksella ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään suositusluonteista ohjetta, vaan esimerkiksi aukioloaikaa ja asiakasmäärää koskevaa rajoitusta. Esimerkiksi etätyösuositus ei ole tällainen rajoitustoimi.
(3 mom.) Vaikka yritys ei olisi toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voitaisiin myös myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta olisi kärsinyt sen keskeiseen asiakaskuntaan kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, pandemian torjuntaan liittyneestä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta. Välillinen, asiakaskuntaan kohdistuva rajoitus voi olla esim. tilojen sulkemisesta johtuva asiakastoimeksiantojen lasku vaikkapa siivous- tai turvallisuusalalla, samoin kuin esimerkiksi kuljetustehtävien määrän aleneminen.
(4 mom.) Kustannustukea myönnettäessä otettaisiin 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään kolme kertaa yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Tuesta vähennettäisiin yritykselle myönnetty muu 1 momentissa tarkoitetulle tukikaudelle kohdistuva tämän lain mukainen tuki samoin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön samoihin kustannuksiin myöntämä tuki. Jos tuen määräksi vähennyksen jälkeen jäisi alle 2 000 euroa, tukea ei maksettaisi. Tuen haku avautuisi huhtikuussa 2022. Tuen hakuaika päättyisi 31.5.2022. Tuen enimmäismäärä olisi miljoona euroa ja tuen konsernikohtainen tukimaksimi 2,3 miljoonaa euroa.
(5 mom.) Edellä 1—3 momentissa tarkoitetulle yritykselle voitaisiin myöntää kustannustukea 1 momentissa tarkoitetulta tukikaudelta 6 momentissa säädetyn kaavan mukaisesti seuraavien tekijöiden perusteella:
1) yrityksen 1 momentissa tarkoitetun tukikauden liikevaihto, joksi määriteltäisiin:
a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;
b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;
c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;
d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen 2 kohdan a − c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen;
2) yrityksen vertailukauden liikevaihto, joksi määriteltäisiin:
a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2019 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;
b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän maaliskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;
c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;
d) yrityksen liikevaihto marraskuussa 2021, yrityksen tekemän arvonlisäveroilmoituksen mukaan tai sen puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen a − c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen;
Saadakseen kustannustukea on yrityksen pitänyt olla perustettu niin, että sille voidaan laskea jokin laissa tarkoitettu vertailukausi. Tämä tarkoittaa, että yrityksen olisi tullut aloittaa toimintansa viimeistään 1.11.2021.
(6 mom.) Tuki laskettaisiin seuraavalla kaavalla, joka vastaisi lain 5 § laskukaavaa kuitenkin niin, että omavastuuosuus olisi 25 % eli kaavassa käytettävä luku 0,25. Kaava olisi seuraava:
[(vertailuajankohdan liikevaihto – tukikauden liikevaihto): vertailukauden liikevaihto – 0,25] x (tukikauden kiinteät kustannukset + tukikauden palkkauskulut). Laskentatapa poikkeaisi aiemmin sovelletusta 5 §:n laskentakaavasta siten, että omavastuuosuus pienenisi 25 prosenttiin aiemman 30 prosentin sijaan.
(7 mom.) Tässä pykälässä tarkoitettuun tukeen ei sovellettaisi 2 §:n 1 ja 2 kohtaa, 3 §:ää, 4 §:n 1 ja 2 kohtaa, 5 §:n 1 - 3 momenttia eikä 7 §:n 1 momenttia.
Kustannustuen aiemman tukikierroksen valmistelun yhteydessä on ilmennyt tarve täydentää liiteluetteloa seuraavalla toimialalla:
96040 Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut
Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.3.2022 ja on voimassa 30.6.2022 asti nykyisen voimassaolosäännöksen mukaisesti.
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lain soveltamisala – yhdenvertaisuus
Koska ehdotetut muutokset eivät koske kaikkia yrityksiä ja ne myös koskevat sellaisia yrityksiä, joiden yhteys luonnollisen henkilön oikeusasemaan on hyvin välitön, lakiehdotukseen otetut tuen piirin kuluvia toimialoja ja tukeen oikeutettuja yrityksiä koskevat rajaavat säännökset ovat merkityksellisiä perustuslain 6 §:n kannalta.
Perustuslakivaliokunnan käytännössä perusoikeuksien rajoittaminen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä on katsottu mahdolliseksi, jos rajoittamiselle on hyväksyttävät perusteet ja rajoitukset ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, lailla säädettyjä ja tarkkarajaisia (esim. PeVL 3/2013 vp, s.3, PeVL 38/2013 vp, s. 4-5, PeVL 16/2013 vp, s. 2/I, PeVL 8/2013 vp, s. 3/I)
Sulkemiskorvaus
Sulkemiskorvausta voisivat hakea kaikki yritykset, joiden tilat on määrätty suljettaviksi tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty. Myös kyseistä liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset olisivat tuen piirissä.
Sulkemiskorvausta voisi hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita suoria COVID-19-pandemian seurauksia lieventämään tarkoitettuja tukia. Korvauksen enimmäismääränä olisi 2 300 000 euroa yritystä kohden, ottaen kuitenkin Euroopan komission päätöksessä mainitun samaan puiteohjelmaan liittyvien tukien yrityskohtaisen ylärajan. Kustannustuesta vähennetään tukikaudelle kohdistuva muu kustannustukilain mukainen korvaus samoin kuin OKM:n myöntämä, samoihin kustannuksiin kohdistuva tuki.
Yrityksen määritelmä jäisi ennalleen, ja sulkemiskorvauksen piiriin kuuluisivat myös liiketoimintaa harjoittavat säätiöt ja yhdistykset. Jos yritys toimii konsernimuotoisesti, tarkoitetaan yrityksellä koko konsernia.
Sulkemiskorvauksen tukikausi olisi kielto- ja rajoitusmääräyksen mittainen. Tuen haku alkaisi viidennen tukikauden päättymisen jälkeen eli maaliskuussa 2022 ja jatkuisi 20.4.2022 saakka. Kustannustuen tukikausi olisi 1.12.2021-28.2.2022. Hakuaika olisi tarkemmin ilmoitettavalla tavalla huhti-toukokuun välisenä aikana.
Hallituksen esitys perustuu linjauksiin korona-pandemian heikentyneeseen tilanteeseen liittyviin ns. ”hätäjarrutus” –toimiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään (StVM 9/2021 vp – HE 32/2021) todennut sulkemista lievempien rajoitusten osalta, että tartuntatautilain rajoitukset merkitsevät toteutuessaan sitä, että tietynlainen ravintolatoiminnan harjoittaminen ei enää ole käytännössä mahdollista. Myös tällöin kyseisten ravitsemisliikkeiden taloudellisten menetysten tulee oikeuttaa kohtuulliseen kompensaatioon. Valiokunta painotti, että valtioneuvoston tulee sulkua koskevan kompensaatiomallin lisäksi arvioida tarvetta laajemmalle ravitsemisliikkeitä koskevalle korvausmallille, jossa huomioidaan nyt ehdotettujen tiukempien rajoitusten merkitys ravitsemisliikkeiden tosiasiallisten toimintamahdollisuuksien näkökulmasta.
Kustannustuki
Kustannustukilain 5 a ja 5 e §:ien mukaiset korvaukset on tarkoitettu sellaisille yrityksille, joiden toimialoille on kohdistunut julkisoikeudellisia kielto- tai rajoitustoimia, joilla näistä johtuen on kärsitty COVID-19-pandemian hillitsemisen edellyttämien toimien vuoksi ja joilla on siitä johtuvia vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia palkka- ja muita kuluja. Näiden toimialojen liiketoimintamallit perustuvat tyypillisesti ihmisten kohtaamiseen ja ovat erityisen alttiita pandemian hallinnasta johtuville toimenpiteille. Pelkkä viranomaisen antama suositus ei ole laissa tarkoitettu rajoitus. Hallituksen linjauksen mukaan tuen tarve ja määrä arvioidaan epidemian ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon äkillisen menetyksen perusteella. Talousvaliokunnan mietinnössä kustannustukilain viidennen vaiheen muutoksista (TaVM 33/2021) on esitetty tarve ohjata tukipolitiikkaa yleisistä tuista kohti rajoitustoimien tukemista.
Ahvenanmaa
Sulkemiskorvausta ja kustannustukea on voitu hakemuksesta myöntää myös Ahvenanmaalla toimiville yrityksille. Elinkeinotoiminta ja siihen liittyvät tuet kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n 22 kohdan nojalla maakunnan lainsäädäntövaltaan. COVID-19-pandemian vaikutukset yritystoimintaan ovat edelleen vakavat. Esityksessä ehdotetaan sulkemiskorvauksen ja kustannustuen soveltamista jatkossakin Ahvenanmaalla toimiviin yrityksiin.
Henkilötietojen suoja
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta (HE 91/2020 vp) on käsitelty kustannustukeen liittyviä kysymyksiä henkilötietojen suojasta. Henkilötietojen suojaan liittyviin käytäntöihin ei ole tulossa muutoksia.
Edellä mainituilla perusteilla hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lain-säätämisjärjestyksessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 5 a ja 5 e § sekä liite, sellaisina kuin ne ovat, 5 a § laissa 280/2021, sekä 5 e § ja liite laissa 1062/2021, seuraavasti:
5 a §Sulkemiskorvaus
Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 liitteessä I tarkoitetulle pienelle yritykselle, jonka tilat on COVID-19-pandemian hallintaan liittyvän säädöksen tai viranomaisen määräyksen nojalla pidetty kokonaan tai osin suljettuina asiakkailta 21 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, voidaan myöntää tässä pykälässä tarkoitettu korvaus (sulkemiskorvaus).
Sulkemiskorvausta voidaan myöntää myös yritykselle, jonka järjestämäksi tarkoitettu yleisötilaisuus on kielletty. Jos yritys on järjestänyt useita yleisötilaisuuksia, jotka ovat tulleet kielletyiksi, näihin haetaan korvausta yhdellä hakemuksella. Kieltämiseen rinnastetaan yleisötilaisuuden järjestämisen rajoittaminen tavalla, joka tekee tilaisuuden järjestämisen ilmeisen mahdottomaksi. Korvausta ei myönnetä toiseen ajankohtaan siirretystä tilaisuudesta.
Sulkemiskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että rajoituksesta ei ole mahdollista poiketa edellyttämällä tartuntatautilain (1227/2016) 58 i §:ssä tarkoitettua EU:n digitaalista koronatodistusta. Sulkemiskorvauksen yritys- ja konsernikohtainen enimmäismäärä on 2,3 miljoonaa euroa.
Sulkemiskorvaus on laskennallinen korvaus, jonka määrittelyn perustana ovat seuraavat tiedot sulkemiskorvauksen vertailuajalta 1 päivästä tammikuuta 2022 28 päivään helmikuuta 2022:
1) maksetut yrityksen työntekijöiden palkkakulut tulorekisterin tietojen mukaan, prosenttimääräisinä korvattavat työnantajan sivukulut, joiden määräksi hyväksytään 20 prosenttia tulorekisterin mukaisista palkkakuluista, toiminimiyrittäjän ja henkilöyhtiön vastuullisen yhtiömiehen sulkemiskorvauksen vertailukauden palkkakulut yrittäjän eläkelain 112 ja 113 §:n mukaisesti vahvistetun sulkemiskorvauksen vertailukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olleen työtulon mukaan ja yrittäjän eläkevakuutusmaksu ja sairausvakuutusmaksu sulkemiskorvauksen vertailukaudelta yrityksen oman ilmoituksen mukaan; ja
2) yrityksen sellaiset sulkemiskorvauksen vertailukauteen kohdistuvat, yrityksen hakemuksessaan ilmoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut, joihin luetaan vuokrakulut ja muut kulut liiketoiminnassa käytössä olevasta omaisuudesta, liiketoiminnan harjoittamiselle välttämättömät lupa-, jäsen- ja vakuutusmaksut ja pitkäaikaiset sopimukset, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut, välttämättömät vuokratyövoimakustannukset, ja sellaiset ennakkomaksut, jotka ovat lopullisia ja joihin ei ole aiemmin myönnetty kustannustukea.
Yrityksen tulee ilmoittaa hakemuksessaan sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuus liikevaihdostaan marraskuussa 2021. Laskettaessa sulkemiskorvaus yrityksen palkkakulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella, jonka yritys ilmoittaa. Muut kulut huomioidaan kerrottuna sulkemisen kohteena olevan liiketoiminnan osuudella ja luvulla 0,7. Näiden lukujen yhteissumma jaetaan vertailukauden kalenteripäivien määrällä ja kerrotaan sulkemiskauden kalenteripäivien määrällä. Sulkemiskorvauksesta vähennetään maksetut vakuutuskorvaukset ja samoihin kustannuksiin kohdentuvat mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät tuet. Jos sulkemiskorvauksen määräksi vähennyksen jälkeen jää alle 2 000 euroa, korvausta ei makseta.
Kielletystä yleisötilaisuudesta korvataan 1 päivästä lokakuuta 2021 alkaen aiheutuneet suorat, toteutuneet ja lopulliset kulut yrityksen ilmoituksen mukaan siten, että tapahtumaan kohdistuvat palkkakustannukset korvataan täysimääräisesti ja muut kulut kerrottuna luvulla 0,7. Toistuvien yleisötapahtumien korvaus lasketaan kuitenkin noudattaen, mitä 5 momentissa säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava Valtiokonttorilta viimeistään 20 päivänä huhtikuuta 2022 kello 16.15 mennessä.
Sulkemiskorvaukseen ei sovelleta 2—5 §:ää eikä 7 §:n 1 momenttia.
5 e §Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset
Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 päivänä joulukuuta 2021 alkavalta ja 28 päivänä helmikuuta 2022 päättyvältä tukikaudelta, jos yrityksen Verohallinnolle ilmoitettu päätoimiala sisältyi tukikauden ensimmäisenä päivänä liitteessä lueteltuihin TOL2008 -luokituksen mukaisiin toimialoihin ja jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.
Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt yritykseen kohdistuneesta, COVID-19-pandemian hallintaan liittyvässä säädöksessä säädetystä tai viranomaisen määräyksessä määrätystä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että kyseisen tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.
Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt sen keskeiseen asiakaskuntaan kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, COVID-19-pandemian torjuntaan liittyneestä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 25 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.
Kustannustukea myönnettäessä otetaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään kolme kertaa yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Tuesta vähennetään yritykselle myönnetty muu 1 momentissa tarkoitetulle tukikaudelle kohdistuva tämän lain mukainen tuki samoin kuin opetus- ja kulttuuriministeriön samoihin kustannuksiin myöntämä tuki. Jos tuen määräksi vähennyksen jälkeen jää alle 2 000 euroa, tukea ei makseta. Tuen haku avautuu huhtikuussa 2022. Tuen hakuaika päättyy 31 päivänä toukokuuta 2022. Tuen yrityskohtainen enimmäismäärä on miljoona euroa ja konsernikohtainen enimmäismäärä 2,3 miljoonaa euroa.
Edellä 1—3 momentissa tarkoitetulle yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 momentissa tarkoitetulta tukikaudelta 6 momentissa säädetyn kaavan mukaisesti seuraavien tekijöiden perusteella:
1) yrityksen 1 momentissa tarkoitetun tukikauden liikevaihto, joksi määritellään:
a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain, tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;
b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 31 päivän maaliskuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;
c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;
d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2022 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen 2 kohdan a—c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen;
2) yrityksen vertailukauden liikevaihto, joksi määritellään:
a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän joulukuuta 2019 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain, tai yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia Verohallinnolle;
b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän maaliskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;
c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;
d) yrityksen liikevaihto marraskuussa 2021, yrityksen tekemän arvonlisäveroilmoituksen mukaan tai sen puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen a—c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden alussa tai sen jälkeen.
Tuki lasketaan seuraavan kaavan mukaan: [(vertailuajankohdan liikevaihto – tukikauden liikevaihto): vertailukauden liikevaihto – 0,25] x (tukikauden kiinteät kustannukset + tukikauden palkkauskulut).
Tässä pykälässä tarkoitettuun tukeen ei sovelleta 2 §:n 1 ja 2 kohtaa, 3 §:ää, 4 §:n 1 ja 2 kohtaa, 5 §:n 1—3 momenttia eikä 7 §:n 1 momenttia.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Toimialat, joilla toimiville yrityksille voidaan myöntää 5 e §:ssä tarkoitettua kustannustukea
| 49310 | Paikallisliikenne |
| 49320 | Taksiliikenne |
| 49391 | Säännöllisten linja-autojen kaukoliikenne |
| 49392 | Linja-autojen tilausliikenne |
| 55101 | Hotellit |
| 55109 | Motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet |
| 55201 | Retkeilymajat |
| 55209 | Lomakylät yms. majoitus |
| 55300 | Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet |
| 55901 | Asuntolat ja täysihoitolat yms. |
| 55902 | Maatilamatkailu, bed & breakfast |
| 55903 | Lomamökkien vuokraus |
| 55909 | Muualla luokittelematon majoitustoiminta |
| 56101 | Ravintolat |
| 56102 | Kahvila-ravintolat |
| 56103 | Ruokakioskit |
| 56210 | Pitopalvelu |
| 56290 | Henkilöstö- ja laitosruokalat |
| 56301 | Olut- ja drinkkibaarit |
| 56302 | Kahvilat ja kahvibaarit |
| 59140 | Elokuvien esittäminen |
| 74901 | Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut |
| 79110 | Matkatoimistojen toiminta |
| 79120 | Matkanjärjestäjien toiminta |
| 79900 | Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. |
| 82300 | Messujen ja kongressien järjestäminen |
| 90010 | Esittävät taiteet |
| 90020 | Esittäviä taiteita palveleva toiminta |
| 90030 | Taiteellinen luominen |
| 90040 | Taidelaitosten toiminta |
| 91010 | Kirjastojen ja arkistojen toiminta |
| 91020 | Museoiden toiminta |
| 91030 | Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta |
| 91040 | Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta |
| 93110 | Urheilulaitosten toiminta |
| 93120 | Urheiluseurojen toiminta |
| 93130 | Kuntokeskukset |
| 93190 | Muu urheilutoiminta |
| 93210 | Huvi- ja teemapuistojen toiminta |
| 93291 | Hiihto- ja laskettelukeskukset |
| 93299 | Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta |
| 96040 | Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut |
Helsingissä 10.2.2022
Pääministeri
Sanna Marin
Elinkeinoministeri
Mika Lintilä