Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 176/2021
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi autoverolain 10 §:n ja liitteen sekä ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta

VaVM 23/2021 vp HE 176/2021 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia ja ajoneuvoverolakia. Autoverotaulukkoa muutettaisiin siten, että alin veron osuus laskettaisiin 2,7 prosentista nollaan. Alinta veron osuutta sovelletaan henkilö- ja pakettiautoihin, joiden ajonaikainen ominaishiilidioksidipäästö on nolla grammaa kilometriltä. Tämä tarkoittaisi sitä, että autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, ei suoritettaisi autoveroa. Samalla näistä autoista kannettavaa ajoneuvoveron perusveroa korotettaisiin. Perusvero nousisi 65 euroa vuodessa.

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2022 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Muutettua autoverotaulukkoa sovellettaisiin autoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen. Niistä autoista, jotka on verotettu 1.10.2021 ja 31.12.2021 välisenä aikana, Verohallinto maksaisi autoveron takaisin oikaisupäätöksellä ilman hakemusta. Ajoneuvoveron perusveron korotus koskisi autoja, jotka on käyttöönotettu 1.10.2021 tai sen jälkeen. Korotettua perusveroa kuitenkin sovellettaisiin vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa liikenteen päästötavoitteena todetaan olevan se, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tämän todetaan olevan askel kohti hiiletöntä liikennettä. Hallitusohjelmassa liikenteen verotuksen uudistaminen on liitetty osaksi ilmastotavoitteita palvelevaa kestävän verotuksen tiekarttaa. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen. Hallitusohjelmassa linjataan, että valmistelussa haetaan tältä osin ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset.

Valtiovarainministeriö asetti 27.8.2019 työryhmän selvittämään liikenteen verotuksen uudistamista toimikaudelle 1.9.2019–31.3.2021. Työryhmän toimikautta jatkettiin 19.5.2021 saakka. Työryhmä on loppuraportissaan 1 tarkastellut liikenteen verotusta päästövähennysten ja veropohjan turvaamisen kannalta sekä esittänyt arvion siitä, minkälaisilla liikenteen verotuksen muutoksilla päästöohjauksen kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa ja miten verotuloja voidaan valtiontaloudellisten tavoitteiden mukaan turvata pidemmällä aikavälillä.

Ehdotetut muutokset täyssähköautojen verotukseen pohjautuvat hallituksen vuoden 2022 talousarvioneuvotteluissa tekemiin päätöksiin sekä liikenteen verotusta selvittäneen työryhmän työhön, jossa sähköautojen hankintahetken kannustimien lisääminen autoveromuutoksilla oli yksi osa laajempaa kokonaisuutta.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon ja Liikenne- ja viestintäviraston kanssa.

Valmisteluaikatauluun liittyvistä syistä esitysluonnoksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

2 Nykytila ja sen arviointi

Autovero

Autovero on ajoneuvon arvoon perustuva kertaluonteinen vero, josta säädetään autoverolaissa (777/2020). Autoveroa kannetaan henkilöautosta (M1-luokka), pakettiautosta (N1-luokka), omamassaltaan alle 1 875 kilogrammaa olevasta linja-autosta (M2-luokka), moottoripyörästä (L3- ja L4-luokat) ja L7-luokkaan kuuluvasta nelipyöräisestä moottoriajoneuvosta. Vero tulee suoritettavaksi sekä uudesta että käytettynä maahantuotavasta ajoneuvosta, kun se ensimmäistä kertaa rekisteröidään tai otetaan verolliseen käyttöön Suomessa.

Uudesta henkilöautosta ja pakettiautosta kannetaan autoveroa lain liitteen verotaulukon mukainen prosenttimäärä ajoneuvon verotusarvosta. Henkilö- ja pakettiautojen autoveroon sisältyy valtiontaloudellisen tavoitteen lisäksi tavoite ohjata käyttäjiä vähentämään liikenteestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Veroprosentti perustuu henkilöauton ja pakettiauton hiilidioksidipäästöön, joka vastaa yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen kulutusta eli ominaishiilidioksidipäästöä. Päästötieto on EU:n lainsäädännön mukaan ajoneuvolle määräytyvä hiilidioksidin päästömäärä grammoina kilometriltä. Päästötieto merkitään ajoneuvon tietoihin Suomen liikenneasioiden rekisteriin.

Jos auton käyttövoima on yksinomaan sähkö, veron osuus on verotaulukon pienin veron osuus, eli 2,7 prosenttia. Suurin veroprosentti 48,9 koskee autoja, joiden ominaishiilidioksidipäästö on vähintään 360 grammaa kilometriltä. Tällä välillä veroprosentti on porrastettu ominaispäästön jokaiselle hiilidioksidigrammalle siten, että veron määrä nousee päästötason kasvaessa. Pakettiautojen veroa on kuitenkin kevennetty. Lain edellytykset täyttävän pakettiauton veroprosentista tehdään auton kantavuuteen perustuva vähennys, joka on 14,3–26,2 prosenttiyksikköä.

Henkilö- ja pakettiautoja lukuun ottamatta muiden autoveronalaisten ajoneuvojen veroprosentti ei määräydy hiilidioksidipäästön perustella. Veronalaisten eli alle 1 875 kiloa painavien linja-autojen vero on kiinteä 31,7 prosenttia verotusarvosta. Moottoripyörien ja muiden L–luokan veronalaisten ajoneuvojen vero on moottorin iskutilavuudesta riippuen 9,8–24 prosenttia verotusarvosta. Sähkökäyttöisten L-luokan ajoneuvojen vero on 9,8 prosenttia.

Käytettynä maahantuodun ajoneuvon autovero on se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa. Käytettyjä ajoneuvoja koskeva verosäännös perustuu EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, jossa tuomioistuin on katsonut, että jäsenvaltio ei voi asettaa verotuksellisesti edullisempaan asemaan kotimaan markkinoilla ennestään olevia käytettyjä ajoneuvoja, jotka ovat ominaispiirteiltään mahdollisimman samanlaisia tuontiajoneuvon kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytettynä maahantuotua ajoneuvoa ei voida verottaa voimassa olevalla veroprosentilla kuten uutta ajoneuvoa, vaan tulee tarkastella, mikä verotaso oli voimassa silloin, kun tuontiajoneuvo otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön.

Ajoneuvon verotusarvo on sen yleinen verollinen vähittäismyyntiarvo. Jos yleiseen myyntihintaan perustuvaa arvoa ei ole käytettävissä, verotusarvo on hinta, jolla samanlaisia ajoneuvoja ilmoitetaan yleisesti myytäviksi vähennettynä tavanomaisia alennuksia vastaavalla erällä.

Verovelvollinen on se, joka merkitään liikenneasioiden rekisteriin ajoneuvon omistajaksi. Osamaksukaupassa verovelvollinen on kuitenkin ostaja, joka merkitään liikennerekisteriin ajoneuvon haltijaksi. Ajoneuvosta, joka on otettu käyttöön ennen rekisteröintiä, verovelvollinen on käyttöönottaja. Jos ajoneuvosta on annettu veroilmoitus ennen rekisteröintiä ja verollista käyttöönottoa, verovelvollinen on veroilmoituksen antaja.

Verohallinto voi hakemuksesta hyväksyä rekisteröidyksi autoveroilmoittajaksi yrityksen, joka säännöllisen liiketoiminnan muodossa harjoittaa uusien tai käytettyjen ajoneuvojen maahantuontia tai ajoneuvojen valmistusta. Rekisteröity autoveroilmoittaja on velvollinen suorittamaan veron valmistamistaan tai maahantuomistaan ajoneuvoista verovelvollisen sijasta. Tällöin ajoneuvo voidaan rekisteröidä liikenneasioiden rekisteriin ilman Verohallinnon lupaa. Ajoneuvon rekisteröinnin jälkeen rekisteröity autoveroilmoittaja tekee autoveroilmoituksen. Uusista ajoneuvoista ilmoitus annetaan jaksokohtaisesti kuukausittain, kun taas käytetystä ajoneuvosta tehdään ajoneuvokohtainen veroilmoitus ja oma autoverotuspäätös.

Vuonna 2020 autoverotuotto oli noin 727 miljoonaa euroa.

Henkilö- ja pakettiautojen autovero muutettiin hiilidioksidiperusteiseksi vuonna 2008. Tätä ennen autoveron veroprosentti oli kiinteä. Henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennettiin noin kuudenneksella vuoden 2008 alussa toteutetun muutoksen yhteydessä. Seuraava rakennemuutos autoverotasoon toteutettiin vuonna 2012. Sen tavoitteena oli lisätä verotuottoja ja tehostaa samalla ympäristöohjausta. Veron osuus laski tuolloin autoilla, joiden hiilidioksidipäästö oli alle 110 grammaa kilometriltä ja nousi autoilla, joiden päästö ylitti tämän. Henkilö- ja pakettiautojen autoveroa alennettiin vuosien 2016–2019 aikana asteittain pienipäästöisiä autoja suosien neljässä yhtä suuressa osassa.

Verotasomuutosten lisäksi autoverotasoon tehtiin tekninen muutos vuonna 2018, jolloin verotaulukot sopeutettiin EU:n lainsäädännöstä johtuvaan uuteen Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure -mittaustapaan, jäljempänä WLTP- mittaustapa. Uusi mittaustapa korvasi aiemmin voimassa olleen eurooppalaisen ajosyklin eli New European Driving Cycle -mittaustavan, jäljempänä NEDC-mittaustapa. Vaikka uuteen mittaustapaan siirtyminen ei muuttanut autojen todellisia hiilidioksidipäästöjä, autoverotuksen perusteena olevat autokohtaiset päästöarvot muuttuivat aikaisemmasta. Verotasot sopeutettiin vastaamaan keskimäärin aiempia verotasoja niin, ettei autoverotuksen taso keskimäärin nousisi tai laskisi. Muutoksen hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että muutoksen vaikutuksia seurataan ja niistä teetetään asiantuntijaselvitys. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksen perusteella mittaustavan muutos oli nostanut päästöarvoja Suomessa jonkin verran enemmän kuin aiemmin tehdyn sopeutuksen yhteydessä oli ennakoitu. Koska muutoksen ei ollut tarkoitus kiristää keskimääräistä verotasoa, verotasoihin tehtiin selvityksen perusteella tarkennus uudelleen loppuvuodesta 2018. Muutosten yhteydessä aiempaan NEDC-mittaustapaan soveltuvat verotaulukot jätettiin kuitenkin voimaan, sillä vanhalla mittaustavalla mitattuja autoja oli mahdollista tulla edelleen verotettavaksi. Autoverolain liitteen verotaulukkoa 1A sovelletaan niihin autoihin, joilla on WLTP-mittaustavan mukainen päästöarvo. Verotaulukkoa 1 sovelletaan muihin autoihin.

Alla olevassa kuvassa 1 esitetään autoveroprosentin määräytyminen auton ominaishiilidioksidipäästön perusteella verotaulukon 1A mukaan. Veron määrä nousee grammakohtaisesti edellä mainittujen raja-arvojen välillä.

Kuva 1. Autoveroprosentti suhteessa hiilidioksidipäästöihin

Kuva

Ajoneuvovero

Ajoneuvoverolaissa (1281/2003) säädetään ajoneuvoverosta, joka koostuu ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuvasta perusverosta ja muista kuin bensiinikäyttöisistä autoista kannettavasta käyttövoimaverosta. Ajoneuvoveroa kannetaan M- ja N-luokan ajoneuvosta, kun se on merkitty tai olisi tullut olla merkitty Suomessa liikenneasioiden rekisteriin taikka ilmoitettu liikennekäyttöön otetuksi. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoilta sekä erikoisautoilta, joiden suurin sallittu kokonaismassa on enintään 3 500 kilogrammaa.

Vuodesta 2020 lähtien ajoneuvoveron perusveron määrä on ollut 53,29 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometrillä, ja 654,44 euroa vuodessa, jos hiilidioksidipäästö on 400 grammaa tai enemmän. Sähköautojen perusveron määrä on verotaulukon alin vero eli 53,29 euroa vuodessa. Enimmäis- ja vähimmäisveron välillä vero on määritetty jokaiselle hiilidioksidigrammalle siten, että vero kasvaa hiilidioksidipäästöjen kasvaessa. Vanhimmilla autoilla perusvero määräytyy hiilidioksidipäästön sijasta ajoneuvon kokonaismassan perusteella.

Ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta liikenneasioiden rekisterissä olevien tietojen perusteella. Veroa ei kanneta päiviltä, joilta ajoneuvo on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi. Verovelvollinen ajoneuvoverosta on rekisteriin merkitty omistaja tai haltija omistus- tai haltijuusajaltaan.

Ajoneuvoveron perusveron tuotto vuonna 2020 oli noin 725 miljoonaa euroa.

Ajoneuvon hiilidioksidipäästöön perustuva ajoneuvoveron perusvero tuli henkilö- ja pakettiautoille voimaan vuonna 2010. Tämän jälkeen ajoneuvoveroon on tehty kolme korotusta, joista viimeisin on vuodesta 2015 tehty muutos, jolloin perusveroa korotettiin 36,50 eurolla koko veronalaista autokantaa koskevana tasakorotuksena tammikuussa 2017 alkavalta verokaudelta lähtien. Korotus toteutettiin samassa yhteydessä edellä mainittujen autoveron alennusten kanssa. Ajoneuvoveron perusveroa kevennettiin lievästi vähäpäästöisiä autoja painottaen vuonna 2018 siten, että alennusta sovellettiin vuoden 2020 alusta alkaneella verokaudella.

Verotasomuutosten lisäksi ajoneuvoveron perusveroon tehtiin tekninen muutos vuonna 2018, jolloin verotaulukot sopeutettiin EU:n lainsäädännöstä johtuvaan uuteen WLTP-mittaustapaan. Verotasot sopeutettiin vastaamaan keskimäärin aiempia verotasoja niin, ettei ajoneuvoverotuksen taso keskimäärin nousisi tai laskisi. Muutoksen yhteydessä NEDC-mittaustapaan soveltuvat verotaulukot jätettiin kuitenkin voimaan, sillä vanhalla mittaustavalla mitattuja autoja on edelleen merkittävästi liikenneasioiden rekisterissä. Ajoneuvoverolain liitteen verotaulukkoa 1A sovelletaan niihin autoihin, joilla on WLTP-mittaustavan mukainen päästöarvo. Verotaulukkoa 1 sovelletaan muihin hiilidioksidipäästön perusteella verotettaviin autoihin.

Alla kuvassa 2 kuvataan ajoneuvoveron perusveron muuttumista auton hiilidioksidipäästön perustella verotaulukon 1A mukaan. Veron määrä nousee grammakohtaisesti edellä mainittujen raja-arvojen välillä.

Kuva 2. Ajoneuvoveron määrä suhteessa hiilidioksidipäästöihin

Kuva

EU-lainsäädäntö

Autovero ja ajoneuvovero ovat kansallisia veroja, joita ei ole yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännössä. Verotuksessa on kuitenkin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvät verotusta koskevat määräykset. Keskeisin säännös tältä osin on sopimuksen 110 artikla, johon sisältyy tuontitavaroita syrjivien verojen kielto.

EU-lainsäädännöllä ohjataan autonvalmistajia toimittamaan pienempipäästöisiä autoja Euroopan markkinoille. Valmistajien tulee kalenterivuosittain päästä tiettyihin hiilidioksidipäästötavoitteisiin ensirekisteröityjen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta. Valmistajille asetut päästötavoitteet lisäävät käytännössä merkittävästi sähköautojen määrää Euroopan markkinoilla. Velvoitteesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU/2019/631) hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille ja uusille kevyille hyötyajoneuvoille ja asetusten (EY) N:o 443/2009 ja (EU) N:o 510/2011 kumoamisesta.

Nykytilan arviointi

Autoveron päästöporrastuksella vaikutetaan uusien ja Suomeen käytettynä tuotujen autojen päästötasoon. Autoveron päästöporrastus on suhteellisen jyrkkää, mikä korostuu, kun otetaan huomioon, että autovero määräytyy autoveron sisältävästä hinnasta. Autoverokäyrän jyrkkyys vaihtelee ja päästöporrastus on selvästi jyrkempää niillä päästötasoilla, joille suurin osa polttomoottoriautoista sijoittuu. Vastaavasti päästöporrastus on lievempää lataushybridien päästötasoilla. Päästöporrastus lataushybridien ja täyssähköautojen välillä jää myös hyvin pieneksi. Toisaalta yksityishenkilöiden hankkimien enintään 50 000 euron hintaisten täyssähköautojen hintaa alennetaan tällä hetkellä 2 000 euron hankintatuella, mikä ylittää sähköautojen keskimääräisen autoveron määrän.

Suomen autoverotuksen nykyisen päästöporrastuksen vaikutuksesta uusien autojen päästötasoon ei ole tehty tutkimuksia, mutta kuvailevan tarkastelun perusteella vuoden 2008 autoveromuutos näyttää vaikuttaneen hieman uusien autojen päästötasoon. 2 Myös aiemmassa tutkimuksessa 3 vuoden 2008 autoverouudistuksen arvioitiin vähentäneen uusien henkilöautojen keskipäästöä neljä grammaa kilometriltä.

Vuoden 2008 jälkeen autoveron päästöporrastusta on useaan otteeseen jyrkennetty, joten ohjauksen vaikutusten voi olettaa vahvistuneen. On myös todennäköistä, että veroporrastus vaikuttaa uusien autojen päästötasoon 2020-luvulla aiempaa enemmän. Sähköautojen tarjonnan kasvun ja niiden hinnanlaskun myötä voidaan olettaa, että nykyisin polttomoottoriauto vaihdetaan täyssähköautoon tai lataushybridiin aiempaa herkemmin. Aiemmin päästöohjauksen vaikutuksia rajoitti todennäköisesti se, että suuret päästövähenemät olivat mahdollisia ainoastaan siirtymällä painavista ja suuritehoisista autoista pieniin ja polttoainetehokkaisiin autoihin. Nämä autot eivät todennäköisesti olleet kuitenkaan kuluttajien kannalta verrokkeja, koska kuluttajien tarpeet ja mieltymykset kohdistuvat useimmin tietyn koko- tai teholuokan autoihin. Tällöin tilanteessa, jossa autotarjonta pitkälti rajoittui polttomoottoriautoihin, päästöohjaus todennäköisesti tuotti pienempiä päästövaikutuksia kuin tilanteessa, jossa eri koko- ja teholuokan autoille on olemassa relevantti vaihtoehto täyssähköautoissa tai lataushybrideissä.

Nykytilanteessa autokannan uusiutumisen nopeuttamista ei kannata tavoitella päästöjen vähentämisen näkökulmasta, koska suurin osa myytävistä uusista autoista on edelleen polttomoottoriautoja. Liikenteen päästövähenemä jää pieneksi, jos autokannan uusiutuminen tarkoittaa vanhan polttomoottoriauton korvaamista uudemmalla polttomoottoriautolla. Jos autokannan uusiutuminen tarkoittaa sen sijaan polttomoottoriauton korvaamista sähköautolla, uusiutumisesta syntyvä päästövähenemä on moninkertainen. Vuonna 2020 käyttöön otetun polttomoottoriauton ja 15 vuotta vanhan auton välisen todellisen päästöeron voidaan arvioida olevan noin 50 grammaa kilometriltä, kun taas vanhan auton todellinen päästöero sähköautoon nähden on nelinkertainen eli noin 200 grammaa kilometriltä. Päästöjen vähentäminen on tehokkaampaa, kun vaikutetaan siihen, että myytävistä autoista mahdollisimman suuri osuus on täyssähköautoja.

Ajoneuvoveron perusvero lisää autoilun kustannuksia, mikä vaikuttanee autokannan kokoa pienentävästi ja siten osaltaan vähentää ajosuoritetta sekä päästöjä. Hiilidioksidiporrastuksen takia ajoneuvovero kannustaa vähäpäästöisen auton valintaan ja lisää nykyisen auton kustannuksia päästöistä riippuen. Näistä vaikutuksista on kuitenkin suhteellisen vähän tutkimustietoa. Tutkimustulosten mukaan ajoneuvoveron hiilidioksidiporrastuksella voidaan vaikuttaa uusien autojen päästötasoon, mutta suoraan polttoaineen kulutukseen kohdistuvalla polttoaineverolla sama vaikutus olisi saatavissa pienemmällä veron korotuksella. 4

Vaikka sekä autoverolla että ajoneuvoverolla voidaan vaikuttaa kuluttajien ajoneuvojen hankintapäätöksiin, käytännössä vaikutus on eritasoinen, koska nämä verot realisoituvat eri tavoilla. Erona on se, että autovero tuo hiilidioksidipäästöt näkyvästi osaksi auton hankintahintaa, kun taas ajoneuvoveron perusveron kautta päästöistä aiheutuva verorasitus jakautuu auton käyttöiälle.

Kun kuluttaja tekee päätöstä auton hankinnasta tai siitä luopumisesta, kuluttaja ei yleensä huomioi täysimääräisesti tulevia kustannuksia. Tähän vaikuttavat useat tekijät. Kuluttaja ei ylipäätään välttämättä katso kovin pitkälle tulevaisuuteen, jolloin jotkin tulevat kustannukset saatetaan jättää huomioimatta. Lisäksi kuluttaja todennäköisesti arvottaa tulevia kustannuksia vähemmän kuin nykyisiä kustannuksia. Tulevia kustannuksia voi olla myös hankala arvioida, tai ne voivat olla epävarmoja. Kuluttajalla ei välttämättä ole tietoa kaikista kustannuksiin liittyvistä tekijöistä, kuten siitä, miten autoilun kustannukset pitäisi laskea. Epävarmuudet voivat puolestaan johtua esimerkiksi siitä, että auton jälleenmyyntiarvoa tai elinkaaren pituutta voi olla etukäteen vaikea arvioida. Lisäksi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia saattaa hankintahetkellä rajoittaa maksukyky ja mahdollisuus saada luottoa. Esimerkiksi sähköauton korkea hankintahinta voi luottorajoitteiden takia estää autovalinnan, vaikka autoilun kokonaiskustannukset sen myötä pieninisivätkin. Tällöin hankintahetkellä realisoituva autoveron määrä on merkityksellisempi kuin vuosittain realisoituvan ajoneuvoveron.

Ajallisesta kohdentumisesta johtuen ajoneuvovero on auton hankintapäätösten päästöohjauksessa autoveroa tehottomampi. Ajallisesti eri tavoin kohdentuvien verojen vaikutuksia voidaan pyrkiä yhteismitallistamaan arvioimalla niiden vaikutuksia koettuihin nykyarvoisiin kustannuksiin auton hankintahetkellä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää empiirisiä tutkimuksia, joissa tutkijat ovat todellisiin markkinahavaintoihin perustuen vertailleet sitä, miten nykyhetken ja tulevaisuuden kustannukset vaikuttavat kuluttajan valintaan. Tällöin tulevien kustannusten nykyarvoa voidaan arvioida kuluttajan näkökulmasta diskonttokoron muodossa. Diskonttokorko kuvaa erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miksi kuluttajat huomioivat ja arvottavat nykyisiä ja tulevia kustannuksia eri tavalla. Tutkimuskirjallisuuden mukaan diskonttokorot ovat kestokulutustavaroiden osalta kahden ja yli 10 prosentin välillä. 5

Liikenteen verojen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että ajoneuvoveron ohjausvaikutus auton hankinta- ja luopumispäätöksissä on selvästi autoveroa pienempi, vaikka ajoneuvoverorasitus auton elinkaaren aikana muodostuisi yhtä suureksi tai jopa suuremmaksi kuin hankintahetkellä maksettavaksi tuleva autovero. Esimerkiksi keskimääräinen vuodelle 2022 ennustettu autoveron määrä, noin 4 000 euroa, merkitsisi auton 20 vuoden käyttöiän ajalta noin 270–370 euron vuosittaista ajoneuvoveroa, jos oletetaan, että kuluttajat nykyhetkessä arvostavat tulevia kustannuksia 5–10 prosentin diskonttokorolla. Yhteensä 20 vuoden aikana maksetut ajoneuvoverot olisivat silloin nimellisesti noin 5 300–7 500 euroa eli summa olisi noin puolitoistakertainen auton käyttöönottohetken verorasitukseen verrattuna.

3 Tavoitteet

Ehdotettujen muutosten tavoitteena on lisätä nollapäästöisiksi katsottavien autojen osuutta autokannassa ja siten vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä edistää sähköistymistä. Sähköautojen autoveron alentaminen yksittäisenä toimena aiheuttaisi kuitenkin suuren verotuottomenetyksen saavutettuun päästövähennykseen nähden. Jotta autoveron alennuksen vaikutus valtiontalouteen jäisi pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäiseksi, kerättäisiin keskimääräistä autoveronalennusta vastaava summa sähköautojen ajoneuvoveron perusveron korotuksella auton käyttöiän aikana.

Kannustimet valita sähköauto lisääntyisivät, koska auton hankintahetken kasvaneella kustannussäästöllä, eli autoveron alennuksella on suurempi vaikutus kuluttajien päätöksentekoon kuin vuosien saatossa realisoituvalla kustannusten nousulla ajoneuvoveron korotuksen myötä.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1 Keskeiset ehdotukset

Autoverolain liitteenä olevaa verotaulukkoa 1 sekä verotaulukkoa 1A ehdotetaan muutettavan siten, että alin, eli nollapäästöisiin autoihin sovellettava veron osuus laskettaisiin 2,7 prosentista nollaan. Samalla ajoneuvoverolakia muutettaisiin siten, että näiden autojen perusveroa korotettaisiin 65 eurolla vuodessa. Perusveron korotus muuttaisi ajoneuvoverolain nollapäästöisiin autoihin soveltuvaa perusveron määrää nykyisestä 53,29 eurosta 118,29 euroon vuodessa. Päivää kohden kannettavana verona korotus olisi 17,80 senttiä.

Nollapäästöisten autojen ajoneuvoveron perusveron korotus on mitoitettu siten, että muutos tuottaisi verotuloja auton tyypillisen käyttöiän aikana autoveron keskimääräistä alennusta vastaavan määrän, kun otetaan huomioon veronmaksun lykkääntymisestä aiheutuva korvaus valtiolle kahden prosentin nimellisellä korolla. Sähköautoja on käytännössä ollut markkinoilla vasta noin 10 vuotta, joten niiden keskimääräistä käyttöikää ei vielä tiedetä. Jos korotus lasketaan kaikkien autojen keskimääräisen käyttöiän eli noin 20 vuoden mukaan, 2020-luvulla myytävän keskihintaisen sähköauton autoveron alennus tulisi katetuksi ajoneuvoveron perusveron 65 euron korotuksella. Korotuksessa on otettu huomioon se, että autot ovat käyttöikänsä aikana keskimäärin liikennekäytössä 97 prosenttia vuodesta.

Autoverotaulukot 1 ja 1A koskevat vain uusien autojen veroja. Niitä sovellettaisiin 1.10.2021 tai sen jälkeen verotettaviin autoihin. Koska autoveroa voidaan kantaa käytettynä verotettavasta ajoneuvosta enintään se pienin määrä, joka autoveroa on jäljellä samanlaisena pidettävässä Suomessa rekisteröidyssä ajoneuvossa, poistuisi autovero myös niiltä käytettynä maahantuoduilta nollapäästöisiltä autoilta, jotka on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen.

Ajoneuvoveron perusveron korotus koskisi uusia tai käytettynä maahantuotuja nollapäästöisiä autoja, joiden ensimmäinen käyttöönottoajankohta on 1.10.2021 tai sen jälkeen. Tällöin perusveron korotus kohdistuisi käytännössä vain niihin autoihin, joista ei enää tulisi maksettavaksi autoveroa. Ennen 1.10.2021 käyttöönotetuilla täyssähköautoilla sekä kaikilla muilla kuin nollapäästöisillä autoilla autovero ja ajoneuvovero säilyisivät nykyisellä tasolla.

Autoverolain 10 §:n 3 momentissa ja ajoneuvoverolain 10 §:n 4 momentissa mainitaan nykyisin, että verotaulukon alinta veroa sovelletaan ajoneuvoihin, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö. Säännöksellä varmistetaan, että myös sellaiset maahantuodut täyssähköautot, jolla ei ole EU:n lainsäädännössä säädettyjen vaatimusten mukaista todistusta energiankulutuksesta, verotetaan kuitenkin ajoneuvotekniikan mukaisesti nollapäästöisinä autoina. Koska myöskään vedyn käyttö ei aiheuta ajonaikaisia hiilidioksidipäästöjä, molempiin lakeihin lisättäisiin selkeyden vuoksi maininta siitä, että yksinomaan vetyä käyttövoimana käyttävät autot verotettaisiin nollapäästöisinä autoina. Tämä koskisi käytännössä vetyä sekä polttokennotekniikalla että polttomoottoritekniikalla käyttäviä autoja.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

4.2.1 Valtiontaloudelliset vaikutukset

Nollapäästöisten autojen autoveron alennus vähentäisi autoveron tuottoa vuoden 2022 tasossa noin 17 miljoonaa euroa. Verotuottomenetys kasvaisi vuosittain sähköautomyynnin kasvaessa ja vuoden 2023 tasossa verotuottomenetys olisi noin 21 miljoonaa euroa. Ajoneuvoveron perusveron korotus lisäisi valtion verotuloja noin 2 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasossa, jonka jälkeen verotuottolisäys niin ikään kasvaisi vuosittain.

Siihen, kuinka paljon muutokset vaikuttavat kunkin vuoden valtion talousarvion mukaiseen kassaperusteiseen verotuottoon, vaikuttaa veronmaksun ajoittuminen eri kalenterivuosille. Esitys vähentäisi kassaperusteisesti vuoden 2022 autoverotuottoa noin 20 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon se, että vuonna 2022 palautettaisiin vuoden 2021 loka-joulukuussa verotetuista sähköautoista maksettuja autoveroja. Ajoneuvoveron tuoton ajoitukseen vaikuttaa se, että veroa maksetaan etukäteen 12 kuukauden jaksoilta. Veronkorotuksella olisi kassaperusteisesti vähäinen verotuottoja lisäävä vaikutus vuonna 2022 ja se lisäisi ajoneuvoveron tuottoa vuonna 2023 kassaperusteisesti noin miljoona euroa.

Veromuutoksen yhteisvaikutuksen tavoitellaan olevan pitkällä tähtäimellä valtiontaloudellisesti neutraali, mutta muutos myöhentäisi verotulojen kertymistä nykyisestä. Sähköautojen autoverotuotto pienenisi heti, mutta korvaantuisi ajoneuvoveron perusveron tuoton kasvulla vuosien mittaan.

Käytännössä neutraaliuden saavuttaminen riippuu kuitenkin autojen hintakehityksestä ja niiden käyttöiästä, joihin liittyy paljon epävarmuuksia. Jos sähköautojen käyttöikä jää oletettua lyhyemmäksi tai autojen hintataso jää odotettua kalliimmaksi, ehdotettu perusveron korotus ei riitä kompensoimaan menetettyä autoverotuottoa.

Laskennassa on huomioitu sähköautojen ennustettu hinnanlasku olettamalla, että sähköautojen autoveroton hinta laskee polttomoottoriautojen keskihinnan tasolle kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Tällöin keskimääräinen autoveron menetys pienenee nykyisestä noin 1300 eurosta noin 1 000 euroon autoa kohden vuosikymmenen loppupuolella. Tämän takia autoveron poiston kompensoiva perusveron korotus on mitoitettu pienemmäksi kuin nykyisillä sähköautohinnoilla.

Muutoksen valtiontaloudellinen neutraalius edellyttää kuitenkin myös sitä, että sähköautojen perusvero nousisi autojen hintakehityksen mukaisesti siinä vaiheessa, kun sähköautojen hinnat kääntyvät nousuun. Vaikka sähköautojen hintojen ennustetaan lähivuosina laskevan teknologisen kehityksen ja sääntelyn takia, pitkällä aikavälillä sähköautojen nimellisten hintojen voidaan olettaa nousevan. Samalla autoveroalennuksen euromääräinen vaikutus kasvaa, kun taas kiinteämääräisen ajoneuvoveron taso reaalisesti laskee. Käytännössä sähköautojen perusveroon olisi tehtävä lisää veronkorotuksia tämänhetkisten arvioiden mukaan noin vuodesta 2030 alkaen, jotta muutoksen yhteenlaskettu vaikutus voisi olla verotuottoneutraali.

Autoveron ja ajoneuvoveron vuosittainen verotuottovaikutus sekä näiden yhteenlaskettu vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa 3. Yhteenlaskettuna veromuutos vähentäisi verotuottoja vuoden 2023 tasossa 19 miljoonaa euroa ja verotuottomenetys kasvaisi noin 25 miljoonaan euroon 2020-luvun puolivälissä. Kuvassa on oletettu, ettei perusveroon tehtäisi tarkistuksia, mutta autojen hintojen muutos on huomioitu ja tämän seurauksena yhteenlaskettu verotuottomenetys kasvaa 2020-luvun loppupuolella. Jos ajoneuvoveroon tehtäisiin tarkistuksia autojen hintakehityksen mukaisesti, veromuutoksesta tulisi neutraali siinä vaiheessa, kun sähköautojen myyntiosuuden kasvu tasaantuisi ja sähköautojen määrä autokannassa vakiintuisi. Tähän menee kuitenkin useampi vuosikymmen.

Kuva 3. Auto- ja ajoneuvoveron tuoton arvioitu muutos vuositasolla, milj. euroa

Kuva

4.2.2 Yritysvaikutukset ja vaikutukset kansalaisten asemaan

Autoveron poistumisen vaikutus täyssähköautojen hintatasoon riippuisi auton hinnasta ja siitä, missä määrin veronalennus siirtyy kuluttajahintoihin. Keskimäärin täyssähköisissä henkilö- ja pakettiautoissa arvioidaan olevan autoveroa vuonna 2022 noin 1 200 euroa. Kalleimmilla sähköautomalleilla veronalennus olisi yli 4 000 euroa ja edullisimmilla sähköautoilla noin 500 euroa. Ajoneuvoveron korotus olisi saman suuruinen kaikille sähköautoille, joten kalliiden sähköautojen autoveron alennus ei tule katetuksi ajoneuvoveron korotuksella ja edullisempien sähköautojen perusveron korotus voi olla hieman ylisuuri.

Toisin kuin nykyinen sähköautojen hankintatuki, veromuutos vaikuttaa samalla tavalla kotitalouksien ja yritysten ostamiin sähköautoihin. Autoveron alennus alentaisi myös työsuhdeautojen verotusarvoa, joka lasketaan auton verollisen hinnan perusteella.

Esityksellä ei olisi suoraa vaikutusta niiden noin 15 000 täyssähköauton verotukseen, jotka on hankittu ennen 1.10.2021. Autoveron poistuminen uusilta autoilta voi kuitenkin välillisesti alentaa markkinoilla olevien käytettyjen täyssähköautojen hintatasoa. Toisaalta vanhempien täyssähköautojen alempi ajoneuvovero vähentäisi tätä vaikutusta.

Sähköauton hankkivat ja niitä käyttävät kotitaloudet hyötyisivät autoveron alennuksen myötä tapahtuvasta sähköautojen hintojen alennuksesta, mutta toisaalta samat kotitaloudet maksaisivat auton käyttöiän ajalta korotettua ajoneuvoveroa. Muutoksesta hyötyisivät erityisesti sellaiset kotitaloudet, jotka hankkivat usein kalliin täyssähköauton. Esityksen vaikutuksista eri tuloluokissa oleviin kotitalouksiin ei voida kuitenkaan esittää tarkkoja laskelmia. Voidaan silti olettaa, että eniten hyötyvät kotitaloudet lukeutuvat tyypillisesti ylimpiin tulokymmenyksiin, joihin kasautuvat sekä autoveron maksajat että maksetun autoveron määrä. Kaksi ylintä tulokymmenystä maksoivat yli puolet kotitalouksien vuonna 2016 maksamista autoveroista.

Kotitaloudet ja yritykset hyötyisivät siitä, että sähköautojen käyttökustannukset ovat tyypillisesti selvästi polttomoottoriautoja pienempiä. Auton elinkaarikustannukset määräytyvät kuitenkin usean seikan perusteella, jolloin merkitystä on erityisesti auton hankintahinnalla sekä ajosuoritteen määrällä. Vaikka sähköautojen hankintahinta on vielä tällä hetkellä vastaavanlaista polttomoottoriautoa korkeampi, voivat sähköauton kokonaiskustannukset silti jäädä jo nykyisin alemmiksi suurehkoilla ajosuoritteilla.

4.2.3 Ympäristövaikutukset

Veromuutoksen seurauksena hankintahetken kannustimet valita sähköauto paranisivat, koska päästöohjaus autoveron kautta vaikuttaa enemmän kuluttajien kannustimiin kuin päästöohjaus ajoneuvoveron avulla. Hankintahetken kannustimet valita sähköauto lisääntyisivät keskimäärin noin 500 euroa vuoden 2022 tasossa, mutta vaikutus pienenee sähköautojen hintojen laskiessa. Vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, missä määrin kuluttajat ottavat huomioon pitkän aikavälin kustannuksia. Laskelmissa on oletettu, että kuluttajat arvostavat hankintahetkellä tulevia kustannuksia kuuden prosentin diskonttokorolla perustuen siihen, että empiirissä tutkimuksissa havaittu vaihteluväli on kahden ja yli kymmenen prosentin välillä. Tähän sisältyy kuitenkin epävarmuuksia, ja kuluttajat voivat erota selvästi toisistaan. On myös mahdollista, että jotkut kuluttajat huomioivat tulevat kustannukset täysimääräisesti, jolloin muutos ei vaikuta heidän valintoihinsa.

Sähköautojen kysynnän hintajouston arviolla -1,3 6, sähköautoja myytäisiin kumulatiivisesti vuoteen 2030 mennessä enintään 2 600 autoa enemmän verrattuna muutoin odotettuun myyntimäärään. Jos oletetaan, että nämä sähköautot korvaavat muiden käyttövoimien autoja niiden ennustettujen myyntiosuuksien mukaisesti, liikenteen laskennallisten päästöjen vähenemä olisi korkeintaan 0,002 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuoden 2030 tasossa. Tämä olisi noin 0,03 prosenttia tieliikenteen laskennallisista hiilidioksidipäästöistä. Vaikutukset eivät ole erityisen suuria, mutta on otettava huomioon, että muutoksella voidaan lisätä sähköautokannustimia ilman pitkän aikavälin verotuottomenetyksiä.

Toisaalta sähköautojen määrän kasvuarvio voi olla aliarvio kahdesta toisiinsa liittyvästä syystä. Sähköautojen kantama ja latausinfrastruktuuri kehittyvät parhaillaan, minkä vuoksi sähköautojen voidaan olettaa jatkossa korvaavan muita autoja helpommin kuin tällä hetkellä käytössä olevasta tutkimusaineistosta voidaan päätellä. On myös mahdollista, että muiden autojen myynnin korvautumista sähköautoilla on aliarvioitu laskelmien taustalla olevassa pohjaskenaariossa. Pohjaskenaariossa on huomioitu tämänhetkinen sähköautojen myyntiosuus ja sen kehitysura Teknologian tutkimuskeskus VTT:n autokantaennusteen mukaisesti.

Laskelmassa on oletettu, että sähköautojen hinnat laskevat lähivuosina polttomoottoriautojen keskihinnan tasolle. Jos esimerkiksi oletetaan, että sähköautojen kysynnän hintajousto olisi kolminkertainen edellä mainittuun arvioon nähden ja sähköautojen markkinaosuudet olisivat 1,5-kertaisia vertailuskenaarioon nähden, sähköautojen myynti kasvaisi kumulatiivisesti enintään 12 000 autoa verrattuna pohjaskenaarioon. Jos nämä sähköautot korvaisivat muiden käyttövoimien autoja niiden oletettujen myyntiosuuksien mukaisesti, liikenteen laskennallinen päästövähenemä olisi enintään 0,01 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli noin 0,2 prosenttia tieliikenteen laskennallisista päästöistä vuonna 2030.

Veromuutoksella ei odoteta olevan merkittäviä vaikutuksia käytettyjen autojen tuontiin ainakaan lähivuosina. Käytettynä maahantuoduista autoista peritään autoveroa niiden käyttöönottoajankohdan veroperusteiden mukaisesti, joten muutos ei vaikuta täydellä painolla heti. Koska autojen hintojen alenema on suurin heti niiden käyttöiän alussa, euromääräinen hyöty autoveron alennuksesta myös pienenee nopeasti auton iän myötä. Auton elinkaaren ajalle laskettu ajoneuvoveron korotuksen vaikutus on vanhemmalle autolle myös pienempi, koska niillä on käyttöikää jäljellä vähemmän, mutta vaikutus pienenee autoveroa hitaammin. Voidaan siten olettaa, että yhteenlaskettuna vaikutus käytettyjen sähköautojen hankintakannustimiin on todennäköisesti vähäisempi kuin uusien autojen osalta.

4.2.4 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Autoverotuksen toimittamisesta vastaa pääsääntöisesti Verohallinto ja ajoneuvoverotuksen toimittamisesta Liikenteen turvallisuusvirasto. Ehdotettu muutos edellyttää muutoksia auto- ja ajoneuvoverotuksen tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmämuutosten kustannuksiksi on arvioitu Verohallinnossa noin 10 000 euroa ja Liikenteen turvallisuusvirastossa noin 30 000 euroa. Ehdotettu viranomaisaloitteinen autoverotuksen oikaisu 1.10–31.12.2021 väliseltä ajata koskisi arviolta 3 000 sähköautoa ja lisäisi Verohallinnon viranomaistehtäviä arviolta yhdellä henkilötyövuodella. Kyse olisi kertaluonteisista kustannuksista. Ehdotettujen verotasojen muutoksien arvioidaan lisäksi lisäävän jonkin verran tarvetta autoveroneuvonnalle Verohallinnossa ja ajoneuvoveroneuvonnalle Liikenteen turvallisuusvirastossa. Vuoden 2021 lisätalousarvioesityksen yhteydessä arvioidaan ja päätetään, tuleeko näiden lisäkustannuksien vuoksi lisätä määrärahoja. Muussa tapauksessa kustannukset katetaan olemassa olevista määrärahoista.

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

5.1 Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Sähköautojen yleistämistä voitaisiin edistää esitykseen sisältyvän autoveron poistamisen sijaan hankintatuilla. Toisin kuin veronalennuksen kustannukset, tuesta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset tiedetään tarkkaan, sillä tuen maksaminen on sidottu määrärahaan. Hankintatuen etuna veronalennukseen nähden voidaan pitää myös sitä, että tuen määrän ei tarvitse olla riippuvainen hankittavan auton hinnasta. Kiinteämääräinen tuki suosii edullisempia ja yleensä pienempiä sähköautoja, koska tuen osuus näiden ajoneuvojen hinnasta on merkittävämpi. Jos muutos haluttaisiin mitoittaa euromääräisesti yhtä suureksi kaikilla autoilla, sähköautojen tuki voitaisiin toteuttaa määräaikaisella hankintatuella autoveron alennuksen sijaan. Tulonjakovaikutusten takia hankintatuen piiristä voidaan rajata pois tietyn hintatason ylittävät autot. Jos hankintatuen valtiontaloudelliset kustannukset ja tulonjakovaikutukset olisi tarkoitus pitää vähäisenä, olisi samassa yhteydessä myös mahdollista säätää tukeen oikeuttavien autojen ajoneuvoveron korotuksesta.

Hallitus on antanut 7.10.2021 eduskunnalle esityksen 166/2021 vp, jossa ehdotetaan täyssähköautojen nykyisen hankintatuen soveltamisen jatkamista 31.12.2021 saakka. Lisäksi hallitus päätti vuoden 2022 talousarvion valmistelun yhteydessä ehdottaa 6 miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin, jolla edistetään siirtymää vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua autokannassa. Liikenne- ja viestintäministeriön 4.10.2021 lausuntopyyntöä varten julkaisemassa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan, että täyssähköautojen hankintatukea myönnettäisiin 2 000 euroa yhtä täyssähkökäyttöisen henkilöauton hankintaa tai pitkäaikaisvuokrausta varten. Hankintatukea myönnettäisiin uutena enintään 50 000 euroa maksavan henkilöauton ostoa tai pitkäaikaisvuokrausta varten. Täyssähköisen henkilöauton hankintatukea voisivat hakea ainoastaan luonnolliset henkilöt. Sähkökäyttöisen pakettiauton hankintaan ehdotetaan myönnettäväksi tukea pakettiauton koosta riippuen 2 000-6 000 euroa. Pakettiautojen tukea voisivat hakea sekä luonnolliset henkilöt että oikeushenkilöt.

5.2 Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Ajoneuvon hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa tai vastaavaa rekisteröintiveroa kannetaan suurimmassa osassa EU:n jäsenvaltioista, joskin soveltamisalaan kuuluvat ajoneuvot ja niiden veroperusteet vaihtelevat. EU:n jäsenvaltioista Bulgaria, Tšekki, Viro, Saksa, Latvia, Liettua, Luxemburg, Ruotsi ja Romania eivät kanna henkilöautoilta ja moottoripyöriltä rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa autoveroa. Autoveron määräytymisperuste vaihtelee, mutta noin puolet järjestelmistä perustuu ainakin osittain ajoneuvon hiilidioksidipäästöarvoon. Lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot kantavat henkilöautoilta vuosittaista ajoneuvoveroa.

Ruotsissa ei ole käytössä ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa autoveroa, mutta Ruotsi kantaa pääsääntöisesti tieliikennerekisteriin rekisteröidyiltä ajoneuvoilta vuosittaista ajoneuvoveroa. Henkilöautojen ajoneuvovero on perustunut hiilidioksidipäästöihin vuodesta 2006.

Ruotsi uudisti henkilöautoja koskevaa ajoneuvoverojärjestelmäänsä vuonna 2018 lisäämällä siihen bonus-malus –mallin, jossa suuripäästöisiltä ajoneuvoilta kerätään korotettua ajoneuvoveroa eli malusta ja vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan myönnetään hankintatukea eli bonusta. Ruotsi tiukensi bonus-malus –järjestelmäänsä vuoden 2021 huhtikuussa. Malus-osaa kannetaan kolmelta ensimmäiseltä käyttövuodelta, jos ajoneuvon hiilidioksidiarvo ylittää 107 grammaa kilometriltä. Malus kasvaa ajoneuvon päästötason ylittäessä 130 grammaa kilometriltä. Hankintatukena vähäpäästöisille ajoneuvoille myönnetään päästöarvoon sidottu bonus, joka on nollapäästöisille 70 000 kruunua ja muille enintään 45 000 kruunua. Ennen vuotta 2018 käyttöönotetuilta ajoneuvoilta kannetaan ajoneuvovero aiemman mallin mukaisesti. Ajoneuvoveron perusosa on 360 kruunua, jonka päälle tehdään lisäyksiä ajoneuvon hiilidioksidiarvon sekä käyttövoiman perusteella.

Ruotsin bonus-malus-järjestelmää ovat arvioineet Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto Riksrevisionen ja kansallinen taloustutkimuslaitos, Konjunkturinstitutet. Arvioissa järjestelmä on todettu kalliiksi verrattuna muihin liikenteen päästövähennyskeinoihin. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että vuonna 2018 voimassa olleilla parametreilla bonus-malus-järjestelmässä vältetyn hiilidioksiditonnin kustannus julkiselle sektorille on noin 500 euroa. Jos auto viedään ulkomaille muutaman vuoden kuluttua, kustannus lähes kolminkertaistuu. Kansallinen taloustutkimuslaitos arvioi myös, että bonus-malus-järjestelmä ei vähennä liikenteen päästöjä kustannustehokkaasti. Syynä on ennen kaikkea se, että ohjaus kohdistuu auton polttoainetehokkuuteen eikä auton tuottamiin päästöihin, mikä tarkoittaa, että polttoainetehokkuuden paraneminen ei realisoidu päästövähenemäksi.

Ruotsin hallitus esittää vuosille 2022-2023 tiukennuksia päästöohjaukseen siten, että bonuksen määrä alenee ja maluksen kasvaa.

Norjassa ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä kannetaan autoveron kaltaista rekisteröintiveroa sekä uusilta ajoneuvoilta että maahantuotavilta käytetyiltä ajoneuvoilta. Vero koostuu hiilidioksidiverokomponentista, typenoksidiverokomponentista sekä ajoneuvon kokonaismassan perusteella määrättävästä verokomponentista. Lisäksi moottoriteho ja ajoneuvotyyppi vaikuttavat eräissä tapauksissa veroon. Hiilidioksidiverokomponentti on progressiivinen päästöjen mukaan. Vastaavasti kokonaismassan perusteella määrättävä komponentti nousee progressiivisesti ajoneuvon painon kasvaessa. Verotasot ovat korkeita.

Norjan vuosittain kannettu ajoneuvovero muutettiin vuonna 2018 liikennevakuutusmaksuksi, joka kannetaan autovakuutuksen yhteydessä ja maksetaan siten vakuutusyhtiölle. Muutosta perusteltiin muun muassa verovelvollisen hallinnollisen taakan keventämisellä sekä myös veroviranomaisen hallinnollisen työn vähentämisellä.

Norja on tunnettu vähäpäästöisiä ajoneuvoja suosivasta tukipolitiikastaan, ja näiden autojen osuus Norjan automyynnissä ja autokannassa onkin kasvanut huomattavasti. Vuonna 2020 nollapäästöisten osuus uusien henkilöautojen myynnistä Norjassa oli yli puolet, minkä lisäksi ladattavien hybridien osuus uusien henkilöautojen myynnistä oli noin 20 prosenttia. Norjan henkilöautokannasta nollapäästöisten henkilöautojen osuus vuonna 2020 oli noin 12 prosenttia ja ladattavien hybridien viisi prosenttia. Tavoitteena on, että vuodesta 2025 lähtien kaikki uudet autot ovat päästöttömiä. Tällä hetkellä vähäpäästöiset ajoneuvot saavat rekisteröinnin yhteydessä maksettavassa autoverossa etua. Sähköautot mukaan lukien polttokennoautot ovat kokonaan vapautettu autoverosta. Nämä ajoneuvot ovat myös arvonlisäverottomia ja vapautettu liikennevakuutusmaksusta. Arvonlisäverottomuuden mahdollistava poikkeuslupa on voimassa vuoden 2022 loppuun.

Tanskassa on käytössä ajoneuvon ensirekisteröinnin yhteydessä maksettava autovero. Autovero perustuu voimakkaasti ajoneuvon arvoon ja veroon tehdään vähennyksiä tai lisäyksiä muun muassa polttoainetehokkuuden ja varustelun perusteella. Autoveron taso on EU-jäsenmaiden korkein. Sähköautot, ladattavat hybridit, vetyautot ja kaasuautot saavat autoverotuksessa etua verohuojennusten myötä. Veronalennukset kuitenkin poistuvat asteittain vuoteen 2035 mennessä.

Tanskassa on myös käytössä vuosittainen ajoneuvovero. Ajoneuvovero perustuu polttoainekulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi dieselkäyttöiset autot maksavat tasapuolisuusveron, joka tasoittaa dieselpolttoaineen alempaa polttoaineveroa eli tarkoitus on jokseenkin sama kuin Suomen käyttövoimaverolla.

Alankomaat kantaa sekä ajoneuvon rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa autoveroa että vuosittaista ajoneuvoveroa. Autovero perustuu henkilöautoilla hiilidioksidipäästöihin. Vero koostuu kaikille muille kuin nollapäästöisille ajoneuvoille määrättävästä 366 euron maksusta ja hiilidioksidipäästön perusteella määrättävästä progressiivisesta verosta. Lisäksi dieselajoneuvoilta kannetaan 83,59 euron lisämaksu. Suuripäästöisillä autoilla verotaso nousee hyvin korkeaksi. Täysin nollapäästöiset autot ovat kokonaan autoverosta vapaita. Vuosittainen ajoneuvovero perustuu useisiin seikkoihin, kuten auton hiilidioksidipäästöihin. Dieselkäyttöisille autoille määrätään lisäksi dieselmaksu. Täyssähköautot ovat vapautettu ajoneuvoverosta vuoden 2025 loppuun saakka.

6 Voimaantulo

Laki autoverolain 10 §:n ja liitteen muuttamisesta ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2022. Muutosta sovellettaisiin autoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1.10.2021 tai sen jälkeen. Suomessa uutena rekisteröitävien täyssähköautojen lisäksi autoverottomia olisivat myös käytettyinä maahantuodut täyssähköautot, jos ne on otettu käyttöön jossain maassa ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen. Verohallinto palauttaisi suoritetun autoveron viranomaisaloitteisella oikaisupäätöksellä 1.10.–31.12.2021 välisenä aikana käyttöönotetuista autoista. Lain voimaantulon jälkeen nollapäästöisistä autoista tulisi yhä antaa autoveroilmoitus, mutta veroa niistä ei tulisi maksettavaksi.

Laki ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2022 alusta. Ajoneuvoveron perusveron korotus koskisi niitä autoja, jotka on käyttöönotettu ensimmäisen kerran 1.10.2021 tai sen jälkeen. Koska ajoneuvoveron perusvero on päiväkohtainen ja se kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta verokaudelta, edellyttää veromuutosten voimaantulo käytännössä siirtymäaikaa. Ajoneuvoveron kantojärjestelmään tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa siten, että uusia veroperusteita voidaan alkaa soveltaa vasta 1.10.2023 ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan ajoneuvoveron perusveroon. Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja alettaisiin kuitenkin lähettää lokakuussa 2022. Vero, joka kohdistuisi 1.10.2023 edeltävään aikaan, määräytyisi lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaan.

7 Suhde muihin esityksiin

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2022 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki autoverolain 10 §:n ja liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan autoverolain (777/2020) 10 §:n 3 momentti ja liitteen verotaulukot 1 ja 1 A seuraavasti:

10 §
Uusi henkilöauto ja pakettiauto

Jos 1 momentissa tarkoitetun auton käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, veron osuus on autoon sovellettavan verotaulukon pienin veron osuus.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 1 päivänä lokakuuta 2021 tai sen jälkeen. Verohallinto oikaisee hakemuksetta tämän lain mukaisiksi niiden ajoneuvojen verotukset, joihin tätä lakia sovelletaan jo ennen sen voimaantuloa.


VEROTAULUKKO 1

Autonkokonaismassa (kg)   Auton CO2-päästöt (g/km) Sovellettava veroprosentti
       
käyttövoima muu kuin dieselöljy  käyttövoimadieselöljy    
       
enintään 51 enintään 354 0 0
52-60 355-363 1 2,7
61-69 364-372 2 2,7
70-78 373-381 3 2,7
79-87 382-390 4 2,8
88-96 391-399 5 2,8
97-105 400-408 6 2,8
106-114 409-417 7 2,8
115-123 418-426 8 2,9
124-132 427-435 9 2,9
133-141 436-444 10 2,9
142-150 445-453 11 2,9
151-159 454-462 12 3,0
160-168 463-471 13 3,0
169-177 472-480 14 3,0
178-186 481-489 15 3,0
187-195 490-498 16 3,1
196-204 499-507 17 3,1
205-213 508-516 18 3,1
214-222 517-525 19 3,2
223-231 526-534 20 3,2
232-240 535-543 21 3,2
241-249 544-552 22 3,3
250-258 553-561 23 3,3
259-267 562-570 24 3,3
268-276 571-579 25 3,4
277-285 580-588 26 3,4
286-294 589-597 27 3,5
295-303 598-606 28 3,5
304-312 607-615 29 3,5
313-321 616-624 30 3,6
322-330 625-633 31 3,6
331-339 634-642 32 3,7
340-348 643-651 33 3,7
349-357 652-660 34 3,8
358-366 661-669 35 3,8
367-375 670-678 36 3,9
376-384 679-687 37 3,9
385-393 688-696 38 4,0
394-402 697-705 39 4,0
403-411 706-714 40 4,1
412-420 715-723 41 4,1
421-429 724-732 42 4,2
430-438 733-741 43 4,3
439-447 742-750 44 4,3
448-456 751-759 45 4,4
457-465 760-768 46 4,5
466-474 769-777 47 4,5
475-483 778-786 48 4,6
484-492 787-795 49 4,7
493-501 796-804 50 4,7
502-510 805-813 51 4,8
511-519 814-822 52 4,9
520-528 823-831 53 5,0
529-537 832-840 54 5,0
538-546 841-849 55 5,1
547-555 850-858 56 5,2
556-564 859-867 57 5,3
565-573 868-876 58 5,4
574-582 877-885 59 5,5
583-591 886-994 60 5,6
592-600 995-1003 61 5,7
601-609 1004-1012 62 5,8
610-618 1013-1021 63 5,9
619-627 1022-1030 64 6,0
628-636 1031-1039 65 6,1
637-645 1040-1048 66 6,2
646-654 1049-1057 67 6,3
655-663 1058-1066 68 6,4
664-672 1067-1075 69 6,5
673-681 1076-1084 70 6,6
682-690 1085-1093 71 6,8
691-699 1094-1102 72 6,9
700-708 1103-1111 73 7,0
709-717 1112-1120 74 7,1
718-726 1121-1129 75 7,3
727-735 1130-1138 76 7,4
736-744 1139-1147 77 7,6
745-753 1148-1156 78 7,7
754-762 1157-1165 79 7,8
763-772 1166-1174 80 8,0
773-781 1175-1183 81 8,1
782-790 1184-1192 82 8,3
791-799 1193-1202 83 8,5
800-808 1203-1211 84 8,6
809-817 1212-1220 85 8,8
818-826 1221-1229 86 8,9
827-835 1230-1238 87 9,1
836-844 1239-1247 88 9,3
845-853 1248-1256 89 9,5
854-862 1257-1265 90 9,7
863-871 1266-1274 91 9,8
872-880 1275-1283 92 10,0
881-889 1284-1292 93 10,2
890-898 1293-1301 94 10,4
899-907 1302-1310 95 10,6
908-916 1311-1319 96 10,8
917-925 1320-1328 97 11,0
926-934 1329-1337 98 11,3
935-943 1338-1346 99 11,5
944-952 1347-1355 100 11,7
953-961 1356-1364 101 11,9
962-970 1365-1373 102 12,1
971-979 1374-1382 103 12,4
980-988 1383-1391 104 12,6
989-997 1392-1400 105 12,9
998-1006 1401-1409 106 13,1
1007-1015 1410-1418 107 13,3
1016-1024 1419-1427 108 13,6
1025-1033 1428-1436 109 13,9
1034-1042 1437-1445 110 14,1
1043-1051 1446-1454 111 14,4
1052-1060 1455-1463 112 14,6
1061-1069 1464-1472 113 14,9
1070-1078 1473-1481 114 15,2
1079-1087 1482-1490 115 15,5
1088-1096 1491-1499 116 15,8
1097-1105 1500-1508 117 16,0
1106-1114 1509-1517 118 16,3
1115-1123 1518-1526 119 16,6
1124-1132 1527-1535 120 16,9
1133-1141 1536-1544 121 17,2
1142-1150 1545-1553 122 17,5
1151-1159 1554-1562 123 17,8
1160-1168 1563-1571 124 18,1
1169-1177 1572-1580 125 18,5
1178-1186 1581-1589 126 18,8
1187-1195 1590-1598 127 19,1
1196-1204 1599-1607 128 19,4
1205-1213 1608-1616 129 19,7
1214-1222 1617-1625 130 20,1
1223-1231 1626-1634 131 20,4
1232-1240 1635-1643 132 20,7
1241-1249 1644-1652 133 21,1
1250-1258 1653-1661 134 21,4
1259-1267 1662-1670 135 21,7
1268-1276 1671-1679 136 22,1
1277-1285 1680-1688 137 22,4
1286-1295 1689-1697 138 22,8
1296-1304 1698-1706 139 23,1
1305-1313 1707-1715 140 23,5
1314-1322 1716-1725 141 24,0
1323-1331 1726-1734 142 24,2
1332-1340 1735-1743 143 24,4
1341-1349 1744-1752 144 24,6
1350-1358 1753-1761 145 24,8
1359-1367 1762-1770 146 25,0
1368-1376 1771-1779 147 25,2
1377-1385 1780-1788 148 25,4
1386-1394 1789-1797 149 25,6
1395-1403 1798-1806 150 25,8
1404-1412 1807-1815 151 26,0
1413-1421 1816-1824 152 26,2
1422-1430 1825-1833 153 26,4
1431-1439 1834-1842 154 26,6
1440-1448 1843-1851 155 26,8
1449-1457 1852-1860 156 27,0
1458-1466 1861-1869 157 27,1
1467-1475 1870-1878 158 27,3
1476-1484 1879-1887 159 27,5
1485-1493 1888-1896 160 27,7
1494-1502 1897-1905 161 27,9
1503-1511 1906-1914 162 28,1
1512-1520 1915-1923 163 28,3
1521-1529 1924-1932 164 28,5
1530-1538 1933-1941 165 28,7
1539-1547 1942-1950 166 28,9
1548-1556 1951-1959 167 29,1
1557-1565 1960-1968 168 29,3
1566-1574 1969-1977 169 29,5
1575-1583 1978-1986 170 29,7
1584-1592 1987-1995 171 29,9
1593-1601 1996-2004 172 30,0
1602-1610 2005-2013 173 30,2
1611-1619 2014-2022 174 30,4
1620-1628 2023-2031 175 30,6
1629-1637 2032-2040 176 30,8
1638-1646 2041-2049 177 31,0
1647-1655 2050-2058 178 31,2
1656-1664 2059-2067 179 31,4
1665-1673 2068-2076 180 31,6
1674-1682 2077-2085 181 31,7
1683-1691 2086-2094 182 31,9
1692-1700 2095-2103 183 32,1
1701-1709 2104-2112 184 32,3
1710-1718 2113-2121 185 32,5
1719-1727 2122-2130 186 32,7
1728-1736 2131-2139 187 32,8
1737-1745 2140-2148 188 33,0
1746-1754 2149-2157 189 33,2
1755-1763 2158-2166 190 33,4
1764-1772 2167-2175 191 33,6
1773-1781 2176-2184 192 33,7
1782-1790 2185-2193 193 33,9
1791-1799 2194-2202 194 34,1
1800-1808 2203-2211 195 34,3
1809-1818 2212-2220 196 34,4
1819-1827 2221-2229 197 34,6
1828-1836 2230-2238 198 34,8
1837-1845 2239-2247 199 35,0
1846-1854 2248-2257 200 35,1
1855-1863 2258-2266 201 35,3
1864-1872 2267-2275 202 35,5
1873-1881 2276-2284 203 35,7
1882-1890 2285-2293 204 35,8
1891-1899 2294-2302 205 36,0
1900-1908 2303-2311 206 36,2
1909-1917 2312-2320 207 36,3
1918-1926 2321-2329 208 36,5
1927-1935 2330-2338 209 36,6
1936-1944 2339-2347 210 36,8
1945-1953 2348-2356 211 37,0
1954-1962 2357-2365 212 37,1
1963-1971 2366-2374 213 37,3
1972-1980 2375-2383 214 37,5
1981-1989 2384-2392 215 37,6
1990-1998 2393-2401 216 37,8
1999-2007 2402-2410 217 37,9
2008-2016 2411-2419 218 38,1
2017-2025 2420-2428 219 38,2
2026-2034 2429-2437 220 38,4
2035-2043 2438-2446 221 38,5
2044-2052 2447-2455 222 38,7
2053-2061 2456-2464 223 38,8
2062-2070 2465-2473 224 39,0
2071-2079 2474-2482 225 39,1
2080-2088 2483-2491 226 39,3
2089-2097 2492-2500 227 39,4
2098-2106 2501-2509 228 39,6
2107-2115 2510-2518 229 39,7
2116-2124 2519-2527 230 39,8
2125-2133 2528-2536 231 40,0
2134-2142 2537-2545 232 40,1
2143-2151 2546-2554 233 40,3
2152-2160 2555-2563 234 40,4
2161-2169 2564-2572 235 40,5
2170-2178 2573-2581 236 40,7
2179-2187 2582-2590 237 40,8
2188-2196 2591-2599 238 40,9
2197-2205 2600-2608 239 41,1
2206-2214 2609-2617 240 41,2
2215-2223 2618-2626 241 41,3
2224-2232 2627-2635 242 41,5
2233-2241 2636-2644 243 41,6
2242-2250 2645-2653 244 41,7
2251-2259 2654-2662 245 41,8
2260-2268 2663-2671 246 42,0
2269-2277 2672-2680 247 42,1
2278-2286 2681-2689 248 42,2
2287-2295 2690-2698 249 42,3
2296-2304 2699-2707 250 42,4
2305-2313 2708-2716 251 42,6
2314-2322 2717-2725 252 42,7
2323-2331 2726-2734 253 42,8
2332-2340 2735-2743 254 42,9
2341-2350 2744-2752 255 43,0
2351-2359 2753-2761 256 43,1
2360-2368 2762-2770 257 43,2
2369-2377 2771-2780 258 43,4
2378-2386 2781-2789 259 43,5
2387-2395 2790-2798 260 43,6
2396-2404 2799-2807 261 43,7
2405-2413 2808-2816 262 43,8
2414-2422 2817-2825 263 43,9
2423-2431 2826-2834 264 44,0
2432-2440 2835-2843 265 44,1
2441-2449 2844-2852 266 44,2
2450-2458 2853-2861 267 44,3
2459-2467 2862-2870 268 44,4
2468-2476 2871-2879 269 44,5
2477-2485 2880-2888 270 44,6
2486-2494 2889-2897 271 44,7
2495-2503 2898-2906 272 44,8
2504-2512 2907-2915 273 44,9
2513-2521 2916-2924 274 45,0
2522-2530 2925-2933 275 45,1
2531-2539 2934-2942 276 45,2
2540-2548 2943-2951 277 45,2
2549-2557 2952-2960 278 45,3
2558-2566 2961-2969 279 45,4
2567-2575 2970-2978 280 45,5
2576-2584 2979-2987 281 45,6
2585-2593 2988-2996 282 45,7
2594-2602 2997-3005 283 45,8
2603-2611 3006-3014 284 45,8
2612-2620 3015-3023 285 45,9
2621-2629 3024-3032 286 46,0
2630-2638 3033-3041 287 46,1
2639-2647 3042-3050 288 46,2
2648-2656 3051-3059 289 46,3
2657-2665 3060-3068 290 46,3
2666-2674 3069-3077 291 46,4
2675-2683 3078-3086 292 46,5
2684-2692 3087-3095 293 46,6
2693-2701 3096-3104 294 46,6
2702-2710 3105-3113 295 46,7
2711-2719 3114-3122 296 46,8
2720-2728 3123-3131 297 46,9
2729-2737 3132-3140 298 46,9
2738-2746 3141-3149 299 47,0
2747-2755 3150-3158 300 47,1
2756-2764 3159-3167 301 47,1
2765-2773 3168-3176 302 47,2
2774-2782 3177-3185 303 47,3
2783-2791 3186-3194 304 47,3
2792-2800 3195-3203 305 47,4
2801-2809 3204-3212 306 47,5
2810-2818 3213-3221 307 47,5
2819-2827 3222-3230 308 47,6
2828-2836 3231-3239 309 47,6
2837-2845 3240-3248 310 47,7
2846-2854 3249-3257 311 47,8
2855-2863 3258-3266 312 47,8
2864-2873 3267-3275 313 47,9
2874-2882 3276-3284 314 47,9
2883-2891 3285-3293 315 48,0
2892-2900 3294-3302 316 48,1
2901-2909 3303-3312 317 48,1
2910-2918 3313-3321 318 48,2
2919-2927 3322-3330 319 48,2
2928-2936 3331-3339 320 48,3
2937-2945 3340-3348 321 48,3
2946-2954 3349-3357 322 48,4
2955-2963 3358-3366 323 48,4
2964-2972 3367-3375 324 48,5
2973-2981 3376-3384 325 48,5
2982-2990 3385-3393 326 48,6
2991-2999 3394-3402 327 48,6
3000-3008 3403-3411 328 48,7
3009-3017 3412-3420 329 48,7
3018-3026 3421-3429 330 48,8
3027-3035 3430-3438 331 48,8
3036-3044 3439-3447 332 48,9
3045-3053 3448-3456 333 48,9
3054-3062 3457-3465 334 49,0
3063-3071 3466-3474 335 49,0
3072-3080 3475-3483 336 49,1
3081-3089 3484-3492 337 49,1
3090-3098 3493-3501 338 49,1
3099-3107 3502-3510 339 49,2
3108-3116 3511-3519 340 49,2
3117-3125 3520-3528 341 49,3
3126-3134 3529-3537 342 49,3
3135-3143 3538-3546 343 49,3
3144-3152 3547-3555 344 49,4
3153-3161 3556-3564 345 49,4
3162-3170 3565-3573 346 49,5
3171-3179 3574-3582 347 49,5
3180-3188 3583-3591 348 49,5
3189-3197 3592-3600 349 49,6
3198-3206 3601-3609 350 49,6
3207-3215 3610-3618 351 49,7
3216-3224 3619-3627 352 49,7
3225-3233 3628-3636 353 49,7
3234-3242 3637-3645 354 49,8
3243-3251 3646-3654 355 49,8
3252-3260 3655-3663 356 49,8
3261-3269 3664-3672 357 49,9
3270-3278 3673-3681 358 49,9
3279-3287 3682-3690 359 49,9
3288 tai enemmän 3691 tai enemmän 360 tai enemmän 50,0

VEROTAULUKKO 1 A

Auton CO2-päästöt (g/km) Sovellettava veroprosentti
   
0 0
1 2,7
2 2,7
3 2,7
4 2,7
5 2,8
6 2,8
7 2,8
8 2,8
9 2,8
10 2,8
11 2,9
12 2,9
13 2,9
14 2,9
15 2,9
16 2,9
17 3,0
18 3,0
19 3,0
20 3,0
21 3,0
22 3,1
23 3,1
24 3,1
25 3,1
26 3,2
27 3,2
28 3,2
29 3,2
30 3,2
31 3,3
32 3,3
33 3,3
34 3,4
35 3,4
36 3,4
37 3,4
38 3,5
39 3,5
40 3,5
41 3,6
42 3,6
43 3,6
44 3,6
45 3,7
46 3,7
47 3,7
48 3,8
49 3,8
50 3,9
51 3,9
52 3,9
53 4,0
54 4,0
55 4,0
56 4,1
57 4,1
58 4,2
59 4,2
60 4,3
61 4,3
62 4,3
63 4,4
64 4,4
65 4,5
66 4,5
67 4,6
68 4,6
69 4,7
70 4,7
71 4,8
72 4,8
73 4,9
74 5,0
75 5,0
76 5,1
77 5,1
78 5,2
79 5,2
80 5,3
81 5,4
82 5,4
83 5,5
84 5,6
85 5,6
86 5,7
87 5,8
88 5,9
89 5,9
90 6,0
91 6,1
92 6,2
93 6,2
94 6,3
95 6,4
96 6,5
97 6,6
98 6,6
99 6,7
100 6,8
101 6,9
102 7,0
103 7,1
104 7,2
105 7,3
106 7,4
107 7,5
108 7,6
109 7,7
110 7,8
111 8,0
112 8,1
113 8,3
114 8,4
115 8,6
116 8,8
117 8,9
118 9,1
119 9,3
120 9,5
121 9,7
122 9,9
123 10,0
124 10,2
125 10,4
126 10,6
127 10,9
128 11,1
129 11,3
130 11,5
131 11,7
132 12,0
133 12,2
134 12,4
135 12,7
136 12,9
137 13,2
138 13,4
139 13,7
140 13,9
141 14,2
142 14,5
143 14,8
144 15,0
145 15,3
146 15,6
147 15,9
148 16,2
149 16,5
150 16,8
151 17,1
152 17,4
153 17,7
154 18,0
155 18,3
156 18,6
157 19,0
158 19,3
159 19,6
160 20,0
161 20,3
162 20,6
163 21,0
164 21,3
165 21,7
166 22,0
167 22,4
168 22,7
169 23,1
170 23,4
171 24,0
172 24,2
173 24,4
174 24,6
175 24,8
176 25,0
177 25,2
178 25,4
179 25,6
180 25,8
181 26,0
182 26,2
183 26,4
184 26,6
185 26,8
186 27,0
187 27,2
188 27,4
189 27,6
190 27,8
191 28,0
192 28,2
193 28,4
194 28,6
195 28,8
196 29,0
197 29,1
198 29,3
199 29,5
200 29,7
201 29,9
202 30,1
203 30,3
204 30,5
205 30,7
206 30,9
207 31,1
208 31,3
209 31,5
210 31,7
211 31,8
212 32,0
213 32,2
214 32,4
215 32,6
216 32,8
217 33,0
218 33,1
219 33,3
220 33,5
221 33,7
222 33,9
223 34,1
224 34,2
225 34,4
226 34,6
227 34,8
228 34,9
229 35,1
230 35,3
231 35,5
232 35,6
233 35,8
234 36,0
235 36,2
236 36,3
237 36,5
238 36,7
239 36,8
240 37,0
241 37,1
242 37,3
243 37,5
244 37,6
245 37,8
246 37,9
247 38,1
248 38,3
249 38,4
250 38,6
251 38,7
252 38,9
253 39,0
254 39,2
255 39,3
256 39,5
257 39,6
258 39,8
259 39,9
260 40,0
261 40,2
262 40,3
263 40,5
264 40,6
265 40,7
266 40,9
267 41,0
268 41,1
269 41,3
270 41,4
271 41,5
272 41,7
273 41,8
274 41,9
275 42,0
276 42,2
277 42,3
278 42,4
279 42,5
280 42,6
281 42,8
282 42,9
283 43,0
284 43,1
285 43,2
286 43,3
287 43,4
288 43,6
289 43,7
290 43,8
291 43,9
292 44,0
293 44,1
294 44,2
295 44,3
296 44,4
297 44,5
298 44,6
299 44,7
300 44,8
301 44,9
302 45,0
303 45,1
304 45,2
305 45,3
306 45,4
307 45,4
308 45,5
309 45,6
310 45,7
311 45,8
312 45,9
313 46,0
314 46,0
315 46,1
316 46,2
317 46,3
318 46,4
319 46,4
320 46,5
321 46,6
322 46,7
323 46,7
324 46,8
325 46,9
326 47,0
327 47,0
328 47,1
329 47,2
330 47,2
331 47,3
332 47,4
333 47,4
334 47,5
335 47,6
336 47,6
337 47,7
338 47,8
339 47,8
340 47,9
341 47,9
342 48,0
343 48,1
344 48,1
345 48,2
346 48,2
347 48,3
348 48,3
349 48,4
350 48,4
351 48,5
352 48,5
353 48,6
354 48,6
355 48,7
356 48,7
357 48,8
358 48,8
359 48,9
360 tai enemmän 48,9

2.

Laki ajoneuvoverolain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 10 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 571/2018, seuraavasti:

10 §
Perusvero

Jos 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvon käyttövoimana on yksinomaan sähkö tai vety, perusvero on autoon sovellettavan verotaulukon alin veron määrä. Jos tällainen auto on otettu käyttöön ensimmäisen kerran 1 päivänä lokakuuta 2021 tai sen jälkeen, päivää kohden kannettava perusveron määrä on kuitenkin verotaulukon alin veron määrä korotettuna 17,80 sentillä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Päivää kohden kannettavan veron määrä lasketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 30 päivään syyskuuta 2023.


Helsingissä 14.10.2021

Pääministeri
Sanna Marin

Valtiovarainministeri
Annika Saarikko

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.