Siirry esitykseen
HE 194/2020
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n sekä tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta
VaVM 32/2020 vp HE 194/2020 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia.
Kuntien pysyvää osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2 prosenttiyksiköllä 31,30 prosentista 33,30 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti 68,70 prosentista 66,70 prosenttiin.
Verovuodelta 2021 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 12,10 prosenttiyksiköllä 32,24 prosentista 44,34 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti 67,76 prosentista 55,66 prosenttiin. Verovuodelta 2022 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,01 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuodelta 2023 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,03 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuosilta 2024 sekä 2025 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,04 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuosilta 2026 ja 2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Tuloverolakiin tehtäisiin jako-osuusmuutoksista johtuvat vastaavat muutokset.
Verovuodelle 2021 ehdotettavasta kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotuksesta 10 prosenttiyksikön osuus on osa koronavirusepidemiaan ja kuntien vaikeutuneeseen taloustilanteeseen liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on turvata muun muassa peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden vaikeuksia.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2021.
Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita. Koronavirusepidemian ja sen aiheuttamien vaikutusten johdosta vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa päätettiin yhteensä noin 1,4 miljardin euron tukitoimenpiteiden kokonaisuudesta kunnille ja sairaanhoitopiireille. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia vuodelle 2020 korotettiin noin 720 miljoonalla eurolla, harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määrää lisättiin 50 miljoonalla eurolla, kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettiin määräaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä vuodelle 2020 ja sairaanhoitopiirien tukemiseen kohdistettiin 200 miljoonaa euroa.
Kuntataloutta tuetaan edelleen vuonna 2021 mittavalla kokonaisuudella. Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen. Korotus kohdistetaan lähtökohtaisesti käyttäen samoja jakoperusteita kuin vuoden 2020 tukipaketissa. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus edelleen vuodelle 2021. Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testaus- ym. menot.
Osana hallituksen työllisyystoimia varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nettomääräisesti vuositasolla 70 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta. Kunnille maksujen alennus kompensoidaan korottamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta 2 prosenttiyksiköllä.
Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2021–2025 sekä esityksen elinkeinotulon, maatilatalouden tulon ja metsätalouden pääomatulon kertapoisto- ja menojäännösrajojen korotuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan nettomääräisesti.
Tähän esitykseen sisältyy kuntien yhteisöveron jako-osuuden muutoksia koskevat ehdotukset. Muita toimenpiteitä koskevista ehdotuksista annetaan erilliset esitykset.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitys on käsitelty kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
Esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 2.–7.10.2020. Lausuntonsa esityksestä ovat antaneet Verohallinto ja Suomen Kuntaliitto ry.
Lausuntopyyntö ja saadut lausunnot ovat nähtävillä julkisessa palvelussa osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM147:00/2020.
Veronsaajaryhmien pysyvistä jako-osuuksista säädetään verontilityslain (532/1998) 12 §:ssä. Väliaikaisesti sovellettavista verovuosien 2020–2027 yhteisöveron jako-osuuksista säädetään verontilityslain 12 f §:ssä, joten nyt voimassa olevaa verontilityslain 12 §:ää sovelletaan seuraavan kerran verovuodelta 2028 tehtävissä tilityksissä.
Tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 3 momentissa säädetään osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentista. Edellisestä poiketen veron määräytymisestä verovuosina 2020–2027 säädetään lain 124 b §:ssä.
Yhteisöveron tuotto sekä kuntien osuus yhteisöveron tuotosta ovat viime vuosina olleet seuraavat:
Yhteisöveron tuotto, milj. euroina
| Vuosi |
Maksuun- pantu vero |
Muutos-% edellisestä vuodesta | Kuntien yhteisöveron jako-osuus, % | Yhteisöveron osuus kuntien verotuloista, % |
| 2016 | 5 544 | 23,83 | 30,92 | 7,73 |
| 2017 | 5 655 | 2,00 | 30,34 | 7,78 |
| 2018 | 5 911 | 4,53 | 31,35 | 8,17 |
| 2019* | 5 845 | -1,12 | 31,30 | 8,03 |
| 2020* | 5 345 | -8,55 | 42,13 | 7,20 |
| 2021* | 5 574 | 4,28 | 32,24 | 7,08 |
*Vuosien 2019—2021 tuottoarviot perustuvat valtiovarainministeriön kansantalousosaston viimeisimmän kokonaistaloudellisen ennusteen mukaiseen arvioon yleisestä ja yritysten talouskehityksestä, ja ne muuttuvat myöhempien ennusteiden muutosten mukaisesti.
Yksittäisen kunnan yhteisövero-osuus määräytyy verontilityslain 13 §:n mukaan. Kunnan jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Kunnan jako-osuus on yritystoimintaerän ja metsäerän summan suhteellinen osuus kaikkien kuntien vastaavien lukujen summasta.
Esitys on osa koronavirusepidemiaan liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.
Esityksen tavoitteena on lisäksi korvata kunnille pysyvästi varhaiskasvatusmaksujen alenemisesta johtuvia maksutulojen vähenemisiä.
Lisäksi elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksista aiheutuvat yhteisöveron verotuottomuutokset kompensoidaan kunnille pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti.
Kuntien pysyvää osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 2 prosenttiyksiköllä 31,30 prosentista 33,30 prosenttiin ja valtion jako-osuutta alennettavaksi vastaavasti 68,70 prosentista 66,70 prosenttiin.
Verovuodelta 2021 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 12,10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuodelta 2022 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,01 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuodelta 2023 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,03 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuosilta 2024 ja 2025 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,04 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuosilta 2026 ja 2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettaisiin 2,00 prosenttiyksiköllä ja valtion osuutta alennettaisiin vastaavasti. Verovuosien 2021–2027 yhteisöveron jako-osuuksista säädetään verontilityslain 12 f §:n 2–8 kohdassa.
Pysyvä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotus 2 prosenttiyksiköllä liittyy varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointiin kunnille. Verovuodelle 2021 tehtävä kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön korotus on osa koronavirusepidemiaan ja kuntien vaikeutuneeseen taloustilanteeseen liittyvää kuntien tukemisen toimenpiteiden kokonaisuutta. Loput verovuosille 2021–2025 kohdistuvista jako-osuuksien muutoksista liittyvät elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksien verotuottovaikutusten kompensointiin kunnille.
Tuloverolain 124 §:n 3 momenttiin sekä 124 b §:ään ehdotetaan tehtäväksi verontilityslain muutoksia vastaavat muutokset.
4.2.1 Yleistä
Koronavirusepidemian aiheuttamat olosuhteet yrityksille ovat täysin poikkeukselliset, eikä siitä johtuvien yhteisöveron tuottovaikutusten kehittymistä ja kestoa voida varmuudella ennakoida. Tämä tekee ehdotetun jako-osuusmuutoksen vaikutusten arvioimisesta erittäin epävarmaa. Alla olevat verovuosikohtaiset arviot on laskettu valtiovarainministeriön kansantalousosaston viimeisimpään kokonaistaloudelliseen ennusteeseen perustuvan yhteisöveron maksuunpanoarvion mukaisena. Toteutuneet vaikutukset ilmenevät lopullisen yhteisöveron maksuunpanon perusteella verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuun lopussa.
4.2.2 Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä verovuodelle 2021
Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 10 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuoden 2021 yhteisöverotuottoja noin 557 miljoonaa euroa. Valtion verotuotot pienenevät vastaavasti.
Jako-osuuden muutos vaikuttaa useamman vuoden kassakertymään, koska tietyn verovuoden yhteisöverot eivät kerry saman kalenterivuoden aikana. Ehdotetun muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 noin 510 miljoonalla eurolla ja pienentävän valtion tilityksiä vastaavalla määrällä. Lisäksi muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2022 noin 40 miljoonalla eurolla ja pienentävän valtion tilityksiä vastaavalla määrällä.
4.2.3 Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen pysyvästi 2 prosenttiyksiköllä
Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 2 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuoden 2021 yhteisöverotuottoja noin 111 miljoonaa euroa. Valtion verotuotot pienenevät vastaavasti. Ehdotetun muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2021 noin 102 miljoonalla eurolla ja pienentävän valtion tilityksiä vastaavalla määrällä. Lisäksi muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöveron tilityksiä vuonna 2022 noin 120 miljoonalla eurolla ja pienentävän valtion tilityksiä vastaavalla määrällä. Tätä seuraavina vuosina vaikutus on samaa suuruusluokkaa, mutta vaihtelee riippuen maksuunpannun yhteisöveron määrästä.
4.2.4 Elinkeinoverotuksen veroperustemuutoksien verotuottovaikutusten kompensointi kunnille
Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 0,10 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuoden 2021 yhteisöverotuottoja noin 6 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 0,01 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuoden 2022 yhteisöverotuottoja noin 1 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 0,03 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuoden 2023 yhteisöverotuottoja noin 2 miljoonaa euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottaminen 0,04 prosenttiyksiköllä lisää kuntien verovuosien 2024 ja 2025 yhteisöverotuottoja noin 3 miljoonaa euroa. Valtion verotuotot pienenevät vastaavasti.
4.2.5 Tuloverolain muutokset
Osittain verovapaiden yhteisöjen kiinteistöstä saadun tuloveroprosentin korottamisen arvioidaan vuoden 2018 verotustietojen perusteella lisäävän kuntien yhteisöverotuloja noin 4 miljoonaa euroa verovuodelta 2021. Myöhempinä vuosina tämän verotuottovaikutuksen arvioidaan olevan alle 1 miljoonaa euroa vuodessa.
4.2.6 Vaikutukset yksittäisiin kuntiin
Ehdotetun muutoksen vaikutukset yksittäisten kuntien tuloihin vaihtelevat sen mukaan, miten suuri osuus kunnan verotuloista muodostuu yhteisöverosta. Ne kunnat, joissa yhteisöveron merkitys on suuri, hyötyvät eniten jako-osuuden korotuksesta. Toisaalta näiden kuntien verotuottomenetykset ovat suurimmat yhteisöveron tuoton alentuessa.
Vuoden 2021 yksittäisten kuntien jako-osuudet eivät ole käytettävissä esityksen antamisajankohtana. Vuoden 2020 yksittäisten kuntien jako-osuuksilla ja verovuoden 2021 yhteisöveron 5 574 miljoonan euron maksuunpanon tuottoarvion mukaan 32,24 prosentin mukaisella kuntien ryhmäosuudella laskettuna kuntien yhteisöverotuotto olisi kunnasta riippuen 57—998 euroa asukasta kohden ja keskimäärin 327 euroa asukasta kohden. Osuuden korottaminen esityksessä verovuodelle 2021 ehdotettavalla 10 prosenttiyksikön ja pysyvällä 2 prosenttiyksikön korotuksilla lisäisi veron tuottoa 21—372 euroa asukasta kohden ja keskimäärin 121 euroa asukasta kohden verovuonna 2021.
Helsingin osuus kuntien yhteisöveron tuotosta on vuonna 2020 noin 26 % ja Uudenmaan kuntien osuus yhteensä noin 44 %. Kymmenen suurimman kunnan osuus on yhteensä noin 56 %.
Lausuntonsa esityksestä ovat antaneet Verohallinto ja Suomen Kuntaliitto ry. Verohallinnolla ei ollut huomauttamista ehdotetusta esityksestä. Suomen Kuntaliitto ry. pitää ongelmallisena sitä, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottojen menetyksiä kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuksien kautta. Suomen Kuntaliitto ry:n mukaan menetelmä ei palvele kompensaation kuntakohtaista kohdentumista parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksenmukaisin tapa kompensoida asiakasmaksujen menetykset kunnille olisi valtionosuusjärjestelmän kustannuspohjan kautta. Muilta osin Suomen Kuntaliitto ry:llä ei ollut huomauttamista esityksestä.
Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.1.2021.
Verontilityslain 12 §:n muutosta sovellettaisiin verovuodesta 2028 ja verontilityslain 12 f §:n muutosta verovuosien 2021–2027 yhteisöveron tilityksiin.
Esitys liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta sekä samanaikaisesti tämän esityksen kanssa annettuihin valtiovarainministeriön hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2021–2025 sekä hallituksen esitykseen elinkeinotulon, maatilatalouden tulon ja metsätalouden pääomatulon kertapoisto- ja menojäännösrajojen korotuksia koskevaksi lainsäädännöksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan verontilityslain (532/1998) 12 § ja 12 f §:n 2–8 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 12 § laissa 1240/2018 ja 12 f §:n 2–8 kohta laissa 1573/2019, seuraavasti:
12 §Veronsaajaryhmien jako-osuudet
Valtion jako-osuus on 66,70 prosenttia ja kuntien jako-osuus 33,30 prosenttia yhteisöverosta.
12 f §Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuosina 2020–2027
Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään:
2) valtion jako-osuus verovuonna 2021 on 55,66 prosenttia ja kuntien jako-osuus 44,34 prosenttia yhteisöverosta;
3) valtion jako-osuus verovuonna 2022 on 65,81 prosenttia ja kuntien jako-osuus 34,19 prosenttia yhteisöverosta;
4) valtion jako-osuus verovuonna 2023 on 65,91 prosenttia ja kuntien jako-osuus 34,09 prosenttia yhteisöverosta;
5) valtion jako-osuus verovuonna 2024 on 67,43 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,57 prosenttia yhteisöverosta;
6) valtion jako-osuus verovuonna 2025 on 67,24 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,76 prosenttia yhteisöverosta;
7) valtion jako-osuus verovuonna 2026 on 67,14 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,86 prosenttia yhteisöverosta;
8) valtion jako-osuus verovuonna 2027 on 67,03 prosenttia ja kuntien jako-osuus 32,97 prosenttia yhteisöverosta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 12 §:ää sovelletaan verovuodelta 2028 ja 12 f §:n 2–8 kohtaa verovuosilta 2021–2027 tehtävissä yhteisöveron tilityksissä.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 3 momentti ja 124 b §:n 2–8 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 124 §:n 3 momentti laissa 1239/2018 ja 124 b §:n 2–8 kohta laissa 1574/2019, seuraavasti:
124 §Veron määräytyminen
Edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja 18 §:n 3 momentissa tarkoitetun tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,66.
124 b §
Veron määräytyminen verovuosina 2020–2027
Poiketen siitä, mitä 124 §:n 3 momentissa säädetään:
2) vuonna 2021 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 8,87;
3) vuonna 2022 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,84;
4) vuonna 2023 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,82;
5) vuonna 2024 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,51;
6) vuonna 2025 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,55;
7) vuonna 2026 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,57;
8) vuonna 2027 edellä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 6,59.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 29.10.2020
Pääministeri
Sanna Marin
Valtiovarainministeri
Matti Vanhanen