Siirry esitykseen
HE 193/2020
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta
HaVM 23/2020 vp HE 193/2020 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annettua lakia. Erityiskorvauksen määrää korotettaisiin ja muutoksenhakumenettelyä päivitettäisiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi teknisluonteisia korjauksia. Erityiskorvausjärjestelmä täydentää ulkomaanedustukseen siirtyneen ja edustustehtävään osallistuneen puolison eläketurvaa, kun hänen oman ammattinsa harjoittamismahdollisuudet ovat heikentyneet hänen seurattuaan virkamiespuolisoaan ulkomaanedustukseen.
Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.
Ulkoministeriö teki valtiovarainministeriölle esityksen erityiskorvauksen korottamisesta. Asian vireille tulon yhteydessä kuultiin myös ulkoministeriön puolisoyhdistys Ulpu ry:n ja ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen UHVY ry:n edustajia. Lakia päivitettiin viimeksi vuonna 2010. Samassa yhteydessä erityiskorvausta korotettiin edellisen kerran. Tällöin eduskunnan hallintovaliokunta lausui mietinnössään (HaVM 15/2010 vp), että erityiskorvauksen tasoa olisi jatkossa syytä korottaa tuolloin esitettyä enemmän.
Hallituksen esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Kevan kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot ministeriöiltä, Kevalta sekä ulkoministeriön puolisoyhdistys Ulpu ry:ltä ja ulkoasiainhallinnossa toimivilta henkilöstöjärjestöiltä.
Hallituksen esityksen tausta-aineisto on saatavilla osoitteessa valtioneuvosto.fi/hankkeet tunnuksella VM063:00/2020.
Laki ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta (657/1989) tuli voimaan 1.9.1989. Kyseinen erityiskorvausjärjestelmä luotiin täydentämään puolisoiden pieneksi jäävää työeläkettä heidän ansiotulojensa jäädessä pois heidän asuessaan virkamiespuolisonsa työn vuoksi ulkomailla. Erityiskorvaus ei ole työeläkettä, vaikka siinä on eräitä työeläkejärjestelmän piirteitä. Järjestelmään tehtiin eräitä etuuksiin liittyviä tarkistuksia vuonna 1991 (laki 1384/1991).
Lain mukaan erityiskorvaukseen on oikeus henkilöllä, joka ennen 68 vuoden iän täyttämistä on asunut puolisona ulkomailla siellä virantoimituksessa olevan ulkoasiainhallinnon virkamiehen kanssa samassa taloudessa yhdenjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan.
Vuonna 2019 erityiskorvausta maksettiin 559 henkilölle. Keskimääräinen maksettu korvaus oli 362,31 euroa kuukaudessa. Korvausmeno vuonna 2019 oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
Ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain 6 §:n mukaan erityiskorvausta maksetaan aikaisintaan sen kalenterikuukauden alusta, jonka aikana puoliso täyttää 63 vuotta tai jo ennen 63 vuoden täyttämiskuukauden alkua, jos puoliso tätä ennen on jonkin työeläkelain tai kansaneläkelain mukaan todettu työkyvyttömäksi. Työeläkejärjestelmään tehtiin vuonna 2005 kokonaisuudistus, jonka yhteydessä eläkelakeihin tuli työntekijöille joustava oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 63-68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Muutoksen seurauksena puolison ikärajaa laskettiin vuoden 2010 lainmuutoksessa 65 vuodesta 63 vuoden ikään.
Ulkoasiainhallintolain (204/2000) ja ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (256/2000) mukaan ulkoasiainhallinnon muodostavat ulkoministeriö ja ulkomaanedustukseen kuuluvat edustustot. Edustustojen henkilökuntaan on voinut kuulua muitakin kuin ulkoministeriön virkamiehiä, mm. puolustusvoimien sotilasasiamiehiä. Näiden muiden Suomen ulkomaanedustustojen virkamiesten puolisoiden oikeus erityiskorvaukseen perustuu ulkoasiainhallintolakiin, jossa ulkoasiainhallinnon virkamiehet on määritelty.
Laissa ulkomaanedustuksen korvauksista (596/2006) säädetään muutoin korvauksista, joita maksetaan ulkomaanedustukseen määrätyn ulkoasiainhallinnon virkamiehen ulkomailla suorittamasta työstä ja paikallisista olosuhteista johtuvien erityisten menojen kattamiseksi.
Esityksen tavoitteena on täydentää ulkoasiainhallinnon virkamiesten puolisoiden eläketurvaa ja siten lisätä puolisoiden mahdollisuutta siirtyä ulkomaanedustukseen virkamiehen mukana.
Esityksessä ehdotetaan ulkomaan edustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain (657/1989) muuttamista siten, että 4 §:n 2 momentissa olevaa erityiskorvauksen määrää korotettaisiin. 9 §:ssä olevaa muutoksenhakumenettelyä päivitettäisiin ylemmän muutoksenhakuasteen osalta. Lisäksi 13 §:n 2 momentissa oleva palkkakertoimen arvo päivitettäisiin vuoden 2020 tasolle.
Erityiskorvauksen rahamäärä oli vuoden 2020 tasossa 38,76 euroa kuukaudessa jokaiselta korvaukseen oikeuttavalta vuodelta. Tämän mukaan esimerkiksi kymmenen vuotta ulkomaanedustuksessa mukana seurannut virkamiehen puoliso sai 387,60 euroa erityiskorvausta kuukaudessa sen saamiseksi säädettyjen edellytysten täyttyessä. Vuonna 2019 pienin maksettu korvaus on ollut 18,37 euroa ja suurin 1214,80 euroa kuukaudessa. Maksettu korvaus on ollut keskimäärin 362,61 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 erityiskorvausta maksettiin 559 henkilölle. Näistä kolme oli työkyvyttömyysperusteisia korvauksia, muut ikään perustuvia. Vuoden 2019 lopussa erityiskorvauksia oli maksussa 549 kpl. Korvausmeno vuonna 2019 oli yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa.
Esityksessä ehdotetaan erityiskorvauksen määräksi vuodesta 2021 lähtien 50 euroa kuukaudessa jokaiselta korvaukseen oikeuttavalta vuodelta. Korotus tehtäisiin yleisenä tasokorotuksena kaikkien korvauksensaajien erityiskorvaukseen. Toimeenpanon kannalta selkein ja läpinäkyvin tapa olisi tehdä maksussa oleviin erityiskorvauksiin prosenttikorotus lain voimaantulosta alkaen. Kyseinen toteutustapa helpottaisi myös korotuksen toimeenpanoa, joka on pitkälti käsityötä. Mikäli korotus tehtäisiin nostamalla maksussa olevan erityiskorvauksen määrää 29 prosentilla, vuotuinen korvausmeno kasvaisi noin 700 000 eurolla vuoden 2020 indeksitasossa.
Kaikkia 1.1.2021 maksussa olevia erityiskorvauksia korotettaisiin vastaavalla prosenttimäärällä kuin erityiskorvauksen tasokorotus on vuoden 2020 tasossa. Prosenttikorotuksen määrä olisi 29 %, joka on vuoden 2020 tasossa prosentuaalinen määrä, jolla 50 euroa on suurempi kuin tämänhetkinen erityiskorvauksen määrä. Prosessin mukaisesti kaikille erityiskorvauksen saajille annettaisiin uusi päätös, missä maksussa olevaa etuuden määrää korotettaisiin 29 %:lla 1.1.2021 alkaen. Päätökset annettaisiin ilman laskelmia. Päätöksiä voitaisiin ryhtyä antamaan heti kun vuoden 2021 indeksitarkistukset on tehty ja korotettaviksi tulevien erityiskorvausten määrät seuraavalle vuodelle ovat tiedossa. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuoden 2021 indeksit loppuvuodesta 2020. Korvauksen nostoa ei tehtäisi takautuvasti.
Esityksellä ei ole merkittäviä henkilöstövaikutuksia eikä vaikutuksia viranomaisten toimintaan.
Ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisot ovat edelleen valtaosin naisia. Näin ollen esityksen vaikutukset kohdistuvat käytännössä pääosin naisiin.
Eduskunnan hallintovaliokunta totesi lausunnossaan vuoden 2010 lainmuutoksen yhteydessä, että korvaus on vaatimaton ja tasoa on syytä korottaa jatkossa enemmän. Ulkoministeriön mukaan asialla on myös merkitystä virkamiesten rekrytoinnissa ulkomaan edustustoihin. Nykyisen korvauksen taso on alun perin päätetty liian alhaiselle tasolle, eikä se vastaa tosiasiallisia työeläkettä ja työuralla etenemistä koskevia menetyksiä. Saajina on lähes koko työuransa puolisona ulkomaanedustuksessa mukana olleita henkilöitä, joiden eläketurva koostuu pääasiassa kansaneläkkeestä ja erityiskorvauksesta.
Esityksen valmistelussa ei ole erikseen selvitetty muita vaihtoehtoja. Erityiskorvauksen korottaminen on selkein vaihtoehto esityksen tavoitteen saavuttamiseksi. Jos erityiskorvauksen tasoa ei korotettaisi nykyisestä, erityiskorvauksen saajien asema heikkenisi entisestään suhteessa muihin eläkkeensaajiin.
Valtiovarainministeriö vastaanotti lausuntokierroksen aikana hallituksen esitysluonnoksesta sekä valtioneuvoston asetusluonnoksesta yhteensä 13 lausuntoa. Lausuntonsa antoivat seuraavat tahot: sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, Pääesikunta, Keva, Ulkoasiainhallinnon virkamiesyhdistys UHVY ry, Ulkoasiainhallinnon Akavalaiset ry ja Ulkoministeriön puolisoyhdistys ULPU ry.
Esitykseen ja sen tavoitteisiin suhtauduttiin lausunnoissa myönteisesti. Erityisiä huomioita esityksen yksityiskohtiin esittivät oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Keva, Ulkoministeriön puolisoyhdistys ULPU ry, Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys UHVY ry ja Ulkoasiainhallinnon Akavalaiset ry. Lausuntojen perusteella esitykseen on tehty täsmennyksiä ja muutoksia.
Oikeusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota esitysluonnoksen asetuksenantovaltuuden sijaintiin. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan asetuksenantovaltuus olisi perustellumpaa lisätä lain 1 §:n 3 momentiksi uuden 4 a §:n sijaan. Tällöin asetuksenantovaltuus olisi perussäännöksen yhteydessä. Lisäksi oikeusministeriö toteaa, että esitysluonnoksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa ei käsitellä lainkaan asetuksenantovaltuuden kannalta merkityksellistä perustuslain 80 §:ää ja siihen liittyviä perustuslakivaliokunnan kannanottoja. Oikeusministeriö pitää oleellisena, että esityksessä tuotaisiin perustuslakivaliokunnan käytäntöön viitaten esille ne näkökohdat, joiden perusteella lainsäädäntövallan delegoiminen eduskunnalta valtioneuvostolle erityiskorvauksen päättämisen osalta on perustuslain kannalta ongelmatonta. Jatkovalmistelussa asetuksenantovaltuus päädyttiin poistamaan esityksestä ja korotus toteutetaan muuttamalla voimassaolevan lain erityiskorvauksen määrää koskevaa pykälää.
Keva toi lausunnossaan esille tekstien korjausehdotuksia esityksen pääasialliseen sisältöön, nykytilaa ja sen arviointia koskevaan jaksoon, pääasiallisia vaikutuksia koskevaan jaksoon. Korjaukset katsottiin tarpeellisiksi esityksen selkeyden ja oikeellisuuden sekä sen toimeenpanon kannalta. Esityksen tekstejä on muutettu Kevan korjausehdotusten mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että esitysluonnoksessa ei ole huomioitu työeläkejärjestelmään vuonna 2017 tehtyä kokonaisuudistusta. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa nostettiin 1955-1964 syntyneiden alinta vanhuuseläkeikää asteittain kolmen kuukauden vuosivauhtia siten, että vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytkettiin elinajan keskimääräiseen kehitykseen. Ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettava erityiskorvaus ei ole työeläke, vaikka siinä on joitain työeläkkeen piirteitä. Sen vuoksi esityksessä ei ole tässä yhteydessä tehty muutoksia ikärajoihin.
Ulkoasiainhallinnon virkamiesyhdistys UHVY ry, Ulkoasiainhallinnon Akavalaiset ry ja Ulkoministeriön puolisoyhdistys ULPU ry nostivat lausunnoissaan esille erilaisia korvausjärjestelmän kehittämiseen liittyviä näkökohtia, kuten erityiskorvauksen yläikärajan tarkastelu, nykyisten karenssi- ja yhdenjaksoisen asumisen vaatimusten muuttaminen sekä puolisoiden eläke- ja sosiaaliturvan menetysten todellinen kompensaatio. Lisäksi tuotiin esille, että erityiskorvausjärjestelmä tulisi korvata eräissä Euroopan maissa käytössä olevalla puolisoille maksettavalla palkalla. Esitetyt näkökohdat edellyttäisivät merkittäviä muutoksia erityiskorvausjärjestelmään, eikä niitä ollut mahdollista ottaa käsittelyyn tämän esityksen yhteydessä. Lisäksi ne liittyvät osittain ulkoministeriössä käytössä olevaan ulkomaan edustuksen korvausjärjestelmään, jonka uudistamistyö on käynnistynyt ulkoministeriön johdolla.
4 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Kuukausikorvauksen määräksi muutettaisiin 50 euroa vuodelta.
8 §. Kunnallisen eläkelaitoksen nimi päivitettäisiin Kevaksi ja ulkoasiainministeriön nimi ulkoministeriöksi.
9 §. Pykälää muutettaisiin siten, että korkeimman hallinto-oikeuden tilalle ylemmäksi muutoksenhakuasteeksi tulisi vakuutusoikeus. Erityiskorvausjärjestelmään liittyy työeläkejärjestelmän piirteitä, minkä vuoksi eläkejärjestelmän mukainen valitusprosessi olisi nykyistä käytäntöä toimivampi. Lisäksi päivitettäisiin Kunnallisen eläkelaitoksen nimi Kevaksi ja viittaus lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019).
10 §. Kunnallisen eläkelaitoksen nimi päivitettäisiin Kevaksi.
13 §. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahamäärä vastaisi palkkakertoimen arvoa 1,446 vuonna 2020.
Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2021.
Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan lain 4 §:n 2 momentissa säädettyä uutta erityiskorvauksen määrää sovellettaisiin myös lain voimaantulohetkellä maksussa oleviin erityiskorvauksiin lain voimaantulosta alkaen. Korotus maksussa oleviin erityiskorvauksiin tehtäisiin siten, että 1 päivänä tammikuuta 2021 maksussa olevia erityiskorvauksia korotettaisiin prosenttiluvulla 29.
Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2021 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Esitys nostaa ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavien erityiskorvausten rahamäärää. Vuonna 2019 korvausmeno oli yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Mikäli korotus tehdään ehdotetulla tavalla eli maksussa olevan erityiskorvauksen määrää nostetaan 29 prosentilla, vuotuinen korvausmeno kasvaa noin 700 000 euroa vuoden 2020 indeksitasossa.
Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Esityksen tavoitteena on täydentää ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoiden eläketurvaa korottamalla erityiskorvauksen määrää. Tämän odotetaan edistävän ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoiden osalta sukupuolten tasa-arvoa työelämässä sekä täydentävän toistuvien ulkomaanedustukseen siirtymisten aiheuttamia aukkoja eläketurvassa. Edellä esitetyillä perusteilla lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Ponsi
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Laki ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 §:n 2 momentti, 8 — 10 § ja 13 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 925/2010 seuraavasti:
4 §Kuukausikorvauksen määrä on 50 euroa vuodelta.
8 §Erityiskorvauksen myöntää ja maksaa Keva. Korvaushakemus on tehtävä kirjallisesti Kevan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä 1 §:ssä tarkoitetusta asumisesta ulkoministeriön antama selvitys ja muu Kevan määräämä selvitys. Keva maksaa erityiskorvauksen kuukausittain määrääminään maksupäivinä.
9 §Kevan päätökseen erityiskorvausta koskevassa asiassa saa hakea muutosta siten kuin haetaan muutosta Kevan eläkehakemukseen antamasta päätöksestä. Muutoksenhakuun annetusta päätöksestä saa edelleen valittaa vakuutusoikeuteen siten kuin laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) säädetään.
10 §Jos Keva on tehnyt esityksen erityiskorvausta koskevan lainvoimaisen päätöksen poistamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää erityiskorvauksen maksamisen tai maksaa erityiskorvauksen sen suuruisena kuin poistoesityksen mukaan on pidettävä oikeana.
13 §Edellä 4 §:n 2 momentissa säädetty rahamäärä vastaa työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetun palkkakertoimen arvoa 1,446 vuonna 2020.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lain 4 §:n 2 momentin mukaista korotettua erityiskorvauksen määrää sovelletaan tämän lain voimaantulohetkellä maksussa oleviin erityiskorvauksiin lain voimaantulosta alkaen. Korotus maksussa oleviin erityiskorvauksiin tehdään siten, että 1 päivänä tammikuuta 2021 maksussa olevia erityiskorvauksia korotetaan prosenttiluvulla 29.
Helsingissä 29.10.2020
Pääministeri
Sanna Marin
Kuntaministeri
Sirpa Paatero