Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 28/2020
Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen Pankin henkilöstön eläketurvaa ja sen toimeenpanoa koskeviksi laeiksi

StVM 8/2020 vp HE 28/2020 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisten alojen eläkelakia, Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia, Kevasta annettua lakia sekä kahdeksaa muuta lakia. Suomen Pankin henkilöstöä koskevien työeläkeasioiden toimeenpano ehdotetaan siirrettäväksi Kevan hoidettavaksi. Samalla Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan sisällöstä säädettäisiin Suomen Pankin eläkesäännön sijaan julkisten alojen eläkelaissa. Esityksellä ei olisi vaikutusta eläkkeiden rahoitukseen eikä eläke-etuuksiin.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2021.

PERUSTELUT

1 Asian tausta ja valmistelu

1.1 Tausta

Valtiokonttori hoiti Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpanon vuosina 2005─2010. Valtion henkilöstön eläketurvan toimeenpano siirrettiin Kevaan vuoden 2011 alusta. Tämän jälkeen valmisteltiin evankelis-luterilaisen kirkon, kansaneläkelaitoksen (Kela) ja Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan siirtoa Kevaan. Siirto toteutettiin evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan osalta vuoden 2012 alusta. Suomen Pankin eläketurva päätettiin siinä vaiheessa jättää muutoksen ulkopuolelle. Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon on hoitanut yksityinen palveluntuottaja vuodesta 2011 alkaen. Palveluntuottaja ilmoitti keväällä 2019, ettei se voi tuottaa eläkepalveluita nykyisellä palvelu- ja toimintamallilla Suomen Pankille enää vuoden 2020 jälkeen.

Suomen Pankki arvioi pitkän aikavälin vaihtoehdot henkilöstönsä eläketurvan järjestämiseksi eläkkeet turvaavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Selvityksen perusteella asetettiin tavoitteeksi Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan siirtäminen julkisten alojen eläkelain piiriin ja toimeenpanon siirtäminen Kevan hoidettavaksi eläketurvan rahoituksen jäädessä Suomen Pankin vastuulle. Suomen Pankin aloitteesta käynnistettiin syksyllä 2019 hallituksen esityksen valmistelu sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön johdolla.

1.2 Valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Valmisteluun ovat osallistuneet Suomen Pankki, Keva ja Eläketurvakeskus. Eläketurvan hoidon järjestämistä koskevia muutoksia on käsitelty Suomen Pankin yhteistoimintakokouksissa vuosina 2019─2020 neljä kertaa. Valmistelutyöhön Suomen Pankissa on lisäksi osallistunut Suomen Pankin henkilöstöyhdistys ry:n nimeämä henkilöstön edustaja.

Esitykseen on pyydetty lausunnot Kevalta, Suomen Pankilta, Eläketurvakeskukselta, Työeläkevakuuttajat TELA:lta, Suomen Pankin Henkilöstöyhdistys SPHY ry:ltä, KT Kuntatyönantajat ry:ltä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisen alan unioni JAU ry:ltä ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:ltä.

2 Nykytila ja sen arviointi

Nykyisin Suomen Pankin johtokunta tekee yksittäiset eläkepäätökset. Palveluntuottaja valmistelee eläkepäätökset Suomen Pankille ja vastaa eläkkeiden maksatuksesta. Suomen Pankki perii työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja vastaa eläkkeiden hoidon kustannuksista ja rahoituksesta.

Suomen Pankin eläkejärjestelmän perussäännökset ovat Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 58 § sekä 58 a ja b §:ssä. Lisäksi eduskunnan pankkivaltuuston toimivallasta eläke- ja perhe-eläkesäännön vahvistamiseksi on säädetty Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:ssä. Finanssivalvonta on osa Suomen Pankkia ja siten edellä mainitut säännökset koskevat Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan palveluksessa olevaa henkilöstöä. Eläketurvan sisältö määräytyy edellä mainitun Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 58 §:n ja 1.1.2007 voimaan tulleen eläkesäännön perusteella. Suomen Pankin eläkesääntö on vuodesta 1998 alkaen viitannut lähes kokonaan valtion eläkelakiin (1295/2006), joka 2017 kumottiin julkisten alojen eläkelain (81/2016) säätämisen takia. Suomen Pankin henkilöstön eläketurva on lähes vastaava kuin julkisten alojen eläkelain mukainen eläketurva. Erot julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläketurvaan ovat suhteellisen vähäisiä ja koskevat useimmiten vanhoja eri eläkeuudistusten yhteydessä suojattuja palvelussuhteita.

Eläkeuudistuksen yhteydessä 2017 Suomen Pankin yleistä eläkeikää alhaisempaa 60 vuoden eläkeikää korotettiin Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 58 b §:ssä siten, että eläkeikä nousee 1958─1965 syntyneillä ikäryhmillä 3 kuukauden vuosittaisena nousuna. Poikkeuksia julkisten alojen eläkelain säännöksiin ovat mm. tiettyjen henkilöryhmien alemmat vanhuuseläkeiät, eläkkeiden rahoitus, eläkehallinto sekä säännökset tietojen saamisesta ja salassapidosta. Suomen Pankin eläketurvaan ei myöskään sovelleta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Päätöksistä on valitusoikeus ainoastaan vakuutusoikeuteen Suomen Pankin johtokunnan käsittelyn ja itseoikaisumahdollisuuden arvioinnin jälkeen.

Vuonna 2019 Suomen Pankin eläkejärjestelmän piirissä oli 631 henkilöä. Eläkkeensaajia oli 1338 henkilöä. Suomen Pankin vastuulla on lisäksi vapaakirja 2960 henkilön työeläketurvasta.

Suomen Pankki, sen henkilöstön eläkejärjestelmä mukaan lukien, toimii eduskunnan valvonnan alaisena. Eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut vahvistavat eläkesäännön ja valvovat pankin eläkevastuun hoitamista vahvistaessaan pankin tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen. Eduskunnan valitsemat Suomen Pankin tilintarkastajat toimittavat Suomen Pankin tilintarkastuksen. Lisäksi Euroopan unionin neuvoston hyväksymillä tilintarkastajilla on oikeus tarkastaa Suomen Pankin kirjanpito ja tilit Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä ilmenevällä tavalla.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleeseen julkisten alojen eläkelakiin yhdistettiin julkisalan henkilöstön eläkelaeista valtion eläkelaki, kunnallinen eläkelaki (549/2003), evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (261/2008) sekä Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa (731/2001) olleet säännökset Kelan toimihenkilöiden eläketurvasta. Julkisten alojen eläkelain voimaantullessa aiemmat eläkelait kumoutuivat. Eläketurvan sisältöön ei tehty asiasisällöllisiä muutoksia, koska kuntien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvaa koskevien säännösten sisältö oli jo pitkälti yhteneväinen.

Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos, jonka lakisääteisenä tehtävänä on toimeenpanna julkisten alojen eläkelain mukaista kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilöstön eläketurvaa.

3 Tavoitteet

Tavoitteena on järjestää Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano tehokkaalla ja pitkällä aikavälillä kestävällä sekä eläke-etuudet turvaavalla tavalla. Lisäksi tavoitteena on siirtää Suomen Pankin henkilöstön eläketurvaa koskevat Suomen Pankin eläkesäännössä olevat määräykset julkisten alojen eläkelakiin ja eläketurvan toimeenpano Kevan vastuulle säilyttäen samalla eläketurvan rahoitusvastuu Suomen Pankilla.

4 Ehdotukset ja niiden vaikutukset

4.1 Keskeiset ehdotukset

Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädettäisiin jatkossa julkisten alojen eläkelaissa Suomen Pankin eläkesäännön sijaan. Muutoksilla ei olisi vaikutuksia Suomen Pankin henkilöstön eläke-etuuksiin. Kaikki ehdotetut muutokset koskevat myös Suomen Pankin yhteydessä toimivan Finanssivalvonnan henkilöstöä.

Suomen Pankin henkilöstön eläketurva on lähentynyt vähitellen valtion eläketurvaa ja vuodesta 2007 alkaen se on määräytynyt soveltuvin osin valtion eläkelain ja sittemmin julkisten alojen eläkelain mukaisesti. Aiemmat eläke-etuudet turvattaisiin soveltamalla aiemmin voimassa olleita lakeja ja eläkesääntöä niiden voimassa ollessa karttuneiden eläkkeiden osalta. Henkilöstön oikeusturva paranisi siltä osin, että jatkossa muutoksenhaku eläkepäätöksiin olisi julkisten alojen eläkelain mukainen eli eläkepäätöksestä valitettaisiin ensin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä vakuutusoikeuteen.

Esityksessä ehdotetaan Suomen Pankin eläketurvan toimeenpano siirrettäväksi Kevan hoidettavaksi. Muutoksen jälkeen Keva tekisi Suomen Pankin eläkkeitä koskevat päätökset ja vastaisi niiden maksatuksesta. Suomen Pankki vastaisi jatkossakin työntekijän työeläkevakuutusmaksun kantamisesta sekä eläkkeiden hoidon kustannuksista ja rahoituksesta.

Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden rahoitukseen ei ehdoteta muutoksia. Suomen Pankin tehtävänä olisi muutoksen toteuduttua eläkemaksuprosentin vahvistaminen, työnantajan- ja työntekijän eläkemaksujen periminen ja maksujen edelleen siirtäminen pankin eläkerahastoon sekä vuotuisen eläkemenon budjetointi.

Kevalle siirtyisi Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpanoon liittyvä toimivalta. Keva huolehtisi kaikista Suomen Pankin henkilöstön eläkkeisiin liittyvistä toimeenpanotehtävistä. Näitä tehtäviä ovat muun muassa henkilöasiakkaiden ennakkopalvelut, eläkehakemusten käsittely ja eläkepäätösten antaminen sekä eläkkeiden maksaminen. Keva hoitaisi myös aktuaaripalvelut. Suomen Pankki maksaisi Kevalle eläketurvan hoidosta omakustannushintaisen korvauksen.

Suomen Pankin eläketurvan toimeenpano ei olisi pankkivaltuuston välittömässä valvonnassa, sillä kyse on Suomen Pankin ulkopuolella toteutettavasta henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta. Keva on julkinen viranomainen ja siten se noudattaa hyvän hallinnon ja taloudenhoidon periaatteita. Keva varmistaisi osana omaa sisäistä valvontaansa, että Suomen Pankin eläkejärjestelmän tehtävät hoidetaan lainmukaisella ja asiallisella tavalla. Lisäksi valtiovarainministeriön asettamat tilintarkastajat tarkastaisivat myös Suomen Pankkia koskevien tietojen oikeellisuuden. Myös Kevan yleisvalvonta, mukaan lukien eläketurvan toimeenpanossa noudatettavien menettelytapojen valvonta, kuuluu valtiovarainministeriölle.

4.2 Pääasialliset vaikutukset

4.2.1 Taloudelliset vaikutukset

Esitys ei vaikuta Suomen Pankin henkilöstön eläke-etuihin eikä eläkemenoon. Suomen Pankin taseessa on eläkevaraus eläkevastuiden kattamiseksi. Eläkevastuiden katteena olevien varojen sijoittaminen säilyisi edelleen Suomen Pankin vastuulla ja varat olisivat edelleen Suomen Pankin taseessa.

Vaikutukset kohdistuvat pelkästään Suomen Pankin työeläketurvan toimeenpanoon ja hallintoon. Toimeenpanon ja hallinnon kustannukset alenevat. Vuosina 2015─2019 Suomen Pankin eläkejärjestelmän toimeenpanon kustannukset ovat olleet keskimäärin noin 500 000 euroa vuodessa.

Suomen Pankin eläkeasioiden hoitamisesta aiheutuisi runsaan sadan alkavan eläkkeen sekä noin 1 350 maksettavan eläkkeen volyymeillä Kevan arvion mukaan noin 250 000 euron vuotuiset kustannukset sekä noin 500 000 euron siirtymävaiheen kustannukset. Suomen Pankille syntyisi täten siirtymävaiheen jälkeen noin 250 000 euron vuotuinen säästö.

Keva hoitaa jo lähes kokonaan julkisen alan työeläkkeiden toimeenpanon, millä saadaan huomattavia säästöjä, kun samanlaisia tietojärjestelmiä ei tarvitse kehittää eri laitoksissa erikseen. Samoin säästetään tietojärjestelmien ylläpitokustannuksissa. Koska julkisten alojen ja Suomen Pankin eläkejärjestelmät ovat etuuksien osalta lähes identtiset, voidaan samoja tietojärjestelmiä käyttää Kevassa näiden eläkejärjestelmien hoitoon.

4.2.2 Organisaatioon ja henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset

Suomen Pankki ei olisi muutosten jälkeen enää eläkelaitos. Järjestelyllä on Suomen Pankissa vähäisiä tehtävien muutosvaikutuksia 2─3 virkamiehen tehtävien osalta, mutta ei muita henkilöstövaikutuksia. Koska eläkepäätöksiä ei enää tehtäisi Suomen Pankissa, eläkepäätösten käsittelyyn liittyvää työtä poistuisi Suomen Pankista arviolta noin 0,1 henkilötyövuoden verran. Eläke- ja kuntoutusasioiden yhteyshenkilöt sekä eläkkeiden rahoituksesta vastaavat henkilöt Suomen Pankissa jatkavat samoin kuin ennen muutosta.

Tehtävien siirrosta ei aiheudu muutoksia Kevan organisaatioon tai henkilöstön määrään. Sillä on jonkin verran vaikutuksia henkilöstön työtehtäviin.

5 Muut toteuttamisvaihtoehdot

Suomen Pankin kilpailuttaessa eläkepalvelunsa hoidon vuonna 2010 vain yksi palveluntuottaja jätti tarjouksen ja palvelut hankittiin siltä. Tämäkään palveluntuottaja ei voi tuottaa eläkepalveluita Suomen Pankille vuoden 2020 jälkeen.

Keväällä 2019 Suomen Pankissa arvioitiin pitkän aikavälin vaihtoehdot Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan järjestämiseksi eläkkeet turvaavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Arvioitavana oli nykymalli, siirtyminen yksityisten alojen työeläkejärjestelmään, toimeenpanon siirto Kevaan ja eläkesäätiön perustaminen. Selvityksen yhteydessä kuultiin asiantuntijoita Eläketurvakeskuksesta, Finanssiala ry:stä, Kevasta, Eläkesäätiöyhdistys ─ ESY ry:stä ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala laati lisäksi Suomen Pankille selvityksen eri toteutusvaihtoehdoista.

Muiden nykymallia vastaavia palveluja tarjoavien yritysten lukumäärä on erittäin rajallinen eikä ole syytä olettaa, että pitkäaikaisia hinnaltaan kohtuullisia sopimuksia olisi tehtävissä, minkä takia tätä vaihtoehtoa ei pidetty tavoiteltavana. Eläkesäätiön perustaminen puolestaan ei olennaisesti muuttaisi nykymallin taloudellisia vaikutuksia eikä muuttaisi tekniseen toimeenpanoon liittyviä ongelmia, minkä takia myöskään tätä vaihtoehtoa ei pidetty tavoiteltavana.

Julkisten alojen eläkelain piiriin siirtymiseen voitiin selvitysten ja kuulemisten perusteella todeta liittyvän vähemmän haasteita kuin yksityiseen työeläkejärjestelmään siirtymiseen. Tekniseltä kannalta julkisten alojen eläkelain piiriin siirtyminen olisi merkittävästi yksinkertaisempi ja toteutettavissa siirrolle asetetussa aikataulussa. Julkisten alojen eläkelain piiriin siirtymisessä olisi myös mahdollista säilyttää eläkkeiden rahoitusvastuu Suomen Pankilla, eikä sen yhteydessä olisi tarvetta siirtää kertynyttä perus- ja lisäturvaa vastaavaa määrää omaisuutta vastaanottavaan järjestelmään. Lisäksi siirtoa julkisten alojen eläkelain piiriin puoltaa se, että Suomen Pankki on osa julkista sektoria ja näiden järjestelmien mukaiset eläketurvat ovat jo nyt sisällöllisesti lähellä toisiaan.

Kuulemisten ja Rantalan selvityksen perusteella siirtoa julkisten alojen eläkelain piiriin ja Kevan hoidettavaksi pidettiin toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona. Tämä malli turvaisi parhaiten operatiivisten riskien ehkäisyn sekä palvelutuotannon ja eläkeosaamisen jatkuvuuden.

6 Lausuntopalaute

Lausunto pyydettiin yhdeksältä taholta ja näistä kuusi antoi lausunnon. Lisäksi valtiovarainministeriö antoi lausunnon. Lausunnoista viisi kannatti esitystä ja kaksi totesi, että heillä ei ole lausuttavaa. Yhtäkään muutosehdotusta esitykseen ei tehty.

7 Säännöskohtaiset perustelut

7.1 Julkisten alojen eläkelaki

1 §. Lain tarkoitus. Pykälässä säädetään lain tarkoituksesta. Julkisten alojen eläkelaissa säädetään Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan eläketurvasta. Siinä ehdotetaan säädettäväksi myös Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvasta.

3 §. Keskeiset määritelmät. Pykälän 1 momentin 3 kohdan julkisen työnantajan määritelmään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankki.

117 §. Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät. Pykälässä säädetään niin sanotun viimeisen eläkelaitoksen tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa.

Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei voimassa olevan lain mukaan sovelleta käsiteltäessä Suomen Pankin henkilöstön eläkeasioita. Tätä ei ole tarkoitus muuttaa tietojärjestelmäkustannuksiin ja aikatauluun liittyvistä syistä, vaikka Suomen Pankin eläketurvan toimeenpano ehdotetaan jatkossa hoidettavaksi Kevassa. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä noudatettaisiin näin ollen jatkossakin, kun Keva hoitaa kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioita, mutta ei Kevan hoitaessa Suomen Pankin eläkeasioita. Siten myöskään säännöksiä päätösyhdistelmästä ei sovellettaisi jatkossakaan Suomen Pankin palveluksessa olevien eläkkeisiin. Momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläkesäännön kumoamisesta johtuva teknisluonteinen viittaussäännöksen muutos.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 3 momentti, jossa säädettäisiin, että julkisten alojen eläkelain 7 lukua sovellettaessa ei otettaisi huomioon Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita. Säännös on tarpeen, jotta nämä työansiot eivät vaikuttaisi jatkossakaan siihen, missä tapauksissa Keva hoitaisi viimeisen eläkelaitoksen tehtävät.

166 §. Työnantajan eläkemaksu. Pykälä sisältää informatiivisen viittauksen eri julkisten sektorien eläkkeiden rahoituksesta säädettyihin lakeihin. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus Suomen Pankin virkamiehistä annettuun lakiin.

167 §. Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen. Pykälässä säädetään, miten julkisten alojen eläkelain 83 ja 84 §:ssä säädetyt tulevan ajan kustannukset jakautuvat eri julkisten toimijoiden välillä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankki.

7.2 Laki Suomen Pankin virkamiehistä

33 §. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta muutoksenhausta työntekijän eläkemaksua koskevaan päätökseen, sillä eläkettä koskeviin päätöksiin sovellettaisiin julkisten alojen eläkelakia ja sen 9 luvun säännöksiä muutoksenhausta.

33 a §. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, sillä eläkettä koskevaan muutoksenhakuun sovellettaisiin julkisten alojen eläkelakia.

33 c §. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus 33 a §:ään, joka edellä todetuin tavoin kumotaan.

58 §. Suomen Pankin virkamiesten eläketurvasta säädettäisiin 1 momentin mukaan julkisten alojen eläkelaissa. Suomen Pankin virkamiesten eläketurva määräytyy nykyisin lähes täysin samojen perusteiden mukaan kuin valtion eläketurva. Eläketurvasta on nykyisin säädetty tarkemmin Suomen Pankin eläkesäännössä. Voimassa olevassa eläkesäännössä ei ole nyt karttuvien eläkkeiden osalta määräyksiä, jotka poikkeaisivat julkisten alojen eläkelaista, eikä eläkesääntöä ole tarpeen enää mainita 58 §:ssä. Eläkesääntö poikkeaa kuitenkin joltain osin julkisten alojen eläkelain voimaantuloa edeltävän palveluksen osalta julkisten alojen eläkelaista nykytilan arviota koskevassa luvussa 2 kuvatuin tavoin. Jotta aikaisempi eläketurva säilyisi, ehdotetaan julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädettäväksi, että eläkesäännön määräyksiä noudatetaan lain voimaantuloa edeltävään palvelukseen. Sääntely vastaisi menettelyä, jota on sovellettu muiden eläkelakien kumoamisen ja julkisten alojen eläkelain säätämisen yhteydessä.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lisäksi, että Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano ja rahoitus kustannettaisiin edelleen Suomen Pankin varoista. Eläketurvan hoidon ja eläkemenoja koskevien kustannusten korvaamisesta säädettäisiin laissa Kevasta annetun lain muuttamisesta.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan siirrettäväksi voimassa olevaan Suomen Pankin eläkesääntöön sisältyvä säännös. Sen mukaan Suomen Pankin työttömyyskorvauksesta solmitun virkaehtosopimuksen mukaiset etuudet rinnastetaan julkisten alojen eläkelain 87 §:ää sovellettaessa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiseen ansioon suhteutettuun päivärahaan. Työttömyyskorvauksesta solmitussa Suomen Pankin virkaehtosopimuksessa ovat säännökset työttömyyspäivärahasta ja sen muuttamisesta ns. jatkuvaksi korvaukseksi sopimuksen mukaisissa erityistilanteissa.

58 a §. Suomen Pankin eläketurvan hoitamiseksi säädetyt tiedonsaantioikeutta koskevat säännökset kumottaisiin, sillä tiedonsaantiin sovellettaisiin julkisten alojen eläkelain 10 lukua.

58 b §. Pykälä kumottaisiin ja sen sisältämät säännökset eläkeiän nostamisesta ehdotetaan siirrettäväksi julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen.

7.3 Laki Kevasta

2 §. Kevan tehtävät. Pykälässä säädetään Kevan tehtävistä. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano. Samalla ehdotetaan poistettavaksi sektorikohtaiset rajaukset työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvän toiminnan osalta.

6 §. Yleinen valvonta. Pykälän 3 momentissa säädetään, että valtiovarainministeriö asettaa tilintarkastajan Kevaan. Säännöstä perusteltiin hallituksen esityksessä 4/2010 vp. sillä, että valtion on voitava varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, kun Keva ehdottaa valtiovarainministeriölle eläketurvan hoitamisen korvauksena maksettavan summan ja valtion eläkemenon. Evankelis-luterilaisen kirkon ja kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoidon siirtyessä Kevan hoidettaviksi, valtiovarainministeriön asettaman tilintarkastajan tarkastusoikeus laajennettiin koskemaan myös kirkon ja kansanelälaitoksen henkilöstön eläkkeiden hoitoa Kevassa. Jotta myös Suomen Pankki voisi varmistua Kevan ilmoittamien summien oikeellisuudesta, ehdotetaan, että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi myös Suomen Pankkia koskevien tietojen oikeellisuuden. Koska Kevaan ei ole tarkoituksenmukaista asettaa jo olemassa olevien tilintarkastajien lisäksi enempää tilintarkastajia, ehdotetaan että valtiovarainministeriön tilintarkastaja tarkastaisi tilit myös Suomen Pankin osalta. Suomen Pankki maksaisi oman osuutensa tästä tilintarkastuksesta. Pykälään tehtäisiin lisäksi tekninen muutos muuttamalla työttömyysvakuutusrahaston sijalle työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus.

24 §. Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkemenojen maksu ja Kevan kustannusten korvaus. Pykälässä säädetään siitä, kuinka valtio, Kirkon eläkerahasto ja Kansaneläkelaitos maksavat eläkemenonsa maksamiseen tarvittavan summan Kevalle ja kuinka Kevan saama kustannusten korvaus maksetaan. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että samoja periaatteita noudatettaisiin Suomen Pankin eläketurvan hoidossa. Suomen Pankkikin maksaisi Kevalle omakustannushintaisen korvauksen tehtävän hoidosta, kuten eläkepäätös- ja maksatusvolyymia vastaavan osuuden toiminnan kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista, pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden poistoista sekä kokonaan vain Suomen Pankin tarpeita palvelevien toimintojen kustannukset ja investoinnit. Valtiovarainministeriö vahvistaisi siirrettävien rahasummien suuruudet ja ajankohdat. Tarkoituksena on, että se pyytäisi ennen vahvistamista asiasta lausunnon myös Suomen Pankilta. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin yksityiskohdista. Kirkon keskusrahasto on muutettu lailla 1602/2015 kirkon eläkerahastoksi. Pykälää ehdotetaan tarkistettavaksi teknisesti siten, että kirkon keskusrahaston tilalle muutetaan kirkon eläkerahasto.

Pykälän 3 momentin mukaan valtiovarainministeriö, kirkon eläkerahasto ja Kansaneläkelaitos arvioivat eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että myös Suomen Pankki osallistuisi tähän arviointiin.

7.4 Työntekijän eläkelaki

3 §. Työeläkelait. Pykälän 2 momentissa on lueteltu julkisten alojen työeläkelait. Pykälän 2 momentin 3 kohta ehdotetaan kumottavaksi. Suomen Pankin henkilöstön eläkkeistä säädettäisiin jatkossa julkisten alojen eläkelaissa eläkesäännön sijaan. Eläkesääntöä ei kumota nyt säädettävällä lailla, vaan se jää eduskunnan pankkivaltuuston tehtäväksi lain vahvistamisen jälkeen Suomen Pankista annetun lain 11 §:n nojalla.

107 §. Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla. Pykälässä säädetään toimivaltaisen eläkelaitoksen määräytymisestä ja tehtävistä tilanteissa, joissa työntekijällä tai yrittäjällä on vakuutettua työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien mukaisen työn tai yrittäjätoiminnan lisäksi yhdessä tai useammassa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyyn kuuluvassa julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa palvelussuhteessa.

Pykälän 2 momentissa säädetään tilanteista, joissa viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei noudateta. Viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä ei voimassa olevan lain mukaan sovelleta käsiteltäessä Suomen Pankin henkilöstön eläkeasioita. Tätä soveltamisalaa ei ole tarkoitus muuttaa järjestelmäkustannus- ja aikataulullisista syistä, vaikka Suomen Pankin eläketurva ehdotetaan jatkossa hoidettavaksi Kevassa. Siten viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä noudatetaan, kun Keva hoitaa kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkeasioita, mutta ei Kevan hoitaessa Suomen Pankin eläkeasioita. Siten myöskään säännöksiä päätösyhdistelmästä ei sovelleta jatkossakaan Suomen Pankin palveluksessa olevien eläkkeisiin. Momentin viittaussäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomen Pankin eläkesäännön sijasta viitataan julkisten alojen eläkelain 1 §:ään.

107 b §. Työansioihin luettavat ansiot. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että vaikka Suomen Pankin henkilöstön eläketurva vakuutetaan julkisten alojen eläkelain mukaan, Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon sovellettaessa 107 ja 107 a §:ssä olevia säännöksiä viimeisen eläkelaitoksen määräytymisestä.

178 §. Eläkelaitoksen vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälässä säädetään eläkelaitosten keskinäisestä vastuusta palkattomien aikojen perusteella karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälän 1 momentissa olevassa luettelossa eritellään, miten eri tahot vastaavat julkisten alojen eläkelain mukaan vakuutettujen työansioiden mukaisesta osuudesta työansioiden mukaisessa suhteessa. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 kohta Suomen Pankin rahoitusvastuusta, jotta rahoituksen nykytilanne säilyisi riippumatta siitä, että Suomen Pankin työeläkkeiden toimeenpano siirtyisi Kevalle.

182 §. Työllisyysrahaston osuus työeläkekustannuksista. Pykälässä säädetään maksusta, jonka Työllisyysrahasto maksaa Eläketurvakeskukselle työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvan vastuun ja kulujen kattamiseksi. Pykälän 1 momentin 6 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että kohdassa ei viitattaisi enää Suomen Pankin eläkesääntöön ja lisäksi täsmennettäisiin siltä osin, että vaikka Suomen Pankki ei toimisi jatkossa enää eläkelaitoksena, Suomen Pankki vastaisi jatkossakin työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta syntyneestä vastuusta ja kuluista siltä osin kuin Suomen Pankki vastaa julkisten alojen eläkelain mukaisesta eläketurvasta henkilöstölleen.

183 §. Kustannusten selvittely. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon siirtymisestä johtuvat teknisluontoiset muutokset, jotta Eläketurvakeskus selvittäisi työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäisen vastuun momentissa tarkoitetuista kustannuksista nykyistä vastaavalla tavalla esityksessä ehdotetusta muutoksista huolimatta. Nykyisin voimassa olevan momentin mukaan Suomen Pankin vastuu toimeenpanevana eläkelaitoksena on sisältynyt momentin ensimmäiseen lauseeseen, jossa säädetään työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivista eläkelaitoksista. Jotta kustannustenjaon näkökulmasta tilanne ei muuttuisi Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanon siirtyessä Kevalle, ehdotetaan momentin loppuun lisättäväksi säännös, jolla täsmennetään säännöksiä Kevan vastuusta Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanijana kustannustenjaon näkökulmasta ottaen huomioon, että Suomen Pankki ei jatkossakaan kuuluisi viimeisen eläkelaitoksen menettelyn piiriin. Säännöksen mukaan kustannusten selvittelyssä huomioidaan se osuus Kevan maksamista kustannuksista, jolla Suomen Pankki vastaa henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta. Momentti vastaisi kustannustenjaon osalta nykytilannetta, vaikka rahaliikenteeseen tulisikin muutos eli Suomen Pankin kustannusten selvittelyssä otettaisiin huomioon jatkossakin, mitä lain 178, 180 ja 182 §:ssä sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 8 §:ssä on säädetty. Pykälän 1 momentissa sekä jäljempänä 2─4 momentissa olevilla säännöksillä eläkelaitoksesta, tarkoitetaan myös Suomen Pankkia.

184 §. Päätös kustannusten jakamisesta. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi Suomen Pankin eläketurvan hoitamisen siirtymisestä Kevalle johtuva teknisluonteinen muutos. Suomen Pankin osalta toimittaisiin kustannustenjakoa koskevan päätöksen osalta samalla lailla kuin mitä voimassa olevassa momentissa on säädetty muiden Kevan toimeenpanon piiriin kuuluvien toimijoiden (esim. valtio, Kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos) osalta. Eläketurvakeskus antaisi kustannustenjakoa koskevan päätöksen Kevalle eriteltynä niin, että päätöksessä näkyvät eri toimijoiden, myös Suomen Pankin, vastuulle tulevat kustannukset, kullekin niistä erikseen säädetyn rahoitusvastuun mukaisessa suhteessa.

7.5 Merimieseläkelaki

3 §. Työeläkelait. Pykälän 2 momentissa on lueteltu julkisten alojen työeläkelait. Pykälän 2 momentista ehdotetaan kumottavaksi Suomen Pankin eläkesääntöä koskeva säännös. Muutos vastaa TyEL:n 3 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta.

158 §. Eläkekassan vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin TyEL178 §:ään lisäämällä momenttiin uusi 5 kohta. Muilta osin momentti säilyy entisen sisältöisenä.

7.6 Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta

1 §. Pykälän 7 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä sekä pykälän johdantokappaleesta maininta eläkesäännöistä. Momentin nykyinen 8 kohta siirtyisi 7 kohdaksi.

4 §. Pykälän 1 ja 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininnat eläkesäännöistä, koska 1 §:ään ehdotetun muutoksen johdosta 1 §:ssä luetellut säädökset ovat kaikki laintasoisia säädöksiä.

7 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi maininta eläkesäännöstä, koska 1 §:ään ehdotetun muutoksen johdosta pykälässä luetellut säädökset ovat kaikki laintasoisia säädöksiä.

7.7 Laki kansaneläkelain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta

6 §. Työeläke. Pykälän 1 momentissa säädetään, mitä tässä laissa tarkoitetaan työeläkkeellä. Momentin 6 kohta ehdotetaan kumottavaksi, sillä siinä on maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä.

7.8 Laki Eläketurvakeskuksesta

1 §. Eläketurvakeskus. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi tekninen viittaussäännöksen muutos johtuen työntekijän eläkelain 3 §:n 2 momenttiin ehdotetusta muutoksesta.

5 §. Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen viittaussäännöksen muutos johtuen työntekijän eläkelain 3 §:n 2 momenttiin ehdotetusta muutoksesta. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momentti vastaisi esityksessä Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanoon ehdotetun muutoksen jälkeen asiasisällöltään Eläketurvakeskuksessa tehtävän kustannustenjaon nykytilaa.

7.9 Eläketukilaki

3 §. Eläketuen saamisen estävät sosiaalietuudet. Pykälän 1 momentin 3 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi maininta Suomen Pankin eläkesäännöstä. Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädetään jatkossa julkisten alojen eläkelaissa.

7.10 Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan kumoamisesta

2 §. Lain soveltamisala. Pykälän 1 momentin 7 kohta, jossa säädetään Suomen Pankin eläkesäännöstä, ehdotetaan kumottavaksi, koska Suomen Pankin henkilöstön eläketurvasta säädetään jatkossa julkisten alojen eläkelaissa.

7.11 Työttömyysturvalaki

4 §. Estävät sosiaalietuudet. Pykälän 2 momentin 5 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että kohdassa ei mainittaisi enää työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittua eläkesääntöä, koska Suomen Pankin eläkesääntö ehdotetaan muualla esityksessä poistettavaksi työntekijän eläkelain 3 §:stä.

8 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2021. Julkisten alojen eläkelakia sovellettaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on lain voimaantulon jälkeen. Aiempia valtion eläketurvaa koskevia säännöksiä sekä Suomen Pankin eläkesäännön määräyksiä sovellettaisiin lakien voimaantuloa edeltävään palvelukseen. Asiasta säädettäisiin julkisten alojen eläkelain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 3 momentissa. Näin ollen myös vuonna 2007 voimaan tulleen eläkesäännön määräykset tulisivat sovellettavaksi niiden aikaisten karttumien ja etuuksien osalta.

Eläketurvan toimeenpanoon liittyvät tehtävät ja niitä koskeva päätösvalta siirtyisivät Kevasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain voimaatulosta lukien Suomen Pankilta Kevalle. Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomen Pankin maksettavina olevat eläkkeet siirtyisivät Kevan maksettaviksi. Suomen Pankki hoitaisi kuitenkin lain voimaantulon jälkeen vielä verotukseen liittyvät vuosi-ilmoitukset vuonna 2020 maksettavien eläkkeiden osalta. Keva huolehtisi lain voimaantulohetkellä vireillä olevien eläkehakemusten käsittelystä loppuun sekä Suomen Pankin ennen lain voimaantuloa antamien päätösten mahdollisista oikaisuista, lausunnoista päätöksiä koskeviin valituksiin ja mahdollisista päätösten poistoesityksistä lain voimaantulosta alkaen. Suomen Pankin ennen lain voimaantuloa antamiin päätöksiin haettaisiin edelleen muutosta Vakuutusoikeudelta, mutta niitä koskevat lain voimaantulon jälkeen vireille tulevat valitukset toimitettaisiin Kevalle, joka antaisi niitä koskevat lausunnot ja harkitsisi, voidaanko päätös oikaista.

Kevasta annetun lain muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännöksen 4 momentissa säädettäisiin siitä, että lain 24 §:n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Suomen Pankki suorittaisi Kevalle vuonna 2021 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä kustannuksista, jotka aiheutuvat tehtäväsiirrosta. Tällaisia kustannuksia ovat vuosina 2019 ja 2020 Kevalle syntyvät kustannukset, jotka liittyvät tehtävien siirtoon valmistautumiseen ja jotka eivät sisälly 2021 käynnistyvään omakustannusarvolaskentaan. Näitä ovat esimerkiksi tietojärjestelmien konversio- ja muutoskulut.

Eduskunnan pankkivaltuusto vahvistaa ja tarvittaessa kumoaa Suomen Pankin eläkesäännön Suomen Pankista annetun lain 11 §:n nojalla. Nyt annettavalla lainsäädännöllä ei kumottaisi eläkesääntöä, vaan se jäisi pankkivaltuuston tehtäväksi.

9 Esityksen riippuvuus muista esityksistä

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi Kevasta annetun lain muuttamisesta (HE 102/2019 vp). Kyseisessä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevalain 6 §:n 3 momenttia. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi samaa momenttia.

10 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Erilaisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin henkilöitä koskevien eläkeasioiden käsittelyyn sisältyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käsitteelle ei löydy laista tarkkaa määritelmää. Hallituksen esityksessä laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta HE 30/1998 vp. todetaan muun muassa seuraavaa: ”Julkisen vallan käsitettä ei ehdoteta laissa määriteltäväksi. Käsitteelle ei olekaan annettavissa yleistä määritelmää. Sen keskeiseen sisältöön on katsottu kuuluvan puuttuminen hallintopäätöksellä tai tosiasiallisella toimella yksityisen oikeusasemaan. Julkisen vallan käyttönä pidetään myös etuuksien myöntämistä tai tutkintotodistuksen antamista.”

Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisella hallintotehtävällä lainkohdassa viitataan laajaan joukkoon hallinnollisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä.

Hallintolain (434/2003) 2 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan muun muassa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa. Lain perustelujen mukaan itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ovat oikeushenkilöitä, joiden järjestysmuodosta, toimielimistä ja tehtävistä säädetään niitä koskevissa säädöksissä. Ne suorittavat niin sanotun välillisen julkisen hallinnon tehtäviä. Itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia ovat muun muassa Suomen Pankki ja Keva.

Kevasta annetun lain (66/2016) 1 §:n mukaan Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos. Käsiteltäessä sitä edeltävää lakia, kunnallista eläkelakia, perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa eläkelaitoksen asemaan julkisten hallintotehtävien hoitajana. Valiokunnan kannanoton mukaan: ”Perustuslain 124 §:n tarkoituksena on rajoittaa julkisten hallintotehtävien osoittamista varsinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle (HE 1/1998 vp, s. 178/II). Varsinaiseen viranomaiskoneistoon perustuslain merkityksessä luetaan valiokunnan käsityksen mukaan valtion ja itsehallintoyhdyskuntien normaaliin organisaatioon kuuluvat viranomaiset sekä sellaiset itsenäiset laitokset kuin Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos, myös kunnallisen työmarkkinalaitoksen (aiempi sopimusvaltuuskunta) ja kunnallisen eläkelaitoksen tapaiset, lähtökohtaisesti kaikkien kuntien yhteiset erityistoimielimet. Valiokunta näin ollen päätyy siihen, että kunnalliseen eläkelaitokseen kohdistuvat suoraan perustuslain 21 §:n johdosta vaatimukset käsittelyn asianmukaisuudesta ja viivytyksettömyydestä sekä hyvän hallinnon takeiden turvaamisesta lailla.” Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan siirto Kevan hoidettavaksi täyttää siten perustuslain 124 §:n mukaiset edellytykset.

Perustuslain 91 §:n mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sen mukaan kuin lailla säädetään. Suomen Pankin asemasta ja tehtävistä säädetään Suomen Pankista annetussa laissa. Perustuslain 91 §:n mukaan eduskunnan valitsemat pankkivaltuutetut valvovat Suomen Pankin toimintaa.

Suomen Pankin ulkopuolella toteutettavaa henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa ei voida pitää sellaisena toimintana, joka kuuluisi eduskunnan asettamien valtuutettujen valvontavelvollisuuden piiriin. Valtiovarainministeriön Kevaan asettama tilintarkastaja tarkastaisi Suomen Pankin eläkkeiden maksamista ja Kevan saamien kustannusten korvausta koskevien tietojen oikeellisuuden. Pankkivaltuutettujen Suomen Pankkiin kohdistama valvonta ei muuttuisi nykyisestä.

Esityksessä henkilöstön eläke-etuudet eivät muutu, joten esitystä ei ole tarpeen arvioida perustuslain omaisuudensuojasäännösten kannalta.

Edellä mainituilla perusteilla lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 1 §, 3 §:n 1 momentin 3 kohta, 117 §:n 2 momentti sekä 166 ja 167 § sekä

lisätään 117 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Lain tarkoitus

Tässä laissa säädetään työansioiden perusteella määräytyvästä Kevan jäsenyhteisön, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin palveluksessa olevan eläketurvasta.

3 §
Keskeiset määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


3) julkisella työnantajalla Kevan jäsenyhteisöä, valtiota, evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa, seurakuntayhtymää ja tuomiokapitulia, Kirkkohallitusta, Kansaneläkelaitosta sekä Suomen Pankkia;


117 §
Viimeisen eläkelaitoksen tehtävät

Jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana Suomen Pankin osalta 1 §:n, ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006), Ahvenanmaan maakuntalain tai sellaisen muun eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta 1 momentissa tarkoitettua viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä, Keva ratkaisee tämän lain osalta eläkeasian erikseen.

Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon tämän lain piiriin kuuluvina työansioina tätä lukua sovellettaessa.

166 §
Työnantajan eläkemaksu

Julkisten työnantajien eläkemaksuista säädetään Kevan jäsenyhteisöjen osalta Kevasta annetussa laissa, valtion osalta valtion eläketurvan rahoituksesta annetun laissa, evankelis-luterilaisen kirkon osalta evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa (68/2016), Kansaneläkelaitoksen osalta Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ssä sekä Suomen Pankin osalta Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 58 §:ssä.

167 §
Tulevan ajan kustannusten jakaantuminen

Edellä 83 ja 84 §:n mukaiset tulevan ajan kustannukset jakautuvat Kevan jäsenyhteisöjen, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin kesken siten, että kukin taho vastaa siitä osasta kustannuksia kuin työntekijän sen palveluksesta saama ansio on tulevan ajan ansioiden yhteismäärästä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Julkisten alojen eläkelakia sovelletaan eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2021 tai sen jälkeen sekä lain soveltamisalaan kuuluvassa Suomen Pankin palvelussuhteessa tehtyyn työhön 1 päivästä tammikuuta 2021.

Ennen tämän lain voimaantuloa päättyneisiin ja tämän lain voimaan tullessa jatkuviin Suomen Pankin palveluksiin sovelletaan ajalta ennen tämän lain voimaantuloa eläketurvan piiriin kuulumisen, eläkkeeseen oikeuttavan ajan, eläkkeen, eläkkeen karttuman ja eläkkeen laskennan osalta Suomen Pankin virkamiehistä annettua lakia (1166/1998), julkisten alojen eläkelakia, julkisten alojen eläkelain voimaanpanolakia (82/2016) ja Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla 15 päivänä joulukuuta 2006 annettua Suomen Pankin eläkesääntöä, sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1992 alkaneeseen Suomen Pankin palvelussuhteeseen sovellettava 60 vuoden eläkeikä nousee niin, että jos Suomen Pankin eläkesäännön mukainen eläkeikä täyttyy vuonna:

1) 2018, eläkeikää korotetaan kolmella kuukaudella;

2) 2019, eläkeikää korotetaan kuudella kuukaudella;

3) 2020, eläkeikää korotetaan yhdeksällä kuukaudella;

4) 2021, eläkeikää korotetaan vuodella;

5) 2022, eläkeikää korotetaan vuodella ja kolmella kuukaudella;

6) 2023, eläkeikää korotetaan vuodella ja kuudella kuukaudella;

7) 2024, eläkeikää korotetaan vuodella ja yhdeksällä kuukaudella;

8) 2025 tai sen jälkeen, eläkeikää korotetaan kahdella vuodella.

Edellä 4 momentissa tarkoitettu 60 vuoden eläkeikä voi kuitenkin nousta korkeintaan julkisten alojen eläkelain 10 §:n 2 ja 3 momentissa kullekin ikäluokalle säädetyn alimman vanhuuseläkeiän tasolle.


2.

Laki Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 33 a, 58 a ja 58 b §,

sellaisina kuin ne ovat, 33 a § laissa 891/2018, 58 a § laeissa 1231/2004 ja 915/2019 ja 58 b § laissa 1169/2016, sekä

muutetaan 33 §:n 1 momentti, 33 c §:n 3 momentti ja 58 §,

sellaisina kuin niistä ovat, 33 §:n 1 momentti laissa 19/2020 ja 33 c §:n 3 momentti laissa 891/2018, seuraavasti:

33 §

Päätökseen, jolla Suomen Pankki on antanut varoituksen, lomauttanut tai irtisanonut virkamiehen, purkanut virkasuhteen tai pidättänyt virkamiehen virantoimituksesta taikka ratkaissut sivutointa koskevan asian, samoin kuin 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettuun ja 33 d §:n 1 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).


33 c §

Suomen Pankin antamaan virkamiestä koskevaan muuhun kuin 1 momentissa ja 33 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

58 §

Suomen Pankin virkamiesten eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Suomen Pankin virkamiesten eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Suomen Pankin varoista.

Suomen Pankin työttömyyskorvauksesta solmitun virkaehtosopimuksen mukaiset etuudet rinnastetaan julkisten alojen eläkelain 87 §:ää sovellettaessa työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiseen ansioon suhteutettuun päivärahaan.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


3.

Laki Kevasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Kevasta annetun lain (66/2016) 2 §:n 1 momentin 1 kohta, 6 §:n 3 momentti ja 24 §,

sellaisina kuin niistä on 2 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 541/2019, seuraavasti:

2 §
Kevan tehtävät

Kevan tehtävänä on hoitaa:

1) julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaista kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpanoa ja henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvää toimintaa sekä muita mainitussa laissa säädettyjä tehtäviä;


6 §
Yleinen valvonta

Valtiovarainministeriö asettaa enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Keva on perinyt valtion ja kirkon työnantajan eläkemaksut valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja evankelis-luterilaisen kirkon rahoituksesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisina ja työntekijän eläkemaksut julkisten alojen eläkelain 168 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisina ja että eläkemaksut sekä siirtymämaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisina valtion eläkerahastolle ja että eläkemaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisena evankelis-luterilaiselle kirkolle. Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015).

24 §
Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkemenojen maksu ja Kevan kustannusten korvaus

Valtio, Kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki maksavat Kevalle ennakkoon eläke-etuuksien maksamiseen tarvittavan määrän. Jos toteutuneet kustannukset ylittävät tai alittavat arvioidun määrän, erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä.

Valtion eläkerahasto maksaa Kevalle korvauksen valtion palveluksesta karttuvaan eläketurvaan liittyvien tehtävien hoitamisesta. Myös Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki maksavat henkilöstönsä ja kirkon eläkerahasto evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa olevien henkilöiden eläketurvan hoitamisesta Kevalle korvauksen. Valtiovarainministeriö vahvistaa valtion eläkerahaston, kirkon eläkerahaston, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin Kevalle ennakkomaksuna maksettavan korvauksen euromäärän. Keva esittää valtiovarainministeriölle laskelman korvauksen määrästä. Korvauksen määrä lasketaan valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä tarkoitettua omakustannusarvoa vastaavasti. Korvaus maksetaan tasasuurina erinä kuukausittain kyseisen vuoden kustannusten määrää koskevan etukäteen tehtävän arvion perusteella. Jos toteutuneet kustannukset ylittävät tai alittavat arvioidun määrän, erotus otetaan jälkikäteen huomioon korjauseränä.

Valtiovarainministeriö, kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki arvioivat viiden vuoden välein eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta varten Kevan on toimitettava mainituille tahoille riittävät tiedot.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirrosta ja kustannusten korvaamisesta Kevalle.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Keva jatkaa vireillä olevien Suomen Pankin henkilöstöä koskevien eläkehakemusten käsittelyä lain voimaantulosta lukien.

Suomen Pankin ennen tämän lain voimaantuloa antamaan eläkepäätökseen haetaan muutosta tämän lain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Keva huolehtii tämän lain voimaantulosta lukien muutoksenhakuun liittyvistä julkisten alojen eläkelain 9 luvussa tarkoitetuista eläkelaitoksen tehtävistä.

Tämän lain 24 §:n 2 momentissa säädetyn korvauksen lisäksi Suomen Pankki suorittaa Kevalle vuonna 2021 korvauksen ennen tämän lain voimaantuloa syntyneistä sellaisista kustannuksista, jotka Kevalle aiheutuu tällä lailla säädetystä Suomen Pankin eläketurvan toimeenpanotehtävien siirtämisestä. Korvaus lasketaan omakustannusarvoa vastaavasti siten, kuin 24 §:n 2 momentissa säädetään. Korvausten suuruuden perusteet ja maksuajankohdat säädetään valtioneuvoston asetuksella.


4.

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:n 2 momentin 3 kohta,

sellaisena kuin se on laissa 69/2016,

muutetaan 107 §:n 2 momentti, 107 b §, 178 §:n 1 momentti, 182 §:n 1 momentin 6 kohta, 183 §:n 1 momentti ja 184 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 107 §:n 2 momentti laissa 69/2016, 107 b § laissa 634/2009, 178 §:n 1 momentti laissa 1247/2016, 182 §:n 1 momentin 6 kohta ja 183 §:n 1 momentti laissa 1468/2019 ja 184 §:n 1 momentti laissa 1247/2016, seuraavasti:

107 §
Työskentelyä sekä yksityisten että julkisten alojen työeläkelakien mukaisilla aloilla

Jos työntekijän työansioita on vakuutettu määrältään eniten kahden viimeisen kalenterivuoden aikana Suomen Pankin osalta julkisten alojen eläkelain 1 §:n, ortodoksisesta kirkosta annetun lain, Ahvenanmaan maakuntalain tai sellaisen muun eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta 1 momentissa tarkoitettua viimeisen eläkelaitoksen järjestelyä, yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos, Keva ja tässä momentissa tarkoitettua eläketurvaa toimeenpaneva eläkelaitos ratkaisevat kukin omalta osaltaan eläkeasian erikseen.

107 b §
Työansioihin luettavat ansiot

Määriteltäessä 106 §:n mukaista yksityisten alojen ratkaisevaa eläkelaitosta ja 107 a §:n mukaista viimeistä eläkelaitosta yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutettuihin työansioihin luetaan myös yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulo. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon julkisten alojen eläkelain piiriin kuuluvina työansioina 107 ja 107 a §:ää sovellettaessa.

178 §
Eläkelaitoksen vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta

Edellä 74 §:ssä tarkoitetuilta palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta vastaavat 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset yhteisesti eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Julkisten alojen eläkelain mukaan vakuutettujen työansioiden mukaisesta osuudesta vastaavat työansioiden mukaisessa suhteessa:

1) Keva sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään Kevasta annetun lain (66/2016) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa;

2) valtio sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain (67/2016) 1 §:ssä;

3) kirkon eläkerahasto sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetun lain (68/2016) 1 §:ssä;

4) Kansaneläkelaitos sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ssä;

5) Suomen Pankki sen mukaisesti kuin se vastaa henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta.


182 §
Työllisyysrahaston osuus työeläkekustannuksista

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto maksaa Eläketurvakeskukselle työeläkekustannusosuuden, jolla katetaan työttömyys- ja koulutusajan huomioon ottamisesta aiheutuvaa vastuuta ja kuluja:


6) Suomen Pankille siltä osin kuin se vastaa henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta;


183 §
Kustannusten selvittely

Eläketurvakeskus selvittää kalenterivuosittain, miten työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivien eläkelaitosten keskinäinen vastuu 174—181 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista ja 182 §:ssä tarkoitetusta Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuudesta edellisen kalenterivuoden ajalta jakautuu ottaen huomioon myös, mitä yksityisten alojen eläkelaitokset ja Keva ovat viimeisenä eläkelaitoksena toimiessaan maksaneet toisen eläkelaitoksen vastuulla olevaa eläkettä tai muuta etuutta. Tällöin viimeisenä eläkelaitoksena toimineen Kevan osalta selvittelyssä otetaan huomioon, mitä julkisten alojen eläkelain mukaisen eläketurvan rahoituksesta säädetään Kevasta annetussa laissa, valtion eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa, evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 13 §:ssä. Lisäksi Kevan osalta selvittelyssä otetaan huomioon se osuus Kevan maksamista kustannuksista, jolla Suomen Pankki vastaa henkilöstönsä eläketurvan rahoituksesta.


184 §
Päätös kustannusten jakamisesta

Eläketurvakeskus antaa 183 §:n 1 momentissa tarkoitetuille eläkelaitoksille päätöksen mainitussa pykälässä tarkoitettujen kustannusten jakamisesta, kuitenkin siten, että Kevalle annettavassa päätöksessä kyseiset kustannukset jaetaan Kevan, valtion, kirkon eläkerahaston, Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen kesken niille säädetyn rahoitusvastuun mukaisessa suhteessa. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 9 luvussa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


5.

Laki merimieseläkelain 3 ja 158 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan merimieseläkelain (1290/2006) 3 §:n 2 momentin 3 kohta,

sellaisena kuin se on laissa 78/2016, ja

muutetaan 158 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1256/2016, seuraavasti:

158 §
Eläkekassan vastuu palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta

Edellä 80 §:ssä tarkoitetuilta palkattomilta ajoilta karttuneesta eläkkeen osasta vastaavat 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset yhteisesti eläkelaitoksessa vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Julkisten alojen eläkelain mukaan vakuutettujen työansioiden mukaisesta osuudesta vastaavat työansioiden mukaisessa suhteessa:

1) Keva sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään Kevasta annetun lain (66/2016) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa;

2) valtio sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain (67/2016) 1 §:ssä;

3) kirkon eläkerahasto sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetun lain (68/2016) 1 §:ssä;

4) Kansaneläkelaitos sen mukaisesti kuin sen rahoitusvastuusta säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetun lain (731/2001) 13 §:ssä,

5) Suomen Pankki sen mukaisesti kuin se vastaa henkilöstönsä eläkkeiden rahoituksesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


6.

Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) 1 ja 4 § sekä 7 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 § laissa 83/2016, 4 § laissa 895/2004 ja 7 §:n 1 momentti laissa 1190/2007, seuraavasti:

1 §

Tässä laissa säädetään alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja opintojen ajalta karttuvasta etuudesta. Etuus maksetaan myönnettäessä eläkettä alla mainittujen lakien nojalla:

1) työntekijän eläkelaki (395/2006);

2) merimieseläkelaki (1290/2006);

3) yrittäjän eläkelaki (1272/2006);

4) maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/ 2006);

5) julkisten alojen eläkelaki (81/2016);

6) ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006);

7) eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (ÅFS 54/2007).

4 §

Etuutta karttuu aikaisintaan 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka. Etuuden saamisen edellytyksenä on, että henkilöllä on 1 §:ssä mainitun lain mukaisia ansiotuloja eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä yhteensä vähintään 12 566,70 euroa.

Etuutta ei kuitenkaan kerry sellaiselle henkilölle, joka saa 1 §:ssä mainitussa laissa tarkoitettua työkyvyttömyys-, työura- tai vanhuuseläkettä.

7 §

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla suorittamaan etuuteen sovelletaan, mitä 1 §:ssä mainitussa laissa säädetään asian käsittelystä, päätöksen antamisesta, eläkkeen maksamisesta, määräytymisestä ja takaisinperinnästä, tietojen saannista ja luovutuksesta, muutoksenhakumenettelystä sekä lainvoimaisen päätöksen poistamisesta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


7.

Laki kansaneläkelain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 6 §:n 1 momentin 6 kohta, sellaisena kuin se on laissa 84/2016.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


8.

Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 1 ja 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 1 § ja 5 §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 § ja 5 §:n 1 momentti laissa 1263/2016 ja 5 §:n 2 momentti laissa 1473/2019, seuraavasti:

1 §
Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus on työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa työeläkelaeissa tarkoitetun työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin.

5 §
Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista

Eläketurvakeskuksella on oikeus periä tuottamistaan palveluista toimintokohtaisia palvelumaksuja. Työntekijän eläkelain 3 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittujen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset vastaavat Eläketurvakeskuksen tämän lain mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin Eläketurvakeskuksen saamat toimintokohtaiset palvelumaksut ja muut tuotot eivät riitä niitä kattamaan.

Eläkelaitosten katettava osuus Eläketurvakeskuksen kustannuksista jaetaan julkisten ja yksityisten eläkealojen kesken samassa suhteessa kuin Eläketurvakeskuksessa tuotetut palvelut kohdistuvat julkisille ja yksityisille eläkealoille. Julkisten alojen eläkelaitosten vastuulla oleva osuus jaetaan julkisten alojen vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Kevan osalta kustannukset jaetaan kuitenkin Kevan, valtion, kirkon eläkerahaston, Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen kesken työntekijän eläkelain 178 §:n 1 momentin mukaisessa suhteessa. Yksityisten alojen eläkelaitosten vastuulla oleva osuus jaetaan yksityisten alojen vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa, kuitenkin ottaen huomioon se, että Merimieseläkekassalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ei kohdisteta vakuuttamisen valvontaa sekä se, että Eläketurvakeskuksen tämän lain 2 §:n mukaiset muut tehtävät eivät kohdistu samassa määrin Merimieseläkekassalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle kuin muille yksityisten alojen eläkelaitoksille.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


9.

Laki eläketukilain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eläketukilain (1531/2016) 3 §:n 1 momentin 3 kohta seuraavasti:

3 §
Eläketuen saamisen estävät sosiaalietuudet

Eläketukeen ei ole oikeutta henkilöllä, joka saa:


3) työntekijän eläkelain (395/2006), yrittäjän eläkelain (1272/2006), maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006), merimieseläkelain (1290/2006), julkisten alojen eläkelain (81/2016), ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) tai eräiden valtakunnassa voimassa olevien valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain (ÅFS 54/2007) (työeläkelait) mukaista eläkettä;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


10.

Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdan kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain (738/2009) 2 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa 87/2016.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


11.

Laki työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 4 §:n 2 momentin 5 kohta,

sellaisena kuin se on laissa 426/2019, seuraavasti:

3 luku

Etuuden saamisen yleiset rajoitukset

4 §
Estävät sosiaalietuudet

Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta työnhakijalla:


5) joka saa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainittujen lakien mukaista kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain (404/1948) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 26.3.2020

Pääministeri
Sanna Marin

Sosiaali- ja terveysministeri
Aino-Kaisa Pekonen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.