Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä (19/2019 vp) kirkkolaiksi.

Esityksessä ehdotetaan alkuperäiseen hallituksen esitykseen eräitä sellaisia lainsäädäntöteknisiä korjauksia, jotka edellyttävät kirkkolain säätämisjärjestystä koskevien säännösten perusteella kirkolliskokouksen ehdotusta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Hallitus antoi eduskunnalle hallituksen esityksen kirkkolaiksi (19/2019 vp) 19.9.2019. Voimassa olevan kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 1 §:n mukaan kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Pykälän 2 momentin mukaan kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Oikaisu voidaan tehdä kirkkohallituksen annettua asiasta lausunnon tai tehtyä siitä aloitteen.

Tarkastettaessa täydennettävää esitystä oikeusministeriön lainsäädännön kehittäminen ja laintarkastus –yksikössä siinä havaittiin eräitä sellaisia korjaustarpeita, joita ei voitu korjata lainsäädäntöteknisinä virheinä, koska korjaukset olisivat vaikuttaneet lakiehdotuksen sisältöön. Kirkolliskokous päätti 7.11.2019 ehdottaa kirkkolakiehdotuksen muuttamista näiden säännösten osalta. Esitys hallituksen esityksen täydentämisestä on kirkolliskokouksen päätöksen mukainen.

Ehdotetun lain 8 luvun 44 §:ää perhevapaista ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittausta työsopimuslakiin selkeytettäisiin. Työsopimuslain säännökset tulevat sovellettavaksi vain kirkkolain viittauksen kautta. Tästä syystä viittaussäännöstä tarkennettaisiin siten, että siinä viitattaisiin suoraan sovellettaviin työsopimuslain pykäliin. Viittaus työhön paluuta koskevaan työsopimuslain 4 luvun 9 §:ään ei ole tarpeellinen, koska viranhaltija on otettu tiettyyn virkaa tai virkasuhteeseen, johon hänellä on oikeus palata ilman nimenomaista säännöstäkin.

Ehdotetun lain 8 luvun 65 §:n sisältöä ei ollut tarkoitus muuttaa kirkkolain uudistamisen yhteydessä, mutta virhetulkinnan vuoksi siitä jäi kirkolliskokouskäsittelyssä pois 2 momentti, jonka mukaan työnantajalla, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen, on velvollisuus korvata viranhaltijalle näin aiheuttamansa vahinko. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi siitä pois jäänyt 2 momentti. Tällöin säännös vastaisi voimassa olevan kirkkolain 6 luvun 62 §:ää.

Ehdotetun lain 12 luvun 18 §:ssä viitataan hallintolainkäyttölakiin, joka kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, kun laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) tulee voimaan. Lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa sovelletaan oikeudenkäynnissä yleisissä hallintotuomioistuimissa, mutta ei muulle kuin tuomioistuimelle tai valitusasioita käsittelemään perustetulle lautakunnalle tehtävän valituksen käsittelyyn. Siten tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen alistusasian yhteydessä käsittelemään ja alistusasiaan liittyvään valitukseen tulisi soveltaa hallintolakia (434/2003) sen 3 a §:n mukaisesti. Perustuslain 76 §:n nojalla asiasta tulisi kuitenkin säätää kirkkolaissa eikä yleislain säännös asiasta ole riittävä. Tästä syystä pykälää muutettaisiin lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan alistusasiassa tehdyn kirkollisvalituksen käsittelyyn alistusviranomaisessa sovelletaan hallintolain oikaisuvaatimusta koskevia säännöksiä. Lisäksi pykälässä viitattaisiin muihin kirkollisvalituksiin ja hallintoriita-asioihin sovellettavana lakina oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin.

Esityksessä ehdotetut muutokset koskevat ehdotetun kirkkolain 8 luvun 44 ja 65 §:ää sekä 12 luvun 18 §:ää.

Ehdotetaan, että laki tulee voimaan 1.1.2020.

Ponsi

Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta hyväksyisi hallituksen esitykseen 19/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen tässä täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna:

Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

8 luku

Henkilöstö

44 §
Perhevapaat

Viranhaltijan oikeuteen saada virkavapaata perhevapaiden vuoksi sovelletaan työsopimuslain 4 luvun 1—8 §:ää.

65 §
Irtisanotun viranhaltijan takaisin ottaminen

Jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi otetun viranhaltijan 53 §:n mukaisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee neljän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen, työnantajan on tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko irtisanottuja viranhaltijoita etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjottava työtä ensisijaisesti irtisanotuille kelpoisuusvaatimukset täyttäville viranhaltijoille. Jos virkasuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Sama velvollisuus koskee 40 §:ssä tarkoitettua luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut viranhaltijan ennen luovutushetkeä.

Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden täyttämisen, on korvattava viranhaltijalle näin aiheuttamansa vahinko.

12 luku

Muutoksenhaku ja alistaminen

18 §
Lainkäyttöasiassa sovellettavat muut säännökset

Oikaisuvaatimukseen ja kirkollisvalitukseen alistusviranomaisessa sovelletaan hallintolakia, jollei tässä laissa toisin säädetä. Kirkollisvalitukseen muutoin ja hallintoriita-asian käsittelyyn sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annettua lakia (808/2019).

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 28.11.2019

Pääministeri
Antti Rinne

Tiede- ja kulttuuriministeri
Hanna Kosonen