Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 276/2018
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain liitteen muuttamisesta

VaVM 25/2018 vp HE 276/2018 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolain liitteen verotaulukko 1 A, jota sovelletaan henkilö- ja pakettiautoihin, joiden ominaishiilidioksidipäästö on ilmoitettu Euroopan unionin lainsäädännön mukaisella uudella päästöjen mittaustavalla. Ehdotetulla muutoksella hiilidioksidipäästöön perustuvat autoverotasot sopeutettaisiin uuden mittaustavan mukaisiin päästöarvoihin siten, että verotasot säilyisivät keskimäärin ennallaan verrattuna tilanteeseen ennen mittaustapamuutoksen voimaantuloa ottaen samalla huomioon aikaisemmin säädetty autoveron alennus vuoden 2019 alusta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta. Lakia sovellettaisiin kuitenkin uusina verotettaviin ajoneuvoihin jo esityksen julkistamisesta lähtien eli 3 päivästä joulukuuta 2018. Lisäksi ajoneuvoon, joka on tilattu ennen 1 päivää syyskuuta 2018 ja jonka veron määräytymispäivä on 3 päivänä joulukuuta 2018 tai sen jälkeen, voitaisiin edelleen soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta vanhaan mittaustapaan perustuvaa verotaulukkoa 1.

PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Autoverolaissa (1482/1994) säädetyn mukaisesti henkilöautosta ja pakettiautosta kannetaan autoveroa lain liitteen verotaulukon mukainen prosenttimäärä auton verotusarvosta, joka on auton yleinen verollinen vähittäismyyntiarvo. Veroprosentti määräytyy henkilöauton tai vuoden 2008 alun jälkeen ensi kertaa käyttöönotetun pakettiauton yhdistettyä kaupunki- ja maantieajon polttoaineen kulutusta vastaavan ominaishiilidioksidipäästön perusteella, jonka mittaamisesta säädetään Euroopan unionin, jäljempänä EU, tyyppihyväksyntäsäännöksissä. Veroprosentti kasvaa jokaisen hiilidioksidigramman myötä. Veroprosentin kasvu on jyrkintä uusien autojen yleisimmillä päästötasoilla, millä pyritään lisäämään veron ohjausvaikutusta päästöjen vähentämiseksi. Jos tietoa hiilidioksidipäästöstä ei ole merkitty auton teknisiin tietoihin, veroprosentti määräytyy auton kokonaismassaa ja käyttövoimaa vastaavan laskennallisen hiilidioksidipäästön perusteella.

Autoverolain muuttamisesta annetulla lailla (570/2018) autoveron taso sopeutettiin 1 päivästä syyskuuta 2018 lukien EU:n lainsäädännön mukaiseen uuteen yhdenmukaistettuun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainväliseen hiilidioksidipäästöjen mittaustapaan eli Worldwide Light Vehicles Test Procedure -mittaustapaan, jäljempänä WLTP-mittaustapa. Uusi mittaustapa korvasi mainitusta ajankohdasta lukien aiemmin voimassa olleen eurooppalaisen ajosyklin eli New European Driving Cycle -mittaustavan, jäljempänä NEDC-mittaustapa, joka on osoittautunut menetelmältään liian yksinkertaiseksi kuvaamaan ajoneuvojen todellista polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi aiempi mittaustapa mahdollisti testitulokseen vaikuttamisen monella tavalla siten, että mitatut päästöt muodostuivat testin aikana todellista pienemmiksi. Uusi mittaustapa on aiempaa tarkempi ja monipuolisempi ja tuottaa todenmukaisempaa tietoa ajoneuvokohtaisista päästöistä. Se muuttaa olennaisesti myös hiilidioksidipäästöjen ilmoittamistapaa autoyksilökohtaisemmaksi, kun automallisarjalle on aikaisemmin ollut käytössä usein yksi yhtenäinen hiilidioksidipäästöarvo.

Verotasojen sopeutus toteutettiin lisäämällä autoverolain liitteeseen uusi verotaulukko 1 A, jota sovelletaan lain voimaantulon jälkeen verotettaviin uusiin henkilöautoihin ja pakettiautoihin, joiden ominaishiilidioksidipäästö on ilmoitettu uuden mittaustavan perusteella. Samalla sopeutettiin aikaisemmin säädetty, vuoden 2019 alusta sovellettava vähäpäästöisiä autoja suosiva autoveron alennus uuteen mittaustapaan. Autoverolain liitteeseen jäi voimaan verotaulukko 1, jota sovelletaan edelleen muihin verotettaviin henkilö- ja pakettiautoihin. Suurten pakettiautojen veroprosentista tehdään kantavuuteen perustuva vähennys, jonka sopeuttamisesta uuteen mittaustapaan säädetään lain liitteeseen lisätyssä uudessa verotaulukossa 2 A, kun taas vastaavasta vähennyksestä vanhan mittaustavan mukaan mitatuille pakettiautoille säädetään edelleen liitteen verotaulukossa 2.

Vaikka uuteen mittaustapaan siirtyminen ei muuttanut autojen todellisia hiilidioksidipäästöjä, autoverotuksen perusteena olevat autokohtaiset päästöarvot muuttuivat aikaisemmasta. Suomessa käytössä olevien henkilöautojen päästöarvot arvioitiin uuden mittaustavan perusteella keskimäärin 22 prosenttia korkeammiksi kuin vanhan mittaustavan mukaiset päästöarvot olisivat olleet. Jos verotasoja ei olisi sopeutettu, mittaustavan muutos olisi merkinnyt noin kuuden prosenttiyksikön korotusta verotasoihin.

Verotaulukoiden sopeutus toteutettiin käyttämällä laskennan pohjana WLTP- ja NEDC-mittaustapojen mukaisten päästöarvojen yhteyttä eli ottamalla huomioon WLTP-mittaustavan päästölukemien muutos verrattuna NEDC-mittaustavan päästölukemiin. Sopeutuksen valmistelua vaikeutti se, että keväällä 2018 uuden mittaustavan mukaisia päästöarvoja oli saatavilla vain hyvin rajatusta joukosta uusia tyyppihyväksyttyjä autoja. Koska autoverotaulukoiden muutos haluttiin kuitenkin saattaa voimaan heti uuden mittaustavan tullessa velvoittavaksi syyskuun alusta 2018, sopeutus oli valmisteltava saatavilla olevan tutkimusaineiston perusteella. Kattavimpana ja luotettavimpana pidettiin komission Joint Research Center -tutkimuslaitoksen tutkimusta (Tsiakmakis, S. et al.: From NEDC to WLTP: effect on the type-approval CO2 emissions of light-duty vehicles. Publications of the European Union, Luxemburg, 2017), jossa pyrittiin jäljittelemään mittaustavan muutoksen vaikutusta laajan eurooppalaisen autokannan perusteella. Sen käyttämiseen liittyvät epävarmuudet tuotiin kuitenkin esiin sopeutusta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 74/2018 vp). Tutkimuksessa käytetyt WLTP-mittaustavan mukaiset hiilidioksidipäästöjen arvot oli muun muassa tuotettu mallinnuksen avulla, jolloin todellisilla laboratoriomittauksilla mitatut arvot voisivat muodostua pienemmiksi tai suuremmiksi kuin esityksessä arvioitiin. Tutkimuksessa ei myöskään otettu huomioon autonvalmistajien joustomahdollisuuksia vaikuttaa päästöarvoihin. Lisäksi epävarmuustekijänä todettiin, että tutkimuksessa käytetty autokanta ei välttämättä rakenteeltaan ja päästöiltään vastaa Suomessa myytäväksi tulevaa autokantaa eikä päästömittauksen voimaantultua myyntiin tulevaa eurooppalaistakaan autokantaa, koska autonvalmistajat olettavasti pyrkivät kehittämään automallejaan ja sopeuttamaan niitä uuteen mittaustapaan.

Verotason sopeutuksessa päätettiin ottaa huomioon tutkimusaineistosta ilmenevä mittaustapamuutoksen vaikutusten vaihtelu eri päästötasoilla, jolloin NEDC- ja WLTP-mittaustapojen tuottamien hiilidioksidipäästöjen oletetun suhteen arvioitiin pienenevän päästötason kasvaessa. Uuden mittaustavan nähtiin rasittavan enemmän pieniä kuin suuria autoja, koska testimuutokset ovat suhteessa vaativampia pienille ja pienimoottorisille autoille, joiden päästötasoon esimerkiksi varusteiden ja ajotavan huomioon ottaminen sekä testin kiihdytysten lisääntymisen vaikuttavat suhteellisesti enemmän. Sopeutus ei siten ole saman suuruinen kaikilla päästötasoilla vaan pienenee päästöjen kasvaessa. Jos sopeutus olisi toteutettu kaikkien autojen kohdalla lasketun keskimääräisen vaikutuksen perusteella, vähäpäästöisten autojen verotus olisi kiristynyt ja suuripäästöisten keventynyt. Saatavilla olleen tutkimustiedon mukaan sopeutus ei olisi tällöin vastannut mittaustapamuutoksen vaikutuksia eri päästötasoilla, minkä lisäksi se olisi ollut vastoin autoverotuksen ohjaustavoitetta samoin kuin pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvää tavoitetta kohdistaa hallituskauden aikana toteutettavat asteittaiset autoveron alennukset vähäpäästöisten autojen eduksi.

Tutkimuksen aineistossa oli varsin vähän muita kuin polttomoottoriautoja, joten hyvin vähäpäästöisten autojen verosopeutuksessa jouduttiin tekemään muita enemmän yksinkertaistettuja oletuksia. Sama koskee kookkaita pakettiautoja.

Sopeutusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että verotasot sopeutettiin vastaamaan keskimäärin aiempia verotasoja niin, ettei autoverotuksen taso keskimäärin nousisi tai laskisi. Mittaustapojen erilaisuuden takia muutosta ei ollut mahdollista toteuttaa siten, että se ottaisi täysimääräisesti huomioon mittaustavan muutoksen vaikutukset päästöarvoihin eri päästötasoilla saati autokohtaisesti. Mittaustapamuutoksen vaikutukset vaihtelevat siten eri automerkkien sekä jopa saman merkin ajoneuvomallien ja -yksilöiden välillä uuden päästömittauksen ollessa aikaisempaa tarkempi ja yksilöllisempi. Tällöin myös hiilidioksidipäästöihin perustuvan autoveron määrä vaihtelee. Oma merkityksensä uusien päästöarvojen muodostumiseen on myös sillä, miten eri autonvalmistajat ovat aikanaan käyttäneet NEDC-mittaustavan optimointimahdollisuuksia hyväkseen EU:n autonvalmistajille asettamien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi.

Hallituksen esityksessä mainitut epävarmuudet ja todellisen vertailukelpoisen aineiston puuttumiseen liittyvät ongelmat olivat esillä myös lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä, jossa pidettiin tärkeänä, että verotaulukoihin tehtävien muutosten vaikutuksia seurataan. Hyväksyessään verotaulukoiden sopeutusta koskevat lakiehdotukset eduskunta jätti lausuman, jonka mukaan valtiovarainministeriön tulee seurata verotaulukoihin tehtävien muutosten vaikutuksia ja esittää eduskunnalle asiantuntijaselvitys muutosten vaikutuksista verotuksen tasoon autojen eri hiilidioksidipäästötasoilla vuoden 2018 loppuun mennessä. Jos selvitys antaa aihetta korjaaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin, ministeriön tulee valmistella tarvittavat hallituksen esitykset viivytyksettä ja saattaa ne eduskunnan käsiteltäviksi.

Valtiovarainministeriö on teettänyt asiasta selvityksen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:llä. Toimeksiannon mukaisesti selvitys on tehty yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin asiantuntijan kanssa ja hyödyntämällä aineistoa, joka perustuu Trafin ylläpitämästä liikenneasioiden rekisteristä sekä Verohallinnon autoveroaineistosta saataviin tietoihin Suomessa myydyistä autoista. Toimeksiannon mukaisesti selvitys on valmistunut 30 päivänä marraskuuta 2018.

WLTP-mittaustavan mukaan mitattuja uusia ajoneuvoja kertyy vähitellen Suomen ajoneuvokantaan sitä mukaa, kun niitä rekisteröidään. Merkittävä osa syyskuun alun jälkeen verotetuista ja rekisteröidyistä uusista autoista on kuitenkin verotettu vanhan mittaustavan mukaisen päästöarvon ja siihen sovellettavan verotaulukon perusteella. Tämä on ollut mahdollista autoverolakiin lisätyn siirtymäsäännöksen nojalla, jonka mukaan ennen 1 päivää syyskuuta 2018 tilatun auton osalta voidaan valita kumpaa mittausarvoa ja verotaulukkoa käytetään. Lisäksi mittaustapaa koskevissa säännöksissä on poikkeuksia, joiden nojalla vanhan mittaustavan mukaisen arvon käyttäminen on vielä mahdollista.

Teetetty selvitys perustuu kotimaiseen autoverotus- ja rekisteriaineistoon, jossa on uuden mittausmenetelmän mukainen päästöarvo kaikkiaan noin 23 500 uudesta autosta. Vertailukohtana on pidetty mahdollisimman samankaltaista, mutta vanhan mittaustavan mukaisesti mitattua autoa ja sen päästöarvoa. Vertailua ei kuitenkaan voida tehdä luotettavasti yksittäisten autojen tasolla johtuen autojen yksilöllisistä eroista. Autot ovat sen takia ryhmitelty malliltaan, merkiltään ja keskeisiltä teknisiltä ominaisuuksiltaan samanlaisiin autotyyppeihin, jolloin on voitu verrata päästömittaustavan muutoksesta johtuvaa keskimääräistä päästöarvon muutosta tietyllä autotyypillä ja siten pyritty minimoimaan yksittäisten autojen eroista johtuvaa päästöarvojen vaihtelua.

Autotyyppikohtaisen vertailun pohjalta selvityksessä on arvioitu päästömittaustavan muutoksen keskimääräistä vaikutusta hiilidioksidipäästöarvoihin eri päästötasoilla. Arvioinnin lopputuotos kuvaa sitä, miten päästömittaustavan vaikutus keskimäärin muuttuu päästötason muuttuessa. Laskennassa kutakin autotyyppiä on painotettu sen toteutuneen rekisteröintimäärän mukaan, jolloin suuremman painoarvon saavat sellaiset autotyypit, joita on myyty Suomessa paljon uuden mittaustavan mukaisena.

Uuden ja vanhan mittaustavan erojen lisäksi autoveron suuruuteen eri päästötasoilla vaikuttaa autoverotuksen progressiivisuus, jota on jyrkennetty hallitusohjelman mukaisesti vaiheittain vähäpäästöisten autojen eduksi. Autoverokäyrän jyrkkyys vaihtelee päästötasosta riippuen, jolloin grammamääräisesti saman suuruinen päästöarvon nousu korottaa autoveroprosenttia eri tavoin eri päästötasoilla. Tämä on omiaan vahvistamaan veron euromääräisen muutoksen suuruutta tietyillä päästötasoilla.

Mittaustapamuutoksen vaikutuksen osalta selvityksestä voidaan kuitenkin päätellä, että mittaustavan muutos on Suomessa merkinnyt aiempaa arvioitua suurempaa päästöarvojen nousua. Arvioitaessa selvityksen perusteella vuosittaisen automyynnin keskimääräistä päästöarvoa, sen arvioidaan nousevan noin 27 prosenttia, kun aiemmin muutoksen vaikutukseksi arvioitiin keskimäärin 22 prosenttia. Vaikutus on aiempaa suurempi etenkin kookkailla, uusien autojen keskipäästön ylittävillä päästötasoilla. Muutosta havainnollistetaan kuvassa 1.

Kuva 1. WLTP- ja NEDC-mittaustapojen mukaisten hiilidioksidipäästöjen suhde eri päästötasoilla nykyisessä ja ehdotetussa sopeutuksessa.

Kuva

Käytettävissä oleva aineisto ei kuvaa luotettavasti mittaustapamuutoksen vaikutusta pienillä tai hyvin suurilla päästötasoilla havaintojen vähäisen määrän takia. Mittaustapamuutoksen vaikutus on kuitenkin johdettu suurille päästötasoille keskimääräisen vaikutuksen mukaan. Pienillä päästötasoilla keskimääräistä vaikutusta ei voida hyödyntää, mutta myös niiden osalta päästötasojen nousun arvioidaan olevan aiemmin arvioitua suurempi.

On huomattava, että tässä vaiheessa kertynyt verotus- ja rekisteriaineisto kuvastaa varsin lyhyen aikavälin muutosta päästöarvoissa eikä aineiston voida vielä sanoa edustavan edes vuositason automyyntiä. Käytännössä aineistossa ovat yliedustettuina sellaiset automerkit ja -mallit, joita on myyty paljon vuoden 2018 loppukesän ja syksyn aikana. Autoverolain siirtymäsäännöksen takia on myös mahdollista, että aineistossa ovat yliedustettuina ne autot, joille päästömittaustavan muutos on epäedullinen. Vastaavasti aineistosta voi puuttua sellaisia autoja, joiden myyntimäärät normaalitilanteessa ovat olleet suuria. Lisäksi on oletettavaa, että autonvalmistajat ja autojen kysyntä sopeutuvat uuteen mittaustapaan, joten pidemmällä aikavälillä päästöarvojen muutokset voivat jäädä vähäisemmiksi.

Mittaustapamuutoksen vaikutusta on jatkossa yhä vaikeampaa arvioida luotettavasti. Nyt tehdyssä selvityksessä vertailussa ovat olleet vuonna 2018 rekisteröidyt tai rekisteriin ennakkoilmoitetut autot, jotka on tyyppihyväksytty ennen syyskuun alkua 2017 vanhan mittaustavan mukaan ja autot, jotka on tyyppihyväksytty tämän jälkeen uuden mittaustavan mukaan. Vertailussa on verrattu eri autoja ja oletettu, ettei autoissa keskimäärin ole tapahtunut muita muutoksia, jotka vaikuttavat niiden hiilidioksidipäästöihin. On mahdollista, että tällaisessa tarkastelussa ei tule otetuksi huomioon muita päästöihin vaikuttavia muutoksia, kuten muutoksia autojen varustelussa. Pidemmällä aikavälillä samanlaisia autoja kuvaavien autotyyppien vertailukelpoisuus huononee, jolloin vastaavanlaisen vertailun käyttökelpoisuus edelleen heikkenee.

Jotta autoverotuksen keskimääräinen taso ei kuitenkaan kiristyisi verrattuna tilanteeseen ennen uuden päästömittauksen voimaantuloa, ehdotetaan WLTP-mittaustavan mukaan verotettaviin henkilö- ja pakettiautoihin sovellettavaa verotaulukkoa 1 A muutettavaksi selvityksessä ehdotetulla tavalla. Veroprosentti olisi aiempaa alempi kaikilla päästötasoilla. Suurimmillaan ero olisi uusien autojen keskipäästön ylittävillä päästötasoilla. Nykyisen ja ehdotetun verokäyrän eroa vuonna 2019 havainnollistetaan kuvassa 2.

Kuva 2. Nykyinen ja ehdotettu autoverokäyrä eri päästötasoilla vuonna 2019.

Kuva

Uusiin pakettiautoihin WLTP-mittaustapaa sovelletaan täysimääräisesti vasta syyskuusta 2019 alkaen, joten niiden osalta mittaustapamuutoksen vaikutukset eivät ole vielä arvioitavissa. Uuden mittaustavan mukaan mitattujen pakettiautojen kantavuuden perusteella verosta tehtävästä vähennyksestä säädettäisiin edelleen verotaulukossa 2 A, johon ei ehdoteta muutoksia.

2 Esityksen vaikutukset

2.1 Taloudelliset vaikutukset

Vaikka verotaulukon muutos on pyritty mitoittamaan siten, että autoverotuksen taso säilyisi keskimäärin ennallaan verrattuna tilanteeseen ennen WLTP-mittaustavan käyttöönottoa, muutosta ei pystytä laatimaan valtiontalouden kannalta varmasti neutraaliksi. Tähän vaikuttaa se, että käytettävissä oleva aineisto on kertynyt varsin lyhyeltä ajalta ja siihen sisältyy edellä selostettuja epävarmuuksia ja vertailtavuuden puutteita. Muutos ei myöskään välttämättä ole neutraali sen takia, että autonvalmistajat oletettavasti sopeuttavat automallejaan uuteen mittaustapaan varsin nopeasti. Tarjonnan lisäksi myös autojen kysyntä voi muuttua eri merkkien ja saman merkin eri mallien välillä uusien päästöarvojen myötä sen vaikuttaessa läpinäkyvästi suoraan autoveron tasoon. Lisäksi päästöarvo on suoraan verrannollinen auton polttoaineen ominaiskulutukseen, jolla myös voi olla kuluttajien päätöksiä taloudellisesti ohjaava vaikutus.

Ehdotetun uuden verotaulukon arvioidaan merkitsevän vuonna 2019 keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikön suuruista alennusta henkilöautojen verotasoihin verrattuna voimassa olevan lain verotaulukossa 1 A säädettyihin verotasoihin. Laskennallisesti tämä merkitsisi noin 100 miljoonan euron vähennystä autoveron tuottoon vuoden 2019 tasossa. Muutos ei kuitenkaan varsinaisesti muuta autoveron tuottoa, vaan estää päästöarvojen ennakoitua suuremmasta noususta aiheutuvan autoverotuksen kiristymisen.

Pidemmällä aikavälillä autoveron tuoton arvioidaan alentuvan nykyisestä uusien autojen energiatehokkuuden ja ominaispäästöjen kehittymisen myötä.

2.2 Yritysvaikutukset

Ehdotetun uuden verotaulukon avulla pyritään neutralisoimaan mittaustapamuutoksen vaikutusta uusien henkilöautojen autoverotuksen tasoon Suomen automarkkinoilla. Uuden mittaustavan ominaisuuksien takia joidenkin automerkkien tai saman merkin eri mallien, versioiden tai eri tavoin varusteltujen autojen vero kuitenkin olettavasti nousee tai laskee verrattuna vanhan mittaustavan aikana verotettuihin vastaaviin autoihin. Useimmat autot kuitenkin hyötyisivät nyt ehdotetusta muutoksesta, jos sitä verrataan syyskuun alusta voimaan tulleeseen verotaulukkoon.

Ehdotetut muutokset voivat siten vaikuttaa jossakin määrin autojen maahantuojien ja autokaupan toimintaedellytyksiin. Autoalan toiminnan oletetaan kuitenkin sopeutuvan uuteen mittaustapaan.

Ehdotetun verotaulukon muutoksen arvioidaan lisäävän autojen maahantuojien ja jälleenmyyjien kustannuksia ja työmäärää tietojärjestelmiin tehtävien verotasomuutosten takia.

2.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Ehdotettu muutos edellyttäisi kertaluonteisia muutoksia autoverotuksen tietojärjestelmiin verotasojen päivittämisen takia. Ehdotettu viranomaisaloitteinen oikaisu lisäisi jonkin verran viranomaistehtäviä.

2.4 Ympäristövaikutukset

Auto on hankintapäätöksen jälkeen vuosia liikenteessä, joten auton ominaisuuksilla on tärkeä merkitys ympäristön kannalta. Tämän takia päästöperusteinen autovero on keskeinen ohjauskeino pienipäästöisten autojen suosimiseksi. Autovero kannetaan ajoneuvon hankinnan yhteydessä ja se vaikuttaa suoraan ajoneuvon hintaan, joten se ohjaa kuluttajien valintoja. Selvitysten mukaan ajoneuvon hankintahinta on kuluttajille tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava ominaisuus.

Verotaulukon uuden sopeutuksen tavoitteena on keskimäärin mahdollisimman neutraali muutos verotasoihin ja veron ohjausvaikutukseen eri päästötasoilla WLTP- ja NEDC-mittaustapojen eroista huolimatta. Tämän takia verotaulukon sopeutuksessa on pyritty ottamaan huomioon mittaustavan muutoksen eri suuruinen vaikutus eri päästötasoilla. On kuitenkin mahdollista, että toteutuvat vaikutukset ovat erilaisia kuin arvioidut.

Veromuutos olisi prosenttiyksikköinä mitaten suurempi autojen keskipäästön ylittävillä päästötasoilla. Ero olisi yli kolme prosenttiyksikköä päästötasoilla 200—280 grammaa kilometrillä. Jos ehdotettu muutos osoittautuu ylimitoitetuksi, autoveron päästöohjaus heikentyisi. Tähän voi vaikuttaa myös se, että komissio on todennut autonvalmistajien mahdollisesti ylimitoittavan tällä hetkellä WLTP-mittaustavan mukaisia päästöarvoja, jotta valmisteilla olevat uudet sanottuun mittaustapaan perustuvat päästötavoitteet olisivat helpommin saavutettavissa.

2.5 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikka uusi verotaulukko on pyritty sopeuttamaan keskimäärin neutraaliksi, sitä ei mittaustapojen erilaisuuden takia voida toteuttaa siten, että muutos ottaisi täysimääräisesti huomioon mittaustapamuutoksen vaikutukset autoyksilökohtaisesti. Autosta suoritettava veroprosentti voi olla suurempi tai pienempi verrattuna vastaavaan autoon ennen mittaustavan muutosta. Toisaalta kuluttajien kannalta tätä ratkaisevampaa on mahdollisuus valita tarjolla olevista uusista automerkeistä ja -malleista sekä markkinatilanteen kehitys autoalan sopeutuessa mittaustavan muutokseen. Uusi päästömittaustapa antaa kuluttajille aikaisempaa todellisemman kuvan auton päästöarvosta ja samalla myös polttoaineen kulutuksesta. Auton hankinnan kustannusten lisäksi valinnoilla on merkitystä auton käytön aikaisiin veroihin ja polttoainekustannuksiin.

Esityksellä ei olisi vaikutusta jo tehtyihin verotuspäätöksiin lain voimaantulosäännöksessä tarkoitettuja tilanteita lukuun ottamatta.

3 Asian valmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Esitysluonnoksesta ei ole pyydetty lausuntoja esityksen kiireellisyyden takia.

4 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2019 alusta. Uusi verotaulukko 1 A korvaisi tällöin aikaisemmin säädetyn verotaulukon 1 A. Lakia sovellettaisiin kuitenkin uusina verotettaviin ajoneuvoihin jo esityksen julkistamisesta lähtien eli 3 päivästä joulukuuta 2018, mikä käytännössä mahdollistaisi autojen myynnin uusien verotasojen mukaisena mainitusta ajankohdasta lukien myös sellaisten autojen osalta, jotka ehditään rekisteröidä tai ottaa käyttöön ennen lain voimaantuloa. Näiden ajoneuvojen verotukset oikaistaisiin viran puolesta hakemuksetta uuden lain mukaisiksi sen jälkeen, kun laki on tullut voimaan, jos oikaisu johtaa pienempään veron määrään.

Syyskuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin sisältyvä siirtymäsäännös säilytettäisiin myös nyt ehdotettavassa laissa. Verovelvollinen voisi siten yhä valita, verotetaanko auto WLTP-mittaustavan mukaisen päästöarvon mukaan uudella verotaulukolla 1 A vai NEDC-mittaustavan mukaisiin päästöarvoihin perustuvalla verotaulukolla 1. Tämä koskisi niitä autoja, jotka on tilattu ennen syyskuun alkua mutta joita ei ole vielä verotettu. Vaatimus sovellettavasta verotaulukosta olisi esitettävä autoveroilmoituksella.

Autoverolain 43 §:ssä säädetyn mukaisesti verovelvollisella olisi mahdollisuus peruuttaa autoveroilmoitus ajoneuvosta, jota ei ole rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 3 päivää joulukuuta 2018, jolloin ajoneuvo voitaisiin verottaa uudelleen uuden verotaulukon 1 A mukaisesti. Peruuttamisesta ei tällöin kannettaisi mainitussa pykälässä säädettyä maksua.

Lain ehdotetun soveltamisalan takia verotaulukkoon 1 A sisältyisivät vuoden 2019 alusta sovellettavien veroprosenttien lisäksi vuoden 2018 veroprosentit niitä autoja varten, joiden veron määräytymispäivä on vielä kuluvan vuoden puolella. Aikaisemmin päätetty hallituskauden viimeinen veronalennus koskisi vain vuoden 2019 alun jälkeen verotettavia autoja.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki autoverolain liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan autoverolain (1482/1994) liitteen verotaulukko 1 A, sellaisena kuin se on laissa 570/2018, seuraavasti:


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ajoneuvoihin, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 3 päivänä joulukuuta 2018 tai sen jälkeen.

Jos ajoneuvo on tilattu ennen 1 päivää syyskuuta 2018 ja sen ensimmäinen veron määräytymispäivä on 3 päivänä joulukuuta 2018 tai sen jälkeen, verotuksessa voidaan soveltaa verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan vaatimuksesta liitteen verotaulukkoa 1. Verovelvollisen tai verosta vastuussa olevan on esitettävä vaatimus veroilmoituksella.

Verohallinto oikaisee lain voimaantulon jälkeen hakemuksetta tämän lain mukaisiksi niiden uusina verotettavien ajoneuvojen verotukset, joiden ensimmäinen veron määräytymispäivä on 3 päivästä joulukuuta 2018 lain voimaantulopäivään. Verotus oikaistaan, jos se johtaa pienempään veron määrään kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan.

Ennen 3 päivää joulukuuta 2018 vireille tulleiden uusien ajoneuvojen verotukset voidaan 43 §:ssä säädetyllä tavalla peruuttaa ja ajoneuvot verottaa tämän lain mukaisesti, jos ajoneuvoja ei ole rekisteröity tai otettu käyttöön ennen 3 päivää joulukuuta 2018. Verovelvolliselta ei tällöin peritä 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua maksua.


Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Valtiovarainministeri
Petteri Orpo

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

VEROTAULUKKO 1 A

Auton CO2-päästöt (g/km) 3.-31.12.2018 sovellettava veroprosentti

1.1.2019 ja sen

jälkeen sovellettava veroprosentti

0 3,3 2,7
1 3,3 2,7
2 3,3 2,7
3 3,3 2,7
4 3,4 2,7
5 3,4 2,8
6 3,4 2,8
7 3,4 2,8
8 3,5 2,8
9 3,5 2,8
10 3,5 2,8
11 3,5 2,9
12 3,6 2,9
13 3,6 2,9
14 3,6 2,9
15 3,6 2,9
16 3,7 2,9
17 3,7 3,0
18 3,7 3,0
19 3,8 3,0
20 3,8 3,0
21 3,8 3,0
22 3,8 3,1
23 3,9 3,1
24 3,9 3,1
25 3,9 3,1
26 4,0 3,2
27 4,0 3,2
28 4,0 3,2
29 4,1 3,2
30 4,1 3,2
31 4,1 3,3
32 4,1 3,3
33 4,2 3,3
34 4,2 3,4
35 4,3 3,4
36 4,3 3,4
37 4,4 3,4
38 4,4 3,5
39 4,4 3,5
40 4,4 3,5
41 4,5 3,6
42 4,5 3,6
43 4,6 3,6
44 4,6 3,6
45 4,7 3,7
46 4,7 3,7
47 4,7 3,7
48 4,8 3,8
49 4,8 3,8
50 4,9 3,9
51 4,9 3,9
52 5,0 3,9
53 5,0 4,0
54 5,1 4,0
55 5,1 4,0
56 5,2 4,1
57 5,2 4,1
58 5,3 4,2
59 5,3 4,2
60 5,4 4,3
61 5,4 4,3
62 5,5 4,3
63 5,5 4,4
64 5,6 4,4
65 5,6 4,5
66 5,7 4,5
67 5,7 4,6
68 5,8 4,6
69 5,9 4,7
70 5,9 4,7
71 6,0 4,8
72 6,0 4,8
73 6,1 4,9
74 6,2 5,0
75 6,2 5,0
76 6,3 5,1
77 6,3 5,1
78 6,4 5,2
79 6,5 5,2
80 6,6 5,3
81 6,6 5,4
82 6,7 5,4
83 6,8 5,5
84 6,8 5,6
85 6,9 5,6
86 7,0 5,7
87 7,1 5,8
88 7,1 5,9
89 7,2 5,9
90 7,3 6,0
91 7,4 6,1
92 7,5 6,2
93 7,5 6,2
94 7,6 6,3
95 7,7 6,4
96 7,8 6,5
97 7,9 6,6
98 8,0 6,6
99 8,0 6,7
100 8,1 6,8
101 8,2 6,9
102 8,3 7,0
103 8,4 7,1
104 8,5 7,2
105 8,6 7,3
106 8,7 7,4
107 8,8 7,5
108 8,9 7,6
109 9,0 7,7
110 9,2 7,8
111 9,3 8,0
112 9,5 8,1
113 9,6 8,3
114 9,8 8,4
115 9,9 8,6
116 10,1 8,8
117 10,3 8,9
118 10,4 9,1
119 10,6 9,3
120 10,8 9,5
121 11,0 9,7
122 11,2 9,9
123 11,3 10,0
124 11,5 10,2
125 11,7 10,4
126 11,9 10,6
127 12,1 10,9
128 12,3 11,1
129 12,5 11,3
130 12,7 11,5
131 13,0 11,7
132 13,1 12,0
133 13,4 12,2
134 13,6 12,4
135 13,8 12,7
136 14,0 12,9
137 14,3 13,2
138 14,5 13,4
139 14,8 13,7
140 15,0 13,9
141 15,2 14,2
142 15,5 14,5
143 15,7 14,8
144 16,0 15,0
145 16,2 15,3
146 16,5 15,6
147 16,8 15,9
148 17,0 16,2
149 17,3 16,5
150 17,6 16,8
151 17,9 17,1
152 18,1 17,4
153 18,4 17,7
154 18,7 18,0
155 19,0 18,3
156 19,3 18,6
157 19,6 19,0
158 19,8 19,3
159 20,1 19,6
160 20,4 20,0
161 20,7 20,3
162 21,0 20,6
163 21,3 21,0
164 21,6 21,3
165 21,9 21,7
166 22,3 22,0
167 22,6 22,4
168 22,9 22,7
169 23,2 23,1
170 23,5 23,4
171 24,0 24,0
172 24,2 24,2
173 24,4 24,4
174 24,6 24,6
175 24,8 24,8
176 25,0 25,0
177 25,2 25,2
178 25,4 25,4
179 25,6 25,6
180 25,8 25,8
181 26,0 26,0
182 26,2 26,2
183 26,4 26,4
184 26,6 26,6
185 26,8 26,8
186 27,0 27,0
187 27,2 27,2
188 27,4 27,4
189 27,6 27,6
190 27,8 27,8
191 28,0 28,0
192 28,2 28,2
193 28,4 28,4
194 28,6 28,6
195 28,8 28,8
196 29,0 29,0
197 29,1 29,1
198 29,3 29,3
199 29,5 29,5
200 29,7 29,7
201 29,9 29,9
202 30,1 30,1
203 30,3 30,3
204 30,5 30,5
205 30,7 30,7
206 30,9 30,9
207 31,1 31,1
208 31,3 31,3
209 31,5 31,5
210 31,7 31,7
211 31,8 31,8
212 32,0 32,0
213 32,2 32,2
214 32,4 32,4
215 32,6 32,6
216 32,8 32,8
217 33,0 33,0
218 33,1 33,1
219 33,3 33,3
220 33,5 33,5
221 33,7 33,7
222 33,9 33,9
223 34,1 34,1
224 34,2 34,2
225 34,4 34,4
226 34,6 34,6
227 34,8 34,8
228 34,9 34,9
229 35,1 35,1
230 35,3 35,3
231 35,5 35,5
232 35,6 35,6
233 35,8 35,8
234 36,0 36,0
235 36,2 36,2
236 36,3 36,3
237 36,5 36,5
238 36,7 36,7
239 36,8 36,8
240 37,0 37,0
241 37,1 37,1
242 37,3 37,3
243 37,5 37,5
244 37,6 37,6
245 37,8 37,8
246 37,9 37,9
247 38,1 38,1
248 38,3 38,3
249 38,4 38,4
250 38,6 38,6
251 38,7 38,7
252 38,9 38,9
253 39,0 39,0
254 39,2 39,2
255 39,3 39,3
256 39,5 39,5
257 39,6 39,6
258 39,8 39,8
259 39,9 39,9
260 40,0 40,0
261 40,2 40,2
262 40,3 40,3
263 40,5 40,5
264 40,6 40,6
265 40,7 40,7
266 40,9 40,9
267 41,0 41,0
268 41,1 41,1
269 41,3 41,3
270 41,4 41,4
271 41,5 41,5
272 41,7 41,7
273 41,8 41,8
274 41,9 41,9
275 42,0 42,0
276 42,2 42,2
277 42,3 42,3
278 42,4 42,4
279 42,5 42,5
280 42,6 42,6
281 42,8 42,8
282 42,9 42,9
283 43,0 43,0
284 43,1 43,1
285 43,2 43,2
286 43,3 43,3
287 43,4 43,4
288 43,6 43,6
289 43,7 43,7
290 43,8 43,8
291 43,9 43,9
292 44,0 44,0
293 44,1 44,1
294 44,2 44,2
295 44,3 44,3
296 44,4 44,4
297 44,5 44,5
298 44,6 44,6
299 44,7 44,7
300 44,8 44,8
301 44,9 44,9
302 45,0 45,0
303 45,1 45,1
304 45,2 45,2
305 45,3 45,3
306 45,4 45,4
307 45,4 45,4
308 45,5 45,5
309 45,6 45,6
310 45,7 45,7
311 45,8 45,8
312 45,9 45,9
313 46,0 46,0
314 46,0 46,0
315 46,1 46,1
316 46,2 46,2
317 46,3 46,3
318 46,4 46,4
319 46,4 46,4
320 46,5 46,5
321 46,6 46,6
322 46,7 46,7
323 46,7 46,7
324 46,8 46,8
325 46,9 46,9
326 47,0 47,0
327 47,0 47,0
328 47,1 47,1
329 47,2 47,2
330 47,2 47,2
331 47,3 47,3
332 47,4 47,4
333 47,4 47,4
334 47,5 47,5
335 47,6 47,6
336 47,6 47,6
337 47,7 47,7
338 47,8 47,8
339 47,8 47,8
340 47,9 47,9
341 47,9 47,9
342 48,0 48,0
343 48,1 48,1
344 48,1 48,1
345 48,2 48,2
346 48,2 48,2
347 48,3 48,3
348 48,3 48,3
349 48,4 48,4
350 48,4 48,4
351 48,5 48,5
352 48,5 48,5
353 48,6 48,6
354 48,6 48,6
355 48,7 48,7
356 48,7 48,7
357 48,8 48,8
358 48,8 48,8
359 48,9 48,9
360 tai enemmän 48,9 48,9

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.