HaVM 19/2018 vp HE 18/2018 vp

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi pelastuslain muuttamiseksi ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi.

Pelastuslain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskevia pykäläehdotuksia muutettaisiin poistamalla niistä maakuntauudistukseen liittyvät viittaukset siten, että nykyinen oikeustila säilyisi tältä osin.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi (HE 18/2018 vp), jäljempänä alkuperäinen esitys, on ehdotettu muutettaviksi pelastuslakia, Pelastusopistosta annettua lakia, palosuojelurahastolakia ja eräitä muita lakeja. Pääosa muutoksista johtuu maakuntien perustamista sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa ja valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevasta lainsäädännöstä. Maakuntauudistuksen aikataulusta johtuen esitykseen sisältyvät lait on ehdotettu voimaan vuoden 2020 alusta. Kyseessä on maakuntalain (HE 15/2017 vp) täytäntöönpanoon liittyvä erillinen esitys.

Alkuperäisen esityksen mukaan pelastuslakiin tehtäisiin lisäksi tarkistuksia, jotka koskevat öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa, pelastustoimeen kuuluvan ulkomaille annettavan avun ja kansainvälisen avun vastaanottamista, paloilmoittimien aiheuttamista erheellisistä ilmoituksista perittäviä maksuja, pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön koulutusta sekä väestönsuojien rakentamista. Väestönsuojeluun liittyvien säännösten systematiikkaa selkeytettäisiin. Pelastusopistosta annettuun lakiin tehtäisiin eräitä Pelastusopiston tehtäviin liittyviä tarkennuksia ja palosuojelurahastolakiin eräitä palosuojelurahaston ohjaukseen ja valvontaan liittyviä tarkennuksia.

Pelastuslakiin ehdotetut öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa, pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön koulutusvaatimuksia sekä väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten on alkuperäisen esityksen mukaan tarkoitus tulla voimaan jo 1 päivänä tammikuuta 2019. Myös meripelastuslain, merenkulun ympäristönsuojelulain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamista koskevat lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Näillä esityksillä ja niiden aikataululla ei ole liityntää maakuntauudistukseen.

Alkuperäisen esitykseen sisältyvistä maakuntauudistukseen liittyvistä säännöksistä johtuen alkuperäinen esitys on ollut tarkoitus hyväksyä sen jälkeen kun maakuntien perustamista sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa ja valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskeva lainsäädäntö on hyväksytty.

Pääministeri Juha Sipilä antoi 27 päivänä kesäkuuta eduskunnassa pääministerin ilmoituksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä niin, että maakuntien aloittamisen ajankohtaa siirretään vuoden 2021 alkuun. Tämän hetkisen arvion mukaan maakuntien perustamista sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa ja valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön hyväksyminen ajoittuu vuoden 2018 loppupuolelle. Alkuperäisen esityksen hyväksyminen voisi näin ollen toteutua vasta hyvin lähellä sen edellä mainittujen säännösten suunniteltua voimaantuloa.

Tässä täydentävässä esityksessä ehdotetaan lakiehdotuksista poistettavaksi alkueräiseen esitykseen sisältyvät maakuntauudistusta koskevat kirjaukset. Tarkoituksena on, että viimeistään keväällä 2019 annetaan erillinen hallituksen esitys, jossa huomioidaan maakuntauudistuksen tarpeet.

Esityksen tavoitteena on, että pelastuslakiin ehdotetut öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa, pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön koulutusvaatimuksia sekä väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset voitaisiin hyväksyä riippumatta maakuntien perustamista sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa ja valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön hyväksymisestä niin, että ehdotetut muutokset voisivat tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Tavoitteena on, että lakiehdotukset voitaisiin hyväksyä ja vahvistaa mahdollisimman pian.

Tämän johdosta alkuperäisestä esityksestä ehdotetaan poistettavaksi viittaukset maakuntauudistukseen.

Ehdotettu täydennys mahdollistaisi pelastuslakiin ehdotettujen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa, pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön ja sopimushenkilöstön koulutusvaatimuksia sekä väestönsuojelua ja väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten hyväksymisen riippumatta maakuntien perustamista sekä maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa ja valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön hyväksymisestä.

Alkuperäisestä esityksestä on pyydetty lausunnot ja esitys on ollut lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltävänä. Tällä esityksellä ei muuteta asiallisesti alkuperäiseen esitykseen sisältyviä säännöksiä. Edellä sanotusta sekä asian kiireellisyydestä johtuen tästä esityksestä ei ole erikseen pyydetty lausuntoja eikä kuultu.

Esitys liittyy eduskunnalle 2 päivänä maaliskuuta 2017 annettuun hallituksen esitykseen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp). Maakunnille siirtyisi maakuntalakiluonnoksen 6 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan muun muassa pelastustoimi.

Täydentävässä esityksessä on otettu huomioon liikenne- ja viestintäministeriön antamat hallituksen esitykset HE 61/2018 vp ja HE 104/2018 vp, joilla uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakennetta ja näiden virastojen keskinäistä toimivaltaa.

Esitys on perustuslain 71 §:ssä tarkoitettu täydentävä esitys ja se tulee käsitellä yhdessä alkuperäisen esityksen kanssa.

Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta jättäisi hyväksymättä laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 18/2018 vp) 4.–7. ja 10. lakiehdotukset ja hyväksyisi kyseiseen hallituksen esitykseen sisältyvät 1.–3., 8., 9. ja 11. lakiehdotukset tässä täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuina:

1 luku Yleiset säännökset

2 a §. Määritelmät. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 2 a pykälä, jonka 1 momenttiin otettaisiin keskeiset pelastustoimeen liittyvät määritelmät ja 2 momenttiin keskeiset öljyvahinkoihin liittyvät määritelmät.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan pelastustoimella tarkoitetaan tehtäväalaa, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta.

Pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan pelastustoiminnalla tarkoitetaan kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia. Pelastuslakia sovellettaisiin nykytilasta poiketen myös maa-alueella tapahtuvien öljyvahinkojen sekä Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä aluksista aiheutuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen pelastustoimintaan ja siihen varautumiseen. Nykyisin näistä tehtävistä säädetään öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009), joka esitetään kumottavaksi ja vastaavat säännökset siirrettäväksi pelastuslakiin. Pelastustoiminnalla tarkoitetaan pelastuslaissa viranomaisille kuuluvia laissa tarkemmin yksilöityjä tehtäviä

Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan suojaväistöllä tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden kiireellistä evakuointia, joka tapahtuu pelastusviranomaisen määräyksestä tulipalon tai muun onnettomuuden tai niiden välittömän uhkan vuoksi. Evakuoinnilla tarkoitetaan yleisesti ihmisten ja omaisuuden siirtäminen turvaan vaara-alueelta tai vaarallisesta kohteesta. Evakuointi on kuitenkin väljä yläkäsite, jonka käyttäminen ei ole suositeltavaa ilman, että ilmaistaan, mistä asiayhteydestä tai alakäsitteestä on kyse. Esimerkiksi sodanaikaiseen väestön siirtämiseen tai pelastusviranomaisten päivittäisiin toimivaltuuksiin kuuluvaan suojaväistöön ei ole syytä viitata pelkästään yläkäsitteellä evakuointi, koska tästä aiheutuu helposti virheellisiä käsityksiä.

Pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan väestönsuojelulla tarkoitetaan valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikana tapahtuvaa humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle.

Määritelmässä mainittu onnettomuus tarkoittaa luonnononnettomuuksia ja muita onnettomuuksia, jotka eivät ole aiheutuneet vihollisuuksien johdosta, mutta jotka tapahtuvat vihollisuuksien aikana.

Väestönsuojelusta säädetään Suomen ratifioimassa Geneven yleissopimuksessa (SopS 8/1955) ja sen lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980).

Kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta annetun Geneven sopimuksen I lisäpöytäkirjan VI luvun (väestönsuojelu) 61 artiklan mukaan väestönsuojelulla tarkoitetaan humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Artiklassa märitellään tarkemmin väestönsuojeluun kuuluvat tehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio.

Pykälän 1 momentin 5 kohdan mukaan sopimuspalokunnalla tarkoitetaan pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Pelastustoimen sopimushenkilöstö koostuu sopimuspalokuntien ja muiden pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen tehneiden yhteisöjen henkilöstöstä. Pelastustoimen sopimushenkilöstö ei ole palvelussuhteessa pelastuslaitokseen.

Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi alkuperäiseen esitykseen sisältyvä 5 kohta, jossa viitataan maakuntauudistukseen. Alkuperäisen esityksen 6 kohta siirtyisi 5 kohdaksi.

Pykälän 2 momenttiin otettaisiin erityiset ympäristövahinkojen pelastustoimintaan liittyvät määritelmät.

Pykälän 2 momentin 1 kohdassa määriteltäisiin, mitä öljyllä tässä laissa tarkoitettaisiin. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 1 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 2 kohdassa määriteltäisiin muu haitallinen aine. Määritelmä on laaja ja kattaa minkä tahansa muun mereen joutuneen aineen kuin mineraaliöljyn, kuten kemikaalit, kasvis- ja eläinrasvat, ravinteet ja lannoitteet. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 2 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 3 kohdassa määriteltäisiin alus viittaamalla merenkulun ympäristönsuojelulain asianomaiseen pykälään ja kohtaan. Merenkulun ympäristönsuojelulain 1 luvun 2 §:n 14 kohdan mukaan aluksella tarkoitetaan jokaista vesikulkuneuvoa, mukaan luettuina kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset ja kelluvat alukset, sekä kiinteää ja kelluvaa alustaa. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 3 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 4 kohdassa määriteltäisiin maa-alueen öljyvahinko. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 4 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 5 kohdassa määriteltäisiin Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä aluksesta aiheutuva alusöljyvahinko. Määritelmä vastaisi pääpiirteissään Helsingin sopimuksen 2 artiklan 9 kohdan pilaantumistapahtuman ja OPRC -yleissopimuksen 2 artiklan 2 kohdan öljyvahingon määritelmää. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 5 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 6 kohdassa määriteltäisiin öljyvahinko yleiskäsitteenä, joka kattaa sekä maa-alueen öljyvahingon että alusöljyvahingon. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 6 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 7 kohdassa määriteltäisiin aluskemikaalivahinko pääpiirteissään samalla tavalla kuin Helsingin sopimuksen 2 artiklan 9 kohdan pilaantumisvahinko ja OPRC-HNS pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdan pilaantumistapahtuma. Määritelmän mukaisesti kyse olisi vahingosta, joka aiheutuu merialueella eli Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 7 kohdan määritelmää.

Pykälän 2 momentin 8 kohdassa määriteltäisiin jälkitorjunta. Tässä laissa jälkitorjunnalla tarkoitettaisiin niitä öljyvahingon torjuntatoimia, jotka tehdään sen jälkeen kun öljyn maaperässä, pohjavedessä, pintavesissä ja rannoilla tapahtuva leviäminen on estetty. Vahingon rajoittaminen sisältäisi esimerkiksi vuodon tukkimisen, öljyn leviämisen estämisen puomituksin tai suojapumppauksen aloittamisella sekä kerättävissä olevan öljyn poistamisen tai käsittelemisen niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle enempää pilaantumisen vaaraa. Torjunnan ensimmäisen vaiheen kiireellisten tehtävien jälkeen torjunnassa voidaan siirtyä jälkitorjuntavaiheeseen, joka ei edellytä nopeita toimenpiteitä ja voi jatkua pitkäänkin. Jälkitorjunnan määritelmä on tarpeen päätettäessä tämän lain 40 §:n nojalla pelastustoiminnan lopettamisesta ja vastuun siirtämisestä jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle. Määritelmä vastaa voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 3 §:n 8 kohdan määritelmää.

6 §. Avotulen teko. Voimassa olevan pelastuslain 6 §:n 1 momentin mukaan nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmästä saatujen tietojen mukaan ruohikkopalot ovat keväisin merkittävä maastopalotyyppi. Maastopalojen tehokkaammaksi ehkäisemiseksi olisi perusteltua säätää metsäpalovaroitusta vastaavalla tavalla myös ruohikkopalovaroituksesta. Koska metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaaraa on pidettävä ilmeisenä metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana, pykälän 1 momentissa säädettyä avotulentekokieltoa tarkennettaisiin siten, että nuotion tai muun avotulen sytyttäminen olisi aina kiellettyä Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana. Ilmatieteen laitoksen antamasta metsä- ja ruohikkopalovaroituksesta säädettäisiin tämän lain 31 §:n 2 momentissa.

Pykälän 2 momentista poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

3 luku Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet

22 b §. Suuren öljyvaraston haltijan velvollisuus huolehtia torjuntavalmiudesta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 22 b pykälä, jonka velvoitteet vastaavat öljyvahinkojen torjuntalain 15 pykälää. Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija olisi velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta. Varastoijan olisi myös hankittava öljyvahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Torjuntavalmiuden valvonnasta olisi voimassa, mitä tämän lain 12 luvussa säädetään. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä olisi lisäksi saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa muun muassa ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisista valvontatehtävistä. Vahinkotilanteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioisi suunnitelman riskiarvion ja varautumista koskevien tietojen perusteella ympäristöuhan suuruutta.

22 c §. Sataman pitäjän ja rannikkoalueen toiminnanharjoittajan velvollisuus huolehtia torjuntavalmiudesta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 22 c pykälä, jonka velvoitteet vastaavat öljyvahinkojen torjuntalain 16 pykälää. Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja olisi velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan olisi hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulisi myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä. Torjuntavalmiuden valvonnasta olisi voimassa, mitä tämän lain 12 luvussa säädetään. Suunnitelma torjunnan järjestämisestä olisi lisäksi saatettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tietoon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa muun muassa ympäristönsuojelulain, vesilain ja jätelain mukaisista valvontatehtävistä. Vahinkotilanteessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus arvioisi suunnitelman riskiarvion ja varautumista koskevien tietojen perusteella ympäristöuhan suuruutta.

23 §. Sisäministeriön ja aluehallintoviraston tehtävät. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan. Pykälän otsikossa sisäasiainministeriö muutettaisiin sisäministeriöksi.

24 §. Kuntien vastuu pelastustoimesta. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

25 §. Pelastuslaitos sekä sopimuspalokunnat ja muut vastaavat yhteisöt. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

27 §. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät. Voimassa olevan pelastuslain 27 §:ssä säädetään alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä.

Pykälän 2 momentin 1 kohdassa termi valistus muutettaisiin turvallisuusviestinnäksi.

Pykälän 3 momentin 3 kohdassa maininta öljyntorjunnasta poistettaisiin, koska pelastustoimen vastuulle kuuluvat öljyntorjuntatehtävät rinnastettaisiin ehdotetun lain mukaan pelastustoimintaan.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

28 §. Alueen pelastustoimen palvelutaso. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

29 §. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

31 §. Vastuu metsäpalojen tähystyksestä ja metsä- ja ruohikkopalovaroituksen antamisesta. Voimassa oleva pelastuslain 31 §:n mukaan aluehallintoviraston on järjestettävä harvaan asutulla seudulla tehokas metsäpalojen tähystys, jos metsäpalon vaara on ilmeinen. Ilmatieteen laitoksen tulee antaa metsäpalovaroitus alueelle, jossa metsäpalon vaaran arvioidaan maanpinnan kuivuuden ja sääolosuhteiden johdosta olevan ilmeinen.

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietojärjestelmästä saatujen tietojen mukaan ruohikkopalot ovat keväisin merkittävä maastopalotyyppi. Maastopalojen tehokkaammaksi ehkäisemiseksi olisi perusteltua säätää metsäpalovaroitusta vastaavalla tavalla myös ruohikkopalovaroituksesta.

34 §. Pelastustoiminnan johtaminen. Pelastustoimintaa johtaisi nykyiseen tapaan sen alueen pelastusviranomainen, josta onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei muuta ole sovittu. Pelastustoimintaan kuuluisi myös nykyisin öljyvahinkojen torjuntalain perusteella pelastustoimen tehtäväksi säädetty öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunta.

Pykälään esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan tästä poiketen alusöljyvahingossa ja aluskemikaalivahingossa Suomen aluevesillä aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä pelastustoiminnan johtajan asettaisi kuitenkin Rajavartiolaitos. Ehdotetun 27 a §:n mukaan Rajavartiolaitos huolehtisi Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä aluksista aiheutuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen pelastustoiminnasta ja sovittaisi yhteen siihen varautumista.

Pykälän 4 momentti vastaa voimassa olevan lain 3 momenttia.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta asiasisältöön.

36 §. Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa täsmennettäisiin niin, että kohdassa säädetyllä evakuoinnilla tarkoitettaisiin suojaväistöä. Tämä on tarpeen, koska termi evakuointi ei sellaisenaan ole riittävän yksiselitteinen ja saattaa sekoittua esimerkiksi valmiuslain 121 §:ssä säädettyyn väestön siirtämiseen, puolustustilalain (1083/1991) nojalla sotilasviranomaisen määräyksellä suoritettavaan väestönsiirtoon tai poliisilain (872/2011) nojalla poliisimiehen määräämään paikan tai alueen tyhjennykseen.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta asiasisältöön.

40 §. Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta. Koska esityksen mukaan pelastuslakia sovellettaisiin öljyvahinkojen torjuntaan, pykälän otsikkoon lisättäisiin jälkitorjunta. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin pelastustoiminnan johtajalle velvollisuus ilmoittaa pelastustoiminnan lopettamisesta öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta asiasisältöön.

44 §. Pelastuslaitosten yhteistoiminta. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

46 §. Yhteistyö pelastustoiminnassa. Pykälän 2 momentin 3 kohtaan lisättäisiin viittaus Rajavartiolaitoksen muihin pelastuslain mukaisiin tehtäviin.

Pykälän 2 momentin 7 kohdasta poistettaisiin ympäristöviranomaisten tehtävä huolehtia öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnasta. Tehtävä ehdotetaan siirrettäväksi sisäministeriön hallinnonalalle. Lisäksi teknisenä muutoksena kohdan sanamuotoa täsmennettäisiin viranomaisten nimi- ja tehtävämuutosten edellyttämällä tavalla.

Pykälän 2 momentin 8 a kohdassa hätätiedote muutettaisiin vaaratiedotteeksi. Lailla vaaratiedotteesta (466/2012) viranomaistiedotteiden terminologiaa on sekaannusten ja epäselvyyksien poistamiseksi selkeytetty siten, että on luovuttu termeistä hätätiedote ja muu viranomaistiedote. Uutena nimikkeenä on otettu käyttöön termi vaaratiedote.

Pykälän 2 momentin 8 c ja 8 d kohdissa säädetään liikenne- ja viestintäasioista vastaavien viranomaisten ja hallinnonalan laitosten tehtävistä evakuoinneissa. Termi evakuointi ei sellaisenaan ole riittävän yksiselitteinen ja saattaa sekoittua esimerkiksi tämän lain 36 §:ssä säädettyyn suojaväistöön, puolustustilalain nojalla sotilasviranomaisen määräyksellä suoritettavaan väestönsiirtoon tai poliisilain nojalla poliisimiehen määräämään paikan tai alueen tyhjennykseen. Lisäksi lainkohdissa on kyse tehtävistä valmiuslain 121 §:ssä tarkoitetussa väestön siirtämisessä. Pykälän 2 momentin 8 d kohdassa säädetyt tehtävät esitetään siirrettäväksi selkeyden vuoksi väestönsuojelua koskevaan 10 lukuun. Ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelusta säädetään ilmailulain (864/2014) 121 §:ssä. Pykälän 2 momentin 8 d kohtaan esitetään lisättäväksi informatiivinen viittaus ilmailulakiin.

Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin uusi 13 kohta, jossa säädettäisiin Suomen ympäristökeskuksen, Liikenne- ja viestintäviraston sekä Puolustusvoimien osallistumisesta alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaan.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta asiasisältöön.

47 §. Pelastustoimen suunnitelmat. Pykälässä säädettäisiin pelastuslaitoksen ja Rajavartiolaitoksen tehtävästä suunnitella pelastustoiminta ja toimintavalmius päivittäistä pelastustoimintaa, suuronnettomuustilanteita ja poikkeusoloja varten sekä kyseisessä tarkoituksessa laadittavista suunnitelmista.

Pykälän 1 momentin mukaan pelastuslaitoksen tulisi laatia alueen onnettomuusuhkien edellyttämät pelastustoimintaa ja sen johtamista koskevat suunnitelmat. Momentissa tarkoitettuja suunnitelmia voisivat olla esimerkiksi metsäpalojen torjuntasuunnitelma, tulvantorjuntasuunnitelma, öljyntorjuntasuunnitelma, myrskytuhosuunnitelma, suunnitelma merellisissä suuronnettomuuksissa (MOMEVA), raideliikenneonnettomuussuunnitelma, monipotilastilannesuunnitelma, lento-onnettomuussuunnitelma ja CBRNE -suunnitelma. Lisäksi tulisi suunnitella pelastustoiminta vakavassa väkivaltatilanteessa (oman toiminnan suojaaminen).

Pykälän 2 momentin mukaan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa, olisivat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan.

Pykälän 3 momentin mukaan merialueella tapahtuvaa alusöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa koskevat suunnitelmat laadittaisiin kuitenkin Rajavartiolaitoksen johdolla. Pelastuslaitokset vastaisivat nykyiseen tapaan ympäristöonnettomuuksien torjunnasta rannikolla ja saaristossa. Yhteistyösuunnittelussa määritettäisiin tarkemmin ja Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten alueellinen vastuunjako alusöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoiminnassa. Lisäksi Rajavartiolaitos yhteen sovittaisi 27 a §:n nojalla torjuntaan varautumista.

Pykälän 4 momentin mukaan selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista olisi annettava pelastuslaitosten lisäksi myös Rajavartiolaitokselle. Velvollisuus koskisi Rajavartiolaitoksen johdolla tapahtuvassa suunnittelussa tarvittavia tietoja.

Pykälän 5 momentin mukaan sisäministeriön asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä pelastustoimen suunnitelmista, niiden sisällöstä ja rakenteesta. Säännöksen perusteella voitaisiin määrätä, millaisia suunnitelmia pelastuslaitosten tai Rajavartiolaitoksen johdolla tulisi laatia. Lisäksi voitaisiin määrätä, mitä asioita suunnitelmissa tulisi käsitellä. Riittävän yhdenmukaisuuden varmistamiseksi voitaisiin määrätä myös suunnitelmien rakenteesta.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

48 §. Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma. Pykälän 4 momentissa sisäasiainministeriö muutettaisiin sisäministeriöksi.

49 §. Velvollisuus antaa virka-apua ja asiantuntija-apua pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin viranomaisille velvollisuus antaa pyynnöstä toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitokselle olisi annettava virka-apua alusöljy- ja kemikaalivahinkojen pelastustoiminnassa. Sama velvollisuus virka-avun antamiseen olisi valtion omistamilla liikelaitoksilla ja yhtiöillä. Velvoitteen ulottaminen valtion omistamiin liikelaitoksiin ja yhtiöihin vastaa meripelastuslaissa säädettyä ja sen voidaan katsoa kuuluvan sellaiseen tavanomaiseen varautumiseen, jota valtion toimijoilta voidaan perustellusti edellyttää. Käytännössä kyseeseen tulisi esimerkiksi onnettomuuspaikan lähistöllä olevan aluksen hyödyntäminen pelastustoiminnassa. Päätöksen virka-avun pyytämisestä alusöljy- ja aluskemikaalivahingoissa tekisi Rajavartiolaitos.

Viittaus metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995) tarkoitetuista metsäkeskuksista muutettaisiin laissa Suomen metsäkeskuksesta (418/2011) tarkoitetuksi metsäkeskukseksi.

Puolustusvoimia ja eräitä muita viranomaisia koskevan lainsäädännön mukaan virka-apua voidaan antaa laissa erikseen säädetyille viranomaisille. Käytännössä muutkin, kuin lain mukaan virka-apuun oikeutetut viranomaiset ja yksityiset toimijat ovat tarvinneet tehtäviensä hoitamiseen Puolustusvoimilla ja muilla virka-apua antavilla viranomaisilla olevaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntemusta. Näissä tilanteissa pelastuslaitos on muodollisesti omaan avuntarpeeseensa vedoten käytännössä pyytänyt virka-apua muiden sitä tarvitsevien viranomaisten ja yksityisten toimijoiden puolesta.

Ottaen huomioon myös sen, että virka-avun antaja voi periä sitä pyytävältä korvauksen annetusta avusta, ei soveltamiskäytäntöä voida pitää asianmukaisena. Muiden virka-apua tarvitsevien tahojen oikeus saada apua tulee ratkaista niiden omassa ja virka-apua antavien viranomaisten lainsäädännössä.

Pelastusviranomaisten oikeutta saada virka-apua ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että niiden oikeus saada virka-apua rajoittuisi pelastusviranomaisten laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseen.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

65 §. Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa. Pelastuslain 64 §:ssä säädetyt varautumistehtävät on kohdennettu ainoastaan pelastustoimen viranomaisille. Muiden hallinnonalojen väestönsuojelutehtävät hoitaa lähtökohtaisesti asianomainen viranomainen kunkin hallinnonalan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kukin viranomainen vastaa osaltaan Geneven sopimusten ja hallinnonalaa koskevan lainsäädäntönsä mukaisesti varautumisesta väestönsuojeluun. Lain 65 §:ään esitetään koottavaksi säännökset, joissa säädettäisiin yhteistoiminnasta väestönsuojeluun varautumisessa.

Pykälän 1 momentti vastaa voimassa olevan pelastuslain 65 §:ää.

Pykälän 2 momentin mukaan kukin viranomainen huolehtisi väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta.

Pykälän 3 momentin mukaan pelastustoimen viranomaiset huolehtisivat niiden vastuulla olevien väestösuojelutehtävien edellyttämän toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta.

Pykälän 4 momentin mukaan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia varautumaan väestönsuojeluun, olisivat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta väestönsuojelussa. Pelastuslaitokselle olisi annettava selvitykset väestönsuojeluun käytettävissä olevista voimavaroista.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin muiden viranomaisten varautumisesta väestönsuojeluun. Ehdotettu säännös olisi informatiivinen ja perustuisi asianomaisille viranomaisille niitä koskevissa erityislaeissa säädettyyn tehtäväkenttään. Käytännössä väestönsuojeluun varautuminen merkitsee sitä, että viranomaiset varautuvat hoitamaan omia lakisääteisiä tehtäviään väestönsuojelutilanteessa.

Pykälän 5 momentin 1 kohdan mukaan Puolustusvoimat antaisivat pelastusviranomaisille sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arviointia varten tarvittavat tiedot. Näitä olisivat esimerkiksi arvio

- sotilaallisesta uhkasta siviiliväestölle, omaisuudelle ja ympäristölle,

- sotilaallisen toiminnan vaikutuksesta pelastustoimen järjestelyihin, pelastustoimintaan, väestön suojaamiseen ja väestön siirtämiseen, sekä

- tarpeesta toteuttaa valmiuslain 121 §:ssä tarkoitettu väestön tai sen osan siirtäminen.

Pykälän 5 momentin 2 kohdan mukaan sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaisivat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista sekä siirretyn väestön majoituksesta, muonituksesta ja muusta huollosta ja siirretyn väestön tilapäisestä majoittamisesta.

Pykälän 5 momentin 3 kohdan mukaan liikenne- ja viestintäasioista vastaavat viranomaiset ja hallinnonalan laitokset huolehtisivat liikenneväylien käytön yhteistoimintakysymyksistä ja kuljetusten järjestämisestä valmiuslain 121 §:ssä tarkoitetussa väestön siirtämisessä.

Pykälän 6 momentin mukaan viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten yhteistyöstä ja suunnitelmista väestönsuojeluun varautumisessa voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

66 §. Geneven yleissopimusten mukainen suojelu. Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi suojelun kohteeksi väestösuojelussa käytettävät tilat.

Pykälän 2 momentissa sisäministeriö päättäisi asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä, mitä henkilöitä, materiaalia ja tiloja 1 momentissa tarkoitettu suojelu koskee.

Esityksen mukaan sisäministeriö vahvistaisi nykyisestä poiketen suojelun kohteet jo normaalioloissa. Tämä on tarpeen, koska esimerkiksi tämän lain 67 §:ssä säädetty velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen edellyttää, että velvolliset voidaan määrittää.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

67 §. Velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen. Voimassa olevan pelastuslain 67 §:n mukaan sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Pykälää esitetään muutettavaksi siten, että sisäministeriö ja aluehallintovirasto voisi asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

80 §. Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin toiminnanharjoittajalle velvollisuus toimittaa pyynnöstä alueen pelastusviranomaiselle 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitetut suunnitelmat.

Pelastusviranomaisen tehtävänä olisi valvoa, että öljyvaraston, suuren öljyvaraston, sataman tai laitoksen toiminnanharjoittajalla on todellisuudessa suunnitelman mukainen kalusto ja henkilökunta torjuntatehtäviin. Pelastuslaitokset valvovat jo nykyisin pelastuslain ja kemikaaliturvallisuuslain nojalla samoja laitoksia. Käytännössä pelastusviranomainen voi yhdistää näiden lakien mukaiset tehtävänsä samaan tarkastuskäyntiin laitoksella.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

85 §. Alueen pelastustoimen palvelutason valvonta. Pykälä on ehdotettu alkuperäisessä esityksessä maakuntauudistuksen johdosta kumottavaksi. Tässä täydentävässä esityksessä pykälä ehdotetaan jäämään voimaan.

87 §. Velvollisuus tilastotietojen antamiseen. Pykälän 1 momentissa sisäasiainministeriö muutettaisiin sisäministeriöksi. Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

89 §. Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten. Pelastusviranomaisen tiedonsaantioikeuksia sisältävää pelastuslain 89 §:n sääntelyä tarkistettiin lailla 1171/2016, jonka nojalla tiedonsaantioikeudet laajenivat ja toisaalta tietojen käytön perusteita tarkennettiin. Nyt ehdotettavilla muutoksilla täydennettäisiin tiedonsaantioikeuksia väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 15 §:n 1 momentin 2 kohdan osalta. Ensin mainitussa olevat tiedot ovat omistajan ja haltijan täydellinen nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika taikka yritys- ja yhteisötunnus sekä omistajan ja haltijan osoite tai muut yhteystiedot. Jälkimmäisessä tiedot ovat omistajan tai haltijan henkilötunnus, yritys- ja yhteisötunnus tai täydellinen nimi ja syntymäaika sekä osoite tai muut yhteystiedot. Nämä tiedot ovat tarpeellisia sekä valvontatehtävien hoitamista että pelastustoiminnan suunnittelua ja toteutusta varten.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut hallituksen esitykset HE 61/2018 vp ja HE 104/2018 vp, joilla uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakennetta ja näiden virastojen keskinäistä toimivaltaa. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset.

89 a §. Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeus. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 89 a pykälä. Ehdotettu pykälä öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta vastaa nykyisen öljyvahinkojen torjuntalain 31 §:n sääntelyä. Torjuntatehtävät ovat tyypillisesti sen luonteisia, että tarkoilla tiedoilla vahinkotilanteesta, vahinkoa aiheuttavasta aineesta, vahingon aiheuttajasta ja mahdollisista vahingon kärsijöistä on merkitystä tehtäessä vahingon torjuntaan liittyviä ratkaisuja. Ehdotettu tiedonsaantioikeus olisi laaja, mutta pykälän nimenomaisen maininnan mukaan tietojen tulisi olla tarpeellisia öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjumiseksi.

Torjuntavalmiuden ylläpitäminen edellyttää, että suunnittelusta vastaava viranomainen saa muilta viranomaisilta niiden toimintavalmiutta ja sijaintia koskevia tietoja sekä tarpeelliset henkilöstöä koskevat tiedot. Suunnittelussa tarvittavien tietojen luovuttamisesta säädettäisiin pykälän 1 momentissa. Koska tietojenluovuttajat olisivat torjuntaan osallistuvia viranomaisia ja kyse olisi siten niiden lakisääteisten tehtävien hoitamisesta, tiedot olisi annettava maksutta.

Pykälän 1 momentin nojalla esimerkiksi Rajavartiolaitoksella olisi aluksista aiheutuvien öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa merialueella johtavana viranomaisena oikeus saada pelastustoimen rekistereistä salassapitosäännösten estämättä muun muassa merialueen torjuntatoimen suunnittelussa ja yhteen sovittamisessa tarvitsemiaan tietoja.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi yksityiskohtaisesti niistä tiedoista, joita alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalla viranomaisella olisi vaaratilanteessa oikeus saada muilta viranomaisilta. Tietojen luovuttamisen edellytyksenä olisi käsillä oleva vaaratilanne ja se, että tiedot olisivat tarpeen öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjumiseksi. Kustakin pykälän säännöksestä kävisi ilmi, kuka tietoja luovuttaa, minkälaisia tietoja luovutetaan ja mistä tietoja luovutetaan. Vaaratilanteella tarkoitetaan konkreettista tilannetta, jonka käsillä olo ratkeaisi pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tekemän tilannearvion perusteella.

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalla viranomaisella olisi oikeus vaaratilanteessa saada hätäkeskustietojärjestelmästä salassapitosäännösten estämättä maksutta öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjumiseksi vahingon hätäilmoitusta ja vaaratilannetta koskevia tietoja.

Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdassa ehdotetaan alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeutta saada vaaratilanteessa tietoja satamilta ja kalatalousviranomaisilta. Satamien käytössä olevassa PortNet -järjestelmässä on tiedot satamissa käyvistä aluksista ja niiden lastista. Kalatalousviranomaisilla on tietoja kalastusaluksista ja niidenpyyntialueista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut hallituksen esitykset HE 61/2018 vp ja HE 104/2018 vp, joilla uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakennetta ja näiden virastojen keskinäistä toimivaltaa. Pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohtiin tehtäisiin vastaavat muutokset.

Pykälän 2 momentin 6 kohdassa säädettäisiin alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeus saada alusliikennepalvelun tarjoajan alusliikennepalvelujärjestelmästä alusliikennettä koskevia tietoja sekä Puolustusvoimilta merialueen valvontaa koskevia tietoja

Pykälän 2 momentin 7 kohdassa säädettäisiin alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeus saada Tullin tietojärjestelmästä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja.

Pykälän 2 momentin 8 kohdassa säädettäisiin alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeus saada Rajavartiolaitoksen meripelastusrekisteristä hätäilmoitusta ja vaaratilannetta koskevia tietoja.

Pykälän 2 momentin 9 kohdassa säädettäisiin alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeus saada Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistön omistajaa ja haltijaa sekä kiinteistöjaotusta koskevia tietoja.

Myös maa-alueiden öljyvahinkojen pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle esitetään oikeutta vaara tilanteessa saada salassapitosäännösten estämättä torjunnassa tarpeellisia tietoja eri viranomaistenrekistereistä. Maa-alueiden öljyvahinkojen luonteen vuoksi tiedon tarpeet ovat kuitenkin rajoitetumpia kuin merialueilla sattuvissa vahingoissa.

Vastaavasti kuin 2 momentissa, esitetään myös maa-alueella sattuneen öljyvahingon pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle oikeutta saada tullilta alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja. Tästä säädettäisiin pykälän 3 momentin 1 kohdassa.

Öljyvahinkojen torjunnan tehokas ja turvallinen järjestäminen alueella, jossa säilytetään tai käytetään öljytuotteita taikka muita kemikaaleja taikka räjähteitä, edellyttää että pelastustoimintaa johtavalla viranomaisella on käytettävissään kaikki tarpeellinen tieto näistä aineista sekä alueella harjoitettavasta toiminnasta. Pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle ehdotetaan pykälän 3 momentin 2 kohdassa oikeutta saada tiedot Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pitämästä rekisteristä. Rekisteristä säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 130 §:ssä.

Maaöljyvahingon pelastustoimintaa johtavalle viranomaiselle ehdotetaan oikeutta saada tarvittaessa kiinteistöjaotusta, kiinteistön omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja Maanmittauslaitoksen pitämästä kiinteistötietojärjestelmästä. Tietojärjestelmästä säädetään kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002).

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännöstä, joka mahdollistaisi 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttamisen teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa. Tämä lisäisi tiedon siirtymisen nopeutta ja parantaisi useissa tapauksissa tietojensiirron turvallisuutta sekä vähentäisi siirtotyössä syntyviä virheitä ja työn määrää.

96 §. Eräiden suoritteiden maksullisuus. Pykälän 3 momentissa ilmaisu "erheellinen hälytys" muutettaisiin erheelliseksi paloilmoitukseksi.

Pelastuslaitoksen oikeudesta periä maksuja erheellisistä paloilmoituksista säädettäisiin nykyiseen tapaan, mutta säännöstä selvennettäisiin niin, että myös muut kuin laitteen vikaantumisesta johtuneet syyt ovat erheellisiä paloilmoituksia. Sanamuodon muutos selventäisi samalla sitä, että erheellisten paloilmoitusten ehkäiseminen voi edellyttää myös muita toimenpiteitä kuin paloilmoittimen teknistä korjaamista. Paloilmoittimen erheellisellä toiminnalla tarkoitetaan paloilmoittimen hätäkeskukselle välittämiä ilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet kiinteistössä pelastuslaitoksen sammutus- tai pelastustoimiin.

Suurin yksittäinen erheellisten paloilmoitusten syy on ruoanvalmistus. Ruoanvalmistuksen aiheuttamat erheelliset paloilmoitukset olisivat estettävissä muun muassa ihmisten huolellisella toiminnalla, ilmanvaihdon suunnittelulla sekä ilmaisimen sijoittamisella ja soveltuvan ilmaisintyypin valinnalla.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lisäksi pykälän ruotsinkieliseen sanamuotoon tehtäisiin kielellisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta asiasisältöön.

109 §. Viranomaisverkon käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset. Pykälässä oleva säädösviittaus tarkistettaisiin. Lailla tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta (68/2018) lain nimike on muutettu laiksi sähköisen viestinnän palveluista.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

111 a §. Öljyvahinkojen jälkitorjunta. Lakiin esitetään lisättäväksi uusi 111 a pykälä, johon otettaisiin kumottavaksi ehdotetun öljyvahinkojen torjuntalain öljyvahinkojen jälkitorjuntaa koskevat säännökset. Voimassa olevan öljyvahinkojen torjuntalain 9 §:n mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevaa lakia. Jälkitorjunta ei kuulu pelastustoimintaan, eikä siten pelastustoimen viranomaisten tehtäväksi. Siitä ei siksi ole perusteltua säätää pelastustoimen viranomaisten tehtäviä koskevien säännöksien yhteydessä. Koska öljyvahinkojen torjuntalaki esitetään kumottavaksi kokonaan, on tarpeen siirtää siinä olevat jälkitorjuntaa koskevat säännökset muuhun lakiin. Näiden säännösten tarkoituksenmukaisempaa sijoittamista tarkasteltaisiin uudelleen ympäristönsuojelulain tai jätelain uudistuksen yhteydessä.

Pykälän 1 momentin mukaan öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluisi ympäristöministeriölle.

Pykälän 2 momentin mukaan kunta vastaisi nykyiseen tapaan tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulisi tarvittaessa osallistua jälkitorjuntaan. Öljyvahinkojen torjuntatoimiin osallistuvien viranomaisten taloudelliset mahdollisuudet vastata torjunnasta aiheutuvista kustannuksista ovat rajalliset ja vaihtelevat eri viranomaisten kesken. Jälkitorjunnasta vastaavalle yksittäiselle kunnalle torjuntakustannuksista voi muodostua kohtuuton rasitus, jos esimerkiksi öljyvahinko on suuri tai vastuuvelvollisen selvittämiseksi tarpeelliset tutkimukset ja oikeudenkäynnit vievät pitkän aikaa. Tämän vuoksi jälkitorjunnasta vastaavalla kunnalla on öljysuojarahastosta annetun lain 11 §:n perusteella mahdollisuus saada rahastosta ennakkokorvausta vahingontorjuntakuluista. Ennakkokorvausmenettelyn tarkoitus on turvata torjuntatoimiin osallistuneiden viranomaisten taloudelliset toimintaedellytykset vahingosta huolimatta, mutta se ei kuitenkaan poista ensisijaisesti korvausvelvollisen vastuuta kustannuksista.

Pykälän 3 momentin mukaan jälkitorjuntaa johtaisi asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaisi ja sovittaisi yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle.

Pykälän 4 momentin mukaan mitä pelastuslain 36 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksista, koskisi soveltuvin osin jälkitorjuntaa johtavaa viranomaista.

Pykälän 5 momentin mukaan mitä pelastuslain 89 a ja 89 b §:ssä säädetään öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta, koskisi soveltuvin osin jälkitorjuntaa johtavaa viranomaista.

Pykälän 6 momentin mukaan mitä pelastuslain 99 a §:ssä säädetään öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjuntakustannusten maksamisesta, koskisi soveltuvin osin jälkitorjuntaa johtavaa tai siihen osallistuvaa viranomaista.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaan lainsäädäntöön.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2019. Lain 47 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen suunnitelmat ja 65 §:ssä tarkoitetut väestönsuojelua koskevat suunnitelmat olisi päivitettävä ja uusittava vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Lain 71 §:n säännöstä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovellettaisiin sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen tämän lain voimaantuloa sen jälkeen, kun laki on vahvistettu, jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin. Lain 71 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei koskisi tilapäistä enintään viisi vuotta käytössä olevaa rakennusta tai muuta sellaista kevytrakenteista rakennusta, jonka väestönsuojan rakennuskustannukset olisivat erityisen korkeat suhteessa koko rakennuksen rakentamiskustannuksiin.

Pelastustoimen sivutoimiseen tai sopimushenkilöstöön kuuluva henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai ennen tämän lain voimaantuloa kumottujen säännösten mukaisesti on saanut kelpoisuuden pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön tai sopimushenkilöstön tehtäviin, olisi edelleen kelpoinen toimimaan vastaavassa tehtävässä.

Voimaantulosäännöksistä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

2 §. Pelastusopiston tehtävät. Lain 2 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti.

Ehdotetun 3 momentin mukaan Pelastusopiston tehtävänä olisi vastata pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön sekä pelastuslain 2 a §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön koulutuksen opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä opetusmateriaalin tuottamisesta.

Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön osaamisen suunnitelmallisen ja tehokkaan kehittämisen kannalta on perusteltua, että Pelastusopisto vastaisi nykyistä kokonaisvaltaisemmin pelastustoiminnan osaamisen kehittämisestä. Tämä edellyttää osaltaan, että Pelastusopisto vastaisi myös pelastustoimintaan osallistuvan sopimushenkilöstön koulutuksen opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä opetusmateriaalin tuottamisesta.

Kouluttajakoulutuksen kehittämisen tarkoituksena on lisätä kouluttajien pedagogista osaamista ja kehittää systemaattista kouluttajaosaamista valtakunnallisesti. Tavoitteena on kehittää kansallinen kouluttajakoulutus, joka antaa valmiudet toimia kouluttajina kaikissa sopimuspalokuntien hälytystoimintakelpoisuuteen johtavassa koulutuksessa. Nykyisellään ei systemaattista koulutusjärjestelmää ole ollut, joten esitys yhdenmukaistuu ja jäntevöittää kouluttajakoulutusta.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Lain 14 § pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

4 §. Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat. Meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n 2 momentin 8 kohtaa esitetään muutettavaksi niin, että ympäristöviranomaisten tehtävä aluksista aiheutuvien alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä merionnettomuuksien yhteydessä kumotaan. Ympäristöviranomaiset antaisivat kuitenkin jatkossakin Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta.

Pykälästä poistettaisiin alkuperäiseen esitykseen sisältyvät viittaukset maakuntauudistukseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut hallituksen esitykset HE 61/2018 vp ja HE 104/2018 vp, joilla uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastorakennetta ja näiden virastojen keskinäistä toimivaltaa. Pykälään tehtäisiin vastaavat muutokset.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Alkuperäiseen esitykseen sisältynyt ehdotus pelastuslain muuttamiseksi tässä esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuna sekä muut alkuperäiseen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 1, 2 ja 6 §, 10 §:n 3 momentin, 11 §:n 3 momentin ja 12 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto, 17 §:n 3 momentin suomenkielinen sanamuoto, 27, 31, 34, 36 §:n 1 momentti, 38 §:n 4 momentti, 39 §:n suomenkielinen sanamuoto, 40, 46 ja 47 §, 48 §:n 3 momentti ja 4 momentin suomenkielinen sanamuoto, 49, 56—58 §, 64—67 ja 71 §, 74 §:n 1 momentin suomenkielinen sanamuoto, 75, 80 §, 87 §:n 1 momentti, 89, 96, 100, 102, 103 §, 105 §:n 1 momentti ja 106 §, 107 §:n 1 ja 2 momentin suomenkielinen sanamuoto ja 109 § sekä 110 §:n ja 111 §:n 3—5 momentin suomenkielinen sanamuoto,

sellaisina kuin niistä ovat 38 §:n 4 momentti laissa 424/2017, 89 § laissa 1171/2016 ja 103 § osaksi laissa 470/2015, sekä

lisätään lakiin uusi 2 a, 22 a—22 c ja 27 a §, 32 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 35 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 36 a—36 c, 89 a, 89 b, 99 a, 99 b ja 111 a § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tavoite

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

2 §

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

2 a §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) pelastustoimella tehtäväalaa, joka koostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä sekä pelastustoiminnasta;

2) pelastustoiminnalla kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia;

3) suojaväistöllä ihmisten ja omaisuuden kiireellistä evakuointia, joka tapahtuu pelastusviranomaisen määräyksestä tulipalon tai muun onnettomuuden tai niiden välittömän uhan vuoksi;

4) väestönsuojelulla valmiuslain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen poikkeusolojen aikana tapahtuvaa humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle;

5) sopimuspalokunnalla pelastustoimen järjestelmään kuuluvaa vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa, joka on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta.

Lisäksi tässä laissa tarkoitetaan:

1) öljyllä kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, raakaöljy, polttoöljy, öljyliete, öljyjäte ja jalostetut tuotteet mukaan luettuina, sekä öljypitoista seosta ja jätettä;

2) muulla haitallisella aineella muuta sellaista ainetta kuin öljyä, jonka joutuminen mereen saattaa aiheuttaa pilaantumista;

3) aluksella merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 1 luvun 2 §:n 14 kohdassa tarkoitettua vesikulkuneuvoa;

4) maa-alueen öljyvahingolla sellaista maa-alueella tapahtuvaa vahinkoa tai haittaa, jonka maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa ihmiselle tai ympäristölle likaamalla, turmelemalla tai pilaamalla maaperää, vesiä, kasvillisuutta, eläimistöä, laitteita tai rakenteita;

5) alusöljyvahingolla aluksesta aiheutuvaa tapahtumaa tai samaa alkuperää olevaa tapahtumasarjaa, joka johtaa tai saattaa johtaa öljypäästöön ja joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa vesistön tai meriympäristön taikka rannikon tilan tai niihin liittyviä etuja, ja joka vaatii kiireellisesti suoritettavia toimia;

6) öljyvahingolla maa-alueen öljyvahinkoa ja alusöljyvahinkoa;

7) aluskemikaalivahingolla aluksesta merialueella aiheutuvaa tapahtumaa tai samaa alkuperää olevaa tapahtumasarjaa, joka johtaa tai saattaa johtaa muun haitallisen aineen kuin öljyn päästöön ja joka vaarantaa tai saattaa vaarantaa meriympäristön taikka rannikon tilan tai niihin liittyviä etuja, ja joka vaatii kiireellisesti suoritettavia toimia;

8) jälkitorjunnalla öljyvahingon torjuntaa, jota tehdään öljyn pilaaman maaperän, pohjaveden ja rannikon puhdistamiseksi ja kunnostamiseksi sen jälkeen, kun välttämättömät torjuntatoimet vahingon rajoittamiseksi ja öljyn keräämiseksi on tehty.

6 §
Avotulen teko

Nuotiota tai muuta avotulta ei saa sytyttää Ilmatieteen laitoksen antaman metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana tai jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen.

Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa.

Alueen pelastusviranomainen voi perustellusta syystä kieltää avotulen teon pelastustoimen alueella tai osassa sitä määräajaksi. Päätöksestä tulee tiedottaa tarpeellisessa laajuudessa.

3 luku

Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet

10 §
Rakennusten uloskäytävät

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

11 §
Kiinteistöjen pelastustiet

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

12 §
Laitteiden kunnossapito

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

16 §
Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

17 §
Palovaroittimet

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

18 §
Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

19 §
Poistumisturvallisuusselvitys

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

20 §
Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

21 §
Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

22 a §
Öljyvaraston haltijan velvollisuus huolehtia torjuntavalmiudesta

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

22 b §
Suuren öljyvaraston haltijan velvollisuus huolehtia torjuntavalmiudesta

Jos öljyn määrä muualla kuin rannikolla sijaitsevalla varastoalueella on miljoona litraa tai suurempi, varastoija on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon varalta. Varastoijan on myös hankittava öljyvahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa sekä huolehdittava siitä, että saatavissa on sen käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista suunnitelmasta ja tarvittavasta torjuntakalustosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

22 c §
Sataman pitäjän ja rannikkoalueen toiminnanharjoittajan velvollisuus huolehtia torjuntavalmiudesta

Pääasiassa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun sataman pitäjä ja muun rannikkoalueella miljoona litraa tai sitä enemmän öljyä tai muita haitallisia aineita varastoivan laitoksen toiminnan harjoittaja on velvollinen laatimaan suunnitelman alueella sattuvan öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon varalta. Sataman pitäjän ja toiminnan harjoittajan on hankittava öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellista kalustoa. Toiminnanharjoittajan tulee myös huolehtia siitä, että torjuntakaluston käyttäjiksi on saatavissa koulutettua henkilöstöä. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetusta suunnitelmasta ja tarvittavasta torjuntakalustosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

26 §
Pelastusviranomaiset

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

27 §
Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät

Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta ja pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä.

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, neuvonnasta ja turvallisuusviestinnästä, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa;

2) pelastustoimen valvontatehtävistä;

3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä;

4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.

Edellä 2 momentissa säädetyn lisäksi pelastuslaitos:

1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella;

2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu;

3) huolehtii muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä.

Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

27 a §
Rajavartiolaitoksen tehtävät pelastustoimessa

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

30 §
Sammutusvesi

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

31 §
Vastuu metsäpalojen tähystyksestä ja metsä- ja ruohikkopalovaroituksen antamisesta

Aluehallintoviraston on järjestettävä harvaan asutulla seudulla tehokas metsäpalojen tähystys, jos metsäpalon vaara on ilmeinen.

Ilmatieteen laitoksen tulee antaa metsä- tai ruohikkopalovaroitus alueelle, jossa metsä- tai ruohikkopalon vaaran arvioidaan maanpinnan kuivuuden ja sääolosuhteiden johdosta olevan ilmeinen. Ilmatieteen laitoksen tulee huolehtia siitä, että varoituksesta tiedotetaan tarpeellisessa laajuudessa.

32 §
Pelastustoiminnan sisältö

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

33 §
Hälytysohje

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

34 §
Pelastustoiminnan johtaminen

Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Pelastustoimintaa voi kuitenkin tilapäisesti johtaa muu pelastuslaitoksen palveluksessa oleva tai sopimuspalokuntaan kuuluva siihen saakka, kun toimivaltainen pelastusviranomainen ottaa pelastustoiminnan johtaakseen. Pelastustoiminnan johtaja toimii virkavastuun alaisena.

Alusöljyvahingossa ja aluskemikaalivahingossa Suomen aluevesillä aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä pelastustoiminnan johtajan asettaa kuitenkin Rajavartiolaitos.

Sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä ja määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan toisin kuin 1 momentissa on säädetty.

Jos eri viranomaisille ja tahoille kuuluvien vastuiden ja toimivaltuuksien selkiyttämiseksi on tarpeen, pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä pelastustoiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta nimenomainen päätös. Päätöksestä on ilmoitettava asianomaisille viranomaisille ja asianosaisille heti, kun se on mahdollista. Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti. Jälkiraivaukseen ja -vartiointiin liittyvästä pelastustoiminnan johtajan päätöksestä lopettaa pelastustoiminta säädetään 40 §:ssä.

35 §
Johtaminen yhteistoimintatilanteessa

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

36 §
Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet

Tulipalon sammuttamiseksi ja sen leviämisen estämiseksi sekä muun onnettomuuden torjumiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi sekä vaaran välttämiseksi alueen pelastusviranomaisella ja sisäministeriön pelastusviranomaisella on oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muutoin ole mahdollista:

1) määrätä ihmisiä suojautumaan sekä panna toimeen suojaväistö;

2) ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle;

3) määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita;

4) ryhtyä muihinkin pelastustoiminnassa tarpeellisiin toimenpiteisiin.

---

36 a §
Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjunnassa

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

36 b §
Alusta ja sen lastia koskevat toimenpiteet

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

36 c §
Torjuntakemikaalin käyttö

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

38 §
Kansainvälinen pelastustoiminta

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

39 §
Pelastustoimintaan osallistuvan toimintakyky

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

40 §
Jälkiraivaus ja -vartiointi sekä jälkitorjunta

Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon jälkiraivauksesta ja -vartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Ajankohdan ratkaisee pelastustoiminnan johtaja. Pelastustoiminnan johtajan tulee tehdä 34 §:n 3 momentissa tarkoitettu päätös pelastustoiminnan lopettamisesta ja ilmoittaa siitä kohteen omistajalle. Öljyvahingoissa ilmoitus tulee tehdä öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle. Pyydettäessä päätös on vahvistettava kirjallisesti.

Jos kohteen omistajaa ei tavoiteta tai tämä ei huolehdi jälkiraivauksen ja -vartioinnin suorittamisesta, alueen pelastusviranomaisella on oikeus teettää välttämättömät toimenpiteet omistajan kustannuksella.

42 §
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

46 §
Yhteistyö pelastustoiminnassa

Valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin 47 §:ssä säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Edellä 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa:

1) hätäkeskukset vastaanottavat hätäilmoituksia ja välittävät ilmoitukset asianomaisille yksiköille sekä toimivat pelastustoimen viestikeskuksena siten kuin siitä hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa (692/2010) säädetään;

2) Puolustusvoimat osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja siten kuin siitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään;

3) sen lisäksi, mitä tässä laissa muuten säädetään, Rajavartiolaitos osallistuu pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi kalustoa, henkilöitä ja asiantuntijapalveluita siten kuin siitä Rajavartiolaissa (578/2005) säädetään;

4) poliisi huolehtii kadonneiden etsinnästä maa-alueilla ja sisävesillä, vaara-alueiden eristämisestä ja muista järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluvista tehtävistä onnettomuuspaikalla;

5) sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista ja onnettomuuden johdosta hätään joutuneiden huollosta ja majoituksesta;

6) ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat viranomaiset ja hallinnonalan laitokset huolehtivat yksilön ja hänen elinympäristönsä terveydensuojelua koskevista tehtävistä niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti;

7) ympäristöviranomaiset, maa- ja metsätalousviranomaiset ja vesitalousviranomaiset sekä hallinnonalojen laitokset huolehtivat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ympäristönsuojelusta, tulvariskien hallinnasta ja patoturvallisuudesta;

8) liikenne- ja viestintäasioista vastaavat viranomaiset ja hallinnonalan laitokset huolehtivat:

a) vaaratiedotteiden välittämisestä väestölle sähköisten joukkoviestimien kautta;

b) liikenneväylien raivauksesta;

c) liikenneväylien käytön yhteistoimintakysymyksistä suojaväistöissä;

d) ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelun järjestämisestä siten kuin siitä ilmailulain (864/2014) 121 §:ssä säädetään;

9) Säteilyturvakeskus valvoo ydinenergian ja säteilyn käytön turvallisuutta ja turva- ja valmiusjärjestelyjä sekä säteilytilannetta, ylläpitää tehtäviensä edellyttämää valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta, ilmoittaa, varoittaa ja raportoi poikkeavista säteilytilanteista, arvioi säteilytapahtumien turvallisuusmerkitystä sekä antaa suojelutoimia koskevia suosituksia;

10) Ilmatieteen laitos luovuttaa asianomaiselle viranomaiselle pelastustoiminnassa ja sen suunnittelussa tarpeelliset säätiedot, varoitukset, havainnot ja ennusteet sekä ajelehtimisarviot merialueille ja arviot radioaktiivisten ja muiden vaarallisten aineiden kulkeutumisesta ilmakehässä;

11) siviilipalveluskeskus osallistuu pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun sen mukaan kuin osallistumisesta erikseen säädetään tai määrätään;

12) valtion eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset sekä kunnan ja kuntayhtymien eri toimialoista vastaavat virastot, laitokset ja liikelaitokset varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan tehtäväalueensa, keskinäisen työnjakonsa ja niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti.

13) Suomen ympäristökeskus, Liikenne- ja viestintävirasto ja Puolustusvoimat osallistuvat alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan siten kuin tässä tai muussa laissa tarkemmin säädetään.

Viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten yhteistyöstä pelastustoiminnassa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

47 §
Pelastustoimen suunnitelmat

Pelastuslaitoksen tulee laatia pelastustoimen alueen onnettomuusuhkien edellyttämät pelastustoimintaa ja sen johtamista koskevat suunnitelmat.

Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan.

Merialueella tapahtuvaa alusöljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa koskevat suunnitelmat laaditaan kuitenkin Rajavartiolaitoksen johdolla.

Pelastuslaitokselle ja Rajavartiolaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista.

Sisäministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä laadittavista pelastustoimen suunnitelmista sekä niiden sisällöstä ja rakenteesta.

48 §
Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoinen pelastussuunnitelma

---

Ulkoisen pelastussuunnitelman ja harjoitusten toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Tapahtuneesta onnettomuudesta on tehtävä merkinnät 91 §:ssä tarkoitettuun toimenpiderekisteriin.

Sisäministeriön asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisesta, uusimisesta ja sisällöstä, väestön kuulemisesta suunnitelman laatimisen yhteydessä ja suunnitelmasta tiedottamisesta, suunnitelman mukaisista harjoituksista, suunnitelman ja harjoitusten toteutumisen valvonnasta sekä asianomaisissa kohteissa tapahtuneita onnettomuuksia koskevien tietojen merkitsemisestä pelastustoimen toimenpiderekisteriin.

49 §
Velvollisuus antaa virka-apua ja asiantuntija-apua pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle

Sen lisäksi, mitä 46 §:ssä säädetään viranomaisten yhteistyöstä pelastustoiminnassa, valtion ja kunnan viranomaiset ja laitokset sekä Suomen metsäkeskuksesta annetussa laissa (418/2011) tarkoitettu Suomen metsäkeskus ovat velvollisia antamaan pyynnöstä pelastusviranomaisille ja Rajavartiolaitokselle toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua pelastusviranomaisten ja Rajavartiolaitoksen tässä laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Sama velvollisuus on valtion omistamilla liikelaitoksilla ja yhtiöillä.

Poliisi on lisäksi velvollinen antamaan virka-apua, joka on tarpeen 80 §:n mukaisen palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittamiseksi, 81 §:n 3 momentissa tarkoitetun onnettomuusvaaran estämiseksi sekä 88 §:n mukaisen tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi.

Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa.

Päätöksen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun virka-avun ja 3 momentissa tarkoitetun asiantuntija-avun pyytämisestä tekee asianomainen pelastusviranomainen tai Rajavartiolaitos.

Virka- ja asiantuntija-avusta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

50 §
Pelastusviranomaisen virka-apu muille viranomaisille

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

56 §
Pelastuslaitoksen vastuu koulutuksesta

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

57 §
Pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

58 §
Erivapaudet

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

64 §
Pelastustoimen viranomaisten varautuminen väestönsuojeluun

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

65 §
Yhteistoiminta väestönsuojeluun varautumisessa

Valtion ja kunnan viranomaisen, laitoksen ja liikelaitoksen sekä muun julkisyhteisön vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät ja niihin varautuminen kuuluvat niissä palvelevan viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu koskee myös näiden tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen koulutukseen osallistumista.

Kukin viranomainen huolehtii väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta.

Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat niiden vastuulla olevien väestönsuojelutehtävien edellyttämän toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta.

Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia varautumaan väestönsuojeluun, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta väestönsuojelussa. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset väestönsuojeluun käytettävissä olevista voimavaroista.

Edellä 4 momentissa säädetyssä tarkoituksessa:

1) Puolustusvoimat antaa pelastusviranomaisille sodan ajan uhkien ja niiden vaikutusten arviointia varten tarvittavat tiedot;

2) sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista sekä valmiuslain 121 §:n nojalla siirretyn väestön majoituksesta, muonituksesta ja muusta huollosta ja siirretyn väestön tilapäisestä majoittamisesta;

3) liikenne- ja viestintäasioista vastaavat viranomaiset ja hallinnonalan laitokset huolehtivat liikenneväylien käytön yhteistoimintakysymyksistä ja kuljetusten järjestämisestä valmiuslain 121 §:ssä tarkoitetussa väestön siirtämisessä.

Viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten yhteistyöstä ja suunnitelmista väestönsuojeluun varautumisessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

66 §
Geneven yleissopimusten mukainen suojelu

Väestönsuojelutehtäviä hoitava henkilöstö nauttii aseellisissa selkkauksissa humanitäärisiä tehtäviä suorittaessaan kunnioitusta ja suojelua, josta on sovittu Geneven yleissopimuksissa sekä kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyssä Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan 61 artiklassa. Sama koskee artiklassa määritellyissä tehtävissä käytettävää materiaalia ja tiloja.

Sisäministeriö päättää asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä, mitä henkilöitä, materiaalia ja tiloja 1 momentissa tarkoitettu suojelu koskee.

67 §
Velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen

Sisäministeriö ja aluehallintovirasto voi asianomaisen ministeriön tai alueen pelastusviranomaisen esityksestä määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa.

71 §
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

74 §
Väestönsuojien rakenteelliset ja muut vaatimukset

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

75 §
Helpotusten myöntäminen

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

79 §
Valvontasuunnitelma

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

80 §
Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen

Palotarkastuksia ja muita 78 §:n mukaisen valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa alueen pelastusviranomainen.

Palotarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa, niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asunnoissa sekä muissa kohteissa. Palotarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin ja kohteisiin. Tarkastettavan kohteen edustajan on esitettävä säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt.

Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava alueen pelastusviranomaiselle maksutta 15 §:ssä tarkoitettu pelastussuunnitelma, 22 b ja 22 c §:ssä tarkoitettu suunnitelma ja mahdolliset muut sellaiset kohteen palo- ja poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastusviranomainen tarvitsee 78 §:n mukaisessa valvontatehtävässään.

Palotarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jossa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Pöytäkirja on myös laadittava, jos alueen pelastusviranomainen muutoin valvonnan yhteydessä antaa 81 §:ssä tarkoitetun korjausmääräyksen tai keskeyttää välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa aiheuttavan toiminnan. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosaisille.

81 §
Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

82 §
Erityiset turvallisuusvaatimukset

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

83 §
Puolustusvoimien salassa pidettävät kohteet

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

87 §
Velvollisuus tilastotietojen antamiseen

Alueen pelastusviranomaisen tulee toimittaa pelastustoimen suoritteista, voimavaroista, järjestelyistä ja muusta varautumisesta sekä toimenpiderekisteristä maksutta sisäministeriölle, aluehallintovirastolle ja Pelastusopistolle tietoja, jotka ovat tarpeen tilastojen tekemistä varten. Tiedot voidaan tarvittaessa luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, ja ne voivat sisältää myös salassa pidettäviä tietoja.

---

88 §
Tiedonsaantioikeus palon- ja onnettomuuden tutkinnassa

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

89 §
Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten

Pelastusviranomaisella on sille tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta pelastustoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä pelastustoimelle säädettyjen valvontatehtävien hoitamisessa tarpeellisia tietoja.

Tässä tarkoituksessa pelastusviranomaisella on oikeus saada tietoja sekä valvontatehtävien hoitamista että pelastustoiminnan suunnittelua ja toteutusta varten:

1) paikkatietoinfrastruktuurista annetussa laissa (421/2009) tarkoitetuista paikkatietoaineistoista;

2) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009):

a) 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta täydellisestä nimestä;

b) 13 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta henkilötunnuksesta;

c) 13 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta kotikunnasta ja siellä olevasta asuinpaikasta, tilapäisestä asuinpaikasta sekä sellaiset tiedot kiinteistöstä, rakennuksesta ja huoneistosta, jotka yksilöivät henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan;

d) 13 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetusta henkilön ilmoittamasta äidinkielestä ja asiointikielestä;

e) 13 §:n 1 momentin 22 kohdassa tarkoitetusta henkilön ilmoittamasta postiosoitteesta ja muusta yhteystiedosta sekä ammatista;

f) 14 §:ssä tarkoitetuista tiedoista;

g) 15 §:ssä tarkoitetuista tiedoista;

h) 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista huoneistoa ja sen ominaisuuksia kuvaavista tiedoista;

i) 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista asuinhuoneiston hallintaperustetta ja käytössäoloa koskevista tiedoista;

3) valvontakohteista Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontakohderekisteristä;

4) poliisilta kokoontumislain (530/1999) 14 §:n mukaisista yleisötilaisuuden järjestämiseen liittyvistä ilmoituksista;

5) ensivaste- ja ensihoitotehtävien koordinaateista sekä tehtäväkoodeista sairaanhoitopiiriltä sillä tavoin yksilöityinä, ettei tietojen perusteella voida tunnistaa yksittäistä luonnollista henkilöä;

6) yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuista yritys- ja yhteisötietojärjestelmän tunnistetiedoista;

7) Maanmittauslaitokselta kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain (453/2002) 3 §:ssä tarkoitetusta kiinteistötietojärjestelmästä tietoja kiinteistöjen omistajista ja heidän yhteystiedoistaan sekä kiinteistöjen sijainnista ja tunnistetiedoista;

8) kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n mukaisista rakennusluvista ja 126 §:n mukaisista toimenpideluvista sekä niiden 131 §:n mukaisista hakemuksista rakennusvalvontaviranomaisen kanssa yhteisesti sovittavalla tavalla;

9) hätäkeskustietojärjestelmästä hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja hätäkeskustietojärjestelmään tallennettuja pelastusviranomaisen turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia työturvallisuustietoja;

10) tämän lain 90 §:n 3 momentissa tarkoitetuista tiedoista.

Pelastusviranomaisella on sen lisäksi mitä edellä 2 momentissa säädetään, oikeus saada valvontatehtävien hoitamista varten tietoja:

1) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain:

a) 13 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta siviilisäädystä;

b) 13 §:n 1 momentin 14 kohdassa tarkoitetusta kansalaisuudesta;

2) tämän lain 42 §:n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa muilta viranomaisilta onnettomuuksien ehkäisyn kannalta erityisistä riskikohteista sillä tavoin yksilöityinä, ettei tietojen perusteella voida tunnistaa yksittäistä luonnollista henkilöä.

Pelastusviranomaisella on sen lisäksi mitä 2 momentissa säädetään, oikeus saada pelastustoiminnan suunnittelua ja toteutusta varten:

1) Liikenne- ja viestintävirastolta liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) V osassa tarkoitetusta liikenneasioiden rekisteristä tiedot, jotka ovat välttämättömiä pelastusviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi;

2) teleyrityksiltä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 323 §:n mukaisesti pelastustoiminnan ylläpitämiseksi säädetyn tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia tietoja.

Edellä tässä pykälässä tarkoitetut tiedot on oikeus saada myös rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.

Mitä 1—4 momentissa säädetään, ei koske 83 §:ssä tarkoitettua salassa pidettävää kohdetta. Puolustusvoimien tulee kuitenkin antaa alueen pelastusviranomaiselle ja hätäkeskukselle pelastustehtävän asianmukaisen ja turvallisen suorittamisen edellyttämät tiedot kohteesta.

89 a §
Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeus

Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavalla viranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta pelastustoimintaan osallistuvalta ja siihen virka-apua antavalta viranomaiselta pelastustoiminnan suunnittelussa tarvittavia, tämän viranomaisen toimintavalmiutta koskevia tietoja ja henkilöstön valmius-, tunniste- ja yhteystietoja sekä sellaisia tietoja pelastuslain 91—94 §:ssä tarkoitetuista rekistereistä, jotka ovat välttämättömiä pelastustoiminnan suunnittelussa.

Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavalla viranomaisella on oikeus vaaratilanteessa saada salassapitosäännösten estämättä maksutta öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjumiseksi tarpeellisia tietoja seuraavasti:

1) hätäkeskustietojärjestelmästä vahingon hätäilmoitusta ja vaaratilannetta koskevia tietoja;

2) satamalaitoksen tietojärjestelmästä aluksia sekä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;

3) kalatalousviranomaisilta kalastusalusta, aluksen omistajaa ja haltijaa sekä aluksen toimintaa koskevia tietoja;

4) Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämästä liikenneasioiden rekisteristä ja Ahvenanmaan maakunnan rekisteriviranomaisen ylläpitämästä huvivenerekisteristä venettä sekä veneen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja;

5) Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämästä liikenneasioiden rekisteristä ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä alusrekisteristä alusta sekä sen omistajaa ja haltijaa koskevia tietoja;

6) alusliikennepalvelun tarjoajan alusliikennepalvelujärjestelmästä alusliikennettä koskevia tietoja sekä Puolustusvoimilta merialueen valvontaa koskevia tietoja;

7) Tullin tietojärjestelmästä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;

8) Rajavartiolaitoksen meripelastusrekisteristä hätäilmoitusta ja vaaratilannetta koskevia tietoja; sekä

9) Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistön omistajaa ja haltijaa sekä kiinteistöjaotusta koskevia tietoja.

Pelastustoimintaa maaöljyvahingoissa johtavalla viranomaisella on oikeus vaaratilanteessa saada salassapitosäännösten estämättä maksutta öljyvahingon torjumiseksi tarpeellisia tietoja seuraavasti:

1) Tullin tietojärjestelmästä alus- ja tavaraliikennettä koskevia tietoja;

2) vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 130 §:ssä tarkoitetusta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston rekisteristä yrityksen toiminnan laatua sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden määrää koskevia tietoja;

3) Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistön omistajaa ja haltijaa sekä kiinteistöjaotusta koskevia tietoja.

Tiedot voidaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti.

89 b §
Pelastustoimintaa öljy- ja aluskemikaalivahingoissa johtavan viranomaisen oikeus tietojen saamiseen yrityksiltä ja yhteisöiltä

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

96 §
Eräiden suoritteiden maksullisuus

Pelastuslaitos voi periä maksun:

1) 79 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisen palotarkastuksen tai muun valvontatoimenpiteen suorittamisesta;

2) tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta;

3) tehtävästä, joka on muussa laissa erikseen säädetty maksulliseksi.

Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Alueen pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen ilmoituksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan laitteen tai ryhtymään muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin erheellisten paloilmoitusten estämiseksi. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Jos toimenpiteestä määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan viivästyneelle määrälle periä vuotuista viivästyskorkoa enintään korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta. Viivästyskoron sijasta viranomainen voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.

99 §
Metsä- ja maastopalojen sammutuskustannukset

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

99 a §
Öljy- ja aluskemikaalivahingon torjuntakustannusten korvaaminen

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

99 b §
Pelastustyössä aiheutuneen vahingon korvaaminen

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

100 §
Valtionavustus

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

102 §
Pelastustehtävästä maksettavat korvaukset ja palkkiot

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

103 §
Pelastustoiminnassa sattuneen tapaturman ja ammattitaudin korvaaminen

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

104 §
Muutoksenhaku

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

105 §
Uhkasakko ja teettämisuhka

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

106 §
Rangaistukset

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

107 §
Onnettomuuden tutkinta

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

108 §
Pelastustoimen laitteiden sijoittaminen rakennukseen

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

109 §
Viranomaisverkon käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset

Jos sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 250 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisverkon käytettävyys rakennuksessa tai rakennelmassa, jossa on tavanomaista suurempi henkilöturvallisuusriski, on estynyt rakennuksesta tai rakennelmasta johtuvasta rakenteellisesta syystä ja viranomaisverkon käytettävyys ei ole riittävä pelastustoiminnan asianmukaiseksi suorittamiseksi, alueen pelastusviranomainen voi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan välttämättömiä viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita ja pitämään ne toimintakunnossa.

110 §
Pelastusviranomaisen henkilökortti

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

111 §
Pelastustoimen virkapuku ja pelastustoimen suoja-asujen tunnukset

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

111 a §
Öljyvahinkojen jälkitorjunta

Öljyvahinkojen jälkitorjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle.

Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua jälkitorjuntaan.

Jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle.

Mitä 36 §:n 2 momentissa ja 36 a §:ssä säädetään pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksista, koskee myös jälkitorjuntaa johtavaa viranomaista.

Mitä 89 a ja 89 b §:ssä säädetään öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeudesta, koskee myös jälkitorjuntaa johtavaa viranomaista.

Mitä 99 a §:n 1 momentissa säädetään viranomaisten oikeudesta saada korvaus öljyvahingon ja aluskemikaalivahingon torjunnasta aiheutuneista kustannuksista, sovelletaan myös kunnan oikeuteen saada korvaus jälkitorjunnasta aiheutuneista kustannuksista. Kunnan oikeudesta saada korvaus jälkitorjunnan kustannuksista öljysuojarahastosta säädetään öljysuojarahastosta annetussa laissa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain 47 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen suunnitelmat on päivitettävä ja tarvittaessa uusittava ja 65 §:ssä tarkoitetut väestönsuojelua koskevat suunnitelmat laadittava vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Tämän lain 71 §:n 1 momentin säännöstä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovelletaan sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen tämän lain voimaantuloa sen jälkeen, kun laki on vahvistettu, jos tämän lain soveltaminen johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin.

Pelastustoimen sivutoiminen henkilö tai sopimushenkilöstöön kuuluva, jolla on tämän lain voimaan tullessa kelpoisuus pelastustoimen sivutoimiseksi henkilöksi tai sopimushenkilöstön tehtäviin, on edelleen kelpoinen toimimaan vastaavassa tehtävässä.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 1 § ja

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 472/2008, uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

2 §
Pelastusopiston tehtävät

---

Pelastusopiston tehtävänä on myös vastata pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön sekä pelastuslain 2 a §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta ja kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä opetusmateriaalin tuottamisesta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan palosuojelurahastolain (306/2003) 5, 10 ja 12 §, 13 §:n 3 momentti ja 18 §:n 2 momentin suomenkielinen sanamuoto, sellaisina kuin niistä ovat 5 § laissa 1422/2009 ja 14 §:n 2 momentti laissa 1057/2006, seuraavasti:

5 §
Palosuojelumaksun tilitys

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

10 §
Palosuojelurahaston hallinto

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

12 §
Kirjanpito, maksuliike ja tilinpäätös

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

13 §
Tilintarkastus

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

14 §
Avustukset ja muu rahoitus

(Pykälä poistetaan ehdotuksesta)

18 §
Tarkemmat säännökset

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

4.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

5.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

6.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä) 

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

7.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä)

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan meripelastuslain (1145/2001) 4 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 1 momentti laissa 752/2014 ja 2 momentti laeissa 1660/2009, 752/2014 ja 582/2018, seuraavasti:

4 §
Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat

Hätäkeskuslaitos, Ilmatieteen laitos, pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettu alueen pelastusviranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, poliisi, Puolustusvoimat, sosiaali- ja terveysviranomaiset, Tulli ja ympäristöviranomaiset (muu meripelastusviranomainen) ovat Rajavartiolaitoksen ohella velvollisia osallistumaan korvauksetta meripelastustoimen tehtäviin, jos se on niiden toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus ja erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista.

Muiden meripelastusviranomaisten tehtävät meripelastustoimessa ovat seuraavat:

1) Hätäkeskuslaitos osallistuu etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan;

2) Liikenne- ja viestintävirasto vastaa alusturvallisuudesta ja sen kehittämisestä sekä antaa Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta;

3) Ilmatieteen laitos antaa Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta sekä tuottaa Rajavartiolaitokselle meripelastustoimen tarvitsemat sää- ja meripalvelut;

4)  Väylävirasto vastaa väyläverkosta ja sen kehittämisestä sekä alusliikennepalvelulaissa (623/2005) tarkoitetun alusliikennepalvelun järjestämisestä, toimittaa Rajavartiolaitokselle ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä ja toimeenpanee Rajavartiolaitoksen tekemiä alusliikennettä koskevia päätöksiä alusliikennepalvelun tarjoajan avustamana sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi sille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa;

5) alueen pelastusviranomainen, poliisi ja Tulli osallistuvat etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi niille kuuluvaa henkilöstöä ja kalustoa; alueen pelastustoimi osallistuu pelastustoimen erikoiskoulutetun meritoimintaryhmän toimintaan, jos tästä on alueen pelastustoimen ja Rajavartiolaitoksen kesken erikseen sovittu;

6) Puolustusvoimat valvoo merialuetta onnettomuus- ja vaaratilanteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi alueellisen koskemattomuuden valvontaan liittyen sekä osallistuu etsintä- ja pelastustoimintaan tarjoamalla käytettäväksi sille kuuluvaa erityisasiantuntemusta, henkilöstöä ja kalustoa;

7) sosiaali- ja terveysviranomaiset vastaavat ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä puhelinvälitteisten lääkäripalveluiden tuottamisesta;

8) ympäristöviranomaiset antavat Rajavartiolaitoksen käyttöön toimialaansa kuuluvaa asiantuntemusta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

9.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 12 luvun 3 § ja

muutetaan 12 luvun 6 §:n 1 momentti ja 14 §:n 2 momentti seuraavasti:

12 luku

Valvonta ja hallintopakko

6 §
Rajavartiolaitoksen valvontatehtävät

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

14 §
Vakuuden asettaminen

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

10.

(Lakiehdotus poistetaan hallituksen esityksestä)

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

11.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009).

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.

(Pykäläteksti pysyy muuttumattomana)

---

Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Sisäministeri
Kai Mykkänen