Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 104/2018
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyvistä laeista annetun hallituksen esityksen (HE 61/2018 vp) täydentämisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan teknisiä muutoksia alkuperäiseen hallituksen esitykseen. Erityisesti muutokset koskevat tiettyjä eduskunnan jo hyväksymiä lakiehdotuksia sekä lakiehdotusten johtolauseiden muutoksia.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että maakuntauudistusta koskevat viittaukset tai tekstiosuudet poistetaan lakiehdotuksista. Sen sijaan esityksen tiettyihin lakiehdotuksiin lisättäisiin maininnat yhteistyöstä maakuntien liittojen kanssa. Viittaukset oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) esitetään muutettavaksi viittauksiksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Viittauksia EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen poistettaisiin siltä osin kuin niitä voidaan pitää tarpeettomina. Tieliikennelaista annetun hallituksen esityksen ( HE 180/2017 vp) liitelakeihin perustuvia säännöksiä muutetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaavaan muotoon. Lisäksi esitykseen lisätään tieliikennelakia (267/1981) koskevat muutosehdotukset.

Merimieseläkelakia koskeva lakiehdotus, pelastuslakia koskeva lakiehdotus ja poliisilakia koskeva lakiehdotus ehdotetaan poistettaviksi esityksestä.

Maakuntauudistuksen liikennettä koskevat henkilö- ja tehtäväsiirrot on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi erillisellä hallituksen esityksellä syksyllä 2018.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Hallitus antoi eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyvistä laeista ( HE 61/2018 vp) 3.5.2018. Eduskuntakäsittelyn aikana tuli esiin tarve tehdä muutosehdotuksia lakiehdotuksiin erityisesti siksi, että tietyt esitykset eivät olleet edenneet eduskunnan käsittelyssä. Tämä koski maakuntauudistusta ( HE 15/2017 vp) sekä hallituksen esitystä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 29/2018 vp).

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistamisen tavoitteena on parantaa koko hallinnonalan kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin, kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Aivan keskeinen tavoite liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on varmistaa ja lisätä asiakaslähtöisyyttä ja huomioida asiakkaiden tarpeet. Tämän vuoksi on tarpeellista, että virastouudistus tulisi voimaan vuoden 2019 alusta.

Maakuntauudistukseen liittyvät muutokset ehdotettuihin virastolakeihin ja liitelakeihin on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2018 erillisellä hallituksen esityksellä.

Täydentävässä hallituksen esityksessä esitetään poistettavaksi esityksestä merimieseläkelakia koskeva lakiehdotus (60. laki), pelastuslakia koskeva lakiehdotus (64. laki) ja poliisilakia koskeva lakiehdotus (65. lakiehdotus). Tieliikennelakia koskeva lakiehdotus esitetään lisättäväksi esitykseen.

2 Esityksen keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on alkuperäisen hallituksen esityksen mukaisesti, että laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta tulisi voimaan mahdollisimman pian. Muilta osin lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Esitetään, että valmistelevia toimenpiteitä ja järjestäytymistä varten uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon voitaisiin nimittää pääjohtaja jo 1 päivästä marraskuuta 2018 alkaen. Alkuperäinen esitys oli 1 päivästä lokakuuta 2018 alkaen.

Esityksessä ehdotetaan, että maakuntauudistusta koskevat säännökset tai viittaukset poistetaan, erityisesti virastolaeista, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetusta laista sekä ratalaista. Sen sijaan esityksen tiettyihin lakiehdotuksiin lisättäisiin maininnat yhteistyöstä maakuntien liittojen kanssa.

Esityksessä ehdotetaan muutoksia koskien EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)., joka tuli voimaan 25.5.2018. Viittauksia tietosuoja-asetukseen poistetaan niiltä osin kuin niitä on pidetty tarpeettomana. Osassa lakiviittauksista on kyse tiedoista, jotka viranomainen saa valvottavaltaan yritykseltä eli lähtökohtaisesti kyse ei edes ole henkilötiedoista, vaan valvonnan kannalta merkityksellisistä tiedoista. EU:n tietosuoja-asetus sitoo viranomaisia, joten tällaiset säännökset eivät voi johtaa asetuksen vastaiseen toimintaan, ja siksi niitä ei ole muutettu.

Lakiehdotuksissa esitetään muutettavaksi käsite ”teknisen käyttöyhteyden avulla” ilmaisuksi ”rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti” niissä tapauksissa, joissa kyse on rekisteri- tai muun henkilötiedon luovutuksesta viranomaisen ja yksityisen toimijan kesken. Rajapinnat mahdollistavat tiedon saamisen helposti ja edelleen hyödynnettävässä muodossa. Tietojen saatavuutta parantamalla vahvistetaan toimijoiden tietopohjaa sekä vahvistetaan uutta toimintaa. Paremman tietopohjan avulla esimerkiksi markkinoille pääsy voi helpottua, kun kysyntää ja tarjontaa voidaan arvioida paremmin. Samoin kattavammat tiedot voivat auttaa analysoimaan ihmisten liikkumistarpeita ja ne mahdollistavat uusien tai entistä parempien palvelujen tarjoamisen koko maassa.

Esityksessä ehdotetaan alkuperäiseen hallituksen esitykseen teknisluonteisia muutoksia. Alkuperäisen hallituksen esityksen ( HE 61/2018 vp) lakiehdotuksien viittaukset oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) ehdotetaan palautettaviksi voimassa olevaan muotoon eli viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Lisäksi alkuperäiseen hallituksen esitykseen sisältyvät tieliikennelain kokonaisuudistukseen sisältyvien liitelakien (ajokorttilaki ja ajoneuvolaki) säännökset palautettaisiin voimassa olevaan muotoon. Esitykseen lisätään tieliikennelakia (267/1981) koskevat muutosehdotukset. Eduskunnan käsiteltävänä ollut tieliikennelain kokonaisuudistus huomioidaan myöhemmin erillisellä hallituksen esityksellä, johon tehdään virastonimikkeitä koskevat muutosehdotukset. Täydentävä hallituksen esitys sisältää myös muutosehdotukset muutettavina olevien lakiehdotusten johtolauseisiin.

Lisäksi esityksen lakiehdotuksiin on tehty teknisiä muutoksia, jotka koskevat eduskunnan käsiteltävinä ja hyväksyttävinä olleita seuraavia hallituksen esityksiä: hallituksen esitys laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 34/2018 vp), hallituksen esitys MARPOL 73/78 yleissopimuksen VI liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta ( HE 42/2018 vp) ja hallituksen esitys liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 49/2018 vp).

Esityksessä ehdotetaan alkuperäisestä hallituksen esityksestä ( HE 61/2018 vp) poistettavaksi merimieseläkelain muuttamisesta annettu lakiehdotus, pelastuslain muuttamisesta annettu lakiehdotus ja poliisilain muuttamisesta annettu lakiehdotus.

3 Asian valmistelu ja riippuvuus muista esityksistä

Virastouudistusta koskeva täydentävä hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä. Esitys on perustuslain 71 §:ssä tarkoitettu täydentävä esitys, joka tulee käsitellä yhdessä alkuperäisen hallituksen esityksen ( HE 61/2018 vp) kanssa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta ( HE 26/2018 vp). Kyseisellä hallituksen esityksellä ei ole vaikutusta tähän täydentävään tai alkuperäiseen hallituksen esitykseen ( HE 61/2018 vp).

Virastouudistusta koskeva täydentävä hallituksen esitys oli lausuntokierroksella 28.6.–6.8.2018. Lausuntoja pyydettiin ensisijaisesti virastouudistuksen alkuperäisen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä liikenne- ja viestintävaliokunnalle lausuntonsa antaneilta, minkä lisäksi esitys oli vapaasti kommentoitavana lausuntopalvelu.fi -portaalissa. Vastauksia saatiin yhteensä 34. Lausuntonsa antoivat: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Oikeuskanslerinvirasto, Poliisihallitus, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Viestintävirasto, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Pirkanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Savon liitto, Satakuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Keskuskauppakamari, Linja-autoliitto ry, Metsäteollisuus ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Taksiliitto ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Yhteinen Toimialaliitto YTL. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittu lausuntoyhteenveto on saatavissa säädöshankkeen Hankeikkunassa (LVM052:00/2018).

Lausuntopalaute

Useat lausunnonantajat pitivät täydentävän hallituksen esityksen antamista kannatettavana. Esitetyt muutokset nähtiin perusteltuina muiden hallituksen esitysten etenemisaikataulussa ilmenneiden muutosten vuoksi sekä siksi, että virastouudistusmuutos voisi tulla voimaan samanaikaisesti Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisen kanssa vuoden 2019 alusta (Laki Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi, 574/2018). Lausunnoissa pidettiin myös tärkeänä, että lakiehdotuksen edetessä seurattaisiin tarkasti muiden säädösesitysten etenemistä ja aikataulua.

Lausunnoissa tuotiin esille, että maakuntauudistusta koskevien viittausten poistamista esityksestä pidettiin ymmärrettävänä. Sen sijaan esityksen ei nähty enää tunnistavan nykyisten maakuntien liittojen tehtäviä ja roolia liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja maankäytön ohjauksessa, joten maakuntauudistuskytkentä etenkin Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtäviin haluttiin lausuntojen perusteella säilyttää. Sen lisäksi esitettiin, että täydentävässä hallituksen esityksessä poistettaisiin sellaisia säännöksiä, jotka eivät liity maakuntauudistukseen ja toisaalta myös esitykseen jätettäisiin maakuntauudistuskytkennän sisältäviä säännöksiä.

Täydentävässä hallituksen esityksessä lakiehdotusten suhdetta EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen on lausuntopalautteen mukaan arvioitu tarkemmin, jonka johdosta esitystä pidettiin selkeämpänä. Lisäksi esitettiin, että teknistä käyttöyhteyttä ja rajapintaratkaisuja koskevien asiakokonaisuuksien valmistelun koordinointiin tulisi kiinnittää huomiota.

Osa lausunnonantajista piti virastouudistuksen aikataulua haasteellisena. Henkilöstön aseman ja organisaatioiden toiminnan kannalta parempana vaihtoehtona pidettiin virastouudistuksen toteuttamista samanaikaisesti maakuntauudistuksen kanssa. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että virastouudistuksen jatkovalmistelu toteutetaan hyvän henkilöstöpolitiikan ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti sekä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa.

Jatkovalmistelu

Täydentävän hallituksen esityksen jatkovalmistelussa on muokattu lausuntopalautteen perusteella ratalakia sekä lakia liikennejärjestelmästä ja maanteistä koskevia lakiehdotuksia. Muita teknisiä muutoksia on tehty lakiehdotusten johtolauseisiin. Virastolakeihin sisällytettäisiin virastojen osallistuminen alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen kanssa. Merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annettua lakiehdotusta muutettaisiin 1 momentin osalta (viraston nimi korjattaisiin).

Liikenne- ja viestintäministeriössä on otettu huomioon virastolakeja koskevat maakuntauudistukseen liittyvät muutosehdotukset, jotka on tarkoitus toteuttaa syksyllä 2018 annettavassa LVM:n maakuntauudistusta koskevassa hallituksen esityksessä. Hallituksen esityksen luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syksyn 2018 aikana.

Edellä esitetyn perusteella esitetään, että eduskunta jättäisi hyväksymättä laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyvistä laeista annetun hallituksen ( HE 61/2018 vp) 60., 64. ja 65. lakiehdotukset ja hyväksyisi kyseiseen hallituksen esitykseen sisältyvät 1.–10., 12.–14., 16., 21., 23., 27., 30.–32., 35., 37.–41., 43.–48., 51.–58., 66.–68., 70., 73.–75., 77., 79., 81.–85., 87. ja 88. lakiehdotukset tässä täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla muutettuina, sekä annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava uusi 60. lakiehdotus (laki tieliikennelain muuttamisesta):

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki Liikenne- ja viestintävirastosta

Lakiehdotus nro 1 ( HE 61/2018 vp)

2 §. Viraston tehtävät. Lakiehdotuksesta esitetään poistettavaksi maakuntaviittaukset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viraston osallistuminen alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen kanssa. Tämä muutos vastaisi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sanamuotoa.

1.2 Laki Liikennevirastosta 862/2009

Lakiehdotus nro 2 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotuksesta esitetään poistettavaksi maakuntaviittaukset.

2 §. Viraston tehtävät. Pykälän 1 momentin 6 kohtaa muutettaisiin siten, että Väylävirasto vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta ja tienpidon yhteensovittamisesta näissä keskuksissa. Muutoksella Väyläviraston tienpidon ohjaukseen liittyvät tehtävät palautettaisiin vastaamaan voimassa olevan lainsäädännön mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä.

Pykälän 1 momentin 7 kohdasta maininta maakuntien kanssa tehtävistä sopimusjärjestelyistä poistettaisiin tarpeettomana.

Pykälän 2 momenttia muutettaisiin vastaamaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain sanamuotoa siten, että Väylävirasto osallistuisi myös alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

6 §. Eräiden tehtävien siirtäminen.Pykälän 2 ja 3 momentti poistettaisiin tarpeettomana, koska se sisältää maakuntia koskevia säännöksiä.

1.3 Laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanosta sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

Lakiehdotus nro 3 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotuksesta esitetään poistettavaksi maakuntaviittaukset.

1 §. Voimaan tulevat säädökset. Pykälän 1 momentin 11 kohdassa alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain kirjoitusasu korjattaisiin suomenkielisessä esityksessä. Momentin 32, 54 ja 70 kohdassa lain kirjoitusasu korjattaisiin suomenkielisessä esityksessä. Alkuperäiseen hallituksen esitykseen sisältyvät 1 momentin 59, 63 ja 64 kohta poistettaisiin sen vuoksi, että esityksellä ei ehdoteta muutettavaksi merimieseläkelakia, pelastuslakia eikä poliisilakia. Momentin 86 kohtaan lisättäisiin laki tieliikennelain muuttamisesta ( / ). Lisäksi kohtien numerointi korjattaisiin juoksevaksi.

8 §. Määräykset, luvat ja päätökset. Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus lain 1 §:ään muutettaisiin koskemaan 1 §:n 3–86 kohtaa.

9 §. Eräät Liikenne- ja viestintäviraston hallinnolliset järjestelyt. Pykälän 1 momentissa ajankohta, jolloin Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan virka voidaan perustaa, muutettaisiin 1 päiväksi marraskuuta 2018.

12 §. Maakunnalle annettavia tai siirrettäviä tehtäviä koskeva siirtymäsäännös. Pykälä esitetään poistettavaksi sen vuoksi, että lakiehdotuksesta esitetään poistettavaksi kaikki maakuntaviittaukset.

13 §. Voimaantulo. Pykälän numero muutettaisiin 12 §:ksi, koska aiemmin esitetty 12 § poistettaisiin esityksestä.

1.4 Ajokorttilaki 386/2011

Lakiehdotus nro 4 ( HE 61/2018 vp)

21 §. Ajoterveydentilaa koskevat ilmoitukset.Pykälän 1 momentti korjattaisiin vastaamaan ajokorttilain muuttamisesta annettua lakia (387/2018).

31 §. Ajokortin vaatimukset. Pykälän 2 momentti korjattaisiin vastaamaan ajokorttilain muuttamisesta annettua lakia (387/2018).

65 §. Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella. Pykälän 1–3 momentti esitetään poistettavaksi (laki 96/2018 tulee voimaan vasta 1.6.2019).

68 a §. Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voimaan saattaminen ja päättyminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentti esitetään poistettavaksi (laki 96/2018 tulee voimaan vasta 1.6.2019).

95 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2–4 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.5 Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta 957/2013

Lakiehdotus nro 5 ( HE 61/2018 vp)

53 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.6 Laki ajoneuvojen siirtämisestä 828/2008

Lakiehdotus nro 6 ( HE 61/2018 vp)

14 §. Täytäntöönpano ja tarkemmat säännökset. Pykälän 2 momentissa maakunta muutettaisiin kunnaksi.

1.7 Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä 958/2013

Lakiehdotus nro 7 ( HE 61/2018 vp)

7 §. Ilmoittautuminen sopimuskumppaniksi. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa viittaus lain 16 §:ään poistettaisiin. Muutos vastaisi voimassa olevaa lakia.

31 §. Oikaisun hakeminen ja muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.8 Ajoneuvolaki 1090/2002

Lakiehdotus nro 8 ( HE 61/2018 vp)

20 §. Pelastusauto, poliisiajoneuvo, Tullin ajoneuvo ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvo. Pykälän 5 momentissa Liikenne- ja viestintäviraston kirjoitusasu korjattaisiin (kursivointi poistettaisiin) suomenkielisessä esityksessä.

21 §. Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo. Pykälän otsikko ja 3 momentti muutettaisiin virastoa lukuun ottamatta vastaamaan voimassa olevaa lakia. Pykälän 2 momentti esitetään poistettavaksi.

50 e §. Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä. Pykälän 3 momentista poistettaisiin tekninen viittaus lakiin 507/2017 suomenkielisessä esityksessä.

74 §. Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja. Pykälän 2 momentissa viittaus ajoneuvojen katsastusluvista annettuun lakiin poistettaisiin. Pykälän 4 momentissa viittaus ajoneuvojen katsastusluvista annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi ajoneuvojen katsastustoiminnasta annettuun lakiin. Ajoneuvojen katsastusluvista annettu laki (1099/1998) on kumottu.

96 §. Ajoneuvorikkomus. Pykälän 4 momentti muutettaisiin vastaamaan ajoneuvolain muuttamisesta annettua lakia (306/2018). Pykälän 5–8 momentti esitetään poistettavaksi.

98 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.9 Ajoneuvoverolaki 1281/2003

Lakiehdotus nro 9 ( HE 61/2018 vp)

48 §. Ennakkoratkaisu. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

57 §. Valvonta.Lakitekninen muutos, muutettaisiin vain pykälän 1 momentti.

1.10 Alkolukkolaki 730/2016

Lakiehdotus nro 10 ( HE 61/2018 vp)

15 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.11 Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta 1121/2005

Lakiehdotus nro 12 ( HE 61/2018 vp)

12 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentin viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.12 Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä 1686/2009

Lakiehdotus nro 13 ( HE 61/2018 vp)

2 §. Määritelmät.Pykälän 39 kohtaan esitetään tehtäväksi tekninen korjaus suomenkielisessä esityksessä, päivämääräviittaus esitetään poistettavaksi. Pykälän 42 kohtaan lisättäisiin Liikenne- ja viestintävirasto suomenkielisessä esityksessä.

93 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.13 Alusliikennepalvelulaki 623/2005

Lakiehdotus nro 14 ( HE 61/2018 vp)

2 §. Määritelmät.Pykälän 11 kohdassa virheellinen ilmaisu kierrettävät ja vältettävät alueet muutettaisiin muotoon vältettävät alueet suomenkielisessä esityksessä.

20 a §. Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa virheellinen ilmaisu arkkitehtuurista muutettaisiin muotoon arkkitehtuurissa suomenkielisessä esityksessä.

26 §. VTS-pätevyysrekisteri. Muutos koskee henkilötietojen luovutusta. Pykälän 5 momentin sanamuoto muutettaisiin vastaamaan liikenteenohjausyhtiötä koskevaa eduskunnan vastausta EV 68/2018 vp, erityisesti lakia 576/2018.

1.14 Laki alusturvallisuuden valvonnasta 370/1995

Lakiehdotus nro 16 ( HE 61/2018 vp)

18 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentin viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.15 Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta 485/2004

Lakiehdotus nro 21 ( HE 61/2018 vp)

17 §. Tekninen valvonta. Pykälän 2 momentissa tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa. Pykälän 3 momentti, joka koskee tietosuojasääntelyä, kumottaisiin tarpeettomana.

1.16 Laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta 1206/2004

Lakiehdotus nro 23 ( HE 61/2018 vp)

25 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.17 Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta 97/2017

Lakiehdotus nro 27 ( HE 61/2018 vp)

12 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.18 Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista 1712/2015

Lakiehdotus nro 30 ( HE 61/2018 vp)

55 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.19 Laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta 40/2015

Lakiehdotus nro 31 ( HE 61/2018 vp)

5 §. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.20 Ilmailulaki 864/2014

Lakiehdotus nro 32 ( HE 61/2018 vp)

2 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 4 ja 9 kohta muutettaisiin vastaamaan muuttunutta EASA-asetusta, joka tulee voimaan 11 päivänä syyskuuta 2018. Pykälässä tehtäisiin lisäksi lakiteknisiä korjauksia (kursivointi).

3 §. Toimivaltainen viranomainen. Pykälän 1 momentin 5 kohta kumottaisiin muuttuneen EU-lainsäädännön vuoksi (EASA-asetus). Pykälässä tehtäisiin lisäksi lakiteknisiä korjauksia (kursivointi).

50 §. Liikenne- ja viestintäviraston oikeus tietojen saantiin. Pykälän 5 momentissa tietojen toimittaminen teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisessä muodossa muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

76 §. Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö. Pykälän 4 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Lisäksi esitetään, että pykälän 5 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska se sisältää maakuntien toimivaltaa koskevan säännöksen. Pykälä turvaisi maantieverkolla olevien varalaskupaikkojen käytön ilmavoimien tukikohtana sekä normaaliolojen harjoitustoiminnassa että poikkeusolojen toiminnassa.

116 §. Lennonvarmistustoiminnan tallenteet. Pykälän 2 momentin kolme viimeistä virkettä poistettaisiin tarpeettomina, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

126 §. Ilmoitusjärjestelmä.Pykälän 3 momentissa tietojen ilmoittaminen teknisen käyttöyhteyden välityksellä muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

181 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.21 Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta 960/2013

Lakiehdotus nro 35 ( HE 61/2018 vp)

13 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.22 Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä 535/1998

Lakiehdotus nro 37 ( HE 61/2018 vp)

14 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

15 §. Rangaistussäännökset. Pykälän 1 momentissa tehtäisiin lakitekninen korjaus (kursivointi).

1.23 Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla 1186/2009

Lakiehdotus nro 38 ( HE 61/2018 vp)

4 §. Maakunnallinen hankeohjelma.Pykälä poistettaisiin, koska voimaantulo päättyy vuoden 2018 lopussa.

5 §. Valtioneuvoston päätös tuen jakautumisesta.Pykälä poistettaisiin, koska voimaantulo päättyy vuoden 2018 lopussa.

6 §. Valtion tuen julkinen hakumenettely. Pykälä poistettaisiin, koska voimaantulo päättyy vuoden 2018 lopussa.

13 §. Tuen maksamisen erityiset edellytykset. Pykälä muutettaisiin vastaamaan hallituksen esitystä HE 46/2018 vp kumoamalla pykälän 4 momentti. Laki 478/2018 tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

15 §. Tietojen luovutusvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa liike- ja ammattisalaisuudet muutettaisiin liikesalaisuuksiksi. Muutos liittyy uuteen liikesalaisuuslakiin (595/2018).

17 §. Seurantarekisteri. Pykälän 2 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

1.24 Laki laiva-apteekista 584/2015

Lakiehdotus nro 39 ( HE 61/2018 vp)

13 §. Poikkeukset. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.25 Laki laiva-apteekista 584/2015

Lakiehdotus nro 40 ( HE 61/2018 vp)

28 §. Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen. Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.26 Laki laivaväen lääkärintarkastuksista 1171/2010

Lakiehdotus nro 41 ( HE 61/2018 vp)

13 §. Poikkeuslupa. Pykälän 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.27 Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta 1687/2009

Lakiehdotus nro 43 ( HE 61/2018 vp)

32 §. Valvonta.Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin rajavartiolain säädösnumero (578/2005) voimassa olevan lain mukaisesti suomenkielisessä esityksessä.

41 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.28 Laki lentoasemaverkosta ja -maksusta 210/2011

Lakiehdotus nro 44 ( HE 61/2018 vp)

13 §. Muutoksenhaku. Pykälässä viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.29 Laki lentoliikenteen päästökaupasta 34/2010

Lakiehdotus nro 45 ( HE 61/2018 vp)

27 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.30 Laki lentoliikenteen valvontamaksusta 1249/2005

Lakiehdotus nro 46 ( HE 61/2018 vp)

15 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.31 Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 503/2005

Lakiehdotus nro 47 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotuksen muutokset liittyvät pääosin maakuntauudistukseen ja eduskunnan vastaukseen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (EV 69/2018 vp; laki 572/2018).

3 §. Määritelmät.Pykälän 6 ja 7 kohta poistettaisiin tarpeettomina, koska ne liittyvät maakuntauudistukseen.

6 §. Maantielautat. Pykälän 2 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälän 2 momentin viimeisessä lauseessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivalta päättää lossin miehityksestä erotettaisiin omaksi lauseekseen, ja määräyksen antaminen korjattaisiin päättämiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei anna oikeussääntöjä lossin miehityksestä, vaan päättää asiasta.

11 §. Tienpidosta vastaavat viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Lisäksi 1 momentissa tienpidon valtakunnalliset tehtävät muutettaisiin muiksi tienpidon tehtäviksi.

15 d §. Menettely suunnitelmia valmisteltaessa. Pykälän muutokset liittyvät maakuntauudistukseen. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta maakunnista ja lisättäisiin maininta maakuntien liitoista. Pykälän 2 momentti sekä 3 momentin viittaus maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun poistettaisiin tarpeettomina.

27 §. Vuorovaikutus. Pykälän muutokset liittyvät maakuntauudistukseen. Pykälän 1–4 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Pykälän 2 momentissa maakunnan velvollisuus kuuluttaa muutettaisiin kunnan velvollisuudeksi. Pykälän 4 momentissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle lisättäisiin velvollisuus pyytää lausunto maakunnan liitolta. Maininta Valtion lupa- ja valvontavirastosta poistettaisiin.

27 a §. Ennakkoneuvottelu.Pykälässä maakunnat muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen.

27 b §. Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesitys.Pykälän 1 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Lisäksi pykälän 2 ja 3 momentissa 15 q ja 15 r § muutettaisiin 15 g ja 15 h §:ksi.

30 §. Suunnitelmien muuttaminen ja vähäinen poikkeaminen. Esitykseen lisättäisiin uusi 30 §. Pykälässä säädetään yleissuunnitelmien ja tiesuunnitelmien muuttamisesta ja niistä tehtävistä vaikutuksiltaan vähäisistä poikkeuksista suunnitelman toteuttamisen yhteydessä. Koska elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ohella Väylävirasto voi olla tiehankkeen toteuttaja, muutettaisiin pykälän 2 momenttia niin, että myös sillä olisi oikeus päättää momentissa tarkoitetusta vähäisestä poikkeamisesta.

31 §. Suunnitelmien voimassaoloaika. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että Liikenne- ja viestintävirastolla olisi mahdollisuus pidentää määräaikaa muutenkin kuin hakemuksesta.

32 §. Seuranta ja jälkiarviointi. Pykälän muutokset liittyvät maakuntauudistukseen. Pykälän 2 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi sekä 15 r §:n viittaus muutettaisiin 15 g §:ksi.

37 §. Liittyminen maantiehen.Pykälä poistettaisiin esityksestä tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

38 §. Liittymän ja ylityskohdan tekeminen, kunnossapito ja muuttaminen.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

42 §. Tiealueeseen kohdistuva työ sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tie-alueelle.Pykälän 1–4 momentissa Väylävirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutos liittyy maakuntauudistukseen.

42 a §. Tiettyjen kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle.Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Väylävirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutos liittyy maakuntauudistukseen.

42 b §. Siirto-, suojaamis- ja poistamisvelvoite.Pykälän 1–3 momentissa Väylävirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutos liittyy maakuntauudistukseen.

47 §. Poikkeamisvalta.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

48 §. Poikkeukset rajoituksista.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

52 §. Tienvarsimainonta ja –ilmoittelu.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

52 b §. Määräystenantovaltuus.Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Muutos liittyy maakuntauudistukseen.

56 §. Haltuunotto.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

56 a §. Yksityistien luovuttaminen.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

62 §. Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

99 b §. Avustavien tehtävien siirtäminen.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

100 §. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.Pykälässä maakunnat muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen.

100 b §. Tienpidon viranomaisvalvonta.Pykälän numero muutettaisiin lain 572/2018 mukaisesti 100 c §:ksi.

101 §. Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälä poistettaisiin maakuntauudistuksen vuoksi tarpeettomana. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

102 §. Kustannusten periminen.Pykälä poistettaisiin maakuntauudistuksen vuoksi tarpeettomana. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

103 §. Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti.Pykälän 1 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen.

105 §. Muutoksenhaku.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

107 §. Päätösten välitön täytäntöönpano.Pykälä poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen. Pykälää ei kuitenkaan ole tarkoitus kumota, vaan se tulisi voimaan sellaisena kuin se on laissa 572/2018.

108 a §. Maantierekisteri.Pykälän 2 momentissa maakunnat muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen.

Voimaantulosäännökset. Voimaantulosäännösten 2 ja 3 momentti poistettaisiin maakuntauudistuksen vuoksi.

1.32 Laki liikenneturvallisuusmaksusta 471/2016

Lakiehdotus nro 48 ( HE 61/2018 vp)

15 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.33 Laki liikenteen palveluista 320/2017

Lakiehdotus nro 51 ( HE 61/2018 vp)

II OSA. LIIKENNEMARKKINAT.

6 luku. Kaupunkiraideliikenteen harjoittaminen.

1 §. Kaupunkiraideliikenne. Pykälässä tehtäisiin lakitekninen korjaus (kursivointi) voimassa olevan lain mukaisesti.

7 luku. Rautatieliikenteen pätevyydet.

4 §. Luvan myöntäminen. Pykälän 1 momentin 3, 4 ja 5 kohtaan tehtäisiin lakitekninen korjaus (kursivoinnit) voimassa olevan lain mukaisesti.

10 luku. Laivaväen pätevyydet.

17 §. Muun kuin STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tunnustaminen. Pykälän 2 momentissa tehtäisiin lakitekninen korjaus (kursivointi) suomenkielisessä esityksessä.

12 luku. Luvanvarainen lentotoiminta.

5 §. Rajoitettujen liikenneoikeuksien jakaminen. Pykälään tehtäisiin lakitekninen korjaus siten, että 1 momentti poistettaisiin suomenkielisestä esityksestä. Pykälän 1 momenttia ei tarvitse muuttaa tällä hallituksen esityksellä.

II A OSA. LIIKENTEEN OHJAUS JA HALLINTA.

1 luku. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut.

2 §. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluun kuuluvat tehtävät.Pykälän 3 momentti korjattaisiin vastaamaan liikenteenohjausyhtiötä koskevaa eduskunnan vastausta EV 68/2018 vp, erityisesti lakia 579/2018.

5 §. Tietoturva. Pykälän 2 momentti korjattaisiin vastaamaan liikenteenohjausyhtiötä koskevaa eduskunnan vastausta EV 68/2018 vp, erityisesti lakia 579/2018.

2 luku. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelujen tarjoajan tiedonhallinta.

3 §. Tietojen luovuttaminen avoimen rajapinnan kautta. Pykälän 4 momentti korjattaisiin vastaamaan liikenteenohjausyhtiötä koskevaa eduskunnan vastausta EV 68/2018 vp, erityisesti lakia 579/2018. Lisäksi liike- ja ammattisalaisuudet muutettaisiin muotoon liikesalaisuudet liikesalaisuuslaista (595/2018) johtuen.

III OSA. PALVELUT.

3 luku. Hankintamenettelyt ja yksinoikeuden antaminen.

11 §. Lentoliikenteen julkinen palveluvelvoite. Pykälästä poistettaisiin maakuntauudistusta koskevat viittaukset. Pykälän sanamuoto muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa säännöstä. Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 luku. Liikennepalvelujen julkinen tuki.

2 §. Määrärahan kiintiöinti ja käyttö.Pykälän 3 momentissa maakunnat muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi.

IV OSA. VIRANOMAISET JA VALVONTA.

1 luku. Viranomaisten toiminta.

2 §. Liikenne- ja viestintäviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävät. Pykälän 2 momentissa liike- ja ammattisalaisuus muutettaisiin liikesalaisuudeksi. Muutos liittyy uuteen liikesalaisuuslakiin (595/2018).

4 §. Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 5 momentissa liike- ja ammattisalaisuus muutettaisiin liikesalaisuudeksi. Muutos liittyy uuteen liikesalaisuuslakiin (595/2018).

7 §. EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevassa asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

9 §. Matkustajien ja kuluttajien oikeuksien osalta toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenne- ja viestintäviraston kirjoitusasu korjattaisiin suomenkielisessä esityksessä.

15 §. Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, tieliikenteen valvontalaitteita ja yrittäjäkuljettajan työaikaa käsittelevät ja valvovat viranomaiset. Pykälässä tehtäisiin lakitekninen korjaus suomenkielisessä esityksessä.

17 §. STCW-yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.Pykälässä tehtäisiin lakitekninen korjaus.

V OSA. LIIKENNEASIOIDEN REKISTERI.

2 luku. Rekisterin tietosisältö.

1 §. Yleiset rekisteriin tallennettavat tiedot.Pykälässä tehtäisiin lakitekninen korjaus.

VI OSA. SEURAAMUKSET, MUUTOKSENHAKU JA RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET.

1 luku. Hallinnolliset seuraamukset ja muutoksenhaku.

6 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

Voimaantulo. Voimaantulosäännös korjattaisiin vastaamaan muiden lakiehdotusten voimaantuloa. Tarkoituksena on, että kaikkien liitelakien voimaantulosta säädetään voimaanpanolailla.

1.34 Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta 478/2017

Lakiehdotus nro 52 ( HE 61/2018 vp)

14 §. Muutoksenhaku. Pykälässä viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.35 Luotsauslaki 940/2003

Lakiehdotus nro 53 ( HE 61/2018 vp)

18 §. Valvonta. Pykälän 4 momentissa tietojen toimittaminen ja ilmoittaminen teknisen käyttöyhteyden avulla muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

20 a §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.36 Laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta 694/2006

Lakiehdotus nro 54 ( HE 61/2018 vp)

8 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.37 Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista 1038/2009

Lakiehdotus nro 55 ( HE 61/2018 vp)

12 §. Henkilöluettelointijärjestelmän toimintavaatimukset. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa pelastuslain numero (1423/2009) korjattaisiin vastaamaan ajantasaista säädöstä (379/2011).

14 §. Tietojen luovuttaminen.Pykälän 2 momentissa tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

24 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.38 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 690/2010

Lakiehdotus nro 56 ( HE 61/2018 vp)

24 §. Henkilötietoja sisältävien tietojen luovuttaminen. Pykälästä esitetään muutettavaksi ainoastaan 1 momentti, sillä 2 momentti sisältyy maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan hallituksen esitykseen laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta ( HE 26/2018 vp), joka on eduskunnassa käsiteltävänä. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa alusrekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi.

1.39 Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009

Lakiehdotus nro 57 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotuksen muutokset liittyvät pääasiallisesti maakuntauudistukseen ja viranomaisten toimivaltaan.

1 luku. Yleiset säännökset.

2 §. Määritelmät. Pykälä lisättäisiin. Pykälän sisältö vastaisi merenkulun ympäristönsuojelulain viimeisimpiä muutoksia (lait 581/2018 ja 585/2018).

9 luku. Jätteiden vastaanotto satamassa.

7 §. Raportointi. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi.

12 luku. Valvonta ja hallintopakko.

1 §. Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

15 §. Hallintopakko. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

16 §. Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Viittaus uhkasakkolakiin esitetään muutettavaksi sanamuodoltaan.

18 §. Tarkemmat säännökset. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

13 luku. Erinäiset säännökset.

8 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.40 Merilaki 674/1994

Lakiehdotus nro 58 ( HE 61/2018 vp)

V OSA. MERIONNETTOMUUDET.

18 Luku. Päiväkirjat, meriselitys ja katsastus.

4 §. Päiväkirjaan merkittävät tiedot. Pykälän 5 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

1.41 Merimieseläkelaki 1290/2006

Lakiehdotus nro 60 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotus esitetään poistettavaksi esityksestä. Hallituksen esitys tulotietojärjestelmästä aiheutuvista muutoksista työeläkelainsäädäntöön sekä työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön HE 87/2018 vp sisältää merimieseläkelakia koskevan muutosehdotuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Sen myötä viraston nimen muuttamiseen lakiehdotuksessa ei ole tarpeen.

1.42 Pelastuslaki 379/2011

Lakiehdotus nro 64 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotus esitetään poistettavaksi esityksestä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevat nimikkeet sekä tehtävänsiirrot olisi tarkoitus huomioida pelastuslain käsittelyn myöhemmässä vaiheessa.

1.43 Poliisilaki 872/2011

Lakiehdotus nro 65 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotus esitetään poistettavaksi esityksestä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevat nimikkeet sekä tehtävänsiirrot olisi tarkoitus huomioida poliisilain käsittelyn myöhemmässä vaiheessa.

1.44 Laki polttoainemaksusta 1280/2003

Lakiehdotus nro 66 ( HE 61/2018 vp)

18 §. Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen. Pykälän 1 momentti muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa lakia (laki liikenteen palveluista 320/2017).

19 §. Ennakkoratkaisu. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

23 a §. Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusviraston veroasiamies muutettaisiin Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamieheksi. Lisäksi viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

25 §. Muutoksenhaun johdosta maksettava korko.Pykälä esitetään poistettavaksi alkuperäisestä esityksestä. Vuoden 2018 muutos tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.

1.45 Postilaki 415/2011

Lakiehdotus nro 67 ( HE 61/2018 vp)

80 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.46 Ratalaki 110/2007

Lakiehdotus nro 68 ( HE 61/2018 vp)

Lakiehdotuksen muutokset liittyvät pääosin maakuntauudistukseen ja eduskunnan vastaukseen hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (EV 69/2018 vp; laki 573/2018).

3 §. Määritelmät. Pykälän 1 momentin 11 kohtaan lisättäisiin viittaus yksityistielain numeroon. Pykälän 1 momentin 12 kohtaan lisättäisiin viittaus liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momenttiin. Viittauksella pyritään selkeyttämään viranomaisten toimivaltaa.

8 §. Yleistä rautatien suunnittelusta. Pykälän 2 momentissa maakunnat muutettaisiin maakuntien liitoiksi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiksi. Lisäksi maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma muutettaisiin alueelliseksi liikennejärjestelmäsuunnitteluksi. Muutokset koskevat maakuntauudistusta.

9 §. Tutkimusoikeus. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maakunta.

12 §. Yleissuunnitelman sisältö.Pykälän 2 momentissa maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma muutettaisiin alueelliseksi liikennejärjestelmäsuunnitteluksi. Muutos koskee maakuntauudistusta.

15 §. Ratasuunnitelman sisältö.Pykälän 4 momentissa maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma muutettaisiin alueelliseksi liikennejärjestelmäsuunnitteluksi. Muutos koskee maakuntauudistusta.

18 §. Tasoristeysten poistaminen. Pykälän 4 momentissa viittaus tieliikennelakiin korjattaisiin vastaamaan voimassa olevaa tieliikennelakia.

22 §. Vuorovaikutus.Pykälän muutokset koskevat maakuntauudistusta. Pykälän 2 momentissa maakunnat muutettaisiin kunniksi ja neljäs virke poistettaisiin kokonaan tarpeettomana. Pykälän 4 momentissa poistettaisiin maininta Valtion lupa- ja valvontavirastosta, maakunnat muutettaisiin maakuntien liitoiksi ja lisättäisiin maininta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista.

25 a §. Tasoristeyksiä koskevat ratasuunnitelmat.Esitykseen lisättäisiin 25 a § sellaisena kuin se on laissa 573/2018. Kuitenkin pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja radanpitäjä rataverkon haltijaksi.

43 a §. Puhevallasta ratatoimituksessa.Esitykseen lisättäisiin 43 a § sellaisena kuin se on laissa 573/2018. Kuitenkin pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

69 §. Korvausten maksaminen ja korko.Pykälän 4 momentti muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa säännöstä.

79 §. Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä.Pykälän 3 momentissa maakunnat muutettaisiin maakuntien liitoiksi. Lisäksi momenttiin tehtäisiin kielellinen korjaus.

88 a §. Maksut.Pykälässä radanpitoviranomainen muutettaisiin Väylävirastoksi.

91 §. Päätösten ilmoittaminen muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Pykälän 2 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi ja maakunnan liitoksi.

92 §. Muutoksenhaku.Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Pykälän 3 momentissa maakunta ja Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi ja maakunnan liitoksi.

100 §. Virastouudistuksen ja maakuntauudistuksen siirtymäsäännökset.Pykälän otsikko muutettaisiin ja siitä poistettaisiin viittaus maakuntauudistukseen. Pykälän 3 momentista poistettaisiin päivämääräviittaus. Pykälän 4–6 momentti poistettaisiin. Muutokset liittyvät maakuntauudistukseen.

1.47 Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta 104/2011

Lakiehdotus nro 70 ( HE 61/2018 vp)

3 §. Pykälän 1 momentissa Etelä-Karjalan maakunta poistettaisiin. Maakuntauudistuksen toimeenpanosta on tarkoitus antaa erillinen hallituksen esitys syksyllä 2018.

1.48 Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014

Lakiehdotus nro 73 ( HE 61/2018 vp)

36 §. Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen analogiseen radiotoimintaan. Pykälän 1 momentin 3 kohta muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa lakia suomenkielisessä esityksessä.

318 §. Tietojen luovuttaminen viranomaisesta. Pykälän 2 momentissa Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi sekä maakunta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

344 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Lisäksi maininta tietosuojavaltuutetun päätöksestä poistettaisiin.

345 §. Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

352 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 12 momentti poistettaisiin tarpeettomana, koska säännös liittyy maakuntauudistukseen.

1.49 Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta 21/2014

Lakiehdotus nro 74 ( HE 61/2018 vp)

22 §. Valvontaviranomaiset. Pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

24 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.50 Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 991/2003

Lakiehdotus nro 75 ( HE 61/2018 vp)

7 §. Tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä. Pykälässä tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla tai muussa koneellisesti käsiteltävässä muodossa muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

1.51 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994

Lakiehdotus nro 77 ( HE 61/2018 vp)

12 §. Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa. Muutos koskee maakuntauudistusta. Pykälän 4 momentissa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

1.52 Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 617/2009

Lakiehdotus nro 79 ( HE 61/2018 vp)

7 b §. Tieto passin tai henkilökortin voimassa olosta. Esitykseen lisättäisiin uusi 7 b § sellaisena kuin se on laissa 533/2016. Pykälässä tietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden avulla muutettaisiin muotoon rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti. Muutos vastaisi teknisen kehityksen nykytilaa. Tietojen luovutus koskisi viranomaisen ja yksityisen toimijan välistä toimintaa.

16 §. Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä. Pykälän 2 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

46 §. Tarkastusoikeus. Pykälän 4 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska EU:n yleinen tietosuoja-asetus kattaa nämä säännökset.

49 §. Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

Pykälän 5 momentissa viittaus EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen poistettaisiin tarpeettomana.

49 a §. Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätökseen. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.53 Valtion virkamieslaki 750/1994

Lakiehdotus nro 81 ( HE 61/2018 vp)

7 §. Pykälän 1 momentin 9 kohta muutettaisiin vastaamaan voimassa olevaa lakia.

1.54 Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä 276/2016

Lakiehdotus nro 82 ( HE 61/2018 vp)

5 §. Keskitetty tietopiste. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa yritys- ja liikesalaisuudet muutettaisiin liikesalaisuuksiksi. Muutos liittyy uuteen liikesalaisuuslakiin (595/2018).

14 §. Valitus. Pykälän 1 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

1.55 Vesihuoltolaki 119/2011

Lakiehdotus nro 83 ( HE 61/2018 vp)

35 §. Salassapitovelvollisuus.Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa liike- ja ammattisalaisuus muutettaisiin liikesalaisuudeksi. Muutos liittyy uuteen liikesalaisuuslakiin (595/2018).

1.56 Laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä 424/2014

Lakiehdotus nro 84 ( HE 61/2018 vp)

42 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996).

Pykälän 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana.

1.57 Vesiliikennelaki 463/1996

Lakiehdotus nro 85 ( HE 61/2018 vp)

Muutokset liittyvät pääasiassa maakuntauudistukseen.

15 §. Alueelliset kiellot ja rajoitukset. Pykälän 2 momentissa Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

16 §. Vesikulkuneuvotyyppiä koskevat kiellot ja rajoitukset. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

17 §. Kielto- ja rajoitusasioiden käsittely. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maakunta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Pykälän 2 momentissa velvollisuus kuulla maakuntaa poistettaisiin.

18 §. Kiellon ja rajoituksen voimaantulo. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

22 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Lisäksi Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

23 §. Valvonta. Pykälässä Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

1.58 Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 1188/2014

Lakiehdotus nro 87 ( HE 61/2018 vp)

15 §. Moottoritehon mittaaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Varsinais-Suomen maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

69 §. Tietojen luovuttaminen rekistereistä. Pykälän 2 momentin 9 kohdassa maakunta muutettaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

71 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin ( HE 29/2018 vp) muutettaisiin viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996). Pykälän 3 momentissa Maaseutuvirasto muutettaisiin Ruokavirastoksi.

1.59 Ympäristönsuojelulaki 527/2014

Lakiehdotus nro 88 ( HE 61/2018 vp)

24 §. Muut valvontaviranomaiset. Pykälän 2 momentissa maakunnan terveydensuojeluviranomaiset muutettaisiin kunnan terveydensuojeluviranomaisiksi.

26 §. Viranomaiset ja laitokset tyyppihyväksynnässä. Pykälä säilyisi muuttumattomana.

152 §. Meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatimismenettely. Pykälän 2 momentissa maakunnat ja Valtion lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin valtion valvontaviranomaisiksi.

183 §. Aineita, kemikaaleja, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskevat kiellot ja määräykset. Pykälä säilyisi muuttumattomana.

1.60 Tieliikennelaki 267/1981

Uusi lakiehdotus ( HE 61/2018 vp)

28 c §. Vammaisen pysäköintiluvan myöntäminen.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §. Liikenteen ohjaajat. Pykälän 3 momentin 1 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 3 momentin 4 kohdassa ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §. Liikenteen ohjauslaitteet. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §. Liikenteen ohjauslaitteen asentaminen. Pykälää muutettaisiin vastaamaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia. Lisäksi säännöstä täsmennettäisiin viittaamalla Väyläviraston ohjaukseen. Pykälän 1 ja 3 momentissa tienpitoviranomainen muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi.

87 §. Ajoneuvon mitat, massat ja kuormaaminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

87 b §. Erikoiskuljetuksen suorittaminen. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

87 c §. Erikoiskuljetuslupa.Pykälän 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

97 §. Muut liikenteen valvojat. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

97 a §. Liikenteen painonvalvontalaitteen asettaminen.Pykälää muutettaisiin vastaamaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tienpitoviranomainen muutettaisiin toimivaltaiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja momenttiin lisättäisiin Liikenne- ja viestintävirasto.

106 a §. Muutoksenhaku. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 Voimaantulo

Lakiehdotukset esitetään tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019, kuten alkuperäisessä hallituksen esityksessä on ehdotettu.

Lakiehdotukset

1.

Laki Liikenne- ja viestintävirastosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 luku

Liikenne- ja viestintäviraston asema ja tehtävät

2 §
Viraston tehtävät

Liikenne- ja viestintävirasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

1) edistää liikenteen ja viestinnän turvallisuutta sekä alan teknistä kehitystä ja häiriöttömyyttä;

2) huolehtii liikenteen ja sähköisen viestinnän sääntely-, lupa-, hyväksyntä-, rekisteri- ja valvontatehtävistä, toimialan pätevyys- ja tutkintotehtävistä, tietopalvelusta sekä toimialansa tilastoinnista;

3) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja;

4) vastaa merikartoituksen järjestämisestä;

5) kehittää ja edistää liikenteen ja viestinnän palveluita ja niiden tarjontaa sekä liikenteen ja viestinnän markkinoiden toimivuutta ja huolehtii käyttäjien ja matkustajien oikeuksiin liittyvistä tehtävistä;

6) edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automatisaatiota sekä mahdollistaa liikenteeseen ja viestintään liittyvät kokeilut, tutkimukset ja innovaatiot;

7) kehittää julkisen henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan toimintaedellytyksiä;

8) vastaa saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden erillisrahoituksesta valtion talousarvion puitteissa;

9) suunnittelee radiotaajuuksien käyttöä, edistää radioviestinnän teknistä toteutusta, selvittää ja poistaa radioviestinnän häiriöitä, huolehtii radiolaitteiden markkinavalvonnasta, valvoo verkkotoimilupien ehtojen noudattamista ja hoitaa radiolupahallintoa sekä muuta taajuushallintoa;

10) hoitaa postitoiminnan valvontatehtäviä ja verkkotunnusten rekisteri- ja valvontatehtäviä;

11) hoitaa valtiontuki- ja valtionavustustehtäviä sekä liikenteen verotustehtäviä;

12) vastaa meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä sekä tuottaa ajantasaista meriliikenteen tilannekuvaa puolustus- ja turvallisuusviranomaisille alusliikennepalvelun tarjoajan avustamana; sekä

13) huolehtii oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistää ja valvoo liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukee toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.


Liikenne- ja viestintävirasto koordinoi ja valvoo valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelua ja toimeenpanoa sekä tuottaa ja ylläpitää valtakunnallisen tason strategisia ohjelmia, toimenpidekokonaisuuksia ja tilatietoa liikennejärjestelmän eri toimijoille. Virasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimenpiteiden valmisteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto osallistuu myös alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.


Lisäksi virasto:

1) antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa;

2) osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; ja

3) tekee valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluonteisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa.


Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



2.

Laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) lain nimike ja 1–7 §, sekä

lisätään 1, 3, ja 6 §:n edelle uusi luvun otsikko, seuraavasti:


Laki Väylävirastosta

1 luku

Väyläviraston asema ja tehtävät

2 §
Viraston tehtävät

Väylävirasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

1) vastaa hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa;

2) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja;

3) vastaa liikenteenohjauksen järjestämisestä;

4) edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota;

5) vastaa maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta;

6) vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta sanotuissa keskuksissa;

7) vastaa ja hallinnoi väyliä koskevia tietovarantoja, huolehtii toimialansa tilastoinnista sekä liikenne- ja väylätietoa koskevasta yhteistyöstä;

8) turvaa talvimerenkulun edellytykset;

9) edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta;

10) huolehtii oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin; sekä

11) vaalii ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistö-kohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.


Väylävirasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana. Virasto osallistuu myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.


Lisäksi virasto voi:

1) tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; ja

2) osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön.


Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.


3 luku

Erinäiset säännökset

6 §
Eräiden tehtävien siirtäminen

Väylävirasto voi siirtää yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä, hallintopalvelutehtäviä, avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä.


(2 ja 3 mom. poistettaisiin)


Palveluntarjoajalla on oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Tehtäviä hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



3.

Laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §
Voimaan tulevat säädökset

Seuraavat lait tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019:

1) laki Liikenne- ja viestintävirastosta;

2) laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ( / );

3) laki ajokorttilain muuttamisesta ( / );

4) laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

5) laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta ( / );

6) laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ( / );

7) laki ajoneuvolain muuttamisesta ( / );

8) laki ajoneuvoverolain muuttamisesta ( / );

9) laki alkolukkolain muuttamisesta ( / );

10) laki aluevalvontalain muuttamisesta ( / );

11) laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

12) laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ( / );

13) laki alusliikennepalvelulain muuttamisesta ( / );

14) laki alusrekisterilain 1 §:n muuttamisesta ( / );

15) laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

16) laki autoverolain muuttamisesta ( / );

17) laki biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 33 §:n muuttamisesta ( / );

18) laki eläinten kuljetuksesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta ( / );

19) laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ( / );

20) laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

21) laki eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista annetun lain muuttamisesta ( / );

22) laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

23) laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain 2 §:n muuttamisesta ( / );

24) laki Finanssivalvonnasta annetun lain 52 a §:n muuttamisesta ( / );

25) laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta ( / );

26) laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ( / );

27) laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 ja 32 §:n muuttamisesta ( / );

28) laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta 13 ja 28 §:n ( / );

29) laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain muuttamisesta ( / );

30) laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

31) laki ilmailulain muuttamisesta ( / );

32) laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain 23 §:n muuttamisesta ( / );

33) laki jätelain 59 ja 108 a §:n muuttamisesta ( / );

34) laki katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

35) laki konttilain 6 §:n muuttamisesta ( / );

36) laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ( / );

37) laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta ( / );

38) laki laiva-apteekista annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta ( / );

39) laki laivavarustelain muuttamisesta ( / );

40) laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain muuttamisesta ( / );

41) laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain muuttamisesta ( / );

42) laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

43) laki lentoasemaverkosta ja –maksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

44) laki lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain muuttamisesta ( / );

45) laki lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

46) laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ( / );

47) laki liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

48) laki Liikenneturvasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );

49) laki liikennevakuutuslain muuttamisesta ( / );

50) laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

51) laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetun lain muuttamisesta ( / );

52) laki luotsauslain muuttamisesta ( / );

53) laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

54) laki matkustaja-aluksen henkilöluettelosta annetun lain muuttamisesta ( / );

55) laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain 24 §:n muuttamisesta ( / );

56) laki merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta ( / );

57) laki merilain muuttamisesta ( / );

58) laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta ( / );

59) laki meripelastuslain muuttamisesta ( / );

60) laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 12 a §:n muuttamisesta ( / );

61) laki painelaitelain 4 ja 98 §:n muuttamisesta ( / );

62) laki polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

63) laki postilain muuttamisesta ( / );

64) laki ratalain muuttamisesta ( / );

65) laki rataverolain kumoamisesta ( / );

66) laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

67) laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 3 §:n muuttamisesta ( / );

68) laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 27 ja 28 §:n muuttamisesta ( / );

69) laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

70) laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta ( / );

71) laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ( / );

72) laki tuloverolain 74 §:n muuttamisesta ( / );

73) laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

74) laki vaaratiedotteesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );

75) laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

76) laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta ( / );

77) laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta ( / );

78) laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja –käytöstä annetun lain muuttamisesta ( / );

79) laki vesihuoltolain 35 §:n muuttamisesta ( / );

80) laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta ( / );

81) laki vesiliikennelain muuttamisesta ( / );

82) laki väylämaksulain muuttamisesta ( / );

83) laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

84) laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ( / );

85) laki öljysuojarahastosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );

86) laki tieliikennelain muuttamisesta ( / ).

(87 ja 88 kohta poistettaisiin)


8 §
Määräykset, luvat ja päätökset

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston 1 §:n 3–86 kohdassa mainittujen alkuperäisten ja muutettujen lakien nojalla antamat määräykset jäävät voimaan, kunnes toisin säädetään tai määrätään.


Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston 1 §:n 3–86 kohdassa mainittujen alkuperäisten ja muutettujen lakien nojalla antamat luvat ja päätökset jäävät voimaan niissä mainituilla ehdoilla.


9 §
Eräät Liikenne- ja viestintäviraston hallinnolliset järjestelyt

Liikenne- ja viestintäministeriö voi 1 päivästä marraskuuta 2018 perustaa Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan viran liikenne- ja viestintäministeriöön, josta virka siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2019 Liikenne- ja viestintävirastoon.


Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston on yhdessä ja Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan nimityksen jälkeen hänen johdollaan valmisteltava uuden viraston työjärjestys ja järjestettävä hallinto- ja muut tukipalvelut niin, että Liikenne- ja viestintävirasto voi aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2019.


12 §
Maakunnalle annettavia tai siirrettäviä tehtäviä koskeva siirtymäsäännös

(Pykälä poistettaisiin)


12 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .




4.

Laki ajokorttilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajokorttilain (386/2011) 3, 8, 10, 15, 15 a, 16–19, 21, 25, 26, 28–31, 31 a, 32, 34–38, 40, 41, 47, 50, 52, 53, 59, 61–63 §, 65 §:n 4 momentti, 68 a §:n 2 momentti, 76, 78–82, 88, 95, 97, 98, 100 ja 101 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015, 731/2016, 553/2017, 302/2018 ja 387/2018, 8, 15, 29, 30, 76, 95 ja 100 § laissa 70/2015, 10 § laeissa 70/2015, 302/2018 ja 387/2018, 15 a § laeissa 731/2016 ja 387/2018, 16, 25 ja 26 § laeissa 70/2015 ja 387/2018, 17 ja 18 § osaksi laeissa 70/2015 ja 387/2018, 21, 34–38, 40, 41, 47, 50, 52, 53, 63, 80–82 ja 97 § laissa 387/2018, 28 § osaksi laeissa 70/2015 ja 363/2016, 31 § osaksi laeissa 1081/2012 ja 387/2018, 31 a § laeissa 1081/2012 ja 70/2015, 32 § osaksi laissa 999/2016, 59 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015 ja 302/2018, 61 § laissa 67/2018, 65 §:n 4 momentti laissa 302/2018, 68 a §:n 2 momentti laissa 731/2016, 78 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015 ja 387/2018, 79 § osaksi laissa 387/2018, 88 § laeissa 70/2015 ja 387/2018, 98 § osaksi laissa 70/2015 sekä 101 § laissa 302/2018, seuraavasti:


21 §
Ajoterveydentilaa koskevat ilmoitukset

Sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään, lääkärin on ilmoitettava poliisille, jos hän toteaa, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä 17 tai 18 §:ssä säädettyjä terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön tai terveydentilan muun kuin tilapäisesti tapahtuneen heikentymisen takia.


Sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään, sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on oikeus ilmoittaa poliisille, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä 17 tai 18 §:ssä säädettyjä terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön takia.


Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä potilaalle on kerrottava velvollisuudesta tai oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta ajokykyyn.


Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa voidaan antaa tieto ainoastaan:

1) siitä, että ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei täytä ajokorttiluvan edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia;

2) lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan ehdottamista lisätoimenpiteistä terveydentilan tai siitä ajokykyyn aiheutuvien vaikutusten tarkemmaksi selvittämiseksi.


Mitä tässä pykälässä säädetään lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta, koskee myös optikkoa 20 §:ssä tarkoitetun liikennevalvontaan liittyvän näkökykyä koskevan tarkastuksen yhteydessä.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset ilmoituksen tekemisestä.


31 §
Ajokortin vaatimukset

Ajokortin on oltava ajokorttidirektiivin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mallin mukainen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttia koskevista vaatimuksista sekä siihen sisällytettävistä tiedoista.


Ajokorttiin merkitään ajokorttilupaa vastaavat luokat. Ajokorttiin liitettyjä ehtoja, rajoituksia ja muita tietoja koskevat merkinnät tehdään koodin muodossa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä koodeista ja niiden käytöstä. Ajokorttilupaa tai ajokortin uudistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä uusi valokuva, jos viranomaisen rekistereihin tallennettu kuva on yli 15 vuotta vanha.


Ajokortin valmistamisesta ja toimittamisesta 26 §:n mukaisesti luovutettavaksi vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Virasto vastaa myös muiden tässä laissa tarkoitettujen lupien ja todistusten valmistamisesta ja toimittamisesta, jollei erikseen toisin säädetä.


Mitä tässä pykälässä säädetään ajokortista, ei koske väliaikaista, tilapäistä eikä kansainvälistä ajokorttia.


65 §
Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella

(1–3 mom. poistettaisiin)



Liikenne- ja viestintävirasto lähettää ajo-oikeuden haltijalle liikenneasioiden rekisterin tietojen perusteella muistutuksen tässä pykälässä tarkoitetun ajokiellon määräämisperusteista. Muistutus lähetetään siinä vaiheessa, kun seuraava 1 momentissa tarkoitettu teko johtaa poliisin ajokieltoharkintaan.


68 a §
Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voimaan saattaminen ja päättyminen

(1 mom. poistettaisiin)



Poliisi asettaa valvottavalle ehdon alkolukon käytöstä ajoneuvoa kuljetettaessa. Valvottavan on luovutettava ajokorttinsa poliisille ja haettava uutta alkolukkoehdon sisältävää ajokorttia Liikenne- ja viestintävirastolta. Poliisi voi antaa valvottavalle väliaikaisen ajokortin.



(3 ja 4 mom. poistettaisiin)


95 §
Muutoksenhaku

Kuljettajantutkinnon vastaanottajan tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoidettaessa annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan ja muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Jos hakijalle myönnetään tässä laissa tarkoitettu ajokortti tai muu lupa hakemuksen mukaisesti ilman ajokorttiin tai muuhun lupaan asetettavia ehtoja tai rajoituksia, hakijalle ei ajokortin tai luvan lisäksi anneta muuta päätöstä eikä valitusosoitusta.


Poliisin tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Poliisin tämän lain nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön valituksen estämättä.


Hallinto-oikeuden päätökseen autokoululuvan peruuttamista ja liikenneopettajaluvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



5.

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain (957/2013) 3, 5, 8, 10, 12–14, 16, 18, 19, 21 a, 22, 25–29, 31–33, 36–48, 50, 53, 55, 56 ja 58 §,

sellaisena kuin niistä ovat 13 § osaksi laeissa 474/2017 ja 303/2018, 14 ja 33 § osaksi laissa 474/2017, 21 a § laissa 1387/2015, 45 § osaksi laissa 303/2018 sekä 48 § laissa 303/2018,

seuraavasti:


53 §
Oikaisu ja muutoksenhaku

Katsastusluvan haltijan katsastusasiassa ja jatkokoulutusluvan haltijan koulutusasiassa tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen tai sen tämän lain nojalla muutoin tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



6.

Laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) 14 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1319/2009, seuraavasti:


14 §
Täytäntöönpano ja tarkemmat säännökset

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tässä laissa säädettyjen tehtävien valtakunnallisesta ohjauksesta.


Väylävirasto voi sopimuksen nojalla antaa kunnalle hoidettavaksi virastolle tämän lain mukaan kuuluvia julkisia tehtäviä tai ottaa hoidettavakseen tämän lain mukaan kunnalle kuuluvia julkisia tehtäviä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



7.

Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain (958/2013) 2–8, 10, 13, 14, 15 a, 20, 22–29, 31 ja 35 §,

sellaisina kuin niistä ovat 7 § osaksi laeissa 475/2017 ja 305/2018, 8 § osaksi laissa 305/2018, 15 a § laissa 1388/2015, 22 § laissa 907/2014, 27 § osaksi laissa 475/2017 sekä 28 § laissa 305/2018, seuraavasti:


7 §
Ilmoittautuminen sopimuskumppaniksi

Palvelun tarjoajan, joka haluaa tehdä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskevan sopimuksen, jäljempänä hakija, on esitettävä Liikenne ja viestintävirastolle kirjallinen selvitys seuraavasti:

1) yhtiömuodossa toimivan hakijan kaupparekisteriote tai muu vastaava selvitys sekä selvitys omistussuhteista;

2) selvitys palvelujen laajuudesta;

3) tieto suunnitellusta paikasta ja toimitilasta, jossa toimintaa ryhdytään harjoittamaan;

4) arvio toiminnan aloittamisajankohdasta;

5) selvitys suunnitelluista palveluajoista;

6) selvitys laatujärjestelmästä;

7) tieto yksittäishyväksyntöjen myöntämisestä vastaavasta henkilöstä;

8) selvitys siitä, miten hakijan on tarkoitus toteuttaa yhteydet liikenneasioiden rekisteriin sekä miten hakija huolehtii asianmukaisesta tietosuojasta ja tietoturvasta;

9) selvitys siitä, miten hakija tai yhtiömuodossa toimivaan hakijaan määräävässä asemassa oleva täyttää 9, 11 ja 12 §:ssä tarkoitetut vaatimukset;

10) selvitys siitä, miten hakijan palveluksessa oleva henkilöstö täyttää 11 ja 13–15 §:ssä tarkoitetut vaatimukset;

11) selvitys siitä, miten toimitilat täyttävät 10 §:ssä tarkoitetut vaatimukset.


31 §
Oikaisun hakeminen ja muutoksenhaku

Yksittäishyväksynnän myöntäjän tekemään yksittäishyväksyntää koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen tai sen tämän lain nojalla muutoin tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



8.

Laki ajoneuvolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvolain (1090/2002) 1, 3, 7, 19 b, 20, 21, 24, 24 a, 24 b, 26, 27, 27 a, 29, 29 b, 31, 34, 34 a, 36, 39 b, 45, 48, 50 c, 50 e, 53, 53 a, 58, 60 a, 61 a, 62, 65 a, 65 b, 66 a, 66 c, 66 f, 69 a, 74–77, 79, 80, 84–86, 88, 93, 95 a, 96 ja 98 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § laeissa 226/2009 ja 1042/2014, 3 § laeissa 226/2009, 961/2013, 176/2015, 1609/2015, 507/2017 ja 306/2018, 7, 19 b, 24 a, 24 b, 27, 29, 36, 50 c, 61 a ja 62 § laissa 507/2017, 20, 24, 29 b, 39 b ja 79 § laissa 1042/2014, 21 ja 60 a § laeissa 1042/2014 ja 507/2017, 26, 34 a, 65 b, 69 a, 77 ja 88 § laissa 276/2010, 27 a § laeissa 507/2017 ja 306/2018, 31, 34, ja 95 a § laissa 1609/2015, 45 § laeissa 226/2009 ja 276/2010, 48 § laeissa 276/2010 ja 1042/2014, 50 e § laeissa 226/2009 ja 507/2017, 53, 53 a ja 58 § laissa 473/2017, 65 a § laeissa 233/2007 ja 276/2010, 66 a § laeissa 176/2015 ja 507/2017, 66 c ja 98 § laissa 176/2015, 66 f § laeissa 233/2007, 276/2010 ja 176/2015, 74 ja 75 § osaksi laissa 276/2010, 76 § laeissa 276/2010 ja 507/2017, 80 § laeissa 1042/2014 ja 1609/2015, 84 § laeissa 233/2007 ja 507/2017, 85 § laeissa 961/2013 ja 473/2017, 86 § laeissa 276/2010 ja 1609/2015, 93 § laeissa 276/2010 ja 473/2017 sekä 96 § laeissa 992/2016, 473/2017 ja 728/2017, seuraavasti:


20 §
Pelastusauto, poliisiajoneuvo, Tullin ajoneuvo ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvo

Pelastusauto on pelastustoimen käyttöön erityisesti valmistettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvo. Pelastusauto on myös muu M- tai N-luokan ajoneuvo, joka on kunnan tai kuntayhtymän pelastuslaitoksen tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, Pelastusopiston tai lentoaseman pitäjän hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan pelastustoimen tehtäviin. Pelastusauto on myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.


Poliisiajoneuvo on poliisin käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.


Rajavartiolaitoksen ajoneuvo on Rajavartiolaitoksen käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.


Tullin ajoneuvo on Tullin käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.


Sisäministeriön asetuksella säädetään pelastustoimen edellyttämistä pelastusauton rakenteesta, varusteista ja väristä sekä poliisiajoneuvon ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvon varusteista sekä tunnusvärityksestä ja -merkeistä. Edellä tarkoitetun asetuksen mukaista poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon tunnusväritystä ja -merkkejä ei saa käyttää muissa ajoneuvoissa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset pelastusauton, poliisiajoneuvon, Tullin ajoneuvon ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvon erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta.


21 §
Ambulanssi

Ambulanssi on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.


(2 mom. poistettaisiin)


Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa ambulanssin tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset ambulanssin erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta.


50 e §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä

Osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuus voidaan yksittäishyväksynnässä osoittaa:

1) hyväksynnän hakijan toimittamalla ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisen myöntämällä EY-tyyppihyväksyntätodistuksella tai tämän todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä;

2) asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä E-tyyppihyväksyntätodistuksella tai tämän todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä.


Edellä 1 momentin lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään, milloin vaatimustenmukaisuus voidaan teknisten vaatimusten osalta osoittaa:

1) ETA-valtion tai E-sääntöä soveltavan valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella;

2) 48 §:ssä tarkoitetun hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella;

3) osaan, järjestelmään tai erilliseen tekniseen yksikköön kiinnitetyllä kansainvälisesti yleisesti käytetyllä muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla hyväksymismerkinnällä;

4) valmistajan suorittamin yleisesti käytettyihin menettelyihin perustuvin mittauksin, laskelmin tai testein;

5) vähäisiltä osin yksittäishyväksynnän myöntäjän tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskelmilla ja selvityksillä.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista yksittäishyväksynnässä.


74 §
Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja

Tekniset tienvarsitarkastukset suorittaa poliisi. Myös Tulli ja Rajavartiolaitos suorittavat teknisiä tienvarsitarkastuksia toimialueellaan.


Liikenne- ja viestintävirasto järjestää teknisiin tienvarsitarkastuksiin ajoneuvon teknisen asiantuntemuksen tarkastuksen suorittajan avuksi sopimalla katsastustoimipaikkojen kanssa katsastusten suorittamiseen oikeutettujen henkilöiden osallistumisesta tarkastuksiin siinä laajuudessa kuin tarkastuksen suorittaja ja Liikenne- ja viestintävirasto sopivat.


Tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalla katsastuksia suorittavalla henkilöllä tulee olla katsastustoimipaikan antama todistus oikeudesta osallistua asiantuntijana tekniseen tienvarsitarkastukseen. Todistus on pyydettäessä esitettävä tarkastettavan ajoneuvon kuljettajalle.


Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta osallistua tekniseen tienvarsitarkastukseen säädetään ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa.


96 §
Ajoneuvorikkomus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 5 tai 57 §:ssä säädetyn korjausvelvoitteen,

2) rikkoo 6 §:n 1 momentissa, 51, 56, 57, 75 tai 84 §:ssä säädettyä ajoneuvon käyttökieltoa tai ajokieltoa,

3) rikkoo 6 §:n 2 tai 3 momentissa säädettyä valmistuksen, maahantuonnin, kaupan pitämisen, myynnin tai muun luovuttamisen kieltoa,

4) laiminlyö 9 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden pitää ajoneuvo liikennekelpoisena,

5) laiminlyö 61 tai 62 §:ssä säädetyn katsastuttamisvelvollisuuden,

6) rikkoo 66 a §:n 5 momentin nojalla säädettyä vaatimusta rekisteritunnuksen ja -kilpien, siirtomerkkien tai kansallisuustunnuksen käytöstä, kiinnittämisestä tai kunnossapidosta,

7) käyttää 66 f §:ssä tarkoitettua koenumerotodistusta tai siirtolupaa mainitun pykälän tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti,

8) rikkoo 71 §:ssä säädettyä velvollisuutta sallia teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaminen,

9) kieltäytyy esittämästä 71 §:ssä tai toimittamasta 93 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa tai päästämästä 71 §:ssä tarkoitettua henkilöä ajoneuvoon tai 82 §:ssä tarkoitettua viranomaista tai henkilöä ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittavan valmistus-, varasto- tai myyntipaikkaan taikka estää ottamasta tutkimusta varten näytettä tai saamasta tarpeellista ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön ominaisuuksia taikka hyväksymistä koskevaa asiakirjaa tai tietoa,

10) laiminlyö 93 c §:ssä säädetyn selosteen antamisen,

11) suorittaa 87 §:ssä tarkoitettuja asennus- ja korjaustöitä ilman asianmukaista lupaa tai vastoin 90 §:ssä säädettyä rajoitusta,

12) kieltäytyy päästämästä 91 §:ssä tarkoitettua viranomaista tai henkilöä järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden asennus- tai korjauspaikkaan,

13) laiminlyö 78 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden hankkia lupa osien ja teknisten yksiköiden myyntiin tarjoamiseen tai myyntiin,

14) rikkoo 80 §:n 1 momentin nojalla määrättyä ensirekisteröinti- tai myyntikieltoa,

15) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuun säädökseen liittyvässä teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn sellaisen tiedon antovelvollisuuden, joka voi johtaa ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen markkinoilta pois vetämiseen,

16) laiminlyö 45 §:n 2 momentin, 46 §:n 4 momentin, 81 §:n 2 momentin tai 86 a §:n 1 momentin mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa,

17) laiminlyö valmistajalle asetetun velvoitteen 46 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tai 49 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa tarvittavan aineiston toimittamisesta saataville,

18) laiminlyö 93, 93 a tai 93 b §:ssä tarkoitetun tiedon saattamisen käyttöön taikka

19) rikkoo 20 §:n 5 momentissa säädettyä poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon tunnusvärityksen tai -merkkien käyttöä koskevaa kieltoa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ajoneuvorikkomuksesta sakkoon.


Ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan antaa oikeudelliselta merkitykseltään väärän tiedon nimetylle tutkimuslaitokselle, hyväksytylle asiantuntijalle tai yksittäishyväksynnän myöntäjälle ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen hyväksyntämenettelyä tai markkinoilta pois vetämiseen johtavaa menettelyä varten suoritettavassa tarkastuksessa, mittauksessa tai testissä taikka tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten suoritettavassa testissä tai arvioinnissa.


Ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin pääsyvelvoitteen,

2) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn ajoneuvon päästönrajoitusjärjestelmän lisäaineen käyttövelvoitteen ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä taikka

3) rikkoo 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn päästönrajoitusjärjestelmän toimintaa rajoittavan laitteen käytön kieltoa tai kieltoa muuttaa päästönrajoitusjärjestelmä tyyppihyväksynnän vaatimusten vastaiseksi.


Rikesakosta ajoneuvorikkomuksen ainoana rangaistuksena 4 §:n 1 momentissa säädetyn ajo-neuvon yleisten turvallisuusvaatimusten, 4 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa säädetyn moottorikäyttöisen ajoneuvon tai hinattavan ajoneuvon rakennetta, varusteita tai kuntoa koskevan vaatimuksen, 8 §:n 1 momentissa tai 85 §:n 1 momentissa säädetyn katsastamattoman, rekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon käyttämistä koskevan kiellon, 64 §:n 1 momentissa säädetyn rekisteri-ilmoituksen tekemistä koskevan velvollisuuden sekä 66 a §:n 1 momentissa säädetyn asiakirjojen mukanapitämisvelvollisuuden rikkomisesta säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016).


(5–8 mom. poistettaisiin)


Ajoneuvorikkomuksesta jätetään ilmoitus tekemättä, esitutkinta toimittamatta, syyte nostamatta ja rangaistus määräämättä, jos samasta teosta voidaan määrätä ajoneuvoverolain (1281/2003) 47 a §:ssä tarkoitettu lisävero. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenne- ja viestintävirastolle.


98 §
Muutoksenhaku

Ajoneuvon hyväksyntää ja katsastusta koskevaan katsastustoimipaikan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen sekä tämän lain nojalla muutoin antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa myös hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen 42 §:ssä tarkoitettuja toimia, 50 §:ssä tarkoitettua hyväksynnän peruuttamista, 66 f §:ssä tarkoitettua koenumerotodistuksen peruuttamista, 78 §:ssä tarkoitettua luvan peruuttamista, 80–82 §:ssä tarkoitettua kieltoa, 86 a §:ssä tarkoitettua tyyppihyväksynnän peruuttamista sekä 92 §:ssä tarkoitettua luvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Tämän lain nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



9.

Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 7, 8, 11, 15, 16, 18, 19, 21, 23, 25, 26, 30–33, 36, 46–49, 52, 53, 56 §, 57 §:n 1 momentti, 58, 59, 61 ja 63 §,

sellaisina kuin ne ovat 7, 15, 16 ja 25 § laissa 1327/2009, 8 § osaksi laeissa 235/2007, 1327/2009 ja 1065/2014, 11 § osaksi laeissa 1236/2004, 1401/2010 ja 1317/2011, 18 § osaksi laeissa 235/2007 ja 1327/ 2009, 19 ja 23 § osaksi laissa 1327/2009, 21 § laeissa 1317/2011 ja 307/2018, 26, 30, 31 ja 32 § osaksi laissa 1327/2009, 33 § laissa 44/2018, 36 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 1065/2014, 46 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 1317/2011, 47 § osaksi laeissa 235/2007, 1327/2009 ja 1317/2011, 48 ja 49 § laissa 937/2015, 52 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 801/2016, 53 § laeissa 972/2012 ja 385/2014, 56 § osaksi laeissa 972/2012 ja 307/2018, 57 §:n 1 momentti laissa 1327/2009, 58 § laeissa 1317/2011 ja 1482/2015, 59 § osaksi laissa 1317/2011, 61 § osaksi laissa 972/2012 sekä 63 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 307/2018, seuraavasti:


48 §
Ennakkoratkaisu

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun ajoneuvoveroa koskevien säännösten soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan enintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi sille, jolle on tärkeää saada tieto lain soveltamisesta ajoneuvoonsa. Ennakkoratkaisun antamisesta peritään eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista annetun lain (1209/2006) mukainen maksu.


Jos hakija vaatii, lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on noudatettava sitovana hakijan verotuksessa sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee. Ennakkoratkaisuun ei saa vaatia 50 §:ssä tarkoitettua oikaisua, vaan siihen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla. Valitusoikeus valtion puolesta on Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamiehellä.


57 §
Valvonta

Ajoneuvoverotuksen valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirastolle sekä poliisi-, rajavartio- ja tulliviranomaisille. Laissa määrätyn viranomaisen on valvottava, ettei liikenteessä käytetä tai maasta viedä sellaista ajoneuvoveron alaista ajoneuvoa, josta on erääntynyttä veroa suorittamatta. Virasto voi antaa muille viranomaisille ohjeita valvonnan suorittamiseksi.




Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



10.

Laki alkolukkolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkolukkolain (730/2016) 3, 4, 6, 7, 9, 12, 13 ja 15 § seuraavasti:


15 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.


Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintävirasto voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



11.

Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain (1121/2005) 4–10, 10 a, 11 ja 12 §, sellaisina kuin niistä ovat 4–10, 10 a ja 11 § laissa 1308/2009 sekä 12 § laissa 985/2015, seuraavasti:


12 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston jääluokan vahvistamista koskevasta päätöksestä ja Väyläviraston 10 §:n 4 momentissa tarkoitetusta poikkeusta koskevasta päätöksestä perittävään maksuun saa hakea muutosta siten kuin valtion maksuperustelain 11 b §:ssä säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



12.

Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2, 6–24, 27–34, 36–68, 70, 71, 73–77, 79–84, 92 ja 93 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa 910/2011, 897/2014, 474/2016, 483/2017 ja 629/2017, 21 § osaksi laissa 910/2011, 33, 58, 59, 61, 83 ja 93 § laissa 879/2014, 36, 39, 41 ja 42 § laissa 910/2011, 37 ja 53 § osaksi laissa 474/2016, 38 ja 65 § osaksi laissa 879/2014, 57 § laeissa 879/2014 ja 629/2017, 70 § laissa 308/2018 sekä 77 § osaksi laissa 308/2018, seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä tarkoitetaan:

1) SOLAS-yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2) non-SOLAS-direktiivillä matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/45/EY;

3) MARPOL 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

4) Helsingin sopimuksella vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta (SopS 2/2000) ja sen liitteitä sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

4 a) painolastivesiyleissopimuksella alusten painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

5) suurnopeusalussäännöstöllä suurnopeusalusten kansainvälistä turvallisuussäännöstöä, joka sisältyy Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean 20 päivänä toukokuuta 1994 antamaan päätöslauselmaan MSC.36(63) (1994 HSC-koodi) sekä meriturvallisuuskomitean 5 päivänä joulukuuta 2000 antamaan päätöslauselmaan MSC.97(73) (2000 HSC-koodi) sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

6) kalastusalusdirektiivillä yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän, annettua neuvoston direktiiviä 97/70/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 99/19/EY ja 2002/35/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY ja asetuksella (EY) N:o 219/2009;

7) Torremolinoksen pöytäkirjalla vuonna 1993 tehtyä pöytäkirjaa, joka liittyy vuonna 1977 tehtyyn kalastusalusten turvallisuutta koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

8) erikoisalussäännöstöllä erikoisalusten turvallisuussäännöstöjä, jotka sisältyvät IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta 1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13) sekä meriturvallisuuskomitean 13 päivänä toukokuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan MSC.266(84) sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

9) luokituslaitosdirektiivillä alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/15/EY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 

10) lastiviivayleissopimuksella vuoden 1966 kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

11) Itämeren lastiviivasopimuksella Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välistä sopimusta Itämeren lastiviivoista (SopS 26/1988);

12) aluksenmittausyleissopimuksella vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982);

13) merityöyleissopimuksella merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013); 

13 a) aluskierrätysasetuksella aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1257/2013; 

14) aluksella veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen tarkoitettua kulkuvälinettä tai laitetta; 

15) ammattiveneellä alusta, jonka pituus on vähintään 5,5 metriä mutta alle 24 metriä, ja jota käytetään ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen; 

16) erikoisaluksella mekaanisesti omalla käyttövoimalla liikkuvaa alusta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella toimivaa henkilöä ja jota käytetään tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen, kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen, ei kuitenkaan tavallisena matkustaja-aluksena käytettävää alusta; 

17) huviveneellä tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaan mitattuna on vähintään 2,5 ja enintään 24 metriä; huviveneellä ei tarkoiteta miehitettynä tai miehittämättömänä vuokralle tarjottavaa alusta;

18) kalastusaluksella alusta, joka on varustettu tai jota käytetään kalojen tai vesien muiden elollisten luonnonvarojen pyyntiin kaupallisessa tarkoituksessa; 

19) matkustaja-aluksella kauppamerenkulkuun käytettävää alusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; matkustajalla tarkoitetaan jokaista muuta henkilöä kuin aluksen päällikköä ja laivaväkeen kuuluvaa tai muuta missä ominaisuudessa tahansa alukseen toimeen otettua tai siinä aluksen lukuun työskentelevää henkilöä taikka alle vuoden ikäistä lasta;

20) ro-ro-matkustaja-aluksella alusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa ja jossa on non-SOLAS-direktiivin liitteessä I olevassa II-2/A/2 säännössä määriteltyjä ro-ro-lastitiloja tai erityistiloja; 

21) suurnopeusaluksella SOLAS -yleissopimuksen liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta; 

22) suurnopeusmatkustaja-aluksella SOLAS-yleissopimuksen liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; suurnopeusmatkustaja-aluksena ei pidetä kotimaan matkoja merialueilla liikennöiviä 38 kohdassa tarkoitettuja B-, C- tai D-luokan matkustaja-aluksia, kun niiden suunnitteluvesiviivaa vastaava uppoama on alle 500 kuutiometriä, ja niiden maksiminopeus, sellaisena kuin se on määriteltynä suurnopeusalussäännöstön 1.4.30 kohdassa, on pienempi kuin 20 solmua; 

23) proomulla vähintään 12 metrin pituista alusta, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa; vähimmäispituus ei koske vedenalaiseen työhön käytettävää proomua;

24) vuokraveneellä eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain  (621/2005) soveltamisalaan kuuluvaa, huvikäyttöön vuokralle miehitettynä tai miehittämättömänä tarjottavaa alusta, joka kuljettaa muussa kuin säännöllisessä liikenteessä enintään 12 matkustajaa; ei kuitenkaan purjevenettä, jonka rungon pituus on valmistajan ilmoituksen mukaan alle 5,5 metriä, moottorilla varustettua venettä, jonka moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan alle 15 kilowattia, vesiskootteria eikä soutuvenettä; 

25) lastialuksella muita kuin 15–24 kohdassa tarkoitettuja vähintään 5,5 metrin pituisia aluksia; 

26) säiliöaluksella lastialusta, jonka lastitilat on rakennettu tai soveltuvat pääasiassa nestemäisen lastin kuljettamiseen irtolastina; 

27) aluksen pituudella 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin yläreunasta, tai pituutta keulan etureunasta peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tämä pituus mitataan vesiviivalla, joka on suunnitellun vesiviivan suuntainen; alle 12 metriä pitkän aluksen pituus on kuitenkin sen suurin pituus; 

28) bruttovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua bruttovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus; 

29) nettovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua nettovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän nettovetoisuus on näiden yhteenlaskettu nettovetoisuus; 

30) kansainvälisellä lastimerkillä lastiviivayleissopimuksen mukaista lastimerkkiä; 

31) Itämeren lastimerkillä Itämeren lastiviivasopimuksen mukaista lastimerkkiä; 

32) kalastusalusten luokilla luokkia I, II ja III siten, että luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä; 

33) säännöllisellä liikenteellä liikennettä ennalta määrättyjen aikataulujen tai reittien mukaisesti; 

34) kansainvälisellä liikenteellä liikennettä ulkomaan satamien tai Suomen ja ulkomaan satamien välillä; kansainvälinen liikenne jaetaan neljään liikennealueeseen seuraavasti:

a) itämerenliikenne on liikennettä kotimaanliikennealueen ulkopuolella Itämerellä mukaan lukien Suomenlahti ja Pohjanlahti sekä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57° 44,8" pohjoista leveyttä;

b) lähiliikenne on liikennettä itämerenliikennealueen ulkopuolella Pohjanmerellä sekä siihen liittyvillä vesillä, ei kuitenkaan kauempana kuin 12° läntistä pituutta eikä etelämpänä kuin 48° pohjoista leveyttä eikä pohjoisempana kuin 64° pohjoista leveyttä;

c) euroopanliikenne on liikennettä lähiliikennealueen ulkopuolella, ei kuitenkaan lännempänä kuin 12° läntistä pituutta eikä etelämpänä kuin 30° pohjoista leveyttä eikä idempänä kuin 45° itäistä pituutta;

d) kaukoliikenne on liikennettä lähiliikennealueen ja euroopanliikennealueen ulkopuolella;

35) kansainvälisellä matkalla merimatkaa Suomen satamasta Suomen ulkopuolella olevaan satamaan tai päinvastoin; 

36) kotimaanliikenteellä liikennettä kotimaan satamien välillä; kotimaanliikenteeseen rinnastetaan liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin sekä liikenne Vihrevojn ja Viipurin välillä; kotimaanliikenne jaetaan kolmeen liikennealueeseen seuraavasti:

a) liikennealue I käsittää joet, kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet, jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille samoin kuin lyhyet suojaamattomat väyläosuudet sisäsaaristossa;

b) liikennealue II käsittää ulkosaariston ja sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille;

c) liikennealue III käsittää avomerialueet kotimaanliikenteessä;

37) kotimaan matkalla matkaa Suomen merialueella suomalaisesta satamasta toiseen tai samaan suomalaiseen satamaan; 

38) matkustaja-alustenluokilla non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan matkustaja-aluksen liikennöimän merialueen mukaisesti määräytyviä matkustaja-alusluokkia:

a) A-luokan matkustaja-aluksella kotimaan matkoilla liikennöivää matkustaja-alusta, joka saa liikennöidä myös B-, C- ja D-luokkien ulkopuolella;

b) B-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi, paitsi C- ja D-luokkien alueilla, kotimaan matkoilla, joilla aluksen suurin etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 20 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

c) C-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi, paitsi D-luokan alueella, kotimaan matkoilla sellaisilla merialueilla, joilla 2,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa liikennöinnissä, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 15 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 5 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

39) pyyntialueella I järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti, pyyntialueella II avomerialueita Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin 59 00 P pohjoispuolella sekä pyyntialueella III muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8 P;  40) talviliikenteellä kulkua murretussa jääuomassa tai syöksyjä ottamalla kiintojäässä; 

41) luokituslaitosasetuksella alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 391/2009; 

42) hyväksytyllä luokituslaitoksella luokituslaitosasetuksen mukaisesti hyväksyttyä laitosta, jonka kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto tai Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt katsastusvaltuutusta koskevan sopimuksen; 

43) laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa tai koko aluksen vuokraajaa, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräämisvaltaa alusturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä; laivanisäntään rinnastetaan tässä laissa se, joka sopimuksen perusteella tai muutoin tosiasiallisesti hoitaa aluksen alusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.


93 §
Muutoksenhaku

Liikennöintiluvan, nimityskirjan sekä merityösertifikaatin peruuttamista ja katsastusvaltuutuksen keskeyttämistä tai peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Muuhun Liikenne- ja viestintäviraston, hyväksytyn luokituslaitoksen, nimetyn katsastajan tai nimetyn aluksenmittaajan päätökseen saa vaatia oikaisua virastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen 1 momentissa koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain mukaisesti määräämään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



13.

Laki alusliikennepalvelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alusliikennepalvelulain (623/2005) 2, 11–13, 15, 16, 16 a, 17, 17 a, 18, 18 a, 19, 19 a, 20, 20 a–20 d, 21, 22, 22 a, 22 d, 22 f, 22 g 23 ja 25–28 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2, 11, 16, 16 a, 17, 17 a, 18, 18 a, 19, 19 a, 20, 20 a, 20 b, 20 c, 21, 22, 22 a, 22 d, 22 f, 23, 25, 26, 28, 29 § laissa 576/2018, 12, 13 ja 15 § osaksi laissa 1307/2009, 20 d ja 22 g § osaksi laissa 791/2013 sekä 27 § laissa 1307/2009,

seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) alusliikennepalvelulla (Vessel Traffic Service, VTS) alusliikenteen valvontaa ja ohjausta, jolla on valmiudet toimia vuorovaikutuksessa liikenteen kanssa ja reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin;

2) toimivaltaisella viranomaisella Liikenne- ja viestintävirastoa;

3) alusliikennepalvelun järjestäjällä Väylävirastoa;

4) perustamispäätöksellä päätöstä, jolla toimivaltainen viranomainen perustaa alusliikennepalvelun tietylle alueelle;

5) VTS-palveluntarjoajalla alusliikennepalvelun tarjoajaa;

6) VTS-alueella aluetta, joka perustamispäätöksellä on vahvistettu VTS-alueeksi ja jolla ylläpidetään alusliikennepalvelua; VTS-alue voidaan jakaa osa-alueisiin tai sektoreihin;

7) VTS-keskuksella keskusta, jossa VTS-palveluntarjoaja ylläpitää alusliikennepalvelua;

8) alusliikenneohjaajalla henkilöä, joka suorittaa VTS-keskuksessa alusliikennepalveluun kuuluvia tehtäviä ja jolla on tehtävään vaadittava pätevyys;

9) VTS-reittisuunnitelmalla alusliikenneohjaajan ja aluksen päällikön sopimaa aluksen reittiä VTS-alueella;

10) VTS-tilannekuvalla VTS-keskuksessa ylläpidettävää tilannekuvaa VTS-alueella olevista aluksista ja niiden liikkeistä sekä muista liikenteeseen vaikuttavista seikoista;

11) reititysjärjestelmällä yhden tai useamman reitin tai reititystoimenpiteen muodostamaa järjestelmää, jolla pyritään vähentämään onnettomuusriskiä; siihen voi kuulua reittijakojärjestelmiä, kaksisuuntaisia reittejä, suositeltuja reittejä, vältettäviä alueita, rannikkoliikennevyöhykkeitä, liikenneympyröitä, varoalueita ja syvävesireittejä (DW-reittejä);

12) onnettomuudella merionnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkintaa koskevassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) säännöstössä tarkoitettua onnettomuutta;

13) avun tarpeessa olevalla aluksella alusta sellaisessa tilanteessa, joka saattaa johtaa aluksen menettämiseen tai aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai merenkululle;

14) suojapaikalla Liikenne- ja viestintäviraston merihädässä olevien alusten vastaanottamista varten osoittamaa satamaa, sataman osaa tai muuta suojaavaa laituri- tai ankkuripaikkaa tai mitä tahansa muuta suojaisaa aluetta;

15) laivaajalla sitä, joka luovuttaa tavaran kuljetettavaksi meritse;

16) liikenteenharjoittajalla alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 2 §:ssä määriteltyä laivanisäntää;

17) asiamiehellä henkilöä, jolla on valtuudet tai lupa toimittaa tietoja aluksen liikenteenharjoittajan nimissä;

18) vaarallisella aineella IMO:n IMDG-säännöstössä, IBC-säännöstön 17 luvussa, IGC-säännöstön 19 luvussa ja IMSBC-säännöstössä tarkoitettuja vaarallisia aineita;

19) ympäristöä pilaavalla aineella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen I liitteessä määriteltyjä öljyjä, mainitun yleissopimuksen II liitteessä määriteltyjä haitallisia nestemäisiä aineita ja mainitun yleissopimuksen III liitteessä määriteltyjä haitallisia aineita;

20) MARPOL 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

21) ilmoitusmuodollisuusdirektiivillä jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista ja direktiivin 2002/6/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2010/65/EU siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

22) seurantadirektiivillä alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/59/EY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

23) meriliikenteen tilastodirektiivillä tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/42/EY;

24) Schengenin rajasäännöstöllä henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 562/2006;

25) turvatoimiin liittyvillä ilmoituksilla eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetussa laissa (485/2004) tarkoitettuja aluksen ilmoituksia;

26) alusjätteisiin liittyvillä ilmoituksilla merenkulun ympäristönsuojelulaissa (1672/2009) tarkoitettuja aluksen ilmoituksia;

27) SafeSeaNet -järjestelmällä seurantadirektiivissä tarkoitettua unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmää, joka koostuu komission hallinnoimasta keskusjärjestelmästä ja jäsenvaltioiden kansallisista järjestelmistä;

28) säännöllisellä liikenteellä sarjaa matkoja, jotka liikennöidään kahden tai useamman saman sataman välillä joko julkaistun aikataulun mukaisesti tai niin säännöllisesti tai usein, että matkoista muodostuu järjestelmällinen sarja.


20 a §
Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä

Liikenne- ja viestintäviraston on perustettava ja ylläpidettävä kansallinen merenkulun tiedonhallintajärjestelmä ilmoitusmuodollisuusdirektiivissä ja seurantadirektiivissä mainittujen tietojen keräämiseksi, käsittelemiseksi ja tallentamiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto noudattaa tiedonhallintajärjestelmän kehittämisessä, hallinnoinnissa, arkkitehtuurissa, ylläpidossa, käyttöoikeuksissa, turvallisuudessa ja tietojen vaihdossa seurantadirektiivin ja sen liitteen III säännöksiä.


Liikenne- ja viestintävirasto voi järjestää kansallisen merenkulun tiedonhallintajärjestelmän ylläpidon, toteuttamisen ja operatiivisen käytön itse tai hankkia sen VTS-palveluntarjoajalta. Myös VTS-palveluntarjoajan tulee noudattaa tiedonhallintajärjestelmän kehittämisessä, hallinnoinnissa, arkkitehtuurissa, ylläpidossa, käyttöoikeuksissa, turvallisuudessa ja tietojen vaihdossa seurantadirektiivin ja sen liitteen III säännöksiä.


Tiedonhallintajärjestelmän on oltava sellainen, että se voidaan liittää Euroopan unionin merenkulun tiedonhallintajärjestelmään (SafeSeaNet-keskusjärjestelmä). Tiedot on voitava lähettää ja vastaanottaa sähköisesti.


Liikenne- ja viestintäviraston on tiedonhallintajärjestelmän avulla voitava pyynnöstä toimittaa viipymättä toisen jäsenvaltion asianomaiselle viranomaiselle tiedot aluksesta sekä sen kuljettamista lasteista ja vaarallisista tai ympäristöä pilaavista aineista.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkempia määräyksiä tiedonhallintajärjestelmän ilmoitusmenettelyistä, rakenteesta, sisällöstä, käyttöoikeuksista, tietojen jakelusta viranomaisille ja tietojen vaihdosta muiden jäsenvaltioiden sekä SafeSeaNet-keskusjärjestelmän kanssa.


26 §
VTS-pätevyysrekisteri

Alusliikenneohjaajien ja alusliikennepalvelun esimiesten pätevyyden valvomiseksi ja siihen liittyväksi palvelutietojen seuraamiseksi Liikenne- ja viestintävirasto pitää henkilörekisteriä (VTS-pätevyysrekisteri).


VTS-pätevyysrekisteriin saa perustietoina merkitä seuraavat tiedot alusliikenneohjaajan ja alusliikennepalvelun esimiehen pätevyystodistuksen haltijasta:

1) nimi ja tieto syntymäajasta; sekä

2) muina tietoina osoite- ja muut yhteystiedot.


Perustietojen lisäksi saa VTS-pätevyysrekisteriin merkitä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja:

1) myönnetyistä pätevyystodistuksista;

2) alusliikennepalveluista, joita pätevyystodistuksen haltija on oikeutettu antamaan;

3) suoritetusta työpaikkakoulutuksesta;

4) myönnetyistä kelpuutusmerkinnöistä;

5) palveluista VTS-keskuksissa;

6) suoritetusta alusliikenneohjaajan ammatillisesta täydennyskoulutuksesta; sekä

7) pätevyystodistuksen peruuttamisesta.


Henkilötiedot poistetaan rekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilön pätevyystodistuksen voimassaolo päättyi.


Henkilötietoja saa luovuttaa vain toimivaltaiselle viranomaiselle, VTS-palveluntarjoajalle ja sille, joka 8 §:n 2 momentin 2 kohdassa ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteistoimintasopimuksen nojalla ylläpitää alusliikennepalvelua yhteistyössä VTS-palveluntarjoajan kanssa.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



14.

Laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 5, 9, 13 ja 18 §, sellaisena kuin ne ovat 5 § laissa 1138/2010, 9 § osaksi laissa 1138/2010, 13 § laissa 1293/2009 sekä 18 § laissa 877/2014, seuraavasti:


18 §
Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla tehtyyn valvontaviranomaisen päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimus tämän lain 14 ja 14 b §:ssä tarkoitetusta pysäyttämispäätöksestä ja 14 c–14 h §:ssä tarkoitetusta satamaan pääsyn epäämismääräyksestä on käsiteltävä viipymättä.


Muuhun tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen aluksen pysäyttämistä, aluksen käytön rajoittamista sekä sen varusteen, laitteen, toiminnon tai järjestelyn kieltämistä, aluksen pääsyn epäämismääräystä ja laivanisännän liikennöinnin keskeyttämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Valituskirjelmä on toimitettava oikaisupäätöksen antaneelle valvontaviranomaiselle, jonka tulee toimittaa asiassa kertyneet asiakirjat ja oma lausuntonsa viipymättä valitusviranomaiselle. Valitus on käsiteltävä viipymättä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



15.

Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain (485/2004) 2–4, 6, 7, 7e, 7 f, 10, 13, 14, 17, 19, 20 a ja 23 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 6 § osaksi laeissa 69/2007 ja 1303/2009, 3 ja 23 § osaksi laissa 1303/2009, 4 § osaksi laeissa 69/2007, 1303/2009 ja 748/2014, 7 e ja 7 f § laissa 285/2018, 10 § osaksi laeissa 69/2007, 769/2011 ja 165/2017, 13, 14 ja 19 § laissa 1303/2009, 17 § laissa 651/2015 sekä 20 a § laissa 69/2007, seuraavasti:


17 §
Tekninen valvonta

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus siitä sopivalla merkillä ennalta ilmoitettuaan suorittaa tässä laissa tarkoitetun suomalaisen sataman alueella paikoissa, joihin yleisöllä on pääsy, poliisilain 4 luvun 1 §:n 1 momentissa ja tullilain (304/2016) 5 luvun 28 §:ssä tarkoitettua teknistä valvontaa merenkulun turvallisuuden toteuttamiseksi. Teknistä valvontaa ei kuitenkaan saa kohdistaa paikkoihin, jotka kuuluvat kotirauhan piiriin, eikä käymälään, pukeutumistilaan tai muuhun vastaavaan paikkaan taikka henkilöstötiloihin tai työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitettuihin työhuoneisiin. Ääntä tai kuvaa saadaan tallentaa automaattisesti tekniselle laitteelle, jos se on tarpeen rikoslain 34 a luvussa tarkoitettujen rikosten estämiseksi taikka mainitussa luvussa tarkoitetuista rikoksista etsintäkuulutettujen tai näihin rikoksiin todennäköisin syin syylliseksi epäiltyjen tunnistamiseksi. Tässä momentissa mainitut viranomaiset saavat sijoittaa tekniseen valvontaan käytettäviä laitteita sataman turvatoimialueelle, jollei siitä aiheudu satamanpitäjälle kohtuutonta haittaa.


Poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Tullilla on oikeus saada satamanpitäjältä ja laivanisännältä käyttöönsä näiden tässä laissa tarkoitettuun suomalaisen sataman turvatoimialueelle tai suomalaiseen alukseen sijoittaman jatkuvasti kuvaa välittävän tai kuvaa tallentavan teknisen laitteen valvontamateriaali, jos turvataso 1 tai 2 on asetettu. Tässä momentissa tarkoitetut tiedot saadaan luovuttaa myös rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


(3 mom. kumottaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



16.

Laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta annetun lain (1206/2004) 6, 8, 10, 12 ja 14–25 §,

sellaisina kuin ne ovat 6, 12, 16–20 ja 24 § laissa 1305/2009, 8, 10, 14, 22 ja 23 § osaksi laissa 1305/2009, 15 § laeissa 1305/2009 ja 914/2014, 21 § osaksi laeissa 1305/2009 ja 914/2014 sekä 25 § laissa 987/2015, seuraavasti:


25 §
Muutoksenhaku

Arviointilaitoksen päätökseen olla myöntämättä terminaalinhoitajan laadunhallintajärjestelmälle sertifikaattia saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.


Muuhun tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen arviointilaitoksen nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Arviointilaitoksen päätöstä laadunhallintajärjestelmän sertifioimatta jättämisestä ja Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla tekemää päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



17.

Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain (971/2017) 2, 4 ja 6–12 §, seuraavasti:


12 §
Muutoksenhaku

Asianosainen, jolla on tämän lain nojalla oikeus saada valtionavustusta, saa hakea oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään, jos hänelle ei ole maksettu tämän lain mukaisesti valtionavustusta. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Oikaisuvaatimusta tai valitusta ei saa kuitenkaan tehdä, jos valtion talousarvioon avustuksen maksamista varten varattua määrärahaa ei ole enää käytettävissä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



18.

Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain (1712/2015) 4, 6, 7, 9, 10, 12, 14–16, 18–22, 24–27, 30, 31, 33, 35–53 ja 55 §, seuraavasti:


55 §
Muutoksenhaku

Ilmoitetun laitoksen nimeämistä ja nimeämisen peruuttamista sekä 43 §:ssä tarkoitettua kieltoa koskevaan Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Muuhun Liikenne- ja viestintäviraston sekä Tullin ja ilmoitetun laitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttamisesta sekä 43 §:ssä tarkoitettua kieltoa koskevassa asiassa saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston 44 §:n nojalla määräämään väliaikaiseen kieltoon ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.


Liikenne- ja viestintäviraston 41–43 ja 45–47 §:n nojalla tekemää päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Liikenne- ja viestintäviraston 51 §:n nojalla tekemään maksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta sen mukaan kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



19.

Laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta annetun lain (40/2015) 2–5 §, seuraavasti:


5 §

Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimus tehdään Liikenne- ja viestintävirastolle.


Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



20.

Laki ilmailulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ilmailulain (864/2014) 1, 2, 3–11, 16–20, 22, 33–44, 46–51, 53, 55, 57, 61, 72, 75–79, 81–84, 86– 88, 90–93, 95, 97, 98, 102, 104–106, 109, 110 a, 111, 113–116, 118, 120–122, 124, 126, 128 a, 128 b, 129, 139, 141, 143, 146, 148, 150–161, 166–168, 170, 172, 173 ja 178–181 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3, 7, 47, 153, 178 ja 181 § osaksi laeissa 61/2016 ja 320/2018, 11, 42 ja 158 § osaksi laissa 61/2016, 16, 17, 19, 20, 22, 50, 51, 122, 141, 146, 148 ja 160 § osaksi laissa 320/2018, 46 ja 143 § laissa 320/2018, 79 § laissa 263/2017, 97, 110 a, 111, 126, 129 ja 157 § laissa 61/2016, 118 § osaksi laeissa 1145/2001, 525/2011 ja 61/2016, 128 a ja 128 b § laissa 282/2018 ja 168 § osaksi laissa 1242/2016, seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) Chicagon yleissopimuksella kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta (SopS 11/1949);

2) ECAC:lla Euroopan siviili-ilmailukonferenssia;

3) Eurocontrolilla lennonvarmistusalan yhteistyöstä tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa (Eurocontrol) (SopS 70/2000) tarkoitettua Euroopan lennonvarmistusjärjestöä;

4) EASA-asetuksella yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1139;

5) slot-asetuksella lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 545/2009;

6) ilma-aluksella laitetta, jota kannattavat ilmakehässä muut ilman reaktiot kuin ilman reaktiot maan tai veden pintaa vastaan;

7) kelpuutuksella lupakirjaan tai kelpoisuustodistukseen liitettyä erityistä ehtoa, rajoitusta tai oikeutta;

8)huollolla ilma-aluksen tai ilma-aluksen osan kaikkea perushuoltoa, korjausta, tarkastusta, muutosta tai vian korjausta tai niiden yhdistelmiä, lukuun ottamatta lentoa edeltävää tarkastusta;

9) lentotoimintaluvalla EASA-asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta ja todistusta, joilla osoitetaan, että lentotoiminnan harjoittajalla on riittävät valmiudet ja keinot täyttää turvallisesti oikeuksiinsa liittyvät velvoitteet luvassa tarkoitetussa ilmailutoiminnassa;

10) sotilasilmailuviranomaisella ilmavoimien esikunnan yhteydessä toimivaa sotilasilmailun viranomaisyksikköä;

11) sotilasilmailulla sotilaallisessa tarkoituksessa harjoitettavaa ilmailua tai ilmailua sotilasilma-aluksella;

12) sotilasilma-aluksella ilma-alusta, joka on merkitty sotilasilma-alusrekisteriin;

13)yhteistoimintalentoasemalla lentoasemaa, jolla ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty ja jolla on siviili-ilmailun lisäksi pysyvästi puolustusvoimien joukkoja, johtoelimiä ja rakennelmia;

14) sotilaslentoasemalla lentoasemaa, jolla ilmaliikennepalvelu on pysyvästi järjestetty ja jota ylläpidetään ainoastaan sotilasilmailua varten;

15) sotilaslentopaikalla maa-aluetta, joka on järjestetty tilapäisesti käytettäväksi ainoastaan sotilasilmailun lentoonlähtöjä tai laskuja varten; sotilaslentopaikka voi olla puolustusvoimien tilapäisesti käyttöönottama lentopaikka, varalaskupaikka tai nousutie;

16) valtion ilmailulla ilmailua valtion ilma-aluksella;

17) valtion ilma-aluksella ilma-alusta, jota käytetään Tullin, poliisin, Rajavartiolaitoksen tai pelastustoimen tehtävien suorittamiseen; valtion ilma-aluksella tarkoitetaan myös ilma-alusta, jota käytetään muun kuin tässä ja 11 kohdassa tarkoitetun valtion tehtävän suorittamiseen;

18) jäsenvaltiolla Euroopan unionin jäsenvaltiota;

19) kolmannella maalla muuta kuin Euroopan unionin jäsenvaltiota;

20) lentopaikalla määriteltyä aluetta, joka sijaitsee maalla tai vedessä taikka maalla olevalla kiinteällä tai merellä olevalla kiinteällä tai kelluvalla rakennelmalla ja jota on tarkoitus käyttää kokonaan tai osittain ilma-alusen saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten;

21) lennokilla lentämään tarkoitettua laitetta, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen;

22) miehittämättömällä ilma-aluksella ilma-alusta, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-aluksessa mukana olevaa ohjaajaa;

23) kauko-ohjatullailma-aluksella miehittämätöntä ilma-alusta, jota ohjataan kauko-ohjauspaikasta;

24) ilmatilan hallintayksiköllä ilmatilan joustavaa käyttöä koskevista yhteisistä säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2150/2005 (FUA-asetus) tarkoitettua yksikköä, joka vastaa yhden tai useamman jäsenvaltion vastuulla olevan ilmatilan päivittäisestä hallinnasta.


Lentopaikkaan kuuluvat:

1) vesialueilla liikennealueeseen liittyvät laituri- tai muut rantautumispaikat;

2) pelastustiestö ja ne suoja-, esterajoitus- tai muut alueet, joita lentopaikan ylläpito, käyttäminen ja turvavalvonta edellyttävät;

3) lentopaikan toiminnan kannalta tarpeelliset rakennukset, rakennelmat ja laitteet.


3 §
Toimivaltainen viranomainen

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään Liikenne- ja viestintäviraston tehtävistä, virasto toimii seuraavissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitettuna toimivaltaisena kansallisena viranomaisena:

1) pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla annettu neuvoston direktiivi 96/67/EY (maahuolintadirektiivi);

2) yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008 (turva-asetus) ja sen nojalla annetut asetukset;

3) yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004;

4) lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa (palveluntarjonta-asetus) annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 550/2004 (palveluntarjonta-asetus);

(5 kohta kumottaisiin)

6) EASA-asetus sekä sen nojalla annetut Euroopan komission asetukset;

7) poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014 (poikkeama-asetus);

8) tasapainoisen lähestymistavan mukaista meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista unionin lentoasemilla koskevista säännöistä ja menettelyistä sekä direktiivin 2002/30/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 598/2014 (melunhallinta-asetus).


Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto vastaa niistä viranomaistehtävistä, joista säädetään slot-asetuksessa.


Liikenne- ja viestintävirasto toimii myös Suomen kansainvälisissä liikennesopimuksissa tarkoitettuna ilmailuviranomaisena, josta säädetään 173 §:ssä.


Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, poliisimiehelle luvan tai hyväksynnän myöntää poliisitoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö, rajavartiomiehelle Rajavartiolaitoksen hallintoyksikön päällikkö ja tullimiehelle Tullin valvontaosaston päällikkö tai hänen määräämänsä.


50 §
Liikenne- ja viestintäviraston oikeus tietojen saantiin

Liikenne- ja viestintävirastolla on luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada rikosrekisteristä, sakkorekisteristä ja oikeushallinnon tietojärjestelmistä syyteharkinnassa olevista rikosasioista sekä esitutkintaviranomaisilta luvan hakijasta tai haltijasta tieto liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ilmailussa, moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa todetusta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ilma-aluksen tai muun kulkuneuvon kuljettamisesta tai ohjaamisesta rikoslain 23 luvussa tarkoitetulla tavalla ja alkoholin tai muun huumaavan aineen käyttämisestä lentoturvallisuuteen vaikuttavassa tehtävässä maaorganisaatiossa sekä niitä koskevasta käynnissä olevasta esitutkinnasta, syyteharkinnasta tai oikeudenkäynnistä samoin kuin mainituista teoista tuomituista rangaistuksista ja muista seuraamuksista.


Luvan hakijalle tai haltijalle lääkärintarkastuksen tehneen lääkärin sekä luvan hakijaa tai haltijaa hoitaneen tai hoitavan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön sekä sairaanhoito- tai terveydenhuoltotoimintaa harjoittavan yhteisön ja laitoksen on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava Liikenne- ja viestintävirastolle tietoja luvan saamiseen tai voimassaoloon mahdollisesti vaikuttavista seikoista.


Edellä 2 momentissa tarkoitettu lääkäri, terveydenhuollon ammattihenkilö, yhteisö ja laitos voi salassapitosäännösten estämättä ilman pyyntöäkin ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle epäilevänsä, ettei luvan hakija tai haltija täytä luvan saamisen terveydellisiä edellytyksiä. Ennen ilmoituksen tekemistä luvan hakijalle tai haltijalle on kerrottava oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta ilmailutoimintaan osallistuvan toimintakykyyn.


Edellä 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa voidaan antaa tieto ainoastaan siitä:

1) että ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei mahdollisesti täytä luvalle asetettuja terveysvaatimuksia; ja

2) mitä lisätoimenpiteitä lääkäri ehdottaa terveydentilan tai siitä toimintakykyyn aiheutuvien vaikutusten tarkemmaksi selvittämiseksi.


Tiedot voidaan toimittaa rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


76 §
Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö

Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskeutumiseen saa käyttää vain lentopaikkaa tai 2 momentissa tarkoitettua aluetta. Kielto muiden alueiden käyttämiseen ei koske hätätilannetta, pakkolaskua tai muita niihin rinnastettavia tapauksia, ei myöskään lentoonlähtöä ja laskeutumista miehittämättömällä ilma-aluksella tai sotilashelikopterilla, muulla valtion helikopterilla eikä etsintä- ja pelastustoimintaan käytettävällä helikopterilla pelastus-, virka-apu- ja operatiivisilla lennoilla. Aluksella olevan laskeutumisalueen käyttämisestä helikopterin lentoonlähtöön ja laskeutumiseen säädetään erikseen.


Ilma-aluksen lentoonlähtöön ja laskeutumiseen saa tilapäisesti käyttää avointa vesialuetta sekä alueen omistajan tai haltijan suostumuksella muuta maa- tai vesialuetta, vaikka aluetta ei ole sellaiseen tarkoitukseen erityisesti järjestetty. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa ilmailun turvallisuuden kannalta tarpeellisia määräyksiä:

1) maa- ja vesialueen tilapäisestä käytöstä;

2) ilma-alusten käyttämän alueen mitoituksesta ja pinnan ominaisuuksista;

3) lentoesterajoituksista;

4) muista lentoonlähdön ja laskeutumisen turvallisuuteen vaikuttavista seikoista.


Edellä 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavan maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan luvan edellyttämästä yhteisen maa- tai vesialueen osakaskunnan suostumuksesta säädetään yhteisaluelaissa (758/1989).


Jos lentoturvallisuus, liikenteen sujuvuus, maanpuolustukselliset syyt, elinkeinon harjoittaminen tai haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy niin vaativat, Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää muun kuin lentopaikan käytön tai rajoittaa 2 momentissa tarkoitetun alueen käyttöä ilma-alusten lentoonlähtöön ja laskeutumiseen. Liikenne- ja viestintäviraston on kuultava asianomaista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä tarpeen mukaan muita viranomaisia, jos kiellon tai rajoituksen syy on muu kuin lentoturvallisuus tai liikenteen sujuvuus.


(5 mom. kumottaisiin)


116 §
Lennonvarmistustoiminnan tallenteet

Lennonvarmistuspalvelun tarjoajan on huolehdittava siitä, että liikenteen tilannekuva sekä lennonvarmistuksen viestiliikenne tallennetaan ja säilytetään tavalla, joka turvaa ne oikeudettomalta puuttumiselta.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset tallentamistavoista ja tallenteiden säilyttämisajoista ottaen huomioon ilmailuonnettomuuksien, vaaratilanteiden ja poikkeamien tutkinnan tarpeet, käytettävän tallennustekniikan ja vastaavat seikat.


Jollei muusta lainsäädännöstä muuta johdu, tallenteita saa käyttää yksinomaan onnettomuuksien, vaaratilanteiden ja vastaavien tilanteiden tutkintaan sekä lennonvarmistuspalvelun tarjoajan omaan lentoturvallisuustyöhön. Liikenteen tilannekuvan tallennetta saa lisäksi käyttää ympäristövaikutusten arviointiin ja ilmatilan suunnitteluun.


126 §
Ilmoitusjärjestelmä

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa ja ylläpitää poikkeama-asetuksen mukaista ilmoitusjärjestelmää, johon ilmoitetaan pakolliset ja vapaaehtoiset poikkeamatiedot.


Suomeen sijoittautuneiden organisaatioiden on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle omaan vapaaehtoiseen ilmoitusjärjestelmäänsä kerätyt poikkeamatiedot.


Poikkeamatiedot ilmoitetaan Liikenne- ja viestintävirastolle rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


181 §
Muutoksenhaku

Luvan, todistuksen, hyväksynnän, nimeämisen ja lääketieteellisen kelpoisuuden peruuttamista tai rajoittamista koskevaan päätökseen sekä Euroopan unionin asetusten nojalla Liikenne- ja viestintäviraston antamiin käskyihin ja kieltoihin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Seuraaviin muun kuin viranomaisen tekemiin päätöksiin saa hakea oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta:

1) 40 §:ssä tarkoitettu lentokelpoisuuden hallintaorganisaation päätös lentokelpoisuuden tarkastustodistuksesta;

2) 47 §:ssä tarkoitetut matkustamomiehistön kelpoisuustodistuksen myöntäminen ja merkin-antajan hyväksyntä;

3) 102 §:n 1 momentissa tarkoitettu lentoaseman pitäjän päätös myöntää pääsylupa lentokenttäalueelle ja lentoaseman turvavalvotulle alueelle;

4) 103 §:n 1 momentissa tarkoitettu lentoaseman pitäjän päätös myöntää henkilökortti ja ajoneuvolupa;

5) 111 §:ssä tarkoitettu lennonvarmistuspalvelun maksuja koskeva päätös;

6) 163 §:ssä tarkoitetut pätevien yksiköiden ja harrasteilmailun järjestöjen tekemät päätökset;

7) 164 §:ssä tarkoitetut ulkopuolisen asiantuntijan tekemät päätökset.


Liikenne- ja viestintäviraston, Puolustusvoimien tai sotilasilmailuviranomaisen muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Edellä 2 momentin 1–4 ja 6–7 kohdassa sekä 3 momentissa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Edellä 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen luvan, todistuksen, hyväksynnän, nimeämisen ja lääketieteellisen kelpoisuuden peruuttamista tai rajoittamista sekä Liikenne- ja viestintäviraston antamaa käskyä ja kieltoa koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Rakentamislupaa koskevaa päätöstä lukuun ottamatta päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



21.

Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain (960/2013) 4, 6, 7, 9, 12, 13, 15 ja 17 §,

sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi laissa 324/2018 sekä 9 § laissa 51/2018, seuraavasti:


13 §
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



22.

Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain (535/1998) 2, 3, 3 a, 3 b, 7 b–7h, 11, 12 ja 14–16 §,

sellaisina kuin ne ovat 2 § osaksi laissa 706/2011, 3, 3 a, 7 c ja 7 d § laissa 73/2015, 3 b § laeissa 73/2015 ja 327/2018, 7 b ja 7 e–7 h § laissa 706/2011, 11 § laeissa 1295/2009 ja 706/2011, 12 § laissa 327/2018, 14 § laissa 989/2015, 15 § osaksi laeissa 607/2002 ja 1295/2009 sekä 16 § laissa 1295/2009, seuraavasti:


14 §
Muutoksenhaku

Kuljettajantutkinnon vastaanottajan tekemään kuljettajantutkintoa tai ADR-ajolupakoetta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan tai muuhun tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen ajokokeen vastaanottajan kelpoisuustodistuksen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


15 §
Rangaistussäännökset

Joka harjoittaa kuljettajantutkintotoimintaa ilman Liikenne- ja viestintäviraston kanssa tehtyä sopimusta, on tuomittava luvattomasta kuljettajantutkintotoiminnan harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Kuljettajantutkintoja vastaanottavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.


Virheellisestä rekisterimerkinnästä säädetään rangaistus rikoslain 16 luvun 21 §:ssä. Rangaistus 10 §:ssä tarkoitetun salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



23.

Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) 7, 10, 11, 13, 13 a, 14–17 ja 18 b §,

sellaisina kuin niistä ovat 7 § osaksi laeissa 538/2010, 594/2012 ja 476/2017, 11 § osaksi laissa 476/2017, 13 § laeissa 594/2012, 485/2014 ja 476/2017, 13 a § laissa 476/2017, 15 § osaksi laeissa 594/2012 ja 700/2018, 16 § osaksi laeissa 538/2010 ja 485/2014 sekä 18 b § laissa 478/2018, seuraavasti:


4 §
Maakunnallinen hankeohjelma

(Pykälä poistettaisiin)


5 §
Valtioneuvoston päätös tuen jakautumisesta

(Pykälä poistettaisiin)


6 §
Valtion tuen julkinen hakumenettely

(Pykälä poistettaisiin)


13 §
Tuen maksamisen erityiset edellytykset

Tuen hakijan hakemuksesta hänelle myönnetystä valtion tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Tuen jäännöserän maksamisen edellytyksenä on, että laajakaistahanke on valmistunut ja että tuen saaja on esittänyt Liikenne- ja viestintävirastolle hyväksyttävän selvityksen kaikista tukikelpoisista kustannuksista.


Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää, että tuki maksetaan hakemuksen tekemiselle tukipäätöksessä asetetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tuen hakija esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen, hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta hankkeen toteuttamista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.


Tässä laissa tarkoitettua valtion tukea ei voida maksaa, jos Euroopan komissio on tehnyt päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen takaisinperimisestä ja sen nojalla tuen hakijalle on annettu eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettu takaisinperinnän täytäntöönpanoa koskeva päätös, jota tuen hakija ei ole noudattanut. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää tuen saajalta vakuutuksen, ettei tuen maksamiselle ole tässä momentissa tarkoitettua estettä.


(4 mom. kumottaisiin)


15 §
Tietojen luovutusvelvollisuus

Teleyrityksellä sekä tuen hakijalla on liikenne- ja viestintäministeriön tai Liikenne- ja viestintäviraston pyynnöstä velvollisuus kerätä ja liikesalaisuuksien estämättä luovuttaa liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Liikenne- ja viestintävirastolle laajakaistahankkeen ohjauksen ja valvonnan kannalta välttämättömiä tietoja. Tiedot on luovutettava viranomaisen pyytämässä muodossa viipymättä ja maksutta.


Jos teleyritys ei liikenne- ja viestintäministeriön tai Liikenne- ja viestintäviraston pyynnöstä huolimatta kerää tai luovuta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, eikä kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa oikaise menettelyään, Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa teleyrityksen korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).


17 §
Seurantarekisteri

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa laajakaistahankkeiden edistymistä ja ylläpitää tätä tarkoitusta varten erillistä rekisteriä (seurantarekisteri). Seurantarekisteriin voidaan tallentaa seuraavat laajakaistahanketta, tuen hakijaa, tuen saajaa sekä tuen käyttöä koskevat tiedot:

1) hakijan nimi ja yhteystiedot;

2) hakijan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot;

3) laajakaistahankkeen sisältöä, tavoitteita ja tuloksia koskevat tiedot;

4) laajakaistahankkeen kustannuksia ja kokonaisrahoitusta koskevat arviot sekä näiden toteutumista koskevat tiedot;

5) tuki- tai maksuhakemusta ja sen ratkaisemista sekä tuen yksilöintiä koskevat tiedot;

6) tiedot tämän lain sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain perusteella myönnetyistä ja maksetuista tuista;

7) tieto siitä, onko myönnetty tuki Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklassa tarkoitettua valtion tukea;

8) tiedot tarkastuksesta ja siinä tehdyistä havainnoista;

9) tiedot tuen saajalta takaisinperittävistä tuista sekä takaisinperinnän toteutumisesta;

10) muita hakemuksen käsittelyssä kertyneitä välttämättömiä tietoja.


(2 mom. kumottaisiin)


Seurantarekisteriin sisältyvien tietojen julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.


Rekisteriin sisältyviä tietoja säilytetään kymmenen vuotta tuen maksamisesta ja, jos kysymys on Euroopan yhteisön osaksi rahoittamaan ohjelmaan sisältyvästä tuesta, viisi vuotta siitä, kun Euroopan yhteisöjen komissio suorittaa ohjelman viimeisen yhteisön rahoitusosuuden maksun.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



24.

Laki laiva-apteekista annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laiva-apteekista annetun lain (584/2015) 13 ja 14 §, seuraavasti:


13 §
Poikkeukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta erityisistä syistä myöntää yksittäistapauksessa poikkeuksen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista laiva-apteekin sisältöä koskevista vaatimuksista edellyttäen, että poikkeus ei olennaisesti heikennä laivaväen mahdollisuutta saada asianmukaista ensiapua ja sairaanhoitoa aluksella.


Liikenne- ja viestintäviraston antamaan 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä määräämään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



25.

Laki laivavarustelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laivavarustelain (1503/2011) 4, 7–19, 21–26, 28 ja 31 §,

sellaisina kuin niistä ovat 4, 10, 12–15, 17–19, 23–25, 28 ja 31 § laissa 914/2016, 7, 8, 21 ja 22 § osaksi laissa 914/2016 sekä 11 § laeissa 914/2016 ja 329/2018, seuraavasti:


28 §
Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen

Ilmoitettua laitosta koskevan nimeämisen rajoittamista tai peruuttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Muuhun Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



26.

Laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain (1171/2010) 10, 12–14 ja 16 § seuraavasti:


13 §
Poikkeuslupa

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta antaa luvan:

1) erityisen painavasta syystä henkilön ottamiseen työhön alukselle huolimatta siitä, ettei häntä alkutarkastuksessa ole todettu työhön soveltuvaksi;

2) erityisestä syystä henkilön jatkaa työtä aluksella huolimatta siitä, ettei häntä uusintatarkastuksessa ole todettu soveltuvaksi tekemään työtä aluksella.


Liikenne- ja viestintävirasto on ennen poikkeuslupa-asian ratkaisemista pyydettävä lausunto hakijan terveydentilasta Työterveyslaitokselta. Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää poikkeusluvan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja tarvittaessa asettaa siihen rajoituksia ja ehtoja, jotka liittyvät poikkeusluvan voimassaoloaikaan, liikennealueeseen tai henkilön tehtäviin. Värinäköä koskeva poikkeuslupa voidaan kuitenkin myöntää enintään kuudeksi vuodeksi kerrallaan.


Liikenne- ja viestintäviraston poikkeuslupaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



27.

Laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain (1687/2009) 2, 4–6, 6 a, 7, 8, 11–13, 13 a, 13 b, 14, 23, 26, 26 a, 26 c, 27, 28, 30–32, 32 a, 33, 34, 40 ja 41 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa 95/2013, 878/2014 ja 467/2018, 4 § osaksi laeissa 95/2013 ja 467/2018, 5 § osaksi laeissa 95/2013 ja 332/2018, 6, 6 a, 11, 13 a, 13 b, 14, 26 a, 26 c ja 32 a § laissa 467/2018, 7, 13 ja 26 § osaksi laissa 95/2013, 12 ja 40 § osaksi laissa 467/2018, 28 § osaksi laeissa 878/2014 ja 467/2018, 32 § laissa 578/2018, 33 § osaksi laissa 332/2018 sekä 41 § laeissa 878/2014 ja 332/2018, seuraavasti:


32 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.


Poliisin, Tullin ja työsuojeluhallinnon on annettava Liikenne- ja viestintävirastolle tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi virka-apua. Rajavartiolaitoksen antamasta virka-avusta säädetään rajavartiolaissa  (578/2005).


Alusliikennepalvelulaissa  (623/2005) tarkoitetulla alusliikennepalvelun tarjoajalla on velvollisuus antaa tietoja tai muuta apua Liikenne- ja viestintävirastolle tämän lain mukaisessa valvontatehtävässä.


41 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen 28 §:ssä tarkoitetun todistuskirjan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen noudattaen hallintolainkäyttölakia (586/1996).


Muuhun Liikenne- ja viestintäviraston tai hyväksytyn laitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua virastolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain mukaisesti määräämään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



28.

Laki lentoasemaverkosta ja -maksuista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lentoasemaverkosta ja -maksuista annetun lain (210/2011) 12–14 §, sellaisena kuin niistä on 13 § laissa 126/2013, seuraavasti:


13 §
Muutoksenhaku

Päätökseen, jonka Liikenne- ja viestintävirasto tekee palvelujen tarjoamista tai niiden hinnoittelua koskevan erimielisyyden ratkaisemiseksi 12 §:n nojalla, haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013). Markkinaoikeuden päätökseen haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



29.

Laki lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain (34/2010) 2, 4, 7–9, 11, 12, 14, 16, 18 ja 21–27 §, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4, 7, 8, 11, 12, 16 ja 24 § osaksi laissa 37/2015, 9 § osaksi laeissa 1319/2011 ja 37/2015 sekä 14, 18, 21 ja 25–27 § laissa 37/2015, seuraavasti:


27 §
Muutoksenhaku

Todentajan lausuntoon saa vaatia oikaisua todentajalta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston ja Energiaviraston päätökseen sekä oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen todentajan hyväksymisen peruuttamista koskevassa asiassa sekä 22 ja 24 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston päätöksiä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Energiaviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston julkisoikeudellisesta suoritteesta määräämään maksuun haetaan muutosta siten kuin valtion maksuperustelaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



30.

Laki lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain (1249/2005) 3, 5–7, 11, 14, 15, 17 ja 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 3, 5, 6, 14 ja 20 § laissa 1310/2009, 7 ja 17 § osaksi laissa 1310/2009, 11 § laissa 63/2017 sekä 15 § laissa 991/2015, seuraavasti:


15 §
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Valtion puolesta valitusoikeus Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen on viraston hallintoasioista vastaavalla johtajalla.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



31.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 3, 4, 6, 10, 11, 13, 15 d, 27, 27 a, 27 b, 31, 32, 42, 42 a, 42 b, 43 b–43 d, 43 f–43 h, 52 b, 99, 100, 100 a, 100 c, 103, 108 a, 109 ja 109 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 3, 4, 6, 10, 11, 13, 15 d, 27, 27 a, 27 b, 31, 32, 42, 42 a, 42 b, 52 b, 99, 100, 100 a, 100 b, 103, 108 a ja 109 a § laissa 572/2018 sekä 43 b–43 d, 43 f–43 h ja 109 § laissa 446/2012, seuraavasti:


3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) liikennejärjestelmällä kaikki liikennemuodot kattavasta henkilö- ja tavaraliikenteestä, niitä palvelevista liikenneverkoista, viestintäyhteyksistä ja tiedosta sekä liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetuista palveluista, liikennevälineistä ja liikennettä ohjaavista järjestelmistä muodostuvaa kokonaisuutta;

2) tienpidolla maantien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa sekä näihin tehtäviin liittyvän tiedon tuottamista ja ylläpitoa;

3) rakentamisella uuden tien tekemistä ja tien parantamista;

4) kunnossapidolla tien hoitoa ja korjausta;

5) tienpitäjällä Väylävirastoa.


(6 ja 7 kohta poistettaisiin)


6 §
Maantielautat

Maantiehen kuuluu myös lautta väylineen ja laituri. Lautta voi olla ohjausköyden tai sitä korvaavan Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymän muun laitteiston ohjaama lautta (lossi) taikka vapaasti ohjailtava lautta (lautta-alus). Lautta-alukseen sovelletaan, mitä aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2 §:ssä tarkoitetuista ro-ro-matkustaja-aluksesta säädetään ja määrätään.


Lautoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään ja määrätään. Lauttaliikenteen palvelujen tuottaja vastaa siitä, että lossin kuljettaja on 18 vuotta täyttänyt ja tehtävään kykenevä. Lisäksi lauttaliikenteen palvelujen tuottaja vastaa siitä, että lossin kuljettaja on perehtynyt lossin koneistoon, rakenteeseen ja käyttöön sekä kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna 1972 tehdyssä yleissopimuksessa (SopS 30/1977) ja yhteentörmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä kulkuvesillä annetussa asetuksessa (Sisävesisäännöt 1978) (252/1978) annettuihin sääntöihin ja tuntee 4 momentin nojalla annettujen säännösten sisällön. Lossin kuljettajalla on oltava riittävä terveys lossin kuljettamiseksi. Hänellä on myös oltava riittävä kielitaito, jotta hän voi antaa hätätilanneohjeet matkustajille. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä lossien katsastuksesta ja varusteista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää lossin miehityksestä.


Lautat liikennöivät pääsääntöisesti ilman aikataulua. Liikenteellisistä syistä voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää, että lauttaa liikennöidään aikataulun mukaan. Päätöksen tulee samalla sisältää aikataulun määräämisen perusteet. Ennen asian ratkaisemista on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen varattava niille, joita lauttaliikenne välittömästi koskee, mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa sekä hankittava asianomaisen kunnan ja tarvittaessa muunkin viranomaisen lausunto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee kuuluttaa päätöksestä, ja aikataulu on asetettava nähtäville lauttapaikan välittömään läheisyyteen.


Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarkemmin lauttojen valvonnasta, kulkujärjestyksestä lautalle, etuoikeutetuista kuljetuksista ja muusta tieliikenteestä, lossin kuljettamisesta ohjausköydestä irrotettuna, lauttaväylän ja yleisen kulkuväylän risteämisen aiheuttamista toimenpiteistä, lossin kuljettajalta vaadittavasta lääkärintodistuksesta ja lauttalaiturin varusteista.


11 §
Tienpidosta vastaavat viranomaiset

Väylävirasto vastaa maantieverkon omistajan tehtävistä ja muista tienpidon tehtävistä siten kuin tässä laissa erikseen säädetään. Väylävirasto myös ohjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia tienpidon tehtävien hoitamisessa.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat alueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta Väyläviraston ohjauksen mukaisesti. Väylävirasto vastaa kuitenkin merkittävien hankkeiden rakentamisesta.


Väylävirasto on tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY 2 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen organisaatio. Liikenne- ja viestintävirasto on Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY 4 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen.


15 d §
Menettely suunnitelmia valmisteltaessa

Liikenne- ja viestintäministeriön on valmisteltava valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma yhteistyössä suunnitelman kannalta keskeisten ministeriöiden, viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmaluonnoksesta on pyydettävä lausunto niiltä ministeriöiltä, viranomaisilta, maakuntien liitoilta ja muilta toimijoilta, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy.


(2 mom. poistettaisiin)


Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston on osallistuttava valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun siten kuin laissa erikseen säädetään. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimenpiteiden suunnitteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Väylävirasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana.


Suunnitelman valmistelusta vastaavan on varattava muillekin kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille tahoille mahdollisuus tutustua mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin suunnitelmaluonnoksiin sekä esittää niistä mielipiteensä. Mahdollisuus varataan julkaisemalla kuulutus 108 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vastaavalla tavalla on julkaistava kuulutus hyväksytystä suunnitelmasta perusteluineen sekä siitä, miten lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon.


27 §
Vuorovaikutus

Yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa laadittaessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varattava kunnalle, kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida suunnitelman vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa.


Ennen suunnitelman hyväksymistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on varattava 1 momentissa tarkoitetuille tahoille tilaisuus muistutuksen tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa tulee kunnan pitää yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma yleisesti nähtävänä yhtäjaksoisesti 30 päivän ajan. Muistutukset suunnitelmaa vastaan on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä.  Kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja -ajasta on kunnan kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on lähetettävä kirjallinen ilmoitus suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sellaisille suunnitelman vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, joiden asuinpaikka on toisessa maakunnassa ja on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on esitettävä perusteltu kannanottonsa suunnitelmaa vastaan tehdyistä muistutuksista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoitettava kannanottonsa alueen kunnille sekä niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen perusteltu kannanotto ilmoitetaan Liikenne- ja viestintäviraston suunnitelmaa koskevassa hyväksymispäätöksessä.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pyydettävä suunnitelmasta lausunto niiltä maakuntien liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoittuu tai joiden alueella suunnitelman vaikutukset muutoin ilmenevät. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on pyydettävä lausunto muultakin viranomaiselta, jos se on päätösharkinnassa tarpeen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on esitettävä perusteltu kannanottonsa suunnitelmasta annettuihin lausuntoihin.


Jos yleisesti nähtävillä ollutta tiesuunnitelmaa on tarpeen muuttaa ja muutoksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, voidaan noudattaa yksinkertaisempaa menettelyä kuin 2–4 momentissa säädetään.


Tarkemmat säännökset vuorovaikutusmenettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.


27 a §
Ennakkoneuvottelu

Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman laatimisen aikana ennen suunnitelman toimittamista hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintäviraston on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tai muun viranomaisen pyynnöstä järjestettävä ennakkoneuvottelu. Virasto voi järjestää ennakkoneuvottelun myös omasta aloitteestaan. Ennakkoneuvottelu on järjestettävä kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä. Ennakkoneuvottelun tavoitteena on edistää suunnitelman vaatimien selvitys- ja arviointimenettelyjen hallintaa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa sekä parantaa selvitysten ja asiakirjojen laatua ja käytettävyyttä sekä sujuvoittaa menettelyjä.


27 b §
Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesitys

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekee yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmasta hyväksymisesityksen Liikenne- ja viestintävirastolle.


Yleissuunnitelmaa koskevassa hyväksymisesityksessä on esitettävä suunnitelman hyväksymistä koskevan harkinnan kannalta tarvittavat 15 g, 15 h, 16, 17, 19, 27, 29 ja 43 b §:ssä tarkoitetut tiedot, selvitykset ja asiakirjat.


Tiesuunnitelmaa koskevassa hyväksymisesityksessä on esitettävä suunnitelman hyväksymistä koskevan harkinnan kannalta tarvittavat 15 g, 15 h, 16, 17, 22, 23, 24, 27, 28, 29, 43 b, 44 ja 45 §:ssä tarkoitetut tiedot ja selvitykset.


Hyväksymisesitys ja sen perusteena oleva suunnitelma-aineisto on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle kirjallisesti sekä mahdollisuuksien mukaan sähköisesti. Viraston on pyydettävä Väylävirastolta lausunto suunnitelmasta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.


Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesityksen tarkemmasta sisällöstä ja toimittamisesta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.


30 §
Suunnitelmien muuttaminen ja vähäinen poikkeaminen

Jos hyväksyttyä yleissuunnitelmaa tai tiesuunnitelmaa on tarpeen muuttaa, se tehdään siten kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään uudesta yleissuunnitelmasta ja tiesuunnitelmasta.


Hyväksytystä tiesuunnitelmasta voidaan poiketa sitä muuttamatta, jos poikkeus on vaikutuksiltaan vähäinen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai Väylävirasto harkitsee poikkeamisen suunnitelman toteuttamisen yhteydessä tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.


31 §
Suunnitelmien voimassaoloaika

Tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Muuten yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa. Liikenne- ja viestintävirasto voi pidentää yleissuunnitelman voimassaoloaikaa enintään neljällä vuodella, jos 17 ja 19 §:ssä säädetyt edellytykset edelleen täyttyvät. Tiesuunnitelman laatimisen katsotaan alkaneen, kun siitä on ilmoitettu 16 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.


Yleissuunnitelman hyväksymispäätös raukeaa myös siltä osin kuin sen perusteella laadittu tiesuunnitelma on hyväksytty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.


Päätös tiesuunnitelman hyväksymisestä raukeaa, jos tietyötä ei ole osaksikaan aloitettu ennen kuin neljä vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona tiesuunnitelma on saanut lainvoiman. Liikenne- ja viestintävirasto voi pidentää määräaikaa enintään neljällä vuodella ja erityisistä syistä sen lisäksi yhdellä enintään neljän vuoden ajanjaksolla. Määräaikaa voidaan pidentää vain, jos tiesuunnitelma edelleen täyttää 17 ja 22 §:ssä säädetyt edellytykset. Tietyö katsotaan alkaneeksi, kun tietarkoituksiin tarvittava alue on otettu tienpitäjän haltuun 56 §:n mukaisesti.


32 §
Seuranta ja jälkiarviointi

Väyläviraston on järjestelmällisesti seurattava, miten tiehankkeen arvioidut ja muut vaikutukset ovat toteutuneet, ja käyttää hyväksi seurannan tuloksia hankkeiden vaikutusarvioinnissa ja suunnitteluratkaisujen valinnassa.


Väylävirasto voi erityisestä syystä päättää, että 15 g §:n 1 momentissa tarkoitetuista tiehankkeista, joista on tehty hankearviointi, on tehtävä myös jälkiarviointi. Jälkiarvioinnin laatimisesta vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteistyössä tienpitäjän kanssa. Jälkiarvioinnissa on esitettävä selvitys tiehankkeen toteutuksen aikana tiesuunnitelmasta tehdyistä teknistaloudellisista poikkeuksista, liikenteen kehittymisestä sekä tiehankkeen kannattavuuden ja vaikuttavuuden kannalta merkittävien vaikutusten toteutumisesta.


37 §
Liittyminen maantiehen

(Pykälä poistettaisiin)


38 §
Liittymän ja ylityskohdan tekeminen, kunnossapito ja muuttaminen

(Pykälä poistettaisiin)


42 §
Tiealueeseen kohdistuva työ sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tie-alueelle

Tiealueeseen kohdistuvaan työhön sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen tiealueelle on oltava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa. Lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle eikä haittaa tienpidolle. Yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien tai laitteiden sijoittamista koskeva lupa on kuitenkin myönnettävä, jos sijoittamisesta ei aiheudu vaaraa liikenteelle eikä vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle.


Luvan saaja on velvollinen suorittamaan 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet ja pitämään rakenteen, rakennelman ja laitteen kunnossa lupaehtojen mukaisesti. Luvan saaja on velvollinen kustannuksellaan tekemään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimat muutokset taikka siirtämään tai poistamaan rakenteen, rakennelman tai laitteen, jos sen käyttämisestä aiheutuu 1 momentissa tarkoitettua vaaraa tai haittaa.


Jos muussa laissa säädetystä johtuen lupa ei ole tarpeen, on toimenpiteestä, hyvissä ajoin ennen siihen ryhtymistä, ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.


Jollei 1 tai 3 momentista, 8 §:n 1 momentista tai 42 a §:n 1 momentista muuta johdu, edellyttää tiealueen ja sillä olevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden käyttäminen muihin kuin maantietarkoituksiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa.


Lupaa ei kuitenkaan vaadita:

1) yhdystiellä ja seututeillä, joita ei ole merkitty liikennemerkillä ”etuajo-oikeutettu tie”, maantien tiealueen ojan ulkoluiskan ulkopuolisen alueen lyhytaikaiseen käyttämiseen silloin, kun kysymys on metsänhakkuusta johtuvan puutavaran lyhytaikaisesta, enintään kuusi kuukautta kestävästä säilyttämisestä tieliikennelain säännökset huomioon ottaen, eikä mainitulla tavalla säilytetyn puutavaran kuormaamiseen tiealueella;

2) 52 a §:ssä tarkoitetun tilapäisen ilmoituksen sijoittamiseen tiealueelle; eikä

3) postin keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden tai vähäisten rakennelmien sijoittamiseen tiealueelle postilain (415/2011) 45 §:n 3 momentin nojalla.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä lupahakemuksen ja ilmoituksen sisällöstä, sijoittamistiedon ilmoittamisesta, rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden teknisistä ominaisuuksista ja sijoittamisesta sekä työn aikaisista järjestelyistä. Sähkö- ja telekaapeleiden osalta viraston määräys voi koskea vain kaapeleiden ulkoisia suojarakenteita, sijoittamista sekä työnaikaisia järjestelyitä.


42 a §
Tiettyjen kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle

Poiketen 42 §:n 1 momentissa säädetystä riittää, että sähkö- ja telekaapeleiden sekä niihin liittyvien jakokaappien ja kaapelikaivojen sijoittamisesta tiealueelle tehdä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitus edellyttäen, että kyse on:

1) maantien tai siihen kuuluvan jalkakäytävän ja pyörätien alituksesta;

2) tien pituussuuntaiseen kaapeliin tehtävästä jatkoksesta tai siihen liittyvästä poikittaissuuntaisesta kaapelista tiealueen ulkopuolelle tai maantien alitse;

3) maantien tai siihen kuuluvan jalkakäytävän ja pyörätien ylityksestä ilmajohdoilla;

4) maantien varressa tiealueen ulkopuolelle asennettavasta tien pituussuuntaisesta ilmajohdosta, jonka johtoalue ulottuu tiealueelle;

5) laajakaistahankkeiden uusista asiakasliittymistä, jos ne on hankittu vasta rakennustyön aikana;

6) tien pituussuuntaisesta kaapeloinnista, jos kaapelia asennetaan tien pituussuuntaisesti yksinomaan olemassa olevaan putkitukseen.


Ilmoitukseen on liitettävä selvitys kaapelin omistajasta, sijoittamispaikasta, sijoittamispaikan olosuhteista ja perustiedoista, työn toteuttamistavasta ja toteuttajasta, työn aikaisista liikennejärjestelyistä sekä toimenpiteen suunnitellusta aloituspäivästä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 21 päivää ennen toimenpiteen suunniteltua aloituspäivää.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ilmoituksen saatuaan, ennen ilmoitettua aloituspäivää kieltää toimenpiteen toteuttamisen, jos se harkitsee, että kaapelin sijoittaminen aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Suunniteltua toimenpidettä ei saa aloittaa ennen ilmoitettua aloituspäivää.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä, 1 momentissa tarkoitettujen sähkö- ja telekaapeleiden ulkoisista suojarakenteista ja sijoittamisesta sekä työn aikaisista järjestelyistä.


Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kaapeleiden sijoittamiseen tarvitaan kuitenkin 42 §:n 1 momentin mukainen lupa, jos:

1) toimenpide kohdistuu moottori- tai moottoriliikennetien tiealueeseen;

2) toimenpide kohdistuu alueeseen, jossa on pohjavesisuojaus;

3) toimenpide edellyttää louhirakenteen käsittelyä; tai

4) tiealueen alituksen etäisyys alikulkusillan, putkisillan tai rummun rakenteesta on vähemmän kuin viisi metriä tai muun sillan rakenteesta vähemmän kuin 25 metriä.


Verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetussa laissa (276/2016) säädetään Liikenne- ja viestintävirastolle tehtävästä kaapeleiden sijoittamista koskevasta ilmoituksesta.


42 b §
Siirto-, suojaamis- ja poistamisvelvoite

Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että tien siirtäminen, parantaminen tai muu tienpito edellyttää tiealueelle tämän lain nojalla sijoitetun rakenteen, rakennelman tai laitteen suojaamista, siirtämistä tai poistamista, rakenteen, laitteen tai rakennelman omistaja vastaa toimenpiteen kustannuksista.


Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimenpide on tehtävä sähkö- ja telekaapeleiden enintään kolmen asiakkaan asiakasliittymien osalta kolmen kuukauden kuluessa ja muiden tiealueella sijaitsevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden osalta kuuden kuukauden kuluessa tienpitäjän ilmoituksesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä määräajan myös tätä pidemmäksi tai jatkaa määräaikaa, jos se on tarpeen toimenpiteen suorittamiseksi roudattoman kauden aikana tai muusta vastaavasta syystä.


Hankkeesta vastaava vastaa kuitenkin siirto-, suojaamis- ja poistamiskustannuksista, kun kohde on alun perin sijoitettu tiealueen ulkopuolelle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole ilmoittanut luvan saajalle, että kohteeseen on tulossa asian käsittelyvuonna tai viiden vuoden kuluessa muu kuin pistemäinen tienpitotyö, joka edellyttää rakenteen, rakennelman tai laitteen siirtämistä tai poistamista. Siirtokustannusten korvaamisessa otetaan huomioon siirrettävän kohteen ikä ja korvaavan kaapelin tuoma kapasiteetin lisäys.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tässä pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamistavasta ja toteuttamisen määräajoista sekä muista toimenpiteitä koskevista teknisistä seikoista. Virasto voi antaa tarkempia määräyksiä myös siitä, miten 3 momentissa tarkoitettujen siirtokustannusten korvaamisessa otetaan huomioon siirrettävän kohteen ikä ja korvaavan kaapelin tuoma kapasiteetin lisäys.


47 §
Poikkeamisvalta

(Pykälä poistettaisiin)


48 §
Poikkeukset rajoituksista

(Pykälä poistettaisiin)


52 §
Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu

(Pykälä poistettaisiin)


52 b §
Määräystenantovaltuus

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarpeellisia määräyksiä 52 §:ssä tarkoitetun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tehtävän ilmoituksen sisällöstä ja ilmoitusmenettelystä. Lisäksi virasto voi antaa liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tarkempia määräyksiä 52 ja 52 a §:ssä tarkoitettujen mainosten ja ilmoitusten teknisistä ominaisuuksista ja sijoittamisesta.


56 §
Haltuunotto

(Pykälä poistettaisiin)


56 a §
Yksityistien luovuttaminen

(Pykälä poistettaisiin)


62 §
Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena

(Pykälä poistettaisiin)


99 b §
Avustavien tehtävien siirtäminen

(Pykälä poistettaisiin)


100 §
Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Tienpitäjän ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten on yhteistyössä varauduttava normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitettuihin poikkeusoloihin valmiussuunnittelulla sekä valmistelemalla etukäteen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa. Varautumisessa on otettava huomioon maantien liikenteellinen merkitys ja keliolosuhteet ja sen ennakoitavissa olevat muutokset sekä muut olosuhteet.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tienpitäjältä ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta edellytettävästä valmiussuunnittelusta sen varmistamiseksi, että varautuminen olisi valtakunnallisesti yhtenäistä sekä maantiehen kohdistuvien poikkeusoloja ja normaaliolojen häiriötilanteita koskevien tarpeiden mukaista.


100 c §
Tienpidon viranomaisvalvonta

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo 13, 13 a, 33, 100 ja 100 a §:n sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Liikenne- ja viestintäviraston on hoidettava valvontatehtävänsä tehokkaasti ja riskinarviointiin perustuen mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.


Liikenne- ja viestintävirasto voi 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan antaa huomautuksen sille, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, sekä velvoittaa tämän korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä kohtuullisessa määräajassa. Velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakko tai uhka siitä, että toiminta keskeytetään taikka että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Uhkasakosta, keskeyttämisuhasta ja teettämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa.


Liikenne- ja viestintävirastolla on 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan oikeus saada tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat tiedot niiltä, joiden oikeuksista ja velvollisuuksista tässä laissa säädetään tai jotka toimivat näiden lukuun.


101 §
Hallinnolliset pakkokeinot

(Pykälä poistettaisiin)


102 §
Kustannusten periminen

(Pykälä poistettaisiin)


103 §
Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti

Liikenne- ja viestintävirasto toimittaa yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymistä sekä niiden voimassaoloajan pidentämistä koskevan päätöksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tienpitäjälle. Päätöksen tiedoksi antamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on toimitettava päätös ja sen perusteena olevat asiakirjat asianomaiseen kuntaan, jonka on ilmoitettava niiden nähtäväksi asettamisesta siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa kuntalain (410/2015) mukaisesti julkaistaan. Päätös ja asiakirjat on pidettävä kunnassa yleisesti nähtävinä 30 päivän ajan. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen silloin, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville.


Tiesuunnitelman hyväksymispäätös, joka on merkitykseltään vähäinen, voidaan antaa tiedoksi todisteellisesti siten kuin hallintolaissa säädetään. Päätösten sähköisestä tiedoksi antamisesta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003).


105 §
Muutoksenhaku

(Pykälä poistettaisiin)


107 §
Päätösten välitön täytäntöönpano

(Pykälä poistettaisiin)


108 a §
Maantierekisteri

Väyläviraston on pidettävä rekisteriä maanteistä. Rekisteriin on merkittävä:

1) onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie;

2) tien liikenteellistä merkitystä kuvaava 4 §:ssä tarkoitettu luokitus; sekä

3) tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten on toimitettava 1 momentin 3 kohdan kannalta tarpeelliset tiedot Väylävirastolle.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

(2 ja 3 mom. poistettaisiin)



32.

Laki liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain (471/2016) 3, 5–8 sekä 13–16 §, seuraavasti:


15 §
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Maksuvelvollinen saa hakea muutosta oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen sekä Liikenne- ja viestintäviraston muutoin tekemään oikaisupäätökseen valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



33.

Laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) II osan 1 luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentin johdantokappale sekä 4 momentti, 4 §:n 1 ja 2 momentin johdantokappale, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §, 13 §:n 2 momentti, 14 §, 2 luvun 2 §:n 1 ja 3 momentti, 3 §:n 1 momentti, 3 luvun 1 §:n 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 3 ja 4 momentin johdantokappale sekä 5 momentti, 2 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentin 2 kohta, 13 §:n 2 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 4 luvun 3 §:n 1 momentti, 2 momentin johdantokappale sekä 4 ja 5 momentti, 5 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta, 2 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 3 §:n 4 ja 5 momentti, 4 §, 5 §:n 2–5 momentti, 6 luvun 1 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 5 momentti, 7 §:n 5 momentti, 7 luvun 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3–5 kohdat sekä 3 ja 4 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti, 8 §:n 5 momentti, 9 §:n 5 momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 19 §:n 2 momentti, 21 §, 8 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2, 3 ja 5 momentti, 3 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 9 luvun 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 2 ja 4 momentti, 10 luvun 2 §:n 10 ja 21 kohta, 12 §:n 1 ja 5 momentti, 13 §:n 4 momentti, 14 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti, 3 momentin johdantokappale ja 4 kohta sekä 6 momentti, 16 §, 17 §:n 1 ja 2 momentti, 11 luvun 1 §:n 1–3 ja 5 momentti, 3 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 12 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 ja 9 §, 13 luvun 2 §:n 1, 4 ja 5 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 ja 6 §, II A osan 1 luvun 1 §, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2–4 momentti ja 6 §:n 3 momentti, 2 luvun 3 §:n 4 momentti, III osan 1 luvun 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 2–5 momentti, 2 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 2 ja 3 momentti, 3 luvun 11 §, 4 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentti, 5 luvun 1 §, IV osan 1 luvun 1 §:n otsikko, 1 §, 2 §:n otsikko, 2 §, 4 §:n 5 momentti, 6 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 7 §, 9–13 §, 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti, 18 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 2 luvun 1 §:n otsikko sekä 1 ja 3–5 momentti, 2 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 3 a §, 4 §:n 3 momentti, 5 §, 3 luvun 1–4 §, 5 §:n 1–3 momentti, 4 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 3 momentti, 3 §, 5 §:n 1 momentin 7 kohta sekä 3 ja 4 momentti, 6 ja 7 §, V osan otsikko, 1 luvun otsikko, 1 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 2 §:n otsikko, 2 §:n 1 momentti, 2 momentin johdantokappale ja 6 kohta sekä 3, 5 ja 6 momentti, 3 §, 2 luvun 1 §:n 3 ja 5 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentin 9 kohta ja 3 momentti, 3 luvun otsikko, 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 5 §:n 1–3 momentti, 6 §, 7 §:n 5 momentti, 8 §, VI osan 1 luvun 2 §:n 1 momentti, 2 momentin johdantokappale sekä 3 ja 5 momentti, 2 a §, 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 3 b §:n 1 momentti, 3 c §:n 1, 3 ja 4 momentti, 3 d §:n 1 momentti, 3 f §, 3 g §, 4 §:n 1 momentti,5 §:n 2–4 momentti ja 6 §:n 1 momentin johdantokappale ja 6 kohta,

sellaisena kuin niistä ovat II osan 1 luvun 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 4 momentti, 2 luvun 3 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 momentti, 10 §:n 1 momentin 2 kohta, 13 §:n 2 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 4 luvun 3 §:n 1 momentti, 2 momentin johdantokappale sekä 4 ja 5 momentti, 5 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta, 2 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 3 §:n 4 ja 5 momentti, 4 §, 5 §:n 2–5 momentti, 6 luvun 1 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 5 momentti, 7 §:n 5 momentti, 7 luvun 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3–5 kohdat sekä 3 ja 4 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §:n 3 momentti, 8 §:n 5 momentti, 9 §:n 5 momentti, 11 §:n 3 momentti, 13 §:n 3 ja 4 momentti, 19 §:n 2 momentti, 21 §, 8 luvun 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2, 3 ja 5 momentti, 3 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 4 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 ja 3 momentti, 9 luvun 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 2 ja 4 momentti, 10 luvun 2 §:n 10 ja 21 kohta, 12 §:n 1 ja 5 momentti, 13 §:n 4 momentti, 14 §:n 3 momentti, 15 §:n 1 momentti, 3 momentin johdantokappale ja 4 kohta sekä 6 momentti, 16 §, 17 §:n 1 ja 2 momentti, 11 luvun 1 §:n 1–3 ja 5 momentti, 3 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 4 ja 5 §, 12 luvun 2 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §, 4 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2 ja 3 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 ja 9 §, 13 luvun 2 §:n 1, 4 ja 5 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 ja 6 §, III osan 3 luvun 11 §, 5 luvun 1 §, IV osan 1 luvun 4 §:n 5 momentti, 7 §, 9 §, 13 §, 15 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 16 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti, 18 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 2 luvun 1 §:n 4 ja 5 momentti, 2 §:n 3 momentti, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 3 a §, 3 luvun 1–4 §, 5 §:n 1–3 momentti, 4 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentti, 2 §:n 3 momentti, 3 §, 5 §:n 1 momentin 9 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 6 ja 7 §, V osan otsikko, 1 luvun otsikko, 1 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 2 §:n otsikko, 1 momentti, 2 momentin johdantokappale ja 6 kohta sekä 3, 5 ja 6 momentti, 3 §, 2 luvun 1 §:n 3 ja 5 momentti, 3 §:n 2 momentti, 5 §, 6 §:n 1 momentin 9 kohta ja 3 momentti, 3 luvun otsikko, 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 4 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2 momentti, 5 §:n 1–-3 momentti, 6 §, 7 §:n 5 momentti, 8 §, VI osan 1 luvun 2 §:n 1 momentti, 2 momentin johdantokappale sekä 3 ja 5 momentti, 2 a §, 2 b §:n 1 momentti, 2 c §:n 1 momentti, 3 b §:n 1 momentti, 3 c §:n 1, 3 ja 4 momentti, 3 d §:n 1 momentti, 3 f §, 3 g §, 5 §:n 2–4 momentti ja 6 §:n 1 momentin johdantokappale ja 6 kohta laissa 301/2018, II A osan 1 luvun 1 §, 2 §:n 2 ja 3 momentti, 5 §:n 2–4 momentti ja 6 §:n 3 momentti, 2 luvun 3 §:n 4 momentti laissa 579/2018 sekä IV osan 1 luvun 2 § osaksi laeissa 301/2018 ja 632/2018, sekä


lisätään V osaan uusi 4 ja 5 luku, seuraavasti:


II OSA

LIIKENNEMARKKINAT

6 luku

Kaupunkiraideliikenteen harjoittaminen

1 §
Kaupunkiraideliikenne

Liikenteenharjoittajan, joka harjoittaa metro- tai raitiorataverkolla metro- ja raitioliikennettä (kaupunkiraideliikenne), on tehtävä harjoittamastaan toiminnasta kirjallinen ilmoitus Liikenne- ja viestintävirastolle. Kaupunkiraideliikenteen harjoittajana (liikenteenharjoittaja) voi olla kunnan liikelaitos tai yhtiö taikka muu yhtiö tai yhteisö, joka harjoittaa liikennettä metro- tai raitiorataverkolla.


7 luku

Rautatieliikenteen pätevyydet

4 §
Luvan myöntäminen

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää hakemuksesta luvan henkilölle, joka on:


3) suorittanut lupakirjaa koskevan koulutuksen ja saanut Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymältä näytön vastaanottajalta (näytön vastaanottaja) todistuksen lupakirjaa koskevan näytön hyväksytystä suorittamisesta;

4) saanut Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymältä lääkäriltä (rautatielääkäri) lääkärintodistuksen terveydentilansa osalta sitä koskevien vaatimusten täyttymisestä;

5) saanut Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymältä psykologilta (rautatiepsykologi) soveltuvuudestaan myönteisen lausunnon.



10 luku

Laivaväen pätevyydet

17 §
Muun kuin STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tunnustaminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa kirjallisesta hakemuksesta tunnustamista koskevan todistuksen myös sellaiselle hakijalle, jolla on ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä muu kuin STCW-yleissopimukseen perustuva kansi- tai konepäällystön pätevyyskirja. Sisävesien ammattipätevyydet tunnustetaan kuitenkin pätevyyskirjadirektiivin mukaisesti. Sisävesien ammattipätevyydet tunnustetaan kuitenkin pätevyyskirjadirektiivin mukaisesti.


Tunnustamisessa sovelletaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia (1384/2015), jäljempänätunnustamislaki. Liikenne- ja viestintävirasto toimii merenkulun ammattihenkilöiden osalta tunnustamislaissa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.



12 luku

Luvanvarainen lentotoiminta

5 §
Rajoitettujen liikenneoikeuksien jakaminen

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää liikennöintiluvan hakemuksesta. Jos liikenneoikeuksia on rajoitettu määrä, eikä liikennöintilupaa voida myöntää kaikille niitä hakeneille, päätöksen on perustuttava kokonaistarkasteluun, jossa otetaan huomioon matkustaja- ja rahtiliikenteen tarpeet, kilpailun edistäminen sekä Euroopan unionin lentoliikenteen tasapainoinen kehitys. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset selvityksistä, joiden perusteella hakijoiden vertailu suoritetaan.



II A OSA

LIIKENTEEN OHJAUS JA HALLINTA

1 luku

Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut

2 §
Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluun kuuluvat tehtävät

Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja hoitaa lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston antamien määräysten mukaisesti liikenteen järjestelyä, joka on välttämätöntä vaaratilanteiden ja onnettomuuksien estämiseksi ja liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoaja voi, enintään yhden vuorokauden ajaksi:

1) sulkea tunnelin ja antaa tietoa vaihtoehtoisesta reitistä;

2) osoittaa korvaavan reitin tien tai tunnelin ollessa suljettuna, tai kun tie ei muutoin tilapäisesti ole liikennöitävässä kunnossa;

3) osoittaa kohtaamispaikan;

4) osoittaa ohittamispaikan ja antaa ohittamiskiellon;

5) osoittaa pysähtymispaikan tai antaa pysähtymiskiellon;

6) jaksottaa liikennettä ajan tai matkan suhteen;

7) osoittaa reitin vaarallisia aineita kuljettaville liikennevälineille ja erikoiskuljetuksille;

8) tehdä muita välttämättömiä toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitetusta liikenteen järjestelystä. Määräyksissä on huomioitava eri viranomaisten toimivalta ja yhteistyö, jota liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan on niiden kanssa tehtävä toimenpiteitä suorittaessaan. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan on tallennettava tiedot tekemistään 2 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä. Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa ottaa tarkasteluunsa 2 momentissa tarkoitetun liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan toimenpiteen. Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää toimenpiteen keskeyttämisestä tai sen pidentämisestä, jos sen tarve kestää kauemmin kuin yhden vuorokauden.


5 §
Tietoturva

Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan on ilmoitettava viipymättä Liikenne- ja viestintävirastolle sellaisesta sen järjestelmiin kohdistuvasta merkittävästä tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä, joka voi aiheuttaa merkittävän vaaran liikenteen turvallisuudelle. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä, muodosta ja toimittamisesta.


Jos poikkeamasta ilmoittaminen on yleisen edun mukaista, Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa palvelun tarjoajan tiedottamaan asiasta tai kuultuaan ilmoitusvelvollista tiedottaa asiasta itse.


Liikenne- ja viestintäviraston on arvioitava, koskeeko 1 momentissa tarkoitettu häiriö muita Euroopan unionin jäsenvaltiota ja ilmoitettava tarvittaessa muille asiaan liittyville jäsenvaltioille.



2 luku

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tiedonhallinta

3 §
Tietojen luovuttaminen avoimen rajapinnan kautta

Avoimen rajapinnan kautta tarjottava pääsy tietoihin ja tietojärjestelmiin ja pääsyn toteuttamiseksi mahdollisesti tarjottavat tukipalvelut, käyttöehdot, ohjelmistot, lisenssit ja muut tarvittavat palvelut on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Siltä osin kuin tietojen avaaminen perustuu sopimukseen Väyläviraston tai muun viranomaisen kanssa, tiedot on avattava maksutta. Jalostetusta tiedosta voidaan periä maksu liiketaloudellisin perustein. Avattavien tietojen on oltava sellaisessa muodossa, että tiedot eivät ole yhdistettävissä luonnolliseen henkilöön eikä liikesalaisuutta vaaranneta.



III OSA

PALVELUT

3 luku

Hankintamenettelyt ja yksinoikeuden antaminen

11 §
Lentoliikenteen julkinen palveluvelvoite

Lentoliikenneasetuksen 16 artiklassa tarkoitetun julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta päättää Liikenne- ja viestintävirasto. Virasto voi asettaa lentoliikenneasetuksen mukaisia rajoituksia julkisen palveluvelvoitteen piiriin kuuluvalle reitille, jos rajoitukset ovat tarpeen liikennöinnin turvaamiseksi reitillä.


4 luku

Liikennepalvelujen julkinen tuki

2 §
Määrärahan kiintiöinti ja käyttö

Liikenne- ja viestintävirasto päättää määrärahan tai sen osan kiintiöimisestä toimivaltaisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja määrää tarvittavilta osin sen jaosta muihin kuin 1 momentin mukaisiin 1 §:n 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Liikenne- ja viestintävirasto saa itse käyttää määrärahaa 1 §:n 1momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen. Se voi myös myöntää valtionavustusta kunnalle tai kuntayhtymälle käytettäväksi samaan tarkoitukseen.


Toimivaltaiset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat käyttää Liikenne- ja viestintäviraston kiintiöimää määrärahaa 1 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin. Ne voivat myös myöntää valtionavustusta kunnalle tai kuntayhtymälle käytettäväksi mainitun pykälän mukaisiin tarkoituksiin.




IV OSA

VIRANOMAISET JA VALVONTA

1 luku

Viranomaisten toiminta

2 §
Liikenne- ja viestintäviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävät

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa liikkumispalveluiden kysyntää ja tarjontaa ja sovittaa yhteen liikkumispalveluiden kehittämistä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto arvioi liikennejärjestelmän toimivuutta ja tämän lain vaikutuksia ja raportoi säännöllisesti liikennejärjestelmän tilasta.


Henkilöliikenteen liikkumispalvelun tarjoajalla on velvollisuus liikesalaisuuden estämättä toimittaa määräajoin harjoittamansa liikenteen tarjontaa ja toteutunutta kysyntää koskevat tiedot Liikenne- ja viestintävirastolle 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi sekä tilastointia ja tutkimusta varten. Henkilöliikenteen kuljetuspalvelun tarjoajan on lisäksi ilmoitettava säännöllisesti tarjottavan palvelun aloittamisesta, lopettamisesta ja olennaisista muutoksista Liikenne- ja viestintävirastolle viimeistään 60 päivää ennen suunnitelman toteuttamista siltä osin kuin tiedot eivät ole saatavilla III osan 2 luvun 1 §:n mukaisista rajapinnoista. Tiedot on toimitettava maksutta.


Liikenne- ja viestintävirastolla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa saamiaan tietoja toiselle viranomaiselle, jos ne ovat välttämättömiä sille laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto voi luovuttaa tiedot rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentin mukaan toimitettavista tiedoista sekä siinä tarkoitetuista määräajoista.


4 §
Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset

Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus sisällyttää 2 §:n 3 momentin mukaisesti Liikenne- ja viestintävirastosta saamiaan tietoja liikenteen järjestämistä koskevan tarjouskilpailun tarjouspyyntöön. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan saa käydä ilmi yksittäisen yrityksen liikesalaisuutta.



7 §
EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevassa asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset

EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevassa asetuksessa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia ovat Liikenne- ja viestintävirasto ja Ahvenanmaan maakunnan toimivaltainen viranomainen. Mainitun asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa, 18 artiklan 2 kohdassa ja 19 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisia tarkastusviranomaisia ovat poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos.


EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevan asetuksen III luvussa tarkoitetun säännöllisen liikenteen toimivaltainen viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto. Ahvenanmaalla säännöllisen liikenteen luvan myöntää Ahvenanmaan maakunnan toimivaltainen viranomainen.


9 §
Matkustajien ja kuluttajien oikeuksien osalta toimivaltaiset viranomaiset

Sen lisäksi mitä edellä säädetään Liikenne- ja viestintäviraston yleisestä toimivallasta, kuluttaja-asiamies valvoo tämän lain säännösten noudattamista kuluttajansuojan kannalta kuluttajansuojalaissa (38/1978) säädetyn mukaisesti.


Sen lisäksi, mitä muussa laissa säädetään kuluttajariitalautakunnan ja Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 30 §:n 10 kohdan mukaisen lautakunnan toimivallasta, kuluttaja-asiamies ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat:

1) EU:n linja-autoliikenteen matkustajanoikeuksia koskevan asetuksen 28 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset;

2) matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosta vastaavat elimet;

3) rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut elimet;

4) matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2010 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset elimet.


Liikenne- ja viestintävirasto on vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2006 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosta vastaava elin.


Kuluttaja-asiamies valvoo 2 momentissa mainittujen EU:n matkustajien oikeuksia koskevien asetusten noudattamista yleisesti kuluttajamatkustajien osalta. Liikenne- ja viestintävirasto valvoo 2 ja 3 momentissa mainittujen asetusten noudattamista yleisesti liikematkustajien ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksien osalta. Sen lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto on toimivaltainen antamaan ratkaisusuosituksen muiden kuin kuluttajan asemassa olevien matkustajien sekä vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksia koskeviin valituksiin, jotka perustuvat EU:n matkustajien oikeuksia koskeviin asetuksiin. Liikenne- ja viestintäviraston antamasta ratkaisusuosituksesta ei voi valittaa.


Liikenne- ja viestintävirasto on lisäksi toimivaltainen käsittelemään III osan 1 luvun säännösten rikkomista koskevia matkustajien valituksia paitsi, jos kuluttajariitalautakunta on toimivaltainen antamaan asiassa ratkaisusuosituksen kuluttajariitalautakunnasta annetun lain (8/2007) nojalla.


15 §
Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, tieliikenteen valvontalaitteita ja yrittäjäkuljettajan työaikaa käsittelevät ja valvovat viranomaiset

Jollei muualla toisin säädetä, Liikenne- ja viestintävirasto huolehtii viranomaistehtävistä seuraavien Euroopan unionin asetusten ja sopimuksen osalta:



Poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja työsuojeluviranomaiset toimivat valvontaviranomaisina edellä 1 momentissa tarkoitettujen Euroopan unionin asetusten ja AETR-sopimuksen osalta.



17 §
STCW-yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen

Jollei muualla toisin säädetä, Liikenne- ja viestintävirasto on STCW-yleissopimuksessa ja


merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.


Tehtävää hoitaessaan virasto kuulee merityösopimuslain (756/2011) 13 luvun 23 §:ssä tarkoitettua merimiesasiain neuvottelukuntaa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.


Liikenne- ja viestintäviraston on toimitettava STCW-yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden


vähimmäiskoulutusdirektiivissä edellytetyt ilmoitukset IMO:lle, Euroopan komissiolle, Euroopan unionin jäsenmaille ja muille STCW-yleissopimuksen sopimuspuolille.




V OSA

LIIKENNEASIOIDEN REKISTERI

2 luku

Rekisterin tietosisältö

1 §
Yleiset rekisteriin tallennettavat tiedot

Rekisteriin saa tallentaa Liikenne- ja viestintäviraston lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot tehdyistä rikoksista ja niistä seuranneista rangaistuksista, ajokielloista


ja muista vastaavista seuraamuksista, Liikenne- ja viestintäviraston valvontatehtävänsä johdosta määräämistä seuraamuksista sekä muut valvontatoimintaan liittyvät tiedot.



Liikenne- ja viestintävirastolta saa tallentaa rekisteriin 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun tiedonsaantioikeuden nojalla saamansa tiedot.



VI OSA

SEURAAMUKSET, MUUTOKSENHAKU JA RANGAISTUSSÄÄNNÖKSET

1 luku

Hallinnolliset seuraamukset ja muutoksenhaku

6 §
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään:



6) Liikenne- ja viestintäviraston ammattipätevyyskortin peruuttamista koskeva päätös.





Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



34.

Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetun lain (478/2017) 4–6 ja 8–14 §, seuraavasti:


14 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää luvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



35.

Laki luotsauslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan luotsauslain (940/2003) 2, 4 d, 5, 11 a–11 d, 12–14, 16, 18, 20 a ja 21 §, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4 d ja 18 § laissa 580/2018, 5, 11 a–11 d, 12, 14, 16, 18 ja 21 § laissa 1312/2016, 13 § osaksi laissa 645/2010 sekä 20 a § laeissa 998/2015 ja 1312/2016, seuraavasti:


18 §
Valvonta

Liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii luotsaustoiminnan yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä.


Liikenne- ja viestintävirasto valvoo tämän lain muiden kuin 6 §:n säännösten noudattamista.


Alusliikennepalvelun tarjoaja ilmoittaa välittömästi Liikenne- ja viestintävirastolle havaitsemistaan poikkeamista, jotka koskevat luotsinkäyttövelvollisuuden noudattamista, luotsin ohjauskirjan, linjaluotsinkirjan ja erivapauden käyttöä sekä luotsauspalvelujen tarjoamista.


Liikenne- ja viestintäviraston on toimitettava rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti alusliikennepalvelun tarjoajalle ajantasaiset tiedot luotsin ohjauskirjoista, linjaluotsinkirjoista, erivapauksista ja poikkeuksista luotsinkäyttövelvollisuudesta. Poikkeuksista Liikenne- ja viestintävirasto voi ilmoittaa alusliikennepalvelun tarjoajalle myös muulla tavalla kuin rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


Luotsauspalveluja tarjoavan yhtiön on toimitettava alusliikennepalvelun tarjoajalle sähköisesti ajan tasalla olevat tiedot luotsintilauksista ja käynnissä olevista luotsauksista. Yhtiön on ilmoitettava alusliikennepalvelun tarjoajalle poikkeamista tai häiriöistä luotsaustoiminnassa.


20 a §
Muutoksenhaku

Luotsin ohjauskirjan peruuttamista, linjaluotsinkirjan peruuttamista ja aluskohtaisen luotsinkäyttövelvollisuuden erivapauden peruuttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston muuhun päätökseen sekä luotsaustutkinnon järjestäjän tekemään tutkintoa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen luotsin ohjauskirjan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



36.

Laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta annetun lain (694/2006) 2, 4 ja 6–8 §, sellaisina kuin ne ovat 2 ja 6 § osaksi laissa 1312/2009, 4 § laissa 1312/2009, 7 § laissa 1220/2011 sekä 8 § laissa 992/2015, seuraavasti:


8 §
Muutoksenhaku

Liikenneyrittäjäkoulutusluvan peruuttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Muuhun päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintävirasto voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



37.

Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetun lain (1038/2009) 2, 10, 12–14, 16, 17, 20–22 ja 24 §, sellaisina kuin niistä ovat 10 § osaksi laissa 335/2018 ja 24 § laissa 993/2015, seuraavasti:


12 §
Henkilöluettelointijärjestelmän toimintavaatimukset

Yhtiön on suunniteltava ja toteutettava henkilöluettelointijärjestelmänsä siten, että:

1) järjestelmään tallennetut tiedot ovat helposti luettavassa muodossa;

2) järjestelmään tallennetut tiedot ovat tarvittaessa vaivattomasti rajavartiolaitoksen, Liikenne- ja viestintäviraston, Hätäkeskuslaitoksen, poliisin, Tullin, Onnettomuustutkintakeskuksen sekä pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettujen pelastusviranomaisten ja pelastuslaitoksen saatavilla;

3) järjestelmä toimii joustavasti ja ettei alukseen tulevia tai sieltä poistuvia matkustajia viivytetä aiheettomasti;

4) järjestelmään tallennetut tiedot suojataan tarpeellisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä, jotta ne eivät tuhoutuisi tai häviäisi vahingossa, tai niitä ei vahingossa tai laittomasti hävitettäisi, muutettaisi, luovutettaisi, paljastettaisi, siirrettäisi tai annettaisi käyttöön ilman lupaa, taikka muutoin käsiteltäisi laittomasti.


14 §
Tietojen luovuttaminen

Yhtiö ja yhtiön nimeämä henkilöluettelon pitäjä saa luovuttaa henkilöluetteloihin ja henkilöluettelointijärjestelmään tallennetut tiedot etsintä- tai pelastustoimintaa sekä onnettomuuden jälkiselvittelyjä varten ainoastaan Rajavartiolaitokselle, Liikenne- ja viestintävirastolle, Hätäkeskuslaitokselle, poliisille, Tullille, Onnettomuustutkintakeskukselle sekä pelastuslaissa tarkoitetuille pelastusviranomaisille ja pelastuslaitokselle.


Tiedot voidaan luovuttaa myös rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.


Viranomaisen oikeudesta saada tässä laissa tarkoitettuja tietoja muuhun kuin 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen säädetään erikseen.


24 §
Muutoksenhaku

Tämän lain 17 §:n nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Muuhun Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Liikenne- ja viestintäviraston henkilöluettelointijärjestelmän hyväksymisestä perittävään maksuun saa hakea muutosta siten kuin valtion maksuperustelain 11 b §:ssä säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



38.

Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain (690/2010) 24 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 577/2014 ja 336/2018, seuraavasti:


24 §
Henkilötietoja sisältävien tietojen luovuttaminen

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa säädetään, rekisteriin talletettuja henkilötietoja sisältäviä tietoja voidaan luovuttaa jäljennöksinä, tulosteina tai teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti:

1) Tullille laissa säädettyjä valvontatehtäviä, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa sekä verotusta ja sen valvontaa varten;

2) rajavartiolaitokselle ja poliisille kalastuksen valvontaa, rajaturvallisuuden ylläpitämistä, meriliikenteen valvontaa, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa ja öljypäästöjen tutkintaa sekä pelastustoimintaa varten;

3) Liikenne- ja viestintävirastolle merenkulun ohjausta, meriturvallisuuden valvontaa ja liikenneasioiden rekisterin ylläpitoa varten;

4) työsuojeluviranomaisille kalastusalusten työolojen valvontaa varten;

5) ulosottoviranomaisille niille kuuluvien täytäntöönpanotehtävien hoitamista varten;

6) elintarvikevalvontaviranomaisille elintarvikkeita koskevan lainsäädännön noudattamisen valvontaa varten;

7) Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaan ja niiden suomalaisten alusten rekisteröintiä varten, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa;

8) Euroopan unionin jäsenvaltion tai Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen liittyneen valtion viranomaisille, Euroopan komissiolle, yhteisön kalastuksenvalvontavirastolle ja kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitetuille viranomaisille unionin lainsäädännöstä tai Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuvien velvoitteiden hoitamista varten;

9) Onnettomuustutkintakeskukselle pelastus- ja onnettomuustutkintaa varten;

10) Tilastokeskukselle ja Luonnonvarakeskukselle tilastojen laatimista ja tutkimusta varten;

11) yliopistoille ja korkeakouluille tilastojen laatimista ja tutkimusta varten;

12) kalatalousalan neuvonta- ja edunvalvontajärjestöille kalataloutta koskevaa tiedottamista ja neuvontaa varten;

13) rekisterinpitäjän hyväksymille tahoille ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn liittyviä tai kalataloutta koskevia selvitys-, tutkimus- ja suunnittelutarkoituksia varten.


(2 mom. poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



39.

Laki merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 1 luvun 2 §, 2 luvun 3–7 ja 10 §, 2 a luvun 1–3 ja 6 §, 4 luvun 1 ja 4–10 §, 5 luvun 1, 3, 5 ja 6 §, 6 luvun 1, 2, 5 ja 6 §, 7 luvun 5–7, 10, 12, 13, 14 a ja 15 §, 7 a luvun 3–5 §, 8 luvun 2, 3, 7 ja 9–16 §, 8 a luvun 1–3 §, 9 luvun 7 §, 10 luvun 1–4 §, 12 luvun 1, 2, 11–13 ja 15–18 § sekä 13 luvun 2, 4, 7 ja 8 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 2 § laeissa 581/2018 ja 586/2018, 2 luvun 5 §, 2 a luvun 2 ja 6 §, 5 luvun 5 §, 6 luvun 2 §, 7 luvun 14 a § sekä 10 luvun 3 ja 4 § laissa 275/2017, 2 luvun 7 §, 4 luvun 4, 5, 6 ja 8 §, 5 luvun 1 ja 3 §, 6 luvun 5 § sekä 7 luvun 6 § osaksi laissa 275/2017, 2 a luvun 1 ja 3 § laissa 581/2018, , 7 luvun 7, 10, 12 ja 13 §, 7 a luvun 4 ja 5 § sekä 12 luvun 18 § laissa 998/2014, 7 luvun 15 §, 10 luvun 1 § sekä 12 luvun 1 § osaksi laissa 998/2014, 7 a luvun 3 § laeissa 998/2014 ja 275/2017, 8 luvun 3 § ja 12 luvun 11 § osaksi laissa 473/2016, 8 luvun 7 ja 9–16 § laissa 473/2016, 8 a luvun 1–3 § laissa 628/2017, 12 luvun 2 ja 12 § sekä 13 luvun 7 § osaksi laissa 473/2016, seuraavasti:


1 luku

Yleiset säännökset

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) MARPOL 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

2) Helsingin sopimuksella vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta (SopS 2/2000) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

3) SOLAS-yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

4) AFS-yleissopimuksella alusten haitallisten kiinnittymisenestojärjestelmien rajoittamisesta Lontoossa 5 päivänä lokakuuta 2001 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

5) painolastivesiyleissopimuksella alusten painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä Lontoossa 13 päivänä helmikuuta 2004 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

6) TBT-asetuksella orgaanisten tinayhdisteiden kieltämisestä aluksissa annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 782/2003;

7) aluskierrätysasetuksella aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1257/2013;

8) aluevesillä, sisäisillä aluevesillä ja aluemerellä Suomen aluevesien rajoista annetussa laissa (463/1956) määriteltyjä alueita;

9) sisävesialueella järviä, jokia ja kanavia;

10) Suomen vesialueella aluevesiä ja sisävesialuetta;

11) talousvyöhykkeellä Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) määriteltyä merialuetta;

12) Itämeren alueella varsinaista Itämerta, Pohjanlahtea ja Suomenlahtea sekä Itämeren sisääntuloväylää, jonka rajana on Skagenin leveysaste 57°44,8"P Skagerrakissa, mukaan lukien valtioiden ilmoittamat sisäiset aluevedet;

13) lähimmällä maalla sisäisten aluevesien ulkorajaa tai niitä alueita, jotka määritellään MARPOL 73/78 -yleissopimuksessa;

14) kansainvälisellä liikenteellä liikennettä Suomen ja ulkomaan satamien välillä tai ulkomaan satamien välillä sekä merimatkaa Suomen satamasta Suomen aluevesien ulkopuolelle, lukuun ottamatta kohdassa 15 tarkoitettua liikennettä;

15) kotimaanliikenteellä liikennettä suomalaisten satamien välillä; kotimaan liikenteeseen rinnastetaan liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin sekä liikenne Vihrevojn ja Viipurin välillä;

16) aluksella jokaista vesikulkuneuvoa, mukaan luettuina kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset alukset ja kelluvat alukset sekä kiinteät tai kelluvat alustat;

17) öljysäiliöaluksella alusta, jonka lastitilat on rakennettu tai muunnettu pääasiassa öljyn kuljettamiseen irtolastina, mukaan luettuina yhdistelmäalukset sekä kemikaalisäiliöalukset silloin, kun ne kuljettavat öljyä irtolastina;

18) kemikaalisäiliöaluksella alusta, jonka lastitilat on rakennettu tai muunnettu pääasiassa haitallisen nestemäisen aineen kuljettamiseen irtolastina, mukaan luettuina öljysäiliöalukset silloin, kun ne kuljettavat haitallista nestemäistä ainetta irtolastina;

19) matkustaja-aluksella alusta, joka saa kuljettaa yli 12 matkustajaa, jolloin matkustajalla tarkoitetaan kaikkia muita kuin aluksen päällikköä ja laivaväkeen kuuluvia tai muita missä tahansa ominaisuudessa alukseen toimeen otettuja tai siinä aluksen lukuun työskenteleviä henkilöitä sekä alle vuoden ikäisiä lapsia;

20) huviveneellä urheilukäyttöön tai vapaa-aikaan tarkoitettua alusta sen tyypistä tai käyttövoimasta riippumatta;

21) kalastusaluksella kalojen tai meren muiden elollisten luonnonvarojen pyyntiin varustettua tai siihen kaupallisesti käytettävää alusta;

22) sisävesialuksella erityisesti sisävesiväylällä käytettäväksi tarkoitettua alusta, sellaisena kuin se määritellään sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetussa neuvoston direktiivissä 82/714/ETY, mukaan luettuina kaikki alukset, joille on myönnetty yhteisön sisävesialustodistus sellaisena kuin se määritellään mainitussa direktiivissä;

23) Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen aluksella alusta, jossa on selvät kansallisuustunnukset ja joka on asiaankuuluvasta palvelusluettelosta tai vastaavasta ilmenevän puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen asianmukaisesti tehtävään määräämän henkilön komennossa;

24) bruttovetoisuudella vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen (SopS 31/1982) liitteessä I olevaa kaavaa käyttäen määritettyä vetoisuutta;

25) alusjätteellä kaikkea aluksen tavanomaisesta toiminnasta syntyvää jätettä, mukaan lukien konehuoneesta peräisin olevat öljyiset jätteet, käymäläjätevedet ja kiinteät jätteet; lastijätettä ei kuitenkaan pidetä alusjätteenä;

26) haitallisella aineella öljyä, haitallista nestemäistä ainetta, käymäläjätevettä ja kiinteää jätettä; jos muuhun kuin haitalliseen aineeseen on sekoitettu haitallista ainetta, pidetään myös näiden aineiden seosta haitallisena aineena;

27) lastijätteellä aluksen lastitiloissa olevia lastijäämiä, jotka on tarpeen poistaa jätteenä alukselta lastin lastaamisen ja purkamisen päätyttyä;

28) päästöllä MARPOL 73/78 -yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti kaikkia aluksesta peräisin olevia haitallisten aineiden päästöjä, olivatpa ne muodostuneet huomaamatta, jätteitä hävittämällä, vuodon seurauksena, pumppaamalla tai tyhjentämällä; päästöllä ei tässä laissa tarkoiteta maalta peräisin olevien jätteiden mereen laskemista (dumppaus), meren pohjan mineraalien hyödyntämisen yhteydessä syntyviä aineita eikä haitallisten aineiden päästämistä laillisen tieteellisen tutkimuksen yhteydessä saastumisen vähentämiseksi tai kontrollin takia;

29) ympäristön pilaantumisella vesialueiden tilaan liittyvää vaaraa ihmisen terveydelle, elollisten luonnonvarojen ja vesialueiden elämän vahingoittumista, esteitä kalastukselle tai muulle oikeutetulle vesialueiden käytölle, veden käyttöominaisuuksien huonontumista, viihtyisyyden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa haittaa, taikka ilman laatuun tai ilmastoon liittyvää alusten tavanomaisesta käytöstä johtuvaa haittaa, kuten moottoreiden pakokaasun typen ja rikin aiheuttamaa haittaa taikka otsonikerrosta heikentävien aineiden aiheuttamaa haittaa;

30) öljyllä kivennäisöljyä kaikissa muodoissaan, mukaan luettuina raakaöljy, polttoöljy, öljyliete, öljyjäte ja jalostetut tuotteet;

31) öljypitoisella seoksella seosta, joka sisältää öljyä;

32) nestemäisellä aineella ainetta, jonka höyrypaine 37,8 °C:n lämpötilassa on enintään 0,28 megapascalia (absoluuttinen paine);

33) haitallisella nestemäisellä aineella ainetta, joka on luokiteltu kuuluvaksi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen kemikaaliluettelon luokkaan X, Y ja Z;

34) aineella alkuaineita ja niiden kemiallisia yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai teollisesti tuotettuina;

35) valmisteella kahden tai useamman aineen seoksia;

36) käymäläjätevedellä:

a) käymälöistä, pisoaareista ja WC-lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä ja muita jätteitä;

b) lääkintätilojen pesualtaista, kylpyammeista ja lattiakaivoista peräisin olevia jätevesiä;

c) tyhjennyksiä tiloista, joissa on eläviä eläimiä; sekä

d) muita jätevesiä, jotka on sekoitettu edellisten kanssa;

37) käsitellyllä käymäläjätevedellä käymäläjätevettä, joka on käsitelty asianmukaisesti hyväksytyssä käsittelylaitteistossa;

38) kiinteällä jätteellä kaikenlaisia ruokajätteitä, kotitalousjätteitä ja aluksen toiminnasta aiheutuvia jätteitä, kaikenlaisia muoveja, lastijäämiä, jätteenpolttouunin tuhkaa, ruokaöljyä, kalastusvälineitä ja eläinten ruhoja, joita syntyy aluksen tavanomaisen toiminnan aikana ja jota on jatkuvasti tai aika ajoin poistettava aluksesta, lukuun ottamatta MARPOL 73/78 -yleissopimuksen muissa kuin V liitteessä määriteltyjä tai lueteltuja aineita; kiinteään jätteeseen eivät kuulu tuoreet kalat ja niiden osat, jotka on saatu matkan aikana harjoitetun kalastustoiminnan seurauksena tai sellaisen kalanviljelyn seurauksena, johon sisältyy kalojen, myös äyriäisten, kuljetus kalanviljelylaitokseen ja pyydettyjen kalojen, myös äyriäisten, kuljetus tällaisista laitoksista rannikolle jalostettavaksi;

39) ilmaa pilaavalla aineella MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteessä ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi säänneltyjä aineita, joilla on haitallisia vaikutuksia ilmaan, veteen ja muuhun ympäristöön;

40) polttoaineella aluksen päämoottoreissa ja apumoottoreissa käytettyjä polttoöljyjä;

41) markkinoille saattamisella meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden toimittamista jakeluun tai polttoaineen käyttäjille tai asettamista näiden käyttöön vastiketta vastaan tai vastikkeetta käytettäväksi aluksilla polttoaineena Suomen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla, ei kuitenkaan meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden toimittamista tai asettamista käyttöön vietäväksi ulkomaille alusten säiliöissä;

42) meriliikenteessä käytettävällä polttoaineella raakaöljystä saatavaa nestemäistä polttoainetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota käytetään aluksella, mukaan lukien standardissa ISO 8217 määritellyt polttoaineet;

43) meriliikenteessä käytettävällä dieselöljyllä meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, joka on ISO 8217:n taulukossa I määritellyn DMB-laadun mukaista, rikkipitoisuutta koskevaa viittausta lukuun ottamatta;

44) meriliikenteessä käytettävällä kaasuöljyllä meriliikenteessä käytettävää polttoainetta, joka on ISO 8217:n taulukossa I määriteltyjen DMX-, DMA- ja DMZ- laatujen mukaista, rikkipitoisuutta koskevaa viittausta lukuun ottamatta;

45) rikin oksidipäästöjen valvonta-alueella merialueita, jotka IMO on määritellyt kyseisiksi valvonta-alueiksi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti;

46) typen oksidipäästöjen valvonta-alueella merialueita, jotka IMO on määritellyt kyseisiksi valvonta-alueiksi MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen mukaisesti;

47) laiturissa olevalla aluksella alusta, joka on asianmukaisesti kiinnitettynä tai ankkuroituna suomalaisessa satamassa, kun sitä lastataan tai puretaan, taikka joka odottaa satamassa;

48) päästönvähentämismenetelmällä alukseen asennettavaa varustetta, materiaalia, laitetta tai laitteistoa tai muuta menettelyä, vaihtoehtoista polttoainetta taikka vaatimusten noudattamista koskevaa menetelmää, jota käytetään vaihtoehtona MARPOL 73/78 -yleissopimuksen VI liitteen ja neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/33/EU vaatimusten mukaiselle vähärikkiselle meriliikenteessä käytettävälle polttoaineelle ja joka voidaan todentaa ja määrällisesti arvioida ja jonka noudattamista voidaan valvoa;

49) kiinnittymisenestojärjestelmällä pinnoitetta, maalia, pintakäsittelyä, pintaa tai laitetta, jota käytetään aluksella vähentämään tai estämään ei-toivottujen organismien kiinnittymistä sen pintaan;

50) painolastivedellä vettä ja siihen sisältyviä kiintoaineita, jota kuljetetaan aluksella, jotta pystytään hallitsemaan aluksen viippausta, kallistumista, syväystä, vakavuutta tai rasitusta;

51) painolastiveden käsittelyllä sellaisia mekaanisia, fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia prosesseja joko erikseen tai yhdessä, joiden avulla painolastivedessä ja sedimenteissä olevat haitalliset vesieliöt ja taudinaiheuttajat poistetaan tai muutetaan vaarattomiksi taikka joiden avulla vältetään niiden ottaminen alukseen tai niiden päästäminen aluksesta;

52) sedimenteillä aluksessa painolastivedestä saostunutta ainesta;

53) alusliikennepalvelun tarjoajalla alusliikennepalvelulaissa (623/2005) tarkoitettua VTS-palveluntarjoajaa, joka ylläpitää alusliikennepalvelua;

54) hyväksytyllä luokituslaitoksella aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2 §:n 42 kohdassa tarkoitettua laitosta;

55) säännöllisellä liikenteellä aluksen liikennöintiä toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käymistä vähintään kerran kahdessa viikossa sellaisessa reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon haetaan jättöpakkoa koskevaa poikkeusta;

56) satamalla paikkaa tai maantieteellistä aluetta, joka on varustettu niin, että se voi pääasiallisesti ottaa vastaan aluksia, mukaan lukien kalastusalukset ja huviveneet, ei kuitenkaan paikkaa tai aluetta, jonka aluksille tarkoitetut rakenteet ja palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset;

57) sataman pitäjällä sitä, joka vastaa sataman eri toimintojen kokonaisuuden järjestämisestä tai perii satamamaksun tai siihen verrattavan yleisen maksun sataman käyttämisestä.


9 luku

Jätteiden vastaanotto satamassa

7 §
Raportointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Liikenne- ja viestintäviraston ja satamien on toimitettava aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/59/EY, jäljempänä alusjätedirektiivi, tarkoitetut tiedot Suomen ympäristökeskukselle, jonka tehtävänä on koota raportit lähetettäväksi Euroopan komissiolle.


12 luku

Valvonta ja hallintopakko

1 §
Valvontaviranomaiset

Tässä laissa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat Liikenne- ja viestintävirasto, Suomen ympäristökeskus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rajavartiolaitos, Tulli ja poliisi.


Liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö huolehtivat tämän lain mukaisen toiminnan yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä hallinnonalallaan.


15 §
Hallintopakko

Liikenne- ja viestintävirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat tämän lain mukaiseen toimivaltaansa kuuluvassa asiassa:

1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä;

2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa;

3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta.


16 §
Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka

Liikenne- ja viestintävirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voivat asettaa tämän lain nojalla antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.


18 §
Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Liikenne- ja viestintäviraston, Suomen ympäristökeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja poliisin tehtävistä valvontaviranomaisina ja niiden välisestä työnjaosta.


13 luku

Erinäiset säännökset

8 §
Muutoksenhaku

Muuhun kuin 3 luvun 5 §:ssä, 12 luvun 14 ja 16 §:ssä sekä tämän luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Jos Liikenne- ja viestintävirasto ei ole antanut oikaisuvaatimuksen johdosta päätöstä sille tämän luvun 7 §:n 3 momentissa varatussa määräajassa, lasketaan valituksen tekemiselle varattu määräaika tämän luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisestä.


Jos päätös estää aluksen tavanomaisen liikennöinnin, valitus on käsiteltävä kiireellisenä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



40.

Laki merilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merilain (674/1994) I osan 1 luvun 1 ja 1 a §, II osan 6 luvun 12 a §, III osan 10 luvun 10 §, 10 a luvun 6, 8 ja 10 §, 11 a luvun 2–5, 7 ja 8 §, IV osan 15 luvun 24 ja 25 §, V osan 18 luvun 1–4, 6–9, 11–15 § sekä VI osan 23 luvun 3 §,

sellaisina kuin niistä ovat I osan 1 luvun 1 § laeissa 860/2016 ja 337/2018, 1 a § laissa 860/2016 sekä 4 luvun 1 § laeissa 234/1995 ja 337/2018, II osan 6 luvun 12 a § laissa 1359/2002, III osan 10 luvun 10 § laissa 421/1995, 10 a luvun 6 § osaksi laissa 337/2018, 8 § laeissa 1688/2009 ja 337/2018 sekä 10 § laissa 1688/2009, III osan 11 a luvun 2–5 ja § laissa 860/2016 ja 7 § laeissa 860/2016 ja 337/2018, IV osan 15 luvun 24 § laeissa 264/2013 ja 337/2018 sekä 25 § laissa 264/2013, V osan 18 luvun 1–4, 8 ja 15 § sekä VI osan 23 luvun 3 § laissa 482/2017, V osan 18 luvun 6 § laeissa 1688/2009 ja 482/2017, V osan 18 luvun 7, 11, 12 ja 14 § laissa 1688/2009, seuraavasti:


V OSA

MERIONNETTOMUUDET

18 luku

Päiväkirjat, meriselitys ja katsastus

4 §
Päiväkirjaan merkittävät tiedot

Laivapäiväkirjaan on merkittävä tiedot siitä, mitä aluksella matkan ja satamassa olon aikana tapahtuu. Lisäksi päiväkirjaan on merkittävä tiedot, joista voi olla hyötyä laivanisännälle, lastinomistajalle, vakuutuksenantajalle tai muulle, jonka oikeuksiin matkan tapahtumilla voi olla vaikutusta.


Konepäiväkirjaan on merkittävä koneiston käyttöön liittyvät tiedot ja polttoaineiden määrä aluksessa.


Yhdistettyyn laiva- ja konepäiväkirjaan, ajopäiväkirjaan sekä kalastusaluksen päiväkirjaan on merkittävä kyseisen päiväkirjan edellyttämässä laajuudessa vastaavat tiedot kuin mitä 1 ja 2 momentissa säädetään laivapäiväkirjaan ja konepäiväkirjaan merkittävistä tiedoista.


Radiopäiväkirjaan on merkittävä tiedot kaikesta hätä-, pika- ja varoitusliikenteestä sekä muista radiotoimintaan liittyvistä tapahtumista.


(5 mom. kumottaisiin)


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä päiväkirjoihin merkittävistä tiedoista ja päiväkirjan liitteistä.




Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



41.

Laki merimieseläkelain 139 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 139 §, sellaisena kuin se on laeissa 296/2015 ja ( / ), seuraavasti:


(Lakiehdotus poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



42.

Laki pelastuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan pelastuslain (379/2011) 36 b, 46, 89 ja 89 a § sellaisena kuin niistä ovat 36 b ja 46 § laissa ( / ), 89 § laeissa ( / ) ja ( / ) sekä 89 a § laissa ( / ), seuraavasti:


(Lakiehdotus poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



43.

Laki poliisilain 5 luvun 25 ja 62 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan poliisilain (872/2011) 5 luvun 25 ja 62 §, sellaisena kuin niistä on 62 § laissa 931/2015, seuraavasti:

(Lakiehdotus poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



44.

Laki polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 11, 13–15, 18–23, 23 a, 25, 26 sekä 29–32 §,

sellaisina kuin ne ovat 11, 14, 15 ja 29 § osaksi laissa 1326/2009, 13, 30 ja 31 § laissa 1326/2009, 18 § laeissa 1326/2009 ja 343/2018, 19, 22, 23 ja 23 a § laissa 940/2015, 25 § laissa 45/2018, 26 § laissa 386/2014 sekä 32 § laissa 727/2017, seuraavasti:


18 §
Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen

Polttoainemaksua koskevat tiedot ovat julkisia lukuun ottamatta polttoainemaksun huojennus- ja lykkäyshakemuksia sekä käyttökiellosta vapauttamista koskevia hakemusasiakirjoja niihin liittyvine asiakirjoineen. Polttoainemaksua ja maksuvelvollista koskevien tietojen luovuttamiseen sovelletaan lisäksi liikenteen palveluista annetun lain V osan 3 lukua.


Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa todistuksen siitä, ettei ajoneuvosta ole suorittamatta polttoainemaksua. Annetuista tiedoista peritään maksu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti.


19 §
Ennakkoratkaisu

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun polttoainemaksua koskevien säännösten soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan enintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi sille, jolle on tärkeää saada tieto lain soveltamisesta ajoneuvoonsa. Ennakkoratkaisun antamisesta peritään eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista annetun lain (1209/2006) mukainen maksu.


Jos hakija vaatii, lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on noudatettava sitovana hakijan verotuksessa sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee. Ennakkoratkaisuun ei saa vaatia 23 §:ssä tarkoitettua oikaisua, vaan siihen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitusoikeus valtion puolesta on Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamiehellä. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla.


23 a §
Valitus hallinto-oikeuteen

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella tai muulla asianosaisella sekä Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamiehellä.


Verovelvollisen ja muun asianosaisen valitusaika on viisi vuotta sen vuoden päättymisestä, jona polttoainemaksun maksuunpano on tehty tai jona se olisi pitänyt tehdä tai jona päätös polttoainemaksun palauttamisesta on tehty, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veroasiamiehen valitusaika on kuusi kuukautta verotuspäätöksen tekemisestä.


Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, verovelvollisen ja muun asianosaisen tekemä valitus voidaan ratkaista kuulematta Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamiestä, jos veron määrä voi valituksen johdosta muuttua enintään 6 000 euroa, eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.


25 §
Muutoksenhaun johdosta maksettava korko

(Pykälä poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



45.

Laki postilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan postilain (415/2011) 4, 5, 17, 18, 20, 22–24, 24 a, 25, 28–31, 33, 34, 37, 42, 43, 43 a, 44, 48, 54, 55, 57–61, 65, 67, 67 a, 68–76, 79–82 ja 84 §,

sellaisina kuin niistä ovat 4, 5, 24 a, 43 a ja 76 § laissa 408/2016, 17, 18 ja 67 a § laissa 614/2017, 20, 23, 24, 44, 69 ja 82 § osaksi laissa 408/2016, 30 § osaksi laissa 1219/2015, 37 § osaksi laeissa 408/2016 ja 614/2017, 43 ja 79 § osaksi laissa 614/2017 ja 80 § laeissa 1000/2015 ja 408/2016, seuraavasti:


80 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenne- ja viestintäviraston ja kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen yleispalveluvelvollisuuden asettamista ja sen muuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.


Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus hakea valittamalla muutosta 2 momentissa tarkoitettuun hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen tai muuttanut sitä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



46.

Laki ratalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ratalain (110/2007) 2, 3, 5–9, 12, 13, 15, 18, 22, 25, 25 a, 26–28, 28 a–28 d, 30–33, 35–38, 40–42, 43, 43 a, 44, 46, 46 a, 47–50, 52, 55, 57–61, 63, 65, 69, 70–75, 78–84, 85 a, 86–88, 88 a, 89, 90–92 ja 94 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3, 5, 8, 12, 15, 22, 25, 25 a, 28 a, 28 c ja 43 a § laissa 573/2018, 7, 18, 26, 28 b, 28 d, 37, 38, 40, 41, 46, 46 a, 47, 48, 57, 65, 70, 74, 80, 83, 85 a, 87, 89, 90 ja 94 § laissa 567/2016, 27, 28, 30–33, 78 ja 81 § laissa 1243/2009, 35, 49 ja 82 § osaksi laissa 1243/2009, 43 § osaksi laeissa 1243/2009 ja 567/2016, 69 § laissa 1629/2015 ja 88 a § laissa 567/2016, sekä

lisätään uusi 8 a, 22 a, 22 b ja 100 § sekä siitä lailla 567/2016 kumotun 86 §:n tilalle uusi 86 §, seuraavasti:


3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) rautatiellä yksi- tai useampiraiteista rataa sekä rautatiealuetta ja sillä olevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, joita tarvitaan liikenteen hoitamiseksi ja turvaamiseksi sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten;

2) rautatiealueella aluetta, joka tarvitaan rataa, rata-aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten, ja tarpeellisia rautatieliikenteen palvelualueita;

3) rautatieliikenteen palvelualueella rautatieliikenteen palvelutoimintojen välittömästi tarvitsemia alueita;

4) näkemäalueella tasoristeyksessä aluetta, jolta on esteetön näkyvyys radalle;

5) liitännäisalueella radanpidossa tarvittavaa maa-aineksen otto- tai sijoittamispaikkaa tai radanpidossa tarpeelliselle laitteistolle varattua aluetta;

6) suoja-alueella rautatiealueen ulkopuolista aluetta, joka tarvitaan edistämään radan turvallista käyttöä;

7) radanpidolla rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa; 

8) rakentamisella uuden rautatien rakentamista ja olemassa olevan rautatien parantamista;

9) rataverkolla Väyläviraston hallinnassa olevia valtion omistamia rautateitä ja lain soveltamisalaan kuuluvia yksityisraiteita sekä TEN-verkolla niitä rautateitä, jotka kuuluvat unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitettuihin ydinverkkoon tai kattavaan verkkoon; 

10) yksityisraiteella muuta kuin valtion omistamaa ja Väyläviraston hallinnoimaa rautatietä, jolla on liityntä valtion rataverkkoon;

11) tiellä yksityistielaissa (560/2018) tarkoitettuja yksityisteitä sekä muita yksityisiä teitä, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa (503/2005) tarkoitettuja maanteitä sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja katuja;

12) tienpitäjällä yksityistielaissa tarkoitettuja tieosakkaita yhteisesti tai tiekuntaa, milloin sellainen on perustettu, tai kiinteistön omistajaa tai liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentin mukaista viranomaista tai kuntaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kadunpidon järjestämisestä vastaavana;

13) liikenteenohjauslaitteella liikennevaloja, liikennemerkkejä, sulku- ja varoituslaitteita sekä tiemerkintöjä; 

14) rataverkon haltijalla Väylävirastoa tai yksityisraiteen haltijaa, kun raide kuuluu tämän lain soveltamisalaan. 


Kiinteistöön rinnastetaan tätä lakia sovellettaessa määräala ja kiinteistöjen yhteinen alue.


8 §
Yleistä rautatien suunnittelusta

Yleissuunnitelmat ja ratasuunnitelmat koskevat rautateiden rakentamishankkeita siten kuin tässä luvussa säädetään.


Suunnitelmia tehtäessä rataverkon haltija toimii yhteistyössä maakuntien liittojen, kuntien, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä muiden viranomaisten kanssa. Suunnittelun on perustuttava rautatien kehittämisen tarpeisiin, valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä muuhun alueiden käytön suunnitteluun.


9 §
Tutkimusoikeus

Kun rataverkon haltija on päättänyt aloittaa yleis- tai ratasuunnitelman laatimisen, sillä on oikeus tehdä tutkimustöitä suunnittelualueeseen kuuluvalla kiinteistöllä. Tässä tarkoituksessa saadaan tässä pykälässä tarkoitetulla kiinteistöllä suorittaa mittaus, maastoon merkitseminen, kartoitus tai maaperän tutkimus taikka muu valmistava toimenpide. Tutkimustyössä ei toisen oikeuteen saa puuttua enempää kuin tutkimuksen tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä eikä omistajalle tai oikeudenhaltijalle saa aiheuttaa tarpeetonta häiriötä.


Suunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvien tutkimusten aloittamisesta on ilmoitettava kunnalle sekä kuuluttamalla tai muulla sopivaksi katsottavalla tavalla 22 §:n 1 momentissa mainituille henkilöille ja näillä on oikeus olla tutkimuksissa saapuvilla ja lausua mielipiteensä asiasta.


12 §
Yleissuunnitelman sisältö

Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys rautatien rakentamisen tai rataverkon kehittämisen tarpeellisuudesta sekä tutkituista vaihtoehdoista, radan liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut, rautatiealueen likimääräinen sijainti sekä rautatiealueen ja rautatieliikenteen arvioidut vaikutukset, kuten vaikutukset tie- ja liikenneoloihin, liikenneturvallisuuteen, maankäyttöön, kiinteistörakenteeseen ja ympäristöön sekä ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä mahdollisuudet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä alustava kustannusarvio.


Yleissuunnitelmassa on esitettävä selvitys siitä, miten siinä on otettu huomioon liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet. Väyläviraston valmistelemaan ratasuunnitelmaan on sisällytettävä myös 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi.


15 §
Ratasuunnitelman sisältö

Rautatien rakentamista koskevassa ratasuunnitelmassa on osoitettava rautatie ja sen sijainti, käyttö eri tarkoituksiin, korkeusasema, poikkileikkaus ja kuivatus niin, että vaikutukset voidaan riittävästi arvioida ja rautatie voidaan merkitä maastoon. Ratasuunnitelmassa osoitetaan suunnitellut eritasoristeykset, tasoristeykset ja kulkuyhteydet. Suunnitelmaan on liitettävä arvio rautatien vaikutuksista sekä esitettävä ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen radan rakentamisen tai rautatieliikenteen haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi.


Suunnitelmassa on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon maanomistusolot. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi radan 37 §:n 1 momentissa tarkoitetut suoja-alueet ja 38 §:n 1 momentissa tarkoitetut tasoristeysten näkemäalueet sekä se, varataanko aluetta radan myöhempää leventämistä varten. Suunnitelmaan on liitettävä arvio rautatien rakentamisen kustannuksista.


Jos rautatie rakennetaan uuteen paikkaan ja vanha rautatie jää vanhan suunnan osalta edelleen radaksi taikka käytettäväksi muihin radanpitotarkoituksiin, on siitä määrättävä ratasuunnitelmassa.


Ratasuunnitelmassa on esitettävä selvitys siitä, miten siinä on otettu huomioon liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteet. Selvitys ei kuitenkaan ole tarpeen, jos ratasuunnitelma perustuu lainvoimaiseen yleissuunnitelmaan, jossa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteiden huomioon ottamista koskeva selvitys on riittävällä tavalla tehty. Väyläviraston valmistelemaan ratasuunnitelmaan on sisällytettävä myös 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi.


18 §
Tasoristeysten poistaminen

Tie- ja rautatieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi tai rautatieliikenteen tehostamiseksi voidaan ratasuunnitelmassa osoittaa tasoristeys poistettavaksi tai tasoristeyksiä järjesteltäviksi sekä osoittaa tasoristeykselle käyttörajoituksia tai tasoristeysten turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä ja laitteita. Jos ratasuunnitelmassa osoitetaan tasoristeys poistettavaksi, on uuden kulkuyhteyden järjestäminen osoitettava ratasuunnitelmassa. Rataverkon haltija tekee tarvittavan uuden tien ja tasoristeyksen tai hankkii oikeuden ennestään olevaan tiehen.


Rataverkon haltija voi poistaa ratasuunnitelmassa poistettavaksi osoitetun yksityisen tien tasoristeyksen, kun hyväksytty ja suunnitelman mukainen korvaava kulkuyhteys on järjestetty.


Rataverkon haltija poistaa asemakaavan vastaisen tasoristeyksen, kun hyväksytty korvaava kulkuyhteys on rakennettu ja kadunpitopäätös tehty. Jos kyseistä tasoristeystä käytetään yleisesti liikenteeseen, tulee rataverkon haltijan ilmoittaa tasoristeyksen poistamisesta etukäteen kuuluttamalla.


Jos yksityisen tien tasoristeyksen käytöstä aiheutuu välitöntä vaaraa tie- tai rautatieliikenteen turvallisuudelle, Väylävirasto voi päätöksellään määrätä tienpitäjän tekemään tasoristeykseen tai sille johtavalle tienosalle vaaran välttämiseksi tarpeelliset muutokset taikka määrätä tasoristeys suljettavaksi, poistettavaksi tai siirrettäväksi taikka määrätä rajoituksia tasoristeyksen ajoneuvoliikenteelle. Väyläviraston tulee ilmoittaa tässä momentissa tarkoitetusta muutoksesta hyvissä ajoin etukäteen tienpitäjälle. Jos tämä laiminlyö päätöksessä määrätyt velvoitteensa, Väylävirasto voi suorittaa tai teettää tarvittavat toimenpiteet tienpitäjän kustannuksella sekä tieliikennelain (267/1981) 51 §:n 2 momentissa säädetyn estämättä asettaa tielle tasoristeyksen liikennettä rajoittavan liikenteen ohjauslaitteen. Tasoristeyksen muutoksesta, siirtämisestä tai poistamisesta johtuvat tarpeelliset korvaavat kulkuyhteydet järjestetään ja niitä koskevat korvausasiat käsitellään yksityistietoimituksessa, jota Väyläviraston on haettava päätöksen annettuaan.


22 §
Vuorovaikutus

Yleis- ja ratasuunnitelmaa laadittaessa rataverkon haltijan on varattava kunnalle, kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa, mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun, arvioida suunnitelman vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa.


Ennen suunnitelman hyväksymistä 1 momentissa tarkoitetuille tahoille on varattava tilaisuus muistutuksen tekemiseen suunnitelmasta. Tässä tarkoituksessa kunnan tulee pitää yleis- ja ratasuunnitelma yleisesti nähtävänä 30 päivän ajan. Muistutukset suunnitelmaa vastaan on toimitettava kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kunnan tulee toimittaa lausuntonsa nähtävillä olleesta suunnitelmasta ja sitä vastaan tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutuskirjelmät rataverkon haltijalle. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja -ajasta on kunnan kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset asianomaisessa kunnassa julkaistaan. Ilmoitus on aina julkaistava vähintään yhdessä vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Rataverkon haltijan on lähetettävä kirjallinen ilmoitus suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sellaisille suunnitelman vaikutusalueen kiinteistön omistajille ja haltijoille, joiden asuinpaikka on toisessa kunnassa ja jotka on asiakirjoissa mainittu tai muuten tunnettu.


Rataverkon haltija on ilmoitettava perusteltu kannanottonsa suunnitelmaa vastaan tehdyistä muistutuksista. Rataverkon haltijan on ilmoitettava kannanottonsa alueen kunnille sekä niille muistutuksentekijöille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Rataverkon haltijan perusteltu kannanotto ilmoitetaan suunnitelmaa koskevassa hyväksymispäätöksessä.


Rataverkon haltijan on pyydettävä yleis- ja ratasuunnitelmasta lausunto niiltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, maakuntien liitoilta ja kunnilta, joiden alueelle suunnitelma sijoittuu ja joiden alueella suunnitelman vaikutukset muutoin ilmenevät. Rataverkon haltijan on pyydettävä muulta viranomaiselta lausunto, jos se on päätösharkinnassa tarpeen. Rataverkon haltijan on esitettävä perusteltu kannanottonsa suunnitelmasta annettuihin lausuntoihin.


Jos yleisesti nähtävillä ollutta ratasuunnitelmaa on tarpeen muuttaa ja muutoksen vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, voidaan noudattaa yksinkertaisempaa menettelyä kuin 2–4 momentissa säädetään.


Tarkemmat säännökset vuorovaikutusmenettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.


25 a §
Tasoristeyksiä koskevat ratasuunnitelmat

Väyläviraston lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi laatia 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun tasoristeyksiä koskevan ratasuunnitelman ja siihen sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään rataverkon haltijasta.


43 a §
Puhevallasta ratatoimituksessa

Mitä tässä luvussa säädetään rataverkon haltijasta ratatoimituksen tai yksityistietoimituksen hakijana ja puhevallan käyttäjänä ratatoimituksessa, koskee myös toimivaltaista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta rataverkkoa koskevissa asioissa.


69 §
Korvausten maksaminen ja korko

Rataverkon haltijan suoritettavaksi määrätyt ennakko- ja lopulliset korvaukset niille maksettavine kuuden prosentin vuotuisine korkoineen tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.


Tilusjärjestelyssä alueen saaja on velvollinen maksamaan saamastaan alueesta korvauksen rataverkon haltijalle siltä osin kuin korvausta ei voida vähentää rataverkon haltijan maksettaviksi määrätyistä suorituksista, ja alueen luovuttaja saa rataverkon haltijalta korvauksen luovuttamastaan alueesta. Tässä momentissa tarkoitettuihin korvauksiin sovelletaan, mitä 1 momentissa koron laskemisesta ja korvausten maksamisesta säädetään.


Edellä 1 momentin mukainen kuuden prosentin vuotuinen korko lasketaan alkavaksi 46 §:ssä tarkoitetusta haltuunotosta lukien, jollei 46 §:n 3 momentin mukaisen haltuunoton osalta ole toisin sovittu, sekä 65 §:ssä mainituissa tapauksissa kyseisen ratatoimituksen loppukokouksen ajankohdasta lukien. Tilusjärjestelyn johdosta määrätylle korvaukselle korko lasketaan toimituksessa määrätystä alueiden haltuunottoajankohdasta lukien.


Ratatoimituksessa ja 43 §:n 3 momentin mukaisessa yksityistietoimituksessa rataverkon haltijan maksettavaksi määrätyt korvaukset sekä edellä 2 momentissa tarkoitetut tilusjärjestelykorvaukset alueen luovuttajalle suorittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Yksityisraidetta koskevat korvaukset maksaa rautatien omistaja tai haltija.


79 §
Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä

Liikenne- ja viestintäministeriö voi lakkauttaa rautatien Väyläviraston valmisteleman ratasuunnitelman perusteella, jos:

1) rautatietä ei enää käytetä rautatieliikenteen harjoittamiseen, radanpitoon liittyvään liikennöintiin eikä muihin liikenteen tarpeisiin;

2) rautatielle ei ole odotettavissa 1 kohdassa mainittua käyttöä;

3) rautatiellä ei ole käyttöä yksityisraiteena; ja

4) alueen saavutettavuus sekä kuljetustarpeet on turvattu muulla tavoin.


Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö voi lakkauttaa rautatien Väyläviraston valmisteleman ratasuunnitelman perusteella, jos rautatien liikenne on vähäistä eikä rautatietä ole taloudellisesti kannattavaa pitää valtion varoilla turvallisesti liikennöitävässä, 29 tai 30 §:ssä tarkoitetussa kunnossa ja jos alueen saavutettavuus sekä kuljetustarpeet on turvattu muulla tavoin.


Liikenne- ja viestintäministeriön on kuultava ennen tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen tekemistä tarvittaessa asianomaisia ministeriöitä, maakunnan liittoja ja kuntia.


88 a §
Maksut

Väyläviraston tämän lain nojalla myöntämästä luvasta peritään valtion maksuperustelaissa (150/1992) tarkoitettu maksu. Maksusta säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.


91 §
Päätösten ilmoittaminen muistutuksen tehneille ja viranomaisille

Rataverkon haltijan on lähetettävä ilmoitus yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoitus niille suunnitelman johdosta muistutuksen tehneille, joiden osoite on tiedossa, samanaikaisesti, kun päätös annetaan 90 §:n mukaisesti yleisesti tiedoksi.


Rataverkon haltijan on lähetettävä yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätöksestä ilmoitus kunnalle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja maakunnan liitolle sekä tarvittaessa muullekin viranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä jäljennös suunnitelmasta.


92 §
Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Väyläviraston päätöksestä 18 §:n 4 momentissa ja 2 a luvussa tarkoitetuissa tapauksissa valitetaan siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätöksessä tarkoitettu tasoristeys sijaitsee, sekä 40 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä päätöksessä tarkoitettu kiinteistö sijaitsee.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Rataverkon haltijalla on oikeus hakea valittamalla muutosta yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen. Kunnalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja maakunnan liitolla on oikeus hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan alueelle tai viranomaisen toimialueelle.


Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä tai säätiöllä on oikeus toimialaansa kuuluvissa asioissa hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat yhteisön tai säätiön toiminta-alueelle.


Yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätöstä koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä.


Muutoksenhausta ratatoimituksessa tehtyyn päätökseen säädetään 77 §:ssä.


100 §
Virastouudistuksen siirtymäsäännökset

Yleis- ja ratasuunnitelmat, jotka on hyväksytty tai joiden laatiminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään ja ratkaistaan tämän lain mukaisesti.


Ennen tämän lain voimaantuloa perustettu oikeus pitää rautatiealueelle sijoitettuja rakenteita, rakennelmia ja laitteita pysyy voimassa myönnetyn luvan tai sopimuksen mukaisesti tämän lain voimaantullessa.


Väyläviraston lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi laatia 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun tasoristeyksiä koskevan ratasuunnitelman ja siihen sovelletaan tällöin, mitä 2 luvussa säädetään rataverkon haltijasta.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



47.

Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain (104/2011) 3 § sellaisena kuin se on osaksi laissa 314/2016 seuraavasti:


3 §

Saimaan kanavan vuokrasopimuksen 18 artiklan 2 kappaleen mukaisena erityisenä toimielimenä toimii Saimaan kanavan komissio. Liikenne- ja viestintäministeriö nimittää komission viideksi vuodeksi kerrallaan. Komission puheenjohtajana toimii kanavavaltuutettu ja jäseninä liikenne- ja viestintäministeriön, ulkoministeriön, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Väyläviraston edustajia.


Komission tehtävänä on sovittaa yhteen viranomaisten kannat Saimaan kanavan vuokrasopimuksen täytäntöönpanoa ja alusliikenteen kehittämistä koskevissa kysymyksissä sekä toimia lupaviranomaisena.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



48.

Laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 4, 5, 7, 9, 11–16, 18, 23, 25, 26, 28, 30, 31, 33–36, 39–43, 45–58, 61, 62, 65, 67–77, 81–87, 89, 90, 92–94, 96–105, 110, 111, 120, 124, 130, 132, 134, 135, 143, 145, 157, 158, 163–172, 195, 209, 213, 228, 242, 244, 245, 247, 249, 252, 253, 253 a, 253 b, 253 d, 258, 260–263, 265–270, 271 a–271 c, 272–278, 280, 282, 284, 286, 287 §, 288 §:n 1 momentti, 289–292, 294–296, 299, 301, 303, 304, 307–309, 311–320, 323, 325–331, 333, 334, 336, 338, 340, 342–345 ja 352 §,

sellaisina kuin niistä ovat 25, 40, 70, 209 ja 303 § osaksi laissa 68/2018, 28 ja 36 § osaksi laeissa 456/2016 ja 68/2018, 33, 110, 252, 253, 253 a, 253 b, 253 d, 258, 260–263, 271 a–271 c, 325 ja 327 § laissa 456/2016, 48, 135, 315, 326, 329, 342, 344 ja 352 § osaksi laissa 456/2016, 75 § osaksi laissa 1235/2015, 111 ja 249 § laissa 277/2016, 134 § osaksi laissa 900/2017, 269 § osaksi laissa 824/2015, 275 § laissa 281/2018, 294 § laissa 68/2018, 304, 308 ja 318 § osaksi laeissa 456/2016 ja 281/2018, 313 § osaksi laissa 281/2018 ja 316 § osaksi laissa 758/2015, seuraavasti:


36 §
Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen analogiseen radiotoimintaan

Liikenne- ja viestintäviraston on myönnettävä 34 §:ssä tarkoitettu ohjelmistotoimilupa sitä hakeneelle, jos:

1) hakija on maksanut 285 §:ssä säädetyn hakemusmaksun;

2) hakija on vakavarainen ja sillä on ilmeinen kyky säännölliseen ohjelmistotoimiluvan mukaiseen toimintaan;

3) ei ole ilmeistä syytä epäillä, että hakija rikkoo tätä lakia tai syyllistyy rikoslain 11 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun kiihottamiseen kansanryhmää vastaan taikka 10 a §:ssä tarkoitettuun törkeään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan;

4) ohjelmistotoimiluvan myöntäminen ei estä taajuuksien tehokasta käyttöä.


Liikenne- ja viestintäviraston on tarvittaessa päätöstä valmistellessaan kuultava liikenne- ja viestintäministeriötä ja toimittava yhteistyössä sen kanssa.


Jos kaikille 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttäville hakijoille ei ole osoitettavissa riittävästi taajuuksia taikka ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen, valtioneuvosto myöntää toimiluvan. Liikenne- ja viestintäviraston on julkaistava tieto ja samalla ilmoitettava hakijalle asian siirtämisestä toimivaltaiselle viranomaiselle. Toimiluvan hakija voi kahden viikon kuluessa siirrosta toimittaa suunnitellulla ohjelmasisällöllä täydennetyn hakemuksen valtioneuvostolle.


Valtioneuvoston tulee ratkaista asia 25 §:n 4 momentissa säädetyssä määräajassa.


Valtioneuvoston tulee toimilupa-alueella harjoitettava radiotoiminta kokonaisuudessaan huomioon ottaen pyrkiä sananvapauden edistämiseen sekä turvaamaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuus ja yleisön erityisryhmien tarpeet tavalla, joka parhaiten edistää 1 §:ssä säädettyjä tavoitteita.


318 §
Tietojen luovuttaminen viranomaisesta

Liikenne- ja viestintäministeriöllä, Liikenne- ja viestintävirastolla, tietosuojavaltuutetulla, Kilpailu- ja kuluttajavirastolla sekä markkinavalvonta- ja tuoteturvallisuusviranomaisilla on salassapitosäännösten tai muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa asiakirja sekä ilmaista salassa pidettävä tieto toisilleen, jos se on näille säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.


Liikenne- ja viestintävirastolla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä oikeus luovuttaa laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa asiakirja sekä ilmaista salassa pidettävä tieto Energiavirastolle, Finanssivalvonnalle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos se on näille säädettyjen tietoturvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.


Liikenne- ja viestintäministeriöllä ja Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus luovuttaa salassa pidettävä asiakirja sekä ilmaista salassa pidettävä tieto komissiolle ja toisen ETA-valtion valvontaviranomaiselle, jos se on viestintämarkkinoiden valvonnan kannalta välttämätöntä.


Tässä pykälässä tarkoitettu luovuttamis- ja ilmaisuoikeus ei koske tietoja viesteistä, välitystiedoista, paikkatiedoista tai luottamuksellisen radiolähetyksen sisällöstä ja olemassaolosta.


Liikenne- ja viestintäministeriö tai Liikenne- ja viestintävirasto saa käyttää ulkomaiselta viranomaiselta saatua salassa pidettävää asiakirjaa vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on annettu.


344 §
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Liikenne- ja viestintäministeriön ja kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätökseen, Liikenne- ja viestintäviraston muuhun kuin 342 §:ssä tarkoitettuun hallintopäätökseen sekä Liikenne- ja viestintäviraston, sisäministeriön ja ilmoitetun laitoksen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä.


Päätöksen tehnyt viranomainen tai ilmoitettu laitos voi muussa kuin 233 ja 235 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Edellä 213 §:ssä tarkoitettua lähetysoikeuden luovuttamista koskevaa Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä on 2 momentista poiketen noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.


Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus hakea valittamalla muutosta myös hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Liikenne- ja viestintäviraston 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai muuttanut sitä.


345 §
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Hallinto-oikeuden päätökseen 32 §:ssä tarkoitetussa ohjelmistotoimiluvan peruuttamista koskevassa asiassa, 49 §:ssä tarkoitetussa radioluvan peruuttamista koskevassa asiassa, 233 §:ssä tarkoitetussa sijoittamista koskevassa asiassa, 235 §:ssä tarkoitetussa sijoittamisoikeuden muuttamista tai poistamista koskevassa asiassa ja 255 §:ssä tarkoitetussa arviointilaitoksen nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamalla voi hakea muutosta päätökseen, jonka:

1) valtioneuvosto on tehnyt tämän lain nojalla;

2) Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 52–55 §:n nojalla tai joka koskee tällaisen päätöksen noudattamisen valvontaa;

3) Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 85 §:n nojalla;

4) Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 314 §:n nojalla EU:n verkkovierailuasetuksen valvonnasta;

5) markkinaoikeus on tehnyt tämän lain nojalla lukuun ottamatta 336 ja 337 §:ssä tarkoitettua päätöstä, johon haetaan muutosta siten kuin oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa säädetään.


Edellä 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettua valtioneuvoston ja Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.


352 §
Siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olleen hallintoasian käsittelyyn sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


Tämän lain voimaan tullessa voimassaoleva verkko- tai ohjelmistotoimilupa, radiolähettimen lupa, radioaseman tunniste sekä pätevyys- ja kelpoisuustodistus on edelleen voimassa siinä mainitun määräajan.


Eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annettua lakia sovelletaan sen nojalla myönnettyihin toimilupiin niiden voimassaolon päättymiseen asti.


Viestintämarkkinalakiin perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät voimaan, kunnes Liikenne- ja viestintävirasto on ensimmäistä kertaa tehnyt tämän lain 52 §:n mukaisen päätöksen huomattavasta markkinavoimasta ja sen seurauksena asettanut teleyrityksille tämän lain mukaiset oikeudet ja velvollisuudet. Tarvittaessa teleyrityksen viestintämarkkinalakiin perustuvien velvollisuuksien päättyminen vahvistetaan Liikenne- ja viestintäviraston erillisellä päätöksellä.


Viestintämarkkinalain 59 §:ään perustuvat teleyritysten oikeudet ja velvollisuudet jäävät edelleen voimaan, kunnes Liikenne- ja viestintävirasto ensimmäistä kertaa tekee tämän lain 85 §:n mukaisen päätöksen nimeämismenettelyn käyttöönotosta.


Viestintämarkkinalain 134 §:n 1 momentin 3 kohtaan perustuva velvollisuus siirtää verkossa ilman korvausta vapaasti vastaanotettavat yleisen edun mukaiset valtakunnallisen ohjelmistotoimiluvan nojalla lähetettävät televisio-ohjelmistot, joita ovat MTV Oy:n MTV3 ja Sanoma Media Finland Oy:n Nelonen, ovat voimassa siihen saakka, kunnes tämän lain 26 §:n mukaiset toimiluvat tulevat voimaan.


Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 15 a §:n 1 ja 2 momenttiin perustuva televisiotoiminnan harjoittajan velvollisuus välittää väestölle vaaratiedotteita televisio-ohjelmistossa on voimassa siihen saakka, kunnes tämän lain 26 §:n mukaiset toimiluvat tulevat voimaan.


Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 15 a §:n 1 ja 2 momenttiin perustuva radiotoiminnan harjoittajan velvollisuus välittää väestölle vaaratiedotteita radio-ohjelmistoissa on voimassa radiotoiminnan harjoittajalle televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain 7 §:n 1 momentin nojalla annetussa ohjelmistotoimiluvassa mainitun määräajan.


Tämän lain 229 §:n 4 momenttia ei sovelleta sopimukseen, joka on tehty ennen lain voimaantuloa.


Tämän lain 288 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan lain voimaantulon jälkeen myönnettyihin toimilupiin.


Jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä taikka tällä lailla kumotun lain nojalla annetussa päätöksessä viitataan tällä lailla kumottuun lakiin, viittauksen on katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä.


(12 mom. poistettaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



49.

Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain (21/2014) 4, 5, 12, 14, 15 sekä 20–24 § seuraavasti:


22 §
Valvontaviranomaiset

Tämän lain noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.


Liikenne- ja viestintäministeriö valvoo nimeämiään ilmoitettuja laitoksia.


(3 mom. kumottaisiin)


24 §
Muutoksenhaku

Rekisteröinnin peruuttamista, yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista ja nimeämisen peruuttamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Ilmoitetun laitoksen tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua ilmoitetulta laitokselta ja liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenne- ja viestintäviraston muuhun kuin rekisteröinnin peruuttamista, yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista ja nimeämisen peruuttamista koskevaan päätökseen päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen rekisteröinnin peruuttamista, yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaamista ja nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla tekemää päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta siten kuin uhkasakkolaissa säädetään.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



50.

Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain (991/2003) 4–7 ja 9 § sellaisina kuin ne ovat laissa 1302/2009, seuraavasti:


7 §
Tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä

Väylävirasto voi luovuttaa tietojärjestelmästä tietoja sellaisenaan käytettäväksi ja palvelujen tuottamiseksi kirjallisena poimintana taikka rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



51.

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 3 a, 6, 7 a–7 d, 9, 10 a–10 c, 11, 11 a–11 d, 12, 13 a–13 e, 14 a, 14 b, 17 a, 20, 23, 23 a, 23 b ja 24 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 a, 10 a–10 c, 13 a, 14 b, 17 a ja 23 b § laissa 956/2013, 6 § laeissa 124/2001 ja 956/2013, 7 a ja 11 a § laeissa 1240/2010 ja 956/2013, 7 b § laissa 1240/2010, 7 c ja 7 d § laissa 1095/2014, 9, 11 b ja 12 § laeissa 215/2005, 1240/2010 ja 956/2013, 11 § laeissa 1402/2011 ja 956/2013, 11 c, 11 d ja 14 a § laeissa 215/2005 ja 956/2013, 13 b § laeissa 1004/2011 ja 956/2013, 13 c ja 20 § laeissa 956/2013 ja 1095/2014, 13 d § laeissa124/2001, 1004/2011, 956/2013 ja 1095/2014, 13 e § laeissa 1004/2011, 956/2013 ja 915/2014, 23 § laeissa 124/2001 ja 1240/2010, 23 a § laeissa 215/2005, 1282/2010 ja 956/2013 sekä 24 § laeissa 124/2001, 215/2005 ja 956/2013, seuraavasti:


12 §
Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa

Ratapihan, satama-alueen, lentopaikan ja muun terminaalin suunnittelussa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen aiheuttamat vaarat ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Ratapihalla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa saa kuljettaa ja tilapäisesti säilyttää vain sellaisia määriä vaarallisia aineita, ettei aineista aiheudu erityistä vaaraa. Näissä paikoissa myös vaarallisille aineille tarkoitettujen alueiden ja niiden varustelun tulee olla sellaiset, ettei aineista niitä kuljetettaessa tai tilapäisesti säilytettäessä aiheudu erityistä vaaraa.


Satamanpitäjällä ja lastinkäsittelypalveluja satamassa suorittavalla tulee olla ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys, jos sataman kautta kuljetetaan tai siellä tilapäisesti säilytetään merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Sataman turvallisuusselvityksen hyväksyy Liikenne- ja viestintävirasto. Se voi rajoittaa satamassa tilapäisesti säilytettävien vaarallisten aineiden määriä ja määrätä tilapäiselle säilytykselle muita turvallisuuden kannalta tarpeellisia rajoituksia.


Rautatieyrityksellä on oltava ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys Liikenne- ja viestintävirasto nimeämälle ratapihalle, jonka kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Väylävirasto kokoaa ja täydentää turvallisuusselvityksen koko ratapihalle ja huolehtii siitä, että turvallisuusselvityksessä kuvatut toiminnot muodostavat turvallisuuden kannalta toimivan kokonaisuuden. Koko ratapihan turvallisuusselvityksen hyväksyy Liikenne- ja viestintävirasto.


Turvallisuusselvityksessä on selostettava toteutettavat toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla varmistetaan vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus ja tilapäinen säilytys, sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäisen pelastussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma onnettomuuksissa toteutettavista toimenpiteistä. Turvallisuusselvityksen tulee olla pelastusviranomaisten, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä valvontaviranomaisten saatavissa.


Vaarallisista aineista ja niiden tilapäisestä säilytyksestä, onnettomuuksien torjunnasta ja kuljetuksesta ratapihalla, satama-alueella, lentopaikalla ja muussa terminaalissa sekä turvallisuusselvityksestä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä näiden asioiden käytännön toteutuksesta sekä kuljetusyksiköiden erottelusta, ainekohtaisista menettelyistä ja muista teknisistä yksityiskohdista.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



52.

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä tunnistamispalveluista annetun lain (617/2009) 2, 7 b, 10, 12, 12 a, 16, 17, 29–38, 42, 42 a, 43–45, 45 a, 46, 47, 49 ja 49 a §,

sellaisina kuin ne ovat 2, 7 b, 16, 29–38, 42, 42 a, 45 a, 46, 49 ja 49 a § laissa 533/2016, 10 ja 47 § laeissa 533/2016 ja 816/2017, 12 a § laissa 139/2015, 17 § laeissa 139/2015, 533/2016 ja 816/2017, 43 ja 45 § osaksi laissa 533/2016 sekä 44 § osaksi laeissa 664/2012 ja 533/2016, seuraavasti:


7 b §
Tieto passin tai henkilökortin voimassaolosta

Tunnistuspalvelun tarjoajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti poliisin hallintoasiain tietojärjestelmässä oleva tieto ensitunnistamisessa käytettävän passin tai henkilökortin voimassaolosta.


16 §
Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä

Tunnistuspalvelun tarjoajan on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava ilman aiheetonta viivästystä tunnistuspalveluunsa luottaville osapuolille, tunnistusvälineiden haltijoille, muille luottamusverkostossa toimiville sopimuspuolilleen sekä Liikenne- ja viestintävirastolle palvelun toimivuuteen, tietoturvaan tai sähköisen henkilöllisyyden käyttöön kohdistuvista merkittävistä uhkista tai häiriöistä. Liikenne- ja viestintävirasto voi teknisesti välittää tietoja luottamusverkostossa osapuolten välillä ilmoittajan lukuun sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.


(2 mom. kumottaisiin)


Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on kerrottava niistä toimista, joita eri tahoilla on käytettävissään uhkien tai häiriöiden torjumiseksi sekä näistä toimenpiteistä aiheutuvista arvioiduista kustannuksista.


Tunnistuspalvelun tarjoaja saa käyttää tämän pykälän nojalla saatuja toista tunnistuspalvelun tarjoajaa koskevia tietoja vain tässä pykälässä tarkoitettuihin uhkiin tai häiriöihin varautumiseen sekä häiriötilanteiden selvittämiseen. Tietoja saavat tunnistuspalvelun tarjoajan palveluksessa käsitellä ainoastaan ne, jotka tarvitsevat tietoja välttämättä työssään. Tietoja on muutoinkin käsiteltävä siten, ettei toisen tunnistuspalvelun tarjoajan liikesalaisuuksia vaaranneta.


Tunnistuspalvelun tarjoaja, joka aiheuttaa 4 momentin vastaisella menettelyllä vahinkoa toiselle tunnistuspalvelun tarjoajalle, on velvollinen korvaamaan menettelystään aiheutuvan vahingon.


46 §
Tarkastusoikeus

Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tehdä tunnistuspalvelun tarjoajaa ja sen tarjoamaa palvelua, 28 §:ssä tarkoitettua arviointielintä, 36 §:ssä tarkoitettua hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen leiman luontivälineen sertifiointilaitosta ja niiden toimintaa, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavaa varmentajaa sekä luottamuspalvelun tarjoajan ja niiden palvelua koskeva tarkastus. Tarkastus voidaan tehdä tässä laissa tai sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluista annetussa EU:n asetuksessa taikka niiden nojalla annetuissa säännöksissä, määräyksissä ja päätöksissä asetettujen velvoitteiden valvomiseksi. Tarkastuksesta säädetään hallintolain 39 §:ssä.


Liikenne- ja viestintävirasto määrää tarkastajan toimittamaan 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen. Tarkastusta toimittavalla henkilöllä on oikeus tutkia sellaiset tunnistuspalvelun tarjoajan, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavan varmentajan ja luottamuspalvelun tarjoajan tai niiden apunaan käyttämien henkilöiden laitteet ja ohjelmistot, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvonnassa.


Tunnistuspalvelun tarjoajien, hyväksyttyjä varmenteita tarjoavien varmentajien ja luottamuspalvelun tarjoajien tai niiden apunaan käyttämien henkilöiden on tarkastusta varten päästettävä 2 momentissa tarkoitettu tarkastaja muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin.


(4 mom. kumottaisiin)


49 §
Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen

Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen, joka koskee 47 §:ssä tarkoitettua Liikenne- ja viestintävirastolle maksettavaa maksua, saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään.


Oikaisuvaatimuksesta annettuun Liikenne- ja viestintäviraston päätökseen sekä Liikenne- ja viestintäviraston muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Hallinto-oikeuden päätökseen vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksymisen ja sertifiointilaitoksen nimeämisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Liikenne- ja viestintävirasto voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitusviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on ratkaistu.


Muutoksenhausta tietosuojavaltuutetun päätökseen säädetään tietosuojalaissa ( / ).


49 a §
Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätökseen

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään.


Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



53.

Laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion virkamieslain (750/1994) 7 § sellaisena kuin se on laissa 948/2017, seuraavasti:


7 §

Seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:

1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen osastopäällikkönä virka;

2) ministeriön valtiosihteerin virka, valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja kansliapäällikön virka, ministeriön osastopäällikön virka ja sitä vastaava tai ylempi virka, ministeriön apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön virka, muu yksikön päällikön virka sekä ministerin erityisavustajan määräaikainen virkasuhde;

3) ministeriön virka, jonka tehtäviin kuuluu toimia ministeriön valmiuspäällikkönä, jonka tehtäviin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä tai jonka tehtäviin kuuluu muutoin kuin satunnaisesti käsitellä suojaustasoon I tai II kuuluviksi luokiteltuja asiakirjoja;

4) viraston päällikön virka;

5) ulkoasiainhallinnon virka;

6) tuomarin virka sekä virka, johon kuuluu syyttäjän tai ulosottomiehen tehtäviä, sekä tiedusteluvaltuutetun virka ja tiedusteluvaltuutetun toiminnon virat;

7) sisäministeriön toimialan viraston päällikön välittömänä alaisena toimivan päällikön ja johtajan virka, poliisilaissa (872/2011) tarkoitettu poliisimiehen virka, suojelupoliisin muu kuin poliisimiehen virka, poliisihallinnon virka, jonka tehtäviin kuuluu muutoin kuin satunnaisesti käsitellä suojaustasoon I tai II kuuluviksi luokiteltuja asiakirjoja, sekä rajavartiolaitoksen virka;

8) puolustusministeriön ja puolustusvoimien virka;

9) valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksen virka, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä, Tullin virka, johon kuuluu oikeus pidättämiseen tai Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen osallistuminen tai Tullin toimialaan kuuluvia rikostutkinta- ja valvontatehtäviä, sekä Tullin pääjohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virka, Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen tehtäviä hoitavan vastuualueen päällikön virka sekä Väestörekisterikeskuksen ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virka;

10) työ- ja elinkeinoministeriön johtavan asiantuntijan virka, jonka tehtäviin kuuluu käsitellä ulkomaisten yritysostojen seurannasta annetussa laissa (172/2012) tarkoitettuja tietoja;

11) maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tietotekniikkapalvelukeskuksen ylijohtajan virka, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen ylijohtajan virka, Maanmittauslaitoksen tuotantotoimintayksikön ylijohtajan virka sekä Metsähallituksen erävalvonnasta annetussa laissa (1157/2005) tarkoitettu erätarkastajan virka;

12) Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston sekä Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan välittöminä alaisina toimivien johtajien ja ylijohtajien virat sekä mainittujen virastojen virat, joiden tehtäviin kuuluu valmius- ja varautumistehtäviä tai tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä;

13) Energiaviraston ylijohtajan välittömänä alaisena toimivan johtajan virka.


Mitä 1 momentissa säädetään virkaan nimittämisestä, sovelletaan myös määrättäessä virkamies 1 momentissa tarkoitettua virkaa vastaavaan tehtävään tai nimitettäessä joku 9 §:n 1 momentin nojalla määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi hoitamaan tämän pykälän 1 momentissa säädettyyn virkaan tai virkasuhteeseen kuuluvia tehtäviä.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



54.

Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain (276/2016) 3–7 ja 9–14 §, sellaisina kuin niistä on 5 § osaksi laissa 706/2018, seuraavasti:


5 §
Keskitetty tietopiste

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä on huolehtia, että tarjolla on helppokäyttöinen ja tietoturvallinen keskitetty tietopiste, jonka kautta annetaan ilman aiheetonta viivytystä digitaalisessa muodossa tiedot:

1) verkkojen fyysisestä infrastruktuurista;

2) suunnitelluista rakennustöistä;

3) rakentamiseen liittyvistä lupamenettelyistä;

4) kaapeleiden, putkien ja niihin verrattavien aktiivisten verkon osien sijainneista.


Tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa siltä osin kuin tietojen antamisen voidaan katsoa vaarantavan:

1) verkkojen tietoturvallisuutta;

2) yleistä tai kansallista turvallisuutta;

3) liikesalaisuuksia.


Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen tietojen antamisesta perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).


Edellä 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta. Oikaisumenettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003).


14 §
Valitus

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimukseen antamaan ja muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut Liikenne- ja viestintäviraston 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai muuttanut sitä.


Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



55.

Laki vesihuoltolain 35 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vesihuoltolain (119/2001) 35 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 290/2018 ja 669/2018, seuraavasti:


35 §
Salassapitovelvollisuus

Tämän lain mukaista tehtävää suorittavan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.


Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä saa tämän lain mukaisia tehtäviä suoritettaessa saatuja tietoja yksityisen tai yhteisön taloudellisesta asemasta, liikesalaisuudesta taikka yksityisen henkilökohtaisista oloista luovuttaa:

1) valvontaviranomaiselle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;

2) rikoksen selvittämiseksi syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle; sekä

3) Liikenne- ja viestintävirastolle, jos se on välttämätöntä tietoturvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



56.

Laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annetun lain (424/2014) 1, 6–13, 41 ja 42 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 § laissa 355/2018 sekä 11 § osaksi laissa 355/2018, seuraavasti:


42 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


(3 mom. kumottaisiin)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



57.

Laki vesiliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vesiliikennelain (463/1996) 6, 9, 15–19, 21 a, 22, 23 ja 26 §,

sellaisina kuin niistä ovat 6, 15 ja 17 § osaksi laissa 1294/2009, 9, 16, 18, 21 a, 23 ja 26 § laissa 1294/2009, 19 § osaksi laeissa 1294/2009 ja 595/2011 sekä 22 § laissa 1003/2015, seuraavasti:


15 §
Alueelliset kiellot ja rajoitukset

Vesikulkuneuvolla liikkuminen voidaan kieltää määräajaksi tai toistaiseksi määrätyllä vesialueella tai rajoittaa sitä, jos kielto tai rajoitus harkitaan tarpeelliseksi liikenteen, ympäristön, kalastuksen tai muun elinkeinon suojaamiseksi taikka yleisen luonnon virkistyskäytön tai muun yleisen edun vuoksi.


Yleisiä kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättää Liikenne- ja viestintävirasto ja muita vesialueita koskevista kielloista ja rajoituksista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.


Kielto tai rajoitus ei nopeusrajoitusta lukuun ottamatta koske työnteon tai asunnon sijainnin vuoksi tarpeellista vesikulkuneuvon käyttöä taikka vaikeasti liikuntavammaisen henkilön vesikulkuneuvon käyttöä, ellei päätöksessä erityisen painavasta syystä toisin määrätä. Virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi sekä muusta vastaavasta syystä välttämätön vesikulkuneuvolla liikkuminen on sallittu kiellosta tai rajoituksesta huolimatta. Sama koskee Puolustusvoimien toimintaa.


16 §
Vesikulkuneuvotyyppiä koskevat kiellot ja rajoitukset

Jos tietyn moottorikäyttöisen vesikulkuneuvotyypin käyttämisestä aiheutuu erityisen huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle tai muulle elinkeinolle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle edulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai, jos kysymys on kauppamerenkulkuun käytettävästä vesikulkuneuvosta, Liikenne- ja viestintävirasto voi aluekohtaisesti kieltää vesikulkuneuvotyypin käytön tai rajoittaa sitä.


17 §
Kielto- ja rajoitusasioiden käsittely

Esityksen 15 ja 16 §:ssä tarkoitetun kiellon tai rajoituksen määräämiseksi voi tehdä kunta tai kunnan jäsen taikka sellainen viranomainen, yhteisö tai vesialueen omistaja, jota asia koskee. Kiellon tai rajoituksen määräämisen voi panna vireille myös Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto ja toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.


Ennen kiellon tai rajoituksen määräämistä Liikenne- ja viestintäviraston tai toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on kuultava kuntaa, jonka aluetta kielto tai rajoitus koskee, sekä varattava niille viranomaisille, yhteisöille ja vesialueen omistajille sekä muille, joita asia koskee, tilaisuus tulla kuulluksi.


Jos kielto tai rajoitus määrätään kunnan esityksestä, se on määrättävä esityksen mukaisesti, jollei esityksestä poikkeaminen ole tarpeen kansalaisten tasapuolisen kohtelun tai alueellisen yhtenäisyyden vuoksi taikka muusta erityisestä syystä.


18 §
Kiellon ja rajoituksen voimaantulo

Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tai Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä, että sen antama kielto- tai rajoituspäätös tulee voimaan muutoksenhausta huolimatta päätöksessä määrätyllä tavalla sen jälkeen, kun päätöksestä on tiedotettu. Muutoksenhakuviranomainen voi kuitenkin kieltää päätöksen täytäntöönpanon.


22 §
Muutoksenhaku

Tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus, joka koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tämän lain 15 §:n 2 momentin, 16 §:n tai 21 §:n 3 momentin taikka Liikenne- ja viestintäviraston 15 §:n 2 momentin tai 16 §:n 16 §:n nojalla antamaa päätöstä käsitellään siinä hallinto-oikeudessa, jonka tuomiopiirissä pääosa päätöksen kohteena olevasta vesialueesta sijaitsee. Muutoin toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy sen mukaan, minkä hallinto-oikeuden tuomiopiirissä valituksen kohteena olevan päätöksen tehneen viranomaisen toimipaikka sijaitsee.


Hallinto-oikeuden päätökseen 15, 16 ja 20 §:ssä tarkoitetun kiellon tai rajoituksen määräämistä tai muuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.


23 §
Valvonta

Tämän lain noudattamisen yleinen valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirastolle. Ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta lain noudattamisen yleinen valvonta kuuluu toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Vesikulkuneuvojen käyttämistä vesialueella valvovat Liikenne- ja viestintävirasto, poliisi, Rajavartiolaitos ja Tulli.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



58.

Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain (1188/2014) 8, 9, 15, 63, 68, 69 ja 71 §, sellaisena kuin niistä on 69 § osaksi laissa 356/2018, seuraavasti:


15 §
Moottoritehon mittaaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rajavartiolaitos tai Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä, että kalastusaluksen moottoriteho on mitattava, jos kalastuslisenssissä ja moottorin valmistajan antamassa moottoritehotodistuksessa mainittu enimmäisteho eivät vastaa toisiaan tai jos on perusteltua syytä olettaa, että kalastusaluksen moottoriteho ylittää kalastuslisenssissä mainitun moottoritehon.


Edellä tarkoitettu valvontaviranomainen voi asettaa määräajan, jonka kuluessa moottoriteho tulee mitata ja sitä koskeva todistus toimittaa määräyksen antaneelle valvontaviranomaiselle. Jos valvontaviranomainen ei ole saanut asettamassaan määräajassa hyväksyttävää todistusta moottoritehosta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi valvontaviranomaisen pyynnöstä peruuttaa kalastusaluksen kalastuslisenssin toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes viranomaiselle toimitetaan asianmukainen moottoritehotodistus.


Moottoritehon mittauksesta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto voi valtuuttaa 8 §:ssä tarkoitetun luokituslaitoksen tai muun toiminnanharjoittajan suorittamaan moottoritehon mittaamisen.


69 §
Tietojen luovuttaminen rekistereistä

Tässä laissa tarkoitetuista rekistereistä tiedot voidaan luovuttaa rekisterin otteella tai teknisen käyttöyhteyden välityksellä. Tietojen luovutuksesta päättää rekisteriä pitävä viranomainen. Ennen tietojen luovuttamista tietoja luovuttavan on varmistuttava siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.


Salassapitosäännösten estämättä käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa:

1) Tullille laissa säädettyjä valvontatehtäviä, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa sekä verotusta ja sen valvontaa varten;

2) poliisille kalastuksen valvontaa, rajaturvallisuuden ylläpitämistä, meriliikenteen valvontaa, rikosten ehkäisyä, esitutkintaa ja öljypäästöjen tutkintaa sekä pelastustoimintaa varten;

3) Liikenne- ja viestintävirastolle merenkulun ohjausta, meriturvallisuuden valvontaa ja liikenneasioiden rekisterin ylläpitoa varten;

4) ulosottoviranomaisille niille kuuluvien täytäntöönpanotehtävien hoitamista varten;

5) elintarvikevalvontaviranomaisille elintarvikkeita koskevan lainsäädännön noudattamisen valvontaa varten;

6) Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaan ja seuraamusten määräämiseen sekä niiden suomalaisten alusten rekisteröintiä varten, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa;

7) Euroopan komissiolle, Euroopan kalastuksenvalvontavirastolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen valvontaa ja seuraamusten määräämistä varten;

8) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) 10 §:ssä tarkoitetulle kalastusvakuutuslaitokselle vakuutustuen maksamista koskevaa päätöksentekoa varten;

9) kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetulle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vakuutustuen takaisinperintää varten.


71 §
Muutoksenhaku

Tämän lain 8 ja 15 §:ssä tarkoitetun luokituslaitoksen tai toiminnanharjoittajan moottoritehon varmentamista ja moottoritehon mittaamista koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.


Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ja muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tämän lain mukaisiin päätöksiin haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.


Ruokavirastolla on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla sen tämän lain nojalla antama päätös on kumottu tai sitä on muutettu.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



59.

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 24, 26, 152 ja 183 §, sellaisina kuin ne ovat 24, 26 ja 183 § laissa 1063/2017 sekä 152 § laissa 327/2016, seuraavasti:


24 §
Muut valvontaviranomaiset

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo 216 §:n 2 momentin nojalla annetun orgaanisia liuottimia sisältäviä tuotteita koskevan valtioneuvoston asetuksen noudattamista yhdessä 23 §:n 1 momentissa tarkoitettujen yleisten valvontaviranomaisten kanssa.


Kuluttajaturvallisuuslaissa tarkoitetut valvontaviranomaiset ja työsuojeluviranomaiset valvovat toimialallaan 217 §:n 2 momentin nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista. Kunnan terveydensuojeluviranomaiset, kuluttajaturvallisuuslaissa tarkoitetut valvontaviranomaiset ja elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat toimialallaan 17 luvun säännösten nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamista.


Liikenne- ja viestintävirasto toimii liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1628, jäljempänä työkonemoottoreiden tyyppihyväksyntäasetus, tarkoitettuna markkinavalvontaviranomaisena.


Tulli ja rajavartiolaitos valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista toimialallaan.


26 §
Viranomaiset ja laitokset tyyppihyväksynnässä

(Pykälä pysyy muuttumattomana)


152 §
Meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatimismenettely

Meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatii maanteistä ja rautateistä Väylävirasto, lentoasemista lentoaseman pitäjä ja muista liikennealueista liikennealueen pitäjä sekä väestökeskittymistä muiden kuin edellä mainittujen kohteiden osalta asianomainen kunta. Väylävirasto ja lentoaseman pitäjä toimittavat laatimansa meluselvityksen ja toimintasuunnitelman asianomaiselle kunnalle, jonka on otettava ne huomioon laatiessaan väestökeskittymän meluselvitystä ja toimintasuunnitelmaa.


Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa laadittaessa suunnitelmaluonnoksesta on pyydettävä lausunto vaikutusalueen kunnilta ja valtion valvontaviranomaisilta, Liikenne- ja viestintävirastolta, lentoaseman pitäjältä sekä valtioneuvoston asetuksella säädettäviltä muilta tahoilta. Kaikille muille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä. Mahdollisuus varataan tiedottamalla asiasta paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja yleisessä tietoverkossa. Mielipiteiden esittämiselle on varattava aikaa vähintään 30 päivää.


Valmiista suunnitelmasta perusteluineen sekä siitä, miten lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon, on tiedotettava siten kuin 2 momentissa säädetään.


Meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuunnitelma on tarkistettava vähintään viiden vuoden välein niiden laatimisesta, jolloin toimintasuunnitelma ja tarvittaessa myös meluselvitys uusitaan. Toimintasuunnitelmaa on tarkistettava tarvittaessa muulloinkin, jos alueella ilmenee melutilanteeseen oleellisesti vaikuttava uusi tekijä. Toimintasuunnitelmia tarkistettaessa on noudatettava, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään lausuntojen pyytämisestä ja mielipiteiden esittämisestä.


Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, mihin mennessä meluselvitys ja toimintasuunnitelma on viimeistään tehtävä.


183 §
Aineita, kemikaaleja, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskevat kiellot ja määräykset

(Pykälä pysyy muuttumattomana)



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



60.

Laki tieliikennelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tieliikennelain (267/1981) 28 c, 49, 50, 51, 87, 87 b, 87 c, 97, 97 a ja 106 a §,

sellaisina kuin ne ovat 28 c § laissa 75/2015, 49 § laeissa 523/2009, 1291/2009, 624/2010 ja 508/2017, 50 § laeissa 1010/2002 ja 1291/2009, 51 § laissa 568/2016, 87 ja 87 b § laissa 1043/2014, 87 c § laissa 508/2017, 97 ja 106 a § laissa 1291/2009 sekä 97 a § laissa 242/2017, seuraavasti:


28 c §
Vammaisen pysäköintiluvan myöntäminen

Pysäköintilupa voidaan myöntää sellaiselle vaikeasti vammaiselle tai sellaisen vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten, jolla on näkövamma tai jonka vammasta aiheutuu haittaa liikuntakyvylle. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellytyksenä olevan vamman vaikeusasteesta ja siitä aiheutuvasta haitasta.


Vammaisen pysäköintiluvan myöntää Liikenne- ja viestintävirasto. Hakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä ja lausunnon voimassaoloajasta. Lupa myönnetään lääkärinlausunnon voimassaoloajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi. Lupaviranomainen voi peruuttaa pysäköintiluvan luvanhaltijan hakemuksesta.


Liikenne- ja viestintävirasto voi hankkia myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisessa tarvittavia palveluja Suomessa toimivilta yksityisiltä tai julkisilta palvelun tuottajilta. Palvelutehtävä voi sisältää hakemusten vastaanottamisen, niiden vireilläolon ja käsittelyn edellyttämät tehtävät sekä pysäköintiluvan luovuttamisen, jollei sitä postiteta hakijalle. Palvelutehtävän hoitamiseen sovelletaan mitä ajokorttilaissa (386/2011) säädetään ajokortin, ajokorttiluvan ja eräiden muiden lupien myöntämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta palvelutehtävänä, palvelun tuottajan luotettavuudesta, palvelutehtävää koskevasta sopimuksesta sekä hakemusasian vireille saattamisesta ja lääkärinlausunnon toimittamisesta.


49 §
Liikenteen ohjaajat

Liikenteen ohjaajana toimii poliisimies. Tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoitusten aikana liikennettä ohjaa sotilaspoliisi tai tähän tehtävään määrätty sotilashenkilö. Rajavartiomiehen osallistumisesta liikenteen ohjaukseen säädetään rajavartiolaissa (578/2005).


Poliisi voi oikeuttaa työsuojelutarkastajan ohjaamaan liikennettä poliisin ja työsuojeluviranomaisten yhdessä tiellä suorittamassa moottoriajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikojen valvonnassa.


Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka:

1) Liikenne- ja viestintävirasto määrää ohjaamaan liikennettä tien ja rautatien tasoristeyksessä;

2) kunnallinen viranomainen määrää ohjaamaan liikennettä paikassa, jossa raitiovaunuliikenteestä voi aiheutua vaaraa tai haittaa muulle tieliikenteelle;

3) liikenteen ohjauksesta vastaava viranomainen määrää ohjaamaan liikennettä tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn tai tutkimuksen vuoksi;

4) Liikenne- ja viestintävirasto tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa;

5) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä laajan ja pitkäkestoisen liikenneruuhkan vuoksi;

6) poliisi määrää tilapäisesti ohjaamaan liikennettä urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi;

7) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä lauttapaikalla, pysäköintialueella tai -laitoksessa;

8) poliisi määrää ohjaamaan liikennettä onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi;

9) pelastusviranomainen tai muu pelastustoiminnan johtaja määrää ohjaamaan liikennettä, kun tehtävä liittyy pelastuslain (379/2011) mukaiseen avustamiseen pelastustoiminnassa.


Viranomainen voi määrätä liikenteen ohjaajan tiettyä tehtävää varten taikka määräajaksi. Liikenteen ohjaajana toimivan henkilön on oltava täysi-ikäinen, hänen on annettava suostumuksensa tehtävään ja hänellä on oltava tehtävän edellyttämä asiantuntemus.


Liikenteen ohjaajaksi 3 momentin 1–5 kohdan perusteella määrätyltä henkilöltä edellytetään tehtävään määräävän viranomaisen hyväksymää liikenteen ohjaajan koulutusta.


Liikenteen ohjaajalla on oltava selvästi erottuva vaatetus, joka vastaa standardin SFS-EN 471 tai SFS-EN ISO 20471 vaatimuksia. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksen liikenteen ohjaajan vaatetuksen näkyvyysvaatimuksista.


Liikenteen ohjaajaksi määrättyyn henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).


50 §
Liikenteen ohjauslaitteet

Liikennemerkeillä, liikennevaloilla ja muilla liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käskyistä ja kielloista ja niiden muusta merkityksestä sekä eri kielten käyttämisestä liikennemerkeissä ja muissa liikenteen ohjauslaitteissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikennemerkeistä ja muista liikenteen ohjauslaitteista sekä niiden käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä.


51 §
Liikenteen ohjauslaitteen asettaminen

Liikenteen ohjauslaitteen asettaa maantielle toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Väyläviraston ohjauksen perusteella. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, rakennuskaavatielle, torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa.


Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen.


Taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä päättää kunta kuultuaan maanteiden osalta toimivaltaista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Sanotun liikennemerkin asettaa maantielle toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, muulle tielle kunta.


Rautatien tasoristeyksen kohdalla olevien liikennevalojen, sulku- ja varoituslaitteiden sekä tasoristeystä osoittavien liikennemerkkien asettamisesta, kunnossapidosta ja kustannusvastuusta säädetään ratalain (110/2007) 89 §:ssä.


87 §
Ajoneuvon mitat, massat ja kuormaaminen

Ajoneuvo on kuormattava siten, ettei kuorma voi vaarantaa henkilöitä, vahingoittaa omaisuutta, laahata maata, pudota tielle, pölytä häiritsevästi tai aiheuttaa muuta siihen verrattavaa haittaa taikka synnyttää tarpeetonta melua.


Ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä ei saa kuljettaa useampaa henkilöä kuin ajoneuvon sallittu henkilökuorma on, ellei erikseen toisin säädetä.


Ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ei saa mitoiltaan eikä massaltaan olla suurempi eikä siinä saa kuljettaa suurempaa tai painavampaa kuormaa kuin tiellä yleisesti sallittuja mittoja ja massoja koskevissa säännöksissä säädetään tai niiden nojalla myönnetyssä poikkeusluvassa sallitaan.


Ajoneuvolle ja ajoneuvoyhdistelmälle tiellä yleisesti sallituista mitoista ja massoista, yleisesti sallituista mitoista poikkeamisen merkitsemisestä, hinattavan ajoneuvon kytkennän ehdoista, ajoneuvon kuormaamisesta, kuorman varmistamisesta, hinaamisesta sekä näistä myönnettävistä poikkeuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää poikkeuksen muualla kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon mitoista ja massoista annetuista säännöksistä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään Liikenne- ja viestintäviraston myöntämien poikkeusten voimassaoloajasta ja tarvittaessa muista ehdoista, vastavuoroisuuden noudattamisesta poikkeuksia myönnettäessä sekä muista poikkeusten myöntämisen edellytyksistä.


Säännösten tai määräysten vastaisesti kuormatun ajoneuvon saa kuljettaa liikenteen valvojan sopivaksi katsomaan paikkaan ylikuorman purkamiseksi tai virheellisen kuormauksen korjaamiseksi.


Eläinten kuljettamisesta moottorikäyttöisellä ja hinattavalla ajoneuvolla on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.


87 b §
Erikoiskuljetuksen suorittaminen

Edellä 87 §:stä poiketen erikoiskuljetuksen saa suorittaa edellyttäen, että riittävässä määrin ehkäistään kuljetuksesta aiheutuva vaara ja haitta. Erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja ja liikenteen ohjaajia.


Erikoiskuljetuksessa kuorma on kuormattava sellaiseen ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään, jolla kuljetettaessa ei tarpeettomasti ylitetä tiellä yleisesti sallittuja mittoja eikä massoja. Ensisijaisesti on vältettävä sallitun leveyden ylittämistä ja toissijaisesti korkeuden ylittämistä.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset:

1) erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista;

2) erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista;

3) erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta;

4) erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä;

5) muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa;

6) erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista;

7) varoitusajoneuvojen ja liikenteen ohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä sekä ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi sekä muista turvallisuusvaatimuksista.


Erikoiskuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä ajoneuvon varusteista ja hyväksymisestä säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.


87 c §
Erikoiskuljetuslupa

Erikoiskuljetukseen on oltava erikoiskuljetuslupa, jos kuljetus ylittää tiellä yleisesti sallitun massan tai merkittävästi tiellä yleisesti sallitun mitan. Erikoiskuljetuslupa edellytetään kuitenkin myös tiellä yleisesti sallitun mitan ylittävään kuljetukseen, jos erikoiskuljetukseen käytetään muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa. Lisäksi erikoiskuljetuslupa vaaditaan, jos liikenneturvallisuus on erityisesti varmistettava kuljetuksen laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä taikka jos kuljetusreitti, jolla kuljetus on mahdollinen, on määritettävä.


Erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) kuljetusta ei voida millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä kohtuullisesti suorittaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa;

2) ei ylitetä ajoneuvon eikä ajoneuvoyhdistelmän liikenteessä käytettäväksi hyväksyttyä massaa eikä valmistajan sallimaa massaa;

3) ei ylitetä tienpitäjän tielle eikä tielaitteelle määrittämää kantavuutta;

4) kuljettaminen on tielaitteiden estämättä mahdollista tai ne ovat tarvittaessa kuljetusta varten tilapäisesti poistettavissa; ja

5) kuljetukseen käytetään sellaista ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jolla luvanvaraisen erikoiskuljetuksen suorittaminen on turvallista.


Siirtomerkein varustettua erikoiskuljetusajoneuvoa varten saa myöntää erikoiskuljetusluvan vain ajoneuvon tilapäiseen siirtoon kuormaamattomana. Kuormana saa kuitenkin kuljettaa kyseiseen ajoneuvoon kuuluvia osia ja varusteita.


Erikoiskuljetusluvan myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Erikoiskuljetusluvassa voidaan asettaa kuljetuksen reittiä, ajankohtaa ja muita kuljetuksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi sekä liikenneympäristön suojaamiseksi tarvittavia ehtoja.


Erikoiskuljetusluvan myöntämiseksi muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle tai käyttöönotetulle ajoneuvoyhdistelmälle on oltava raskaan kaluston rekisteröintikatsastuksia suorittavan katsastustoimipaikan antama todistus siitä, että ajoneuvoyhdistelmä täyttää erikoiskuljetusyhdistelmää Suomessa koskevat vaatimukset. Todistus on oltava, jos yksikin ajoneuvo yhdistelmässä on ulkomainen. Katsastustoimipaikan antamaa todistusta ei kuitenkaan tarvita ETA-valtiossa rekisteröidyltä tai käyttöönotetulta ajoneuvoyhdistelmältä, jos yhdistelmälle on rekisteröintivaltiossa annettu todistus, josta lupaviranomainen voi todeta erikoiskuljetusluvan edellytysten täyttymisen. Suomen- tai ruotsinkielinen todistus taikka todistuksen virallinen suomen- tai ruotsinkielinen käännös on vaadittaessa esitettävä liikenteenvalvojalle.


Lupaviranomainen voi peruuttaa erikoiskuljetusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei noudata erikoiskuljetusta koskevia säännöksiä, määräyksiä tai erikoiskuljetusluvassa asetettuja ehtoja taikka luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Luvan peruuttamisen sijasta luvanhaltijalle voidaan antaa huomautus tai kirjallinen varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta.


Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä sekä siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa.


97 §
Muut liikenteen valvojat

Liikenne- ja viestintäministeriön liikennettä valvomaan määräämällä virkamiehellä on virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93–96 §:n mukaan.


Liikenne- ja viestintävirasto ajoneuvojen mittoja, massoja ja kuormituksia valvomaan määräämällä virkamiehellä on näissä virkatehtävissään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 93, 94 ja 96 §:n mukaan. Sama toimivalta on tulli- ja rajavartiomiehellä liikenteen valvontaan liittyvässä virkatehtävässään.


97 a §
Liikenteen painonvalvontalaitteen asettaminen

Tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetun neuvoston direktiivin 96/53/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/719 10 d artiklassa tarkoitetun painonvalvontalaitteen asettaa:

1) maantielle toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus;

2) kadulle, torille ja muulle vastaavalle liikennealueelle kunta;

3) muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle tielle tienpitäjä;

4) tilapäistä käyttöä varten poliisi, rajavartiomies tai tullimies.


Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun tienpitäjän ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on toimitettava tieto laitteesta poliisille, Väylävirastolle sekä Liikenne- ja viestintävirastolle, jolle on toimitettava myös tiedot laitteen keräämistä valvontamääristä ja ylikuormista.


106 a §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta poliisin ja toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Liikenne- ja viestintäviraston antamaan päätökseen, säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996), jollei toisin erikseen säädetä. Poliisin ja toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antama päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön valituksesta huolimatta.



Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.



Helsingissä 30 päivänä elokuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.