TyVM 6/2018 vp HE 53/2018 vp

Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Koulutusrahastosta annettu laki sekä muutettaviksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia.

Esityksessä ehdotetaan, että Koulutusrahasto yhdistyisi työttömyysvakuutusrahastoon. Yhdistymisen johdosta Koulutusrahaston tehtävät siirtyisivät työttömyysvakuutusrahastolle ja rahaston nimi muutettaisiin Työllisyysrahastoksi. Työmarkkinaosapuolet ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriölle yksimielisen esityksen rahastojen yhdistämisestä 21. päivänä kesäkuuta 2017. Työllisyysrahastosta säädettäisiin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa. Esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa rahastojen tehtävien eikä etuuksien tai rahoitusvastuiden sisältöä.

Ammattitutkintostipendiä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäväksi Koulutusrahastosta annetusta laista aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin. Aikuiskoulutustuesta annetun lain nimi ehdotetaan muutettavaksi laiksi aikuiskoulutusetuuksista.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2019 alussa.

Työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998). Rahasto vastaa työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavien työttömyysturvaetuuksien ja eräiden muiden etuuksien rahoituksesta ja tähän liittyen työttömyysvakuutusmaksujen määräämisestä ja perimisestä sekä työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämisen valvonnasta. Lisäksi rahasto määrää ja perii työnantajan omavastuumaksun. Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin kuuluu lisäksi koulutuksen korvaamisesta annetussa laissa (1140/2013) säädettyjen korvausten toimeenpano. Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto perii sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY 65) N:ro 883/2004 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset korvaukset työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista.

Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus ottaa lainoja velvoitteidensa täyttämiseksi. Lainanoton edellytyksistä ja mahdollisuudesta valtion takaukseen on säädetty työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 § 2 momentissa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijän eläkelain (395/2006) 182 §:ssä tarkoitetun vakuutusmaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle työttömyys- ja koulutusajalta sekä palkkaturvalain (866/1998) 31 §:n ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 29 §:n mukaisen määrän suorittamisesta. Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetut aikuiskoulutustuet ja Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitetut ammattitutkintostipendit muiden kuin valtioon virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden osalta. Työttömyysvakuutusrahasto tilittää Kansaneläkelaitokselle palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta työttömyysvakuutusmaksuista kertyvästä määrästä.

Työttömyysvakuutusrahaston menot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä niistä saatavilla sijoitustoiminnan tuotoilla ja tarvittaessa valtion takaamalla lainanotolla. Rahaston on hoidettava varojaan tuottavasti ja turvaavasti. Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että työttömyysvakuutusrahasto voi suoriutua työttömyysetuuksien ja aikuiskoulutustuen rahoituksesta, peruspäivärahan rahoitukseen tilitettävästä vakuutusmaksukertymästä ja muista lakisääteisistä menoistaan.

Työttömyysvakuutusrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri.

Työttömyysvakuutusrahaston valvonta kuuluvat Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnan valvontatoimivaltuudet on määritelty Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto on velvollinen antamaan sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain kertomuksen toiminnastaan ja tilastaan sekä selvityksen työttömyysvakuutusmaksujen määräämisessä ja perinnässä esiin tulleista seikoista ja toimenpiteistä, joihin havaintojen johdosta on ryhdytty. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on lisäksi oikeus saada pyynnöstä selvitys työttömyysvakuutusrahaston toiminnasta.

Työttömyysvakuutusmaksut perittiin vuodesta 1961 lähtien vuoden 2012 loppuun saakka tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Vuoden 2013 alusta työttömyysvakuutusmaksujen perinnän toimeenpanotehtävät siirrettiin tapaturmavakuutuslaitoksilta ja valtiokonttorilta työttömyysvakuutusrahastolle.

Työttömyysvakuutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien hallinnoima itsenäinen laitos, jonka toimintamenot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotolla. Rahaston korkeinta päätäntävaltaa käyttää hallintoneuvosto, jonka valtioneuvosto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostossa on vähintään 10 ja enintään 18 jäsentä, joista puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä. Rahaston asioita hoitaa hallitus. Hallituksessa on 14 jäsentä, joista puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä.

Vuonna 2016 työttömyysvakuutusrahasto määräsi työttömyysvakuutusmaksun noin 170 000 työnantajalle ja työttömyysvakuutusmaksuja koskevia päätöksiä tehtiin noin 183 000. Määrältään työttömyysvakuutusmaksut olivat vuonna 2016 noin 3 miljardia euroa. Työttömyysvakuutusrahaston työsuhteessa olevan henkilöstön määrä vuoden 2017 lopussa oli 106 ja henkilötyövuosina mitattuna 90. Henkilöstömäärä on suurimmillaan aina vuoden vaihteessa työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen ja perimisen ruuhkahuipun aikaan. Työttömyysvakuutusrahaston toimisto sijaitsee Helsingissä.

Koulutusrahasto on työnantajien ja palkansaajien hallinnoima itsenäinen laitos, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Rahasto on aloittanut toimintansa 1.3.1970 Eroraharahaston nimellä. Koulutusrahaston nimellä rahasto on toiminut 1.1.2003 alkaen. Koulutusrahaston ylintä päätösvaltaa käyttää hallintoneuvosto, jonka jäsenet nimittää sosiaali- ja terveysministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvostossa on 12 jäsentä, joista kuusi edustaa työnantajia ja kuusi työntekijöitä. Rahaston asioita hoitaa hallitus, jonka kahdeksasta jäsenestä neljä edustaa työnantajia ja neljä työntekijöitä.

Rahaston toimeenpanemia etuuksia ovat palkansaajille ja yrittäjille maksettava aikuiskoulutustuki sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneille maksettava ammattitutkintostipendi. Rahaston tehtävänä on lisäksi tiedottaa etuuksista, antaa neuvontapalvelua ja tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Koulutusrahastosta ja sen tehtävistä säädetään Koulutusrahastosta annetussa laissa ja rahaston säännöissä, jotka annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Koulutusrahaston toimintamenojen rahoituksesta vastaa työttömyysvakuutusrahasto, jonka toimintamenot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotoilla. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös palkansaajan aikuiskoulutustuen ja pääosin ammattitutkintostipendin rahoituksesta. Yrittäjän aikuiskoulutustuen rahoituksesta vastaa valtio. Valtio vastaa myös palveluksessaan olevien henkilöiden saamien ammattitutkintostipendien rahoituksesta.

Aikuiskoulutustuen ennakoiden maksamisesta säädetään aikuiskoulutustukea koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (652/2001). Sosiaali- ja terveysministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto maksavat Koulutusrahastolle kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen yhteismäärä vastaa vuoden aikana suoritettavaksi arvioitua aikuiskoulutustuen määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena. Ennakot maksetaan kuukausittain tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai, jos vuotuiset ennakot olennaisesti muuttuvat, ennakot voidaan maksaa tästä poiketen.

Koulutusrahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Valvonnasta on säädetty koulutusrahastosta annetun lain lisäksi Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). Koulutusrahaston toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa työttömyysvakuutusrahastolta vuokratuissa tiloissa. Vuoden 2017 lopussa rahaston henkilöstön määrä oli 46 ja henkilötyövuosina mitattuna 43.

Koulutusrahasto on myöntänyt aikuiskoulutustukea vuodesta 2001 alkaen. Aikuiskoulutustuesta säädetään aikuiskoulutustuesta annetussa laissa. Aikuiskoulutustukea voi saada päätoimiseen opiskeluun, joka on tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulusta. Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2017 24 356 henkilölle yhteensä 188,4 miljoonaa euroa.

Ammattitutkintostipendistä säädetään Koulutusrahastosta annetun lain 2 luvussa. Ammattitutkintostipendi on kertakorvauksena maksettava etuus. Ammattitutkintostipendiin on oikeus henkilöllä, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Vuonna 2017 ammattitutkintostipendejä myönnettiin 24 588 kappaletta, yhteensä 9,9 miljoonaa euroa.

Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto ovat työmarkkinaosapuolten hallinnoimia rahastoja, joiden toiminta sekä maksamat etuudet ja rahoitusosuudet rahoitetaan työttömyysvakuutusrahaston perimillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Molempien rahastojen hallintoneuvosto nimitetään työmarkkinajärjestöjen esittämistä henkilöistä ja molemmissa rahastoissa hallintoneuvosto nimittää hallituksen. Rahastojen toimintaa johtaa kummassakin rahastoissa rahaston hallituksen nimittämä toimitusjohtaja. Rahastojen hallintomalli on siten samanlainen molemmissa rahastoissa.

Vaikka rahastojen tehtävät eroavat toisistaan, yhdistymisellä arvioitaisiin olevan merkittäviä synergiahyötyjä. Rahastojen hallintomalli yksinkertaistuisi, kun uudella rahastolla olisi vain yksi hallintoneuvosto ja yksi hallitus. Tällä hetkellä työttömyysvakuutusrahastolla ja Koulutusrahastolla on omat hallintoelimensä. Erillisyydestä huolimatta rahastot ovat tehneet jonkin verran yhteistyötä henkilöstöresurssien osalta siten, että muutamat toimihenkilöt ovat hoitaneet työtehtäviä molemmissa rahastoissa. Digitalisaatio ja kiristyvät tietoturva- ja tietosuojavaatimukset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa yhä enemmän rahastojen henkilöstötarpeisiin. Digitalisoituvan toimintaympäristön muutoksiin on mahdollista vastata tehokkaimmin keskittämällä rahastojen tehtävät kahden rahaston sijasta yhteen rahastoon.

Aikuiskoulutusetuuksien rahoitus ja maksuvalmiuden turvaaminen olisi mahdollista järjestää hallinnollisesti yksinkertaisemmin ja kustannustehokkaammin, jos rahastot yhdistettäisiin. Koulutusrahasto ei itse peri maksuja vaan saa rahoituksensa työttömyysvakuutusrahaston perimistä työttömyysvakuutusmaksuista. Tästä järjestelystä, jossa varoja siirretään kahden rahaston välillä, aiheutuu turhaa hallinnollista työtä. Koska rahastojen toiminta rahoitetaan veroluonteisten maksujen tuotolla, voidaan rahastojen toiminnalta edellyttää mahdollisimman suurta kustannustehokkuutta. Koska rahastot ovat tehneet jo pitkäaikaisesti yhteistyötä, ei ole katsottava perustelluksi harkita aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanon siirtämistä muun tahon toimeenpantavaksi.

Finanssivalvonta on ennen rahastojen yhdistämistä koskevaa esitystä ottanut kantaa sääntelyyn, joka koskee Koulutusrahaston toimeenpaneminen etuuksien ennakoiden maksamista ja rahaston maksuvalmiutta. Finanssivalvonta on tuolloin katsonut, että Koulutusrahastoa koskevaa sääntelyä tulisi tältä osin kehittää. Jos rahastot yhdistyisivät, ennakoiden maksaminen kahden rahaston välillä päättyisi, kun rahoituksesta vastaava rahasto suorittaisi myös etuudet etuudensaajille.

Voimassa olevassa lainsäädännössä Koulutusrahaston maksamista etuuksista, aikuiskoulutustuesta ja ammattitutkintostipendistä, säädetään kahdessa eri laissa. Aikuiskoulutustukea koskevat säännökset ovat aikuiskoulutustuesta annetussa laissa ja ammattitutkintostipendiä koskevat säännökset ovat Koulutusrahastosta annetussa laissa. Etuudensaajien kannalta olisi selkeämpää, että molempia etuuksia koskevat säännökset olisivat löydettävissä samasta laista. Etuuksia koskevien säännösten sisällössä ei ole muutostarpeita. Ehdotetut muutokset eivät vaikuttaisi muiden organisaatioiden toimintaan, koska muutettavaksi ehdotettavaa lainsäädäntöä ei sovelleta muiden kuin työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston toimesta.

Esityksen tavoitteena on yhdistää hallinnollisesti työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto Työllisyysrahastoksi. Työllisyysrahasto ottaisi hoitaakseen työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston tehtävät siten, että tehtävien sisältö tai rahastojen vastuut eivät muutu. Työttömyysvakuutusmaksut olisivat edelleen molempien rahastojen rahoituksen lähde. Toimeenpanovastuita ja kuluja ei siirrettäisi muiden tahojen maksettavaksi. Tavoitteena on luoda vahva ja tehokas rahasto, joka julkisoikeudellisena yhteisönä huolehtii ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta ja aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanosta. Rahastojen toiminnan rahoittaminen veroluontoisen maksun tuotoilla edellyttää rahastojen toiminnalta hyvää tuottavuutta ja palvelua. Työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston yhdistämisen tavoitteena on tarjota tehokasta ja entistä korkealaatuisempaa palvelua sekä henkilöasiakkaille että työnantajille, työttömyyskassoille ja muille yhteisöasiakkaille. Lisäksi rahastojen yhdistämisellä tavoitellaan aiempaa parempaa kykyä vastata toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joista merkittävimpiä ovat digitalisaatio, tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät muutokset sekä hankintalainsäädännön asettamat vaatimukset. Suurempi rahasto pystyisi vastaamaan uusiin haasteisiin paremmin kuin kaksi pienempää rahastoa. Yhdistynyt rahasto olisi erillisiä rahastoja tarkoituksenmukaisempi ratkaisu lainsäädännön toimeenpanon tehokkuuden ja laadun, oikeusvarmuuden, luotettavuuden ja riskienhallinnan näkökulmista.

Käytännössä yhdistyminen ehdotetaan toteutettavaksi siten, että Koulutusrahasto yhdistyisi työttömyysvakuutusrahastoon. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävien laajentuessa aikuiskoulutusetuuksien toimeenpanoon ehdotetaan työttömyysvakuutusrahaston nimen muuttamista. Uusi nimi Työllisyysrahasto kuvaisi paremmin uuden rahaston tehtäviä, joiden yhteisenä tarkoituksena on työllisyyden edistäminen. Samassa yhteydessä rahasto uudistettaisiin hallinnollisesti lakiesityksessä todettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi nimenvaihdoksesta ja Koulutusrahaston tehtävien siirtymisestä aiheutuvat muutokset. Lisäksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi rahastojen yhdistämisestä johtuvia teknisiä muutoksia. Koulutusrahastosta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.

Koulutusrahastosta annetussa laissa säädetään myös ammattitutkintostipendistä. Stipendistä ehdotetaan säädettäväksi aikuiskoulutustuesta annetussa laissa, jonka nimi ehdotetaan muutettavaksi laiksi aikuiskoulutusetuuksista. Lisäksi aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi rahastojen yhdistymisestä aiheutuvia teknisiä muutoksia.

Rahastojen yhdistämisellä ei oleteta olevan merkittäviä vaikutuksia kansalaisiin tai työnantajiin. Rahastojen yhdistämisen ehdotettu toteutustapa, jossa ydintehtävien turvaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, turvaa kansalaisten kannalta keskeisen tehtävän, aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin myöntämisen. Samoin ehdotettu yhdistämisen toteutustapa jatkossakin tuottaisi työnantajille nykytilaa vastaavalla tavalla lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvät palvelut. Pidemmällä aikavälillä yhdistämisen kautta syntyvän aiempaa isomman organisaation voidaan arvioida pystyvän tuottamaan kansalaisille ja työnantajille entistäkin korkealaatuisempaa ja tehokkaammin toteutettua palvelua sekä aikuiskoulutukseen liittyvien etuuksien myöntämisessä että lakisääteisten työttömyysvakuutusmaksujen perinnässä.

Pidemmällä aikavälillä voidaan arvioida, että yhdistyneellä organisaatiolla on kahta erillistä organisaatiota paremmat edellytykset vastata tietoturvallisuutta ja tietosuojaa koskeviin vaatimuksiin, ja ottaa myös digitalisaation tuottamat kehittämismahdollisuudet huomioon. Myös rahaston toiminnan tehostamisen ja taloudellisuuden mahdollisuuksien voidaan olettaa parantuvan pidemmällä aikavälillä.

Ammattitutkintostipendiä koskevat säännökset ehdotetaan siirrettäviksi samaan lakiin, jossa säädetään aikuiskoulutustuesta. Tällöin koulutusetuuksia koskevat säännökset olisivat löydettävissä yhdestä laista. Tilanne olisi koulutusetuuksia hakeville kansalaisille nykyistä selkeämpi.

Vaikka ehdotetulla rahastojen yhdistämisellä ei tavoitella muutoksia rahastojen nykyisiin tehtäviin, yhdistäminen mahdollistaisi digitalisaation laaja-alaisemman hyödyntämisen ja rahastojen yhteisten, sisäisten palvelujen tehokkaamman järjestämisen. Lisäksi isompi organisaatio saisi etuja hankinnoissa, mikä olisi omiaan tukemaan yksikkökustannusten laskua. Pidemmällä aikavälillä asiakaspalvelun järjestämistä voitaisiin kehittää, mikä tehostaisi rahaston toimintaa ja tasaisi kausivaihteluita asiakaspalvelussa. Rahaston käytössä olevien voimavarojen, toimitilojen ja henkilöstön käyttöä olisi mahdollista kehittää ja kohdentaa tehokkaammin tilanteessa, jossa rahastojen toiminnot on yhdistetty. Yhdistyneen rahaston hallintomenojen arvioidaan olevan pienemmät kuin kahden rahaston yhteenlasketut hallintomenot olisivat. Rahastojen yhdistämisen seurauksena muuttuvan toimintaympäristön edellyttämät kehitystoimenpiteet tulisivat toteutettavaksi kahden rahaston sijaan yhdessä rahastossa, minkä seurauksena arvioitaisiin syntyvän säästöjä.

Rahastojen yhdistämisellä ei olisi vaikutusta rahastojen lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eikä tehtävien toimeenpanossa noudatettaviin menettelytapoihin. Koulutusrahastoa koskeva laki ehdotetaan kumottavaksi ja rahaston tehtävät siirrettäisiin sellaisinaan työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahaston nimi muutettaisiin Työllisyysrahastoksi, jonka tehtävät käsittäisivät nykyiset Koulutusrahaston ja työttömyysvakuutusrahaston tehtävät. Koulutusrahaston vastuut ja velvoitteet siirtyisivät Työllisyysrahastolle. Koulutusrahaston henkilöstö siirtyisi uudella nimellä toimivan rahaston palvelukseen yhdistymishetkellä voimassa olevin työsuhteen ehdoin. Työttömyysvakuutusrahaston työntekijöillä työnantaja säilyisi muodollisesti samana, vain rahaston nimi muuttuisi. Digitalisaation seurauksena osaamisvaatimukset molemmissa rahastoissa muuttuvat tulevaisuudessa. Vaikka rahastoja ei yhdistettäisi, olisi niillä tarve mitoittaa työvoiman määrää jossain määrin uudelleen digitalisoinnin hyödyntämisen mahdollistamiseksi sekä sen seurauksena. Isommassa rahastossa henkilöstösuunnittelu ja kehittäminen olisi joustavampaa ja tarjoaisi laajempia mahdollisuuksia tehtävämuutoksiin. Digitalisaation hyödyntämisen ja yhdistämisen yhteisvaikutuksen arvioidaan vaikuttavan rahastojen henkilöstötarpeisiin alentavasti.

Rahastojen yhdistymisellä ei olisi vaikutuksia rahaston kykyyn vastata työttömyysvakuutusrahaston tai Koulutusrahaston nykyisistä sitoumuksista. Rahastojen yhdistäminen vähentäisi pitkällä tähtäimellä jonkin verran rahaston hallintokuluja verrattuna nykyisiin työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston yhteenlaskettuihin hallintokuluihin. Yhdistyminen ei vaikuttaisi koulutusetuuksien rahoitusvastuisiin, etuusehtoihin tai etuuden saajien määrään. Se ei vaikuttaisi myöskään työttömyysvakuutusmaksujen määräytymiseen tai heijastuisi maksujen määrään. Yhdistymisellä ei olisi valtiontaloudellisia vaikutuksia eikä vaikutuksia kansantalouden rahoitustasapainoon.

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen, työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, KT Kuntatyönantajat ja Suomen Yrittäjät ry.

Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta, joka sisältää myös muutosesityksiä aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin, Koulutusrahastosta annettuun lakiin ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1 §. Pykälässä säädettäisiin Koulutusrahastosta annetun lain kumoamisesta.

2 §. Pykälässä säädettäisiin, että laki Koulutusrahastosta annetun lain kumoamisesta tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Lain nimike. Lain nimike ehdotetaan muutettavaksi laiksi aikuiskoulutusetuuksista.

2 §. Etuudet. Pykälässä säädetään etuuksista, joita tämän lain mukaan myönnetään. Ammattitutkintostipendiä koskevien säännösten lakiin lisäämisen johdosta ehdotetaan pykälään lisättäväksi maininta ammattitutkintostipendistä.

4 §. Toimeenpano. Pykälässä säädetään aikuiskoulutustuen toimeenpanosta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta ammattitutkintostipendistä sekä säädettäväksi, että aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin myöntämisestä, maksamisesta ja muusta toimeenpanosta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto.

6 §. Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus. Pykälässä säädetään aikuiskoulutustukeen oikeuttavasta koulutuksesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen osallistuvalla henkilöllä on voimassa olevan lain mukaan oikeus saada aikuiskoulutustukea. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) on korvattu vuoden 2018 alusta lukien lailla ammatillisesta koulutuksesta (531/2017). Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen osallistuvalle henkilölle voidaan myöntää aikuiskoulutustukea.

11 §. Aikuiskoulutustuen saamisen rajoitukset. Pykälä sisältää luettelon etuuksista, joiden saaminen estää aikuiskoulutustuen maksamisen. Pykälän 5. kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaus kumottuun sotilastapaturmalakiin poistetaan.

15 §. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytykset. Pykälä on kokonaan uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksistä. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 5 §:n säännöksiä.

15 a §. Ulkomaantyön huomioiminen ammattitutkintostipendin myöntämisessä. Pykälä on kokonaan uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi Suomen ulkopuolella tehdyn työn huomioimisesta ammattitutkintostipendiin oikeuttavaa työssäoloaikaa laskettaessa. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 5 a §:n säännöksiä.

15 b §. Ammattitutkintostipendin suuruus. Pykälä on kokonaan uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ammattitutkintostipendin määrästä ja sen tarkistamisesta. Pykälä vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 6 §:n säännöksiä.

15 c §. Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen. Pykälä on kokonaan uusi. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ammattitutkintostipendin hakemisen määräajasta, tutkinnon suorittamisajankohdaksi katsottavasta päivästä sekä stipendin maksamisessa noudatettavasta menettelystä. Stipendin hakemisen määräajasta ja stipendin maksamisessa noudatettavasta menettelystä säädetään ehdotettua säännöstä vastaavasti voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 7 §:n 1 ja 2 momentissa. Tutkinnon suorittamisajankohdaksi katsottavasta päivästä säädetään ehdotettua säännöstä vastaavasti Koulutusrahaston säännöiksi annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1311/2002).

16 §. Etuuden hakeminen ja myöntäminen. Pykälän 1 momentissa säädetään rahaston myöntämän etuuden hakemisessa ja myöntämisessä noudatettavista menettelytavoista. Voimassa oleva säännös rahaston myöntämän etuuden hakemisessa ja myöntämisessä noudatettavista menettelytavoista koskee ainoastaan aikuiskoulutustukea. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännökset ammattitutkintostipendin hakemisessa ja myöntämisessä noudatettavista menettelytavoista. Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä haettaisiin vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella. Voimassa olevan säännöksen mukaan aikuiskoulutustukea koskevaan hakemukseen on liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Ammattitutkintostipendin osalta ehdotetaan säädettäväksi, että stipendiä koskevaan hakemukseen olisi liitettävä todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.

17 §. Etuutta koskeva päätös. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus Koulutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 a §. Kuittaaminen. Pykälässä oleva viittaus Koulutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 b §. Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa. Pykälässä olevat viittaukset Koulutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa säädetään siitä, mistä instanssista haetaan muutosta rahaston tekemiin päätöksiin. Ammattitutkintostipendiä koskevien säännösten lakiin lisäämisen johdosta ehdotetaan momentin sanamuotoa muutettavaksi siten, että muutoksenhakua koskevat säännökset koskisivat myös muutoksenhakua ammattitutkintostipendiä koskeviin rahaston päätöksiin. Voimassa olevan lain mukaan rahaston päätöksistä haetaan muutosta ensimmäisessä asteessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan nimi on muuttunut vuoden 2018 alussa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahaston päätöksistä haettaisiin muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta.

24 §. Valituksen myöhästyminen. Pykälässä säädetään ensiasteen muutoksenhakuelimen ja vakuutusoikeuden mahdollisuudesta ottaa säädetyn määräajan jälkeen saapunut valitus tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä. Ensiasteen muutoksenhakuelimen nimi on muuttunut vuoden 2018 alussa työttömyysturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Viittaus työttömyysturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

25 §. Päätöksen poistaminen. Pykälässä säädetään rahaston tai muutoksenhakuasteen antaman lainvoimaisen päätöksen poistamisessa noudatettavasta menettelystä. Ammattitutkintostipendiä koskevien säännösten lakiin lisäämisen johdosta ehdotetaan pykälän 1 ja 2 momentin sanamuotoa muutettavaksi siten, että ne koskisivat myös ammattitutkintostipendiä koskevan päätöksen poistamista. Ensiasteen muutoksenhakuelimen nimi on muuttunut vuoden 2018 alussa työttömyysturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Pykälän 1,2 ja 5 momentissa olevat viittaukset työttömyysturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ehdotetaan muutettaviksi viittauksiksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Lisäksi pykälän 1 momentissa oleva viittaus Koulutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta.

28 §. Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen. Pykälän 1 momentissa säädetään rahaston ja muutoksenhakuelimen oikeudesta saada tarpeellisia tietoja käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuta tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten. Momentin 4. kohtaan ehdotetaan lisättäväksi ammattitutkintostipendiä koskevien säännösten lakiin lisäämisen johdosta, että rahastolla olisi oikeus saada tietoja myös opetusviranomaisilta. Kyseinen tietojensaantioikeus sisältyy voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 11 §:n 1 momenttiin. Pykälän 2 momentissa säädetään rahaston oikeudesta luovuttaa tietoja. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että rahastolla olisi oikeus luovuttaa Finanssivalvonnalle rahaston valvontaa varten välttämättömät tiedot ammattitutkintostipendin saajista. Vastaava säännös on voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 11 §:n 2 momentissa.

30 §. Rahoitus. Pykälän 1 momentissa säädetään palkansaajan aikuiskoulutustuen ja Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta. Hallintokulujen rahoitusta koskeva säännös ehdotetaan poistettavaksi, koska Koulutusrahasto yhdistyy työttömyysvakuutusrahaston kanssa Työllisyysrahastoksi. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että Työllisyysrahasto rahoittaisi palkansaajan aikuiskoulutustuen lisäksi muille kuin valtion palveluksessa oleville myönnettävät ammattitutkintostipendit. Ehdotettava lisäys vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 13 §:n säännöstä ammattitutkintostipendin rahoituksesta. Pykälän 2 momentissa säädetään yrittäjän aikuiskoulutustuen rahoituksesta, josta vastaa valtio. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että valtio rahoittaa valtion palveluksessa oleville myönnettävät ammattitutkintostipendit. Ehdotettava lisäys vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 13 §:n säännöstä valtion palveluksessa oleville henkilöille myönnettävien stipendien rahoituksesta.

31 a §. Työssäoloajan laskennassa käytettävän määrän korotus. Pykälässä säädetään aikuiskoulutustuen saamisen ehtona olevan työssäoloajan laskennassa käytettävän kertoimen indeksitarkistuksesta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi vastaava säännös ammattitutkintostipendiin oikeuttavan työssäoloajan laskennassa käytettävän kertoimen indeksitarkistuksesta. Ehdotettava lisäys vastaa sisällöltään voimassa olevan Koulutusrahastosta annetun lain 5 §:n 4 momenttia.

1 luku Yleiset säännökset

1 §. Lain tarkoitus. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi Koulutusrahaston hallintokulujen rahoitusta koskeva kohta. Koulutusrahaston ja työttömyysvakuutusrahaston yhdistyttyä Työllisyysrahastoksi Koulutusrahaston hallintokulujen rahoittamista koskevaa säännöstä ei enää tarvita. Lisäksi 1 momentissa ehdotetaan muutettavaksi aikuiskoulutustuen rahoitusta koskevaa kohtaa siten, että rahasto ei rahoita yrittäjien aikuiskoulutustukia. Kyseisellä tarkennuksella muutettaisiin säännös vastaamaan lailla 1104/2016 säädettyä aikuiskoulutustuen rahoitusvastuun muutosta. Muutos rahoitusvastuussa tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2017.

2 §. Työttömyysvakuutusmaksut. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

3 §. Suhdannepuskuri. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

2 luku Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet

4 §. Ansiopäivärahojen rahoitus. Pykälän 2, 4 ja 5 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

4 a §. Lisäpäivien rahoitus. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

5 §. Asuinmaan maksamien ansiopäivärahojen korvausten rahoitus. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

7 §. Työttömyysvakuutusrahaston rahoittamat etuudet. Pykälässä säädetään eräistä työttömyysvakuutusrahaston rahoittamista etuuksista. Pykälässä oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi säännös siitä, että rahasto vastaa Koulutusrahastosta annetun lain 13 §:n mukaisen määrän suorittamisesta. Mainitussa Koulutusrahastosta annetun lain säännöksessä säädetään ammattitutkintostipendin ja Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta. Säännöstä Koulutusrahaston hallintokulujen rahoituksesta ei tarvittaisi Koulutusrahaston yhdistyttyä työttömyysvakuutusrahastoon. Ammattitutkintostipendin rahoituksesta ehdotetaan säädettäväksi aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 30 §:ssä.

8 §. Peruspäivärahan rahoitus. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

3 luku Työllisyysrahasto

Luvun otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon Työllisyysrahasto, koska rahaston nimi ehdotetaan muutettavaksi Työllisyysrahastoksi.

9 §. Työllisyysrahasto. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi rahaston nimen muutoksen johdosta. Pykälässä säädetään rahaston tarkoituksesta, rahaston ohjesäännöstä ja sen hallintoneuvostosta. Pykälän 1 momentissa viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta ja rahaston tarkoitukseen lisättäisiin Koulutusrahastolta siirtyneiden tehtävien hoitaminen. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Momentin asiasisältö ei muuttuisi.

10 §. Työllisyysrahaston tehtävät. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi rahaston nimen muutoksen johdosta. Pykälän 1 momentissa säädetään rahaston tehtävistä. Momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Momentin 4. kohdassa säädetään rahaston varojen hoitamisesta. Kyseisessä kohdassa säädetään, että rahaston varoja on hoidettava tuottavasti ja turvaavasti. Momentin 4. kohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että rahaston varoja olisi hoidettava siten, että rahaston maksuvalmius olisi turvattu. Lisäksi momentin 4. kohtaan ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että rahaston olisi laadittava rahaston varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma, joka olisi rahaston sijoitustoiminnan laatuun nähden riittävä. Sijoitussuunnitelmasta olisi käytävä ilmi muuan muassa rahaston sijoitustoiminnan yleiset tavoitteet, sijoitusten hajautus-, maksuvalmius- ja tuottotavoitteet, sijoitusten suuntaaminen ja sijoitustoiminnan rajoitukset. Sijoitussuunnitelmaan tulisi liittää myös suhdannepuskurin riittävyyttä koskeva riskiarvio. Riskiarviointi tehtäisiin arvioimalla muun muassa talouden ja sijoitusten tulevaa kehitystä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi varat olisi sijoitettava siten, että rahaston sitoumuksia vastaava maksuvalmius olisi aina turvattu ottaen huomioon arvio rahaston tulevien menojen kehityksestä. Momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 7. kohta, jossa rahaston tehtäväksi lisättäisiin Koulutusrahastosta siirtyvät aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendien myöntäminen. Lisäksi pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta.

11 §. Työllisyysrahaston valvonta. Pykälän nimi ehdotetaan muutettavaksi rahaston nimen muutoksen johdosta. Pykälässä säädetään rahaston valvonnasta. Rahaston valvonnasta vastaa Finanssivalvonta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös rahaston sisäisestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestelmistä. Rahastolla olisi oltava sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt riskienhallintajärjestelmät. Sisäisen valvonnan tulisi kattaa rahaston toiminta kokonaisuudessaan riippumatta esimerkiksi toimeenpantavasta etuudesta. Sisäisellä valvonnalla tarkoitettaisiin muun muassa kaikkea etuuksien toimeenpanoa koskevaa rahaston sisäistä tarkastusta, kaikkia sisäisiä toimintaohjeita, henkilöstön ammattitaitoa, organisaation toimivuutta ja oikeaa tehtävien jakoa, päätöksentekojärjestelmien toimivuutta sekä rahaston tehtävien ulkoistamista koskevaa seurantaa ja rahaston ulkoistamia tehtäviä koskevaa valvontaa. Tehokas sisäinen valvonta edellyttäisi, että ne merkittävät sekä ulkoiset että sisäiset riskit, jotka voivat haitallisesti vaikuttaa rahaston lainmukaisten tehtävien hoitoon, tunnistettaisiin ja niitä arvioitaisiin jatkuvasti. Riskienhallinnalla tarkoitettaisiin toimintaan liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, rajoittamista ja valvontaa. Pykälässä ehdotetaan myös säädettäväksi, että Finanssivalvonnalla olisi oikeus antaa tarkempia määräyksiä rahaston sijoitussuunnitelmasta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lisäksi pykälässä oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta.

11 a §. Sosiaali- ja terveysministeriön oikeus saada tietoja ja tarkastaa toimintaa. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

4 luku Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuus

13 §. Vakuutusmaksuvelvollisuus työskentelystä ulkomailla. Pykälän 3 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

6 luku Työttömyysvakuutusmaksujen suuruus

18 §. Työttömyysvakuutusmaksujen määrä. Pykälän 6 ja 7 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

7 luku Maksu- ja perintämenettely

21 §. Maksujen perintä. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 a §. Ennakon määrääminen ja muuttaminen. Pykälän 1—3 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

21 b §. Työnantajan velvollisuus ilmoittaa palkkasumma. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 c §. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 d §. Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen arvioimalla. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 e §. Työttömyysvakuutusmaksun ja ennakonpalautuksen korko. Pykälän 1 ja 4 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

21 f §. Pienin perittävä ja palautettava määrä. Pykälän 2 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

21 g §. Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi. Lisäksi pykälän 1 momentissa korjattaisiin virheellinen lakiviittaus.

22 §. Työttömyysvakuutusrahaston oikeus tietojen saamiseen. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 a §. Työttömyysvakuutusrahaston oikeus tietojensaamiseen Verohallinnolta. Pykälän otsikko ja pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

22 b §. Työttömyysvakuutusrahaston oikeus tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen. Pykälän otsikko ja pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 c §. Tietojen yhdistäminen. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 d §. Tietojen maksuttomuus. Pykälässä oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 e §. Tekninen käyttöyhteys. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 f §. Asiakirjojen ja toiminnan julkisuus. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

22 g §. Tekninen käyttöyhteys. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi. Lisäksi pykälän 1 momentissa korjattaisiin virheellinen lakiviittaus.

8 luku. Maksuosuuksien siirto

23 §. Perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä. Pykälän 1 ja 2 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

8 a luku Työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu

24 §. Maksuvelvollisuus. Pykälän 4 momentissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

24 b §. Omavastuumaksun periminen ja palauttaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

24 c §. Omavastuumaksua koskeva päätös. Pykälän 1 momentissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

24 d. Oikeus tietojen saamiseen. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

24 e §. Velvollisuus tietojen antamiseen. Pykälän 1, 3 ja 4 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

8 b luku Muutoksenhaku ja oikaisu

24 f §. Oikaisuvaatimus työttömyysvakuutusrahastolle. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

24 g §. Muutoksenhakuoikeus. Pykälässä säädetään muutoksenhausta rahaston tekemiin päätöksiin. Voimassa olevan lain mukaan rahaston päätöksistä haetaan muutosta ensimmäisessä asteessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan nimi on muuttunut vuoden 2018 alussa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahaston päätöksistä haettaisiin muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lisäksi pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

24 i §. Työttömyysvakuutusrahaston oikeus oikaista työttömyysvakuutusmaksua. Pykälän otsikossa ja pykälän 1 ja 2 momenteissa olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännösten asiasisältö ei muuttuisi.

26 a §. Työttömyysvakuutusrekisteri. Pykälässä oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

26 d §. Asiakirjojen säilyttäminen. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

26 e §. Työttömyysvakuutusrahaston päätöksen antaminen tiedoksi. Pykälässä olevat viittaukset työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

1 luku Yleiset säännökset

3 §. Suhdannepuskuri. Pykälän 1 momentissa oleva viittaus työttömyysvakuutusrahastoon muutettaisiin rahaston nimen muuttumisen johdosta. Säännöksen asiasisältö ei muuttuisi.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä olevalla viittauksella työttömyysvakuutusrahastoon tai Koulutusrahastoon tarkoitettaisiin tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta Työllisyysrahastoon.

Koulutusrahaston tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät Työllisyysrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto säilyisi samana oikeushenkilönä ja sen y-tunnus pysyisi samana vaikka sen nimi muuttuisi ja sille tulisi lisää oikeuksia ja velvollisuuksia. Työttömyysvakuutusrahaston nykyinen hallintoneuvosto jatkaisi toimikautensa loppuun Työllisyysrahaston hallintoneuvostona.

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan Koulutusrahastosta annettu laki (1306/2002).

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) nimike, 2 §, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentin 1 kohta, 11 §:n 5 kohta, 16 §:n 1 momentti, 17 §:n 2 momentti, 21 a ja 21 b §, 22 §:n 1 momentti, 24 §, 25 §:n 1, 2 ja 5 momentti, 28 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentti, 30 ja 31 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § ja 6 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 127/2010, 4 §:n 2 momentti ja 28 §:n 2 momentti laissa 907/2008, 11 §:n 5 kohta laissa 885/2015, 17 §:n 2 momentti, 21 a, 21 b ja 30 § laissa 1104/2016, 22 §:n 1 momentti, 24 § ja 25 §:n 2 ja 5 momentti laissa 1090/2006, 25 §:n 1 momentti laissa 673/2011 ja 31 a § laissa 1253/2006; sekä

lisätään lakiin siitä lailla 127/2010 kumotun 15 §:n tilalle uusi 15 § sekä uusi 15 a—15 c §;

seuraavasti:

2 §
Etuudet

Etuutena myönnetään tässä laissa säädetyin edellytyksin aikuiskoulutustukea korvaukseksi opiskelun aikaisesta ansionmenetyksestä ja ammattitutkintostipendi kertakorvauksena ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) mukaisen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Lisäksi voidaan myöntää opintotukilain (65/1994) mukainen opintolainan valtiontakaus.

4 §
Toimeenpano

---

Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin myöntämisestä ja maksamisesta sekä muusta toimeenpanosta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto. Aikuiskoulutustuen saajalle myönnettävän opintolainan valtiontakaukseen liittyvät tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.

6 §
Aikuiskoulutustukeen oikeuttava koulutus

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää päätoimisesti opiskelevalle henkilölle, joka osallistuu:

1) sellaiseen opetusministeriön toimialaan kuuluvaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017), ammattikorkeakoululaissa (932/2014) tai yliopistolaissa (558/2009) tarkoitettuun koulutukseen, joka johtaa ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon tai yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa suoritettavaan tutkintoon, edellä tarkoitettujen tutkintojen osien suorittamiseen taikka on edellä sanottujen lakien mukaista lisä- ja täydennyskoulutusta;

---

11 §
Aikuiskoulutustuen saamisen rajoitukset

Aikuiskoulutustukea ei myönnetä sille, joka:

---

5) saa samaan koulutukseen Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) tai työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa taikka saa täyttä kuntoutusrahaa työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla tai saa täyttä ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) nojalla taikka sotilasvammalain (404/1948) kuntoutusta koskevien säännösten perusteella;

---

15 §
Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytykset

Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.

Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö ei ole täyttänyt 68 vuotta ja että hän on ollut työ- tai virkasuhteessa viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista.

Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen työeläkelakien mukaista eläkettä kartuttavien ansioiden perusteella yrittäjän eläkelakia ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Kokonaistyöaika saadaan laskemalla eri vuosien osamäärät yhteen.

15 a §
Ulkomaantyön huomioiminen ammattitutkintostipendin myöntämisessä

Edellä 15 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työssäoloaikaan lasketaan myös sellainen työssäoloaika, jonka henkilö on ollut vakuutettuna Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai Sveitsissä, jos henkilö esittää työskentelystään riittävän ja luotettavan selvityksen.

15 b §
Ammattitutkintostipendin suuruus

Ammattitutkintostipendin suuruus on 400 euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkistetaan 1 momentissa säädettyä määrää vähintään joka kolmas vuosi kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti.

15 c §
Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen

Ammattitutkintostipendiä on haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon suorittamispäivänä pidetään sitä päivää, jolloin hakijan tutkintotodistus on päivätty.

Ammattitutkintostipendiä koskeva hakemus on käsiteltävä ja myönnetty stipendi maksettava siihen oikeutetun ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille ilman aiheetonta viivytystä. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, tuki voidaan maksaa muullakin tavoin.

16 §
Etuuden hakeminen ja myöntäminen

Aikuiskoulutustukea ja ammattitutkintostipendiä haetaan vahvistetun kaavan mukaisella lomakkeella rahastolta. Aikuiskoulutustukea koskevaan hakemukseen on liitettävä ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Ammattitutkintostipendiä koskevaan hakemukseen on liitettävä todistus ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.

---

17 §
Etuutta koskeva päätös

---

Työllisyysrahaston päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen Työllisyysrahastolle ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Päätösasiakirjan sähköisessä tiedoksiannossa noudatetaan sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003).

21 a §
Kuittaaminen

Takaisin perittäväksi päätetty määrä voidaan kuitata Työllisyysrahaston myöhemmin maksamasta aikuiskoulutustuesta. Ilman tuen saajan suostumusta kuittausta ei saa suorittaa ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä säädettyä suojaosuutta suurempana.

21 b §
Aikuiskoulutustuen periminen eräissä tapauksissa

Jos henkilö on saanut aikuiskoulutustukea samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti kansaneläkettä, kansaneläkelain mukaista lapsikorotusta, takuueläkettä tai eläkettä työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella, luopumistukea taikka sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista päivärahaa tai tapaturmaeläkettä, Työllisyysrahasto saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun aikuiskoulutustuen määrän takautuvasti suoritettavasta etuudesta.

Työllisyysrahaston on ilmoitettava eläkelaitokselle tai vakuutuslaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitetun etuuden maksamista, että etuus tulee 1 momentin mukaisesti maksaa Työllisyysrahastolle.

22 §
Muutoksenhaku

Tässä laissa tarkoitettua etuutta koskevaan päätökseen ja ennakkopäätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

---

24 §
Valituksen myöhästyminen

Jos sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 22 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

25 §
Päätöksen poistaminen

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva Työllisyysrahaston antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta voi rahaston tai asianosaisen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos tässä laissa tarkoitettua etuutta koskeva sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi rahaston tai asianosaisen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

---

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, rahaston on tutkittava asia uudelleen. Rahasto voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 22 §:ssä säädetään.

---

28 §
Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen

Rahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot:

---

4) oppilaitokselta ja opetusviranomaisilta.

Rahastolla on oikeus luovuttaa Kansaneläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle ja Finanssivalvonnalle tiedot aikuiskoulutustuen saajista sekä Finanssivalvonnalle rahaston valvontaa varten välttämättömät tiedot ammattitutkintostipendin saajista.

30 §
Rahoitus

Aikuiskoulutustuen ja muiden kuin valtion palveluksessa oleville myönnettävien ammattitutkintostipendien rahoituksesta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa tarkoitettu Työllisyysrahasto.

Yrittäjän aikuiskoulutustuen ja valtion palveluksessa oleville myönnettävien ammattitutkintostipendien rahoituksesta vastaa valtio.

31 a §
Työssäoloajan laskennassa käytettävän määrän korotus

Edellä 7 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainittuja lukuja tarkistetaan vuosittain tammikuun alusta lukien työntekijän eläkelain 96 §:n 1 momentissa tarkoitetulla palkkakertoimella.

Edellä 7 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa mainitut luvut ovat vuoden 2007 tasossa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä olevalla viittauksella aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin tai Koulutusrahastosta annettuun lakiin tarkoitetaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta aikuiskoulutusetuuksista annettuun lakiin.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2, 4 ja 5 momentti, 4 a §:n 2 momentti, 5 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti, 3 luvun otsikko, 9—11 a §, 13 §:n 3 momentti, 18 §:n 6 ja 7 momentti, 21 §, 21 a §:n 1—3 momentti, 21 b-21 d §, 21 e §:n 1 ja 4 momentti, 21 f §:n 2 momentti, 21 g, 22 ja 22 a §, 22 b §:n otsikko ja 1 momentti, 22 c ja d §, 22 e §:n 1 momentti, 22 f §:n 1 ja 2 momentti, 22 g §:n 1 momentti, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24 §:n 4 momentti, 24 b §:n 2 ja 3 momentti, 24 c §:n 1 momentti, 24 d §:n 1 momentti, 24 e §:n 1, 3 ja 4 momentti, 24 f ja 24 g §, 24 i §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti sekä 26 a, 26 d ja 26 e §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti laissa 1106/2016, 2 §:n 2 momentti laissa 1280/2000, 3 §:n 1 momentti ja 4 a §:n 2 momentti laissa 1026/2010, 4 §:n 2 momentti laissa 345/2009, 4 §:n 4 momentti ja 24 c §:n 1 momentti laissa 1301/2002, 4 §:n 5 momentti laissa 1049/2004, 5 § laissa 1136/2011, 7 §, 22 g §:n 1 momentti, 24 §:n 4 momentti, 24 d §:n 1 momentti ja 24 e §:n 1 momentti laissa 1352/2007, 8 §:n 1 momentti ja 23 §:n 1 ja 2 momentti laissa 1049/2014, 9 § laissa 973/2016, 10 § laeissa 1136/2011, 542/2012 ja 1141/2013, 11, 11 a ja 21 §, 21 a §:n 2 ja 3 momentti, 21 b §, 21 f §:n 2 momentti, 21 g, 22 ja 22 a §, 22 b §:n otsikko ja 1 momentti, 22 c ja d §, 22 e §:n 1 momentti, 22 f §:n 1 ja 2 momentti, 24 f § sekä 26 a, 26 d ja 26 e § laissa 542/2012, 13 §:n 3 momentti, 21 e §:n 1 ja 4 momentti, 24 b §:n 2 momentti, 24 e §:n 3 ja 4 momentti ja 24 i §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti laissa 1653/2015, 18 §:n 6 ja 7 momentti laissa 626/2012, 21 a §:n 1 momentti ja 24 b §:n 3 momentti laissa 970/2013, 21 c § laeissa 542/2012 ja 1653/2015 sekä 21 d ja 24 g § laeissa 542/2012 ja 970/2013, seuraavasti:

1 §
Lain tarkoitus

Työttömyysturvalain (1290/2002) mukaiset työttömyyspäivärahat ja vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, tämän lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain (603/1984) mukaisilla jäsenmaksuilla siten kuin tässä laissa säädetään. Työeläkelainsäädännössä tarkoitetut työeläkelisät ja vakuutusmaksut, aikuiskoulutusetuuksista annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetut aikuiskoulutustuet muiden kuin yrittäjien osalta ja ammattitutkintostipendit muiden kuin valtioon virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden osalta sekä palkkaturvalain (866/1998) ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukainen palkkaturva rahoitetaan tämän lain mukaisilla maksuilla siten kuin tässä laissa säädetään.

---

2 §
Työttömyysvakuutusmaksut

---

Työttömyysvakuutusmaksut on määrättävä siten, että tässä laissa tarkoitettu Työllisyysrahasto voi suoriutua sen vastattavana olevien työttömyysetuuksien ja aikuiskoulutustuen rahoituksesta sekä 23 ja 24 §:ssä mainituista maksuosuuksien siirroista.

3 §
Suhdannepuskuri

Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään 7,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen.

---

4 §
Ansiopäivärahojen rahoitus

---

Lomautusajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin, työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun sääesteen ja 14 kohdassa tarkoitetun lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta maksettuihin ansiopäivärahoihin ja mainitun lain 6 luvun 9 §:ssä tarkoitettuihin lisäpäiviin ei suoriteta valtionosuutta. Työllisyysrahaston osuutena maksetaan työttömyyskassalle näihin päivärahoihin 94,5 prosenttia menoista.

---

Muista kuin 2 momentissa tarkoitetuista ansiopäivärahoista maksetaan Työllisyysrahaston osuutena työttömyyskassalle kustakin ansiopäivärahasta maksetun ansiopäivärahan sekä 1 ja 3 momentin mukaisten määrien erotus.

Yrittäjäkassan maksamien etuuksien rahoituksesta, palkansaajakassan maksamien yrittäjäetuuksien rahoituksesta, työttömyyskassan hallintokuluihin kohdistuvasta valtionosuudesta ja Työllisyysrahaston osuudesta sekä valtionosuuden ja Työllisyysrahaston osuuden maksamisesta säädetään työttömyyskassalaissa.

4 a §
Lisäpäivien rahoitus

---

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään työttömyyskassan ja Työllisyysrahaston prosenttiosuudet 1 momentissa mainituin perustein.

5 §
Asuinmaan maksamien ansiopäivärahojen korvausten rahoitus

Työllisyysrahaston sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti korvatut palkansaajankassan jäsenelle maksetut työttömyyspäivärahat rahoitetaan siten, että kustakin päivärahasta maksetaan valtionosuutena Työllisyysrahastolle työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyyspäivärahasta peruspäivärahan määrän ylittävän osan.

7 §
Työllisyysrahaston rahoittamat etuudet

Työllisyysrahasto vastaa työntekijän eläkelain (395/2006) 182 §:ssä tarkoitetun vakuutusmaksun, valtion eläkelain (1295/2006) 133 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksun, palkkaturvalain 31 §:n ja merimiesten palkkaturvalain 29 §:n mukaisen määrän suorittamisesta.

8 §
Peruspäivärahan rahoitus

Työllisyysrahasto maksaa sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä Kansaneläkelaitokselle 23 §:ssä tarkoitetun osuuden työttömyysturvalain mukaisten peruspäivärahojen ja niihin liittyvien lapsikorotusten sekä korotusosien rahoitukseen. Muilta osin menot rahoitetaan Kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella.

---

3 luku

Työllisyysrahasto

9 §
Työllisyysrahasto

Työttömyysvakuutusmaksujen perintää ja työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavien etuuksien rahoituksen järjestämistä varten on Työllisyysrahasto. Lisäksi Työllisyysrahaston tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen.

Työllisyysrahaston ohjesääntö annetaan valtioneuvoston asetuksella. Rahaston hallintoneuvoston jäsenet nimittää valtioneuvosto työnantajien ja työntekijöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Hallintoneuvostossa on vähintään 10 ja enintään 18 jäsentä. Jäsenistä puolet edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joista toisen tulee edustaa työnantajia ja toisen työntekijöitä edustavia jäseniä siten, että puheenjohtajuus on vuorovuosin työnantajien ja työntekijöiden edustajilla.

10 §
Työllisyysrahaston tehtävät

Työllisyysrahaston tehtävänä on:

1) rahoittaa 1 §:ssä tarkoitetut etuudet siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa;

2) määrätä ja periä 2 §:ssä tarkoitetut työttömyysvakuutusmaksut ja valvoa tässä laissa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden täyttämistä;

3) määrätä ja periä 8 a luvussa säädetty omavastuumaksu;

4) hoitaa Työllisyysrahaston varoja tuottavasti ja turvaavasti siten, että rahaston maksuvalmius on turvattu sekä laatia rahaston varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma, joka on rahaston sijoitustoiminnan laatuun nähden riittävä;

5) maksaa ja periä perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset korvaukset työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista;

6) koulutuksen korvaamisesta annetun lain (1140/2013) mukaisten korvausten toimeenpano;

7) aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaisten aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendien myöntäminen.

Työllisyysrahastolla on oikeus ottaa lainoja velvoitteittensa täyttämiseksi. Jos Työllisyysrahaston velat ylittävät sen varat, valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta antaa valtion omavelkaisia takauksia Työllisyysrahaston ottamien lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Valtioneuvosto voi asettaa ehtoja antamilleen takauksille. Maksuvalmiutensa turvaamiseksi Työllisyysrahasto voi ottaa lainaa Finanssivalvonnan suostumuksella.

11 §
Työllisyysrahaston valvonta

Työllisyysrahastoa valvoo Finanssivalvonta. Rahastolla on oltava sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä rahaston sijoitussuunnitelmasta, sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä.

11 a §
Sosiaali- ja terveysministeriön oikeus saada tietoja ja tarkastaa toimintaa

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada kohtuullisessa ajassa maksutta kirjallinen selvitys Työllisyysrahaston toiminnasta. Työllisyysrahaston on toimitettava vuosittain kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus toiminnastaan ja tilastaan sekä selvitys työttömyysvakuutusmaksujen määräämisessä ja perinnässä esiin tulleista seikoista ja toimenpiteistä, joihin havaintojen johdosta on ryhdytty.

13 §
Vakuutusmaksuvelvollisuus työskentelystä ulkomailla

---

Työllisyysrahasto voi työnantajan hakemuksesta päättää, ettei 2 momentissa tarkoitetusta työntekijästä tarvitse enää maksaa työttömyysvakuutusmaksua. Edellytyksenä päätökselle on, että työskentely ulkomailla ei ole enää tilapäistä ja työskentely ulkomailla on jatkunut yli kaksi vuotta. Päätöstä sovelletaan sen lainvoimaiseksi tuloa seuraavan kalenterivuoden alusta.

18 §
Työttömyysvakuutusmaksujen määrä

---

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun maksuprosentit säädetään kalenterivuodeksi kerrallaan. Työllisyysrahaston tulee tehdä seuraavan vuoden maksuja koskeva esitys sosiaali- ja terveysministeriölle elokuun loppuun mennessä.

Työllisyysrahaston tulee toimittaa arvio seuraavan vuoden ansioturvamenoista, valtion rahoitusosuuden määrästä sekä seuraavan vuoden maksuprosenteista sosiaali- ja terveysministeriölle viimeistään kunkin vuoden toukokuun 15 päivänä.

21 §
Maksujen perintä

Työllisyysrahasto määrää ja perii työnantajalta työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun 19 a §:n mukaisen palkkasumman perusteella. Työnantaja vastaa myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun suorittamisesta Työllisyysrahastolle.

21 a §
Ennakon määrääminen ja muuttaminen

Työllisyysrahastolla on oikeus määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennakko työnantajaa kuulematta siten, että ennakko perustuu työnantajan kuluvan ja edellisten vuosien työttömyysvakuutusmaksujen perusteena oleviin palkkasummiin, 22 ja 22 a §:n nojalla saatuihin palkkatietoihin, yleiseen palkkakehitykseen ja työnantajan ilmoittamiin tietoihin. Ennakon on vastattava mahdollisimman tarkoin maksuvelvollisen työnantajan ja palkansaajan 18 §:ssä säädettyä maksuvelvollisuuden lopullista määrää.

Työllisyysrahasto voi muuttaa määrättyä ennakkoa omasta aloitteestaan työnantajaa kuulematta tai työnantajan vaatimuksesta. Työnantajan on haettava ennakon alentamista ennen vakuutusvuoden loppua. Liikaa maksettu ennakko on viipymättä palautettava.

Työllisyysrahasto poistaa aiheettoman ennakon joko omasta aloitteestaan työnantajaa kuulematta tai työnantajan vaatimuksesta viimeistään ennen lopullisen työttömyysvakuutusmaksun määräämistä.

---

21 b §
Työnantajan velvollisuus ilmoittaa palkkasumma

Työnantajan on ilmoitettava Työllisyysrahastolle vakuutusvuonna maksamistaan palkoista vakuutusvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun mennessä. Ilmoitusta ei tarvitse antaa, jos työantaja ei ole maksanut vakuutusvuonna palkkoja eikä ennakkoa ole määrätty.

Työnantajalla on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus myös Työllisyysrahaston vaatimuksesta.

Työllisyysrahasto voi perustellusta syystä työnantajan pyynnöstä pidentää määräaikaa antaa ilmoitus. Päätökseen ei saa hakea muutosta.

21 c §
Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen

Työllisyysrahasto määrää työttömyysvakuutusmaksun kalenterivuosittain vakuutusvuotta seuraavan lokakuun loppuun mennessä. Työnantajan toiminnan lakatessa Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun kesken vakuutusvuoden. Jos vakuutusvuodelta määrättävä työttömyysvakuutusmaksu on suurempi kuin peritty ennakko, Työllisyysrahasto perii työnantajalta työttömyysvakuutusmaksun ja perityn ennakon välisen erotuksen. Jos työttömyysvakuutusmaksu on pienempi kuin peritty ennakko, Työllisyysrahasto maksaa työnantajalle työttömyysvakuutusmaksun ja perityn ennakon välisen erotuksen.

Työllisyysrahasto antaa työttömyysvakuutusmaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi vakuutusvuoden palkkasumma ja sen perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu, vakuutuskaudelta maksettu ennakko sekä 1 momentissa tarkoitettu työnantajalle määrätty tasausmaksu tai työnantajalle maksettava ennakonpalautus. Päätöstä ei tarvitse perustella hallintolaissa säädetyllä tavalla, jos siinä ei poiketa työnantajan ilmoittamasta palkkasummasta.

Jos työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt määräämättä, Työllisyysrahasto määrää puuttuvan työttömyysvakuutusmaksun maksettavaksi. Päätös on tehtävä kolmen vuoden kuluessa vakuutusvuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun ennen yritystoiminnassa tapahtunutta järjestelyä valinneen tilanteen mukaan, jos järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää työttömyysvakuutusmaksua koskevia säännöksiä. Yritystoiminnassa järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi työttömyysvakuutusmaksusta. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä.

21 d §
Työttömyysvakuutusmaksun määrääminen arvioimalla

Työllisyysrahasto voi määrätä 18 §:n mukaisen työnantajan ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla, jos työnantaja ei ole ilmoittanut palkkasummaa 21 b §:n mukaisesti tai jos työnantajan ilmoittama palkkasumma on liian pieni käytettäessä perusteena Työllisyysrahaston 22 tai 22 a §:n perusteella saamia ja sen käytössä olevia muita, työnantajan palkanmaksua ja muuta toimintaa koskevia tietoja.

Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle arviomaksun määrä ja sen perusteet. Työnantajalle on annettava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen arviomaksun määräämistä. Selvityksen antamatta jättäminen ei estä arviomaksun määräämistä.

Työllisyysrahasto antaa arviomaksusta valituskelpoisen päätöksen, josta käy ilmi arviomaksun määrä ja sen määräytymisperusteet. Siltä osin kuin päätöksessä poiketaan työnantajan 2 momentin perusteella antamasta selvityksestä, päätös on perusteltava hallintolaissa säädetyllä tavalla.

21 e §
Työttömyysvakuutusmaksun ja ennakonpalautuksen korko

Työllisyysrahasto perii 21 c §:ssä tarkoitetusta työttömyysvakuutusmaksusta ja 21 d §:ssä tarkoitetusta arviomaksusta korkoa ja maksaa 21 c §:ssä pykälässä tarkoitetulle ennakonpalautukselle korkoa. Koron suuruus on korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin työttömyysvakuutusmaksu tai arviomaksu ylittää 1 000 euroa, maksun korko on kuitenkin viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.

---

Jos työnantajalta on peritty työttömyysvakuutusmaksua liian vähän ja virheellinen perintä johtuu Työllisyysrahaston kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä tai jos työttömyysvakuutusmaksun koron määrääminen on muutoin kohtuutonta, Työllisyysrahasto voi jättää työttömyysvakuutusmaksun koron määräämättä.

21 f §
Pienin perittävä ja palautettava määrä

---

Jos työttömyysvakuutusmaksua on Työllisyysrahaston tai työnantajan laskuvirheen tai muun erehdyksen johdosta taikka muusta syystä peritty vähemmän tai palautettu enemmän kuin mitä olisi pitänyt ja erotus on 1 momentissa säädettyä määrää pienempi, se jätetään perimättä. Perimiseen voidaan kuitenkin ryhtyä, jos saman maksuvelvollisen virheellisiä suorituksia on ollut useita tai perimiseen on muutoin erityistä aihetta.

21 g §
Työttömyysvakuutusmaksujen perintään liittyvä tarkastusoikeus

Työllisyysrahastolla on oikeus tarkastaa työnantajan asiakirjoista 21 b §:n, 21 c §:n 4 momentin, 22 §:n 1 momentin 3 kohdan, 24 §:n 4 momentin ja 24 c §:n mukaisen tietojenantovelvollisuuden piiriin kuuluvien tietojen oikeellisuus.

Työllisyysrahastolla on oikeus saada poliisilta ja muilta viranomaisilta virka-apua edellä tarkoitettujen tietojen saamiseksi.

22 §
Työllisyysrahaston oikeus tietojen saamiseen

Työllisyysrahastolla on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten:

1) väestörekisteriviranomaisilta henkilötunnuksen perusteella yksilöityjen työnantajien nimeä, osoitetta, henkilötunnuksen muuttumista ja kuolemaa koskevat tiedot;

2) Eläketurvakeskukselta ja työeläkelaitoksilta työnantajakohtaisesti tiedot maksetuista palkoista ja tiedot yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutetuista henkilöistä ja ajanjaksoista, joina henkilöt ovat vakuutettuja mainittujen lakien mukaisesti sekä henkilöille näinä ajanjaksoina maksetuista palkoista sekä palkkaa maksaneiden työnantajien yksilöintitiedot;

3) tarpeelliset tiedot työnantajalta;

4) välttämättömät tiedot viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 4 §:n 1 momentin 1—7 kohdassa tarkoitetulta viranomaiselta sekä 2 momentissa tarkoitetulta yhteisöltä ja laitokselta silloin, kun viimeksi mainituilla on tai voi olla tietoja työttömyysvakuutusmaksun määräämiseen, perintään tai valvontaan liittyvistä seikoista.

Työllisyysrahaston tulee hävittää 1 momentin nojalla saamansa tiedot heti, kun ne eivät ole tarpeen 10 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamista varten.

22 a §
Työllisyysrahaston oikeus tietojensaamiseen Verohallinnolta

Työllisyysrahastolla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Verohallinnolta työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten tarpeelliset:

1) työnantajien yksilöintitiedot;

2) tiedot työnantajan ilmoittamista työnantajasuorituksista;

3) suorituksensaajittain syntymävuodella yksilöidyt tiedot työnantajan verotusta varten ilmoittamista maksetuista palkoista ja niihin rinnastettavista suorituksista sekä palkansaajalta pidätetyistä veroista ja pakollisista vakuutusmaksuista.

Työllisyysrahastolla on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus pyynnöstä saada Verohallinnolta yksilöidyistä suorituksensaajista ja työnantajista 1 momentissa tarkoitettuja tietoja vastaavat, käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot suorituksensaajittain yksilöityinä.

Työllisyysrahastolla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä Verohallinnolta työnantajiin kohdistuneita verotarkastuksia koskevat työttömyysvakuutusmaksun määräämistä, perintää ja valvontaa varten tarpeelliset:

1) työnantajan yksilöintitiedot;

2) työnantajan Verohallinnolle verotusta varten ilmoittamat, palkanmaksua koskevat tiedot ja verotarkastuksessa havaitut palkanmaksuun liittyvien työnantajavelvollisuuksien laiminlyöntiä koskevat tiedot.

Työllisyysrahaston tulee hävittää 1—3 momentin nojalla saamansa tiedot heti, kun ne eivät ole tarpeen 10 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamista varten.

22 b §
Työllisyysrahaston oikeus tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen

Työllisyysrahastolla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa omasta aloitteestaan palkkasumma- ja työttömyysvakuutusmaksutietoja työttömyysvakuutusmaksuvelvollista työnantajaa koskevine tunnistetietoineen:

1) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen toimeenpanosta huolehtivalle vakuutuslaitokselle ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle niiden laissa säädettyjen tapaturmavakuutusta koskevien tehtävien hoitamiseksi, jos on syytä epäillä, että laissa vakuuttamis- tai maksuvelvolliseksi säädetty työnantaja tai muu maksuvelvollinen ei ole täyttänyt lakiin perustuvaa vakuuttamisvelvollisuuttaan tai lakiin perustuvaa maksuvelvollisuuttaan taikka velvollisuuttaan antaa tapaturmavakuusmaksun määräämiseksi ja perimiseksi tarvittavia tietoja;

2) Eläketurvakeskukselle ja lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalle eläkelaitokselle sille laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, jos on syytä epäillä, että laissa vakuuttamisvelvolliseksi säädetty työnantaja tai muu vakuuttamisvelvollinen ei ole täyttänyt lakiin perustuvaa vakuuttamis- tai maksuvelvollisuuttaan;

3) Verohallinnolle, jos tiedot ovat välttämättömiä sille ennakkoperintälaissa säädetyn valvontavelvollisuuden täyttämiseksi silloin, jos on syytä epäillä, että työnantaja ei ole täyttänyt ennakonpidätysvelvollisuuttaan.

---

22 c §
Tietojen yhdistäminen

Työllisyysrahastolla on oikeus yhdistää ja käsitellä 22 ja 22 a §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja 4, 5 ja 6 luvuissa säädetyn työttömyysvakuutusmaksun sekä 8 a luvussa säädetyn omavastuumaksun määräämistä ja perimistä varten. Yhdistettyjä tietoja voidaan säilyttää siihen asti, kunnes Työllisyysrahaston edellä mainitut tehtävät on suoritettu. Yhdistettyjä tietoja ei saa luovuttaa edelleen.

22 d §
Tietojen maksuttomuus

Työllisyysrahastolla on oikeus saada maksutta tässä luvussa tarkoitetut tiedot. Jos tiedot tarvitaan määrätyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, tietojen luovutuksesta aiheutuvat kustannukset on kuitenkin korvattava.

22 e §
Tekninen käyttöyhteys

Työllisyysrahastolla on oikeus saada 22 ja 22 a §:ssä sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla.

---

22 f §
Asiakirjojen ja toiminnan julkisuus

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sovelletaan Työllisyysrahaston tämän lain toimeenpanoon liittyvien asiakirjojen ja toiminnan julkisuuteen siltä osin kuin mainitun lain 4 §:n 2 momentissa säädetään.

Tässä laissa säädettyjä tai tämän lain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä hoidettaessa saatujen ja laadittujen asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitovelvollisuuteen sekä näiden tehtävien hoidossa saatuja tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan Työllisyysrahastossa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 22—24 ja 35 §:ää myös silloin, kun kysymys ei ole mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun julkisen vallan käyttöön kuuluvaa tehtävää varten laadituista tai saaduista asiakirjoista ja tiedoista. Tietojen luovuttamisesta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä mainitun lain 7 luvussa säädetään.

---

22 g §
Tekninen käyttöyhteys

Vakuutuslaitoksella, Valtiokonttorilla, Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla sekä 22 b §:n 1 momentissa, 24 d §:ssä ja 24 e §:n 1 ja 3 momentissa mainituilla on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus antaa Työllisyysrahastolle teknisen käyttöyhteyden avulla tiedot, jotka sillä on tämän lain nojalla oikeus saada.

---

23 §
Perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä

Työllisyysrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä Kansaneläkelaitokselle työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää. Vuosittain tilitettävän määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö pyydettyään lausunnon Työllisyysrahastolta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun määrän lisäksi Työllisyysrahasto tilittää Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen vuosittain 50 300 000 euroa.

---

24 §
Maksuvelvollisuus

---

Jos yrityksessä tapahtuneen järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on ollut kiertää omavastuumaksua koskevia säännöksiä, Työllisyysrahasto voi määrätä maksun ennen mainittua järjestelyä vallinneen tilanteen mukaan. Yrityksessä järjestelyjä tehneen työnantajan on esitettävä selvitys siitä, että järjestelyyn ei ole ryhdytty siinä tarkoituksessa, että yritys vapautuisi omavastuumaksusta. Jos tällaista selvitystä ei esitetä, Työllisyysrahaston on määrättävä maksu. Pyytäessään selvitystä yrityksessä tapahtuneesta järjestelystä Työllisyysrahaston on ilmoitettava työnantajalle, että selvityksen antamatta jättäminen ei estä maksun määräämistä.

24 b §
Omavastuumaksun periminen ja palauttaminen

---

Työllisyysrahasto palauttaa työnantajalle hakemuksesta sen osan lisäpäivien omavastuumaksusta, jota koskeva osa jää käyttämättä, jos:

1) työnantaja on tehnyt irtisanomansa lisäpäiviin oikeutetun henkilön kanssa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai kutsunut lisäpäiviin oikeutetun henkilön takaisin työhön ja työntekijä on ollut sanotussa työssä vähintään vuoden; jos työnantaja irtisanoo tai lomauttaa työntekijän uudelleen, peritään omavastuumaksu heti työttömyyden alkaessa sen estämättä, mitä 24 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään; tai

2) työnantajan irtisanoma tai lomauttama henkilö on saanut vähintään vuoden ajan työnantajan järjestämän ja rahoittaman lisäeläkevakuutuksen perusteella vähintään 65 vuoden ikään saakka jatkuvaa vapaaehtoista lisäeläkettä tai muuta siihen rinnastettavaa etuutta taikka lisäeläkkeen eläkesovituksessa huomioon otettavaa eläkettä, minkä vuoksi henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen tai työttömyysetuus maksetaan vähennettynä.

Työllisyysrahasto voi jättää omavastuumaksun perimättä, jos määrä on vähäinen. Työllisyysrahasto voi myös jättää omavastuumaksun osittain perimättä, jos työnantajan taloudellinen tilanne on omavastuumaksun perusteena olevan irtisanomisen jälkeen merkittävästi heikentynyt ja omavastuumaksujen täysimääräisen periminen vaarantaisi työnantajan toiminnan jatkumisen.

24 c §
Omavastuumaksua koskeva päätös

Työllisyysrahasto antaa omavastuumaksun määrästä, palauttamisesta ja omavastuumaksun perimättä jättämisestä työnantajalle kirjallisen päätöksen. Ennen päätöksen antamista Työllisyysrahaston tulee varata työnantajalle mahdollisuus esittää kirjallinen pyyntö omavastuumaksusta vapauttamiseksi sekä mahdollinen omavastuumaksusta vapauttamiseen liittyvä selvitys. Työntekijältä voidaan pyytää selvitys työsuhteen päättymisen syystä, mikäli tämä on asian ratkaisemiseksi tarpeen.

---

24 d §
Oikeus tietojen saamiseen

Työllisyysrahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta 24 §:ssä säädetyn maksuvelvollisuuden ratkaisemista ja toimeenpanoa varten työnantajaa ja työntekijää koskevat välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) Eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä;

3) työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta; sekä

4) työnantajalta.

---

24 e §
Velvollisuus tietojen antamiseen

Työttömyyskassoilla ja Kansaneläkelaitoksella on velvollisuus ilmoittaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia ja luovutusta koskevien rajoitusten estämättä maksutta Työllisyysrahastolle seuraavat tiedot 24 §:ssä tarkoitetusta henkilöstä:

1) työntekijää koskevat yksilöintitiedot;

2) tiedot työssäoloehtoon luetuista työsuhteista ja niitä koskevat työnantajien yksilöintitiedot;

3) työttömyyspäivärahaa koskevat tiedot; sekä

4) muut tiedot, jotka ovat välttämättömiä 24 §:ssä säädetyn maksuvelvollisuuden ratkaisemiseksi ja toimeenpanemiseksi.

---

Finanssivalvonnan ja Kansaneläkelaitoksen on annettava Työllisyysrahastolle salassapitosäännösten ja muiden tiedon luovuttamista koskevien rajoitusten estämättä:

1) huhtikuun ja lokakuun loppuun mennessä henkilötunnus, työttömyyskassan numero ja tieto ensimmäisestä lisäpäivästä niistä henkilöistä, joiden oikeus lisäpäiviin on alkanut edeltäneiden kuuden kuukauden aikana; ja

2) huhtikuun loppuun mennessä henkilötunnus ja työttömyyskassan numero niistä edellisen kalenterivuoden aikana 63 vuotta täyttäneistä henkilöistä, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa 63 vuotta täytettyään ja joiden oikeus työttömyysturvalain mukaisiin lisäpäiviin ei ole alkanut ennen 63 vuoden täyttämistä.

Työllisyysrahastolla on oikeus yhdistää ja käyttää tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja sille 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyn tehtävän hoitamista varten. Yhdistettyjä tietoja voidaan säilyttää siihen asti, kun edellä mainittu tehtävä on suoritettu. Yhdistettyjä tietoja ei saa luovuttaa edelleen.

24 f §
Oikaisuvaatimus Työllisyysrahastolle

Työllisyysrahaston päätökseen työttömyysvakuutusmaksun määrästä saa vaatia oikaisua Työllisyysrahastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Hallintolain 49 c §:ssä säädetystä poiketen oikaisuvaatimus on kuitenkin tehtävä viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona päätös on tehty.

24 g §
Muutoksenhakuoikeus

Työllisyysrahaston päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan, ja sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Työllisyysrahaston päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava.

Työllisyysrahaston päätökseen työttömyysvakuutusmaksun määrästä ei saa hakea muutosta valittamalla ennen kuin päätöstä on pyydetty oikaistavaksi Työllisyysrahastolta 24 f §:n perusteella. Työllisyysrahaston 24 f §:n nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 1 momentissa säädetään.

Muutoksenhaussa Työllisyysrahaston antamaan päätökseen noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyysturvalain 12 luvun 1 §:n 2 momentissa sekä 4 ja 5—7 §:ssä säädetään. Lisäksi muutoksenhaussa Työllisyysrahaston tämän lain 24 c §:n perusteella antamaan päätökseen noudatetaan mitä työttömyysturvalain 12 luvun 8 §:ssä säädetään.

24 i §
Työllisyysrahaston oikeus oikaista työttömyysvakuutusmaksua

Jos työnantajalta on peritty liikaa työttömyysvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksun korkoa, arviomaksun korkoa tai palautuskorkoa Työllisyysrahasto voi oikaista työttömyysvakuutusmaksua työnantajan hyväksi.

Työllisyysrahasto voi oikaista työttömyysvakuutusmaksua, työttömyysvakuutusmaksun korkoa, arviomaksun korkoa ja palautuskorkoa työnantajan vahingoksi, jos virhe johtuu Työllisyysrahaston kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä. Työllisyysrahasto voi oikaista työttömyysvakuutusmaksua työnantajaa kuultuaan myös silloin, jos työnantaja ei ole antanut palkkasummailmoitusta, palkkasummailmoitus tai muu työnantajan antama tieto on puutteellinen tai virheellinen taikka työnantaja on muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa.

---

26 a §
Työttömyysvakuutusrekisteri

Työllisyysrahasto pitää sille tässä laissa säädettyjen työttömyysvakuutusmaksuja koskevien asioiden hoitoa varten työttömyysvakuutusrekisteriä. Jollei tässä laissa toisin säädetä, rekisteriin talletettujen henkilötietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia sekä muuhun henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999).

26 d §
Asiakirjojen säilyttäminen

Työllisyysrahaston on säilytettävä tämän lain mukaisten etuuksien rahoituksen järjestämiseen, työttömyysvakuutusmaksuihin ja omavastuumaksuihin liittyvät asiakirjat siten kuin arkistolaissa (831/1994) säädetään. Jos arkistolaitos ei ole määrännyt säilytettäväksi edellä tarkoitettuja asiakirjoja pysyvästi, Työllisyysrahaston on säilytettävä:

1) työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat 10 vuotta vakuutusvuotta seuraavan vuoden alusta lukien;

2) omavastuumaksun määräämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat sen vuoden loppuun, jona tämän lain 24 §:ssä tarkoitettu henkilö täyttää 75 vuotta;

3) työttömyysvakuutusmaksujen ja omavastuumaksujen perinnän kannalta tarpeelliset asiakirjat perinnän päättymiseen ja viisi sen jälkeistä kalenterivuotta;

4) valitusasiaa koskevat asiakirjat 10 vuotta, jollei niitä ole 1—3 kohdan mukaan säilytettävä tätä pidempää aikaa;

5) työttömyysvakuutusrekisteriin merkityt, henkilötietoja koskevat tiedot 5 vuotta, jollei niitä 1—4 kohdasta johtuen ole säilytettävä tätä pidempää aikaa.

Työllisyysrahaston tulee hävittää asiakirjat ja työttömyysvakuutusrekisteriin merkityt henkilötiedot 1 momentissa säädetyn säilytysajan kuluttua.

26 e §
Työllisyysrahaston päätöksen antaminen tiedoksi

Työllisyysrahaston päätös annetaan tiedoksi maksuvelvolliselle työnantajalle siten kuin hallintolain 59 §:ssä säädetään. Tiedoksianto on kuitenkin toimitettava työnantajan lailliselle edustajalle tai valtuutetulle, jos työnantajan puolesta työttömyysvakuutusmaksuasioita hoitava edustaja tai valtuutettu on ilmoitettu asianhoitajaksi Työllisyysrahaston asiakasrekisteriin.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Tämän lain 3 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2020.

Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä olevalla viittauksella työttömyysvakuutusrahastoon tai Koulutusrahastoon tarkoitetaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta Työllisyysrahastoon.

Koulutusrahaston tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Työllisyysrahastolle.

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 3 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 973/2016, seuraavasti:

3 §
Suhdannepuskuri

Työllisyysrahastolla on maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahaston varojen ja velkojen erotuksena muodostuva suhdannepuskuri, jonka varojen tai velkojen enimmäismäärää koskeva ennuste työttömyysvakuutusmaksuja määrättäessä voi olla enintään 7,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruinen.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2018

Pääministeri
Juha Sipilä

Sosiaali- ja terveysministeri
Pirkko Mattila