Siirry esitykseen
HE 27/2018
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 13 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi maatalouden rakennetuista annettua lakia sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia.
Kuluvan ohjelmakauden alkaessa maatalouden rakennetuista annetun lain nojalla myönnettävää nuoren viljelijän aloitustukea sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain nojalla myönnettävää nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea tuli hakea ennen tilanpidon aloittamista.
Euroopan unionin lainsäädäntöä on muutettu vuoden 2018 alusta voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella siten, että aloitustukea koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 24 kuukautta toiminnan aloittamispäivän jälkeen.
Lakiehdotusten tarkoituksena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan muuttunutta Euroopan unionin lainsäädäntöä nuoren viljelijän aloitustuen ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen hakemisen määräajan osalta.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan ensi tilassa ja sovellettaviksi 1 päivästä tammikuuta 2018.
Maatalouden rakennetuista annetussa laissa (1476/2007), jäljempänä maatalouden rakennetukilaki, säädetään maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Maatalouden rakennetukilain tukijärjestelmä on lähtökohtaisesti väline, jolla toteutetaan Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 tavoitteita. Maatalouden rakennetukilaki täydentää Euroopan unionin lainsäädäntöä ja komission hyväksymän kehittämisohjelman ehtoja. Lain nojalla myönnettävät tuet sisältyvät kehittämisohjelmaan. Lakia sovelletaan sekä Euroopan unionin osaksi rahoittamiin että kokonaan kansallisesti rahoitettuihin tukiin.
Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011), jäljempänä porotalouden rakennetukilaki, säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakenteen ja toimintaedellytysten parantamiseksi ja kehittämiseksi myönnettävästä tuesta. Porotalouden rakennetukilain tukimuotoja ovat elinkeinonharjoittajan investointituki, nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistuki, paliskunnan investointituki, paliskunnan aitojen kunnossapitotuki, tutkimusrahoitus ja erityiset etuudet. Lain nojalla myönnettävistä tuista nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuki sisältyy kehittämisohjelmaan ja on Euroopan unionin osaksi rahoittama tuki. Muut lain nojalla myönnettävä tuet eivät sisälly kehittämisohjelmaan ja ne rahoitetaan kansallisista varoista.
Sekä maatalouden rakennetukilaissa että porotalouden rakennetukilaissa säädetään kansallisesti nuoren viljelijän aloitustuen ja nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustuen, jäljempänä aloitustuet, hakemisesta. Maatalouden rakennetukilain 13 §:n 1 momentin mukaan nuoren viljelijän aloitustukea ei myönnetä, jos tilanpito on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Porotalouden rakennetukilain 11 §:n 1 momentin mukaan nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea ei myönnetä, jos tilanpito on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Siitä, milloin tilanpito katsotaan aloitetuksi, säädetään mainittujen lakien valtuuksien nojalla tarkemmin maatalouden rakennetuista annetun valtioneuvoston asetuksen (240/2015) 13 §:ssä ja porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun valtioneuvoston asetuksen (276/2017) 28 §:ssä.
Vaikka aloitustuista säädetään kansallisesti kahdessa eri laissa, ne perustuvat samaan Euroopan unionin lainsäädäntöön. Aloitustuista säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus, ja erityisesti sen 19 artiklassa. Maaseutuasetus annettiin vuoden 2013 lopussa osana yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista ohjelmakaudelle 2014–2020. Syksyllä 2016, kuluvan ohjelmakauden monivuotisen rahoituskehyksen väliarvion yhteydessä, komissio teki ehdotuksia lainsäädäntömuutoksiksi tukijärjestelmien yksinkertaisuuden ja joustavuuden lisäämiseksi. Komissio esitti useita muutoksia myös maaseutuasetukseen.
Maaseutuasetusta muutettiin 1 päivänä tammikuuta 2018 voimaan tulleella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EU) N:o 1305/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2393.
Asetuksella (EU) 2017/2393 muutettiin aloitustukia koskevaa maaseutuasetuksen 19 artiklaa siten, että artiklan 4 kohdan mukaan aloitustukihakemus on toimitettava viimeistään 24 kuukautta toiminnan aloittamispäivän jälkeen. Aiemman lainsäädännön mukaan maatalouden rakennetukilain mukaista tai porotalouden rakennetukilain mukaista aloitustukea ei myönnetä, jos tilanpito on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille.
Lakiehdotusten tarkoituksena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan muuttunutta Euroopan unionin lainsäädäntöä aloitustukien hakemisen määräajan osalta. Tämän vuoksi maatalouden rakennetukilain 13 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 1 momentin mukaan nuoren viljelijän aloitustukea voidaan myöntää, jos tukea on haettu 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Samoin porotalouden rakennetukilain 11 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän 1 momentin mukaan nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea voidaan myöntää, jos tukea on haettu 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Ehdotettujen muutosten jälkeen kansallinen lainsäädäntö vastaa voimassa olevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä aloitustukien hakemisen määräajassa.
Aloitustuen avustukset rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon osoitetuista varoista valtion talousarvion momentilta 30.10.40. Aloitusavustuksiin on käytettävissä yhteensä 78 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. Avustuksen lisäksi aloitustukea voidaan myöntää lainaan liittyvänä tukena, joka rahoitetaan kokonaan kansallisin varoin valtion talousarvion momentilta 30.10.41 tai maatilatalouden kehittämisrahastosta, sekä varainsiirtoverovapautena.
Kuluvan ohjelmakauden tavoitteena on myöntää 2700 aloitustukea. Vuoden 2017 loppuun mennessä oli myönnetty 739 nuoren viljelijän aloitustukea ja 11 nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea. Vuoden 2017 loppuun mennessä aloitusavustusta on myönnetty yhteensä noin 23,4 miljoonaa euroa ja korkotukea noin 12,5 miljoonaa euroa.
Ehdotuksella ei ole vaikutusta myönnettävien aloitustukien määrään, mutta hakemisen määräajan pidentäminen voi hieman hidastaa Euroopan unionin rahoitusosuuksien tuloutumista. Mahdollisuus hakemuksen jättämiseen myös tilanpidon aloittamisen jälkeen kuitenkin joustavoittaa ja helpottaa tilanpidon aloittamista, mikä tuo joustavuutta myös rahoitusjärjestelyihin. Käytännössä pääosa aloitusavustuksista todennäköisesti haettaisiin edelleen ennen tilanpidon aloittamista, jotta hakijalla olisi varmuus tuen myöntämisestä ennen aloittamista. Ohjelmakaudella 2007–2013 aloitustukihakemus oli mahdollista jättää tilanpidon aloittamisen jälkeen, mutta suurin osa hakemuksista jätettiin ennen aloittamista.
Ehdotus ei vaikuta tuen hakijaa koskeviin ikärajoihin, vaan hakijan tulisi hakemusta jättäessä edelleen olla enintään 40 -vuotias. Aloitustukea voi hakea jatkuvasti ja päätökset tehdään tukijaksoittain käytettävissä olevien varojen puitteissa. Jos hakemusten määrä ylittäisi käytettävissä olevien varojen määrän, rahoitettavat hakemukset valitaan käytettävissä olevin varojen rajoissa valintamenettelyä käyttäen.
Tukijärjestelmän toimenpanosta vastaavat Maaseutuvirasto ja elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ehdotuksella ei ole juurikaan vaikutuksia Hyrrä-tietojärjestelmään eikä siitä aiheudu nykyistä enempää hallinnollista taakkaa toimeenpanosta vastaaville viranomaisille. Tukijärjestelmää on tarkoitus toteuttaa hallinnonalan menokehyksen sekä vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tai vastaavan tulevan ohjelman asettamien henkilöresurssien rajoissa.
Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskus-liitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Maaseutukeskusten liitto ry:ltä, saamelaiskäräjiltä, Paliskuntain yhdistys ry:ltä sekä kolttien kyläkokoukselta/kolttaneuvostoilta.
Lausunnon antoivat valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Paliskuntain yhdistys ry. Valtionvarainministeriö ilmoitti, ettei sillä ole huomautettavaa esityksen johdosta. Yleisesti lausunnonantajat katsoivat ehdotuksen joustavoittavan aloitustuen hakemista hakijan eduksi. Pääosa lausujista piti ehdotusta hyvänä tai siihen ei ollut huomautettavaa. Maaseutuvirasto ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnittivät huomiota siihen, että tietyissä erityistapauksissa voi olla vaikeaa määritellä tilanpidon aloittamisajankohtaa. Maaseutuvirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos totesivat, että muutoksesta on tärkeää tiedottaa hyvin. Maatalousyrittäjien eläkelaitos muistutti, että luopumistukea tulee jatkossakin aina hakea etukäteen ennen lopullista tilanpidosta luopumista.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan ensi tilassa, jotta 1 päivänä tammikuuta 2018 voimaan tullut Euroopan unionin lainsäädännön muutos aloitustukien hakemisen määräajan pidentämisestä pantaisiin täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä mahdollisimman pian. Lakeja ehdotetaan sovellettaviksi 1 päivästä tammikuuta 2018 lukien, jotta ennen lakien voimaantuloa vuoden 2018 aikana tilanpidon aloittaneet viljelijät olisivat yhtäläisesti muutoksen piirissä myös kansallisen lainsäädännön mukaan. Lakiehdotukset joustavoittavat aloitustukien hakemista pidentämällä hakemuksen jättämiselle asetettua määräaikaa ja näin ollen toimivat tuen hakijan eduksi.
Lakiehdotukset perustuvat 1 päivänä tammikuuta 2018 voimaan tulleeseen Euroopan unionin lainsäädännön muutokseen. Lakiehdotuksia ehdotetaan sovellettaviksi takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2018. Suomen lainsäädännössä ei ole nimenomaista taannehtivan lainsäädännön kieltoa taannehtivien kriminalisointien kieltoa lukuun ottamatta. Ehdotettujen muutosten takautuva soveltaminen aloitustukien hakemisen määräajan pidentämiseksi toimisi hakijan eduksi. Kyse olisi mahdollisuudesta tuen hakijalle, jolloin hakija voisi itse valita, jättääkö hän aloitustukea koskevan hakemuksen ennen tilanpidon aloittamista vai sen jälkeen viimeistään 24 kuukauden määräajassa. Tuen hakija ei ole pakotettu toimimaan taannehtivasti sovellettavaksi ehdotetun lainmuutoksen mukaisesti, vaan hänellä on mahdollisuus toimia myös ennen lain voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Tältä osin ehdotusta lakien soveltamiseksi vuoden 2018 alusta lukien ei pidetä ongelmallisena.
Muutettavaksi ehdotettuihin lainkohtiin ei sisälly uusia asetuksenantovaltuuksia, joita tulisi tarkastella perustuslain 80 §:n kannalta. Maatalouden rakennetukilain 13 §:n 4 momentin valtuus säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin tilanteista, joissa toimenpide katsotaan aloitetuksi sekä rakentamista koskevan suunnitelman sisällöstä, vastaa voimassa olevaa valtuutta ja sisältyy lakiehdotukseen, koska lainvalmistelussa noudatettavan käytännön mukaisesti lailla muutettaisiin koko 13 §. Myös porotalouden rakennetukilain 11 §:n 3 momentin valtuus antaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset siitä, milloin toimenpide katsotaan aloitetuksi, vastaa voimassa olevaa valtuutta ja vastaavasti lailla muutettaisiin koko 11 §.
Näistä lähtökohdista käsin katsotaan, että lakiehdotukset voitaisiin käsitellä tavallisessa säätämisjärjestyksessä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 13 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1187/2014, seuraavasti:
13 §Tuettavaa toimenpidettä koskevat edellytykset
Maatilan investointitukea ei myönnetä sellaiseen toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu. Nuoren viljelijän aloitustukea voidaan myöntää, jos tukea on haettu 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Jos tuettava toimenpide edellyttää luvan hankkimista viranomaiselta, tuen myöntämisen edellytyksenä on luvan esittäminen.
Jos tuettavaan toimenpiteeseen sisältyy rakentamisinvestointi, hakijan on lisäksi esitettävä rakentamista koskeva suunnitelma, josta käy ilmi rakentamisinvestoinnin toimivuus, tarkoituksenmukaisuus ja ympäristöön sopivuus.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tilanteista, joissa toimenpide katsotaan aloitetuksi, sekä rakentamista koskevan suunnitelman sisällöstä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan säätää rakentamisinvestoinnin teknisistä, taloudellisista, toiminnallisista sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvistä seikoista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2018. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2018.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011) 11 §, sellaisena kuin se on laissa 1676/2015, seuraavasti:
11 §Tuettavan toimenpiteen aloittaminen
Elinkeinonharjoittajan investointitukea, elinkeinonharjoittajan asunnonrakentamistukea, paliskunnan investointitukea ja tutkimusrahoitusta ei myönnetä sellaiseen elinkeinonharjoittajan, paliskunnan tai tutkimusrahoituksen hakijan toimenpiteeseen, jonka toteuttaminen on aloitettu. Paliskunnan aitojen kunnossapitotukea ei myönnetä, jos kunnossapito on aloitettu ennen kuin hakemus on tullut vireille. Nuoren elinkeinonharjoittajan aloitustukea voidaan myöntää, jos tukea on haettu 24 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta.
Edellä 1 momentista poiketen paliskunnalle voidaan myöntää tukea sellaiseen investointiin, jonka toteuttamisen aloittaminen on ollut välttämätöntä muulle taholle kuin porotalouden harjoittajalle aiheutuvan vahingon estämiseksi tai paliskunnasta riippumattomasta syystä tuhoutuneen tai rikkoutuneen aidan korvaamiseksi.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset siitä, milloin toimenpide katsotaan aloitetuksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset myös siitä, milloin aloittaminen on välttämätöntä 2 momentissa tarkoitetusta syystä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2018. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2018.
Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2018
Pääministeri
Juha Sipilä
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä