Siirry esitykseen
HE 173/2017
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista annetun lain muuttamisesta
HaVM 25/2017 vp HE 173/2017 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sisäasioiden rahastoista annettua lakia. Esityksen mukaan sisäministeriölle annettaisiin rajatuissa tapauksissa toimivalta muuttaa kansallista ohjelmaa ja kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Pääsääntöisesti muutoksista päättäisi edelleen valtioneuvosto. Sisäministeriö päättäisi kuitenkin kansallisen ohjelman seurantakomiteaa kuultuaan Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksessa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä sekä merkitykseltään vähäisestä muutoksesta. Lisäksi mahdollistettaisiin kertakorvaushankkeen mahdollisen muun rahoituksen ja tuoton huomioonottaminen maksettavan EU-tuen määrän laskennassa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Lailla luotiin perusteet sisäasioiden rahastojen kansallisesta soveltamisesta ohjelmakaudella 2014—2020. Laki on toiminut melko hyvin rahastojen kansallisten ohjelmien valmistelun, yhteensovittamisen, hallinnoinnin ja valvonnan säädösperustana.
Lain voimaantulon jälkeen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti rahastojen toimialalla. Puoliväliarvion yhteydessä lain katsottiin vastaavan muutoksiin pääasiassa hyvin, mutta muutostarpeita tunnistettiin etenkin kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman muuttamista koskevassa päätöksenteossa. Lainsäädännön valmistelussa muutoksia arvioitiin tehtäväksi enintään muutama kerta ohjelmakauden aikana. Käytännössä muutoksia on kuitenkin jouduttu tekemään huomattavasti useammin. Osa muutoksista on ollut merkitykseltään vähäisiä tai luonteeltaan teknisiä, eikä niiden hyväksymistä valtioneuvostossa ole pidetty tarkoituksenmukaisena.
Lisäksi puolivälitarkastelussa katsottiin tarpeelliseksi tehdä lähinnä teknisluonteiset muutokset lain 18 §:ään koskien viittausta voimassa olevaan julkisista hankinnoista annettuun lakiin sekä 21 §:ään koskien kertakorvaushankkeen mahdollisen muun rahoituksen ja tuoton huomioonottamisen maksettavan EU-tuen määrän laskennassa.
EU:n lainsäädäntö
Sisäasioiden rahoitusohjelmakaudelle 2014—2020 on perustettu kaksi rahastoa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto sekä sisäisen turvallisuuden rahasto.
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto on perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014, jäljempänä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetus. Rahastosta voidaan tukea turvapaikkapolitiikkaa ja uudelleensijoittamista, laillista maahanmuuttoa, kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja palautuksia.
Sisäisen turvallisuuden rahasto jakautuu ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevaan rahoitusvälineeseen sekä poliisiyhteistyötä, rikollisuuden ehkäisemistä ja torjumista sekä kriisinhallintaa koskevaan rahoitusvälineeseen. Rahasto on perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014, jäljempänä ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineasetus, ja poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014.
Ulkorajoja ja viisumipolitiikkaa koskevalla rahoitusvälineellä voidaan tukea laillisen matkustamisen helpottamiseksi kehitettyä yhteistä viisumipolitiikkaa, torjua laitonta maahanmuuttoa, varmistaa kolmansien maiden kansalaisten tasapuolinen kohtelu eri jäsenvaltioissa sekä tukea rajavalvontaa, jotta voidaan varmistaa yhtäältä ulkorajojen yhdenmukainen ja korkeatasoinen suojelu ja toisaalta sujuva rajaliikenne ulkorajoilla Schengenin säännöstön mukaisesti. Poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen kautta voidaan edistää poliisiyhteistyötä ja tietojenvaihtoa, ehkäistä rikollisuutta ja torjua rajat ylittävää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta sekä torjua terrorismia, suojella väestön ja EU:n kannalta elintärkeitä infrastruktuureja sekä hallita turvallisuusriskejä ja kriisejä.
Sisäasioiden rahastoja koskevista yleisistä säännöksistä säädetään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 514/2014, jäljempänä horisontaaliasetus.
Sekä sisäisen turvallisuuden rahastoon että turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sisältyy ulkoinen ulottuvuus, jonka mukaisesti kohdennettua tukea myönnetään kolmansien valtioiden kanssa tai kolmansissa valtioissa tehtävän yhteistyön tehostamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä EU:n yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan ja sisäisen turvallisuuden tavoitteiden kannalta. Rahastoista tuettavilla toimilla täydennetään tarvittaessa EU:n ulkoisista välineistä annettavaa rahoitusapua.
Sisäasioiden rahastoja koskevilla EU:n erityisasetuksilla luodaan kehykset EU:n sisäasioiden rahoitukselle. Rahastokohtaisissa erityisasetuksissa määritellään rahastojen tarkoitus ja soveltamisala, rahoitus ja täytäntöönpanokeinot. Sisäasioiden rahastoja koskevalla EU:n yleisasetuksella annetaan yleiset, kumpaakin rahastoa koskevat täytäntöönpanosäännöt.
Suomi on toteuttanut sisäasioiden alan rahoitusohjelmia ohjelmakaudesta 2000—2004 lähtien. Ohjelmakauden 2014—2020 sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien EU-rahoituksen kokonaismääräksi arvioidaan noin 150 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy arvio Suomen turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 artiklassa tarkoitetusta määrärahasta saamasta täydentävästä määrästä.
Sisäasioiden rahastoja koskevat erityisasetukset ja horisontaaliasetus tulivat voimaan toukokuussa 2014.
Kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö
Hallituksen esitys laiksi sisäasioiden rahastoista (HE 112/2014 vp) annettiin eduskunnalle 4.9.2014. Asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, joka antoi siitä lausuntonsa 2.10.2014 (HaVM 23/2014 vp). Hallintovaliokunta piti perusteltuna, että lailla pantiin täytäntöön Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut kansallisia ohjelmia ja niiden hallinnointia koskevat vaatimukset. Valiokunta piti tärkeänä pyrkimystä vähentää tuenhakijoille ja -saajille sekä toimivaltalisille viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Esitys oli valiokunnan mukaan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen.
Laki sisäasioiden rahastoista (903/2014) tuli voimaan 1.1.2015 ja valtioneuvoston asetus sisäasioiden rahastoista (351/2015) 7.4.2015.
Lailla sisäasioiden rahastoista pannaan täytäntöön Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut kansallisten ohjelmien hallinnointia koskevat vaatimukset. Laissa säädetään sisäasioiden rahastojen kansallisten ohjelmien valmistelusta, yhteensovittamisesta, hallinnoinnista ja valvonnasta. Lakia sovelletaan sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävään avustukseen ja sillä säädetään tuen myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta. Tukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jos laissa ei toisin säädetä.
Lain 3 §:n mukaan sisäministeriö vastaa kansallisen ohjelman valmistelusta. Valtioneuvosto hyväksyy ehdotuksen ohjelmasta ennen kuin se toimitetaan Euroopan komissiolle hyväksymistä varten. Lain 4 §:ssä säädetään kansallista ohjelmaa tarkentavasta kansallisesta toimeenpano-ohjelmasta, jonka valmistelee sisäministeriö ja hyväksyy valtioneuvosto.
Lain 3 luvussa säädetään kansallisten ohjelmien hallinnoinnissa toimivaltaisista viranomaisista ja muista kansallisten ohjelmien hallinnointiin liittyvistä tahoista. Seurantakomiteat osallistuvat lain 8 §:n mukaan kansallisten ohjelmien hallinnointityöhön. Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansallisen ohjelman seurantakomitea muodostuu maahanmuuttovirtojen hallinnan ja Euroopan unionin yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kannalta keskeisistä yhteistyötahoista. Sisäisen turvallisuuden rahaston kansalliselle ohjelman seurantakomitea muodostuu sisäisen turvallisuuden ylläpidon kannalta keskeisistä yhteistyökumppaneista.
Lain 9—21 §:ssä säädetään sisäasioiden rahastojen varoista myönnettävän tuen edellytyksistä ja ehdoista, tuen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä sekä tuen valvonnasta.
Valtioneuvoston asetuksella sisäasioiden rahastoista annetaan tarkempia säännöksiä muun muassa kansallisen toimeenpano-ohjelman ja sisäasioiden rahastojen hallinnoinnista, tuen edellytyksistä, tuen enimmäismäärästä, kustannusten tukikelpoisuudesta sekä kertakorvauksista ja vakioyksikkökustannuksista.
EU:n horisontaaliasetus ja rahastokohtaiset erityisasetukset rajoittavat kansallista lainsäädäntövaltaa tuen saajien, tuettavien hankkeiden ja tuettavan toiminnan, tuen määrän ja tukimuodon osalta. EU:n lainsäädännössä asetetaan velvoitteita kansalliselle ohjelmatoiminnalle ja hallinnon toiminnalle EU:n varoja käytettäessä.
Sisäasioiden rahastojen käynnissä oleva rahastokausi alkoi vuonna 2014. Laki sisäasioiden rahastoista tuli voimaan 1.1.2015. Laki on toiminut melko hyvin rahastojen kansallisten ohjelmien valmistelun, yhteensovittamisen, hallinnoinnin ja valvonnan säädösperustana. Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten myötä sisäasioiden rahastojen ohjelmakauden 2014—2020 puolivälitarkastelussa havaittiin, että etenkin kansallisten ohjelmien muutostarve on osoittautunut ennakoitua nopeammaksi. Kansallisia ohjelmia on heinäkuuhun 2017 mennessä muutettu kolme kertaa ja kansallisia toimeenpano-ohjelmia kaksi kertaa. Muutokset ovat osoittautuneet osin merkitykseltään vähäisiksi tai luoteeltaan teknisiksi siten, ettei muutoksilla ole ollut vaikutusta ohjelman sisältöön. Tällaisten muutosten tekemistä valtioneuvostossa ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Valtioneuvoston päätöksenteko on kuitenkin tarpeen säilyttää pääsääntönä erityisesti ohjelmien sisällöllisistä muutoksista päätettäessä sekä vähäistä merkittävämpien euromäärien kohdentamisessa.
Kertakorvaushankkeiden osalta puolivälitarkastelussa todettiin, että myös näiden hankkeiden saama muu rahoitus ja tuotto tulisi ottaa huomioon tuen määrää koskevassa päätösharkinnassa.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sisäasioiden rahastoista. Lain 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajatuissa tapauksissa sisäministeriölle annettaisiin toimivalta muuttaa kansallista ohjelmaa. Pääsääntöisesti muutoksista päättäisi edelleen valtioneuvosto. Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, rahaston perustamisasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä sekä merkitykseltään vähäisestä muutoksesta päättäisi kuitenkin sisäministeriö seurantakomiteaa kuultuaan.
Lain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäministeriö voisi päättää voimassa olevan lainsäädännön mukaisen vähäisen muutoksen lisäksi Euroopan komission Suomelle kohdentaman lisärahoituksen edellyttämästä teknisestä muutoksesta. Ministeriön tulisi kuulla molemmissa tapauksissa seurantakomiteaa ennen päätöksen tekemistä.
Lain 18 §:n viittaus julkisista hankinnoista annettuun lakiin ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Lisäksi lain 21 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus ottaa huomioon kertakorvaushankkeen saama muu rahoitus ja tuotto lopullisesta EU-tuen määrästä päätettäessä.
Esityksellä ei arvioida olevan suoria taloudellisia vaikutuksia.
Ehdotettu muutos sisäasioiden rahastoista annetun lain 3 ja 4 §:ään mahdollistaisi luopumisen hallinnollisesti raskaasta valtioneuvostokäsittelystä rajatuissa tapauksissa. Pääasiassa teknisten muutosten sekä muutosten, joissa valtioneuvoston päätösvalta on perustamisasetuksilla rajattu, osoittaminen ministeriölle vähentäisi hallinnollista kuormitusta.
Kertakorvaushankkeen mahdollisten tulojen ja muun rahoituksen huomioimisella tuen määrän laskennassa arvioidaan olevan enintään vähäinen vaikutus sekä tuen hakijan että ohjelman hallinnoinnista vastaavien viranomaisten toimintaan.
Sisäministeriö asetti 27.4.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sisäasioiden rahastoista annetun lain ja siihen liittyvän lainsäädännön muuttamiseksi. Työryhmän tuli hankkeen aikana selvittää ja tehdä selvityksen perusteella perustellut ehdotukset muutoksiksi erityisesti kansallisten ohjelmien ja toimeenpano-ohjelmien muuttamisesta sekä vakioyksikkökustannusten kategorian laajentamisesta erityisesti paluutoimenpiteiden osalta.
Työryhmässä oli edustajat ulkoasiainministeriöstä, oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, sisäministeriön poliisi-, pelastus-, maahanmuutto-, rajavartio- ja hallinto- ja kehittämisosastoilta sekä sisäisen tarkastuksen ja kansainvälisten asioiden yksiköistä, Tullista, Poliisihallituksesta, Maahanmuuttovirastosta ja Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta. Puheenjohtaja oli sisäministeriöstä.
Työryhmän työn alkuvaiheessa järjestettiin 9.5.2017 Euroopan unionin sisäasioiden rahastojen sidosryhmien edustajille kuulemistilaisuus rahastojen kansallisen lainsäädännön mahdollisista päivitystarpeista.
Lisäksi muutostarpeita kartoitettiin Webropol-kyselyllä, joka oli avoinna 24.3.—14.4.2017. Kyselyssä oli kaksi taustakysymystä sekä kahdeksan avointa kysymystä. Kysely lähettiin sisäasioiden rahastojen hanketoteuttajille sekä EUSA-uutiskirjeen jakelulistalle. Määräaikaan mennessä kyselyyn saatiin 23 vastausta.
Luonnos hallituksen esityksestä on valmisteltu työryhmässä. Esitysluonnosta on tämän jälkeen viimeistelty sisäministeriössä työryhmän linjausten mukaisesti.
Työryhmän loppuraportista pyydettiin lausunto 67 taholta. Lausuntoa pyydettiin tietyiltä sisäasioiden rahastojen toimialueella toimivilta ministeriöiltä ja niiden alaiselta hallinnolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, kunnilta, järjestöiltä, yhdistyksiltä, työmarkkinajärjestöiltä, Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta sekä sisäministeriön osastoilta, erillisyksiköiltä ja alaiselta hallinnolta. Lausuntoja saatiin 14. Lisäksi 4 tahoa ilmoitti, ettei niillä ole lausuttavaa.
Lausunnoissa esityksiä kannatettavina pitivät Poliisiammattikorkeakoulu, ulkoasianministeriö, Joutsenon vastaanottokeskus, Uudenmaan ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki, Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry - FARO, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Helsingin kaupunki, työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kuntaliitto.
Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosasto esitti lausunnossaan, että komission tekemien rahoitusoikaisujen maksuvelvollisuudesta tulisi säätää laissa. Säännöksen lisäämistä lakiin ei pidetty tässä vaiheessa välttämättömänä, mutta asian selvittämistä jatketaan.
Valtiovarainministeriö piti ehdotuksia sinänsä perusteltuina, tarkoituksenmukaisina ja kannatettavina, mutta katsoi, että ohjelmamuutoksia koskevan 3 §:n yksityiskohtaiset perustelut edellyttävät täsmentämistä. Perusteluita täsmennettiin lausunnon mukaisesti. Valtiovarainministeriö piti lausunnossaan eräin varauksin oikeansuuntaisena, että asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa annettua valtioneuvoston määräystä voitaisiin muuttaa siten, että kansallisen ohjelman ja kansallisen toimeenpano-ohjelman muutosta ei tarvitsisi viedä valiokunnan käsittelyyn, jos päätös ei lain 3 ja 4 §:n mukaan edellytä valtioneuvoston käsittelyä. Asiaa on tarkoituksenmukaista käsitellä raha-asiainvaliokuntaa koskevaa määräystä seuraavan kerran muutettaessa.
International Organization for Migration (IOM) totesi lausunnossaan, ettei kansainvälisten järjestöjen asemaa ole nykylainsäädännössä riittävästi huomioitu. Lausunnossa ei yksilöity tarkemmin, miten huomioiminen tulisi tehdä. Sisäministeriö jatkaa keskustelua IOM:n kanssa järjestön aseman huomioimisesta. Sisäasioiden rahastoista annetun lain lähtökohtana on kaikkien hakijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotus:
3 §. Kansallinen ohjelma. Lain 3 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäministeriö voisi hyväksyä ehdotuksen kansallisen ohjelman muuttamisesta 8 §:ssä tarkoitettua seurantakomiteaa kuultuaan silloin, kun kyse on Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, rahaston perustamisasetuksen 17 ja 18 artiklassa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä sekä merkitykseltään vähäisestä muutoksesta. Valtioneuvoston hyväksyntä säilyisi edelleen pääsääntönä. Valtioneuvostolain (175/2003) 12 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 4 §:ssä tarkoitetut yhteiskuntapoliittisesti ja taloudellisesti merkittävät asiat vietäisiin aina valtioneuvoston käsittelyyn. Euroopan komission Suomelle kohdentaman lisärahoituksen lisäämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa komissio lisää Suomen kansalliseen ohjelmaan tulevaa lisärahoitusta kohdennettuihin erityis- ja kansallisiin tavoitteisiin suoraan ilman kansallista harkintavaltaa rahoituksen kohdennuksesta. Kansallisen ohjelman täydentävillä määrillä tarkoitetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 17 ja 18 artiklojen mukaisia uudelleensijoitetuista ja sisäisesti siirretyistä henkilöistä jäsenvaltiolle maksettuja täydentäviä määrärahoja. Täydentävien määrien lisäämismenettelystä on määräykset komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 801/2014. Pykälässä tarkoitettuna vähäisenä muutoksena pidettäisiin esimerkiksi erityistavoitteiden välillä tehtäviä alle 15 %:n suuruisia uudelleenkohdennuksia laskettuna tavoitteiden kokonaissummista.
4 §. Kansallinen toimeenpano-ohjelma. Lain 4 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäministeriö voisi päättää kansallisen toimeenpano-ohjelman muuttamisesta silloin, kun kyse on Euroopan komission Suomelle kohdentaman lisärahoituksen edellyttämästä teknisestä muutoksesta. Teknisellä muutoksella tarkoitettaisiin esimerkiksi lukumäärän tai summan muuttamista, jos se ei vaikuta valtioneuvoston päätökseen rahoituksen kohdentamisesta tai toimenpiteen sisällöstä. Valtioneuvoston päätöstä edellytettäisiin siten edelleen silloin, kun lisärahoitus tarkoittaa sisällöllisiä muutoksia kansalliseen toimeenpano-ohjelmaan. Lisäksi pykälään lisättäisiin seurantakomitean kuulemisvelvollisuus muutoksesta sekä ehdotetun päätöksen että jo olemassa olevan vähäisen muutoksen osalta.
18 §. Tuen käyttö ja kirjanpito. Lain 18 §:n viittaus julkisista hankinnoista annettuun lakiin ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
21 §. Maksettavan tuen määrä. Lain 21 §:n 2 momenttiin ehdotetaan muutettavaksi siten, että kertakorvaushankkeissa maksettavan tuen määrä voisi olla myös määrä, joka saadaan vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muu julkinen tai yksityinen rahoitus ja tuotto, jos se on tukipäätökseen merkittyä tuen enimmäiseuromäärää pienempi. Kertakorvaushankkeeseen voi sisältyä muuta rahoitusta ja/tai tuottoa, joka tulee voida ottaa huomioon tuen määrää harkittaessa.
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sisäasioiden rahastoista annetun lain (903/2014) 3 §:n 3 momentti, 4 §:n 4 momentti, 18 §:n 1 momentti ja 21 §:n 2 momentti seuraavasti:
3 §Kansallinen ohjelma
Ohjelman muuttamisessa noudatetaan, mitä ohjelman valmistelusta säädetään. Sisäministeriö hyväksyy kuitenkin ehdotuksen ohjelman muuttamisesta kuultuaan 8 §:ssä tarkoitettua seurantakomiteaa, kun kyse on Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksen 17 ja 18 artikloissa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä tai merkitykseltään vähäisestä.
4 §Kansallinen toimeenpano-ohjelma
Toimeenpano-ohjelman muuttamisessa noudatetaan, mitä sen valmistelusta ja hyväksymisestä säädetään. Merkitykseltään vähäisestä muutoksesta tai Euroopan komission Suomelle kohdentaman lisärahoituksen edellyttämästä teknisestä muutoksesta päättää kuitenkin sisäministeriö kuultuaan 8 §:ssä tarkoitettua seurantakomiteaa.
18 §
Tuen käyttö ja kirjanpito
Tuen käyttämisestä tavaroiden ja palveluiden hankintaan sekä urakalla teettämiseen sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1397/2016) säädetään. Tuen saajan on esitettävä selvitys hankinnan toteuttamisesta mainitussa laissa edellytetyllä tavalla.
21 §
Maksettavan tuen määrä
Edellä 1 momentista poiketen kertakorvauksena myönnettynä tukena maksetaan tukipäätökseen merkitty tuen enimmäiseuromäärä tai määrä, joka saadaan vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muu julkinen tai yksityinen rahoitus ja tuotto, jos se on tukipäätökseen merkittyä tuen enimmäiseuromäärää pienempi.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2017
Pääministeri
Juha Sipilä
Sisäministeri
Paula Risikko