VaVM 18/2017 vp HE 138/2017 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa 1 ja 2 muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Korotusta painotettaisiin hiilidioksidiveron suuntaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 58 eurosta 62 euroon. Tällöin lämmityspolttoaineiden hiilidioksiditonnin arvo olisi sama 62 euroa hiilidioksiditonnilta kuin liikennepolttoaineilla. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotettaisiin 0,45 eurolla megawattitunnilta. Hiilidioksidi- ja energiasisältöveron korotus merkitsisi keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyisi edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotukseen ehdoteta muutoksia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2018 alusta.

Lämmityspolttoaineet

Lämmitykseen käytettävien sekä voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden, jäljempänä lämmityspolttoaineet, kuten kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun, verotuksesta säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994), jäljempänä polttoaineverolaki sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1260/1996), jäljempänä sähköverolaki. Energiaverouudistuksen yhteydessä vuoden 2011 alusta myös lämmityspolttoaineiden litra- tai painoperusteinen valmistevero muutettiin lailla 1444/2010 yhdenmukaisin veroperustein määräytyväksi, polttoaineen energiasisältöön perustuvaksi energiasisältöveroksi ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvaksi hiilidioksidiveroksi.

Verouudistuksessa viitepolttoaineena käytettiin kevyttä polttoöljyä, jonka energiasisältöveron suuruus saatiin vähentämällä sen kokonaisverotasosta hiilidioksidiveron määrä. Lämmityspolttoaineiden kokonaisverotasoja korotettiin samalla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Hiilidioksidiveron laskennassa käytettiin hiilidioksiditonnin arvona 30 euroa. Edellä mainituilla perusteilla kevyen polttoöljyn energiasisältöveroksi tuli 0,00214 euroa megajoulelta ja hiilidioksidiveron määräksi 0,0022 euroa megajoulelta. Nykyisin kevyen polttoöljyn energiasisältöveron määrä on 0,00196 euroa megajoulelta ja hiilidioksidiveron määrä 0,0043 euroa megajoulelta (laissa 1176/2016), joka vastaa hiilidioksidin arvoa 58 euroa tonnilta. Verotaulukossa verojen määrä on selvyyden vuoksi muunnettu verotettavaan yksikköön polttoainekohtaisesti.

Maakaasun energiasisältövero oli vuoteen 2015 asti tavoitetasoa alempi, koska maakaasulle haluttiin vuoden 2011 verouudistuksen yhteydessä antaa aikaa sopeutua yhdenmukaiseen verotukseen muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden kanssa. Maakaasun alennettu verokanta energiasisältöverossa on luonteeltaan verotukea, jonka suuruus oli vuosilta 2011—2015 yhteenlaskettuna noin 204 miljoonaa euroa. Energiasisältöveron tason noustessa vuoden 2015 alusta tuki poistui maakaasulta kokonaan. Komission virkamiesten mukaan järjestely, jossa maakaasun verotuki muihin polttoaineisiin nähden poistettiin asteittain vuoteen 2015 mennessä, oli perusteltu. Maakaasun hiilidioksidiveroon ei ole sisältynyt verotukea, koska sen perusteet ja taso ovat yhdenmukaiset muiden lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiverotuksen kanssa.

Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon, jäljempänä yhdistetty tuotanto, kilpailukyvyn parantamiseksi sekä päästökaupan ja verotuksen päällekkäisen ohjauksen vähentämiseksi lämmityspolttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu käytettäessä polttoaineita yhdistetyn tuotannon laitoksessa lämmöntuotantoon. Yhdistetyn tuotannon tuki on kasvanut hiilidioksidiveron korotusten seurauksena 15 eurosta 29 euroon hiilidioksiditonnilta. Vuonna 2017 verotuki on suuruudeltaan noin 108 miljoonaa euroa. Lisäksi energiaintensiivinen teollisuus saa osittaisen energiaverojen palautuksen käyttämistään lämmityspolttoaineista ja sähköstä.

Sähkön tuotannon polttoaineet ovat verottomia EU-lainsäädännön pakottavan säännöksen perusteella sekä erillisessä sähkön tuotannossa (lauhdetuotanto) että yhdistetyssä tuotannossa. Sähköveroa kannetaan kaikesta sähköstä sen tuotantotapaan katsomatta eikä vero siten perustu sähkön tuottamiseen käytettyjen polttoaineiden hiili- tai energiasisältöön. Sähkön valmistevero on porrastettu kahteen veroluokkaan. Veroluokan I veroa kannetaan yleisesti elinkeinotoiminnassa esimerkiksi palvelutoiminnoissa, julkisella sektorilla, metsätaloudessa, rakentamisessa sekä kotitalouksissa käytetystä sähköstä. Alemman veroluokan II veron piiriin kuuluvat teollisuudessa, konesaleissa ja kasvihuoneissa käytetty sähkö. Myös muu maatalous kuuluu käytännössä veroluokan II veron piiriin, mutta tämä on toteutettu maatalouden energiaverojen palautuksena.

Lämmityspolttoaineista turvetta ja mäntyöljyä lukuun ottamatta kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä lisäksi huoltovarmuusmaksua. Kaasumaiset ja kiinteät biopolttoaineet ovat verottomia ja huoltovarmuusmaksuttomia.

Maatalouden energiaverojen palautus

Energiatuotteiden hintaan sisältyvää valmisteveroa palautetaan ammattimaiselle maatalouden harjoittajalle. Myös kasvihuoneet ovat palautuksen piirissä. Palautuksesta säädetään maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetussa laissa (603/2006), jäljempänä maatalouden veronpalautuslaki. Veronpalautusta maksetaan maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä, biopolttoöljystä sekä sähköstä. Palautukset maksetaan verovuodelta hakemuksesta jälkikäteen. Palautusmäärän muuttuessa palautusta maksetaan kulutusajankohtana voimassa olevan palautusmäärän mukaisena. Palautuksen määrä vaihtelee merkittävästi tilakohtaisesti.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman linjauksen mukaisesti energiaverotuksen ympäristöohjaus ulotettiin myös päästökaupan ulkopuolella olevan maataloussektorin hiilidioksidipäästöihin. Maataloudelle palautetaan energiasisältöveroa vastaava määrä, jolloin maatalouden rasitteeksi jää päästökaupan ulkopuolisena sektorina hiilidioksidiveron määrä. Muutoksen toteuttamiseksi maatalouden veronpalautuslakia muutettiin lailla 1445/2011, jonka voimaantulo kuitenkin lykättiin niin sanotun raamisopimuksen yhteydessä päätetyn mukaisesti vuoden 2014 alkuun. Muutos koski maataloudessa ja kasvihuoneissa käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä sekä biopolttoöljyä. Sähkön veronpalautuksen määrään ei tehty vastaavaa muutosta, koska sähköstä ei kanneta energiasisältö- tai hiilidioksidiveroa. Lisäksi maatalouden veronpalautusmääriä tarkennettiin lailla 1133/2013 vuoden 2014 alusta, koska polttoaineverolakiin tehtiin muutos energiasisältö- ja hiilidioksidiveron osuuksien suhteen lailla 611/2012. Samalla maataloudessa käytettyjen polttoaineiden valmisteveron palautus kytkettiin suoraan polttoaineverolaissa säädettyyn energiasisältöveroon, maatalouden veronpalautuslaissa aiemmin säädetyn senttimäärän sijaan. Palautusta maksetaan polttoaineiden osalta polttoaineverolaissa säädetyn energiasisältöveron verran. Tämä tarkoittaa myös, että polttoaineverolaissa säädetyn energiasisältöveron muutokset eivät enää edellytä erillistä muutosta maatalouden veronpalautuslakiin. Vastaavaa kytkentää ei ole tehty sähköveron osalta.

Tällä hetkellä valmisteveroa palautetaan käytetystä kevyestä polttoöljystä ja biopolttoöljystä 7,05 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 8,05 senttiä kilogrammalta. Palautuksen jälkeen veroa jää maksettavaksi kevyestä polttoöljystä 15,47 senttiä litralta ja raskaasta polttoöljystä 18,78 senttiä kilogrammalta. Biopolttoöljystä maksettavaksi jää tyypillisesti 7,74 senttiä litralta. Lisäksi maksettavaksi jää huoltovarmuusmaksu. Vuodelta 2015 palautuksia on maksettu noin 30 miljoonaa euroa. Koska palautukset maksetaan jälkikäteen, valtion talousarvion kassaperusteisuuden takia muutokset maatalouden energiaverojen palautuksissa vaikuttavat valtiontalouteen pääasiassa vuoden viiveellä.

EU:n lainsäädäntö

Polttoaineiden ja sähkön verotus on yhdenmukaistettu energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/96/EY, jäljempänä energiaverodirektiivi. Energiaverodirektiivissä tarkoitettuja energiatuotteita ovat muun muassa moottoribensiini, dieselöljy, biopolttonesteet, kevyt ja raskas polttoöljy, maakaasu, kivihiili ja sähkö.

Energiaverodirektiivin mukaan energiatuotteista on kannettava vähimmäisvero, jonka jäsenvaltio voi halutessaan ylittää. Energiaverodirektiivissä säädetään myös verotuksen rakenteesta, minkä lisäksi direktiivin mukaan on mahdollista myöntää veronalennus esimerkiksi polttoaineille, jotka ovat ympäristöominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat muut tuotteet tai polttoaineille, joita käytetään erikseen säädetyissä erityistarkoituksissa, kuten teollisuudessa tai maataloudessa. Alennuksen myöntämisen edellytyksenä on, että alennukseen oikeutetun tuotteen laatua tai käyttöä valvotaan niin, että veroviranomainen voi varmistua veronalennuksen edellytysten täyttymisestä. Lisäksi verotuksessa on otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT, verosyrjintää sekä erityisesti valtiontukea koskevat määräykset, jotka asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia veronalennusten eli tukien käytölle.

SEUT 107 artiklan määräykset rajoittavat valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten käyttöä talouspolitiikan välineenä. Vaikka energiaverodirektiivi mahdollistaa edellä kuvatulla tavalla esimerkiksi maatalouden tukemisen alentamalla kevyen polttoöljyn veron tasoa kotitalouksiin verrattuna, maatalouteen kohdistuvat tukitoimet tulevat arvioitaviksi EU:n valtiontukea ja verosyrjintää koskevien määräysten perusteella.

Pääsäännön mukaan valtion tueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen niiden käyttöönottoa. Ennakkoilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille eikä tukitoimenpidettä voida ottaa käyttöön ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän.

Euroopan unionin maa- ja metsätalousalan ja maaseutualan valtiontuesta vuosina 2014—2020 annettujen suuntaviivojen (204/2014) mukaan maatalouden energiaveronpalautuksen on oltava valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014—2020 annetuissa suuntaviivoissa (200/2014) vahvistettujen horisontaalisten sääntöjen mukainen. Tämä tarkoittaa, että myös maatalouden energiaverotukiin on mahdollista soveltaa tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi SEUT 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014, jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukaista yksinkertaistettua menettelyä. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisen edellytyksenä on, että veronalennuksen saajat valitaan läpinäkyvien ja objektiivisten kriteerien perusteella ja että tukea saavat maksavat veroa vähintään energiaverodirektiivissä vahvistetun vähimmäistason. Vaikka ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluva tuki on vapautettu ennakkoilmoitusvaatimuksesta, on sen perusteella myönnetty tuki valtiontukea, josta ilmoitetaan ja raportoidaan jälkikäteen vuosittain komissiolle. Komissio kohdistaa ryhmäpoikkeuksen alaisiin tukiin myös valvontamenettelyjä. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen maatalouden energiaverotukiin tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi maatalouden ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyä julkaisuvelvoitetta koskevia alempia määrärajoja ei sovelleta maatalouden energiaverotukeen.

Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa eräänä veropoliittisena linjauksena verotuottojen lisäämiseksi, ja samalla yhdistetyn tuotannon ohjaamiseksi vähäpäästöisemmäksi, on yhdistetyn tuotannon hiilidioksidiveron alennuksen (veroleikkuri) poistaminen vaiheittain. Hallitusohjelman laatimisen yhteydessä toimenpiteellä arvioitiin saatavan noin 90 miljoonan euron lisäys valtion verotuottoihin.

Yhdistetyn tuotannon veroleikkurin poistolla arvioitiin olevan vaikutuksia Suomen energiatalouteen ja valtiontalouteen sekä mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöihin ja energiaomavaraisuuteen. Veroleikkurin poiston valmistelemiseksi ja veromuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ministeriöt tilasivat yhdessä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä (VTT) selvityksen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen poiston vaikutuksista, VTT-R-01173-16.

Selvityksen mukaan nykyinen energiaverojärjestelmä toimii kokonaisuutena hyvin valtiontalouden sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden kannalta. Kivihiilen käyttö vähenee tasaisesti ja yhdistetyn tuotannon kilpailukyky muihin tuotantomuotoihin nähden on säilynyt kohtuullisena. Toisaalta veroleikkurin poisto ei edistäisi sille hallitusohjelmassa asetettuja ympäristö- ja energiapoliittisia tavoitteita ja sen vaikutukset olisivat energian hinnan, energiatehokkuuden ja -omavaraisuuden sekä ympäristönäkökohtien näkökulmasta pääosin lievästi negatiivisia tai neutraaleja.

VTT:n selvityksen valmistuttua hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi toukokuussa 2016, ettei yhdistetyn tuotannon veroleikkuria poisteta ja että siitä aiheutuva verotuottovaje täytetään korottamalla lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperusteena olevaa hiilidioksiditonnin hintaa vuoden 2017 alusta neljällä eurolla 58 euroon hiilidioksiditonnilta. Lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti korottaa energiasisältöveroa 0,4 eurolla megawattitunnilta. Korotuksesta noin kolme neljäsosaa kohdistui siten hiilidioksidiveroon ja yksi neljäsosa energiasisältöveroon. Näillä toimenpiteillä saatiin puolet eli 45 miljoonaa euroa yhdistetyn tuotannon verotuen vaiheittaisella poistolla tavoitellusta 90 miljoonan euron lisäverotuotosta. Tästä syystä talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että tarvittavasta lisäkorotuksesta vuoden 2019 alusta päätettäisiin myöhemmin erikseen.

Valtion vuoden 2018 talousarvioesitystä koskevissa hallituksen neuvotteluissa hallitus päätti, että lämmityspolttoaineiden veroja nostettaisiin aiemmin päätetyn mukaisesti 45 miljoonalla eurolla, mutta lisäkorotus aikaistettaisiin vuodella siitä mitä talouspoliittinen ministerivaliokunta oli linjannut toukokuussa 2016. Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron hintaa korotettaisiin vuoden 2018 alusta neljällä eurolla 62 euroon hiilidioksiditonnilta. Lisäksi energiasisältöveroa korotettaisiin noin 0,45 megawattitunnilta. Korotus painottuisi hiilidioksidiveroon.

Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus nykyisen 58 euron sijasta 62 euroon tonnilta tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kevyen polttoöljyn hiilidioksidivero nousisi noin 0,0043 eurosta megajoulelta noin 0,0046 euroon megajoulelta. Hiilidioksidiveron korotuksen tavoitteena on kannustaa vähäpäästöisten lämmityspolttoaineiden käyttöön ja parantaa maakaasun kilpailuasemaa erityisesti suhteessa kivihiileen. Energiasisältöveron korottaminen 0,45 eurolla megawattitunnilta tarkoittaisi, että energiasisältövero nousisi 0,00196 eurosta megajoulelta 0,00208 euroon megajoulelta.

Bioperäisten nestemäisten lämmityspolttoaineiden verotuksen rakenne säilyisi ennallaan. Niiden hiilidioksidiveroa alennettaisiin nykyisen verorakenteen mukaisesti siten, että kestävien ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden hiilidioksidivero olisi puolitettu. Toisen sukupolven biopolttoaineilta ei kannettaisi edelleenkään hiilidioksidiveroa. Energiasisältövero nousisi vastaavin perustein kuin fossiilisten lämmityspolttoaineiden.

Lämmitykseen käytetystä mäntyöljystä kannetaan valmisteveroa raskaan polttoöljyn veroa vastaava määrä. Veron tarkoituksena on ohjata mäntyöljy energiakäytöstä jatkojalostukseen kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Jatkojalostuksen raaka-ainesaannin turvaamiseksi ehdotetaan, että mäntyöljyn veroa korotettaisiin saman verran kuin raskaan polttoöljyn.

Muutoksia ei ehdoteta biokaasun, kiinteiden biomassojen eikä turpeen verotukseen.

Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi maataloudessa käytetystä kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä biopolttoöljystä maksettavan veronpalautuksen määrää. Koska palautusmäärät on suoraan sidottu polttoaineverolain mukaisiin energiasisältöveron määriin, maatalouden veropalautuslakia ei ole tarpeen muuttaa. Päästökaupan ulkopuolisena sektorina maataloudelle ei edelleenkään myönnettäisi palautusta hiilidioksidiverosta.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksella tavoitellaan 45 miljoonan euron nettolisätuottoja.

Koska energiaverotukseen sisältyy tukijärjestelmiä, kuten energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus, yhdistetyn tuotannon puolitettu hiilidioksidivero ja maatalouden energiaveropalautus, tulisi lämmityspolttoaineiden veroja nostaa bruttomääräisesti noin 52 miljoonalla eurolla tuottotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2018 verotuoton arvioidaan kasvavan bruttomääräisesti noin 47 miljoonaa euroa verokertymien ajoituksesta ja verosuunnittelusta johtuen.

Taulukko1. Lämmityspolttoaineiden yksikköverotasoja yhdistetyssä tuotannossa (CHP) ja muussa käytössä

Verotaso ennen korotusta

Korotuksen jälkeen

Veronkorotus verotusyksikössä

Veronkorotus, %

	Yleinen	CHP	Yleinen	CHP	Yleinen	CHP	Yleinen	CHP
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l	22,87	15,14	24,39	16,12	1,52	0,98	6,6	6,5
Biopolttoöljy snt/l	22,87	15,14	24,39	16,12	1,52	0,98	6,6	6,5
Biopolttoöljy R snt/l	15,14	11,27	16,12	11,98	0,98	0,71	6,5	6,3
Biopolttoöljy T snt/l	7,40	7,40	7,85	7,85	0,45	0,45	6,1	6,1
Raskas polttoöljy snt/kg	27,11	17,72	28,92	18,88	1,81	1,16	6,7	6,5
Kivihiili euroa/t	191,02	121,07	203,87	129,09	12,85	8,02	6,7	6,6
Maakaasu, euroa/MWh	18,614	12,874	19,864	13,724	1,250	0,850	6,7	6,6
Nestekaasu, snt/kg	26,65	17,89	28,43	19,06	1,78	1,17	6,7	6,5
Turve euroa/MWh	1,90	1,90	1,90	1,90	0,00	0,00	0,0	0,0

Taulukko 2. Lämmityspolttoaineiden verotasoja suhteutettuna polttoaineen energiasisältöön

Verotaso ennen korotusta, MWh

Korotuksen jälkeen, €/MWh

Veronkorotus, €/MWh

	Yleinen	CHP	Yleinen	CHP	Yleinen	CHP
Kevyt polttoöljy rikitön	22,9	15,1	24,4	16,1	1,5	1,0
Biopolttoöljy	22,9	15,1	24,4	16,1	1,5	1,0
Biopolttoöljy R	15,1	11,3	16,1	12,0	1,0	0,7
Biopolttoöljy T	7,4	7,4	7,9	7,9	0,5	0,5
Raskas polttoöljy	23,7	17,7	25,3	16,5	1,6	-1,2
Kivihiili	27,0	17,1	28,8	18,2	1,8	1,1
Maakaasu	18,6	12,9	19,9	13,7	1,3	0,9
Nestekaasu	20,9	14,0	22,3	14,9	1,4	0,9
Turve	1,9	1,9	1,9	1,9	0,0	0,0

Kuvio 1. Yleisimpien lämmityspolttoaineiden energiaverotasot suhteutettuna energiasisältöön

*Turpeella on energiasisältöveron sijaan energiavero, joka ei perustu turpeen energiasisältöön eikä polton hiilidioksidipäästöön muiden energiatuotteiden tavoin

**Yhdistetyssä tuotannossa CO2-vero on puolitettu

Verokertymän mukaan painotettuna korotus olisi noin seitsemän prosenttia. Kivihiilen verotaso nousisi eniten, 1,8 euroa megawattitunnilta ja esimerkiksi maakaasun verotaso tätä vähemmän, 1,3 euroa megawattitunnilta. Huomioitavaa on, että yli 90 prosenttia kivihiilen ja hieman yli puolet maakaasun verollisesta kulutuksesta käytetään yhdistetyssä tuotannossa, jossa hiilidioksidiveron osuus on puolitettu. Turpeen verotus ei muuttuisi.

Kevyen polttoöljyn hinta nousisi 1,88 senttiä litralta ja raskaan polttoöljyn 2,24 senttiä kilogrammalta arvonlisäveron vaikutus huomioon ottaen. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan kevyen polttoöljyn kuluttajahinta nousisi arviolta noin kaksi prosenttia ja raskaan polttoöljyn noin kolme prosenttia. Kaukolämmön hintaa muutos nostaisi Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa 0,9—2,5 prosenttia laitoksen polttoainevalikoimasta ja tyypistä riippuen. Öljylämmitteisen omakotitalon polttoainekustannuksia muutos nostaisi 43 euroa vuodessa ja kaukolämpöä hyödyntävän omakotitalon noin yhdeksän euroa keskimääräisellä kaukolämmön tuotantopolttoainerakenteella.

Lämmityspolttoaineiden valmisteverotuksessa painopiste siirtyisi entisestään hiilidioksidiveroa korostavaksi. Ehdotetut muutokset muuttaisivat polttoaineiden välisiä verotuksellisia suhteita siten, että vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden, kuten maakaasun, kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranisi. Hiilidioksidiveron korotus parantaisi myös uusiutuvan energian kilpailukykyä, koska sen hiilidioksidivero on puolitettu, ne ovat hiilidioksidiverottomia tai niistä ei kanneta lainkaan energiaveroja. Samoin fossiilisista polttoaineista turpeen asema paranisi, koska sen verotaso ei muuttuisi. Yhdistetyn tuotannon verotuki kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Pelkkää sähköä tuottavalle lauhdetuotannolle polttoaineiden veronkorotuksella ei ole kustannusvaikutuksia, koska sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia energiaverodirektiivin pakottavan säännöksen mukaisesti ja koska energiavero maksetaan lopputuotteesta, eli sähköstä, johon ei ehdoteta muutoksia.

Kokonaisuutena polttoaineiden veron painopisteen muutos hiilidioksidiveron suuntaan parantaisi vähähiilisten lämmityspolttoaineiden, uusiutuvan energian ja myös yhdistetyn tuotannon asemaa. Ehdotetulla muutoksella olisi myönteinen vaikutus erityisesti päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden hiilidioksidipäästöihin. Päästökauppajärjestelmä asettaa päästökauppasektorin hiilidioksidipäästöille EU-laajuisen päästökaton, joka määrittää päästöjen enimmäismäärän ja hinnan. Kivihiili ja maakaasu kulutetaan lähes kokonaisuudessaan päästökaupan piirissä. Päästökaupan tavoitteena on kustannustehokas päästöjen vähentäminen siellä, missä se on edullisinta. Kansalliset ohjaustoimet, kuten verot ja erilaiset veronalennukset, vähentävät päästökauppajärjestelmän kustannustehokkuutta ja lisäävät päästöjen vähentämisen kustannuksia Suomessa. Verotuksen painopisteen muutoksella ei arvioida olevan vaikutusta päästökauppasektorin kokonaispäästöihin.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kasvattaisi energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen kautta myönnettävää verotukea arviolta noin kuudella miljoonalla eurolla vuositasolla. Palautus kattaisi entistä suuremman määrän teollisuuden energiaveroja, ja sen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä. Lämmityspolttoaineiden energiasisältöveron korotus kasvattaisi myös maatalouden veronpalautukseen tarvittavaa määrärahaa arviolta noin miljoonalla eurolla vuositasolla. Koska energiaverojen palautusta haetaan tilikauden päättymisen jälkeen, muutos lisäisi samalla määrällä valtion vuotuisia energiaverotukimenoja täysimääräisesti vuodesta 2019 alkaen.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suoran inflaatiovaikutuksen arvioidaan olevan noin 0,01 prosenttia eli kuluttajahintaindeksin muutoksen ennustetaan olevan niiden osalta veronkorotuksen takia 0,01 prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman korotusta.

Kaikkiaan ehdotetut muutokset lisäisivät vuositasolla valtion verotuloja noin 52 miljoonalla eurolla, josta 47 miljoonaa euroa kertyisi jo vuonna 2018. Koska esitys kasvattaa myös maksettavien määrärahojen määrää, olisi nettomääräinen budjettivaikutus noin 45 miljoonaa euroa vuodesta 2019 lähtien.

Taulukko 3. Vaikutukset valtion verotuloihin ja määrärahoihin

Tulot	2018	2019
Lämmityspolttoaineiden veronkorotukset	47	52

Määrärahat	2018	2019
Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusten kasvaminen lämmityspolttoaineiden veronkorotusten johdosta	0	6
Maatalouden veronpalautusten kasvaminen lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotuksen seurauksena	0	1
YHTEENSÄ	0	7

Ehdotetuilla veromuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta valtion muihin välillisiin verotuloihin.

Erityisesti kevyen polttoöljyn ehdotettu veronkorotus lisäisi niistä kertyvää arvonlisäveroa, mutta samanaikaisesti se vähentäisi muusta kulutuksesta kertyvää arvonlisäveroa olettaen, että kotitaloudet vähentäisivät muuta kulutustaan energiaverojen korotuksen verran.

Ehdotetuilla muutoksilla odotetaan olevan myönteinen vaikutus päästökaupan ulkopuolisen maataloussektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Polttoaineiden korotusten kohdistuessa myös energiasisältöveroon tehostettaisiin energian säästöä ja energiatehokkuutta myös biopolttoaineiden osalta. Polttoaineiden hiilidioksidiveron korotus kasvattaisi hiilidioksidiohjaavuutta erityisesti päästökaupan ulkopuolisessa öljylämmityksessä ja työkonekäytössä, jossa käytetään pääosin kevyenä polttoöljynä verotettua polttoainetta dieselöljyn sijasta. Kivihiilen verorasitus kasvaisi hieman maakaasua enemmän. Hiilidioksidiveron korottaminen parantaisi lisäksi verorakenteen ansiosta kestävyyskriteerit täyttävien biopolttoaineiden kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin, lähinnä kevyeen polttoöljyyn verrattuna sekä kannustaisi osaltaan myös energian säästöön.

Maataloudelle ja energiaintensiiviselle teollisuudelle myönnettävät energiaverojen palautukset soveltuvat huonosti yhteen päästöjen vähentämis- ja energiansäästötavoitteen kanssa. Lämmitys- ja työkonepolttoaineiden veronkorotuksen painopisteen kohdentuminen hiilidioksidiveroon, jota ei palauteta maataloudelle, lieventäisi veronpalautuksesta johtuvia haitallisia ympäristövaikutuksia maataloussektorilla.

Lämmityspolttoaineiden korotus kohdistuisi eri toimialoille taulukon 4 mukaisesti, kun energiaverojen palautukset huomioidaan. Taulukko perustuu arvioihin polttoaineiden kulutuksesta eri käyttökohteissa.

Taulukko 4. Veronkorotuksen kohdistuminen toimialoittain

	Yhteensä
Teollisuus	5
Rakennustoiminta	6
Liikenne	3
Maa- ja metsätalous	4
Muut työkoneet	2
Talokohtainen lämmitys	10
Kaukolämpösektori	15
Yhteensä	45

Maatalouden vuotuisen verorasituksen arvioidaan kasvavan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten johdosta noin kolmella miljoonalla eurolla, koska veronkorotus painottuu hiilidioksidiveroon, joka ei ole maatalouden energiaveropalautuksen piirissä. Energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksen piiriin tulisi jonkin verran uusia yrityksiä.

Ehdotetut verotasomuutokset eivät vaikuttaisi viranomaistoimintaan kertaluonteisten tietojärjestelmäkustannusten lisäksi.

Ehdotetut veromuutokset siirtäisivät energiaverotuksen painopistettä yhä enemmän päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin kuten maatalouteen ja yksityisiin kuluttajiin

Lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suoria vaikutuksia kotitalouksiin on arvioitu Tilastokeskuksen vuoden 2012 kulutustutkimuksen aineistoa käyttäen. Korotukset laskevat kotitalouksien käytettävissä olevia reaalituloja. Käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna lämmityspolttoaineiden veronkorotusten suora vaikutus on kuitenkin pieni ja suunnilleen yhtä suuri kaikissa tuloluokissa. Gini-kertoimella mitattuna ehdotettujen korotusten suora vaikutus jää lähelle nollaa. Absoluuttisesti mitattuna korotukset koskevat ylimpiä tulokymmenyksiä alimpia voimakkaammin. Ylemmissä tuloluokissa olevat kotitaloudet asuvat huomattavasti alempia tuloluokkia suuremmissa asunnoissa sekä useammin omakotitaloissa. Suorien vaikutusten lisäksi veronkorotukset voivat vaikuttaa kotitalouksiin epäsuorasti lämmityskustannusten takia nousevien yhtiövastikkeiden kautta. Tämän vaikutuksen arvioidaan kuitenkin olevan vähäinen. Koska kulutustutkimuksen raportointi tapahtuu kotitaloustasolla, ei muutoksen vaikutuksia voida yksiselitteisesti arvioida sukupuolen mukaisesti.

Lämmityspolttoaineiden veronkorotus kohdistuisi täysimääräisesti noin 200 000 öljylämmitteisessä omakotitaloissa asuvaan. Lisäksi korotus kohdistuisi niihin Etelä-Suomen kaupungeissa asuviin, joiden asuntojen käyttämä kaukolämpö on tuotettu kivihiilellä tai maakaasulla. Biokaasua, kiinteitä biopolttoaineita ja turvetta lämmityksessä hyödyntävät välttyisivät kokonaan veronkorotuksilta.

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Esitystä ei lähetetty aikataulusyistä lausuntokierrokselle.

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Liite. Lain liitteen verotaulukossa säädetään polttoaineista valmisteverona suoritettavasta energiasisältö- ja hiilidioksidiverosta sekä huoltovarmuusmaksusta. Verotaulukkoon tehtäisiin kevyelle ja raskaalle polttoöljylle, biopolttoöljylle sekä nestekaasulle lämmityspolttoaineiden energiasisältö- ja hiilidioksidiveron korotuksesta johtuvat yksikköveron muutokset.

Liite. Liitteen molempia verotaulukoita muutettaisiin. Lämmityspolttoaineiden veronkorotuksista säädetään liitteen verotaulukossa 1, johon tehtäisiin ehdotettuja veron korotuksia vastaavat muutokset. Verotaulukkoa 2 muutettaisiin mäntyöljyn osalta siten, että sen veroa korotettaisiin raskasta polttoöljyä vastaavasti 1,81 sentillä kilolta.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2018 alusta.

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) liite, sellaisena kuin se on laissa 1176/2016, seuraavasti:

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

VEROTAULUKKO

Tuote	Tuote-	Energiasisältö-vero	Hiilidioksidi-vero	Huolto-	Yhteensä
	ryhmä			varmuus-
				maksu
Moottoribensiini snt/l	10	52,19	17,38	0,68	70,25
Pienmoottoribensiini snt/l	11	32,19	17,38	0,68	50,25
Bioetanoli snt/l	20	34,25	11,40	0,68	46,33
Bioetanoli R snt/l	21	34,25	5,70	0,68	40,63
Bioetanoli T snt/l	22	34,25	0,00	0,68	34,93
MTBE snt/l	23	42,41	14,12	0,68	57,21
MTBE R snt/l	24	42,41	12,56	0,68	55,65
MTBE T snt/l	25	42,41	11,01	0,68	54,10
TAME snt/l	26	45,67	15,20	0,68	61,55
TAME R snt/l	27	45,67	13,84	0,68	60,19
TAME T snt/l	28	45,67	12,47	0,68	58,82
ETBE snt/l	29	44,04	14,66	0,68	59,38
ETBE R snt/l	30	44,04	11,95	0,68	56,67
ETBE T snt/l	31	44,04	9,24	0,68	53,96
TAEE snt/l	32	47,30	15,75	0,68	63,73
TAEE R snt/l	33	47,30	13,46	0,68	61,44
TAEE T snt/l	34	47,30	11,18	0,68	59,16
Biobensiini snt/l	38	52,19	17,38	0,68	70,25
Biobensiini R snt/l	39	52,19	8,69	0,68	61,56
Biobensiini T snt/l	40	52,19	0,00	0,68	52,87
Etanolidiesel snt/l	47	15,18	11,65	0,35	27,18
Etanolidiesel snt/l R	48	15,18	6,40	0,35	21,93
Etanolidiesel snt/l T	49	15,18	1,15	0,35	16,68
Dieselöljy snt/l	50	32,77	19,90	0,35	53,02
Dieselöljy para snt/l	51	25,95	18,79	0,35	45,09
Biodieselöljy snt/l	52	30,04	18,24	0,35	48,63
Biodieselöljy R snt/l	53	30,04	9,12	0,35	39,51
Biodieselöljy T snt/l	54	30,04	0,00	0,35	30,39
Biodieselöljy P snt/l	55	25,95	18,79	0,35	45,09
Biodieselöljy P R snt/l	56	25,95	9,40	0,35	35,70
Biodieselöljy P T snt/l	57	25,95	0,00	0,35	26,30
Kevyt polttoöljy snt/l	60	10,15	16,54	0,35	27,04
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l	61	7,50	16,54	0,35	24,39
Biopolttoöljy snt/l	62	7,50	16,54	0,35	24,39
Biopolttoöljy R snt/l	63	7,50	8,27	0,35	16,12
Biopolttoöljy T snt/l	64	7,50	0,00	0,35	7,85
Raskas polttoöljy snt/kg	71	8,56	20,08	0,28	28,92
Lentopetroli snt/l	81	56,76	19,24	0,35	76,35
Lentobensiini snt/l	91	51,70	17,21	0,68	69,59
Metanoli snt/l	100	26,10	8,69	0,68	35,47
Metanoli R snt/l	101	26,10	4,34	0,68	31,12
Metanoli T snt/l	102	26,10	0,00	0,68	26,78
Nestekaasu snt/kg	110	9,58	18,74	0,11	28,43
Bionestekaasu snt/kg	111	9,58	18,74	0,11	28,43
Bionestekaasu R snt/kg	112	9,58	9,37	0,11	19,06
Bionestekaasu T snt/kg	113	9,58	0,00	0,11	9,69

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) liitteen verotaulukot 1 ja 2, sellaisina kuin ne ovat laissa 1177/2016, seuraavasti:

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

VEROTAULUKKO 1

Tuote	Tuote-	Energiasisältö-	Hiilidioksidi-	Huolto-	Yhteensä
	ryhmä	vero	vero	varmuus-
				maksu
Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet euroa/t	1	53,13	149,56	1,18	203,87
Maakaasu, euroa/MWh	2	7,50	12,28	0,084	19,864

VEROTAULUKKO 2

Tuote	Tuote-	Energia-	Huolto-	Yhteensä
	ryhmä	vero	varmuus-
			maksu
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I	1	2,24	0,013	2,253
— veroluokka II	2	0,69	0,013	0,703
Mäntyöljy snt/kg	3	28,92	0,00	28,92
Polttoturve euroa/MWh	4	1,90	0,00	1,90

Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2017

Pääministeri
Juha Sipilä

Valtiovarainministeri
Petteri Orpo