HE 2/2017
Hallituksen esitys eduskunnalle laajakaistarakentamisen tukea haja-asutusalueilla koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettua lakia muutettavaksi siten, että tuen myöntämistä ei tulevissa hankkeissa rajattaisi ainoastaan niille alueille, jotka ovat väestötiheydeltään sellaisia, että enintään 5,4 prosenttia asuu yhtä harvaan tai harvemmin asutulla alueella.

Lakia ehdotetaan muutettavaksi lisäksi siten, että hankkeiden tukikelpoista osaa laajennettaisiin pienentämällä sitä tilaajayhteyden osaa, johon kohdistuvat kustannukset eivät ole tukikelpoisia nykyisestä kahden kilometrin etäisyydestä 100 metrin etäisyydeksi käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että sallittaisiin muun julkisen tuen vastaanottaminen ja laajennettaisiin mahdollisuutta maksaa laajakaistarakentamisen tuesta 50 prosenttia heti tukipäätöksen tekemisen jälkeen kaikkiin niihin vireillä oleviin hankkeisiin, joille Viestintävirasto ei vielä ole maksanut valtion tukea.

Maakuntauudistuksen myötä maakuntien liittojen toiminta tulee loppumaan vuoden 2018 lopussa. Maakuntien liitot ovat osallistuneet laajakaistatukilain kolmivaiheisen tuen myöntämisprosessin kahteen ensimmäiseen vaiheeseen. Maakuntien liittoja koskevat säännökset ehdotetaan muutettavaksi määräaikaisiksi siten, että niitä sovellettaisiin vuoden 2018 loppuun. Samalla lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan tukihakemus Viestintävirastolle on tehtävä viimeistään 31.12.2018.

Esityksen tavoitteena on helpottaa tuettujen laajakaistahankkeiden rahoitusta ja siten lisätä teleyritysten kiinnostusta osallistua laajakaistahankkeeseen.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Perustelut

1 Nykytila

Johdanto

Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettu laki (1186/2009, jäljempänä laajakaistatukilaki) tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010. Haja-asutusalueilla laajakaistaverkkoja rakennetaan osaksi julkisella tuella. Laajakaistatukilaki sisältää säännökset siitä, miten ja millä edellytyksin valtion tukea voidaan myöntää laajakaistarakentamiseen haja-asutusalueilla.

Valtion tuet kohdistuvat alueille, joille ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa investoida kiinteän verkon rakentamiseen alhaisen tilaajamäärän ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Tästä johtuen laajakaistahankkeita toteuttavilla teleyrityksillä on haasteita liiketoiminnan käynnistämisessä, riittävän rahoituksen saamisessa investointien toteuttamiseksi sekä liiketoiminnan kannattavuuden varmistamisessa investointien jälkeisten rahoituskulujen hoitamiseksi. Lisäksi laissa määritellyt kustannusten tukikelpoisuutta rajoittavat kriteerit vaikeuttavat tuen hyödyntämistä ja aiheuttavat turhaa hallinnollista taakkaa niin tuensaajille kuin Viestintävirastolle.

Pääministeri Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaan tavoitteena on luoda Suomeen suotuisa toimintaympäristö digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille. Digitalisaatio on hallitusohjelman läpileikkaava teema. Lisäksi tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen.

Laajakaistahankkeiden julkisiin tukiin on varattu noin 135 miljoonaa euroa, josta 69,5 miljoonaa tulee valtiolta, noin 25 miljoonaa Euroopan unionin Manner-Suomen maaseutuohjelmasta eli EU:n maaseuturahastosta ja noin 40 miljoonaa euroa kunnilta. Teleyritykset maksavat hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään kolmanneksen.

Toukokuun 2016 loppuun mennessä valtion tukea laajakaistahankkeille on myönnetty yhteensä 49,2 miljoonaa euroa. Maksettuja tukia näistä on 28,2 miljoonaa euroa. 23,7 miljoonaa euroa valtion tukia on vielä myöntämättä. Myönnettyjä valtion tukia, jotka odottavat edelleen maksua, on noin 17,5 miljoonaa euroa. EU:n maaseuturahaston kautta ei ole ollut mahdollista myöntää tukea laajakaistatukilain puitteissa vuoden 2014 jälkeen, joten 1.1.2015 alkaen tämän lain nojalla myönnettyä laajakaistatukea on myönnetty ainoastaan valtiolta ja kunnista.

Viestintävirasto on myöntänyt vuoden 2016 loppuun mennessä laajakaistahankkeille maakuntakohtaisesti tukea seuraavasti: Lappi 13,9 miljoonaa euroa, Kainuu 8,5 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaa 8,0 miljoonaa euroa, Pohjois-Savo 5,4 miljoonaa euroa. Muihin maakuntiin tukea on myönnetty 13,4 miljoonaa euroa.

Maakuntakohtaisesti tukea on maksettu 2016 vuoden loppuun mennessä seuraavasti: Lappi 9,2 miljoonaa euroa, Kainuu 7,3 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaa 3,6 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savo 2,3 miljoonaa euroa. Muihin maakuntiin Viestintävirasto on maksanut tukea 6,9 miljoonaa euroa.

Vireillä olevia tukihakemuksia Viestintävirastossa on vuoden 2016 lopussa seuraavasti: Keski-Suomi 6,3 miljoonaa euroa, Kainuu 2,7 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaa 1,0 miljoonaa euroa, Etelä-Savo 559 tuhatta euroa ja Pohjois-Savo 387 tuhatta euroa. Muista maakunnista ei ole tukihakemuksia tällä hetkellä vireillä.

Tuetuissa hankkeissa valokuitusaatavuus on rakennettu yli 70 000 käyttäjälle, joista yli puolet on tukikelpoisella alueella. Tuettuja hankkeita oli vuoden 2016 lopussa yli 150. Osa hankkeista kattoi koko kunnan ja osa pienemmän osan kunnasta. Hankkeen yhteydessä oli rakennettu valokuituverkkoa vuoden 2015 loppuun mennessä yli 17 000 kilometriä.

Kuntien maksuosuus haja-asutusalueiden laajakaistahankkeessa on 8 prosenttia, 22 prosenttia tai 33 prosenttia. Kunnista, joiden maksuosuus on 8 prosenttia, on säädetty 15.4.2010 voimaan tulleella kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeessa annetulla valtioneuvoston asetuksella (240/2010). 22 prosentin maksuosuuden kunnista on puolestaan säädetty 2.6.2010 voimaan tulleella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella (455/2010).

Kuntia, joiden maksuosuus on 8 prosenttia, ovat seuraavat 41 kuntaa:

Enontekiö, Halsua, Hartola, Hyrynsalmi, Ilomantsi, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kivijärvi, Kolari, Kuhmo, Kuhmoinen, Lavia, Luhanka, Multia, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Pielavesi, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Puumala, Ranua, Rautavaara, Ristijärvi, Salla, Savukoski, Siikainen, Siikalatva, Sodankylä, Sotkamo, Suomenniemi, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervola, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Yli-Ii, Ylitornio.

Kuntia, joiden maksuosuus on 22 prosenttia, ovat seuraavat 59 kuntaa:

Heinävesi, Hirvensalmi, Honkajoki, Isojoki, Joutsa, Juuka, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Karstula, Keitele, Kerimäki, Kesälahti, Kiuruvesi, Kuhmalahti, Kustavi, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Mäntyharju, Nurmes, Padasjoki, Paltamo, Perho, Pertunmaa, Pihtipudas, Pomarkku, Punkaharju, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Rantasalmi, Rautalampi, Ristiina, Rovaniemi, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Sievi, Siikajoki, Simo, Soini, Sonkajärvi, Sulkava, Sysmä, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Valtimo, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Viitasaari, Ähtäri.

Muissa kunnissa maksuosuus 33 prosenttia.

Kuntaliitokset eivät vaikuta kunnan maksuosuuteen. Kuntaliitoksessa syntyvän ison kunnan osiin sovelletaan alkuperäisten kuntien maksuluokkia.

Liikenne- ja viestintäministeriö teetätti vuonna 2015 selvityksen sähköverkkoyhtiöiden valokuituinvestoinneista Ruotsissa Sen mukaan valtaosan Ruotsin kuituliittymistä tarjoaa kunnallinen yhtiö, joista noin puolet ovat sähköyhtiöiden tytäryhtiöitä. Ruotsissa kuntien rooli kuiturakentamisessa on perinteisesti ollut suomalaisia kuntia isompi ja kuituverkon sisällyttäminen sähköyhtiön reguloituun tuottopohjaan on mahdollista. Erilaisten olosuhteiden vuoksi Ruotsin ja Suomen valokuitumarkkinat eivät ole vertailukelpoisia. Ruotsin valtiontukihankkeessa on käytetty 775 milj. SEK eli 88,4 milj.EUR rahoitusta. Lisäksi Ruotsissa on EU:n maatalousrahaston tukiohjelma maaseutu- ja haja-asutusalueille, jossa tuetaan kuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen investointeja yhteisrahoitusjärjestelmällä.

Euroopan komissio on tiedonannossaan vuonna 2009 antanut ensimmäisen kerran suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen rakentamiseen (Euroopan unionin virallinen lehti C 235, 30 päivänä syyskuuta 2009). Tiedonannossa määriteltiin periaatteet ja ehdot laajakaistarakentamista koskevan julkisen tuen käytölle jäsenmaissa. Vuonna 2013 komissio antoi uutena tiedonantona EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (Euroopan unionin virallinen lehti C 25, 26 päivänä tammikuuta 2013, jäljempänä vuoden 2013 tiedonanto). Vuoden 2013 tiedonannon tarkoituksena on ollut virtaviivaistaa julkisen tuen avulla rakennettavien laajakaistahankkeiden edellytyksiä. Julkisen tuen pääperiaatteet pysyivät samoina kuin vuonna 2009, mutta laajakaistarakentamista koskevia suuntaviivoja selvennettiin ja täsmennettiin. Komission vuoden 2013 tiedonanto edellytti muutoksia Suomen laajakaistatukilakiin. Komissio hyväksyi päätöksessään (C (2014) 1173 lopullinen) esitetyt muutokset Suomen laajakaistatukiohjelmaan ja katsoi niiden olevan Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa asetettujen vaatimusten mukaiset.

Valtiontalouden tarkastusvirasto suoritti vuosina 2014 – 2016 tuloksellisuustarkastuksen laajakaistarakentamisen tukemisesta. Tarkastuksessa selvitettiin, miten hankkeelle asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten tavoitteiden saavuttamista on seurattu. Tarkastusraportissa suositellaan, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa, onko hankkeiden yhteydessä syntynyt taloudellisesti kohtuuttomia menetyksiä tai vastuita tahoille, joille niitä ei ole alun perin tarkoitettu. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on helpottaa hankkeiden toteuttamista muun muassa sallimalla entistä useammalle vanhalle laajakaistahankkeelle kunnan ja muiden julkisten tahojen lisätukia muun muassa takausten ja edullisten lainaehtojen muodossa.

Tukikelpoinen alue

Tukea voidaan myöntää vain tietyn väestötiheyden alittavalle maantieteelliselle alueelle eli niin sanottujen punaisten ympyröiden alueen ulkopuolelle rakennettavaan verkkoon. Lain 3 §:ssä määritellään tukikelpoiseksi alueeksi se maantieteellinen alue, joka on väestötiheydeltään sellainen, että enintään 5,4 prosenttia Suomen väestöstä asuu yhtä harvaan tai harvemmin asutulla alueella. Alueelle sijoittuu noin 130 000 kotitaloutta. Tukikelpoisista alueista on julkaistu kartta laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista annetulla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella (246/2010).

Maakuntien liittojen tehtävät

Valtion tuen myöntämisprosessi on kolmivaiheinen. Maakunnan liiton osallistumista ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen on pidetty välttämättömänä, koska se edustaa alueellisten ja paikallisten olojen parasta asiantuntemusta. Lopullisen päätöksen tukikelpoisten kustannusten korvaamisesta yksittäisessä hankkeessa tekee puolestaan Viestintävirasto. Maakunnan liiton tehtävistä säädetään laajakaistatukilain 4–6 ja 6 a §:ssä. Lain mukaan maakunnan liiton tehtävänä on laatia maakunnallinen hankeohjelma yhteistyössä kuntien ja valtion viranomaisten kanssa. Hankeohjelmassa linjataan kaikki maakunnan tukikelpoiset laajakaistahankkeet. Hankeohjelman laatimisessa keskeistä on viestintäverkkoihin liittyvän teknisen osaamisen sijasta maakunnan alueen paikallistuntemus, nykytilan analyysi sekä alueen tulevaisuuden väestökehityksen näkymien hahmottaminen. Lisäksi maakuntien velvollisuutena on julistaa maakunnalle myönnetty valtion tuki haettavaksi tarkoituksenmukaisin väliajoin. Maakunnan liiton tehtävänä on arvioida tuen hakijoiden teknis-taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseen ja valita kullekin hankkeelle toteuttaja, joka voi tämän jälkeen hakea tukea Viestintävirastolta.

Tukihakemus Viestintävirastolle

Laajakaistatukilailla ei tällä hetkellä rajoiteta erilaisten julkista tukea sisältävien rahoitusinstrumenttien käyttöä, kunhan niihin sisältyvä julkinen tuki täyttää lain 8 §:n 4 momentin säädetyt edellytykset tukien kumuloitumisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lainatakaukset, joiden arvo voi olla jopa 100 prosenttia lainan määrästä, ovat sallittuja. Lain 7 §:n 2 momentin mukaan tukihakemuksessa on oltava hakijan selvitys siitä, mitä muuta julkista tukea hän on saanut hankkeeseen. Julkisella tuella tarkoitetaan tällöin Euroopan unionin, valtion tai muun julkisyhteisön myöntämää rahoitusta tai muuta vastaavaa etuutta.

Tätä sovelletaan kuitenkin ainoastaan niihin hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi 12.11.2012 jälkeen. Tätä ennen aloitettujen hankkeiden tukihakemuksessa on oltava hakijan vakuutus siitä, ettei hän ole saanut hankkeeseen päällekkäistä tukea valtion viranomaisilta.

Laajakaistatukilaissa ei säädetä siitä, missä määräajassa hakemus on tehtävä Viestintävirastoon. Komission 14.12.2015 annetulla päätöksellä C(2015) 9353, joka koski muutoksia ohjelmaan, jolla tuetaan nopean laajakaistainfrastruktuurin kehittämistä Suomen haja-asutusalueilla, hyväksyttiin tukiohjelman keston pidentäminen vuoden 2019 loppuun, johon mennessä valtion tuki on maksettava.

Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Julkisen tuen osuutta hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on rajoitettu. Julkisella tuella tarkoitetaan laissa Euroopan unionin, valtion tai muun julkisyhteisön myöntämää avustusta tai muuta etuutta, jonka arvo on rahana määriteltävissä. Lain 8 §:n 4 momentin mukaan tukea ei voida myöntää siltä osin kuin julkisen tuen osuus hankkeen tukikelpoisista kustannuksista ylittää komission hyväksymän tuen enimmäismäärän. Komission 7.9.2012 annetulla päätöksellä C(2012) 6182 hyväksyttiin tuki-intensiteetin korotus aiemmasta 66 prosentista nykyiseen 90 prosenttiin. Tuki-intensiteetin korotusta koskevan komission päätöstä toteuttavan kansallisen siirtymäsäännöksen mukaan tuki-intensiteetin korotusta sovelletaan kuitenkin ainoastaan hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistetaan haettavaksi lain voimaantulon 12.11.2012 jälkeen.

Tukikelpoiset kustannukset

Laajakaistatukilain 11 §:ssä määritellään tukikelpoiset kustannukset. Sen 1 momentin 3 kohdan mukaan tukikelpoisia ovat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa.

Laajakaistatukilain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta, eivät ole tukikelpoisia. Vuonna 2014 laaditun selvityksen mukaan tilaajajohdon osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista on arviolta 120 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan tällä summalla saavutettaisiin noin 60 000 asunnon peittoalue. Todellinen peittoalue ja sitä myötä todelliset kustannukset asettuisivat kuitenkin tätä alemmaksi.

Tuen maksamisen erityiset edellytykset

Osa tuesta voidaan tuen hakijan hakemuksesta maksaa etukäteen. Lain 13 §:n 1 momentin mukaan tuen hakijan hakemuksesta hänelle myönnetystä valtion tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty. Säännöstä ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen 12.11.2012. Tuen osan maksaminen etukäteen ennen verkon valmistumista helpottaa erityisesti pienten ja juuri aloittavien yritysten kykyä rahoittaa laajakaistahankkeita.

Pykälän 2 momentin mukaan Viestintävirasto voi päättää, että tuki maksetaan hakemuksen tekemiselle tukipäätöksessä annetun määräajan jälkeen tehdystä hakemuksesta, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tuen hakijan tulee esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen. Lisäksi edellytyksenä on, että hakemus ei ole viivästynyt olennaisesti, maksamisen hakeminen viivästyneenä ei ole vaikuttanut hankkeen toteutukseen, viivästyminen ei vaikeuta hankkeen toteutumista eikä maksaminen vaikuta hakijoiden tasapuoliseen kohteluun.

Maksun hakemiselle ei tällä hetkellä ole määritelty laissa määräaikaa, vaan Viestintävirasto on määritellyt sen tapauskohtaisesti tukipäätöksissään.

EU:n valtiontukia koskevat puitteet määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artikloissa. Valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, mutta sopimuksessa määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Pääsääntöisesti 107 artiklan mukaiset tuet tulee hyväksyttää komissiossa ennen täytäntöönpanoa. Tämä ei kuitenkaan koske vähäisiä muutoksia, joiden osalta uutta komission päätöstä ei tarvita.

2 Ehdotetut muutokset

2.1 Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta

Tukikelpoinen alue

Voimassaolevan lain 3 §:n mukaan tukikelpoisella alueella tarkoitetaan maantieteellistä aluetta, joka on väestötiheydeltään sellainen, että enintään 5,4 prosenttia Suomen väestöstä asuu yhtä harvaan tai harvemmin asutulla alueella. Lain nojalla annetulla laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetussa laissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (246/2010) julkaistaan kartta tukikelpoisista alueista. 3 §:ää ja sen nojalla annettua asetusta esitetään kumottavaksi. Muutos koskisi vain hankkeita, joihin liittyvää tukea maakunnan liitto ei ole julistanut haettavaksi ennen tämän lain voimaantuloa. Tämänhetkinen rajoitus rajaa tuen ulkopuolelle sellaisia alueita, joille ei kuitenkaan kaupallisesti ole tarjolla nopeaa laajakaistaa. Punaiset alueet on määritetty jo vuonna 2009, minkä jälkeen väestön sijainnissa on tapahtunut muutoksia ja väestökehitys on joillain alueilla ollut laskevaa. Nopea laajakaista, joka mahdollistaa vähintään 100 Mbit/s -tiedonsiirron on tarjolla vain noin 52 prosenttiin Suomen kotitalouksista. Nopean laajakaistan saatavuus ei siten ole kehittynyt kaupallisin perustein niin nopeasti kuin mitä hanketta valmisteltaessa odotettiin.

Ehdotettu muutos lisäisi tuen osuutta verkon rakentamiskustannuksista. Tämä vähentäisi teleyrityksen oman tai vieraan pääoman tarvetta. Punaisten alueiden poistamisen seurauksena tukikelpoisten tilaajien määrä kasvaisi 287 000 kotitaloudella tai yrityksen toimipisteellä. Tämän jälkeen tukikelpoisilla alueilla sijaitsisi noin 14 prosenttia Suomen kotitalouksista tai yritysten toimipisteistä.

Ennen lain voimaantuloa Viestintäviraston tarkoituksena on käynnistää esitettyjen muutosten mukaiset markkina-analyysit kilpailutettavista hankkeista.

Maakuntien liittojen tehtävät

Maakuntien liittoja koskevia 4–6 ja 6 a §:iä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaiseksi siten, että ne olisivat voimassa vuoden 2018 loppuun. Pykälien muuttaminen määräaikaiseksi johtuu siitä, että maakuntauudistuksen myötä maakuntien liittojen toiminta tulee loppumaan 31.12.2018. Ehdotus on yhteensopiva ehdotuksen kanssa, että tukihakemus Viestintävirastolle on tehtävä viimeistään 31.12.2018. Maakunnan liiton tehtävät valtion tuen myöntämisprosessissa sijoittuvat vaiheisiin, jotka tapahtuvat ennen tukihakemuksen tekemistä Viestintävirastolle.

Lain 7 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jonka mukaan tukihakemus olisi tehtävä Viestintävirastolle viimeistään 31.12.2018. Muutos selkiyttäisi tukihakemuksen tekemisen aikataulua, sillä komission päätöksen C(2015) 9353 mukaan tuen maksaminen lopetetaan vuoden 2019 loppuun.

Tukikelpoiset kustannukset

Lain 11 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Koska laista esitetään poistettavaksi tukikelpoisen alueen määritelmää, on 11 §:n 1 momentin 3 kohdan sanamuotoa tarkoituksenmukaista muuttaa. Kohtaa esitetään muutettavaksi siten, että tukikelpoisia kustannuksia olisivat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa. Muutos on tekninen, eikä se muuttaisi voimassa olevia kriteereitä, joilla kustannusten välttämättömyyttä arvioidaan.

Lain 11 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia eivät ole kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään kahden kilometrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukikelpoista osaa laajennettaisiin pienentämällä tukikelpoisten kustannusten rajoittamista nykyisestä kahden kilometrin etäisyydestä 100 metrin etäisyydeksi käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta. Muutosta sovellettaisiin hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto julistaa haettavaksi vasta lain voimaantulon jälkeen.

Nykytilanteessa tukikelpoiset kustannukset tilaajayhteyden osalta eroavat merkittävästi riippuen siitä, onko hankkeelle myönnetty rahoitusta laajakaistahankkeesta vai Manner-Suomen maaseutuohjelmasta niin sanottuna kyläverkkotukena. Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpiteestä M07 Paikalliset laajakaistainvestoinnit rahoitettavien kyläverkkohankkeiden osalta lähtökohtana on, että tilaajayhteyden kustannukset ovat tukikelpoisia pois lukien laajakaistapalvelun käyttäjän hankkima tilaajaliittymä. Laajakaistatukilain nykyisten säännösten mukaan tukikelvottomien kustannusten osuus on noin 50–60 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Noin puolet tukikelvottomista kustannuksista aiheutuu tilaajayhteyteen tehtävästä kahden kilometrin vähennyksestä. Kuiturakentamisen hinta on Valtiontalouden tarkastusviraston 5.4.2016 julkaiseman tarkastuskertomuksen mukaan keskimäärin noin 8,60 euroa metriltä. Keskimääräinen tilaajaliittymän pituus toteutuneissa hankkeissa on ollut noin 360 metriä. Tästä seuraa, että 2 kilometrin tukikelvottoman osuuden lyheneminen 100 metriin lisää keskimääräistä liittymäkohtaista julkista tukea (66 prosenttia) noin 1475 eurolla (8,6x260x0,66). Rakentamiskustannusten tukikelvottomuus viimeisen kahden kilometrin osalta nostaa teleyritysten investointikustannuksia ja vaikuttaa sitä kautta suoraan tilaajille tarjottavien liittymien hintaan. Liittymien korkeat hinnat puolestaan vaikuttavat liittymien kysyntään ja laajakaistaverkkojen investointien kannattavuuteen.

Tuen maksamisen erityiset edellytykset

13 §:n 2 momentin mukaan Viestintävirasto voi päättää tuen maksamisesta tukipäätöksessä asetetun määräajan jälkeen. Koska valtion tuki tulee maksaa loppuun vuoden 2019 loppuun mennessä, on perusteltua muuttaa määräaikaiseksi mahdollisuus hakea maksua määräajan jälkeen. Tämä varmistaisi sen, että Viestintävirastolle jää riittävästi aikaa maksaa tuet ajallaan ennen vuoden 2019 loppua. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se olisi voimassa 30.6.2019 asti.

Tuen maksamista koskevalle hakemukselle ei laissa ole säädetty määräaikaa, vaan Viestintävirasto on sisällyttänyt määräajan tekemäänsä tukipäätökseen. Laajakaistatukilain mukaista valtion tukea voidaan maksaa vuoden 2019 loppuun saakka. Selkeyden ja maksujen oikea-aikaisuuden takaamiseksi pykälään esitetään lisättäväksi uusi 4 momentti, jonka mukaan maksun hakemiselle asetettaisiin määräajaksi 30.6.2019. Määräaika rajoittaisi myös lain 3 §:n 2 mukaista maksun hakemista tukipäätöksessä asetetun määräajan jälkeen, jotta Viestintävirastolle jää riittävästi aikaa maksaa tuet ajallaan.

2.2 Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Tukihakemus Viestintävirastolle

Lain 7 §:n 2 momentti ei tällä hetkellä rajoita erilaisten julkista tukea sisältävien rahoitusinstrumenttien käyttöä, kunhan niihin sisältyvä julkinen tuki täyttää lain 8 §:n 4 momentin säädetyt edellytykset tukien kumuloitumisesta. Tämä koskee kuitenkin vain niitä hankkeita, joihin liittyvän julkisen tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi 12.11.2012 jälkeen. Muutoksella saatettaisiin hankkeet yhdenvertaiseen asemaan riippumatta siitä, milloin ne on käynnistetty. Lain voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotettua tuki-intensiteettiä voitaisiin soveltaa sen nykyisen soveltamisalan lisäksi kaikkiin hankkeisiin, joille Viestintävirasto ei ole vielä maksanut tukea. Muutoksella asetettaisiin hankkeet samaan asemaan kuin hankkeet, joiden osalta maakunnan liitto on julistanut tuen haettavaksi 12.11.2012 jälkeen.

Tuen myöntämisen yleiset edellytykset

Lain 8 § 4 momentin mukaan tukea ei voida myöntää siltä osin kuin julkisen tuen osuus hankkeesta ylittää komission hyväksymän tuen enimmäismäärän. Komission hyväksymä tuen enimmäismäärä on 90 prosenttia. Säännöstä kuitenkin sovelletaan lain siirtymäsäännöksen mukaan ainoastaan niihin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki julistetaan haettavaksi lain voimaantulon 12.11.2012 jälkeen. Tätä ennen käynnistyneiden hankkeiden osalta sovelletaan alempaa tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka oli 90 prosentin sijasta 66 prosenttia. Lain voimaantulosäännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotettua tuki-intensiteettiä voitaisiin soveltaa sen nykyisen soveltamisalan lisäksi kaikkiin vireille tulleisiin hankkeisiin, joille Viestintävirasto ei ole vielä maksanut tukea.

Vuonna 2012 tehdyn lakimuutoksen jälkeen laajakaistahankkeiden rahoitukseen on sovellettu eri sääntöjä sen perusteella, milloin maakunnan liitto on julistanut kyseisen hankealueen tuen haettavaksi. Tuensaajien kohtaamien rahoitusvaikeuksien johdosta on edelleenkin vireillä sellaisia tukihakemuksia, joihin tulee sovellettavaksi ennen 12.11.2012 voimassa olleet säännökset. Tuki-intensiteetin nostolla ja tuki-instrumenteilla helpotettaisiin hankkeiden rahoituksen järjestymistä ja sitä kautta laajakaistaverkkojen valmistumista ja asetettaisiin hankkeet samaan asemaan kuin hankkeet, joiden osalta maakunnan liitto on julistanut tuen haettavaksi 12.11.2012 jälkeen.

Tuen maksamisen erityiset edellytykset

Lain 13 §:n 1 momentin mukaan tuesta voidaan maksaa 50 prosenttia sen jälkeen, kun tukipäätös on tehty, jos tuen hakija hakee tätä. Säännöstä kuitenkin sovelletaan muutoslain voimaantulosäännöksen mukaan ainoastaan niihin hankkeisiin, joihin liittyvä tuki on julistettu haettavaksi lain voimaantulon 12.11.2012 jälkeen. Lain voimaantulosäännöstö ehdotetaan muutettavan siten, että momenttia voitaisiin soveltaa sen nykyisen soveltamisalan lisäksi sellaisiin hankkeisiin, joihin liittyvää tukea Viestintävirasto ei vielä ole maksanut.

Erityisesti pienten ja juuri aloittaneiden yritysten on vaikea rahoittaa tuettujen verkkojen rakentamista silloin, kun valtion tuki maksetaan vasta tuetun verkon rakentamisen jälkeen. Tarvittavan lainarahoituksen saamisessa on usein myös ongelmia, sillä uudella aloittavalla yrityksellä ei ole lainarahoitukseen tarvittavia vakuuksia. Tuen osan maksaminen etukäteen ennen verkon valmistumista helpottaisi erityisesti pienten ja juuri aloittavien yritysten kykyä rahoittaa laajakaistahankkeiden rakentamista ja asettaisi hankkeet samaan asemaan kuin hankkeet, joiden osalta maakunnan liitto on julistanut tuen haettavaksi 12.11.2012 jälkeen.

Laajakaistarakentamisen tukea haja-asutusalueilla koskevaan lainsäädäntöön esitettävät muutokset ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä eikä niitä voida pitää vähäistä suurempina. Näin ollen ehdotetut muutokset eivät edellytä muutoksia komission Suomen laajakaistatukea koskevaan päätökseen C(2015) 9353. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut esitettävistä muutoksista ja tästä tulkinnasta komissiolle 12.1.2017 lähetetyllä kirjeellä.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksellä pyritään edistämään tuettujen laajakaistaverkkojen rakentamista lisäämällä julkisen tuen osuutta hankkeen kokonaiskustannuksista sekä sallimalla entistä useammalle laajakaistahankkeelle kunnan ja muiden julkisten tahojen lisätukia muun muassa takausten ja edullisten lainaehtojen muodossa.

Uusissa hankkeissa muutokset lisäävät selvästi tuen kiinnostavuutta, sillä suurempi osa investointikustannuksista on tukikelpoisia. Muutokset laskevat tuen saajan maksettavaksi jääviä rakentamiskustannuksia ja mahdollistavat edullisemmat liityntämaksut, minkä odotetaan lisäävän kysyntää ja myös sen kautta parantavan hankkeiden kannattavuutta. Muutos lyhentää hankkeiden takaisinmaksuaikaa ja siten luo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle pidemmällä aikavälillä.

Muutokset vähentävät sekä tuen hakijoiden että Viestintäviraston hallinnollista taakkaa, sillä myöntämisprosessi ja esimerkiksi verkon tukikelpoisuuden analyysi yksinkertaistuu muutoksen myötä. Viestintäviraston henkilöstöresursseihin muutos ei kuitenkaan vaikuta, sillä se edellyttää muun muassa uusien markkina-analyysien tekemistä. Muutokset kuitenkin yksinkertaistavat markkina-analyysien tekemistä ja helpottavat tuki- ja maksatuspäätösten laatimista yksinkertaisempien sääntöjen myötä. Ehdotetut muutokset myös edistävät digitalisaatiota, sillä ne lisäävät mahdollisuutta hyödyntää laajakaistatukea ja täten tekevät laajakaistarakentamisesta houkuttelevampaa.

Esitys ei aiheuta muutoksia laajakaistatukiohjelmassa valtion budjetista maksettavan tuen määrään. Tavoitteena on varmistaa, että mahdollisimman suuri osa vielä käyttämättömästä valtion tuesta saadaan myönnettyä ja maksettua vuoden 2019 loppuun mennessä. Voimassaolevat valtion ja kuntien maksuosuudet säilyisivät ennallaan. Hankekohtaisesti kunnan ja valtion maksettavaksi tuleva tuki kuitenkin kasvaa tukikelpoisten kustannusten noustessa. Yksittäisiltä kunnilta vaaditaan suurempaa tukirahoitusta kuin aiemmin, mikä saattaa vähentää tai jopa estää joidenkin kuntien halukkuuden sitoutua omaan osuuteensa. Tuki-intensiteetin korotus ei pakota kuntia lisärahoitukseen, vaan ainoastaan tekee sen mahdolliseksi.

Maakuntien liittojen kannalta muutokset tarkoittavat sitä, että maakunnat voivat määritellä hankealueet yhdessä halukkaiden kuntien kanssa uudelleen. Uusien hankealueiden määrittely vaikuttaa alueille vaadittavaan Viestintäviraston markkina-analyysiin, maakuntien liiton järjestämään tuen saajan kilpailutukseen sekä teleyrityksen tuen hakemiseen.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä virkatyönä. Esityksestä järjestettiin kuulemistilaisuus 25.11.2016, johon osallistui maakuntien, teleyritysten ja järjestöjen edustajia. Esityksestä on pyydetty lausunnot teleyrityksiltä ja muilta keskeisiltä alan toimijoilta. Lausuntoa pyydettiin myös keskeisiltä viranomaisilta sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta. Esitys oli saatavilla lausuntoajan myös ministeriön internetsivuilla, joten kaikki halukkaat saivat mahdollisuuden lausua hallituksen esityksestä.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaanotti lausuntokierroksen aikana hallituksen esitysluonnoksesta 54 lausuntoa. Lisäksi 11 vastaajaa ilmoitti, ettei niillä ole lausuttavaa tai huomautettavaa asiassa. Lähes kaikissa lausunnoissa kannatettiin esityksen peruslähtökohtia.

Useassa lausunnossa toivottiin laajakaistahankkeen jatkamista vuoteen 2025 asti. Komission päätöksen mukaisesti tukien maksaminen tulee kuitenkin päättää vuonna 2019.

Monissa lausunnoissa ehdotettiin mustien pisteiden määritelmän muuttamista. Muutoksen vaarana olisi kilpailun vääristyminen ja kaupalliselta pohjalta tapahtuvan rakentamisen häiriintyminen. Muutos edellyttäisi lisäksi komission Suomelle hyväksyvän tukiohjelman muuttamista, mikä prosessina viivyttäisi kaikkien esitettävien muutosten voimaansaattamista tarpeettomasti.

Lisäksi useissa lausunnoissa esitettiin etenkin ympärivuotisesti asuttujen vapaa-ajan asuntojen lisäämistä tuen piiriin. Muutos lisäisi tukikelpoisia kustannuksia ja julkisen tuen menekkiä. Muutos ei valtiontaloudellisista syistä ole tarkoituksenmukainen, eikä esitystä tältä osin ole muutettu.

Muutamassa saadussa lausunnossa esitettiin kunnan sataprosenttisen takauksen ja tuki-intensiteetin korotusta muutettavaksi siten, että niitä sovellettaisiin myös hankkeisiin, joille Viestintävirasto on jo myöntänyt valtion tuen. Esitystä onkin tältä osalta jatkovalmistelussa muutettu.

Lisäksi muutamassa lausunnossa toivottiin kattavampia perusteluja esityksen taloudellisista vaikutuksista. Esitystä on täydennetty niiden osalta.

Muutamassa lausunnossa ehdotettiin tuen hakemiselle Viestintävirastosta asetetun määräajan poistamista. Suunnitellun maakuntauudistuksen vuoksi lakiin on tarkoituksenmukaista lisätä määräaika tuen hakemiselle, mutta esitystä on muutettu siten, että määräajaksi esitetään 31.12.2018.

5 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian.

6 Suhde perustuslakiin

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kaksi muutoslakia, jotka koskevat haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tukea. Laajakaistatuen suhdetta perustuslakiin on tarkasteltu kattavasti laajakaistatukilain hallituksen esityksessä HE 176/2009 vp.

Esityksen tavoitteena on parantaa sekä uusien että vanhojen laajakaistahankkeiden toimintaedellytyksiä. Esityksen mukaan voimassaolevat valtion ja kuntien maksuosuudet säilyisivät ennallaan. Hankekohtaisesti kunnan maksettavaksi tuleva tuki kuitenkin kasvaisi tukikelpoisten kustannusten noustessa. Esitettyä muutosta on syytä arvioida perustuslain 121 §:ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta.

Osaa muutoksista esitetään sovellettavaksi ainoastaan täysin uusiin hankkeisiin. Esitettyä muutosta on syytä arvioida perustuslain 6 §:ssä turvatun yhdenvertaisuuden kannalta.

Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kuten voimassaolevassa laissa, esityksen lähtökohtana on, että tarvittaessa myös kunnat osallistuisivat kunnan haja-astutusalueille sijoittuvien laajakaistahankkeiden rahoitukseen. Esityksen myötä kuntien hankekohtaiset kustannukset nousisivat. Kunnille ei kuitenkaan asetettaisi velvollisuuksia osallistua hankkeeseen tai lisätukien myöntämiseen, vaan asia jätettäisiin kunnan omaan harkintaan. Esitetyt muutokset eivät ole ristiriidassa kuntien itsehallintoa koskevan perustuslakisääntelyn kanssa.

Perustuslain 6 §:ssä säädetään yhdenvertaisuudesta lain edessä. Laajakaistatukilakia on muutettu sen antamisen jälkeen viidesti. Laajakaistatuki pohjautuu komission suuntaviivoihin, joiden ehdot ovat lieventyneet vuodesta 2010 ja nykyisellään mahdollistaa laajakaistahankkeille edullisemmat tukiehdot. Jo aiemmilla muutoksilla on helpotettu tuettujen laajakaistahankkeiden rahoitusta. Esitetyt muutokset eivät ole ristiriidassa yhdenvertaisuutta koskevan perustuslakisääntelyn kanssa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain (1186/2009) 3 §,

muutetaan 11:n § 1 ja 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 11 §:n 2 momentti laissa 538/2010 sekä

lisätään 7 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 538/2010 ja 594/2012, uusi 3 momentti, 13 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 594/2012 ja 485/2014, uusi 4 momentti ja 19 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:


7 §
Tukihakemus Viestintävirastolle

Tukihakemus Viestintävirastolle on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.


11 §
Tukikelpoiset kustannukset

Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka ovat:

1) syntyneet tukihakemuksen vireilletulon jälkeen;

2) syntyneet edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta; sekä

3) välttämättömiä hankealueella sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan toimitettavien liittymien tarjonnassa.


Tukikelpoisia kustannuksia eivät ole:

1) viestintäverkon ylläpitokustannukset

2) kustannukset, jotka kohdistuvat tilaajayhteyden osalle, joka ulottuu enintään sadan metrin päähän käyttäjän vakinaisesta asuin- tai sijaintipaikasta;

3) kustannukset alueella, joka ulottuu kahden kilometrin päähän sellaisesta liityntäpisteestä, josta voidaan tarjota edistyksellisiä viestintäpalveluita.



13 §
Tuen maksamisen erityiset edellytykset

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, tuen maksamista koskeva hakemus on tehtävä Viestintävirastolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019.


19 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännös

Lain 4–6 ja 6 a § on voimassa vuoden 2018 loppuun.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .

Hankkeeseen, johon liittyvän julkisen tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 3 §:ää. Lain 11 §:n 1 ja 2 momenttia ei sovelleta sellaisiin hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen tämän lain voimaantuloa.



2.

Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta annetun lain (594/2012) voimaantulosäännös seuraavasti:


Tämä laki tulee voimaan 12 päivänä marraskuuta 2012. Lain 6 §:n 2 momenttia, ei sovelleta hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen 12 päivää marraskuuta 2012. Lain 7 §:n 2 momenttia, 8 §:n 4 momenttia ja 13 §:ää ei sovelleta sellaisiin hankkeisiin, joihin liittyvän tuen maakunnan liitto on julistanut haettavaksi ennen 12 päivää marraskuuta 2012 ja jonka Viestintävirasto on maksanut ennen tämän lain voimaantuloa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 201 .



Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 2017

Pääministeri
Juha Sipilä

Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner