Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 193/2016
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain, Euroopan unionin suorista tuista annetun lain 22 §:n ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta

MmVM 17/2016 vp HE 193/2016 vp

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annettua lakia. Esityksen mukaan maatilojen neuvonnan korvaukseen oikeuttavaa neuvontaa voitaisiin antaa myös maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Lisäksi laissa oleva maatilan määritelmä muutettaisiin vastaamaan Euroopan unionin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja luonnonhaittakorvauksen saamisen edellytyksiä täsmennettäisiin eläinten hallinnan osalta.

Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettua lakia muutettaisiin teurastetuista kileistä myönnettävän palkkion saamisedellytysten osalta siten, että palkkion saamisen edellytyksenä olevia teurastetun kilin ikä- ja painorajoja alennettaisiin.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutettaisiin tukijärjestelmien yhdenmukaistamiseksi kasvintuotannon pinta-alavalvonnan perusteella määräytyvien valvontaseuraamuksien osalta siten, että ne vastaisivat Euroopan unionin suorien tukien vastaavia valvontaseuraamuksia. Ehdotetun muutoksen jälkeen tuensaajalle aiheutuvat valvontaseuraamukset virheellisesti ilmoitetusta pinta-alasta lievenisivät nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Lisäksi lakiin tehtäisiin joitain teknisluonteisia muutoksia.

Lait on tarkoitettu tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Yleisperustelut

1 Nykytila

Euroopan unionissa maatalouden tukipolitiikka kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa Euroopan unionin politiikan keinojen ensisijaisuutta sekä sitä, että kansallista maatalouspolitiikkaa voidaan harjoittaa vain sellaisella tavalla, minkä Euroopan unionin lainsäädäntö ja Euroopan komission, jäljempänä komissio, päätökset mahdollistavat. Maatalouden tukijärjestelmän perusta muodostuu Suomessa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan tukimuodoista, joita ovat Euroopan unionin kokonaan rahoittamat suorat tuet sekä Euroopan unionin osarahoittamat korvaukset, kuten luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus ja korvaus maatilojen neuvontaan. Näitä tukimuotoja täydennetään kansallisilla tuilla.

Eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014), jäljempänä ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten laki, säädetään niistä viljelijäkorvauksista, jotka on sisällytetty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020 ja joista säädetään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (Maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus, sekä maatilojen neuvonnan korvauksesta. Ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain nojalla myönnettävien korvausten yksityiskohdista, kuten korvaukseen oikeuttavien toimenpiteiden sisällöstä ja muista korvausten tarkemmista ehdoista sekä korvausten määrästä, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksilla.

Maatilojen neuvontajärjestelmä on ohjelmakaudella 2014—2020 keskeinen väline ohjelmakauden tukijärjestelmien tavoitteiden saavuttamisessa viljelijäkorvausten osalta. Euroopan unionin lainsäädännössä maatilojen neuvonnasta säädetään erityisesti maaseutuasetuksen 15 artiklassa sekä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus, 12 artiklassa. Kansallisesti maatilojen neuvonnan korvauksesta säädetään ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain 10 §:n lisäksi muun muassa neuvojien valintamenettelyn osalta maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013), jäljempänä toimeenpanolaki, 9 luvussa.

Maatilojen neuvonnalla tuetaan viljelijän osaamista ja tietoisuutta muun muassa maataloustukien ehtona olevien täydentävien ehtojen sisällöstä, viherryttämistuen vaatimuksista, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja muutokseen sopeutumisesta, luonnon monimuotoisuudesta, vesien ja maaperän suojelusta, innovaatioista, ympäristökorvauksesta, maatalousmaan säilyttämisestä, luonnonmukaisesta tuotannosta, kasvinsuojelusta ja integroidusta torjunnasta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä ympäristötehokkuuteen liittyvistä seikoista kuten energian käytön tehostamisesta ja uusiutuvasta energiasta. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnalla pyritään kasvattamaan viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa niin ympäristökysymyksissä kuin eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissakin, vähentämään maatilojen ilmastovaikutuksia, lisäämään energiatehokkuutta sekä ehkäisemään ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Neuvontaa antavat Maaseutuviraston valitsemat neuvojat. Neuvojat valitaan ja hyväksytään määräajaksi, joka päättyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014—2020 päättyessä. Maatilojen neuvonnasta säädetään yksityiskohtaisemmin maatilojen neuvontajärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1387/2014). Maaseutuviraston hyväksymiä neuvojia on tällä hetkellä 575. Vuoden 2015 aikana tehtiin yhteensä 5 208 neuvontakäyntiä 4 659 tilalle. Ohjelmakauden 2014—2020 tavoitteeksi on asetettu neuvonnan antaminen 43 000 maatilalla.

Euroopan unionin suorista tuista annetulla lailla (193/2013), jäljempänä suorien tukien laki, on puolestaan pantu täytäntöön yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, siltä osin, kuin tukiasetuksen täytäntöönpano edellyttää kansallista sääntelyä. Suorien tukien lakiin sisältyy säännökset muun muassa suorien tukien lain nojalla myönnettävistä tuista eli perustuesta, viherryttämistuesta, nuoren viljelijän tuesta ja tuotantosidonnaisesta tuesta. Suorien tukien lain nojalla voidaan myöntää tuotantosidonnaisena tukena lypsylehmäpalkkiota, nautapalkkiota, peltokasvipalkkiota sekä lammas- ja vuohipalkkiota. Suorien tukien lain nojalla myönnettävistä tuista sekä niiden myöntämisen tarkemmista edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksilla.

Suorien tukien lain 22 §:ssä säädetään tuotantosidonnaisena tukena myönnettävästä lammas- ja vuohipalkkiosta. Elävistä uuhista ja kutuista myönnettävän palkkion lisäksi palkkiota voidaan myöntää teurastetuista karitsoista ja kileistä. Palkkiota teurastetuista kileistä voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 18 kuukauden ikäisistä kileistä, joiden ruhopaino on vähintään 15 kiloa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin muun muassa palkkion myöntämisen edellytyksistä, tukimääristä ja palkkiotasoista. Tällä hetkellä teurastetuista kileistä maksettavasta palkkiosta säädetään vuodelta 2016 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen (115/2016) 4 luvussa. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkiota voidaan myöntää koko maassa vuosittain yhteensä enintään 1,1 miljoonaa euroa ja tukivuodelta 2015 vahvistettu teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkion määrä

Voimassa olevassa lammas- ja vuohipalkkiota koskevassa lainsäädännössä säädetyt eläinten ikärajat ovat tukipoliittisesti tarkasteltuna kileillä ja kutuilla osin päällekkäisiä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkkiokelpoinen elävä kuttu on vähintään 12 kuukauden ikäinen poikinut vuohi, kun taas palkkiokelpoinen elävä kili on enintään 18 kuukauden ikäinen ja vähintään 15 kiloinen poikimaton vuohi. Teurastusten osalta voi lisäksi todeta, että tarttuvia spongiformisten enkefalopatioiden aiheuttamia TSE-tauteja koskevaan Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuen teurastuksen yhteydessä yli 12 kuukauden ikäisten vuohien ruhoista täytyy poistaa teurastuksen yhteydessä TSE-riskiaines selkäydin mukaan lukien, mikä aiheuttaa kustannuksia.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetussa laissa (1559/2001), jäljempänä kansallisten tukien lakiyleisistä alentamisperusteista, myöhästymis- ja valvontaseuraamuksista, tietyistä tuen maksamisen edellytyksistä, tukihakemuksen peruuttamisesta sekä asiakirjojen säilyttämisestä. Edellä mainituista seikoista voidaan antaa kansallisten tukien lain nojalla tarkempia säännöksiä pääsääntöisesti valtioneuvoston asetuksella. Tällä hetkellä valvonnasta säädetään vuodelta 2016 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (282/2016).

alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Edelleen pykälän 1 momentin mukaan tukea ei myönnetä lainkaan, jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 50 prosenttia. Valvontaseuraamuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tällä hetkellä vuodelta 2016 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (282/2016).

Suorien tukien lain ja ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain nojalla myönnettävien tukien ja korvausten valvontaseuraamuksista säädetään Euroopan unionin lainsäädännössä muun muassa horisontaaliasetuksessa ja horisontaaliasetuksen nojalla annetuilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta annetulla komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 640/2014, jäljempänä hallintoasetus. Horisontaaliasetukseen sisältyvät säännökset muun muassa valvontajärjestelmistä ja seuraamuksista. Nämä säännökset koskevat muun muassa tarkastusten yleisiä periaatteita, hallinnollisia seuraamuksia, yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jäsenvaltioiden suorittamia tarkastuksia sekä komission tiedonsaantioikeutta. Hallintoasetuksessa säädetään puolestaan muun muassa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän järjestelmävaatimuksista, tukihakemuksista ja niiden jättämisestä sekä hallinnollisista seuraamuksista eri tukimuodoissa ja eri tilanteissa.

Kansallisten tukien lain nojalla myönnettävien tukien valvontaseuraamuksista on pyritty säätämään vastaavasti kuin suorien tukien lain ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain nojalla myönnettävien tukien ja korvausten valvontaseuraamuksista säädetään toimeenpanon helpottamiseksi ja tukijärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. Hallintoasetusta on muutettu komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1393/2016 kuitenkin siten, että hakuilmoituksessa virheellisesti ilmoitetusta pinta-alasta suhteessa valvonnassa todettuun pinta-alaan aiheutuvat valvontaseuraamukset lievenevät voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna. Hallintoasetuksen muutos tuli voimaan 22 päivänä elokuuta 2016. Hallintoasetuksen muutoksen voimaantulon (erityisesti 19 a artikla) jälkeen kansallisten tukien lain säännös siitä, ettei tukia makseta lainkaan, jos ero ilmoitetun ja valvonnassa todetun pinta-alan välillä on yli 50 prosenttia, on seuraamuksiltaan ankarampi kuin hallintoasetuksen vastaava säännös. Hallintoasetuksen muutoksen johdosta kansallisten tukien lakia on syytä muuttaa siten, että myös kansallisiin tukiin aiheutuvat valvontaseuraamukset voitaisiin jatkossakin säätää vastaamaan mahdollisuuksien mukaan suorien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten vastaavia valvontaseuraamuksia ja että valvontaseuraamukset eivät olisi ankarammat kuin suorien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten valvontaseuraamukset.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lakia ehdotetaan muutettavaksi ensinnäkin siten, että maatilojen neuvontaa voitaisiin antaa maatilan nykyaikaistamista ja kilpailukyvyn parantamista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020 tehdyn muutoksen johdosta. Myös maatilojen heikentynyt taloustilanne lisää tarvetta edellä mainitun aihealueen kattavan neuvonnan saamiseen. Maatilojen nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta annettava neuvonta voisi käsittää tilakohtaisten tarpeiden ja tilan kehittämismahdollisuuksien kartoittamista. Neuvonnan yhteydessä voitaisiin analysoida esimerkiksi tilan kannattavuutta, maatalouden monipuolistamis- ja investointivaihtoehtoja sekä mahdollisia rahoitussuunnitelmia.

Ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lakia ehdotetaan täsmennettäväksi luonnonhaittakorvausta koskevan säännöksen osalta siten, että luonnonhaittakorvauksessa eläinyksikkötiheyden laskennassa huomioon otettavien eläinten olisi oltava korvauksen saajan hallinnassa. Asiasta olisi säädettävä lain tasolla. Ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten laissa säädetään jo tällä hetkellä eläinten hallintavaatimuksesta ympäristökorvauksen, eläinten hyvinvointikorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon korvauksen osalta. Lisäksi laissa oleva maatilan määritelmä muutettaisiin vastaamaan Euroopan unionin lainsäädäntöä.

Suorien tukien lakia ehdotetaan muutettavaksi lammas- ja vuohipalkkion osalta siten, että palkkiota teurastetuista kileistä voitaisiin myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 12 kuukauden ikäisistä kileistä, joiden ruhopaino on vähintään kymmenen kiloa. Tarkoituksena on tukiehtojen yksinkertaistaminen ja kilin ja kutun määritelmissä olevan päällekkäisyyden poisto. Lisäksi alentamalla teuraskilin enimmäisikäraja enintään 12 kuukauteen, voitaisiin myös alentaa TSE-riskiaineksen poistamisesta teurastuksen yhteydessä aiheutuvia kustannuksia, jotka alentavat tuottajan saamaa tilityshintaa.

Kansallisten tukien lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tukihakemuksessa suuremmaksi kuin valvonnassa todetusta pinta-alaksi ilmoitetusta aiheutuva valvontaseuraamusta muutettaisiin siten, että luovuttaisiin tuen myöntämättä kokonaan jättämisestä yli 50 prosentin virheen tilanteessa. Näin valvontaseuraamukset voitaisiin mahdollisuuksien mukaan saada vastaamaan suorien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten valvontaseuraamuksia vastaavassa tilanteessa. Lakiin otettaisiin kuitenkin säännös siitä, ettei tukea saisi alentaa hakemuksessa ilmoitettua pinta-alaa enemmän, mikä vastaa muun muassa suorien tukien järjestelmän seuraamussäännöksiä. Kansallisten tukien lakiin tehtäisiin lisäksi joitain teknisluonteisia muutoksia.

Maatilojen neuvonnan aihealueiden laajentamisella pyritään osaltaan parantamaan maatilojen mahdollisuuksia kilpailukykynsä ja tuottavuutensa parantamiseen nykyisessä vaikeassa maatalouden taloustilanteessa. Suorien tukien lakiin ehdotettujen muutosten tavoitteena on tukijärjestelmää koskevan lainsäädännön yksinkertaistaminen siten, että tukijärjestelmän toimeenpano helpottuisi ja että tukijärjestelmä olisi tuensaajan näkökulmasta katsoen selkeämpi. Ehdotetulla kansallisten tukien lain muutoksella pyritään yhdenmukaistamaan eri tukijärjestelmien valvonnasta aiheutuvia seuraamuksia ja siten helpottamaan eri tukijärjestelmien toimeenpanoa.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Korvaus maatilojen neuvontaan maksetaan valtion talousarvion momentilta 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit) ja lammas- ja vuohipalkkio valtion talousarvion momentilta 30.20.41 (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki). Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehyksessä korvaukseen maatilojen neuvontaan on varattu yhteensä 34 miljoonaa euroa, minkä puitteissa nyt esitetystä muutoksesta aiheutuva neuvonnan määrän lisäys rahoitetaan. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkioon on varattu vuosille 2015—2020 vuosittain yhteensä 1,1 miljoonan euron suuruinen määräraha.

Maaseutuvirasto valitsisi maatilan kilpailukyvyn parantamista ja nykyaikaistamista koskevaa neuvontaa antavat neuvojat noudattaen julkisista hankinnoista annetun lain mukaista menettelyä. Mainittua neuvontaa antavia neuvojia arvioidaan tulevan valituksi noin 100 kappaletta (tällä hetkellä Maaseutuviraston hyväksymiä ja valitsemia maatilojen neuvontaa antavia henkilöitä on 575 kappaletta). Maaseutuviraston arvioidaan voivan hoitaa neuvojien valinnan nykyisten henkilöresurssiensa puitteissa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset käsittelevät maatilojen neuvonnan korvauksen maksuhakemukset ja tekevät päätöksen korvauksen maksamisesta. Mainitut tehtävät jakautuvat 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Maatilojen neuvontakorvausjärjestelmän aihealueen laajentaminen koskemaan myös maatilan kilpailukyvyn parantamista ja nykyaikaistamista ei arvioida aiheuttavan lisähenkilöresurssitarvetta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

Ehdotettu muutos teurastettujen kilien ikärajan laskemisesta helpottaisi tukijärjestelmän toimeenpanoa, koska maidontuotannossa olevien vuohien eli kuttujen ja teuraaksi menevien kilien ikävaatimuksen päällekkäisyyden poistumisesta johtuen ei olisi enää tarvetta seurata kuttujen poikimisvaatimuksen täyttymistä. Lisäksi kun palkkion saamisen edellytyksenä olevaa ikärajaa laskettaisiin, arvioidaan, että nykyistä suurempi osa vastasyntyneistä urospuolisista kileistä ohjautuisi teuraseläimiksi. Koska teurastettujen kilien osuus on nykyisin marginaalinen verrattuna teurastettujen karitsoiden osuuteen, teurastettujen kilien määrän lisääntymisen ei kuitenkaan arvioida vaikuttavan merkittäväksi yksikköpalkkiotasoon.

Tuensaajien näkökulmasta katsottuna maatilojen neuvonnan aihealueiden laajentaminen koskemaan myös maatilan kilpailukyvyn parantamista ja nykyaikaistamista helpottaa viljelijöiden selviytymistä nykyisessä heikentyneessä taloustilanteessa. Neuvonnan avulla voitaisiin kartoittaa tilakohtaisia tarpeita ja tilan kehittämismahdollisuuksia. Viljelijä voisi saada neuvonnan yhteydessä analysoitua tietoa esimerkiksi tilan kannattavuudesta, maatalouden monipuolistamis- ja investointivaihtoehdoista sekä mahdollista rahoitusvaihtoehdoista ja -suunnitelmista. Neuvontaa voisi hyödyntää myös esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa tarkasteltaessa sukupolvenvaihdoksen edellytyksiä, rahoitusta ja verotusta.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä. Ehdotettujen maatilojen neuvonnan korvausta koskevien muutosten osalta Maaseutuvirasto on osallistunut esityksen valmisteluun.

Siltä osin kuin ehdotus koskee teurastetuista kileistä maksettavan palkkion saamisen ehtoja (enintään 12 kuukautta ja vähintään kymmenen kiloa), tukiehtojen muutoksen sisällön valmisteluun ovat osallistuneet myös Maaseutuvirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf ja Suomen Vuohiyhdistys ry.

Esitysehdotuksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Maaseutuvirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund rf:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:ltä.

Esitysehdotuksesta on saatu lausunnot oikeusministeriöltä, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Maaseutuvirastolta, Ahvenanmaan valtionvirastolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund rf:ltä ja Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry:ltä.

Saaduissa lausunnoissa esitykseen suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Elintarviketurvallisuusvirastolla, Ahvenanmaan valtionvirastolla ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf:ltä ei ollut huomautettavaa esitysluonnoksen sisältöön. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n, ProAgria Keskusten Liiton, Svenska Lantbrukssällskapens Förbund rf:n ja Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry:n lausuntoihin ei sisältynyt muutosesityksiä ehdotettujen lakien sisältöön, vaan lausunnoissa esiin tuodut seikat liittyivät joko maatilojen neuvontajärjestelmän toimeenpanoon tai seikkoihin, joista säädetään asetustasolla. Maaseutuvirasto esitti lausunnossaan joitain täsmennysehdotuksia sekä lakeihin että niiden perusteluihin. Oikeusministeriön lausunnossa käsiteltiin ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain esteellisyyttä koskevaa säännösehdotusta. Oikeusministeriön lausunnon johdosta ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain esteellisyyttä koskeva säännösehdotus on poistettu hallituksen esityksestä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Yksityiskohtaiset perustelut

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista

2 §.Määritelmät. Pykälän 8 kohdan maatilan määritelmä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan Euroopan unionin lainsäädännön maatilan määritelmää siten, että määritelmän osalta viitattaisiin suoraan tukiasetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevaan tilan määritelmään. Ehdotetun muutoksen jälkeen määritelmä vastaisi Euroopan unionin suorien tukien järjestelmän maatilan määritelmää.

6 §.Luonnonhaittakorvaus. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että luonnonhaittakorvauksen korotuksen saamisen edellytyksenä olevan eläinyksikkötiheyden laskennassa huomioon otettavien eläinten olisi oltava korvauksen saajan hallinnassa. Asiasta säädetään tällä hetkellä luonnonhaittakorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (236/2015) 9 §:ssä, jonka mukaan eläinyksikkötiheyttä laskettaessa otetaan huomioon maatilan keskimääräinen eläinmäärä kalenterivuoden aikana eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (45/2015) 4 ja 5 §:ssä mukaisesti. Viimeksi mainitun asetuksen mukaan eläinten laskenta perustuu hakijan hallinnassa oleviin eläimiin. Asiasta olisi kuitenkin asianmukaista säätää lain tasolla. Lisäksi on syytä huomata, että kaikissa eläinten lukumäärään tai eläintiheyteen perustuvissa

10 §.Korvaus maatilojen neuvontaan. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että korvausta voitaisiin antaa myös maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Kun neuvontaa annettaisiin maatilojen nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamisesta, neuvonta käsittäisi esimerkiksi tilakohtaisten tarpeiden ja kehittämisen läpikäynnin. Tällöin analysoitaisiin esimerkiksi markkinoinnin edistämistä ja maatalouden monipuolistamista sekä eri investointivaihtoehtoja. Neuvonnan yhteydessä voitaisiin myös analysoida kannattavuutta, tehdä alustavia laskelmia sekä suunnitella rahoitusta. Neuvonta ei kuitenkaan voisi sisältää liiketoimintasuunnitelman laatimista tilalle tukien kasautumiskiellosta johtuen. Sukupolvenvaihdostilanteiden osalta neuvonta voisi käsittää esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen edellytyksiä, rahoitusta ja verotusta. Neuvonta kilpailukyvyn edistämiseksi edellyttää käytännössä huolellista tilannekartoitusta sekä mahdollisesti suunnitelman tekoa ja seurantaa joidenkin vuosien ajan.

Pykälän 1, 3 ja 4 momenttiin ei ehdoteta tehtäväksi muutoksia.

1.2 Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

22 §. Lammas- ja vuohipalkkio. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että palkkiota teurastetuista kileistä voitaisiin myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 12 kuukauden ikäisistä kileistä, joiden ruhopaino on vähintään kymmenen kiloa. Edellä kohdassa nykytila selostettuun viitaten ehdotusta pidetään tarkoituksenmukaisena erityisesti siksi, että voimassa olevan lainsäädännön mukaiset eläinten ikärajat ovat tukipoliittisesti tarkasteltuna kileillä ja kutuilla osin päällekkäisiä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkkiokelpoinen elävä kuttu on vähintään 12 kuukauden ikäinen poikinut vuohi, kun taas palkkiokelpoinen elävä kili on enintään 18 kuukauden ikäinen ja vähintään 15 kiloinen poikimaton vuohi. Ennen tukivuotta 2015 voimassa olleiden säännösten mukaan yli 12 kuukauden ikäinen kuttu oli palkkiokelpoinen ilman poikimavelvoitetta. Tarkoituksena on, että tukiehtojen yksinkertaistamiseksi ja nykyisen kilin ja kutun määritelmien päällekkäisyyden poistamiseksi lainsäädäntöä muutettaisiin tältä osin vastaamaan aiemmin voimassa ollutta lainsäädäntöä. Vuonna 2015 voimaan tullut kuttujen ikään ja poikimiseen liittyvä tukiehto on aiheuttanut tulkintavirheitä kuttujen palkkiokelpoisuudesta, vaikka tukiehdoissa velvoitettu maitomäärä (400 litraa vuodessa per kuttu) voidaankin tuottaa.

1.3 Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista

1 §. Soveltamisala. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki (45/2000) on kumottu 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulleella porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetulla lailla (986/2011), mistä johtuen kansallisten tukien laissa oleva lakiviittaus muutettaisiin koskemaan voimassa olevaa lakia porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia.

10 c §.Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä. Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärät on muodostettu vuonna 2008. Näin ollen säännös siitä, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen viitemäärän muodostamista on tarpeeton, mistä johtuen pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi.

10 d §Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän korottaminen. Päätökset tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän korottamisesta on tehty vuonna 2008. Näin ollen säännös siitä, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen viitemäärän korottamista on tarpeeton, mistä johtuen pykälän 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi.

10 e §.Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen myöntäminen. Pykälän 2 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska momentin sisältämä säännös on siirretty muutettuna pykälän 1 momenttiin lailla 1357/2014, minkä lain säätämisen yhteydessä pykälän 2 momentti on jäänyt epähuomiossa kumoamatta.

18 §. Valvontaseuraamukset kasvintuotannon tuissa pinta-alan ja todetun kasvin osalta. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että myönnettävää tukea ei saisi alentaa hakemuksessa ilmoitettua pinta-alaa enemmän, jos hakemuksessa ilmoitettu tukimuodon tai tukityypin pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala. Voimassa olevan lain mukaan tukea ei myönnetä lainkaan, jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 50 prosenttia. Hallintoasetuksen muutoksen (erityisesti 19 a artikla) voimaantulon jälkeen 50 prosentin raja tuen myöntämättä jättämiselle saattaa johtaa joissain tapauksissa siihen, että kansallisten tukien lain valvontaseuraamus olisi ankarampi kuin vastaavasta syystä aiheutuva suoran tuen valvontaseuraamus. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin jatkossakin tarkemmat säännökset pinta-alaa koskevista valvontaseuraamuksista kuten nykyisinkin.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Suorien tukien lakia ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lakia valmisteltaessa otettiin huomioon perustuslakivaliokunnan edellyttämä säädöstason arviointi kokonaisuudessaan sekä kiinnitettiin erityistä huomiota asetuksenantovaltuuksien tarkkarajaisuuteen. Valtuuksien säätämiseen on perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa lausuntokäytännössä kohdistettu vaatimuksia sääntelyn täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen (esimerkiksi PeVL 1/2004 vp ja PeVL 46/2006 vp). Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä (PeVL 25/2005 vp) on kiinnitetty huomiota myös siihen, että tukijärjestelmiin liittyvien valtuuksien käyttöä rajaavat käytännössä Euroopan unionin lainsäädäntö sekä eduskunnan päätökset talousarvioon otettavista määrärahoista, niiden käyttötarkoituksesta sekä muista talousarvion perusteluista. Suorien tukien lain ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten lain nojalla annettavien valtioneuvoston asetusten antamista sekä asetusten sisältöä rajoittaa hyvin yksityiskohtainen Euroopan unionin lainsäädännön kokonaisuus. Perustuslakivaliokunnan omaksumaa linjaa maataloustukia koskevan lainsäädännön asetuksenantovaltuuksien hyväksyttävyyden osalta on käsitelty myös esimerkiksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 16/2007 vp. Tähän esitykseen ei sisälly ehdotuksia uusista asetuksenantovaltuuksista. Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotetut muutokset suorien tukien lain nojalla myönnettävien tukien ja ohjelmaperusteisten viljelijäkorvausten nojalla myönnettävien korvausten saamisen edellytyksiin säädettäisiin lain tasolla.

Katsotaan, että ehdotetut lait voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Lakiehdotukset

1.

Laki eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 2 §:n 8 kohta, 6 §:n 2 momentti ja 10 § seuraavasti:


2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:


8) maatilalla suorien tukien asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tilaa;



6 §
Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvausta voidaan korottaa, jos tilan eläinyksikkötiheys on keskimäärin vähintään 0,35 eläinyksikköä korvauskelpoista peltohehtaaria kohti. Eläinyksikkötiheyden laskennassa huomioon otettavien eläinten on oltava korvauksen saajan hallinnassa.



10 §
Korvaus maatilojen neuvontaan

Korvausta maatilojen neuvontaan voidaan myöntää maaseutuasetuksen 15 artiklassa ja horisontaaliasetuksen 12 artiklassa tarkoitetusta maatilojen neuvonnasta.


Neuvontaa voidaan antaa täydentävistä ehdoista, viherryttämistuen vaatimuksista, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja muutokseen sopeutumisesta, luonnon monimuotoisuudesta, vesien ja maaperän suojelusta, innovaatioista, ympäristökorvauksesta, maatalousmaan säilyttämisestä, luonnonmukaisesta tuotannosta, kasvinsuojelusta ja integroidusta torjunnasta, tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä, maatilan nykyaikaistamisesta ja kilpailukyvyn parantamisesta sekä energian käytön tehostamisesta, uusiutuvasta energiasta ja muista ympäristötehokkuuteen liittyvistä seikoista.


Korvaus maksetaan maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) 45 §:n mukaisesti hyväksytylle neuvojalle, tai jos tämä on toisen palveluksessa, hänen työnantajalleen.


Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä maatilojen neuvonnan korvauksen myöntämisen edellytyksistä, korvauksen määrästä, neuvonnan sisällöstä, rahoituksesta ja korvauksen määräytymisperusteista.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



2.

Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain 22 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 22 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1356/2014, seuraavasti:


22 §
Lammas- ja vuohipalkkio

Aktiiviviljelijälle voidaan lisäksi myöntää palkkiota teurastetuista karitsoista ja kileistä. Palkkiota teurastetuista karitsoista voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 12 kuukauden ikäisistä karitsoista, joiden ruhopaino on vähintään 18 kiloa. Palkkiota teurastetuista kileistä voidaan myöntää eläinrekisteriin ilmoitettujen teurastusten perusteella enintään 12 kuukauden ikäisistä kileistä, joiden ruhopaino on vähintään kymmenen kiloa.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



3.

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 10 c §:n 4 momentti, 10 d §:n 5 momentti ja 10 e §:n 2 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 10 c §:n 4 momentti ja 10 d §:n 5 momentti laissa 1489/2009 sekä 10 e §:n 2 momentti laissa 301/2009, sekä

muutetaan 1 §:n 2 momentti ja 18 §:n 1 momentti,

sellaisena kuin niistä on 1 §:n 2 momentti laissa 1362/2014, seuraavasti:


1 §
Soveltamisala

Tätä lakia ei sovelleta maa- ja puutarhataloudelle myönnettävään Euroopan unionin kokonaan rahoittamaan suoraan tukeen, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), kolttalain (253/1995), maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain (28/2014) tai eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) perusteella maksettaviin tukiin.


18 §
Valvontaseuraamukset kasvintuotannon tuissa pinta-alan ja todetun kasvin osalta

Jos hakemuksessa ilmoitettu tukimuodon tai tukityypin pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Myönnettävää tukea ei saa kuitenkaan alentaa hakemuksessa ilmoitettua pinta-alaa enemmän.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2016

Pääministerin estyneenä ollessa, kunta- ja uudistusministeri
Anu Vehviläinen

Maatalous- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.