Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 154/2016
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 ja 6 e §:n muuttamisesta

StVM 18/2016

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan tai kuntayhtymän järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluista aiheutuvat kustannukset korvattaisiin niille vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Ehdotettu lainmuutos laajentaisi korvauksen saajien piiriä ja edesauttaisi ikääntyneiden sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan kotipalvelun, asumispalvelujen, liikkumista tukevien palvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin.

Sotilasvammalakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista ja muista kotona asumista helpottavista sosiaalipalveluista aiheutuvat kustannukset voitaisiin korvata niille Ruotsissa vakituisesti asuville Suomen sotien 1939—1945 johdosta vahingoittuneille ja sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen vähintään 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Lisäksi edellä mainituille henkilöille voitaisiin korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Ehdotettu lainmuutos kohdennettaisiin vain sotainvalideille, jotka vammautuivat Suomen sotien 1939—1945 johdosta. Esityksen ulkopuolelle jäisivät sotilasinvalidit eli varusmiespalveluksessa ja YK:n tehtävissä vahingoittuneet ja sairastuneet. Heidän osaltaan kustannusten korvausten edellytykset säilyisivät ennallaan.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

PERUSTELUT

1 Nykytila

Valtiokonttori korvaa kunnille ja kuntayhtymille kustannukset, jotka aiheutuvat vähintään 15 prosentin työkyvyttömyysasteen omaaville sotainvalideille järjestetyistä sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentissa mainituista sosiaali- ja terveyspalveluista. Korvausta maksetaan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisista kotipalveluista, 7 kohdan mukaisista asumispalveluista ja 9 kohdan mukaisista liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset. Lain periaatteena on, että edellä mainittujen palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle tai kuntayhtymälle. Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Kotipalvelujen, asumispalvelujen ja omaishoidon tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (1117/1985).

Sosiaalihuoltolain 19 §:n 1 momentin mukaan kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen lain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina annetaan ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.

Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti.

Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukaan liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.

Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 2 § 1 momentin 1 kohdan mukaan omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Lain 2 § 1 momentin 4 kohdan mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n 1 momentin mukaan kunnan järjestämiin sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; 2) sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen; 3) ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa; 4) erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen.

Perussäännökset kustannusten korvaamisesta kunnille ja kuntayhtymille sisältyvät sotilasvammalain 6 a ja 6 b §:ään sekä sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annetun asetuksen (1117/1985) 9 a §:ään. Valtiokonttori maksaa kunnille ja kuntayhtymille kuukausittain ennakkoa palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia varten. Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä vuosittain Valtiokonttorille selvitys edellisenä vuonna aiheutuneista kustannuksista. Ennakkona liikaa saatu määrä on palautettava Valtiokonttorille. Jos ennakko on ollut liian pieni, Valtiokonttori maksaa erotuksen kunnalle tai kuntayhtymälle. Palvelujen järjestämisestä kunnalle tai kuntayhtymälle aiheutuvat kustannukset korvataan siten kokonaan valtion varoista.

Sotainvalidit saavat palvelut maksutta, sillä kunnat eivät voi periä maksuja palveluista, joiden järjestämisestä ei aiheudu niille kustannuksia. Tämä ilmenee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 2 §:stä, jonka mukaan palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen. Lisäksi sotilasvammalain 6 a §:ssä on erityissäännös lain 6 §:n 4 momentissa tarkoitettujen palvelujen, kuntouttamisen ja laitoshoidon maksuttomuudesta. Sairaanhoidon kustannukset korvataan kuitenkin vain siltä osin kuin kysymyksessä on koti-, päivä- tai yösairaanhoito taikka lääkinnällinen kuntoutus.

Ruotsissa asuu tällä hetkellä 68 sotainvalidia. Viime vuosina on pyritty parantamaan Ruotsissa asuvien suomalaisten sotainvalidien mahdollisuutta maksuttomiin palveluihin Suomen lainsäädännön perusteella, jotta kummassakin maassa asuvat suomalaiset sotainvalidit olisivat keskenään mahdollisimman tasa-arvoisessa asemassa.

Vuonna 2011 tuli voimaan sotilasvammalain 6 e §:n uudistaminen siten, että pykälän 1 momentissa säädetään kotiin annettavien palvelujen ja pykälän 2 momentissa ateriapalvelujen korvaamisesta Ruotsissa asuvalle suomalaiselle vähintään 20 prosentin sotainvalidille. Pykälän 1 momentin nojalla korvataan Ruotsin sosiaalipalvelulain 6 §:n perusteella järjestetyt palvelut ja 2 momentin nojalla Ruotsissa asuville suomalaisille vähintään 20 prosentin sotainvalideille korvataan yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Ateriakorvaus toteutetaan ruotsalaista lounaskorttijärjestelmää eli Edenred-lounaskorttijärjestelmää hyväksikäyttäen. Vuoden 2016 alusta 6 e §:ää muutettiin siten, että kustannukset voidaan korvata vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on 20 prosentin sijaan 15 prosenttia. Muutoksen ulkopuolelle jäivät sotilasinvalidit, joiden osalta kustannusten korvausten edellytykset säilyivät ennallaan.

2 Ehdotetut muutokset

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan veteraanien palveluja uudistetaan vastaamaan heidän palvelutarpeitaan. Sotaveteraaneille ja -invalideille kohdennettuja etuuksia ja palveluja on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittisen ohjelman linjausten pohjalta. Erityisenä kehittämiskohteena ovat olleet kuntouttavat kotiin vietävät palvelut.

Sosiaali- ja terveysministeriön veteraanipoliittista ohjelmaa on toteutettu vuosina 2010—2015, jonka jälkeen valtakunnallinen rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on linjannut uudistustavoitteet vuosille 2015—2020. Sotainvalidien etuuksien kehittäminen on ollut olennainen osa veteraanipolitiikan kehittämistä. Se on moraalisesti tärkeä ja taloudellisesti merkittävä. Sotainvalidien sosiaaliturvaa on parannettu koko 2000 luvun ajan seuraavasti:

- Vuoden 2000 alusta asunnon muutostyökorvaus myös 10 ja 15 % sotainvalideille;

- Vuoden 2003 alusta avopalvelujen korvaaminen 25 % sotainvalideille;

- Vuoden 2005 alusta avopalvelujen korvaaminen 20 % sotainvalideille ja ateriapalvelu Ruotsissa asuville;

- Vuoden 2006 alusta jaksottaisen laitoshoidon korvaaminen 25 % sotainvalideille;

- Vuoden 2007 alusta jaksottaisen laitoshoidon korvaaminen 20 % sotainvalideille;

- Vuoden 2008 alusta pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen 25 % sotainvalideille ja jaetun kuntoutuksen pituudeksi 10 vrk;

- Vuoden 2011 alusta avopalvelujen korvaaminen Ruotsissa asuville vähintään 20 % sotainvalideille;

- Vuoden 2013 alusta pitkäaikaisen laitoshoidon korvaaminen 20 % sotainvalideille;

- Vuoden 2015 heinäkuun alusta avopalvelujen korvaaminen 15 % sotainvalideille;

- Vuoden 2016 alusta avopalvelujen korvaaminen Ruotsissa asuville vähintään 15 % sotainvalideille.

Veteraanipoliittisten tavoitelinjausten yhtenä painopisteenä on kunnallisten avopalveluiden haitta-asterajojen asteittainen alentaminen määrärahojen puitteissa.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalain 6 §:n 4 momenttia siten, että Suomen sotien 1939—1945 johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 %, korvattaisiin sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisista kotipalveluista, 7 kohdan mukaisista asumispalveluista ja 9 kohdan mukaisista liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset.

Sotilasvammalakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista ja muista kotona asumista helpottavista sosiaalipalveluista aiheutuvat kustannukset voitaisiin korvata niille Ruotsissa vakituisesti asuville Suomen sotien 1939—1945 johdosta vahingoittuneille ja sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen vähintään 15 prosentin sijasta vähintään 10 prosenttia. Lisäksi edellä mainituille henkilöille voitaisiin korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Ehdotettu lainmuutos kohdennettaisiin vain vahingoittuneille ja sairastuneille, jotka vammautuivat Suomen sotien 1939—1945 johdosta. Esityksen ulkopuolelle jäisivät sotilasinvalidit eli varusmiespalveluksessa ja YK:n tehtävissä ennen vuotta 1991 vahingoittuneet ja sairastuneet. Heidän osaltaan työkyvyttömyysasteraja säilyisi 20 prosentin tasolla. Vuonna 1991 tai sen jälkeen vahingoittuneisiin ja haavoittuneisiin sovelletaan sotilastapaturmalakia (1211/1990).

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Vuonna 2017 asiakkaina kunnan avopalvelujen piirissä on keskimäärin noin 440 sotainvalidia, joilla on 10 prosentin työkyvyttömyysaste. Vuonna 2018 heitä arvioidaan olevan 350.

Sotilasvammalain 6 §:n muuttaminen ja kohdentaminen sotainvalideille 1.1.2017 alkaen aiheuttaisi lisäkustannuksia vuonna 2017 arviolta 4,7 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 3,7 milj. euroa.

Ruotsissa asuu tällä hetkellä 18 henkilöä, joilla on Suomen sotien 1939—1945 johdosta aiheutunut sotilasvammalain mukainen 10 prosentin työkyvyttömyysaste. Avopalveluista ja ateriakorvauksesta johtuvat kustannukset arvioidaan olevan 98 000—112 000 euroa vuonna 2017.

3.2 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Avopalveluiden laajemmalla korvaamisella voitaisiin pidentää sotainvalidien mahdollisuuksia kotona selviytymiseen ja vähentää laitoshoidon tarvetta sekä pienentää yhteiskunnalle laitoshoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Suomen sotien veteraanien keski-ikä on jo yli 92 vuotta. On yhteiskunnallisesti tärkeää, että Suomen valtio huolehtii siitä, että sotainvalidi- ja veteraanietuuksiin oikeutetut ryhmät saavat etuudet ja palvelut niin kauan, kuin hoivan ja huollon tarve jatkuu. Esityksellä myös parannetaan Ruotsissa asuvien suomalaisten sotainvalidien yhdenvertaisuutta Suomessa asuviin sotainvalideihin nähden.

Uudistuksen rajaaminen koskemaan vain sotainvalideja on perusteltua siitä syystä, että he ovat korvauksensaajista ikääntynein ryhmä, joka tarvitsee kiireellisesti avohoidon palveluja voidakseen jatkaa kotona asumista.

4 Asian valmistelu

Asia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa. Valmistelun yhteydessä on kuultu Sotainvalidien Veljesliitto ry:tä.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Edellä esitetyn perustella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki sotilasvammalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentti ja 6 e §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 §:n 4 momentti laissa 1324/2014 ja 6 e §:n 1 momentti laissa 1341/2015, seuraavasti:


6 §

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ja vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, korvataan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisista kotipalveluista, 7 kohdan mukaisista asumispalveluista ja 9 kohdan mukaisista liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 §:n mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelu- tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai vastaavaa maksua ei kuitenkaan korvata. Kotipalvelujen, asumispalvelujen ja omaishoidon tuen korvaamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.



6 e §

Ruotsissa vakituisesti asuvalle vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, ja vuosien 1939—1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia, voidaan korvata kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat kunnan järjestämistä kotipalveluista ja muista kotona asumista helpottavista sosiaalipalveluista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin korvauksen määrästä ja maksamisesta.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Sosiaali- ja terveysministeri
Pirkko Mattila

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.