Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 129/2016
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta

LiVM 21/2016 vp HE 129/2016 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia.

Esityksen tarkoituksena on tehostaa ajoneuvojen sähköisiä rekisteröintimenettelyitä. Esityksen mukaan ajoneuvoliikennerekisteriin saisi tallentaa myös rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamaa henkilöä koskevia tietoja. Lailla edistettäisiin myös muutoin sähköisen tiedon hyödyntämistä. Ajoneuvoliikennerekisterin pitäjällä olisi ajokorttia ja muita kuljettajilta vaadittavia lupia myöntäessään oikeus saada poliisilta hakijan passivalokuva ja nimikirjoitusnäyte hakijan suostumuksella. Liikenteen turvallisuusvirasto saisi tallettaa ajoneuvoliikennerekisteriin tiedot erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista. Lisäksi ajoneuvoliikennerekisteriin ei saisi enää hakea erillistä turvakieltoa eli kieltoa henkilötietojen luovuttamiseen, vaan väestötietojärjestelmään tehty turvakielto päivittyisi ajoneuvoliikennerekisteriin automaattisesti.

Lailla edistettäisiin hallitusohjelman tavoitetta rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Sillä edistettäisiin myös hallitusohjelman tavoitetta tietojen sujuvasta siirtymisestä viranomaisten välillä.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettua lakia ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia siten, että Liikenteen turvallisuusvirasto saisi Rajavartiolaitokselta ja Tullilta opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003), jäljempänä ajoneuvoliikennerekisterilaki, mukaan ajoneuvoliikennerekisterin rekisterinpitäjänä toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Rekisteriin talletetaan tietoja luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä, jotka ovat ajoneuvojen omistajia tai haltijoita. Laissa säädetään luonnollisista henkilöistä ja oikeushenkilöistä talletettavista perustiedoista, rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisista tiedoista sekä arkaluonteisten tietojen tallettamisesta.

Henkilötietojen lisäksi rekisteriin talletetaan kattavasti ajoneuvoja koskevia tietoja, esimerkiksi ajoneuvojen tekniset tiedot ja yksilöintitiedot, katsastus- ja hyväksyntätiedot, rekisteröintiin, vakuutuksiin, käyttötarkoitukseen ja tilapäiseen käyttöön liittyvät tiedot, kiinnitystiedot sekä vero- ja ulosottotiedot.

Ajoneuvoliikennerekisteriin saadaan tietoja useilta viranomaistahoilta, kuten muun muassa Väestörekisterikeskukselta, oikeushallinnolta, ulosottoviranomaisilta, poliisilta ja Tullilta. Lisäksi tietoja saadaan muilta kuin viranomaisilta, kuten ajoneuvon valmistajalta tai maahantuojalta, Liikennevakuutuskeskukselta, liikennevakuutusyhtiöiltä, kuljettajantutkinnon vastaanottajilta ja katsastuksen suorittajilta.

Uudella ajoneuvojen rekisteritoiminnasta annetulla lailla (175/2015) ja ajoneuvolakiin (1090/2002) vuonna 2015 tehdyillä muutoksilla (176/2015) laajennetaan mahdollisuutta ajoneuvojen sähköiseen rekisteröintiin. Ajoneuvoliikennerekisterilakia muuttamalla voitaisiin edelleen tehostaa sähköisiä rekisteröintimenettelyjä.

Ajoneuvolain 64 §:n 3 momentin mukaan rekisteri-ilmoituksen voi tehdä rekisteröinnin suorittajan sähköisessä palvelussa. Rekisteröinnin suorittajia ovat kyseisen lain mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto ja ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu sopimusrekisteröijä. Rekisteri-ilmoituksen tekijä tai hänen asiamiehensä voi myös toimittaa rekisteri-ilmoituksen henkilökohtaisesti sopimusrekisteröijälle.

Hyvän asiakaspalvelun ja kustannustehokkaampien toimintamallien näkökulmasta sähköisten rekisteri-ilmoitusten tekeminen pitäisi olla mahdollista myös valtuutuksen perusteella kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä rekisteri-ilmoituksia on voinut tehdä valtuutuksella henkilöasioinnissa. Valtuutus on voitu todeta rekisteröintitodistuksen II osaan tai muuhun rekisteröintiasiakirjaan tehdystä merkinnästä. Lisäksi yritykset ovat voineet käyttää valtuutuksia sähköisessä asioinnissa käyttämällä Verohallinnon Katso-tunnistusta, joka on yrityksiä varten luotu tapa tunnistautua viranomaisten sähköisiin palveluihin.

Yksityishenkilöiden osalta sähköinen rekisteröinti valtuutuksella ei ole vielä ollut teknisesti mahdollista, sillä ei ole olemassa järjestelmää valtuutuksen todentamiseksi sähköisesti. Uusi laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista on kuitenkin tullut voimaan 15 päivänä heinäkuuta 2016. Lain 3 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan sähköisen asioinnin tukipalveluihin kuuluu asiointivaltuuspalvelu, joka tarjoaa käyttäjäorganisaatiolle henkilön toimintakelpoisuutta ja toimivaltaa tai muuta tahdonilmaisua koskevan tiedon. Lain 4 §:n 1 momentin mukaan palvelua tuottaa ja kehittää Väestörekisterikeskus. Tieto asiakkaan oikeudesta toimia valtuutuksen perusteella voitaisiin siis saada jatkossa sähköisesti Väestörekisterikeskuksen palvelun kautta.  

Henkilöasioinnissa valtuutuksen voi jälkikäteen todeta. Asiakirjoista voi tarkistaa ainakin sen, jos ilmoitus on jätetty valtuutettuna sekä valtuutetun henkilön nimen. Ajoneuvoliikennerekisteriin ei nykyisin voi tallettaa valtuutetun nimeä ja henkilötunnusta, joten sähköisessä rekisteröinnissä valtuutetusta ei jää mitään merkintään. Tieto valtuutuksella tehdystä rekisteri-ilmoituksesta ja valtuutetun tiedot tulisi merkitä rekisteriin, jotta jälkeenpäin voitaisiin tarvittaessa selvittää valtuutuksella ilmoituksen tehnyt henkilö. Valtuutetun tiedon merkitseminen ajoneuvoliikennerekisteriin mahdollistaisi sen, että myös yksityishenkilöt voisivat käyttää valtuutettua Liikenteen turvallisuusviraston ja sopimusrekisteröijien sähköisissä palveluissa sitten, kun tämä on teknisesti mahdollista.

Liikennealan rekisterit on tarkoitus jatkossa keskittää Liikenteen turvallisuusviraston ylläpidettäväksi. Tieliikennelain 49 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto tai poliisi määrää ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa. Alun perin määräykset erikoiskuljetusten liikenteen ohjaamiseen on antanut Tiehallinto. Tehtävä siirtyi Liikennevirastolle 1 päivänä tammikuuta 2010 ja edelleen Liikenteen turvallisuusvirastolle saman vuoden heinäkuussa. Siitä lähtien kaikki erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien koulutukseen ja oikeuksien myöntämiseen liittyvät tehtävät ovat kuuluneet Liikenteen turvallisuusvirastolle. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista pidettyä rekisteriä ylläpiti Suomen Pelastusalan Keskusliitto (SPEK) maaliskuuhun 2014 saakka. Siitä lähtien rekisterinpitotehtäväkin siirtyi käytännössä Liikenteen turvallisuusvirastolle.

Tiehallinnossa alun perin laadittu, sittemmin Liikenneviraston päivittämä ja nykyisin Liikenteen turvallisuusvirastossa sovellettu ohje erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksesta (Liikenneviraston ohjeita 5/2010) sisältää ohjeistuksen rekisterinpitoon. Rekisteröinti koskee tietoja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakursseista ja liikenteenohjaajaoikeuden saaneista henkilöistä sekä erikoiskuljetusten kouluttajakoulutuksesta ja kouluttajaoikeuden saaneista henkilöistä. Laissa ei tällä hetkellä säädetä kyseisestä rekisteristä. Ajoneuvoliikennerekisteriin tulisi lisätä Liikenteen turvallisuusvirastolle valtuudet tallettaa tietoja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista.

Ajokorttien ja eräiden kuljettajilta tieliikenteessä vaadittavien lupien myöntämistoimivalta siirtyi poliisilta vuoden 2016 alusta Liikenteen turvallisuusvirastolle. Ajokorttilain (386/2011) mukaan virasto myöntää ja uudistaa ajokortit ja edellä tarkoitetut luvat vuoden 2016 alusta lähtien. Myöntämistehtävien siirron yhteydessä tavoitteena oli kehittää ajokortti- ja lupamenettelyjä, muun muassa mahdollistamalla yhden valokuvan laajempi yhteiskäyttö ajokortti- ja lupakustannusten pienentämiseksi.

Ajokorttilain 31 §:n mukaan ajokortin on oltava ajokorteista annetun direktiivin 2006/126/EY liitteessä I olevan mallin mukainen. Ajokortissa on oltava henkilön valokuva. Ajokorttilain 10 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan valokuvan on täytettävä passivalokuvan vaatimukset lukuun ottamatta vaatimusta siitä, että kuva on otettu korkeintaan kuusi kuukautta aikaisemmin. Ajokortin valokuvana voidaan käyttää myös ajoneuvoliikennerekisteriin aiemmin tallennettua valokuvaa. Ajokortin valokuva saa olla korkeintaan 15 vuotta aikaisemmin otettu.

Tieliikenteessä kuljettajilta vaadittavista muista luvista taksinkuljettajan ajoluvassa ja raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyskortissa on oltava valokuva. Säännökset taksinkuljettajan ajoluvan valokuvasta sisältyvät taksinkuljettajan ammattipätevyydestä annettuun valtioneuvoston asetukseen (825/2009). Raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyyskortti perustuu Euroopan unionin lainsäädäntöön. Kortin edellytetään kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain (273/2007) 18 §:ssä olevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/59/EY liitteessä II olevan mallin mukainen. Säännökset valokuvasta sisältyvät kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen (640/2007) 9 §:ään.

Yhden valokuvan laajempi yhteiskäyttö tarkoittaisi käytännössä passivalokuvan käyttöä ajokortissa ja muissa edellä mainituissa luvissa. Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 4 §:ssä säädetään tiedoista, jotka luonnollisista henkilöistä saadaan rekisteriin tallentaa. Näihin tietoihin kuuluu myös henkilön valokuva ja nimikirjoitusnäyte.

Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 19 §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta poliisin henkilörekistereistä. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolle saadaan luovuttaa ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Mainittuun 5 kohtaan ei sisälly nykyisin oikeutta saada poliisin tietojärjestelmään tallennettua valokuvaa ja nimikirjoitusnäytettä siirrettävänä tietona.

Kyseinen ajoneuvoliikennerekisterilain 11 §:n 1 momentin 5 kohta koskee tietoja, joita Liikenteen turvallisuusvirastolla on mahdollisuus saada poliisilta säännöksessä mainittujen lupien myöntämiseen. Eräiden lupien, kuten taksinkuljettajan ajoluvan ja opetusluvan, myöntäminen edellyttää soveltuvuusharkintaa, jossa otetaan huomioon myös henkilön rikostausta laissa säädetyin tavoin. Nykyiset rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyt on tarkoitus korvata sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) mukaisesti uudella tuomioistuinten ulkopuolisella rikosasioiden summaarisella menettelyllä aikaisintaan 1.12.2016. Uuden menettelyn myötä tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista ja niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista saataisiin poliisin rekistereistä eikä oikeushallinnon järjestelmistä siltä osin kuin poliisi on määrännyt seuraamuksen. Poliisilta saatavia tietoja koskevaa säännöstä tulisi siksi muuttaa.

Opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan, liikenneopettajaluvan sekä autokoululuvan myöntämiseen liittyvää soveltuvuusharkintaa varten Liikenteen turvallisuusvirasto tarvitsee rikostietoja. Lain 11 §:n 1 momentissa säädetään poliisilta lupien myöntämistä varten saatavista tiedoista. Harkintaan voivat kuitenkin vaikuttaa tiedot rikoksista, joita tutkii poliisin sijaan Tulli tai Rajavartiolaitos. Momenttia tulisi muuttaa siten, että siinä säädettäisiin esitutkintaviranomaisilta eikä vain poliisilta saatavista tarvittavista rikostiedoista. Muutos edellyttäisi vastaavia muutoksia myös lakeihin henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (579/2005) ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa (639/2015).

Ajoneuvoliikennerekisterilain 20 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä on oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen puhelimitse muuhun kuin säännöksessä erikseen mainittuihin tarkoituksiin. Pykälän 2 momentissa säädetään turvakiellosta. Jos henkilöllä on perusteltua syytä epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, Liikenteen turvallisuusvirasto voi kirjallisesta pyynnöstä päättää, ettei häntä koskevia henkilötietoja luovuteta muille kuin kyseisessä säännöksessä mainituille tahoille. Tällaisia kirjallisia hakemuksia saapui Liikenteen turvallisuusvirastolle vuonna 2015 yhteensä 274 kappaletta ja niitä on yhteensä talletettu rekisteriin noin 1300 kappaletta.

Ajoneuvoliikennerekisteriin päivittyy myös väestötietojärjestelmään talletetut turvakiellot. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:n 1 momentin mukaan väestötietojärjestelmään voidaan hakemuksesta tallettaa turvakielto, jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi. Tämän henkilön kotikunta, asuinpaikka, osoite ja muu yhteystieto voidaan luovuttaa vain sellaiselle viranomaiselle, jonka oikeus näiden tietojen käsittelyyn perustuu lain tai sen nojalla säädetyn tai määrätyn tämän henkilön oikeutta tai velvollisuutta koskevan tehtävän toimenpiteen tai toimeksiannon hoitamiseen. Turvakieltoa haetaan maistraatilta.

Käytännössä kansalaiset voivat siis hakea turvakieltoa sekä väestötietojärjestelmään että ajoneuvoliikennerekisteriin. Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtyjä turvakieltoja on ajoneuvoliikennerekisteriin tallennettu noin 1300 kappaletta ja väestötietojärjestelmästä ajoneuvoliikennerekisteriin on päivittynyt noin 9500 turvakieltoa. Menettelyä yksinkertaistaisi ja selkeyttäisi se, että turvakieltoa voisi hakea vain yhdestä paikasta.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ajoneuvoliikennerekisteriin saisi tallettaa tietoja rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamista henkilöistä. Tällöin valtuutettuna tehnyt rekisteröinnit voitaisiin jälkikäteen tarkistaa myös silloin, kun rekisteröinti on tehty sähköisesti tai henkilöasioinnissa ilman asiakirjoja niissä tilanteissa, joissa asiakirjoja ei muutoin henkilöasiointiin vaadita. Muutos edistäisi sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttöä ja tekisi rekisteröinnin kansalaisille joustavammaksi ja luotettavammaksi.

Ehdotetun lain mukaan ajoneuvoliikennerekisteriin saisi jatkossa tallettaa tietoja henkilöistä, joille on myönnetty oikeus toimia erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajana. Rekisteriin merkittäisiin henkilötunnus ja osoite, tieto koulutuksen ja kokeen hyväksytystä suorittamisesta sekä tiedot jatkokoulutuksesta, oikeuden voimassaolosta ja liikenteen ohjaajakortista. Edellä mainittujen tietojen tallentaminen rekisteriin on tarpeen erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajan oikeudet saaneen henkilön toimintaoikeuksiin liittyvän seurannan mahdollistamiseksi. Rekisteritiedot mahdollistaisivat myös asiointipalvelun kehittämisen jatkossa.

Ehdotuksen mukaan rekisterinpitäjällä olisi oikeus saada ajokorttilupaa, ajokorttia tai muuta laissa mainittua lupaa hakevan suostumuksella ajokortissa tai luvassa käytettäväksi poliisin tietojärjestelmään tallennettu hakijan passivalokuva ja nimikirjoitusnäyte. Muutos tehostaisi Liikenteen turvallisuusviraston ajokortti- ja lupamenettelyitä. Se myös helpottaisi ajokortin tai muun luvan hakemista, kun uutta valokuvaa ei tarvitsisi toimittaa, jos sellainen jo olisi poliisin tietojärjestelmässä.

Lain säännöksiä, jotka koskevat Liikenteen turvallisuusviraston oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, muutettaisiin myös rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettelyiden uudistumisen vuoksi. Kun uudet menettelyt tulevat voimaan, tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista ja niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista saataisiin poliisin rekistereistä eikä oikeushallinnon järjestelmistä siltä osin kuin poliisi on määrännyt seuraamuksen. Poliisilta saatavia tietoja koskevaa säännöstä tulisi muuttaa, jotta Liikenteen turvallisuusvirasto saisi soveltuvuusharkintaa edellyttävien lupien, kuten taksinkuljettajan ajoluvan ja opetusluvan, myöntämiseen tarvittavat rikostiedot.

Ehdotetun lain mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi oikeus saada lupien myöntämistä koskevaa soveltuvuusharkintaa varten rikostietoja kaikilta esitutkintaviranomaisilta eikä ainoastaan poliisilta. Tiedonsaantioikeus laajennettaisiin kaikkiin esitutkintaviranomaisiin, jotta Liikenteen turvallisuusvirasto saisi tietoja myös niistä rikoksista, joita tutkivat Tulli tai Rajavartiolaitos.

Lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös tiedon luovuttamisen rajoittamista koskevia muutoksia. Jatkossa henkilön oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen kattaisi kaikki tiedon luovutustavat. Voimassa olevan lain mukaan henkilö voi kieltää ainoastaan sen, että osoitetieto luovutetaan puhelimitse.

Laista poistettaisiin myös mahdollisuus hakea erillistä turvakieltoa ajoneuvoliikennerekisteriin. Ajoneuvoliikennerekisteriin päivitetään jo nykyisin väestötietojärjestelmään talletettu turvakielto. Se, että turvakieltoa voisi hakea vain maistraatista, selkeyttäisi turvakiellon hakemista kansalaisen kannalta. Suurin osa rekisteriin talletetuista turvakiellosta tulee jo nyt suoraan väestötietojärjestelmästä. Muutos myös poistaisi viranomaisten päällekkäisiä toimintoja. Voimassa olevan lain tapaan turvakielto laajennettaisiin ajoneuvoliikennerekisterissä koskemaan myös henkilön nimeä, jotta ajoneuvoa ei voitaisi rekisteritunnuksen perusteella yhdistää turvakiellon alaisen ajoneuvon omistajaan tai haltijaan.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Oikeus passi- ja henkilökorttirekisteriin tallennettujen kuvatietojen käyttöön ajokortissa ja muussa luvassa, jossa valokuva vaaditaan, helpottaisi hakijan asiointia ja vähentäisi kustannuksia, koska erillistä kuvaa ei tarvittaisi. Passikuvien hinnoissa ja hintaan sisältyvien kuvien määrissä on suurta vaihtelua. Keskimäärin kuvia on saatavana noin 18–20 euron hintaan. Mahdollisuutta kuvatietojen käyttöön ajokortissa tai muussa luvassa käyttäisi arvioiden mukaan noin 100 000 asiakasta vuodessa. Tällöin asiakkaille koituisi vuodessa yhteensä noin 20 miljoonan euron säästö. Valmiiksi tallennetun kuvan ja nimikirjoitusnäytteen käyttö säästää myös viranomaistyötä sekä nopeuttaa ja yksinkertaistaa myöntämismenettelyä. Tietojen luovuttamisen edellyttämä käyttöliittymä on huomioitu ajoneuvoliikennerekisterin muutostöiden yhteydessä, kun Liikenteen turvallisuusvirastolle siirrettiin ajokorttien ja eräiden kuljettajilta tieliikenteessä vaadittavien lupien myöntäminen. Kustannuksia ei siten nyt aiheutuisi.

3.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Valtuutetun tiedon tallettaminen ajoneuvoliikennerekisteriin voisi lisätä sähköisten rekisteröintipalveluiden käyttöä. Tämä helpottaisi uusien sähköisten palveluiden kehittämistä ja tehostaisi virkatyötä valtionhallinnossa. Lisäksi valtuutetun tiedon tallettaminen parantaisi rekisteröintien ja rekisteritietojen luotettavuutta.

Se, että ajoneuvoliikennerekisteriin ei voisi enää pyytää erillistä turvakieltoa, vaan ne päivittyisivät ainoastaan väestötietojärjestelmästä, vähentäisi Liikenteen turvallisuusviraston virkatyön määrää noin 0,1 henkilötyövuotta.

3.3 Hallitusohjelman toteutuminen

Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi, jotta julkisen talouden kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Ajoneuvoliikennerekisterilakiin ehdotetut muutokset tukevat tältä osin hallitusohjelmaa.

Hallitusohjelman tavoitteena on lisäksi, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran. Esityksessä edistetään tämän periaatteen toteutumista.

Lakiehdotus edistää myös hallitusohjelman tavoitetta tietojen sujuvasta siirtymisestä viranomaisten välillä.

4 Asian valmistelu

4.1 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen

Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Rajavartiolaitokselta, Tullilta, Patentti- ja rekisterihallitukselta, Väestörekisterikeskukselta, Tietosuojavaltuutetun toimistolta, Poliisihallitukselta, Liikennevakuutuskeskukselta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry:ltä, A-Katsastus Oy:ltä, K1 Katsastajat Oy:ltä, Autoalan Keskusliitto ry:ltä, Autoliitto ry:ltä, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ltä, Linja-autoliitto ry:ltä, Suomen Taksiliitto ry:ltä, Autokatsastajat AK ry:ltä, Autontuojat ry:ltä, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:ltä, A-vakuutus Oy:ltä, Pohjola Vakuutus Oy:ltä, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialta, If Vahinkovakuutus Oy:ltä, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK:ltä, Ely-keskusten erikoiskuljetusasiantuntijoilta sekä Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry:ltä.

Lausuntopyyntöön vastasivat valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto, Rajavartiolaitos, Tulli, Patentti- ja rekisterihallitus, Väestörekisterikeskus, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Poliisihallitus, Liikennevakuutuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Linja-autoliitto ry, Suomen Taksiliitto ry, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry.

Yleisesti lausunnonantajat pitivät esityksen yleistavoitteita kannatettavina. Useat lausunnonantajat katsoivat lakimuutosten edistävän digitaalisten palveluiden käyttöönottoa sekä sähköisen tiedon aikaisempaa täysimääräisempää hyödyntämistä.

Liikennevakuutuskeskus nosti omassa lausunnossaan esille ajoneuvojen rekisteritoiminnasta annetun lain myönteiset vaikutukset rekisteröintipalvelujen saatavuuteen ja hiilijalanjälkeen.

Sekä Linja-autoliitto ry että Auto- ja kuljetusalojen liitto ry AKT pitivät hyvänä, että ajoneuvoliikennerekisterin pitäjällä olisi ajokorttien ja muiden tieliikenteeseen vaadittavia lupia myöntäessään oikeus saada poliisin tietojärjestelmiin tallennettuja passikuvia ja nimikirjoitusnäytteitä. AKT toteaa omassa lausunnossaan erityisesti ammattikuljettajien kustannushyötynäkökohdan, sillä muutos vähentää ammattikuljettajien usein uusittavien lupien ja korttien hakukustannuksia.

Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat ry totesi lausunnossaan, että lakiesitys on odotettu parannus. Lakimuutos parantaa tuntuvasti viranomaisten mahdollisuutta valvoa rekisteriin liittyvien asioiden hoitoa. Erityisesti ajantasaisesta, luotettavasta ja helposti varmistettavasta erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien rekisteristä on apua, kun johtava liikenteenohjaaja varmistaa muiden kuljetukseen osallistuvien erikoiskuljetusoikeuden voimassaolon.

Tietosuojavaltuutetun toimisto kiinnitti lausunnossaan huomiota 3 §:n perusteluihin, jotka koskivat erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien tietojen tallettamista rekisteriin. Lisäksi se kiinnitti huomiota ehdotettuun 20 §:n 3 momenttiin, joka koskee turvakiellon alaisten tietojen edelleen luovuttamista ja rajoituksesta ilmoittamista. Tietosuojavaltuutetun toimiston lausunto on huomioitu ehdotuksessa. Perusteluita on selkeytetty 3 §:n osalta ja 20 §:n 3 momentin ongelmallisena pidetty kohta on poistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki ajoneuvoliikennerekisteristä

3 § . Rekisteröidyt. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 kohta, jonka mukaan ajoneuvoliikennerekisteriin saisi tallettaa tietoja niistä luonnollisista henkilöistä, jotka ovat rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuutettuja.

Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 kohta, jonka mukaan rekisteriin saisi tallettaa tietoja luonnollisista henkilöistä, jotka on määrätty ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa.

5 §. Luonnollisista henkilöistä talletettavat muut tiedot. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 kohta, jonka mukaan luonnollisista henkilöistä saa perustietojen lisäksi tallettaa rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeudesta, tieto koulutuksen ja kokeen hyväksytystä suorittamisesta sekä tiedot jatkokoulutuksesta, oikeuden voimassaolosta ja liikenteen ohjaajakortista.

Kortti erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeudesta (EKL-kortti) voidaan myöntää hakijalle sen jälkeen, kun hän on osallistunut erikoiskuljetusten liikenteenohjauksen peruskurssille ja suorittaa sen jälkeen kokeen hyväksytysti. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeus on voimassa viisi vuotta ja sitä voidaan jatkaa, jos hakija osallistuu jatkokoulutukseen ja suorittaa sitä vastaavan kokeen hyväksytysti. Tieto erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeuden voimassaolosta tarvitaan, kun hakijalle myönnetään erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeuteen jatkoa. Se lasketaan voimassaolevan oikeuden päättymisestä viisi vuotta eteenpäin. Valvovat viranomaiset voivat pyytää tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirastolta tietoa oikeuden voimassaolosta, jos esimerkiksi hakijan EKL-kortti on kadonnut.

11 § . Oikeus tietojen saantiin viranomaisilta. Pykälän 1 momentin 1 kohta, joka koskee väestötietojärjestelmästä saatavia tietoja, päivitettäisiin siten, että siinä viitattaisiin väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuun turvakieltoon. Voimassa olevassa säännöksessä viitataan kumotun väestötietolain (507/1993) 25 §:n 4 momentissa tarkoitettuun tiedon luovutusrajoitukseen.

Pykälän 1 momentin 5 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi rekisterinpitäjän oikeus saada käyttää hakijan suostumuksella passi- ja henkilökorttirekisteriin tallennettua passi- ja henkilökorttikuvaa ja nimikirjoitusnäytettä ajokorttilupaa, ajokorttia tai muuta mainitussa kohdassa tarkoitettua lupaa sekä kuljettajakorttia varten.

Mainitut tiedot voisivat olla tallennettu passin tai henkilökortin hakemisen yhteydessä ja niitä saataisiin käsitellä vain haetun ajokortin tai luvan myöntämiseen liittyvissä tehtävissä. Tiedot voitaisiin ajokortin valmistamista ja toimittamista varten luovuttaa ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 17 §:n 2 momentin 16 kohdan mukaisesti ajokortin tai luvan toimittajalle ja niitä voitaisiin käyttää kuljettajantutkintoon tulevan tunnistamisessa momentin 8 kohdan mukaisesti. Hakijan suostumus kuvan ja nimikirjoitusnäytteen käyttöön pyydettäisiin hakemuksessa.

Pykälän 1 momentin 5 kohtaan lisättäisiin myös Liikenteen turvallisuusviraston oikeus saada poliisilta tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista sekä niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista. Kyse on sakkotiedoista, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ja poliisi tarvitsevat ajo-oikeuden hallinnointia varten.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 kohta, jossa säädettäisiin Liikenteen turvallisuusviraston oikeudesta saada esitutkintaviranomaisilta tarvittavat rikostiedot kohdassa mainittujen soveltuvuusharkintaa vaativien lupien osalta. Tällä hetkellä tiedonsaantioikeudesta on säädetty poliisin osalta, mutta muiden esitutkintaviranomaisten, eli Rajavartiolaitoksen ja Tullin, osalta oikeudesta tiedonsaantiin ei ole säädetty. Ne voivat kuitenkin myös tutkia rikoksia, jotka tulee ottaa soveltuvuusharkinnassa huomioon. Käytännössä kyseessä olisi esitutkintaviranomaisten poliisiasiain tietojärjestelmään tallentama luvan myöntämisen kannalta merkityksellinen rikosilmoitustieto, rikosnimike sekä asian käsittelyvaihetta koskeva tieto.

13 §. Tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että Liikenteen turvallisuusviraston lupaa edellytettäisiin, jos tietoja luovutettaisiin muutoin kuin yksittäisluovutuksena. Tietoja luovutettaessa olisi otettava huomioon, onko kyseessä yksittäin luovutettava tieto vai usean tiedon luovuttaminen yhdellä otantaperusteella tai otantaperusteiden yhdistelmällä. Tietoja luovutettaisiin Liikenteen turvallisuusvirastolle tehtävän pyynnön tai hakemuksen perusteella. Yksittäisen tiedon luovuttamisen lähtökohtana on, että luovuttamista ei rajoiteta, ellei 20 §:n luovutusrajoituksista muuta johdu.

Yksittäisluovutuksena luovutettavaa tietoa lukuun ottamatta tiedon luovuttamisen edellytyksenä on, että luovuttamiseen on laissa säädetty peruste ja että luovutuksensaaja käyttää tietoa pyydettyyn tarkoitukseen. Muista kuin yksittäisluovutuksena luovutettavista tiedoista olisi ilmoitettava muun muassa tietojen käyttötarkoitus ja tietojen suojaustapa. Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi harkintavalta tietojen luovuttamisesta. Tietojen luovuttamista harkittaessa olisi otettava huomioon tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset. Tarvittaessa hakijan olisi annettava lisäselvitystä esimerkiksi tiedon käytöstä. Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltäytyä tiedon luovuttamisesta, jos yleiset tiedon luovuttamisen edellytykset eivät toteudu.

Pykälän 2 momentista poistettaisiin säännös, jonka mukaan muiden kuin yksittäin luovutettavien tietojen ja tilastotietojen tallettamiseen luovutuksensaajan tietojärjestelmään vaaditaan rekisterinpitäjän lupa. Tallettaminen on henkilötietolain 3 §:n 2 momentin mukaan henkilötietojen käsittelyä, joten erillistä säännöstä tietojen tallettamiseen tarvittavasta luvasta ei pidetä tarpeellisena.

19 §. Tietojen luovuttaminen muuhun käyttötarkoitukseen. Pykälän 1 momentin 3 kohta, joka koskee oikeutta luovuttaa tietoja tilastointia tai tutkimusta varten, ehdotetaan poistettavaksi. Oikeudesta tietojen käsittelyyn historiallisessa tai tieteellisessä tutkimuksessa sekä tilastotarkoituksia varten säädetään henkilötietojen osalta henkilötietolain (523/1999) 14 ja 15 §:ssä sekä salassa pidettävien asiakirjojen osalta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 28 §:ssä.

20 §. Tietojen luovuttamisen muut rajoitukset. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että henkilön oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen kattaisi tietojen luovuttamisen myös muulla tavoin kuin puhelimitse. Voimassa olevan säännöksen viittaus puhelimitse tapahtuvasta pyynnöstä osoitetiedon luovuttamisen kieltämiseen poistettaisiin.

Pykälän 2 momentista ehdotetaan poistettavaksi mahdollisuus pyytää erillistä turvakieltoa Liikenteen turvallisuusvirastolta. Momentti sisältäisi sen sijaan informatiivisen viittauksen turvakieltoon, jota voi hakea väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n 1 momentin nojalla. Kyseisen 36 §:n 2 momentin mukaan turvakieltoa haetaan maistraatilta kirjallisesti tai muulla todistettavalla tavalla. Väestötietojärjestelmään talletettu turvakielto päivittyy jo nyt ohjelmallisesti ajoneuvoliikennerekisteriin.

Väestötietojärjestelmän turvakielto on nykyisin ajoneuvoliikennerekisteriin merkittävää turvakieltoa suppeampi eikä kata henkilön nimeä. Momentissa säädettäisiin siksi myös siitä, että siirrettäessä turvakielto väestötietojärjestelmästä ajoneuvoliikennerekisteriin, se laajennettaisiin kattamaan myös henkilön nimi. Tällöin ajoneuvoa ei esimerkiksi rekisteritunnuksen perusteella voitaisi yhdistää turvakiellon alaiseen ajoneuvon omistajaan tai haltijaan. Vastaavasta turvakiellon laajennuksesta säädetään voimassa olevan pykälän 3 momentissa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, ettei 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tietojen luovutuksen rajoitukset estä tietojen luovuttamista viranomaisille, Liikennevakuutuskeskukselle, liikennevakuutusyhtiölle, katsastuksen suorittajalle, sopimusrekisteröijälle, kuljettajantutkinnon vastaanottajalle, tieliikenteen valvontalaitteen korttien käsittelijälle ja ajokorttilaissa, kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa, taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa ja tieliikennelaissa tarkoitetulle palvelun tuottajalle laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Asiasta säädetään sekä osoitteen luovutuskiellon että turvakiellon osalta jo voimassa olevassa pykälässä.

Pykälän 4 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusviraston luovuttaessa 2 momentissa tarkoitettua luovutusrajoituksen alaista tietoa luovutuksen saajalle on samalla ilmoitettava luovutusrajoituksesta sekä tietojen käyttöä ja suojausta koskevat rajoitukset. Tällä ilmoitusmenettelyllä halutaan varmistaa, että tiedot saava taho on tietoinen luovutettujen tietojen erityisluonteesta ja että tämä taho voi suunnitella oman tietojen käyttöä ja suojausta koskevan prosessinsa nämä näkökohdat huomioon ottaen.

1.2 Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa

Lain 28 §:n 1 momentin 1 kohta, joka koskee tietojen luovuttamista Liikenteen turvallisuusvirastolle, ehdotetaan muutettavaksi siten, että Liikenteenturvallisuusvirasto saisi Rajavartiolaitokselta ajoneuvoliikennerekisterilakiin ehdotetussa 11 §:n 10 kohdassa tarkoitetut tarpeelliset tiedot. Kuten kyseisen säännöksen perusteluiden kohdalla on todettu, kyseeseen tulisi tiedot epäillyistä rikoksista, joita Rajavartiolaitos tutkii ja jotka vaikuttavat kyseisessä ajoneuvoliikennerekisterilain kohdassa mainittujen lupien soveltuvuusharkintaan. Kohtaa muutettaisiin myös muuttamalla viittaus ilmailulain (864/2014) pykälään, joka koskee Liikenteen turvallisuusviraston oikeutta tietojen saantiin luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi. Muutos on tekninen.

1.3 Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa

Lain 17 §:n 1 momentin 2 kohta, joka koskee tietojen luovuttamista Liikenteen turvallisuusvirastolle, ehdotetaan muutettavaksi siten, että Liikenteenturvallisuusvirasto saisi Tullilta ajoneuvoliikennerekisterilakiin ehdotetussa 11 §:n 10 kohdassa tarkoitetut tarpeelliset tiedot. Kuten kyseisen säännöksen perusteluiden kohdalla on todettu, kyseeseen tulisi tiedot epäillyistä rikoksista, joita Tulli tutkii ja jotka vaikuttavat kyseisessä ajoneuvoliikennerekisterilain kohdassa mainittujen lupien soveltuvuusharkintaan.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan (mm. PeVL 35/2008 vp) todennut, että henkilötietojen suojaa koskevan perusoikeussäännöksen kannalta tärkeitä sääntelykohteita ovat ainakin rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien henkilötietojen sisältö, niiden sallitut käyttötarkoitukset mukaan luettuna tietojen luovutettavuus ja tietojen säilytysaika henkilörekisterissä sekä rekisteröidyn oikeusturva. Näiden seikkojen sääntelyn lain tasolla tulee olla kattavaa ja yksityiskohtaista. Lailla säätämisen vaatimus koskee myös mahdollisuutta luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (PeVL 12/2002 vp). Hallintovaliokunnan, jonka toimialaan henkilötietokysymykset kuuluvat, linjanvedot henkilötietojen käsittelyn sääntelystä vastaavat perustuslakivaliokunnan edellä mainittua kantaa.

Ehdotetun lain 3, 5, 11 ja 20 § liittyvät henkilötietojen suojaan. Muutoksilla täydennetään sääntelyä vastaamaan nykyisiä tarpeita tietojen rekisteröinnistä ja tietojen luovuttamisesta. Lain 5 §:ään lisättäisiin oikeus tallettaa rekisteriin tietoja rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuutetusta ja liikenteen erikoiskuljetusten ohjaajista. Kyseisten pykälien perusteluiden yhteydessä on perusteltu näiden tietojen rekisteröintitarve. Ajoneuvoliikennerekisterilain 4 ja 5 §:ssä säädetään tarkasti siitä, mitä tietoja rekisteriin saa luonnollisista henkilöistä tallettaa. Laissa säädetään myös tietojen korjaamisesta, rekisteristä poistamisesta sekä luovuttamisesta.

Lakiehdotuksen 11 §:ään esitettävän lisäyksen mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi rekisterinpitäjänä oikeus saada hakijan suostumuksella ajokorttia tai muuta hakijaa koskevaa lupaa varten poliisin järjestelmään tallennettu passi- tai henkilökorttikuva ja nimikirjoitusnäyte. Lain 4 §:n mukaan henkilön valokuva ja nimikirjoitusnäyte kuuluvat niihin tietoihin, jotka luonnollisesta henkilöstä saadaan rekisteriin tallentaa.

Ehdotetun lain 11 §:ssä myös täydennettäisiin Liikenteen turvallisuusviraston oikeutta saada tietoja poliisilta ja muilta esitutkintaviranomaisilta. Pykälän 1 momentin 5 kohtaan lisättäisiin oikeus saada poliisilta tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista sekä niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista. Kyseisten tietojen saamisesta oikeushallinnolta säädetään jo voimassa olevan pykälän 1 momentin 3 kohdassa. Tietojen saamisesta myös poliisilta säädettäisiin, koska rangaistus- ja rikesakkomenettelyiden uudistuessa kyseiset tiedot on saatavilla poliisin rekisteristä silloin, kun poliisi on seuraamuksen määrännyt. Kyse on sakkotiedoista, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ja poliisi tarvitsevat ajo-oikeuden hallinnointia varten.

Lain 11 §:ään lisättäisiin myös uusi 10 kohta, jonka mukaan Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus saada esitutkintaviranomaisilta tarvittavat rikostiedot opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot. Voimassa olevassa 11 §:ssä säädetään vain näiden tietojen saamisesta poliisilta, vaikka myös Tulli ja Rajavartiolaitos voivat tutkia kyseisiä rikoksia. Siitä, että Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää 11 §:n 1 momentin 5 ja 10 kohdassa tarkoitetut luvat, kuten myös kyseisten lupien myöntämisen edellytyksistä, säädetään ajokorttilaissa (386/2011) ja laissa taksinkuljettajan taksinkuljettajien ammattipätevyydestä (695/2009).

Lain 20 §:ää muutettaisiin siten, ettei ajoneuvoliikennerekisteriin voisi enää hakea erillistä turvakieltoa. Tämän ei voida katsoa heikentävän yksityisyyden suojaa, sillä vastaavat turvakiellot siirtyisivät ohjelmallisesti väestötietojärjestelmästä ajoneuvoliikennerekisteriin. Tätä mahdollisuutta koskeva informatiivinen viittaus sisältyisi pykälään. Lisäksi 20 §:ssä laajennettaisiin väestötietojärjestelmästä siirretty turvakielto koskemaan ajoneuvoliikennerekisterissä myös henkilön nimeä samoin kuin voimassa olevassa pykälässä.

Edellä kerrotuilla perusteilla katsotaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Lakiehdotukset

1.

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003) 19 §:n 1 momentin 3 kohta,

muutetaan 3 §:n 2 momentin 8 kohta, 5 §:n 1 momentin 14 kohta, 11 §:n 1 momentin 1, 5 ja 9 kohta sekä 13 ja 20 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin 8 kohta, 5 §:n 1 momentin 14 kohta ja 11 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 76/2015, 11 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 859/2005, 11 §:n 1 momentin 9 kohta laissa 588/2005 sekä 20 § laeissa 403/2005 ja 76/2015, sekä

lisätään 3 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 697/2006, 276/2007 ja 76/2015, uusi 9 ja 10 kohta, 5 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 60/2006, 697/2006, 234/2007, 276/2007, 698/2009 ja 76/2015 uusi 15 kohta ja 11 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 588/2005, 859/2005, 1301/2009 ja 76/2015, uusi 10 kohta seuraavasti:

3 §
Rekisteröidyt

Rekisteriin saa tallettaa lisäksi tietoja luonnollisista henkilöistä:


8) joilla on kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (273/2007) tai taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (695/2009) säädetty pätevyys tai jotka ovat ilmoittautuneet tällaiseen pätevyyteen vaadittavaan koulutukseen tai kokeeseen;

9) jotka ovat rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuutettuja;

10) jotka on määrätty ohjaamaan liikennettä erikoiskuljetuksessa.

5 §
Luonnollisista henkilöistä talletettavat muut tiedot

Luonnollisista henkilöistä saa perustietojen lisäksi tallettaa rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja:


14) vammaisen pysäköintiluvan myöntämisestä;

15) erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaoikeudesta, koulutuksen ja kokeen hyväksytystä suorittamisesta sekä jatkokoulutuksesta, oikeuden voimassaolosta ja liikenteen ohjaajakortista.


11 §
Oikeus tietojen saantiin viranomaisilta

Rekisterinpitäjällä on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, oikeus saada tietoja seuraavasti:

1) väestötietojärjestelmästä tiedot henkilön nimestä, henkilötunnuksesta, osoitteesta, kotikunnasta, syntymäkotikunnasta, syntymävaltiosta, kansalaisuudesta, äidin- ja asiointikielestä ja kuolemasta sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta turvakiellosta;


5) poliisilta;

a) tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista sekä niistä määrätyistä rangaistuksista ja muista seuraamuksista, tieto moottorikäyttöisen tai hinattavan ajoneuvon anastuksesta sekä ajo-oikeutta ja siihen liittyvää hakemusta, ajokorttilupaa, opetuslupaa, harjoituslupaa, liikenneopettajalupaa, taksinkuljettajan ajolupaa, vammaisen pysäköintilupaa, ajokortteja ja niihin kuorma- tai linja-auton kuljettajan ammattipätevyydestä tehtyjä merkintöjä, ajokorttiluvan tai ajokortin saamisen esteitä, ajokieltoja ja niiden perusteita, ADR-ajoluvan peruuttamista, ajo-oikeuteen sekä ajokorttilupaan ja muihin lupiin liittyviä hallinnollisia seuraamuksia koskevat tiedot sekä mainittujen ajokorttien ja lupien luovuttamista ja haltuunottoa koskevat tiedot;

b) ajokorttia tai tässä kohdassa mainittua lupaa tai kuljettajakorttia hakevan suostumuksella tämän valokuva ja kuva nimikirjoitusnäytteestä, jotka on tallennettu poliisin passi- ja henkilökorttirekisteriin;


9) rajavartiolaitokselta väliaikaista ajokieltoa ja sen perusteita sekä ajokortin haltuunottoa koskevat tiedot;

10) esitutkintaviranomaisilta opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot.

13 §
Tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset

Tietojen luovuttamisesta päättää rekisterinpitäjä.

Tietoa ei saa luovuttaa, jos luovuttamisen voidaan perustellusta syystä epäillä vaarantavan rekisteröidyn yksityisyyden suojaa, hänen etujaan tai oikeuksiaan taikka valtion turvallisuutta. Muiden kuin yksittäisluovutuksena luovutettavien tietojen luovuttamisen edellytyksenä luovutuksensaajalle on Liikenteen turvallisuusviraston lupa.

20 §
Tietojen luovuttamisen muut rajoitukset

Henkilöllä on sen lisäksi, mitä henkilötietolain 30 §:ssä säädetään, oikeus kieltää osoitetietojensa luovuttaminen.

Turvakiellon hakemisesta säädetään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 36 §:n 1 momentissa. Siirrettäessä turvakielto rekisteriin luovutusrajoitus laajennetaan kattamaan myös luonnollisen henkilön nimi.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedon luovuttamisen rajoitukset eivät estä tiedon luovuttamista:

1) viranomaisen, Liikennevakuutuskeskuksen, liikennevakuutusyhtiön, katsastuksen suorittajan, kuljettajantutkinnon vastaanottajan, sopimusrekisteröijän tai tieliikenteen valvontalaitteen korttien käsittelijän käyttöön;

2) ajokorttilaissa, kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa, taksinkuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa tai tieliikennelaissa tarkoitetun palvelun tuottajan käyttöön; eivätkä

3) muuhun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun laissa säädettyyn käyttöön.

Liikenteen turvallisuusviraston luovuttaessa 2 momentissa tarkoitettua luovutusrajoituksen alaista tietoa luovutuksen saajalle on samalla ilmoitettava luovutusrajoituksesta sekä tietojen käyttöä ja suojausta koskevat rajoitukset.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


2.

Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 28 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 28 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1182/2013, seuraavasti:

28 §
Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille

Rajavartiolaitos saa luovuttaa henkilörekistereistään salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja, jotka ovat tarpeen:

1) Liikenteen turvallisuusvirastolle ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdan mukaisesti, merenkulun turvatoimilaissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten, ilmaliikenteen valvontaa varten sekä ilmailulain

(864/2014) 50 §:n mukaisesti luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


3.

Laki henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain (639/2015) 17 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti:

17 §
Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille

Tulli saa luovuttaa henkilörekistereistään salassapitosäännösten estämättä myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja, jotka ovat tarpeen:


2) Liikenteen turvallisuusvirastolle ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 7 ja 10 kohdan mukaisesti, eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi, ilmailulain 50 §:n mukaisesti luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi sekä virastolle laissa säädettyjen verotustehtävien toimittamiseksi;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.