Siirry esitykseen
HE 90/2015
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia siten, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus päättäisi ELY-keskusten myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevista asioista ja valvoisi ELY-keskusten lisäksi valtionavustuksen käyttöä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskukselle ehdotetaan erityissäädöksissä siirrettäväksi eräiden maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan valtionavustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.
Ehdotuksen tarkoituksena on tehtäviä keskittämällä tehostaa kehittämis- ja hallintokeskuksen tuottavuutta ja kohdentaa ELY-keskusten voimavarat entistä tehokkaammin niiden ydintehtäviin.
Lisäksi ehdotetaan, että siviilipalveluslaissa tarkoitetun siviilipalveluskeskuksen valtakunnalliset tehtävät siirretään hallinnollisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta kehittämis- ja hallintokeskuksen hoidettavaksi. Siirrolla ei olisi käytännön vaikutusta siviilipalveluksen suorittamiselle tai siviilipalvelusvelvollisten asemaan.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Kehittämis- ja hallintokeskus perustettiin 1 päivänä tammikuuta 2015 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (1131/2014) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen palvelukeskustyyppiseksi virastoksi. Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen tehosti valtion aluehallinnon kokonaisuudistuksen yhteydessä alkanutta talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien kokoamista. Hallinnollisiin tehtäviin rinnastuivat myös työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian hoitamat kehittämistehtävät samoin kuin eri hallinnonalojen avustusten ja korvausten maksatustehtävät, joissa nähtiin yhdenmukaistamis- ja tehostamismahdollisuuksia ELY-keskusten toimintamenomäärärahojen supistuessa merkittävästi ja nopeasti hallituksen vuosien 2013 ja 2014 kehyspäätösten mukaisesti.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen yhteydessä ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallintoyksiköt lakkautettiin ja niissä hoidetut henkilöstö- ja taloushallinnon sekä yleishallinnon tehtävät koottiin kehittämis- ja hallintokeskukseen. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäväksi siirrettiin aiemmin kuuteen ELY-keskukseen perustetuilla niin sanotuilla maksatusalueilla hoidetut TE-toimistojen myöntämien avustusten ja korvausten maksamista koskevat tehtävät ja eräät ELY-keskusten myöntämien avustusten ja korvausten maksatustehtävät. Maksatustehtävillä tarkoitetaan tässä yhteydessä avustusten ja korvausten maksamista ja siihen liittyviä tehtäviä kuten valtionavustuslain (688/2001) 12, 19, 21 ja 22 §:ssä säädettyjä maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja takaisinperinnän kohtuullistamista koskevia säännöksiä samoin kuin valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valtionavustuksen käytön valvontaan liittyviä tehtäviä.
Perustamisvaiheessa (HE 197/2014 vp) todettiin, että ELY-keskusten ja TE-toimistojen maksatustehtävien kokoaminen hallinnonalasta riippumatta oli vasta alussa. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toisen vaiheen valmistelutyö käynnistettiin välittömästi tavoitteena mahdollisimman kattava maksatustehtävien siirtäminen kehittämis- ja hallintokeskukseen 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen. Selvityksen kohteena olivat erityisesti maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan avustusten maksatustehtävät.
Maksatustehtävien muutostilanteessa kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä ELY-keskusten maksatuspäätösten esittelijöiden toimivaltaa koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännös, jonka mukaan virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluu ELY-keskuksissa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa, voivat ELY-keskuksen virkamiehinä jatkaa näiden päätösten esittelemistä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätettäväksi 31 päivään maaliskuuta 2016 asti ilman erillistä päätöstä tai määräystä. Vastaavasti virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluu kehittämis- ja hallintokeskuksessa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa, voivat kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehinä jatkaa näiden päätösten esittelemistä ELY-keskuksen päätettäväksi 31 päivään maaliskuuta 2016 asti ilman erillistä päätöstä tai määräystä. Voimaantulosäännöksen sisältämän siirtymäajan kuluessa maksatustoiminnot pyritään järjestämään mahdollisimman keskitetyllä tavalla siten, että maksatuksiin erikoistunut henkilöstö pystyy hoitamaan ne tehokkaasti.
Keväällä 2015 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen muodostetun pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmalla tavoitellaan 10 miljardin euron kestävyysvajeen kattamista säästöjen ja rakenteellisten uudistusten avulla uuden hallituskauden aikana. ELY-keskuksiin ja TE-toimistoihin ei kohdistu alkaneella hallituskaudella uusia säästöjä, mutta osa aiemmin asetetuista säästötavoitteista on edelleen saavuttamatta. Sipilän hallituksen ohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erillinen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään toimivaltaisille selkeille itsehallintoalueille. Päätöstä julkisen aluehallinnon järjestämisestä ei ole hallituskauden tässä vaiheessa vielä tehty. Hallitusohjelmakirjaukseen viitaten ehdotetaan kuitenkin maksatustehtävien kokoamista siten, että tuottavuushyötyjä olisi myös mahdollisesti myöhemmin tällä hallituskaudella tehtävän aluehallinnon järjestämisratkaisun jälkeen.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatustehtävät
Maksamista koskevat tehtävät muodostavat kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäväksi soveltuvan valtionapuprosessin hallinnollisen loppupään. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa maksatustehtävässään ELY-keskusten ja TE-toimistojen puolesta hankkeen tai sen osan toteuttamisen jälkikäteistä viranomaisvalvontaa. Kehittämis- ja hallintokeskus suorittaa ELY-keskuksen ja TE-toimistojen myöntämät valtionavustukset niiden saajille ja valvoo samalla valtionavustuksen myöntämisen yhteydessä asetettujen reunaehtojen ja valtionapuinstrumenttia koskevien säännösten noudattamista rahoitetuissa hankkeissa.
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa laajasti työ- ja elinkeinoministeriön tukien ja avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa kaikki avustukset, jotka viisitoista TE-toimistoa tekee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista (916/2012) annetun lain nojalla. Näihin tukiin ja avustuksiin kuuluvat palkkatuet, starttirahat, lisätuet ja yritysten kehittämispalvelua koskevat avustukset. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa myös näiden avustusten takaisinperintää koskevat tehtävät.
Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus maksaa eräitä valtion korvauksia. Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa valtion korvauksia kunnille kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisista toimenpiteistä, kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen toiminnan järjestämisestä ja varustamoille merimiesten matkakustannuksista, jotka maksetaan valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) nojalla. Korvauspäätökset tehdään syntyneiden kustannusten perusteella erottamatta korvauksen myöntämis- ja maksamisprosesseja.
Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetulla asetuksella merkittäviä innovaatio- ja keksintötoiminnan edistämistä ja kansainvälistymistä koskevia tehtäviä 1 päivästä tammikuuta 2015 lukien. Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnalliseksi tehtäväksi keskitettyjen avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä keskitettiin samalla kertaa kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäväksi. Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa, valvoo ja perii tarvittaessa takaisin tuet, jotka Pirkanmaan ELY-keskus myöntää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla (1300/2010) sekä energiatuet, jotka Pirkanmaan ELY-keskus myöntää energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaisesti.
Laivanrakennuksen innovaatiotuista on säädetty valtionavustuslain 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksesta laivanrakennuksen innovaatioihin (364/2015). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämien laivanrakennuksen innovaatiotukien maksatusasiat on keskitetty maksatuksen, maksatuksen keskeyttämisen ja takaisinperinnän osalta kehittämis- ja hallintokeskukseen.
ELY-keskusten maksatustehtävät
Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän viranomaisen tehtävät keskitettiin 1 päivästä tammikuussa 2014 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1144/2013) siten, että Hämeen ELY-keskus hoitaa välittävän viranomaisen tehtäviä Etelä-Suomen suuralueella, Keski-Suomen ELY-keskus Länsi-Suomen suuralueella, Etelä-Savon ELY-keskus Itä-Suomen suuralueella ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen suuralueella. Keskittämisratkaisu koskee päättynyttä ohjelmakautta 2007–2013 ja nykyistä ohjelmakautta 2014–2020. Rakennerahastoprosessiin liittyvät tehtävät siirtyivät neljään ELY-keskukseen kokonaisuudessaan mukaan lukien tukien myöntämistä, maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät. Euroopan aluekehitysrahastosta maksettavien yritystukien osalta hallintomalli tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014. Kaikkien rakennerahastotukien ja rakennerahastoista osarahoitettujen tukien maksatusta, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat asiat hallinnonalasta riippumatta hoidetaan siten neljässä ELY-keskuksessa.
Rakennerahastojen hallintomalli otettiin 15 päivänä syyskuuta 2014 käyttöön myös ELY-keskusten myöntämissä niin sanotuissa puhtaasti kansallisissa yritystuissa. Puhtaasti kansallisilla yritystuilla tarkoitetaan yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000), valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) nojalla maksettavia avustuksia kansallisista varoista eli yritystukia, joiden kanssa samanaikaisesti ei myönnetä avustusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Yritystukien prosessit myöntämisestä ja maksamisesta mahdollisiin takaisinperintöihin, riippumatta siitä, myönnetäänkö niitä Euroopan unionin rakennerahastojen varoista vai rahoitetaanko ne puhtaasti valtion talousarviosta, ovat neljän ELY-keskuksen toimivallassa lukuun ottamatta yritysten kehittämispalveluja.
Pirkanmaan ELY-keskus hoitaa kaikki keksintöjen valtionavustustehtävät mukaan lukien maksatustehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa alueellisesta kuljetustuesta vuosina 2014–2017 annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1248/2014) tarkoitetut alueellisen kuljetustuen myöntämistä ja maksatusta koskevat tehtävät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusten toimialueilla. Käytännössä tämä tehtävä, joka on keskitetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle valtioneuvoston asetuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista, on valtakunnallinen, sillä kuljetustukea ei myönnetä kuljetuksille, jotka alkavat muiden kuin edellä mainittujen ELY-keskusten toimialueilta.
Muiden hallinnonalojen kuin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokan momenteilta maksettavia valtionavustusten ja korvausten maksatuksia ei ole toistaiseksi keskitetty kehittämis- ja hallintokeskukseen.
ELY-keskukset myöntävät maa- ja metsätalousministeriön pääluokan momenteilta valtionavustuksia Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014) ja vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) nojalla sekä valtion korvauksia kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) ja kalastuslain (379/2015) nojalla.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla on eräitä valtionavustuksia, joita koskevia erityissäädöksiä ei ole. Kolmetoista ELY-keskusta, jossa on ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, myöntää ja maksaa valtionavustuksen saajalle suoraan valtionavustuslain nojalla ympäristöministeriön hallinnonalan momentilta 35.01.65 avustuksia järjestöille ja ympäristönhoitoon. Lisäksi kolmetoista ELY-keskusta myöntää ja maksaa ympäristöministeriön hallinnonalan momenteilta 35.01.65 ympäristönhoitoavustuksia saariston kehityksen edistämistä annetun lain (494/1981) ja momentilta 35.20.64 rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla.
Yhdeksän ELY-keskusta, jossa on liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue maksaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan momentilta 630.31.10.76.1 maantielaissa säädettyjä korvauksia. Ratalaissa säädetyt käytännössä harvinaiset, momentilta 630.31.10.76.2 maksettavat korvaukset hoidetaan niin ikään yhdeksässä ELY-keskuksessa. Pirkanmaan ELY-keskus myöntää ja maksaa valtionavustuksen saajalle momentilta 31.10.50 yksityistieavustuksia yksityisistä teistä annetun lain nojalla.
Siviilipalveluskeskus
Siviilipalvelustehtävät eivät kuulu ELY-keskusten toimialaan ja tehtäviin, joista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 §:ssä. Siviilipalvelukeskuksen tehtävästä säädetään Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erityistehtävänä siviilipalveluslain (1446/2007) 7 §:ssä. Tehtävä siirtyi Lapinjärven kunnalta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen perustetulle erillisyksikölle tehtävän valtiollistamisen tarkoituksessa 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulleella lailla siviilipalveluslain muuttamisesta (940/2013). Siviilipalvelustoiminnan järjestämisen siirrettiin hallinnollisesti Lapinjärven kunnalta valtiolle siten, että siviilipalveluskeskus toimii edelleen Lapinjärven kunnassa sijaitsevassa Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Lapinjärven kunnan siviilipalveluskeskusta hoitanut henkilöstö siirtyi liikkeenluovutuksen seurauksena valtion palvelukseen. Siviilipalveluskeskuksella ei ole yhteyttä Kaakkois-Suomen tai muidenkaan ELY-keskusten muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ainoastaan tuottanut siviilipalveluskeskukselle hallinnollisia tukipalveluja. Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen jälkeen näitä palveluja ei ole enää saatavilla ELY-keskuksista eikä niitä hoitavaa henkilöstöä enää ole ELY-keskuksissa. Siviilipalveluskeskus esitetään siirrettäväksi hallinnollisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kehittämis- ja hallintokeskukseen tukipalvelujen turvaamiseksi siviilipalveluskeskukselle.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen maksatustehtäviä on koottu vaiheittain sekä kehittämis- ja hallintokeskukseen että entistä harvempien ELY-keskusten tehtäväksi. Kokoaminen on osoittanut, että keskittäminen ja prosessien valtakunnallinen kehittäminen parantavat tuottavuutta. TE-toimistojen myöntämien avustusten maksatustehtävien kokoaminen alkoi jo vuotta ennen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista, kun kuuteen ELY-keskukseen perustettiin niin sanottu maksatusalue 1 päivänä tammikuuta 2013 voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (906/2012). Maksatusalueet hoitivat usean TE-toimiston toimialueella maksatusasiat lukuun ottamatta Uudenmaan ELY-keskuksen maksatusaluetta, joka hoiti Uudenmaan TE-toimiston maksatusasioita. Kokonaistuottavuuden (päätöksiä per htv) kasvu vuosina 2013−2014 oli 47 %.
Kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatusyksikön vahvuus on nykyisin 117 henkilötyövuotta (htv). Kokonaistuottavuuden (päätökset per htv) kasvu on 78 %. Tuottavuuden kasvusta digitalisaation ansiota on noin 9 %.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen siviilipalveluskeskuksen tehtävän hoitaminen on ollut haasteellista kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen jälkeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ei ole resursseja hallintopalvelujen tarjoamiseksi. Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen myötä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hallintoyksikkö on lakkautettu ja sen henkilöstö on siirretty kehittämis- ja hallintokeskukseen. Muun muassa siviilipalveluskeskuksen tietohallinnon ohjaus ja tietohallintopalveluiden järjestäminen on tuottanut vaikeuksia Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, jonka tietohallintoa ohjataan ja tietohallintopalveluja tuotetaan kehittämis- ja hallintokeskuksesta.
Esityksen tavoitteena on jatkaa hallinnollisten tehtävien kokoamista kehittämis- ja hallintokeskukseen. Tässä toisen vaiheen kokoamisessa kehittämis- ja hallintokeskukseen siirrettäisiin maksatustehtäviä sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen nykyisin hoitamat siviilipalveluskeskuksen hallinnolliset tehtävät. Tehtävien kokoamisella tavoitellaan tuottavuuden lisäämistä, jotta ELY-keskusten virastoverkoston resurssit pystyttäisiin entistä paremmin suuntaamaan ELY-keskusten strategisiin ydintehtäviin.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 a §:n muutoksella kehittämis- ja hallintokeskuksen maksamista koskevat tehtävät ulotettaisiin käytännössä kattamaan ympäristönhoitoavustukset ja avustukset järjestöille, joita ELY-keskukset myöntävät ympäristöministeriön hallinnonalan pääluokasta valtionavustuslain nojalla. Säännös merkitsisi samaa tehtävänjakoa kaikissa suoraan valtionavustuslain nojalla myönnettävissä avustuksissa. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskuksen myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät sekä valvoisi ELY-keskuksen lisäksi valtionavustuksen käyttöä valtionavustuslain 15 §:n nojalla.
Valtion talousarviossa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokan avustusten maksatuksina kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettäisiin Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain nojalla myönnettävien avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevat tehtävät.
Ympäristöhallinnon avustuksista kehittämis- ja hallintokeskuksen maksettaviksi siirrettäisiin saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) ja rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla maksettavien ympäristönhoitoavustusten maksamista ja takaisinperintää koskevat tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus valvoisi kaikkien erityissäädösten mukaan valtionavustusten käyttöä ELY-keskuksen lisäksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tukien ja korvausten maksamista koskevista tehtävistä kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettäisiin yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) nojalla maksettavien yksityistieavustusten maksamista, maksatuksen keskeytystä ja takaisinperintää koskevat tehtävät. Toiseksi kehittämis- ja hallintokeskus suorittaisi korvausten saajille maantielain (503/2005) mukaiset korvaukset sekä ratalain (110/2007) mukaiset ratatoimituksessa määrätyt korvaukset. Korvausten suorittamista koskevat tehtävät olisivat luonteeltaan taloushallinnollisia ja niitä koskevat säännökset informatiivisia.
Lisäksi ehdotuksella siirrettäisiin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erillisyksikkönä toimiva siviilipalveluskeskus hallinnollisesti kehittämis- ja hallintokeskukseen ja korjattaisiin 1 päivänä tammikuuta 2016 voimaan tulevan kalastuslain (379/2015) 60§:ää, jossa on havaittu säädöstekninen virhe.
Kaikki ehdotetut tehtävät siirrettäisiin siirtymäsäännöksittä siten, että myös ennen ehdotettujen lakien voimaantuloa vireille tulleet asiat siirrettäisiin 1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen kehittämis- ja hallintokeskukselle.
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
3 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät. Pykälän 2 momenttiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskus olisi toimivaltainen hoitamaan ELY-keskusten suoraan valtionavustuslain (688/2011) nojalla myöntämien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Valtionavustuslain 12 §:ssä säädetään valtionavustuksen maksamisesta, 19 §:ssä maksatuksen keskeytyksestä, 21 §:ssä valtionavustuksen takaisinperintävelvollisuudesta ja 22 §:ssä valtionavustuksen harkinnanvaraisesta takaisinperinnästä. Maksamista, maksatuksen keskeytystä ja takaisinperintää koskevat tehtävät muodostavat myönnetyn valtionavustuksen käytön valvontaa ja väärinkäyttäjään kohdistuvien viranomaiskeinojen kokonaisuuden. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi nämä tehtävät valtioavustuslain mukaisena valtionavustusviranomaisena toimivan ELY-keskuksen puolesta silloin, kun valtionavustus myönnetään suoraan valtionavustuslain nojalla valtion talousarviossa myönnetyistä varoista ja valtionavustusinstrumenttia koskevan erityissäädöksen puuttuessa. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi 2 momentin mukaan valtionapuviranomaisena toimivan ELY-keskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Kehittämis- ja valvontakeskuksen valvonta tapahtuu pääasiassa maksatuksen yhteydessä jälkikäteisvalvontana. Valtionavustusta nauttivan hankkeen aikana kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa valtionavustuslain 15 §:n mukaista valvontatehtäväänsä pääasiassa silloin, kun hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen maksatusta haetaan useassa maksuerässä ja ennen hankkeen päättymistä. Siten valtionavustuksen myöntävälle ELY-keskukselle ja TE-toimistolle kuuluu jatkossakin pääosa hankkeen aikaisesta valvonnasta.
Pykälää tarkennettaisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävien osalta siten, että kehittämis- ja hallintokeskukselle voitaisiin erityislainsäädännössä antaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen myöntämien muiden avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Lisäksi erityislainsäädännössä voidaan antaa kehittämis- ja hallintokeskukselle valtionavustuslain soveltamisalaan kuulumattomien korvausten maksamista koskevia tehtäviä. Kehittämis- ja hallintokeskukselle annettaisiin lähtökohtaisesti sellaista korvauksia koskevaa toimivaltaa, jonka maksamisen edellytyksistä säädettäisiin erityislainsäädännössä riittävän tarkasti tai euromääräisesti.
Erityislainsäädännössä säädetään kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivallasta TE-toimistojen myöntämien tukien ja avustusten maksatusasioissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 8 §:ssä. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa ELY-keskusten sijasta maksatustehtäviä energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1395/2014) nojalla ja yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) nojalla. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa myös ELY-keskusten sijasta korvausten maksamista koskevia tehtäviä kotoutumisen edistämisestä annetun lain, merimiesten matkakustannuksista annetun lain sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain nojalla.
3 b §. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätösten allekirjoittaminen. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jonka mukaan ELY-keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätökset voitaisiin allekirjoittaa koneellisesti. Koneellista allekirjoitusmahdollisuutta hyödynnettäisiin etenkin massaluonteisissa päätöksissä. Koneellisesti allekirjoitettujen päätösten esittelijät ja ratkaisijat olisivat jälkikäteen varmistettavissa ja tunnistettavissa virastojen käytössä olevista tietojärjestelmistä käyttöoikeuksien hallinnan keinoin.
Laki yksityisistä teistä
97 §. Pykälään lisättäisiin säännös kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivallasta yksityistieavustuksia koskevissa valtionavustuslain 12 §:ssä tarkoitetuissa maksatustehtävissä, 19 §:ssä tarkoitetuissa maksatuksen keskeytyksissä, 21 §:ssä tarkoitettuna valtionavustuksen takaisinperintätehtävissä ja 22 §:ssä tarkoitetuissa harkinnanvaraisissa takaisinperintätehtävissä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus valvoisi ELY-keskuksen lisäksi yksityistieavustuksen käyttöä valtionavustuslain 15 §:n mukaisesti.
98 a §. Muutoksenhakua koskevaan pykälään lisättäisiin valitustie koskien kehittämis- ja hallintokeskuksen tekemää päätöstä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen päätöksestä valitettaisiin samoin kuin ELY-keskuksen päätöksestä sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä tie tai suurin osa siitä sijaitsee. Kehittämis- ja hallintokeskuksen valituskelpoisia päätöksiä olisivat yksityistieasioissa edellä 97 §:ssä tarkoitetut maksatuspäätökset, maksatuksen keskeytyspäätökset ja takaisinperintäpäätökset.
Maantielaki
79 §. Korvausten maksaminen ja korko. Kehittämis- ja hallintokeskuksen taloushallinnollisesta tehtävästä maantielain mukaisissa korvauksissa säädettäisiin informatiivisuuden vuoksi. Pykälän 2 momentin ensimmäinen virke poistettaisiin ja pykälään lisättäisiin kokonaan uusi 4 momentti maantietoimituksessa tienpitoviranomaisen maksettavaksi määrätyistä ja pykälän 2 momentissa tarkoitettujen alueen luovuttajalle tarkoitettujen tilusjärjestelykorvausten suorittamisesta. Kehittämis- ja hallintokeskus suorittaisi maksuvelvollisten korvaukset korvausten saajille.
Ratalaki
69 §. Korvausten maksaminen ja korko. Kehittämis- ja hallintokeskuksen taloushallinnollisesta roolista säädettäisiin pykälässä informatiivisuuden vuoksi. Pykälän 2 momentista poistettaisiin selkeyttämissyistä ensimmäinen virke, jonka mukaan ratatoimituksessa maksettavaksi määrätyt tilusjärjestelykorvaukset suorittaa radanpitäjä. Radanpitäjän maksettavaksi määrätyistä ja radanpitäjän hallinnoitavana olevien tilusjärjestelykorvausten suorittamisesta korvauksen saajalle säädettäisiin uudessa 4 momentissa. Uuden 4 momentin mukaan ratatoimituksessa radanpitäjän maksettavaksi määrättyjen, 43 §:n 3 momentin mukaisessa yksityistietoimituksessa määrättyjen korvausten sekä edellä 2 momentissa tarkoitettujen alueen luovuttajalle maksettavien tilusjärjestelykorvausten suorittaminen korvausten saajille hoidetaan kehittämis- ja hallintokeskuksessa.
Laki saariston kehityksen edistämisestä
12 §. Ympäristönhoitoavustus. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus kumottuun valtioneuvoston päätökseen valtionavustuksia koskevaksi yleismääräykseksi (973/1988) ja lisättäisiin uusi 3 momentti. Uudeksi 3 momentiksi lisättäisiin säännös, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskuksen myöntämän ympäristönhoitoavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskuksen lisäksi valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Kehittämis- ja hallintokeskus valvoisi ympäristönhoitoavustuksen käyttöä pääsääntöisesti maksatustehtäviensä yhteydessä.
Laki rakennusperinnön suojelemisesta
16 §. Avustuksen myöntäminen ja maksaminen. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin säännös siitä, että ELY-keskuksen myöntämän avustuksen maksamista, maksatuksen keskeytystä ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain (688/2001) 12, 19, 21 ja 22 §:ssä mainitut tehtävät hoitaa kehittämis- ja hallintokeskus. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi valtionavustuslain 15 §:n mukaiset mukaisia valvontatehtäviä. Säännös vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 a §:n 2 momenttiin tehtävää muutosta, jonka mukaan samat maksatustehtävät ja niihin liittyvät maksatuksen keskeyttämistä ja takaisinperintää sekä valvontaa koskevat tehtävät hoitaa kehittämis- ja hallintokeskus myös silloin, kun valtionavustusta myönnetään suoraan valtionavustuslain nojalla ilman erityissäädöstä.
2.3.7 Laki Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta
8 §. Välittävä toimielin. Pykälän 1 momentissa mainittuihin välittäviin toimielimiin lisättäisiin ELY-keskusten rinnalle kehittämis- ja hallintokeskus. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin välittävien toimielinten tehtävistä. Välittävien toimielinten tehtävät määräytyisivät tämän lain sekä valtioneuvoston asetuksella annettavien delegointisäännösten nojalla.
24 §. Maksuhakemus. Pykälässä säädettäisiin maksatushakemuksen tekemistä koskevasta menettelystä. ELY-keskuksen myöntämän tuen maksamista koskeva hakemus tehtäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle. Hakemus tehtäisiin ensisijaisesti käyttäen verkkopalvelua. Tukihakemusta ja sen käsittelyä koskeva 19 §:n 1 momentin säännös koskee myös tuen maksamista koskevaa hakemusta. Kumpikin hakemustyyppi on osa Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaa tietojärjestelmää, jonka maa- ja metsätalousministeriö omistaa ja jota se ylläpitää.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta tehdä maksamista koskeva hakemus kirjallisesti (paperimuotoisena) maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Tällainen hakemus on allekirjoitettava, ja se on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle.
25 §. Maksujen hyväksyminen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että ELY-keskuksen sijasta tuen maksamisesta päättäisi kehittämis- ja hallintokeskus, jos tuen maksamista haetaan erillisellä maksuhakemuksella. Jollei tukiprosessissa olisi erillisiä myöntämis- ja maksamisvaiheita, päätöksen, joka koskisi yhtä aikaa myöntämistä ja maksamista, tekisi ELY-keskus pykälän 4 momentin mukaisesti.
Pykälän 4 momentissa tarkoitettu tuki, joka maksetaan ilman erillistä maksuhakemusta, on hyljekorvausten käsittely. Merialueiden ammattikalastajille valtion varoista korvattavia hyljevahinkokorvauksia haetaan kerran vuodessa edellisen vuoden hyljevahinkojen osalta. Ilman erillistä maksamispäätöstä tehtävät tuki- ja korvauspäätökset tekee ELY-keskus.
29 §. Takaisinperinnän menettelyt. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tuen takaisinperinnästä päättäisi kehittämis- ja hallintokeskus. Maa- ja metsätalousministeriö voisi määrätä kehittämis- ja hallintokeskuksen tekemään hankkeessa takaisinperinnän, jos se katsoisi 27 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän. Maa- ja metsätalousministeriön oikeus olisi sama oikeus, joka sillä nykyisin on ELY-keskuksen määräämiseksi takaisinperintään. Toimivallan siirtyessä kehittämis- ja hallintokeskukselle tämä oikeus kohdistuisi jatkossa kehittämis- ja hallintokeskukseen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin takaisinperintää koskevan päätöksen sisällöstä, jota ei muutettaisi. Takaisinperintäpäätöksen tekemisen tulisi jatkossakin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä. Takaisinperintäpäätöksen tekemiseksi käytettävä aika laskettaisiin siitä, kun ELY-keskus tai kehittämis- ja hallintokeskus on saanut tiedot takaisinperinnän perusteesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tuen maksamisesta. ELY-keskuksen ja kehittämis- ja hallintokeskuksen välinen organisaatioraja ei pidentäisi takaisinperintäpäätöksen tekemiseksi käytettävissä olevaa aikaa. ELY-keskus ja kehittämis- ja hallintokeskus käyttävät samaa tietojärjestelmää, ja niiden tulee vaihtaa tietoja viipymättä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävästä takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanijana. Takaisinperintäpäätös voidaan, kuten nykyisinkin, panna täytäntöön ulosottotoimin sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen täytäntöönpanosta säädetään lisäksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
30 §. Takaisinperinnän kohtuullistaminen. Kehittämis- ja hallintokeskus voi jättää virheellisesti tai perusteetta maksetun määrän tai sille suoritettavan koron kokonaan tai osaksi perimättä, jos perinnän suorittaminen täysimääräisenä olisi tuen saajan olosuhteet ja toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Takaisinperintä ja korkojen periminen on kuitenkin suoritettava täysimääräisenä, jos Euroopan unionin lainsäädäntö sitä edellyttää.
31 §. Tietojärjestelmän tarkoitus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen vastuu siitä, että Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan tietojärjestelmän käyttö kehittämis- ja hallintokeskuksessa on lainmukaista ja vastaa viraston tehtäviä ja että järjestelmään tallennetut tiedot ovat oikeita ja riittäviä. Sama vastuu koskee kaikkia järjestelmän käyttäjätahoja.
34 §. Tietojensaantioikeus ja tietojen luovuttaminen. Kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta, julkista tehtävää hoitavalta taholta ja kalatalouden toimintaryhmältä salassapitosäännösten estämättä tukea koskevan asian käsittelemiseksi lisättäisiin pykälän 1 momenttiin. Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi yhtäläinen tiedonsaantioikeus kuin tukea myöntävällä viranomaisella. Tiedonsaantioikeus vastaisi kehittämis- ja hallintokeskukselle siirtyvään tuen maksamiseen, takaisinperintään ja valvontaan liittyviin tiedonsaantitarpeisiin.
Pykälän 2 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi sama oikeus kuin tukea myöntävällä viranomaisella luovuttaa muulle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle taikka Euroopan unionin toimielimelle tässä laissa säädettyä tehtävää hoidettaessa saatuja, tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaiselle, julkista tehtävää hoitavalle tai toimielimelle säädetyn tarkastustehtävän suorittamiseksi tai sen valvomiseksi, että Euroopan unionin lainsäädäntöä on noudatettu. Myös pykälän momenttien 3 – 5 säännökset luovuttamisesta Luonnonvarakeskukselle ja kalatalouden toimintaryhmälle sekä luovutettujen tietojen käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevat säännökset koskisivat niin ikään kehittämis- ja hallintokeskuksen luovuttamia tietoja.
35 §. Tarkastusoikeus. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeus tehdä tarkastuksia tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvomiseksi. Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi tuen maksamista, maksatuksen keskeytystä, takaisinperintää ja valvontaa koskevien tehtäviensä hoitamiseksi sama tarkastusoikeus kuin tuen myöntäjällä.
39 §. Muutoksenhaku. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatusta, maksatuksen keskeyttämistä, takaisinperintää ja takaisinperinnän kohtuullistamista koskevia hallintopäätöksiä koskeva valitustie, joka olisi hallintolainkäyttölain yleissäännöksen mukainen.
Kalastuslaki
60 §. Sopimukset saimaannorpan suojelemiseksi. Pykälää muutettaisiin siten, että Etelä-Savon ELY-keskuksen sijasta Pohjois-Savon ELY-keskus voisi tehdä vesialueen omistajan tai erityisen oikeuden haltijan saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi ja saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi sopimuksen kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä tietyllä vesialueella enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Muutettu pykälä vastaisi kalataloustehtävien keskittämistä valtakunnallisesti kolmeen ELY-keskukseen, jotka ovat Varsinais-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin ELY-keskukset. Keskittämisratkaisu toteutettiin valtioneuvoston asetuksella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1392/2014). Pohjois-Savon ELY-keskus on vastannut mainitun asetuksen nojalla 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen kalatalousasioista oman toimialueensa lisäksi Hämeen, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten toimialueilla.
Siviilipalveluslaki
7 §. Siviilipalveluskeskus. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että siviilipalveluskeskuksena toimisi kehittämis- ja hallintokeskuksen erillisyksikkö.
Kehittämis- ja hallintokeskus perustettiin niin sanottuun Iskukykyinen ELY-hankekokonaisuuteen kuuluvana toimenpiteenä, jonka tarkoituksena oli sopeuttaa ELY-keskusten toiminta nopeasti ja merkittävästi supistuviin toimintamenomäärärahoihin. Kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatustehtävien laajentaminen on tarkoitettu toteuttamaan, samoin kuin kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisvaiheen säädösesityksetkin, hyvän asiakaspalvelun säilyttämistavoitetta toimintamenojen supistuessa.
Esityksellä pyrittäisiin tehostamaan ELY-keskusten toimintaa keskittämällä valtionavustusprosessien hallinnollisia, maksamista, maksamisen keskeyttämistä, takaisinperintää ja takaisinperinnän kohtuullistamista sekä näihin liittyvää valvontaa koskevia tehtäviä kehittämis- ja hallintokeskukseen. Esityksen vaikutukset olisivat ensisijaisesti ELY-keskusten ja kehittämis- ja hallintokeskuksen muodostaman kirjanpitoyksikön sisäisiä ja hallintoa tehostavia. Esityksellä ei olisi vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momenttiin 32.01.02. (ELY-keskusten toimintamenot). Tehtävien keskittäminen muuttaisi momentilla olevien määrärahojen jakoa ELY-keskusten ja kehittämis- ja hallintokeskuksen kesken.
Avustusten ja korvausten maksamista ja maksatukseen liitännäisiä takaisinperintätehtäviä koskeva toimivallan siirtäminen ELY-keskuksista kehittämis- ja hallintokeskukselle ei aiheuttaisi virkasiirtojen tarvetta, sillä käytännössä kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehet esittelevät ELY-keskusten päätettäviksi nämä maksatuspäätökset jo nykyisin. Tämän on mahdollistanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta annetun lain (1131/2014) voimaantulosäännös, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatuspäätösten (laajassa merkityksessä eli mukaan lukien maksaminen, takaisinperintä ja valvonta) esittelijät voivat jatkaa kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehinä ELY-keskuksen maksatuspäätösten esittelyä 31 päivään maaliskuuta 2016 asti. Samoin kuin ELY-keskusten maksatuspäätösten esittelijät voivat jatkaa päätösten esittelemistä kehittämis- ja hallintokeskuksen ratkaistavaksi.
Maksatustehtävien valtakunnallinen keskittäminen helpottaisi hyvien käytänteiden levittämistä ja yhdenmukaistaisi maksatusprosesseja. Yhdenmukaistaminen helpottaisi myös ELY-keskusten palvelujen digitalisaatiota.
Siviilipalveluskeskuksen tehtävän siirtäminen kehittämis- ja hallintokeskukselle tapahtuisi valtion virkamieslain (750/1994) 5 a §:n nojalla valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelynä ja aiheuttaisi 18 henkilövuotta vastaavat virkasiirrot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kehittämis- ja hallintokeskukseen sekä noin 960 000 euron siirtämisen Kaakkois-Suomen toimintamenoista kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenoihin momentin 32.01.02 sisällä. Siviilipalveluskeskus saisi hallinnolliset tukipalvelunsa jatkossa kehittämis- ja hallintokeskuksen muilta yksiköiltä. Siviilipalveluskeskuksessa nyt työskentelevät virkamiehet jatkaisivat työskentelyään Siviilipalveluskeskuksen tiloissa Lapinjärvellä.
Esityksellä ei olisi ympäristövaikutuksia.
ELY-keskuksen asiakkaille valtionapuprosessiin tulisi ELY-keskuksen ohelle toinen toimivaltainen virasto, kehittämis- ja hallintokeskus. Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi valtakunnallisena toimijana ja maksatusprosessien yhdenmukaistavana tekijänä asiakkaiden yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus. Asiakkaat hyötyvät myös hallinnon tehostamisesta ja palvelutason säilyttämisestä. Esityksellä ei olisi vaikutusta valtionavustusten myöntämisratkaisuihin tai niiden käytäntöön.
Siviilipalveluskeskuksen tehtävän siirtäminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kehittämis- ja hallintokeskukselle ei aiheuttaisi muutoksia siviilipalveluksen suorittamiselle tai siviilipalvelusvelvollisten asemaan. Lapinjärven kunnassa toimiva siviilipalveluskeskus toimisi jatkossa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sijaan osana kehittämis- ja hallintokeskusta.
Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa. Esitystä laadittaessa on huomioitu KEHA-hankkeen maksatuksen asiantuntijatiimin 5 päivänä joulukuuta 2014 antama raportti maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalojen maksamista koskevista tehtävistä. Asiantuntijatiimin toimikausi kattoi alun perin 15.11.2013–15.5.2014 välisen ajan, mutta sai myöhemmin tehtäväkseen valmistella maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonalojen maksatustehtävien siirtämistä ELY-keskuksista kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäväksi.
Asiantuntijatiimissä on ollut edustajat maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikennevirastosta, ELY-keskusten ja TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon yksiköstä (1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen osana kehittämis- ja hallintokeskusta), eri ELY-keskuksista sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Esityksestä on pyydetty lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Maahanmuuttovirastolta, Maaseutuvirastolta, Tekesiltä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, työ- ja elinkeinotoimistoilta, maakuntien liitoilta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä, Lapinjärven kunnalta, Aseistakieltäytyjäliitto ry:ltä sekä Varusmiesliitto ry:ltä.
Lausunnon antoivat liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, Liikennevirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Maahanmuuttovirasto Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Varsinais-Suomen liitot, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, ELY-keskukset (yhteinen lausunto), Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Palkansaajajärjestö Pardia ry sekä Aseistakieltäytyjäliitto ry ja Varusmiesliitto ry.
Kaikki lausunnonantajat hyväksyivät esityksen. Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittivät lausunnoissaan pääosin teknisiä tarkennuksia ja muotoiluehdotuksia, jotka on huomioitu valmistelussa.
Monet lausunnon antaneista ilmoittivat hyväksyvänsä esityksen, mutta toivat lausunnoissaan esille sen toimeenpanoon liittyviä toiveitaan ja huoliaan. Kehittämis- ja hallintokeskus piti lausunnossaan huolestuttavana sitä, ettei virastolle siirrettäisi ELY-keskusten maksatustehtäviä täysin tai riittävän kattavasti. Kehittämis- ja hallintokeskus piti ELY-keskuksille edelleen jäävien maksatustehtävien hoitamisen jatkoselvitystyön välitöntä käynnistämistä välttämättömänä. Varsinais-Suomen liitto katsoi, että keskittämisen myötä yhtenäistyvät maksatuskäytännöt ja asiakkaiden yhdenvertaisuus ovat hyviä asioita, mutta yhtenäistymisen tulisi tapahtua sujuvien ja asiakaslähtöisten mallien mukaisesti, ei käytäntöjä tiukentaen. Palkansaajajärjestö Pardia ry viittasi lausunnossaan valtion aluehallinnon vireillä olevaan laajempaan uudistustyöhön ja korosti, ettei laajemman työn kanssa yhteen sopimattomia ratkaisuja tulisi tehdä. Pardia ry suhtautui jonkin verran varautuneesti Siviilipalveluskeskuksen tehtävän siirtämiseen kehittämis- ja hallintokeskukselle, koska katsoi tämän tehtävän muuttavan kehittämis- ja hallintokeskuksen roolia palvelukeskustyyppisestä virastosta keskusvirastoa muistuttavaksi.
Aseistakieltäytyjäliitto hyväksyi niin ikään esityksen, mutta toi lausunnossaan esille siviilipalveluksen ongelmia. Puolustusministeriö huomautti lausunnossaan, että siviilipalveluskeskuslain muuttuessa myös siviilipalvelusasetusta tulisi muuttaa yhtenevästi.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 3 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1131/2014, ja
lisätään lakiin uusi 3 b § seuraavasti:
3 a §Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoraan valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus voi hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään.
3 b §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätösten allekirjoittaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätökset voidaan allekirjoittaa koneellisesti.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) 97 ja 98 a §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1290/2009, seuraavasti:
97 §Valtionavustuksen myöntämisestä ja lakkauttamisesta päättää toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jonka toimialueella tie tai suurin osa siitä on. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tehtävän hoitamisesta myös useamman kuin yhden keskuksen alueella.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntämän ja lakkauttaman valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä.
98 a §Valitus toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen valtionapua koskevaan päätökseen tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä tie tai suurin osa siitä sijaitsee. Tässä laissa tarkoitettuihin valtionapuihin sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maantielain (503/2005) 79 § seuraavasti:
79 §Korvausten maksaminen ja korko
Tienpitoviranomaisen suoritettavaksi määrätyt ennakko- ja lopulliset korvaukset niille maksettavine kuuden prosentin vuotuisine korkoineen tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Tilusjärjestelyssä alueen saaja on velvollinen maksamaan saamastaan alueesta korvauksen tienpitoviranomaiselle siltä osin kuin korvausta ei voida vähentää tienpitoviranomaisen maksettaviksi määrätyistä suorituksista, ja alueen luovuttaja saa tienpitoviranomaiselta korvauksen luovuttamastaan alueesta. Tässä momentissa tarkoitettuihin korvauksiin sovelletaan, mitä 1 momentissa koron laskemisesta ja korvausten maksamisesta säädetään.
Edellä 1 momentin mukainen kuuden prosentin vuotuinen korko lasketaan alkavaksi 56 §:ssä tarkoitetusta haltuunotosta lukien, jollei 56 §:n 3 momentin mukaisen haltuunoton osalta ole toisin sovittu, sekä 74 ja 75 §:ssä mainituissa tapauksissa kyseisen maantietoimituksen loppukokouksen ajankohdasta lukien. Tilusjärjestelyn johdosta määrätylle korvaukselle korko lasketaan toimituksessa määrätystä alueiden haltuunottoajankohdasta lukien.
Maantietoimituksessa tienpitoviranomaisen maksettavaksi määrätyt korvaukset ja edellä 2 momentissa tarkoitetut tilusjärjestelykorvaukset alueen luovuttajalle suorittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ratalain (110/2007) 69 § seuraavasti:
69 §Korvausten maksaminen ja korko
Radanpitäjän suoritettavaksi määrätyt ennakko- ja lopulliset korvaukset niille maksettavine kuuden prosentin vuotuisine korkoineen tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
Tilusjärjestelyssä alueen saaja on velvollinen maksamaan saamastaan alueesta korvauksen radanpitäjälle siltä osin kuin korvausta ei voida vähentää radanpitäjän maksettaviksi määrätyistä suorituksista, ja alueen luovuttaja saa radanpitäjältä korvauksen luovuttamastaan alueesta. Tässä momentissa tarkoitettuihin korvauksiin sovelletaan, mitä 1 momentissa koron laskemisesta ja korvausten maksamisesta säädetään.
Edellä 1 momentin mukainen kuuden prosentin vuotuinen korko lasketaan alkavaksi 46 §:ssä tarkoitetusta haltuunotosta lukien, jollei 46 §:n 3 momentin mukaisen haltuunoton osalta ole toisin sovittu, sekä 65 §:ssä mainituissa tapauksissa kyseisen ratatoimituksen loppukokouksen ajankohdasta lukien. Tilusjärjestelyn johdosta määrätylle korvaukselle korko lasketaan toimituksessa määrätystä alueiden haltuunottoajankohdasta lukien.
Ratatoimituksessa ja 43 §:n 3 momentin mukaisessa yksityistietoimituksessa radanpitäjän maksettavaksi määrätyt korvaukset sekä edellä 2 momentissa tarkoitetut tilusjärjestelykorvaukset alueen luovuttajalle suorittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Yksityisraidetta koskevat korvaukset maksaa rautatien omistaja tai haltija.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 973/1988 ja 1576/2009, seuraavasti:
12 §Ympäristönhoitoavustus
Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan 9 §:ssä tarkoitetulle kunnalle tai kuntalaissa (365/1995) tarkoitetulle tällaisen kunnan jäsenelle myöntää avustusta toimenpiteisiin, jotka koskevat saaristoluonnon suojelemista taikka saariston maisemakuvan säilyttämistä tai parantamista. Avustusta voidaan myöntää mainitunlaisiin toimenpiteisiin myös yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena on luonnonsuojelun tai ympäristönhoidon edistäminen.
Avustuksen myöntää hakemuksesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristöministeriö vahvistaa saaristoasiain neuvottelukuntaa kuultuaan käyttöperusteet sekä alueelliset avustuskiintiöt sen jälkeen, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat toimittaneet ministeriölle yhteenvedot hakemuksista.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa avustuksen maksamista, valvontaa ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain (688/2001) 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 16 § seuraavasti:
16 §Avustuksen myöntäminen ja maksaminen
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää suojeltavaksi määrätyn rakennuksen omistajalle valtion talousarvion rajoissa avustusta rakennuksen hoitoa ja kunnossapitoa varten. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämän avustuksen maksamista, maksatuksen keskeytystä ja takaisinperintää koskevat valtionavustuslain (688/2001) 12, 19, 21 ja 22 §:ssä mainitut tehtävät hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä.
Avustusta voidaan myöntää kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen omistajalle silloinkin, kun rakennusta ei ole määrätty suojeltavaksi tämän lain nojalla. Avustuksen saajan tulee noudattaa avustuspäätöksessä mainittuja ehtoja.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.
Laki Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/2014) 8 ja 24 §, 25 §:n 1 ja 4 momentti, 29 ja 30 §, 31 §:n 1 momentti, 34 §:n 1 ja 2 momentti, 35 §:n 1 momentti ja 39 §:n 2 momentti seuraavasti:
8 §Välittävä toimielin
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (kehittämis- ja hallintokeskus) toimivat yleisasetuksen 123 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuina välittävinä toimieliminä.
Välittävä toimielin vastaa tässä laissa säädetyistä sekä valtioneuvoston asetuksella sille säädetyistä tehtävistä toimialueellaan.
24 §Maksuhakemus
Maksuhakemus tehdään kehittämis- ja hallintokeskukselle käyttäen 19 §:n 1 momentissa tarkoitettua verkkopalvelua. Mitä 19 §:n 1 momentissa säädetään sähköisestä tukihakemuksesta ja sen käsittelystä, sovelletaan myös tuen maksamista koskevaan hakemukseen.
Maksuhakemus voidaan tehdä myös kirjallisesti maa- ja metsätalousministeriön tarkoitusta varten vahvistamalla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava. Kirjallinen hakemus on toimitettava kehittämis- ja hallintokeskukselle.
Hakemukseen on liitettävä tuen maksamisen edellytysten kannalta välttämättömät tilinpitoasiakirjat ja selvitykset.
25 §Maksujen hyväksyminen
Tuen maksamisesta päättää kehittämis- ja hallintokeskus, jos tuen maksamista haetaan erillisellä maksuhakemuksella.
Tuen maksamisesta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toimenpiteelle maksetaan tukea ilman erillistä maksuhakemusta ja menettelystä on ilmoitettu 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimenpidettä koskevan määräaikaisen hakumenettelyn aloittamisen yhteydessä.
29 §Takaisinperinnän menettelyt
Tuen takaisinperinnästä päättää kehittämis- ja hallintokeskus. Maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä kehittämis- ja hallintokeskuksen ryhtymään takaisinperintään, jos se katsoo 27 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän.
Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on vahvistettava takaisinperittävä määrä, 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu korko sekä niiden suorittamiselle asetettava eräpäivä. Päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kehittämis- ja hallintokeskus tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on saanut tiedon takaisinperinnän perusteesta ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tuen maksamisesta.
Kehittämis- ja hallintokeskus vastaa takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanosta. Takaisinperintäpäätös on suoraan ulosottokelpoinen sen jälkeen, kun päätös on saanut lainvoiman. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
30 §Takaisinperinnän kohtuullistaminen
Kehittämis- ja hallintokeskus voi jättää virheellisesti tai perusteetta maksetun määrän tai sille suoritettavan koron kokonaan tai osaksi perimättä, jos perinnän suorittaminen täysimääräisenä olisi tuen saajan olosuhteet ja toiminta huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Takaisinperintä ja korkojen periminen on kuitenkin suoritettava täysimääräisenä, jos Euroopan unionin lainsäädäntö sitä edellyttää.
31 §Tietojärjestelmän tarkoitus
Maa- ja metsätalousministeriö ottaa käyttöön yleisasetuksen 125 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun tietojärjestelmän. Tietojärjestelmää käytetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevassa Euroopan unionin lainsäädännössä sekä tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kehittämis- ja hallintokeskus sekä kalatalouden toimintaryhmät vastaavat niille säädettyjen tehtävien mukaisesti siitä, että tietojärjestelmään tallennetaan oikeat ja riittävät tiedot.
34 §
Tietojensaantioikeus ja tietojen luovuttaminen
Maa- ja metsätalousministeriöllä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, kehittämis- ja hallintokeskuksella ja 35 §:ssä tarkoitetulla tarkastuksia tekevällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muulta viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta taholta ja kalatalouden toimintaryhmältä hakijaa ja tuen saajaa, tämän taloudellista asemaa ja liike- tai ammattitoimintaa, julkisista varoista myönnettyä rahoitusta tai muuta tuen kannalta merkityksellistä olosuhdetta koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tukea koskevan asian käsittelemiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriöllä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja kehittämis- ja hallintokeskuksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa muulle viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle taikka Euroopan unionin toimielimelle tässä laissa säädettyä tehtävää hoidettaessa saatuja, tuen saajaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaiselle, julkista tehtävää hoitavalle tai toimielimelle säädetyn tarkastustehtävän suorittamiseksi tai sen valvomiseksi, että Euroopan unionin lainsäädäntöä on noudatettu.
35 §
Tarkastusoikeus
Maa- ja metsätalousministeriöllä on oikeus tehdä tuen myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön liittyvien edellytysten ja ehtojen noudattamisen valvomiseksi tuen myöntäjiin ja saajiin kohdistuvia tarkastuksia. Vastaava oikeus on tuen saajien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ja kehittämis- ja hallintokeskuksella.
39 §
Muutoksenhaku
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kehittämis- ja hallintokeskuksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kalastuslain (379/2015) 60 § seuraavasti:
60 §Sopimukset saimaannorpan suojelemiseksi
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä vesialueen omistaja tai erityisen oikeuden haltija voivat tehdä saimaannorppakannan elinvoimaisena säilymiseksi ja saimaannorpan suotuisan suojelutason saavuttamiseksi sopimuksen kalastuksen rajoittamisesta ja kieltämisestä tietyllä vesialueella. Sopimus voidaan tehdä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
9.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007) 7 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 940/2013, seuraavasti:
7 §Siviilipalveluskeskus
Siviilipalveluskeskuksena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2015
Pääministeri
Juha Sipilä
Elinkeinoministeri
Olli Rehn