Siirry esitykseen
HE 71/2015
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun lakiin lisättäväksi uusi säännös päätösvaltaisesta kokoonpanosta turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevassa sekä niihin liittyvässä oleskelulupaa tai maasta poistamista ja maahantulokieltoa koskevassa valituslupa-asiassa. Esityksen mukaan korkein hallinto-oikeus olisi päätösvaltainen myös kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia olisi siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Nykytila
Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi vuonna 2015. Ilmiö on vastaavanlainen muuallakin Euroopassa ja maailmalla. Hakijoiden määrän kasvu aiheuttaa haasteita Maahanmuuttovirastolle ensi asteen päätöksentekijänä sekä viraston päätöksistä tehtyjä valituksia ratkaisevalle Helsingin hallinto-oikeudelle ja asioita ylimpänä muutoksenhakuasteena käsittelevälle korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
Suomessa hallinto-oikeudet toimivat hallintoasioista tehtävissä valituksissa ensimmäisenä tuomioistuinasteena. Hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi on viime vuosina tullut entistä laajempia, vaativampia ja yhteiskunnallisesti merkittävämpiä asioita. Tällöin on tärkeää, että henkilövoimavarat kohdennetaan ratkaistaviin asioihin niiden laadun edellyttämällä tavalla mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vain siinä laajuudessa kuin oikeusturvan varmistaminen kussakin tapauksessa edellyttää. Hallinto-oikeudet ovat muutoksenhakutuomioistuimina pääsääntöisesti päätösvaltaisia kolmijäsenisinä. Hallinto-oikeuksien ratkaisukokoonpanoja koskevat hallinto-oikeuslain säännökset kuitenkin mahdollistavat asian ratkaisemisen peruskokoonpanoa suppeammassa kokoonpanossa. Hallinto-oikeuksien ratkaisukokoonpanojen joustavoittamisen ja keventämisen lähtökohtana on sellainen eri kokoonpanojen tehokas ja kustannuksia säästävä työnjako, joka edistää oikeusturvan toteutumista hallintolainkäytössä.
Vaikka hallinto-oikeudet muutoksenhakutuomioistuimina toimivatkin lähtökohtaisesti kolmen jäsenen kokoonpanossa, yhden tuomarin päätösvallan laajentaminen on ollut prosessiekonomisesti perusteltua sellaisissa asioissa, joissa useamman tuomarin mukanaolon ei voida arvioida olevan välttämätöntä oikeusturvan takaamiseksi. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa tämä kokoonpanovaihtoehto on eräissä turvapaikka-asioiden käsittelyssä osoittautunut joustavaksi ja joutuisaksi menettelyksi. Ulkomaalaislain mukaan valitukset sellaisista turvapaikkapäätöksistä, joissa hakemus on hylätty ilmeisen perusteettomana, on siten jo nykyisellään voitu ratkaista Helsingin hallinto-oikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossa. Myös muihin kuin kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella haettuihin oleskelulupa-asioihin sisältyy sellaisia valitusasioita, jotka ovat oikeudellisesti ongelmattomia ja joissa oikeusturva ei edellytä asian käsittelyä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Tämän vuoksi niissä on mahdollisuus tarvittaessa käyttää kevennettyä kokoonpanoa. Hallinto-oikeudet ovat näin ollen asiaryhmistä riippuen päätösvaltaisia kolmijäsenisten kokoonpanojen ohella myös kaksi ja yksijäsenisinä.
Hallinto-oikeuksien päätöksistä voi hakea muutosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Osassa asioista, kuten ulkomaalaislain (301/2004) 6 luvun tarkoittamissa turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa, edellytyksenä muutoksenhaulle hallinto-oikeuden päätöksestä on, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 6 §:n mukaan korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan valituslupaa koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen kolmijäsenisenä tai laajemmassa kokoonpanossa. Pääsääntöisesti tällaiset asiat käsitellään kolmen jäsenen kokoonpanossa. Jos korkein hallinto-oikeus ei kolmijäsenisenä myönnä valituslupaa, valitukseen ei anneta asiaratkaisua ja jos valituslupa myönnetään, valitukseen annetaan asiaratkaisu ja se käsitellään pääsääntöisesti viiden jäsenen kokoonpanossa.
Turvapaikkamenettelyä koskeva direktiivi (2013/32/EU) on pantu täytäntöön ulkomaalaislain 198 b §:llä ja 199 §:n muutoksilla (194/2015). Lainmuutokset tulivat voimaan 1.7.2015. Säännökset edellyttävät, että hakijan, jonka turvapaikkahakemus on hylätty niin sanotussa nopeutetussa menettelyssä, tulee vaatia maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle. Hallintotuomioistuimen on puolestaan annettava päätös täytäntöönpanokieltoa koskevaan hakemukseen seitsemässä päivässä. Säännöksiä on tulkittu niin, että myös korkeimman hallinto-oikeuden tulee tehdä kirjallinen päätös täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen johdosta seitsemässä päivässä siinäkin tapauksessa, että täytäntöönpanoa ei kielletä. Tämä merkitsee useimmissa tapauksissa sitä, että samaa asiaa arvioidaan ensin täytäntöönpanon kieltämisen kannalta välittömästi hakemuksen saavuttua, ja sen jälkeen uudelleen valituslupahakemusta itse pääasiaa ratkaistaessa. Samassa asiassa tehdään siten kaksi kirjallista päätöstä. Tämä on omiaan ruuhkauttamaan entisestään asioiden käsittelyä ja aiheuttamaan kaksinkertaista asiaan perehtymistä.
Tällä hetkellä korkein hallinto-oikeus voi ratkaista täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan hakemuksen yhden jäsenen kokoonpanossa esittelystä. Valitusluvan käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää puolestaan kolmen jäsenen kokoonpanoa. Kahden jäsenen kokoonpanossa asioita voitaisiin kokoontua ratkaisemaan kolmen kokoonpanoa joustavammin sähköisiä menettelyjä hyödyntäen, mikä lisäisi tehokkuutta ja joustavuutta.
Korkein hallinto-oikeus on ajalla 1.1.-30.9.2015 käsitellyt ja ratkaissut yhteensä 269 turvapaikkaa koskevaa muutoksenhakua. Valitusluvan korkein hallinto-oikeus on myöntänyt noin 9 prosentissa asioista eli valtaosa asioista on käsitelty ja ratkaistu lopullisesti valituslupahakemuksen käsitelleessä kokoonpanossa. Tämän vuoksi juuri valituslupakokoonpanoon kuuluvien jäsenten määrällä on merkitystä turvapaikka-asioiden käsittelyaikaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Ehdotetut muutokset
Tavoitteita tuomioistuintoiminnalle asetettaessa on lähdettävä tuomioistuinten perustehtävästä, oikeusturvan toteuttamisesta. Tämä puolestaan edellyttää, että oikeudenkäynti on varmaa, luotettavaa, nopeaa ja asiakkaalle kustannuksiltaan kohtuullista. Varmuudella tarkoitetaan, että oikeudenkäynti antaa varmat takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä, olipa kyse sitten näyttö- tai lainsoveltamiskysymyksestä. Tavoitteena on saada käytettävissä olevan prosessin keinoin asia luotettavasti selvitetyksi. Asiakkaiden on voitava kokea tuomioistuinmenettely luotettavaksi ja ratkaisut oikeiksi. Sekä asianosaisten että julkisuuden tulisi pitää tuomioistuinten toimintaa puolueettomana ja ammattitaitoisena. Ratkaisu on saatava riittävän nopeasti niin, ettei asia menetä merkitystään asianosaisten kannalta.
Tuomioistuinten riippumattomuuteen kuuluu, etteivät mitkään ulkopuoliset tahot saa vaikuttaa tuomioistuinten varsinaiseen tuomitsemistoimintaan. Toisaalta yhteiskunnan intressissä on, että tuomioistuinlaitoksen ylläpitämiseen myönnettävillä voimavaroilla saadaan mahdollisimman korkeatasoista ja joutuisaa oikeusturvaa. Viime kädessä näistä voimavaroista päätetään eduskunnassa hallituksen talousarvioehdotuksen ja erilaisten lainsäädäntömuutosten kautta. Yksi mahdollisuus parantaa tuomioistuinten toimintaedellytyksiä on pyrkiä optimoimaan jo olemassa olevia tuomioistuinten voimavaroja esimerkiksi säätämällä muutoksia tuomioistuinten vähimmäiskokoonpanoihin.
Oikeusministeriön yhtenä strategisena tavoitteena on panostaa tuomioistuimissa esiintyvien käsittelyviiveiden ja käsittelyajoissa ilmenevien erojen poistamiseen. Tämä tapahtuu yhtäältä vahvistamalla tuomioistuinten kokoonpanoja erityisesti niissä asiaryhmissä, joissa kokemuksen perusteella haetaan paljon muutosta ja muutetaan alempien asteiden ratkaisuja ja toisaalta keventämällä tuomioistuinten kokoonpanoja silloin, kun se voi tapahtua oikeusturvaa ja ratkaisutoiminnan yleistä luottamusta vaarantamatta. Jotta oikeusvarmuus pystytään sälyttämään korkealla tasolla, samalla kun pyritään nopeuttamaan valitusten käsittelyä, tuomioistuinten toimintaedellytyksiin tulee kiinnittää huomiota. Tuomioistuinten kokoonpanoja kehittämällä voidaan vaikuttaa suotuisasti niiden työtilanteeseen. Keventämällä tuomioistuinten kokoonpanoja ratkaistujen asioiden määrä henkilötyövuotta kohden samalla kasvaa. Kun tuottavuus paranee, yksittäisen asian käsittelyaika lyhenee ja sitä kautta oikeusturva paranee.
Oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa vuosille 2013–2025 (Oikeusministeriön julkaisu 16/2013 Mietintöjä ja lausuntoja) on otettu esille tuomioistuinten kokoonpanojen merkitys toimintojen tehostamisessa. Korkeimmissa oikeuksissa, hallinto-oikeudessa ja vakuutusoikeudessa asiat ratkaistaan esittelystä. Hovioikeudessa asiat ratkaistaan esittelystä, ellei asiassa järjestetä suullista käsittelyä. Markkinaoikeudessa osassa asioita valmistelevaa tuomaria avustaa lakimies, mutta asioita ei ratkaista esittelystä. Uudistamisohjelman mukaan toiminnan tehostamiseksi otetaan käyttöön kunkin tuomioistuimen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisimmat työmenetelmät. Selvitetään muun muassa mahdollisuuksia joustavampaan ratkaisukokoonpanojen käyttöön asian laadun mukaisesti sekä mahdollisuutta laajentaa suppeampien kokoonpanojen käyttöä. Tällöin arvioidaan esimerkiksi mahdollisuuksia supistaa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukokoonpanoja valituslupa-asioissa. Uudistamisohjelman mukaan tuomioistuimilla tulisi olla nykyistä laajempi mahdollisuus kokoonpanon määräämisessä kuitenkin siten, että asia voidaan aina sen laadun sitä edellyttäessä siirtää laajempaan ratkaisukokoonpanoon.
Korkein hallinto-oikeus on tehnyt valtioneuvostolle Suomen perustuslain (731/1999) 99 §:n 2 momenttiin viitaten esityksen korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:n muuttamiseksi siten, että ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitettuja turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevat valituslupahakemukset voitaisiin käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa yksimielisellä päätöksellä.
Käytännössä turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua koskevalla päätöksellä ratkaistaan samalla kysymys ulkomaalaislain 4 luvun mukaisesta oleskeluluvan tai 5 luvun mukaisen työluvan myöntämisestä. Käytännössä voi olla niinkin, että vaikka työluvasta on tehty eri päätös ja siitä on erikseen valitettu hallinto-oikeuteen, voi hallinto-oikeus käsitellä asiat yhdessä ja ratkaista ne samalla päätöksellä. Koska valitusluvan kohteena on nimenomaan hallinto-oikeuden päätös, on tarkoituksenmukaista, että valituslupa voidaan ratkaista korkeimmassa hallinto-oikeudessa kahden jäsenen kokoonpanossa, vaikka samalla päätöksellä olisi ratkaistu myös työlupa-asia tai oleskelulupa-asia. Samoin samalla päätöksellä ratkaistaan usein myös ulkomaalaislain 9 luvun mukainen maastapoistaminen eli useimmiten käännyttäminen, mutta karkottaminen silloin, jos kansainvälisen suojelun hakijalla on ollut Suomessa aikaisemmin oleskelulupa.
Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanolla on vaikutuksia ainakin varmuuteen, luotettavuuteen ja nopeuteen. Voidaan olettaa, että mitä useampi tuomari osallistuu päätöksen tekemiseen, sitä paremmat edellytykset on sille, että päästään oikeaan ratkaisuun. Luotettavuuteen vaikuttavat suuresti kuitenkin muutkin tekijät, kuten tuomioistuimen menettelytavat ja päätöksen perustelut. Asianosaisten oikeudenkäyntikustannuksiin ei kokoonpanolla juurikaan ole vaikutusta. Selkeästi ratkaisukokoonpanon laajuudella on vaikutus asioiden käsittelyaikoihin eli siihen, kuinka nopeasti asiat tuomioistuimessa ratkaistaan.
Lähtökohtana tuomioistuinten kokoonpanojen sääntelyssä voidaan pitää sitä, että päätösvaltaisen kokoonpanon on oltava riittävä takaamaan kaikissa tilanteissa perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan edellyttämän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen hallintolainkäytössä. Ratkaisukokoonpanoja on siten arvioitava lähtökohtaisesti tuomioistuimen toiminnalle yleisesti asetettavasta riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimuksesta käsin.
Oikeusturvan yhtenä osatekijänä on, että tuomioistuimet ratkaisevat asiat joutuisasti. Perustuslain 21 §:n 1 momentissa asetetaan vaatimus asian käsittelystä ilman aiheetonta viivytystä. Lisääntyvät turvapaikkahakemukset tulisikin kyetä ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti muun muassa taloudellisista syistä, jotta hakijat eivät joutuisi asumaan vastaanottokeskuksissa tarpeettoman kauan. Turvapaikanhakijoiden oman edun kannaltakin on tärkeää, että he saavat asiaansa ratkaisun kohtuullisessa ajassa. Asioiden viivytyksetön käsittely on lisäksi omiaan ennalta ehkäisemään aiheettomien turvapaikkahakemusten tekemistä.
Yhä lisääntyvistä turvapaikkahakemuksista ja tiukemmista aikataulupaineista huolimatta turvapaikkahakemukset tulee kyetä käsittelemään asioiden yksilöllistä käsittelyä ja muutoksenhakijoiden oikeusturvaa vaarantamatta, mutta samalla tuomioistuimen toiminnan tehokkuutta lisäten ja valtiontaloudelle aiheutuvia kustannuksia vähentäen. Korkeimman hallinto-oikeuden lakimuutosta koskevassa esityksessään mainitseman näkemyksen mukaan mainitut tavoitteet olisi parhaiten saavutettavissa ensinnäkin siten, että maastapoistamisen täytäntöönpanon kieltämistä koskeva hakemus ja ratkaisu kyseistä asiaa koskevaan valituslupahakemukseen tulisi voida tehdä korkeimmassa hallinto-oikeudessa samalla kertaa. Näin asiaa käsiteltäisiin vain yhdessä istunnossa ja asiassa tehtäisiin vain yksi päätös. Lisäksi näihin turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskeviin valituslupa-asioiden käsittelyihin soveltuisi tehokkuutta ja joustavuutta lisäävänä tekijänä mahdollisuus oikeusturvaa vaarantamatta käsitellä ja ratkaista asiat esittelystä kahden yksimielisen jäsenen kokoonpanossa.
Perustuslain 100 §:n 2 momentin mukaan ylimmät tuomioistuimet ovat tuomionvoipia viisijäsenisinä, jollei laissa erikseen säädetä muuta jäsenmäärää. Voimassa olevan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:ssä on säännökset korkeimman hallinto-oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta lainkäyttöasioissa. Perustuslain säännöksiä ei tule toistaa tavallisessa laissa. Sen sijaan laissa voidaan perustuslain 100 §:n 2 momentin mukaan säätää niistä tapauksista, joissa ylimmät tuomioistuimet eivät ole tuomionvoipia viisijäsenisinä. Suppeampien kokoonpanojen päätösvalta on syytä rajata laissa erikseen lueteltuihin asiaryhmiin eikä perustaa yleisluonteiseen määrittelyyn kuten yksinkertaiset tai vähäiset asiat, koska päätösvalta on määritettävä lain tasolla yksiselitteisesti.
Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten tässä esityksessä lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös korkeimman hallinto-oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta muutoksenhakuasiassa, jossa on kysymys ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitetusta turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua sekä niihin liitännäisestä oleskelulupaa tai maastapoistamista ja maahantulokieltoa koskevasta valituslupahakemuksesta. Turvapaikka-asioiden määrä on kasvamassa niin suureksi, että korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukapasiteetin turvaaminen edellyttää kokoonpanon supistamista kaikkien turvapaikka-asioiden eikä vain nopeutettujen turvapaikka-asioiden osalta. Esityksen mukaan korkein hallinto-oikeus olisi päätösvaltainen kahden jäsenen kokoonpanossa, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Jos jäsenet eivät olisi ratkaisusta yksimielisiä, asia olisi siirrettävä kolmijäsenisen tai laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi. Uusi säännös on tarkoitettu sovellettavaksi kaikissa niissä turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa, jotka ovat vireillä ja jotka ratkaistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa tämän lain tultua voimaan.
Esityksen tarkoituksena on mahdollistaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa nykyistä suppeamman kokoonpanon käyttäminen ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitetuissa turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua sekä niihin liitännäisissä oleskelulupaa tai maastapoistamista ja maahantulokieltoa koskevissa valituslupa-asioissa. Esityksellä lisätään korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan tehokkuutta näissä asioissa, mikä välillisesti vähentää valtiontaloudelle aiheutuvia kustannuksia ja lisää turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvaa nopeuttamalla asioiden käsittelyä. Samalla tuetaan korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuuksia antaa jatkossakin riittävän joutuisaa oikeusturvaa muissakin sen käsiteltäväksi tulevissa asioissa ja asiaryhmissä. Esityksellä ei vaarannettaisi oikeusturvaa turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa siitäkään syystä, että korkeimmalla hallinto-oikeudella olisi jatkossakin mahdollisuus käsitellä valituslupahakemus kahta jäsentä laajemmassa kokoonpanossa.
Esityksen arvioitu säästö turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua sekä niihin liittyvässä oleskelulupaa tai maasta poistamista ja maahantulokieltoa koskevissa valituslupa-asioiden käsittelyssä on 0.3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Säästö perustuu arvioon muutoksenhakumäärästä tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrä sekä vuonna 2015 että 2016 on 30 000 hakijaa.
Korkein hallinto-oikeus on, käsiteltyään asiaa täysistunnossaan, tehnyt 8 päivänä syyskuuta 2015 valtioneuvostolle perustuslain 99 §:n 2 momentissa tarkoitetun esityksen lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:n muuttamiseksi siten, että ulkomaalaislain 6 luvussa tarkoitettuja turvapaikkaa ja kansainvälistä suojelua koskevat valituslupahakemukset voitaisiin käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa yksimielisellä päätöksellä. Esitys on valmisteltu tämän perusteella oikeusministeriössä.
Oikeusministeriö on kirjallisesti kuullut esityksestä korkeinta hallinto-oikeutta, Helsingin hallinto-oikeutta, Sisäministeriötä, Maahanmuuttovirastoa ja Pakolaisneuvonta ry:tä sekä järjestänyt asiasta suullisen keskustelutilaisuuden. Kirjallisissa lausunnoissa ja suullisessa keskustelutilaisuudessa on suhtauduttu myönteisesti lakimuutokseen.
Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 6 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 892/2015, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
6 §Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kahden jäsenen kokoonpanossa ratkaisemaan valituslupaa koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen ulkomaalaislain (301/2004) 6 luvussa tarkoitetussa turvapaikkaa tai muuta kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa myös, kun valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahantulokiellosta. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2015
Pääministeri
Juha Sipilä
Oikeus- ja työministeri
Jari Lindström