Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi seuraavat kolme sopimusta sekä lait niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta: Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehty assosiaatiosopimus; Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välillä tehty assosiaatiosopimus; Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välillä tehty assosiaatiosopimus. Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen poliittiset osuudet allekirjoitettiin Brysselissä maaliskuussa 2014. Moldovan ja Georgian kanssa tehdyt sopimukset sekä Ukrainan sopimuksen jäljelle jääneet oikeus- ja sisäasioita, vapaakauppaa sekä talous- ja rahoitusyhteistyötä koskevat osuudet allekirjoitettiin Brysselissä kesäkuussa 2014.

Sopimukset ovat luonteeltaan sekasopimuksia, joiden määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden ja osittain Euroopan unionin toimivaltaan.

Assosiaatiosopimukset Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa syventävät maiden poliittista ja taloudellista yhteistyötä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa. Sopimusten tavoitteena on vaiheittain integroida maat Euroopan unionin sisämarkkinoihin luomalla Euroopan unionin ja assosiaatiomaiden välille laaja ja kattava vapaakauppa-alue. Sopimukset tukevat maiden vakautta ja demokratiaa sekä luovat puitteet taloussuhteiden syventymiselle ja kehittymiselle. Sopimusten tavoitteina on myös edistää alakohtaista yhteistyötä hallinnon eri sektoreilla kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla kehittäen maiden julkisen sektorin luotettavuutta ja tehokkuutta.

Osapuolet hyväksyvät sopimukset omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimukset tulevat kukin voimaan toisen kuun ensimmäisenä päivänä siitä päivästä, jona viimeinen kutakin sopimusta koskeva ratifiointi- tai hyväksymiskirja on talletettu. Esitykseen sisältyy kolme lakiehdotusta sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin kukin sopimus tulee voimaan.

---

Euroopan unionin suhteet Ukrainaan (UA), Moldovaan (MD) ja Georgiaan (GE) perustuvat 1990-luvun lopussa voimaan tulleisiin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin. Sopimukset tehtiin kymmenen vuoden määräajalla, mutta niiden voimassaolo jatkuu automaattisesti vuosi kerrallaan niin kauan kunnes uusi korvaava sopimus tulee voimaan.

Euroopan unionin naapuruuspolitiikan itäpuolen muodostaa unionin itäinen kumppanuus. Kuusi itäistä kumppania ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. Itäinen kumppanuus perustettiin Puolan ja Ruotsin aloitteesta Prahan huippukokouksessa toukokuussa 2009 ja sen myötä Euroopan unioni on sitoutunut tiivistämään ja syventämään suhteita kumppanimaihin poliittisen assosiaation ja taloudellisen integraation kautta. Euroopan unioni on neuvotellut assosiaatiosopimuksista kaikkien muiden kumppanimaiden paitsi Valko-Venäjän kanssa. Azerbaidzhanin kanssa neuvotteluja ei ole saatu päätökseen ja Armenia hylkäsi jo neuvotellun assosiaatiosopimuksen ja liittyi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostamaan tulliliittoon.

Ukrainan kanssa neuvottelut käynnistettiin vuonna 2007 ja yhteisymmärrykseen tekstistä päästiin vuonna 2011. Moldovan ja Georgian kanssa neuvottelut alkoivat vuonna 2010 ja yhteisymmärrys lopullisesta sopimustekstistä syntyi molempien maiden kanssa kesällä 2013. Euroopan unioni allekirjoitti Ukrainan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen poliittiset osiot 21 päivänä maaliskuuta 2014. Moldovan ja Georgian kanssa tehdyt sopimukset sekä Ukrainan sopimuksen jäljelle jääneet kauppaosuudet allekirjoitettiin Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014. (Myöhemmin esityksen tekstissä Ukrainaan, Moldovaan ja Georgiaan viitataan yhdessä termillä "assosiaatiomaat").

Sopimukset sisältävät poliittisen osaston, kauppaa koskevan osaston, taloudellista ja alakohtaista yhteistyötä koskevan osaston, rahoitusyhteistyötä koskevan osaston sekä sopimusten institutionaalisia puitteita koskevan osaston. Sopimusten poliittinen osasto pyrkii vahvistamaan Euroopan unionin sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian välistä dialogia sekä lähentämään niitä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Sopimusten kauppaa koskevien osastojen tuloksena Euroopan unionin sekä kunkin assosiaatiomaan välille luodaan laaja ja kattava vapaakauppa-alue. Sopimukset ovat kattavia ja niiden liberalisointitaso on korkea tuoden taloudellista etua kaikille osapuolille. Niiden myötä perustetaan myös sitovat vapaakauppa-alueita koskevat riitojenratkaisujärjestelmät. Sopimusten alakohtaisten ja taloudellisen yhteistyön osastot luovat puitteet Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian väliselle yhteistyölle laajalla alalla eri hallinnon sektoreita. Sopimukset sisältävät myös rahoitustuelle puitteet luovan osaston, johon on kirjattu mahdollisuudet valvoa rahojen käyttöä petosten ehkäisemiseksi. Sopimusten kautta luodaan institutionaaliset puitteet laajennetulle ja syvennetylle yhteistyölle Euroopan unionin sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian välille.

Sopimukset ovat luonteeltaan sekasopimuksia, joiden määräykset kuuluvat osittain unionin ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin ollen jäsenvaltiot ovat osapuolia Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön lisäksi ja sopimus edellyttää sekä unionin ja atomienergiayhteisön että niiden jäsenvaltioiden hyväksymistä.

Ukrainan sopimussuhteet Euroopan yhteisöjen kanssa käynnistyivät Luxemburgissa 14 päivänä kesäkuuta 1994 allekirjoitetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella, joka tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998. Tässä hallituksen esityksessä käsiteltävä assosiaatiosopimus korvaa aiemman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen huomattavasti laajentaen ja syventäen yhteistyötä. Euroopan unionin ja Ukrainan välillä on yhteensä 25 kahdenvälistä sopimusta eri sektoreilla, muun muassa viisumihelpotussopimukset (2007 ja 2012), takaisinottosopimus (2007). Unioni ja Ukraina ovat osapuolina yhteensä 62 monenvälisessä sopimuksessa.

Euroopan komission vuoden 2013 tilastojen mukaan Euroopan unionin viennin arvo Ukrainaan oli yhteensä noin 24 miljardia euroa (1,4% unionin koko viennistä) ja tuonti Ukrainasta noin 14 miljardia euroa (0,8%). Tärkeimmät vientisektorit unionista Ukrainaan ovat koneet ja liikennevälineet (34,1%), kemikaalit (19,2%), sekä teollisuustuotteet (14,3%). Unionin alueelle tuodaan Ukrainasta eniten teollisuustuotteita (28,4%) ja raaka-aineita (22,4%, pois lukien polttoaineet ja ruoka).

Ukrainan tärkeimmät vientikohteet vuonna 2013 olivat Venäjä (25,6%), Euroopan unioni (24,9%), Turkki (5,4%) ja Egypti (4,2%). Ukrainan tärkeimmät tuonnin lähteet olivat Venäjä (32,4%), Euroopan unioni (31%), Kiina (9,3%) ja Valko-Venäjä (6,0%).

Moldovan kanssa Euroopan yhteisöt ja niiden jäsenmaat solmivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Brysselissä 28 päivänä marraskuuta 1994. Sopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.

Euroopan unionin ja Moldovan välillä on yhteensä 12 kahdenvälistä sopimusta eri sektoreilla. Unioni ja Moldova ovat osapuolina yhteensä 56 monenvälisessä sopimuksessa.

Euroopan komission vuoden 2013 tilastojen mukaan Euroopan unionin viennin arvo Moldovaan oli yhteensä noin 2,3 miljardia euroa ja tuonti Moldovasta noin 1 miljardi euroa. Euroopan unioni vei Moldovaan lähinnä koneita ja liikennevälineitä (34,5%), teollisuustuotteita (17,2%) sekä polttoaineita (16,4%). Moldovasta tuotiin sekalaisia valmistuotteita (32,8%) sekä koneita ja liikennevälineitä (20,5%).

Moldovan tärkeimmät vientikohteet vuonna 2013 olivat Euroopan unioni (51,2%), Venäjä (20,2%), Turkki (5,7%) ja Ukraina (5,2%). Moldovan tärkeimmät tuonnin lähteet olivat Euroopan unioni (43,6%), Venäjä (27,3%) ja Ukraina (14%).

Georgian kanssa Euroopan unioni ja sen jäsenmaat allekirjoittivat kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Luxemburgissa 22 päivänä kesäkuuta 1996. Sopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999. Suomi oli Euroopan unionin silloisista viidestätoista jäsenmaasta ensimmäinen sopimuksen ratifioija 9 päivänä heinäkuuta 1996.

Euroopan unionin ja Georgian välillä on yhteensä 10 kahdenvälistä sopimusta eri sektoreilla. Unioni ja Georgia ovat osapuolina yhteensä 40 monenvälisessä sopimuksessa.

Euroopan komission vuoden 2013 tilastojen mukaan Euroopan unionin viennin arvo Georgiaan oli yhteensä noin 2 miljardia euroa ja tuonti noin 0,7 miljardia euroa. Tärkeimmät vientisektorit Georgiaan olivat polttoaineet (31,9%) sekä koneet ja liikennevälineet (28,7%). Unionin alueelle tuodaan Georgiasta lähinnä polttoaineita (35,9%) ja raaka-aineita (25,3% pois lukien polttoaineet ja ruoka).

Georgian tärkeimmät vientikohteet vuonna 2013 olivat Azerbaidzhan (26,4%), Euroopan unioni (14,9%), Armenia (11%) ja Yhdysvallat (9,5%). Georgian tärkeimmät tuonnin lähteet olivat Euroopan unioni (31%), Turkki (17,8%), Azerbaidzhan (8,1%), Ukraina (7,6%) ja Kiina (7,2%).

2.4.1 Sopimussuhteet

Suomi on allekirjoittanut ja ratifioinut aiemmin mainitun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden sekä Georgian kanssa (SopS 76/1999). Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenmaiden sekä Ukrainan ja Moldovan kanssa tehtyihin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksiin Suomi liittyi jälkikäteen erillisillä pöytäkirjoilla (SopS 24/1998; 59/2000 sekä SopS 60/2000), sillä sopimukset oli allekirjoitettu jo ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin.

Ukrainan ja Suomen välillä on aiemmin mainitun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lisäksi voimassa Neuvostoliiton kanssa tehty merenkulkusopimus (SopS 3-4/1975; 82/1994), Neuvostoliiton kanssa tehty sopimus oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa (SopS 47-48/1980; 82/1994), Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä (SopS 13/1993), sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 81-82/1995; 6/1996), lentoliikennesopimus (SopS 47/1996), sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä (SopS 42-43/2000), sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta (SopS 66/1997), Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa (SopS 40/1998), sekä sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 101-102/2005).

Moldovan ja Suomen välillä on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lisäksi voimassa sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 41-42/1997), Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä (SopS 113-114/2004), sekä Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 91-92/2008).

Georgian ja Suomen välillä on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen lisäksi voimassa sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 4-5/2008), sopimus Suomen avusta ympäristön tilan seuranta- ja hallintajärjestelmien kehittämiselle (SopS 66/2007), sekä sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Georgiassa (SopS 75-76/2008).

2.4.2 Kauppasuhteet

Tullin tilastojen mukaan vuonna 2013 Suomen viennin arvo Ukrainaan oli yhteensä 349 miljoonaa euroa, Moldovaan 7 miljoonaa euroa ja Georgiaan 9 miljoonaa euroa. Suomen tuonnin arvo Ukrainasta oli 81 miljoonaa euroa, Moldovasta 2 miljoonaa euroa ja Georgiasta 600 000 euroa.

Ukrainan osuus Suomen viennistä vuonna 2013 oli 0,6% ja tuonnista 0,1%. Moldovan ja Georgian osuudet Suomen viennistä ja tuonnista jäävät alle 0,1%:n. Suomen kauppa Moldovan ja Georgian kanssa on siis erittäin vähäistä. Myös kauppa Ukrainan kanssa on maan suuren koon ja läheisen maantieteellisen sijainnin huomioon ottaen melko vähäistä. Assosiaatiosopimuksen kautta perustettavan vapaakauppa-alueen voidaan perustellusti olettaa lisäävän Suomen ja kyseisten kolmen assosiaatiomaan välistä kauppaa.

Suomen vienti Ukrainaan vuonna 2013 koostui lähinnä sellu- ja paperiteollisuuden tuotteista (36,8%), kemiantuotteista (29,1%), sekä koneista ja laitteista (10,9%). Ukrainasta Suomeen suuntautuvan kaupan tärkein ryhmä olivat metallit ja metallituotteet (39,1%).

Suomen suhteiden järjestämistä Ukrainaan, Moldovaan ja Georgiaan Euroopan unionin puitteissa tehtävällä assosiaatiosopimuksella voidaan pitää tarkoituksenmukaisena.

Sopimustekstit Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa ovat pääosin keskenään samanlaiset. Sopimukset edistävät yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden aloilla pyrkimyksenään vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien noudattamista. Vahvennetun poliittisen dialogin myötä osapuolet lähentyvät toisiaan myös ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, tavoitteena maiden yhä syvempi osallistuminen eurooppalaiseen turvallisuusalueeseen.

Sopimusten myötä Euroopan unionin sekä kunkin assosiaatiomaan välille luodaan laaja ja kattava vapaakauppa-alue. Vapaakauppaosuuksien painopiste on sääntelyn lähentämisessä ja Ukrainan, Moldovan sekä Georgian uudistusprosessien tukemisessa. Kaupan vapauttamisaste on sopimuksissa korkea. Tuontitullit poistetaan lähes kokonaan ja perusteettomat kauppaa rajoittavat toimet, mukaan lukien vientitullit kielletään. Teknistä sääntelyä yhdenmukaisestaan, kuten myös terveys- ja kasvinsuojelulainsäädäntöä ja näihin liittyvät kaupanesteet pyritään ratkaisemaan nopean konsultaatiomekanismin kautta. Tullaukseen liittyvissä asioissa vahvistetaan lainsäädäntöpohjaa tullilainsäädännön asianmukaisen toimeenpanon parantamiseksi. Rajat ylittävien palveluiden osalta osapuolet ovat sopineet tarjoavansa toisilleen Maailman kauppajärjestö WTO:n GATS-sopimuksen (SopS 4-5/1995) sitoumuksia pidemmälle menevän markkinoillepääsyn useilla palvelusektoreilla. Sopimuksilla sovitaan myös laajasti yritysten sijoittautumisen ehdoista eri tuotantoaloille. Lisäksi helpotetaan pätevän henkilöstön tilapäistä maahantuloa Euroopan unioniin tai assosiaatiomaihin yritysten sisäisinä siirtoina. Teollis- ja tekijänoikeuksien osalta sopimukset täydentävät WTO:n TRIPS-sopimusta (SopS 4-5/1995) ja sisältävät EU:n lainsäädäntöön pohjautuvia määräyksiä teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta. Osapuolet kieltävät vapaata kilpailua rajoittavat toimet ja sitoutuvat käsittelemään tiettyjä kilpailua rajoittavia toimia sekä varmistamaan, ettei monopolien kautta harjoitettavaa syrjintää sallita. Valtiontukia koskevaa läpinäkyvyyttä parannetaan ja tietojenvaihdolle luodaan erillinen järjestelmä. Sopimukset pitävät sisällään energiakauppaan liittyviä säännöksiä mukaan lukien kaksoishinnoittelun luopumisesta energianhinnoittelussa. Sopimukset sisältävät myös kestävää kehitystä ja transparenssia koskevia määräyksiä, joissa mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan laajan osallistumisen sopimusten toimeenpanoon. Osapuolten on myös noudatettava sopimuksissa määritettyjä kauppaan liittyviä monenkeskisiä työelämän normeja ja ympäristöstandardeja.

Sopimukset luovat puitteet maiden väliselle yhteistyölle lukuisilla eri politiikan ja hallinnon sektoreilla, muun muassa rajahallinnossa ja huumeiden torjunnassa, terrorismin torjunnassa, liikennesektorilla, energian alalla, ympäristöasioissa, sekä lukuisilla muilla eri aloilla, jotka on tarkemmin selostettu jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Suurin osa sektoriyhteistyön sopimusmääräyksistä on yleisluontoisia yhteistyötä pohjustavia ja mahdollistavia. Assosiaatiomaille avataan sopimuksissa mahdollisuus osallistua Euroopan unionin virastojen ja ohjelmien toimintaan silloin kun se sallitaan kyseisen viraston tai ohjelman perustamisasetuksessa. Sopimusten kautta assosiaatiomaat sitoutuvat yhdenmukaistamaan sääntelyään Euroopan unionin kanssa sopimusten liitteiden määrittelemällä tavalla ja aikataululla. Liitteet sisältävät listauksia direktiiveistä, asetuksista ja muista säännöksistä, jotka assosiaatiomaiden täytyy panna toimeen. Liitteitä voidaan myöhemmin muuttaa sopimusten kautta perustettavissa assosiaationeuvostoissa.

Sopimukset luovat uudet institutionaaliset puitteet yhteistyölle huippukokousjärjestelyistä virkamiestason komiteoihin. Päätöksenteon ja sopimuksen toimeenpanon ylimmäksi tasoksi tulee assosiaationeuvosto, joka delegoi tehtäviä eri kokoonpanoissa kokoontuvalle assosiaatiokomitealle.

Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyminen sopimuksille. Esitys sisältää kolme lakiehdotusta niin sanotuiksi blankettilaeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Sopimuksilla ei ole välittömiä vaikutuksia valtion talousarvioon Suomessa. Assosiaatiosopimusten vapaakauppaosuuksien painopiste on sääntelyn lähentämisessä ja Ukrainan, Moldovan ja Georgian uudistusprosessien tukemisessa. Sopimuksen odotetaan edistävän assosiaatiomaiden liiketoimintaympäristön avoimuutta, torjuvan protektionismia ja vaikuttavan siten myönteisesti eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyyn ja toimintaedellytyksiin. Eurooppalaiset yritykset ovat pitäneet assosiaatiomaiden toimintaympäristöä ajoittain haastavana. Uudistukset assosiaatiomaiden ulkomaankaupan hallinnossa sekä maan sisäisessä kauppa- ja investointiympäristössä tulevat vaikuttamaan suoraan kahdenvälisiin kauppavirtoihin ja johtamaan molempia osapuolia hyödyttävään taloudelliseen kasvuun. Sääntelyviitekehyksen yhtenäistäminen selkeyttää toimintaympäristöä sekä kasvattaa yritysten oikeudellista toimintavarmuutta assosiaatiomaissa. Sääntelyn lähentäminen teknisten määräysten ja tullausmenettelyiden osalta vaikuttaa suoraan Suomen viennille haitallisten sääntelystä johtuvien kaupan esteiden purkamiseen.

Sopimuksissa kaupan vapauttamisen aste on erittäin korkea hyödyntäen suoraan myös suomalaista vienti- ja tuontiteollisuutta tullien alennusten kautta. Kaupan arvossa mitattuna sopimuksen myötä EU liberalisoi 98,1 ja Ukraina 99,1 prosenttia tulleista. EU:n ja Moldovan osalta vastaavat luvut ovat 99,9 ja 99,2 prosenttia. EU:n ja Georgian osalta vastaavat luvut ovat 99,9 ja 100 prosenttia. Myös vientitullien kielto odotetaan vaikuttavan myönteisesti raaka-aineiden saantiin, mikä on erityisesti Suomen korkean jalostusasteen teollisuudelle tärkeää. Suomen kauppa erityisesti Georgian ja Moldovan kanssa on suhteellisen vähäistä, joten voidaan perustellusti olettaa, että assosiaatiosopimusten luoma vapaakauppa-alue tulee lisäämään taloudellista kanssakäymistä maiden välillä.

Sopimuksilla ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksilla perustettavien assosiaationeuvostojen, assosiaatiokomiteoiden sekä alakomiteoiden kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.

Alakohtaisen yhteistyön lausekkeet ovat löyhästi muotoiltuja tarkoituksenaan edistää yhteistyötä eri tavoilla, mutta ne eivät luo uusia toimintavelvoitteita Suomen viranomaisille. Sopimukset mahdollistavat aiempaa helpomman ja joustavamman yhteistyön Ukrainan, Moldovan ja Georgian hallintojen kanssa lukuisilla eri hallinnon aloilla. Yhteistyö sisältää muun muassa tiedonvaihtoa ja koulutusta.

Sopimuksilla ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Sopimuksilla kuitenkin pyritään vahvistamaan yhteistyötä ympäristön suojelussa ja onnettomuuksien torjunnassa. Sopimuksella on siten välillinen ympäristönsuojelua tukeva vaikutus. Sopimus ei rajoita nykyisiä ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Sopimuksen alakohtaisen yhteistyön osastossa sovitaan yhteistyön vahvistamisesta ympäristön suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhteistyö voi sisältää muun muassa tiedonvaihtoa, koulutusta sekä tukea assosiaatiomaiden ympäristö- ja ilmastostrategioiden kehittämisessä.

Assosiaatiomaat sitoutuvat toimeenpanemaan sopimusten liitteissä määriteltyjä Euroopan unionin ympäristöön liittyviä säännöksiä.

Sopimusosapuolet sitoutuvat demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen. Assosiaatiomaat integroituvat sopimuksen kautta entistä vahvemmin eurooppalaiseen turvallisuusalueeseen. Sopimuksen demokratiaa ja vakautta tukevat periaatteet voivat välillisesti parantaa myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa pitkällä aikavälillä.

5.1.1 Asian valmistelu Euroopan unionissa

Neuvottelut Ukrainan kanssa tehtävästä uudesta laaja-alaisesta perussopimuksesta aloitettiin 5 päivänä maaliskuuta 2007. Euroopan unionin ja Ukrainan huippukokouksessa Pariisissa 9 päivänä syyskuuta 2008 sovittiin uuden perussopimuksen nimeämisestä assosiaatiosopimukseksi. Sopimuksen tarkoituksena on uudistaa unionin ja Ukrainan väliset institutionaaliset puitteet sekä syventää EU:n ja Ukrainan suhteita kokonaisvaltaisesti.

Neuvottelujen tuloksena Euroopan unioni ja Ukraina pääsivät yhteisymmärrykseen lopullisesta sopimustekstistä 19 päivänä joulukuuta 2011 pidetyssä huippukokouksessa. Sopimuksen teksti parafoitiin maaliskuussa 2012 ja sopimuksen vapaakauppaosio heinäkuussa 2012.

Ukrainan heikentyneen demokratiatilanteen ja sopimuksen vaatimien reformien hitaan etenemisen vuoksi Euroopan unioni lykkäsi sopimuksen allekirjoittamista. Joulukuussa 2012 Euroopan unionin neuvosto antoi Ukrainaa koskevat päätelmät, joissa se vahvisti olevansa sitoutunut sopimuksen allekirjoittamiseen heti, kun Ukraina on edennyt riittävästi allekirjoittamiselle asetetuissa ehdoissa. Tavoitteeksi asetettiin, että sopimus allekirjoitettaisiin Euroopan unionin itäisen kumppanuuden huippukokouksessa Vilnassa 29 päivänä marraskuuta 2013. Ukrainan hallitus ilmoitti kuitenkin juuri ennen huippukokousta lykkäävänsä allekirjoitusta toistaiseksi. Ilmoituksesta käynnistyneet mielenosoitukset johtivat sisäpoliittiseen kriisiin ja lopulta vallanvaihtoon Ukrainassa. Ukrainan helmikuussa 2014 nimetty uusi hallitus ilmoitti sitoutumisestaan lähentymiseen Euroopan unionin kanssa ja halustaan allekirjoittaa assosiaatiosopimus.

Euroopan unionin ulkoasiainneuvostossa 17 päivänä maaliskuuta 2014 sovitun mukaisesti Ukrainan assosiaatiosopimuksen poliittiset osat (johdanto, 1 artikla, I osasto, II osasto ja VII osasto) allekirjoitettiin Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2014 pidetyn huippukokouksen yhteydessä. Sopimuksen jäljelle jäävät oikeus- ja sisäasioita, vapaakauppaa, taloutta sekä talous- ja rahoitusyhteistyötä koskevat osiot (III osasto, IV osasto, V osasto ja VI osasto) allekirjoitettiin Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014 yhtä aikaa Moldovan ja Georgian sopimusten kanssa. Ukrainan parlamentti ratifioi ja Euroopan parlamentti hyväksyi sopimuksen yhtä aikaa 16 päivänä syyskuuta 2014.

Ukrainan poliittisen ja taloudellisen tilanteen johdosta sekä maan rauhanprosessin edistämiseksi Euroopan unionin neuvosto päätti 29 päivänä syyskuuta 2014 (päätös numero 2014/691/EU), että Ukrainan sopimuksen vapaakauppaa koskevan osan (IV osasto) väliaikaisen soveltamisen aloittamista lykätään vuoden 2016 alkuun sekä jatkaa Ukrainalle myönnettyjä yksipuolisia kauppaetuuksia. Käytännössä väliaikaisen soveltamisen piiriin kuuluu siten muun muassa alakohtainen yhteistyö sekä Ukrainan tekemät valmistelut lainsäädännön lähentämiseksi ja hallinnon kehittämiseksi. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen muilta kuin vapaakaupan osalta Ukrainan ja unionin välillä alkoi 1 päivänä marraskuuta 2014.

5.1.2 Asian kansallinen valmistelu

Eduskunnalle annettiin neuvotteluvaltuuksista tietoja 18 päivänä tammikuuta 2007 päivätyllä kirjelmällä (UTP 35/2006 vp). Lisäksi eduskunnalle on toimitettu tietoja neuvottelukokonaisuudesta Euroopan unionin ja Ukrainan huippukokousta käsittelevässä muistioissa (SUO 63/1008 vp). Tietoja vapaakauppaa käsittelevään osioon sisältyvistä velvoitteista palveluiden kaupan ja investointien osalta on toimitettu 15 päivänä heinäkuuta 2009 päivätyllä kirjeellä (E 82/2009 vp). Edelleen valtioneuvosto antoi eduskunnalle tietoja sopimuskokonaisuudesta 12 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä U-kirjelmällä (U 44/2010 vp.).

Valtioneuvosto antoi tietoja neuvottelujen sisällöstä sekä tavoitteista 23 päivänä helmikuuta 2011 päivätyssä U-jatkokirjeessä. Valtioneuvosto antoi tietoja assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista, sekä sopimuksen tekemistä koskevista päätösehdotuksista 10 päivänä kesäkuuta 2013 päivätyssä U-jatkokirjeessä. Valtioneuvosto antoi jälleen tietoja ennen sopimuksen poliittisten osien sekä sopimukseen liitettävän päätösasiakirjan allekirjoittamisesta ja Euroopan unionin yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Ukrainalle 18 päivänä maaliskuuta 2014 päivätyssä U-jatkokirjeessä. Sopimuksen niin sanotut poliittiset osat allekirjoitettiin Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2014. Ennen sopimuksen kauppaa koskevien osien allekirjoittamista Brysselissä kesäkuun lopussa 2014, valtioneuvosto informoi eduskuntaa asiasta U-jatkokirjeellä 17 päivänä kesäkuuta 2014.

Osana Ukrainan rauhanprosessia käydyissä neuvotteluissa päädyttiin sopimaan, että sopimuksen vapaakauppaa koskevan osuuden soveltaminen alkaa vasta vuoden 2016 alussa. Eduskunnalle toimitettiin tieto Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen väliaikaisen soveltamisen lykkäämisestä U-jatkokirjeellä 3 päivänä lokakuuta 2014.

Valtioneuvoston kantoja Ukrainan assosiaatiosopimusneuvotteluihin on valmisteltu sekä ulkosuhdejaostossa että kauppapoliittisessa jaostossa ja sen alajaostoissa. Ulkoasiainministeriö on neuvottelujen kuluessa valmistellut asiaa eri ministeriöiden ja virastojen kanssa kulloinkin käsiteltävä olleen asiasisällön mukaan. Myös elinkeinoelämää on kuultu ja tiedotettu neuvottelujen etenemisestä.

5.2.1 Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan unionin ja Moldovan suhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 1998. Sopimus tehtiin alun perin 10 vuodeksi, mutta sopimuksen voimassaolo jatkuu automaattisesti vuoden kerrallaan niin kauan kunnes uusi korvaava sopimus astuu voimaan.

Euroopan unionin neuvosto antoi komissiolle mandaatin neuvotteluille Moldovan kanssa kesäkuussa 2009. Neuvottelut Moldovan kanssa tehtävästä uudesta laaja-alaisesta perussopimuksesta aloitettiin 12 päivänä tammikuuta 2010. Komissio sai kesäkuussa 2011 neuvostolta mandaatin myös vapaakauppaneuvottelujen aloittamiseksi (E 7/2011 vp).

Neuvottelujen tuloksena osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen lopullisesta sopimustekstistä kesäkuussa 2013. Assosiaatiosopimuksen teksti parafoitiin Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksessa marraskuussa 2013.

Euroopan unionin neuvosto päätti 20 päivänä maaliskuuta 2014, että sopimus allekirjoitetaan viimeistään kesäkuussa 2014. Sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014. Moldova ratifioi sopimuksen 2 päivänä heinäkuuta 2014. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen unionin ja Moldovan välillä alkoi 1 päivänä syyskuuta 2014.

5.2.2 Asian kansallinen valmistelu

Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle selvityksen vapaakauppasopimusmandaatista toukokuussa 2011 (E 7/2011 vp).

Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle 30 päivänä kesäkuuta 2011 U-kirjelmän koskien neuvotteluja assosiaatiosopimuksesta Moldovan kanssa (U 20/2011 vp). Asiaa käsiteltiin myös 8 päivänä lokakuuta 2012 päivätyssä U-jatkokirjeessä. Eduskunnalle annettiin tietoja sopimuksen allekirjoittamisaikataulusta ja suunnitteilla olevasta väliaikaisesta soveltamisesta U-jatkokirjeellä 10 päivänä huhtikuuta 2014.

Valtioneuvoston kantoja Ukrainan assosiaatiosopimusneuvotteluihin on valmisteltu sekä ulkosuhdejaostossa että kauppapoliittisessa jaostossa ja sen alajaostoissa. Ulkoasiainministeriö on neuvottelujen kuluessa valmistellut asiaa eri ministeriöiden ja virastojen kanssa kulloinkin käsiteltävänä olleen asiasisällön mukaan.

5.3.1 Asian valmistelu Euroopan unionissa

Euroopan unionin ja Georgian suhteet perustuvat kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, joka tuli voimaan vuonna 1999. Sopimus tehtiin alun perin 10 vuodeksi, mutta sopimuksen voimassaolo jatkuu automaattisesti vuoden kerrallaan niin kauan kunnes uusi korvaava sopimus tulee voimaan.

Neuvotteluja Georgian kanssa käyvät Euroopan komissio ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvien määräysten osalta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joille EU:n neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet hallitusten edustajat antoivat neuvottelumandaatin 10 päivänä toukokuuta 2010. Neuvottelut Georgian kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta aloitettiin heinäkuussa 2010 ja vapaakauppa-alueesta keväällä 2012.

Neuvottelujen tuloksena osapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen lopullisesta sopimustekstistä heinäkuussa 2013. Assosiaatiosopimuksen teksti parafoitiin Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksessa marraskuussa 2013.

Eurooppa-neuvosto päätti 20 päivänä maaliskuuta 2014, että sopimus allekirjoitetaan viimeistään kesäkuussa 2014. Sopimus allekirjoitettiin Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014. Georgia ratifioi sopimuksen 18 päivänä heinäkuuta 2014. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen unionin ja Georgian välillä alkoi1 päivänä syyskuuta 2014.

5.3.2 Asian kansallinen valmistelu

Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle selvityksen Etelä-Kaukasian maiden (Armenia, Georgia ja Azerbaidzhan) assosiaatiosopimusten neuvottelumandaattien käsittelystä joulukuussa 2009 (E 173/2009 vp). Eduskunnalle on annettu tietoja EU:n ja Georgian välisestä yhteistyöstä silloin, kun Georgia, Euroopan naapuruuspolitiikka tai itäinen kumppanuus ovat olleet käsittelyssä Euroopan unionin ulkoasiainneuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa (huhtikuussa 2011, kesäkuussa 2011, syyskuussa 2011, helmikuussa 2012).

Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle 14 päivänä kesäkuuta 2012 U-kirjelmän koskien assosiaatiosopimusneuvotteluja Georgian kanssa (U 40/2012 vp). Eduskunnalle toimitettiin U-jatkokirje aiheesta 8 päivänä lokakuuta 2012. Eduskunnalle annettiin tietoja sopimuksen allekirjoittamisaikataulusta ja tulevasta väliaikaisen soveltamisesta U-jatkokirjeellä 10 päivänä huhtikuuta 2014.

Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Esityksestä pyydettiin lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, oikeusministeriöltä, puolustusministeriöltä, sisäministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselta.

Lausunnot saatiin liikenne- ja viestintäministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä, puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselta.

Lausunnonantajat esittivät lähinnä pieniä teknisiä muutoksia esitysluonnoksen tekstiin. Ehdotetut muutokset on huomioitu esityksen jatkovalmistelussa.

Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa tehdyt assosiaatiosopimukset ovat pääpiirteiltään keskenään samankaltaisia. Yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan kaikkiin kolmeen sopimukseen monikossa silloin, kun sopimustekstin sisältö on käytännössä sama lukuun ottamatta yksittäisiä kielivivahteita tai vain esimerkinomaisesti mainittuja asioita.

Silloin, kun sopimukset eroavat keskenään se mainitaan erikseen. Sopimuksiin viitatessa käytetään lyhenteitä UA (Ukraina), MD (Moldova), GE (Georgia).

Johdanto. Sopimusten johdannoissa osapuolet vahvistavat sitoutumisensa yhteisiin arvoihin. Johdannossa mainittuja arvoja ovat muun muassa demokratia, ihmisoikeudet ja vapaan markkinatalouden periaatteet. Sopimusten johdannoissa todetaan Ukrainan ja Moldovan olevan eurooppalaisia maita sekä Georgian olevan itäeurooppalainen valtio, jättäen siten myös auki mahdollisuuden syventää yhteistyötä tulevaisuudessa. Johdannoissa yhteistyön prioriteetteina mainitaan vapaan kaupan lisäksi myös muun muassa rikostorjunta, energia, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu sekä joukkotuhoaseiden hallinta. Johdannoissa mainitaan unionin ja assosiaatiomaiden välisen viisumivapauden käyttöönotto, kun olosuhteet mahdollistavat sen.

1 artikla. Sopimusten 1 artiklassa todetaan sopimusten tarkoitus luoda osapuolten välinen assosiaatio, jonka tavoitteena on muun muassa: edistää osapuolten asteittaista lähentymistä; luoda puitteet vuoropuhelun käymiseksi; edistää Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan, sekä vuoden 1990 Pariisin peruskirjan tavoitteita; luoda edellytykset talous- ja kauppasuhteiden tehostamiselle luomalla laaja-alainen vapaakauppa-alue; tehostaa yhteistyötä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla; sekä luoda edellytykset tiiviimmälle yhteistyölle muilla aloilla. Lisäksi Georgian kanssa sovitaan myös edellytyksien luomisesta konfliktien ratkaisulle. Georgian sopimuksessa viitataan myös Abhasian ja Etelä-Ossetian kysymyksen rauhanomaisen ratkaisun tärkeyteen. Moldovan sopimuksessa painotetaan Transnistrian konfliktin kestävän ratkaisun tärkeyttä.

Tavoitteet. Artikloissa määritellään sopimuksen olennaisiksi osiksi demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sellaisena kuin ne on kirjattu Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjaan, sekä vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan, sekä Ukrainan sopimuksessa, myös Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Myös joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen määritellään sopimuksen olennaiseksi osaksi.

Ukrainan sopimuksessa lisäksi määritellään olennaiseksi osaksi myös täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden sekä rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden noudattamisen edistäminen.

Lisäksi osapuolet vahvistavat sitoutumisensa vapaan markkinatalouden periaatteisiin, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteisiin, rajatylittävän rikollisuuden, terrorismin ja korruption torjuntaan sekä monenvälisen yhteistyöntoimintamuotoihin.

Osapuolet vahvistavat muun muassa kunnioittavansa itsenäisyyden ja rajojen loukkaamattomuuden periaatteita sekä tukevansa joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä. Osapuolet myös vahvistavat sitoutuvansa vapaan markkinatalouden periaatteisiin, oikeusvaltioon, rajatylittävän rikollisuuden, terrorismin ja korruption torjuntaan, sekä monenvälisen yhteistyön toimintamuotoihin.

Poliittisen vuoropuhelun tavoitteet. (UA 4 artikla, MD/GE 3 artikla). Osapuolet sopivat poliittisen vuoropuhelun tavoitteista, jotka ovat: poliittisen assosiaation syventäminen ja turvallisuuspoliittinen lähentyminen; kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistäminen; osapuolten välisen yhteistyön lujittaminen sekä vuoropuhelu kansainvälisestä turvallisuudesta ja kriisinhallinnasta; käytännön yhteistyö rauhan, turvallisuuden ja vakauden eteen; demokratian, oikeusvaltion, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen; turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vuoropuhelu; sekä itsenäisyyden, täysivaltaisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja rajojen loukkaamattomuuden periaatteiden edistäminen.

Lisäksi Georgian kanssa sovitaan joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen tärkeydestä poliittisessa vuoropuhelussa sekä siitä, että assosiaation edut tulee tarjota kaikille Georgian kansalaisille sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä (ml. Abhasia ja Etelä-Ossetia). Ukrainan ja Moldovan sopimuksissa vastaavaa lauseketta ei ole.

Poliittisen vuoropuhelun foorumit; Ukraina. (UA 5 artikla). Ukrainan sopimuksessa eritellään poliittisen vuoropuhelun foorumit. Ukrainan sopimuksen 5 artiklassa sovitaan sopimuksen VII osastossa määriteltyjen instituutioiden lisäksi myös säännöllisistä kokouksista poliittisten johtajien, poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean ja asiantuntijoiden, johtavien virkamiesten, sekä sotilasinstituutioiden asiantuntijoiden tasolla, sekä muilla tarvittavilla tasoilla.

Suurin osa vastaavista institutionaalisista rakenteista perustetaan myös Moldovan ja Georgian sopimuksissa, vaikka niitä ei II Osastossa erikseen mainita. Kaikkien kolmen sopimuksen viimeinen osasto (UA/MD VII Osasto ja GE VIII Osasto) käsittelee muun muassa sopimuksen toimeenpanoa varten perustettavia instituutioita.

Sisäiset uudistukset; Ukraina. Ukrainan sopimuksessa 6 artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen, että niiden sisäiset politiikat perustuvat mm. demokratian ja oikeusvaltion yhteisille periaatteille.

Kansalliset uudistukset; Moldova ja Georgia. Moldovan ja Georgian sopimusten 4 artiklassa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä demokraattisten instituutioiden, ihmisoikeuksien, oikeuslaitoksen ja lainsäädännön, julkisen hallinnon, sekä korruption torjunnan kehittämisessä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. (UA 7 artikla, MD/GE 5 artikla). Osapuolet sopivat edistävänsä vuoropuhelua, yhteistyötä ja asteittaista lähentymistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, mukaan lukien Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP). Yhteistyön tarkoituksena on konfliktien estäminen ja ratkaiseminen, kriisinhallinta, alueellinen vakaus, aseidenriisunta ja asevalvonta. Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa kansainvälisiin velvoitteisiin.

Georgian sopimuksessa todetaan lisäksi, että ulkomaisten asevoimien sijoittaminen maan alueelle edellyttää isäntämaan suostumusta.

Kansainvälinen rikostuomioistuin. (UA 8 artikla, MD/GE 6 artikla). Moldovan ja Georgian sopimuksissa osapuolet vahvistavat kansainvälistä yhteisöä koskevien rikosten rankaisemisen merkityksen ja vahvistavat sitoumuksensa jatkaa yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen puitteissa. Ukraina ei ole ratifioinut rikostuomioistuimen perustanutta vuoden 1998 Rooman perussääntöä (SopS 55-56/2002). Ukrainan sopimuksessa maa vahvistaa aikeensa ratifioida ja panna täytäntöön Rooman perussääntö.

Konfliktin estäminen ja kriisinhallinta. (UA 10 artikla, MD/GE 7 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä konfliktien rauhanomaisessa ratkaisussa. Lisäksi sovitaan assosiaatiomaiden mahdollisuudesta osallistua Euroopan unionin johdolla toteutettaviin kriisinhallintaoperaatioihin.

Yhteistyö sotateknologian alalla; Ukraina. (UA 10 artikla). Ukraina ja Euroopan unioni sopivat tutkivansa mahdollisuuksia sotateknologiaan liittyvässä yhteistyössä. Ukraina ja Euroopan puolustusvirasto (EDA) luovat tiiviit yhteydet sotilaallisten voimavarojen ja sotateknologian kehittämiseen liittyvää yhteistyötä varten.

Alueellinen vakaus. (UA 9 artikla, MD/GE 8 artikla). Osapuolet sopivat tehostavansa yhteisiä toimia edistääkseen vakautta, turvallisuutta ja demokraattista kehitystä sekä konfliktien ratkaisua yhteisellä naapurialueellaan.

Moldovan sopimuksessa osapuolet vahvistavat lisäksi sitoumuksensa pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun Transnistrian konfliktissa.

Konfliktien ratkaiseminen rauhanomaisesti; Georgia. (GE 9 artikla). Georgian sopimus sisältää määräyksen, jossa vahvistetaan osapuolten sitoutuminen Georgian konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun. Georgia tunnustaa artiklassa sitoutumisensa 12 päivänä elokuuta 2008 tehdyn kuusikohtaisen sopimuksen ja sen jatkotoimenpiteiden toteuttamiseen.

Joukkotuhoaseet. (UA 11 artikla, MD 9 artikla, GE 10 artikla). Osapuolet sopivat 1 kohdassa tekevänsä yhteistyötä ja osallistuvansa joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämiseen panemalla kansallisella tasolla täytäntöön kansainvälisistä aseidenriisunta- ja asesulkusopimuksista johtuvat velvoitteensa ja noudattamalla niitä sekä muita asiaa koskevia kansainvälisiä velvoitteita täysimääräisesti. Tämä 1 kohdan tarkoittama yhteistyö määritellään sopimuksen olennaiseksi osaksi.

Lisäksi osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä aseiden leviämisen estämiseksi toteuttamalla toimia kaikkien muiden asianmukaisten kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseksi, ratifioimiseksi tai niihin liittymiseksi tapauksesta riippuen. Osapuolet sopivat luovansa tai parantavansa edelleen kansallista vientivalvontajärjestelmää, jolla valvotaan joukkotuhoaseisiin liittyvien tavaroiden vientiä ja kauttakulkua sekä kaksikäyttöteknologian joukkotuhoaseisiin liittyvää loppukäyttöä. Kaksikäyttötuotteiden valvonnasta on neuvoston tasolla annettu neuvoston asetus (EY) No 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta. Kansallisesti vientivalvontajärjestelmästä on säädetty laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012). Artiklat eivät edellytä lainsäädäntötoimia, vaikka asia kuuluu Suomen kansallisen lainsäädännön alaan.

Aseriisunta, asevalvonta, aseviennin valvonta ja laittoman asekaupan torjunta; Ukraina. (UA 12 artikla). Ukrainan sopimus sisältää määräyksen, jossa osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyötään aseriisunnassa, vähentämällä käyttämättömien aseiden varastojaan sekä puuttumalla hylättyjen ja räjähtämättömien räjähteiden vaikutuksiin. Lisäksi sovitaan yhteistyöstä asevalvonnassa, aseviennin valvonnassa ja laittoman asekaupan torjunnassa, sekä kansainvälisiin asiakirjoihin liittymisen edistämisestä näillä aloilla.

Pienaseet ja kevyet aseet sekä tavanomaisten aseiden vientivalvonta; Moldova ja Georgia. (MD 10 artikla, GE 11 artikla). Moldovan ja Georgian sopimuksissa osapuolet sopivat noudattavansa aiheesta tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia sekä tekevänsä yhteistyötä ja huolehtimaan toimiensa koordinoinnista pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä ampumatarvikkeiden laittoman kaupan torjumiseksi sekä liiallisten varastojen hävittämiseksi. Lisäksi osapuolet sopivat kehittävänsä tavanomaisten aseiden vientivalvontaa Euroopan unionin neuvoston 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistaman kannan 2008/944/YUTP hengessä.

Terrorismin torjunta. (UA 13 artikla, MD 11 artikla, GE 12 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä eri tasoilla ehkäistäkseen ja torjuakseen terrorismia kansainvälisten normien mukaisesti.

Lisäksi Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan yhteistyöstä kansainvälisen yhteisymmärtämisen syventämiseksi muun muassa terroritekojen oikeudellisesta määritelmästä sekä terrorismia koskevien kansainvälisten sopimusten laatimisesta. Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan myös Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1373 sekä muiden asiakirjojen ja kansainvälisten sopimusten puitteissa tehtävästä terrorismia koskevasta tietojenvaihdosta ja tukiverkostoista.

Oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen. (UA 14 artikla, MD 12 artikla, GE 13 artikla). Osapuolet sopivat kunnioittavansa oikeusvaltioperiaatetta, tekevänsä yhteistyötä lainvalvonnan ja oikeudenkäytön alalla toimivien instituutioiden vahvistamisesta, sekä kunnioittavansa tässä työssä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.

Henkilötietojen suoja. (UA 15 artikla, MD 13 artikla, GE 14 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä varmistaakseen henkilötietojen suojan.

Lisäksi Moldovan ja Georgian sopimuksissa velvoitetaan osapuolet panemaan toimeen sopimusten liitteiden numero I määrittelemät toimenpiteet. Moldovan sopimuksen I liite velvoittaa osapuolet noudattamaan tiettyjä siinä lueteltuja periaatteita henkilötietoja siirrettäessä. Georgian sopimuksen vastaava liite ei määrää henkilötietoja siirrettäessä noudatettavista periaatteista yhtä velvoittavasti.

Henkilötietojen käsittelyä koskevat määräykset kuuluvat pääosin EU:n toimivaltaan, mutta toimivallan jako ei ole täysin yksiselitteinen. Erityisesti henkilötietojen käsittely ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Henkilötietolaki (523/1999) on henkilötietojen käsittelyn yleislaki. Lailla on pantu täytäntöön Euroopan unionin direktiivi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkumisesta (95/46/EY). Henkilötietolain säännöksiä sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietojen käsittelyä koskevia erityislakeja ovat esimerkiksi laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). Lukuisiin eri aloja koskeviin lakeihin sisältyy henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sovelletaan henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä, ellei luovuttamisesta ole jonkin toiminnon osalta muuta säädetty.

Yhteistyö maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla. (UA 16 artikla, MD 14 artikla, GE 15 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä muun muassa: muuttoliikkeiden taustalla oleviin syihin puuttumisessa; vuoropuhelussa turvapaikkakysymyksistä ja pakolaisten oikeusasemasta; maahanpääsyä koskevissa säännöissä; rajaturvallisuuden operatiivisissa toimenpiteissä kuten koulutuksessa, teknologiassa ja tietojenvaihdossa; asiakirjaturvallisuudessa; palauttamispolitiikassa.

Georgian sopimuksessa vahvistetaan lisäksi Frontexin ja Georgian vuonna 2008 allekirjoittaman sopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen. Ukrainan kanssa sovitaan lisäksi yhteisestä ennaltaehkäisevästä toimintapolitiikasta laittomaan maahanmuuttoon liittyen.

Henkilöiden liikkuvuus. (UA 19 artikla, MD 15 artikla, GE 16 artikla). Osapuolet vahvistavat aiemmin solmimiensa viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten täysimääräisen toimeenpanon. Osapuolet lisäksi sopivat jatkavansa työtä viisumivapauden toteuttamiseksi.

Työntekijöiden kohtelu; Ukraina. (UA 17 artikla). Osapuolet sopivat, että Ukrainan kansalaisia, jotka ovat laillisesti unionin jäsenvaltion alueella työskentelemässä, ei saa syrjiä työehdoissa kansalaisuuden perusteella verrattuna jäsenvaltion omiin kansalaisiin. Ukraina myöntää saman oikeuden alueellaan laillisesti työskenteleville unionin kansalaisille. Syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §, ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004).

Työntekijöiden liikkuvuus; Ukraina. (UA 18 artikla). Osapuolet sopivat, että jäsenvaltioiden kahdenvälisesti Ukrainan kansalaisille myöntämät työnsaantimahdollisuudet säilytetään ja muut jäsenvaltiot tukevat mahdollisuuksia vastaavien sopimusten tekemiseen.

Rahanpesu ja terrorismin rahoitus. (UA 20 artikla, MD 18 artikla, GE 19 artikla). Osapuolet sopivat yhteistyöstä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta keskenään sekä kansainvälisten elinten kuten rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (FATF) kautta, sekä kyseisten elinten normien toimeenpanosta.

Yhteistyö terrorismin torjumiseksi. (UA 23 artikla, MD 19 artikla, GE 20 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä terrorismin torjunnassa vaihtamalla tietoja terroristityhmistä ja niiden tukiverkostoista sekä vaihtamalla kokemuksia terrorismin torjunnasta, mukaan lukien yhteiset koulutukset.

Lisäksi Georgian kanssa sovitaan myös terrorismista epäiltyjen rajanylitysten analysoinnista sekä toimenpiteistä kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinterrorismin torjumiseksi. Georgia myös sitoutuu kriminalisoimaan terrorismirikokset Euroopan unionin neuvoston puitepäätöksen 2008/919/YOS mukaisesti.

Laittomat huumausaineet. (UA 21 artikla, MD 17 artikla; GE 18 artikla). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä laittomien huumausaineiden torjumiseksi sekä lähestymistapansa yhtenäistämiseksi.

Rikosten ja korruption torjunta. (UA 22 artikla, MD 16 artikla, GE 17 artikla) Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä rikollisuuden torjumiseksi muun muassa ihmisten, aseiden ja huumausaineiden kauppaan, laittomaan tavarakauppaan, talousrikoksiin, korruptioon, asiakirjojen väärentämiseen ja tietoverkkoihin liittyvissä rikoksissa. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kahdenvälisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti mukaan lukien Europolin kautta.

Oikeudellinen yhteistyö. (UA 24 artikla, MD 20 artikla, GE 21 artikla). Osapuolet sopivat siviili- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävästä yhteistyöstä, sekä sopivat pyrkivänsä helpottamaan keskinäisiä oikeusapuun ja luovuttamiseen liittyviä järjestelyjä.

Ukrainan kanssa lisäksi sovitaan siviilioikeuden yhteistyön helpottamisesta yksityisoikeutta koskevan Haagin konferenssin yleissopimusten sekä lastensuojelun aloilla.

Tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy (1 luku)

Yhteiset määräykset. (1 jakso). Georgian ja Moldovan kanssa tehdyt sopimukset noudattavat WTO:n tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen, jäljempänä GATT 1994 sopimus, määräyksiä. Tätä lukua sovelletaan osapuolten väliseen tavarakauppaan. Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen ja GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan määräysten mukaisesti sovitaan enintään 10 vuoden siirtymäkauden aikana asteittain perustettavasta vapaakauppa-alueesta. Siirtymäkausi alkaa sopimuksen voimaantulopäivänä.

Tullien, palkkioiden ja muiden maksujen poistaminen. (2 jakso). Tässä luvussa tulleilla tarkoitetaan kaikkia tavaroiden tuontiin ja vientiin liittyviä lisäveroja tai maksuja. Ukrainan osalta määritellään myös poikkeukset, jotka ilmenevät sopimuksen artikloissa 32 ja 33 sekä IV osaston 2 luvussa (UA 27 artikla).

Tuontitullien poistamista koskevissa osissa määritellään poistettavaksi kaikki muut paitsi erikseen määritellyt tullit. Sopimuksissa sovitaan myös, että tietyn määräajan jälkeen kumman tahansa osapuolen aloitteesta voidaan siirtyä neuvottelemaan uusista tullinalennuksista.

Tässä osiossa määritellään tiettyjä maataloustuotteita ja jalostettuja tuotteita koskevien toimenpiteiden ehkäisymekanismi, jota sovelletaan Georgian osalta sopimuksen liitteessä II-C ja Moldovan osalta liitteessä XC-V määriteltyihin tuotteisiin ja niiden maksimaalisiin tuontimääriin. Ehkäisymekanismissa käytetään ilmoitusmenettelyä aina kun tietyt prosentuaaliset osuudet liitteissä määriteltyjen tuotteiden tuonnista saavutetaan. (GE 27 artikla, MD 148 artikla) Jos tuotteet saavuttavat 100 prosenttia sovitusta maksimimäärästä, unioni voi keskeyttää etuuskohtelun näiden tuotteiden osalta tilapäisesti. Osapuolet voivat yhteisesti sopien tehdä muutoksia liitteisiin.

Jaksossa sovitaan myös vallitsevan tilan säilyttämisestä, eli siitä että sopimusten osapuolet eivät saa ottaa käyttöön uusia tulleja tai korottaa olemassa olevia tulleja, muutoin kuin aiemmin sovitulle tasolle, tai WTO:n riitojenratkaisuelimen hyväksynnän jälkeen.

Sopimuksissa määrätään, että osapuolet sitoutuvat pidättymään myös vientitulleista ja muista sisäisistä veroista ja maksuista toisen osapuolen alueelle suuntautuvassa viennissä. Samoin Ukrainan kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätään, että Ukrainan voimassaolevat tullit (liite I-C) poistetaan siirtymäkauden aikana.

Ukrainan kanssa tehdyssä sopimuksessa sovitaan myös että maataloustuotteiden vientituet ovat kiellettyjä toisen osapuolen alueelle tapahtuvassa viennissä (UA 32 artikla).

Sopimusten osapuolet vahvistavat myös GATT -periaatteiden mukaisesti, että tavaroiden vientiin ja tuontiin liittyvät palkkiot ja maksut tulee mitoittaa siten, ettei niistä muodostu viennin verotusta tai kaupan esteitä (GE 30 artikla, MD 151 artikla, UA 33 artikla).

Muut kuin tariffitoimenpiteet. (3 jakso). Osapuolet sitoutuvat myöntämään GATT-sopimuksen mukaisesti kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille. Sopimusosapuolet sopivat myös, että ne eivät ota käyttöön uusia vienti- ja tuontirajoituksia (artiklat III ja XI, liitetään sopimukseen) (GE 31-32 artikla, MD 152-153 artikla, UA 34-35 artikla).

Tavaroihin liittyvät erityismääräykset. (4 jakso). Jaksossa vahvistetaan GATT-sopimuksen mukaiset oikeudet yleisten ja turvallisuuspoikkeuksien käyttöön (GE 33 artikla, MD 154 artikla, UA 36 artikla). Moldovan kanssa sovitaan lisäksi tiettyjen poikkeusten käyttöönoton suhteen ilmoitusmenettelystä ja molemmille osapuolille hyväksyttäviin ratkaisuihin pyrkimisestä.

Hallinnollinen yhteistyö ja koordinointi muiden maiden kanssa. (5 jakso). Osapuolet sopivat hallinnollista yhteistyötä koskevista erityismääräyksistä sopimuksen nojalla myönnettyjen etuuskohteluiden täytäntöönpanon ja valvonnan tueksi. Velvoitteiden laiminlyönti voi olla peruste etuuskohtelun keskeyttämiselle (GE 34 artikla, MD 155 artikla, UA 37 artikla).

Artikloissa määritellään hallinnollisten virheiden käsittelyä koskevat säännökset, kuten menettelyt virheiden korjaamiseksi (GE 35 artikla, MD 156 artikla, UA 38 artikla).

Sopimusten vaikutuksista sopimuksiin muiden valtioiden kanssa määrätään, että sopimukset eivät aseta esteitä muiden maiden kanssa solmittaville kauppasopimuksille, kunhan ne eivät ole ristiriidassa sopimusten kanssa.

Kaupan suojakeinot (2 luku)

Yleiset suojatoimenpiteet. (1 jakso). Yleisissä määräyksissä sopimusten osapuolet vahvistavat GATT 1994 sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekesopimuksen (SopS 4-5/1995) mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa. Georgian ja Moldovan sopimuksissa osapuolet vahvistavat lisäksi WTO:n maataloussopimuksen (SopS 4-5/1995) 5 artiklasta (erityiset suojalausekemääräykset) johtuvat oikeutensa ja velvollisuutensa. Ukrainan sopimuksessa EU-osapuoli säilyttää WTO:n maataloussopimuksen mainitun artiklan mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa paitsi erikseen määritellyissä maataloustuotteiden kaupan etuuskohtelumenettelyissä.

Jaksoon ei sovelleta sopimusten tavaroiden kansallista kohtelua ja markkinoillepääsyä käsitteleviä etuuskohtelualkuperäsääntöjä eikä myöskään riitojenratkaisua koskevia lukuja (GE 37 artikla, MD 158 artikla, UA 40 ja 52 artikla).

Avoimuudesta määrätään, että suojatoimenpiteiden käyttöönottoa varten vireille pantavasta tutkimuksesta tulee ilmoittaa toiselle osapuolelle, jos asiaan liittyy huomattava taloudellinen etu. Suojatoimenpiteistä tulee lisäksi pyynnöstä toimittaa kaikki olennaiset tiedot sekä tarjota mahdollisuus neuvotteluihin (GE 38 artikla, MD 159 artikla, UA 41 artikla). Toimenpiteiden soveltamisessa osapuolet pyrkivät tapaan, jolla on mahdollisimman vähän vaikutusta osapuolten väliseen kauppaan (GE 39 artikla, MD 160 artikla, UA 42 artikla). Ukrainan osalta otetaan huomioon maan mahdollinen kehitysmaaluokittelu WTO:n suojalausekesopimusta sovellettaessa (UA 43 artikla).

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet. (GE/MD 2 jakso, UA 4 jakso). Yleisissä määräyksissä sopimusten osapuolet vahvistavat GATT 1994 -sopimuksen VI artiklasta, GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan soveltamista koskevasta sopimuksesta, jäljempänä polkumyyntisopimus (SopS 4-5/1995), sekä WTO:n tukia ja tasoitustulleja koskevasta sopimuksesta, jäljempänä tasoitustullisopimus (SopS 4-5/1995) johtuvat oikeutensa ja velvollisuutensa.

Jaksoon ei sovelleta sopimusten tavaroiden kansallista kohtelua ja markkinoillepääsyä käsitteleviä etuuskohtelualkuperäsääntöjä eikä myöskään riitojenratkaisua koskevia lukuja (GE 40 artikla, MD 161 artikla, UA 46 ja 52 artikla).

Osapuolet sopivat, että toimenpiteissä tulee noudattaa polkumyyntisopimuksen ja tasoitustullisopimuksen vaatimuksia, ja niiden on perustuttava avoimeen ja oikeudenmukaiseen järjestelmään. Yleisen edun huomioimisesta määrätään, ettei toimenpiteitä saa ottaa käyttöön, jos se olisi kokonaisarvioinnin perusteella selvästi yleisen edun vastaista. Lisäksi jaksoon sisältyy määräykset alemman tullin säännön soveltamisesta. Ukrainan osalta jaksossa määrätään myös väliaikaisten ja lopullisten polkumyynti- ja tasoitustullien soveltamisesta sekä lopullisten tullien tarkastelumahdollisuudesta (UA 50-51 artikla).

Henkilöautoja koskevat suojatoimenpiteet. (UA 2 jakso). Sopimuksessa Ukrainan kanssa määrätään henkilöautoja koskevien suojatoimenpiteiden edellytyksistä.

Kumulointikielto. (UA 3 jakso). Sopimuksessa Ukrainan kanssa määrätään kumulointikiellosta: kumpikaan osapuoli ei saa samaan aikaan soveltaa samaan tuotteeseen 2 jaksossa määriteltyjä henkilöautoja koskevia suojatoimenpiteitä ja GATT 1994 –sopimuksen XIX artiklan ja WTO:n suojalausekesopimuksen mukaista toimenpidettä.

Neuvottelut. (UA 5 jakso). Sopimuksessa Ukrainan kanssa määrätään, että osapuolen on pyynnöstä annettava mahdollisuus neuvotteluihin kaupan suojakeinojen soveltamiseen liittyvistä mahdollisista erityiskysymyksistä, kuten esimerkiksi polkumyyntitullimarginaalien laskentamenettelyistä.

Institutionaaliset määräykset. (UA 6 jakso). Sopimuksessa Ukrainan kanssa sovitaan kaupan suojakeinoja koskevan asiantuntijatason vuoropuhelun aloittamisesta. Tavoitteena on muun muassa molemminpuolisen ymmärryksen ja yhteistyön parantaminen ja luvun määräysten täytäntöönpanon tarkastelu.

Kahdenväliset suojatoimenpiteet. (MD 3 jakso). Sopimuksessa Moldovan kanssa määrätään erikseen kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltamisesta. Jaksossa vahvistetaan kahdenvälisten suojatoimenpiteiden soveltamisen edellytykset ja niitä koskevat menettelyt mukaan lukien toimenpiteiden väliaikaisuus ja korvaukset.

Kaupan tekniset esteet (3 luku)

Sopimuksissa Ukrainan, Georgian ja Moldovan kanssa määrätään yhteneväisesti kaupan teknisistä esteistä. Lukuja sovelletaan WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa (SopS 4-5/1995) määriteltyjen teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen valmisteluun, silloin kun ne voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan. Sopimuksen lukua ei sovelleta WTO-määritelmien mukaisiin terveys- ja kasvinsuojelutoimiin eikä viranomaisten omiin hankintaeritelmiin (GE 44 artikla, MD 170 artikla, UA 53 artikla).

Sopimuksissa määrätään teknisen yhteistyön ja vuoropuhelun lisäämisestä teknisiin kaupanesteisiin liittyen. Yhteistyön puitteissa pyritään kehittämään erilaisia kauppaa helpottavia toimia. Esimerkkeinä tietojen, kokemusten ja tietoaineistojen vaihto, kaupanesteiden sääntelyyn liittyvän laatuinfrastruktuurin kehittäminen Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa, maiden osallistuminen kansainvälisten toimintaan sekä osapuolten kantojen yhteensovittamista kaupan ja sääntelyalan järjestöissä (WTO, UNECE) (MD 172 artikla, GE 46 artikla, UA 55 artikla).

Sopimuksissa määrätään teknisten määräysten, standardien ja vaatimuksenmukaisen arvioinnin lähentämisestä. Tarvittavista toimista ja aikataulusta määrätään yksityiskohdat maittain. Keskeiset toimenpiteet ovat lainsäädännön asteittainen yhdenmukaistaminen EU-osapuolen kanssa ja järjestelmien toimeenpaneminen (GE 47 artikla, MD 173 artikla, UA 56 artikla).

Kaikissa kolmessa sopimuksessa määrätään teollisuustuotteiden vaatimuksenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevasta sopimuksesta. Tämä voi kattaa yhden tai useita kunkin assosiaatiosopimuksen ao. liitteessä luetelluista aloista, kun kyseessä olevan assosiaatiomaan horisontaalinen ja alakohtainen lainsäädäntö sekä alan toimielimet ja standardit ovat kaikilta osin yhdenmukaistettu unionin vastaavien kanssa (GE 48 artikla, MD 174 artikla, UA 57 artikla). Teollisuustuotteiden vaatimustenmukaisuuden arviointia ja hyväksymistä koskevassa sopimuksessa määrätään, että osapuolten välistä tavarakauppaa sopimuksen kattamilla aloilla koskevat samat edellytykset kuin vastaavien tavaroiden kauppaa EU-jäsenmaiden välillä (GE 48 artikla, MD 175 artikla, UA 57 artikla).

Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan, että osapuolet vahvistavat merkintöjä koskevien vaatimusten osalta WTO:n kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen. Merkintöjä koskevat vaatimukset eivät saa muodostua kaupanesteiksi. Pakollisten merkintöjen osalta sovitaan, että osapuolet pyrkivät minimoimaan merkintöihin liittyvät vaatimuksensa, paitsi jos ne ovat tarpeen alaa koskevan EU-säännöstön hyväksymiseksi sekä terveyden tai ympäristön suojeluun. Lisäksi määrätään, että osapuolilla on edelleen oikeus edellyttää merkintöjen tekeminen tietyllä kielellä (MD 176 artikla, UA 58 artikla, GE 49 artikla).

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet (4 luku)

Assosiaatiosopimusten terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan luvun tavoitteena on helpottaa osapuolten välistä terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kauppaa suojaten samalla ihmisten, kasvien ja eläinten elämää ja terveyttä. Toimiin kuuluu kauppaan sovellettavien terveys- ja kasvinsuojelutoimien täysi avoimuus, assosiaatiomaan lainsäädännön lähentäminen EU:n lainsäädännön kanssa, osapuolten eläinten ja kasvien terveystilanteen alueellistamisperiaatteen tunnustaminen, osapuolten soveltamien terveys- ja kasvinsuojelutoimien vastaavuuden tunnustaminen, WTO:n terveys- ja kasvisuojelusopimuksen (SopS 4-5/1995) periaatteiden täytäntöönpanon jatkaminen, kaupankäyntiä helpottavien mekanismien ja menetelmien käyttöönotto sekä tiedonkulun ja yhteistyön parantaminen terveys- ja kasvinsuojelutoimissa. Luvun määräyksillä pyritään myös saavuttamaan yhteisymmärrys eläinten hyvinvointia koskevien normien osalta (UA 59 artikla, MD 176 artikla, GE 50 artikla).

Sopimusten osapuolet vahvistavat WTO:n terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvoitteensa. Luvun soveltamisala käsittää kaikki suoraan tai epäsuorasti osapuolten kauppaan vaikuttavat terveys- ja kasvinsuojelutoimet, mukaan lukien sopimusten ao. liitteissä mainitut toimet (UA 60-61 artikla, MD 177-178 artikla, GE 51-52 artikla). Luku sisältää siinä käytettyjen käsitteiden määritelmät (UA 62 artikla, MD 179 artikla, GE 53 artikla).

Sopimuksen osapuolet ilmoittavat toisilleen toimivaltaisten viranomaistensa rakennetta, organisaatiota ja toimivallan jakoa koskevat tiedot sekä sitoutuvat jatkossa tiedottamaan toisilleen toimivaltaista viranomaistaan koskevista mahdollisista muutoksista (UA 63 artikla, MD180 artikla, GE 54 artikla).

Luvussa sovitaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia ja eläinten hyvinvointia koskevan sääntelyn lähentämisestä EU:n lainsäädännön kanssa, tätä koskevasta yhteistyöstä ja lähentämisprosessin seurannasta. Yksityiskohtaisemmin sääntelyn lähentämisestä määrätään kunkin sopimuksen liitteissä (UA 64 artikla, GE 55 artikla, MD 181 artikla).

Luvussa sovitaan eläinten terveystilanteen, kasvintuhoojatilanteen ja alueellisten olosuhteiden tunnustamisesta osapuolten välisessä kaupankäynnissä. Lisäksi sovitaan alue- ja vyöhykejaon, kasvintuhoojista vapaiden alueiden ja suojeltujen alueiden tunnustamisesta osapuolten välillä (UA 65 artikla, GE 56 artikla, MD 182 artikla).

Luvussa sovitaan vastaavuuden tunnustamisesta tilanteissa, joissa osapuolet soveltavat asianmukaisen suojatason tai hyväksyttävän riskitason saavuttamiseen toisistaan poikkeavia toimenpiteitä. Artikloissa määrätään yksityiskohtaisemmin vastaavuuden määrittämistä koskevista menettelyistä (UA 66 artikla, MD 183 artikla, GE 57 artikla).

Avoimuutta ja tietojenvaihtoa koskien luvussa sovitaan osapuolten välisestä yhteistyöstä terveys- ja kasvinsuojelutoimien soveltamisesta toisen osapuolen virallisten valvontarakenteiden ja valvontajärjestelmien ja niiden toiminnan tuntemuksen parantamiseksi (UA 67 artikla, MD 184 artikla, GE 58 artikla).

Luvussa sovitaan tiedottamisesta ja sen aikataulusta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyttä koskevissa riskitilanteissa, mukaan lukien elintarvikevalvonnan hätätilanteet ja eläin- tai kasvituotteiden käytöstä aiheutuva vaara. (UA 68 artikla, MD 185 artikla, GE 59 artikla) Kauppaa koskevien edellytysten osalta luvussa sovitaan ennen vastaavuuden tunnustamista sovellettavista sekä vastaavuuden tunnustamisen jälkeen sovellettavista tuontiedellytyksistä. Luvussa sovitaan myös vientilaitosten alustavaa hyväksymistä koskevista menettelyistä. (UA 69 artikla, MD 186 artikla, GE 60 artikla)

Luku sisältää määräyksiä todistusten ja virallisten asiakirjojen myöntämistä koskevista menettelyistä (UA 70 artikla, MD 187 artikla, GE 61 artikla). Luvussa tunnustetaan toisen osapuolen oikeus suorittaa vaatimustenmukaisuutta koskevia tarkastuksia ja saada tietoja toisen osapuolen valvontajärjestelmästä sekä tämän järjestelmän mukaisen valvonnan tuloksista. Tarkastuksen suorittava osapuoli sitoutuu vastaamaan tarkastuksista aiheutuvista kustannuksista. Luvussa sovitaan myös vaatimustenmukaisuutta koskevien tarkastusten tulosten julkistamisesta (UA 71 artikla, MD 188 artikla, GE 62 artikla).

Luvussa sovitaan tuojaosapuolen suorittamista tuontitarkastuksista ja näistä tarkastuksista perittävistä maksuista. Luvussa viitataan myös mahdollisuuteen sopia osapuolten kesken vastavuoroisesti osapuolten suorittamien valvontatoimien hyväksymisestä ja tämän johdosta vähennettävistä tuontitarkastuksista (UA 72 artikla, MD 189 artikla, GE 63 artikla).

Suojatoimenpiteiden osalta luvussa velvoitetaan viejäosapuoli ryhtymään toimenpiteisiin ihmisten, eläinten ja kasvien terveydelle vakavan vaaran tai riskin kulkeutumisen estämiseksi tuojaosapuolen alueelle. Luvussa sovitaan lisäksi tuojaosapuolen oikeudesta toteuttaa ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden suojelun kannalta välttämättömiä tilapäisiä toimenpiteitä (UA 73 artikla, MD 190 artikla, GE 64 artikla).

Luvussa sovitaan terveys- ja kasvinsuojeluasioiden alakomitean perustamisesta, kokoontumisaikatauluista, tehtävistä, raportoinnista, teknisten työryhmien perustamisesta sekä työjärjestyksen hyväksymisestä (UA 74 artikla, MD 191 artikla, GE 65 artikla).

Tullimenettelyjen ja kaupan helpottaminen (5 luku)

Sopimusosapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän kahdenvälisen kaupankäyntiympäristön kannalta. Osapuolet sopivat yhteistyön kehittämisestä. Näin voidaan edistää sitä, että lainsäädäntö ja menettelyt vastaavat tehokkaan valvonnan tavoitteita ja tukevat laillisen kaupan helpottamista (UA 75 artikla, MD 192 artikla, GE 66 artikla).

Lainsäädännön ja menettelyiden kehittämisestä sovitaan yksityiskohdittain sopimuskohtaisesti. Perusperiaatteina ovat syrjimättömyys, läpinäkyvyys, oikeasuhtaisuus, yhdenmukaisuus ja tehokkuus. Osapuolet sopivat käyttävänsä alan kansainvälisesti tunnustettuja käytäntöjä, ja valtuutetuille toimijoille myönnetään yksinkertaistettuja menettelyjä. Lisäksi tulliasioitsijoiden pakollisesta käytöstä luovutaan (UA 76 artikla, MD 193 artikla, GE 67 artikla).

Osapuolet sopivat menettelyistä, joilla edistetään suhteita liike-elämään lisäämällä lainsäädännön avoimuutta ja julkisuutta, sekä lisäämällä liike-elämän mahdollisuuksia vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin. Lisäksi osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön ennustettavuuden lisäämiseksi (UA 77 artikla, MD 194 artikla, GE 68 artikla).

Sopimusten osapuolet kieltävät sellaiset maksut tai palkkiot, jotka vaikutuksiltaan vastaavat vienti- tai tuontitulleja. Luvut sisältävät määräyksiä myös maksujen asettamisen ehdoista, julkisuudesta ja menettelytavoista (UA 78 artikla, MD 195 artikla, GE 69 artikla).

Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan myös tullausarvon määrittämisessä sovellettavista käytännöistä ja yhteistyöstä (UA 79 artikla, MD 196 artikla, GE 70 artikla).

Tulliyhteistyötä koskevissa artikloissa määrätään assosiaatiomaiden kanssa yhteistyöstä, jotta tullimenettelyitä ja kaupanhelpottamista käsittelevien lukujen tavoitteet saadaan turvattua. Osapuolet sopivat esimerkiksi vaihtavansa tietoja tullilainsäädännön ja tullimenettelyiden alalla sekä tekevänsä yhteistyötä menettelyihin liittyvän automatisoinnin alalla. (UA 80 artikla, MD 197 artikla, GE 71 artikla) Yhteistyön yhtenä muotona tavoitteiden saavuttamiseksi on myös tekninen apu ja valmiuksien lisääminen.

Sijoittautuminen, palvelukauppa ja sähköinen kauppa (6 luku)

Yleiset määräykset. (1 jakso). Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan, että osapuolet vahvistavat uudelleen WTO-velvoitteensa vahvistaen tarvittavat järjestelyt sijoittautumisen ja palvelukaupan asteittaiseksi vapauttamiseksi jaksossa todetaan, että julkisia hankintoja käsitellään sopimuksissa omissa luvuissaan, joten tämän luvun määräykset eivät johda julkisiin hankintoihin liittyviin velvoitteisiin. Luvun määräyksiä ei sovelleta myöskään tukiin. Sopimusosapuolet säilyttävät oikeutensa uusien säännöksien käyttöönottoon poliittisesti perusteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia luvun määräysten kanssa. Sopimukset eivät estä osapuolia soveltamasta sellaisia toimenpiteitä, joilla säädellään luonnollisten henkilöiden pääsyä niiden alueille, esimerkiksi koskemattomuuden suojelemiseen ja liikkumisen asianmukaisuuteen liittyvistä syistä, kuitenkin niin, etteivät toimet heikennä osapuolten sopimusten nojalla saamia etuja (UA 85 artikla, MD 202 artikla, GE 76 artikla).

Määritelmiä koskevissa artikloissa määritellään yksityiskohtaisesti luvun kannalta keskeiset termit, kuten esimerkiksi toimenpiteet, luonnolliset henkilöt, sijoittautuminen ja taloudellinen toiminta (UA 86 artikla, MD 203 artikla, GE 77 artikla).

Sijoittautuminen. (2 jakso). Sijoittautumista käsittelevän jakson soveltamisalat koskevat kaikkea osapuolten toimintaa, joka vaikuttaa sijoittautumiseen, lukuun ottamatta ydinaseisiin liittyvää toimintaa, aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotantoa tai kauppaa, audiovisuaalisia palveluita, kansallisen meriliikenteen kabotaasia tai kotimaan ja kansainvälisiä lentoliikennepalveluita (UA 87 artikla, MD 204 artikla, GE 77 artikla).

Kansallisen kohtelun ja suosituimmuuskohtelun osalta assosiaatiomaat ja EU-osapuoli myöntävät toisen osapuolen oikeushenkilöiden tytäryhtiöille, sivuliikkeille ja edustustoille sopimuksen voimaantulosta lähtien yhtä edullisen kohtelun kuin oman maansa toimijoille tai minkä tahansa kolmannen maan toimijoille sijoittautumissa ja sen jälkeen, ellei sopimuksittain määritellyistä varaumista muuta johdu. Ellei sopimusten liitteistä muuta johdu, osapuolet pidättäytyvät uusista syrjivistä säännöksistä tai toimenpiteistä (UA 88 artikla, MD 205 artikla, GE 78 artikla). Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan myös sijoittautumista koskevan oikeudellisen kehyksen tarkastelusta sijoittautumista koskevien esteiden asteittaiseksi poistamiseksi (UA 89 artikla, MD 206 artikla, GE 78 artikla). Assosiaatiomaiden ja EU-osapuolen väliset sopimukset eivät voi rajoittaa sijoittajia saamasta mahdollisesti edullisempaa kohtelua, joka voidaan myöntää nykyisten tai tulevien sijoituksia koskevien kansainvälisten sopimusten perusteella, joiden osapuolena on jokin Euroopan Unionin jäsenvaltio ja Georgia, Ukraina tai Moldova (UA 90 artikla, MD 206 artikla, GE 78 artikla).

Osapuolten oikeushenkilöiden sivuliikkeet tai edustustot, joita ei ole perustettu osapuolten omalla alueella, eivät automaattisesti nauti kansallista kohtelua ja suosituimmuutta käsittelevän artiklan mukaista kohtelua, vaan niihin voidaan soveltaa muita sääntöjä, jos perusteena ovat oikeudelliset tai tekniset eroavaisuudet. Rahoituspalveluihin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä toiminnan vakauden ja luotettavuuden turvaamiseen liittyvistä syistä (UA91 artikla, MD 207 artikla, GE 79 artikla).

Rajat ylittävä palvelujen tarjonta. (3 jakso). Jakson soveltamisala kattaa kaikki osapuolten toimenpiteet rajatylittävässä palvelujen tarjonnassa kaikilla palvelualoilla, lukuun ottamatta audiovisuaalisia palveluita, kansallisen meriliikenteen kabotaasia sekä kotimaan ja kansainvälisiä lentoliikennepalveluita koskevia poikkeuksia (UA 92 artikla, MD 209 artikla, GE 83 artikla).

Jaksossa määrätään rajatylittävien palveluiden markkinoillepääsystä, kansallisesta kohtelusta, sitoumusluetteloista ja tarkastelusta. Rajanylittävien palveluiden markkinoillepääsystä määrätään, että toisen osapuolen palveluille ja palveluntarjoajille on myönnettävä vähintään sopimusten liitteissä määritelty erityisten sitoumusten mukainen kohtelu. Kansallisesta kohtelusta määrätään, että aloilla joissa on tehty sopimuksessa markkinoillepääsysitoumuksia, osapuolet myöntävät kaikkeen rajatylittävään palveluiden tarjontaan liittyen yhtä edullisen kohtelun kuin omille vastaaville palveluilleen ja palveluntarjoajilleen, ottaen huomioon sitoumuksiin liittyvät edellytykset ja ehdot. Tämän luvun mukaisesti vapautettavat alat sekä markkinoillepääsy- ja kansallisen kohtelun sitoumuksiin liittyvät varaukset, edellytykset ja ehdot luetteloidaan sopimusten toisiaan vastaavissa liitteissä (UA XVI-B ja XVI-E, MD XXVII-F ja XXVII-B, GE XIV-B ja XIV-F) Sopimuksissa määritellyt kauppa- tai assosiaatiokomiteat tarkastelevat säännöllisesti kaupan vapauttamisen asteittaista toteutumista (UA 93-96 artikla, MD 210-214 artikla, GE 84-87 artikla).

Luonnollisten henkilöiden tilapäinen oleskelu liiketoimintaa varten. (4 jakso). Soveltamisala käsittää toimenpiteet, jotka koskevat luvun määritelmän mukaisten palveluita tarjoavien henkilöiden maahantuloa ja tilapäistä oleskelua osapuolten alueella (UA 97 artikla, GE 88 artikla, MD 214 artikla). Sopimusten osapuolien oikeushenkilöillä tytäryhtiöineen, sivuliikkeineen ja edustustoineen on oikeus työllistää sopimuksessa avainhenkilöiksi määriteltyä henkilöstöä sekä korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita toisen osapuolen alueella, sijoittautumismaassa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (UA 98-99 artikla, MD 215 artikla, GE 89 artikla). Ukrainan osalta tämä koskee kaikkia palvelualoja, Moldovan ja Georgian osalta vain niitä aloja, joissa on tehty sijoittautumista koskevia sitoumuksia.

Tämän lisäksi määrätään osapuolten sitoumuksista yrityspalveluiden myyjien, sopimusperusteisten palveluntarjoajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien maahantuloon ja tilapäiseen oleskeluun liittyen (UA 100-102 artikla, MD 216-218 artikla, GE 90-92 artikla).

Sääntelykehys. (5 jakso). Kansallisen sääntelyn alajaksossa määriteltyjä sääntöjä sovelletaan lupien myöntämistä koskeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat rajat ylittävää palveluiden tarjontaa, sijoittautumista tai edellä määriteltyä luonnollisten henkilöiden tilapäistä oleskelua osapuolten alueella (UA 103 artikla, GE 93 artikla, MD 219 artikla).

Sopimuksissa määrätään, että lupien myöntämisen on perustuttava kriteereihin, joilla määritellään viranomaisten harkintavallan laajuus, jotta sitä ei käytetä mielivaltaisesti. (UA 104 artikla, MD 220 artikla, GE 94 artikla) Alajaksossa määrätään myös lupamenettelyitä koskevista säännöistä. Menettelyiden tulee olla muun muassa selkeitä, objektiivisia, yksinkertaisia ja edetä ilman kohtuuttomia viiveitä (UA 105 artikla, MD 221 artikla, GE 95 artikla).

Yleisesti sovellettavat määräykset liittyvät ammattipätevyyden vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä avoimuuden noudattamiseen ja tietojen luottamuksellisuuteen (UA 106-107 artikla, MD 222-223 artikla, GE 96-97 artikla).

Tietokonepalveluita koskevassa alajaksossa sovitaan yhteisymmärryksestä tietokonepalveluja koskevista määritelmistä (artiklat UA 108 artikla, MD 224 artikla, GE 98 artikla). Sopimuksissa määritellään myös sopimusten nojalla vapautettavia posti- ja kuriiripalveluita koskevat säätelyperiaatteet (UA 109 artikla, MD 225 artikla, GE 99 artikla). Sopimuksissa määritellään muun muassa, että osapuolilla on oikeus määritellä, minkälaisen yleispalveluvelvoitteen kukin haluaa pitää voimassa. (UA 111 artikla, MD 227 artikla, GE 100 artikla)

Sopimuksissa määrätään lisäksi osapuolten lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä. (UA 113-114 artikla, MD 227-230 artikla, GE 102-103 artikla)

Jaksossa määrätään myös yksityiskohtaisesti sopimuksilla vapautettavien sähköisten viestintäpalveluiden alan sääntelykehyksestä, lukuun ottamatta yleisradiotoimintaa (UA 115 artikla, MD 231 artikla, GE 104 artikla). Osapuolten tulee varmistaa viestintäpalveluiden sääntelyviranomaisten erillisyys, riippumattomuus sekä toimintakyky (UA 116 artikla, MD 232 artikla, GE 105 artikla). Lisäksi sopimuksissa määrätään muun muassa lupien myöntämiseen liittyvistä käytännöistä sekä käyttöoikeuksia ja yhteenliittämistä koskevista säännöksistä. Osapuolet varmistavat, että kaikki menettelyt, joissa päätetään rajallisten voimavarojen, kuten taajuuksien, numeroiden ja asennusoikeuksien, myöntämisestä sekä käytöstä, tulee tehdä puolueettomasti, oikeasuhtaisesti ja avoimesti. Rajallisista voimavaroista määrätään myös yksityiskohtaisemmin (UA 119 artikla, MD 235 artikla, GE 108 artikla).

Jaksossa määrätään, että sähköisissä viestintäpalveluissa osapuolet voivat määritellä, minkälaiset yleispalveluvelvoitteet halutaan pitää voimassa (UA 120 artikla, MD 236 artikla, GE 109 artikla). Toimenpiteitä, jotka rajoittavat rajat ylittävää sähköisten palveluiden kauppaa, ei tule rajoittaa (UA 121 artikla, MD 237 artikla, GE 110 artikla). Luottamuksellisuuden toteutuminen sähköisessä kaupassa tulee varmistaa (UA 122 artikla, MD 238 artikla, GE 111 artikla). Palveluntarjoajien välisissä riidoissa osapuolten tulee varmistaa, että asianomainen sääntelyviranomainen ratkaisee asian mahdollisimman nopeasti (UA 123 artikla, MD 239 artikla, GE 112 artikla). Lisäksi Ukrainan, Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan näiden lainsäädäntöjen asteittaisesta lähentämisestä Euroopan unionin lainsäädäntöön (UA 124 artikla, MD 240 artikla, GE 113 artikla).

Luvussa sovitaan myös sopimuksissa vapautettavien rahoituspalveluiden sääntelyyn liittyvistä periaatteista rahoituspalvelun tarkoittaessa mitä tahansa rahoitusluonteista palvelua, kuten esimerkiksi vakuutuksia ja pankkipalveluita (UA 125 artikla, MD 241 artikla, GE 114 artikla). Sopimuksissa määrätään muun muassa vakauden tai luotettavuuden turvaamiseksi tehtävistä poikkeuksista, sääntelyn avoimuuteen ja tehokkuuteen liittyvistä menettelyistä, uusista rahoituspalveluista, rahoituspalveluihin liittyvistä tietojenkäsittelyä koskevista kysymyksistä sekä alaa koskevista erityisistä poikkeuksista, jotka koskevat muun muassa eläkejärjestelmän ja yleisen sosiaaliturvajärjestelmän toimintaa (UA 126-127 artikla, MD 242-243 artikla, GE 115-116 artikla).

Sopimuksissa määrätään myös Georgian, Ukrainan ja Moldovan lainsäädäntöjen asteittaisesta lähentämisestä unionin lainsäädäntöön näissä kysymyksissä. (UA 130-133 artikla, MD 246-248 artikla, MD 119-122 artikla)

Sopimuksissa määrätään sääntelyperiaatteista, jotka koskevat niiden mukaisesti vapautettavia liikennepalveluja. (UA 134 artikla, MD 249 artikla, GE 123 artikla) Siltä osin kuin luvun määräykset koskevat kuljetuspalveluja, määräykset sisältävät myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä. Niistä säädetään muun muassa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919), merilaissa (674/1994), laissa yksityisistä yleisistä satamista (1156/1994), rautatielaissa (304/2011), joukkoliikennelaissa (869/2009), kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa laissa (693/2006) ja taksiliikennelaissa (217/2007). Määräykset eivät kuitenkaan edellytä kansallisen lainsäädännön muuttamista. Sopimuksia sovelletaan kansainväliseen meriliikenteeseen assosiaatiomaiden ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden satamien välillä. Osapuolet sallivat toisten osapuolten lipun alla toimiville aluksille yhtä edullisen kohtelun kuin omille aluksilleen tai kolmannen osapuolen aluksille riippuen siitä kumpi kohtelu on edullisempi. Sopimuksissa määrätään myös, että osapuolet sallivat kansainvälisiä meriliikennepalveluja tarjoavien toimijoiden sijoittautumisen yhtä edullisin ehdoin kuin omille toimijoilleen tai kolmannen maan palveluntarjoajille. Osapuolten tulee tarjota näiden meriliikennepalvelujen tarjoajille kohtuullinen ja syrjimätön pääsy keskeisiin satamapalveluihin. Sopimusten osapuolet soveltavat tosiasiallisesti periaatetta siitä, että kansainvälisille meriliikennemarkkinoille ja meriliikenteeseen on rajoittamaton pääsy kaupallisin ehdoin ja syrjimättömästi. Lisäksi aiheesta on yksityiskohtaisempia määritelmiä ja määräyksiä sopimuksittain (UA 135 artikla, MD 251 artikla, GE 124 artikla). Maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenteestä sovitaan Ukrainan kanssa erikseen. Jotta voitaisiin varmistaa näiden alojen yhteensovitettu kehitys ja asteittainen vapautuminen, sovitaan vastavuoroisista markkinoillepääsyä koskevista edellytyksistä mahdollisesti tehtävissä tulevissa erityissopimuksissa. Aiemmat kahdenväliset sopimukset pysyvät voimassa tällaisten sopimusten voimaansaattamiseen asti (UA 136 artikla).

Assosiaatiosopimuksissa sovitaan myös lentoliikenteestä. Sopimuksissa määrätään, että osapuolten välisestä lentoliikenteen asteittaisesta vapauttamisesta sovitaan tai olisi sovittava EU:n ja sen jäsenmaiden sekä assosiaatiomaiden välisissä yhteistä ilmailualuetta koskevissa sopimuksissa. Ukrainan kanssa sopimusta ei ole vielä tehty (UA 137 artikla, MD 252 artikla, GE 125 artikla).

Sopimuksissa määrätään myös liikennettä koskevan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä Euroopan unionin lainsäädäntöön (UA 138 artikla, MD 253 artikla, GE 126 artikla).

Sähköinen kaupankäynti. (6 jakso). Lukujen sähköistä kauppaa käsittelevässä jaksossa tunnustetaan sähköisen kaupan tärkeys kaupankäynnin mahdollisuuksien lisääjänä. Kuluttajien luottamuksen varmistamiseksi kehityksen tulee olla yhteensopivaa korkeimpien kansainvälisten tietosuojastandardien kanssa. Sähköisiin siirtoihin ei voida soveltaa tulleja, sillä ne katsotaan tämän luvun mukaiseksi rajat ylittäväksi palveluksi (UA 139 artikla, MD 254 artikla, GE 127 artikla).

Sopimuksissa sitoudutaan yhteistyöhön sähköiseen kaupankäyntiin ja sen sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyö pitää sisältää vuoropuhelua ja tietojenvaihtoa erilaisia erityiskysymyksiä koskien (UA 140 artikla, MD 255 artikla, GE 128 artikla). Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan tämän luvun puitteissa myös palvelunvälittäjien vastuuta koskevista säännöistä. (MD 256-260 artikla, GE 129-133 artikla)

Poikkeukset. (7 jakso). Sopimuksissa vahvistetaan myös poikkeukset. Edellyttäen, ettei toimenpiteitä sovelleta mielivaltaiseen tai perusteettomaan syrjintään maiden välillä tai peiteltyyn kaupan rajoittamiseen, osapuolet voivat ottaa käyttöön toimenpiteitä esimerkiksi yleisen turvallisuuden, terveyden, yleisen moraalin, henkilöiden yksityisyyden, historiallisten tai kulttuuristen aarteiden tai ehtyvien luonnonvarojen suojelemiseksi taikka muista yksityiskohtaisemmin sopimuksittain määritellyistä syistä (UA 141 artikla, GE 134 artikla, MD 261 artikla).

Lisäksi määritellään turvallisuuteen liittyvät sekä verotusta koskeviin toimenpiteisiin sovellettavat poikkeukset. Sopimuksissa ei velvoiteta toimittamaan sellaisia tietoja, joiden luovuttaminen katsotaan turvallisuusintressien vastaisiksi, tai estä sopimuspuolta ryhtymästä turvallisuutensa kannalta tärkeäksi katsomiinsa toimenpiteisiin, esimerkiksi sotatarvikkeiden valmistukseen ja kauppaan liittyen, ydinmateriaaleihin liittyen, tai sodan tai muun hätätilan aikana toteutettaviin toimenpiteisiin. Sopimukset eivät myöskään estä osapuolia toteuttamasta kansainvälisen rauhan ylläpitämisen kannalta tärkeitä toimenpiteitä (UA 143 artikla, GE 135 artikla, MD 262 artikla).

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet (7 luku)

Juoksevien maksujen osalta osapuolet sitoutuvat Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen (SopS 2/1948) VIII artiklan mukaisesti hyväksymään kaikki vapaasti vaihdettavassa valuutassa suoritettavat maksutaseeseen liittyvät maksut ja siirrot osapuolten välillä (UA 144 artikla, MD 264 artikla, GE 137 artikla).

Osapuolet varmistavat sopimusten voimaantulopäivistä lähtien pääomien vapaan liikkuvuuden luotoissa, joissa jommankumman osapuolen alueella asuva on osallisena ja sopivat toisen osapuolen sijoittajien arvopaperisijoituksista sekä rahoituslainoista- ja luotoista (UA 145 artikla, MD 265 artikla, GE 138 artikla).

Ukraina sitoutuu saattamaan päätökseen maksutaseen pääoma- ja rahoitustasetta koskevien suoritusten vapauttamisen yhtä laajasti kuin EU-osapuolen alueella ennen kuin rahoituspalveluiden alalla myönnetään sopimuksen mukainen sisämarkkinakohtelu. EU ja Ukraina sitoutuvat olemaan ottamatta käyttöön uusia rajoituksia tai tiukentamatta olemassa olevia määräyksiä (UA 145 artikla).

Suojatoimenpiteiden osalta sovitaan, että maksujen tai pääomaliikkeiden aiheuttaessa poikkeuksellisissa olosuhteissa vakavia ongelmia, suojatoimenpiteitä voidaan toteuttaa enintään kuuden kuukauden ajan (UA 146 artikla, MD 266 artikla, GE 139 artikla).

Pääomaliikkeiden helpottamisesta sovitaan, että sopimusten osapuolet neuvottelevat keskenään helpottaakseen pääomanliikkeitä neljän vuoden ajan sopimuksen voimaantulosta lähtien. Sopimusten osapuolet ovat sitoutuneita toimenpiteisiin, joilla luodaan edellytykset EU-osapuolen sääntöjen asteittaisen soveltamisen jatkamiselle (UA 147 artikla, MD 267 artikla, GE 140 artikla).

Julkiset hankinnat (8 luku)

Julkisia hankintoja koskevien lukujen tavoitteena on, että osapuolet tunnustavat läpinäkyvän, kilpailukykyisen ja avoimen tarjouskilpailun edistävän talouskehitystä ja asettavat tavoitteeksi julkisten hankintojensa markkinoiden vastavuoroisen avaamisen asteittain. Vastavuoroinen pääsy toteutetaan kansallisen kohtelun periaatteen mukaisesti. Lisäksi luvuissa määrätään assosiaatiomaiden lainsäädäntöjen asteittaisesta lähentämisestä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Tavoitteena on tehokkaan julkisten hankintojen järjestelmän luominen, joka perustuu Euroopan unionin direktiiveihin 2004/18/EY ja 2004/17EY.

Sopimusten soveltamisala ulottuu julkisten sekä yleishyödyllisten palvelujen alan rakennusurakoita, palveluhankintoja ja tavarahankintoja koskeviin sekä käyttöoikeusurakoita ja palveluja koskeviin sopimuksiin. Lisäksi määrätään soveltamisalaan vaikuttavista kynnysarvoista ja laskentaperusteista ja näitä koskevista menettelyistä.

Julkisten hankintojen institutionaalisesta taustasta sovitaan, että EU ja assosiaatiomaat laativat institutionaalisen kehyksen ja mekanismit julkisten hankintojen järjestelmän toiminnan varmistamiseksi. Niin ikään sovitaan menettelytavoista tavoitteen saavuttamiseksi (UA 150 artikla, MD 270 artikla, GE 143 artikla).

Luvuissa sovitaan hankintasopimuksen tekemistä koskevat perusstandardit, jotka perustuvat Euroopan unionin olemassa olevaan säännöstöön. Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan menettelyistä, joilla varmistetaan kaikkien julkisten hankintojen julkaiseminen tavalla, joka on riittävä avaamaan markkinat kilpailulle ja varmistaa kaikille kiinnostuneille talouden toimijoille mahdollisuuden tutustua hankintailmoitusiin ja ilmaista kiinnostuksensa sopimuksen tekemiseen. Hankintasopimukset tulee tehdä puolueettomalla tavalla korruption estämiseksi. Sopimuksissa määrätään myös tarkemmista hankintasopimusten tekemisen menettelytavoista, joiden keskeisinä tavoitteina on avoimuus, tehokkuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys ja objektiivisuus. Mahdollisten väitettyjen rikkomusten aiheuttaessa vahinkoa, henkilöillä on oikeus puolueettomaan ja tehokkaaseen oikeussuojaan hankintapäätöksiin liittyvien sopimusten osalta (UA 151 artikla, MD 271 artikla, GE 144 artikla).

Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan lainsäädännön asteittaisen lähentämisen menettelytavoista. Assosiaatiomaat toimittavat sopimuksissa tarkoitetuille assosiaatiokomiteoille yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman tämän luvun täytäntöön panemiseksi. Assosiaatiokomitean myönteistä lausuntoa pidetään julkisia hankintoja koskevien lukujen täytäntöön panemisen viiteasiakirjana (UA 152 artikla, MD 272 artikla, GE 145 artikla).

Assosiaatiomaat varmistavat, että niiden voimassaolevat ja tulevat lainsäädännöt saatetaan asteittain yhdenmukaisiksi julkisia hankintoja koskevan EU:n lainsäädännön kanssa (UA 153 artikla, MD273 artikla, GE 146 artikla).

Markkinoillepääsyä koskevissa artikloissa vahvistetaan osapuolten markkinoiden tehokas ja vastavuoroinen avautuminen, joka tapahtuu asteittain ja samanaikaisesti. Siirtyminen avautumisen syvempään vaiheeseen tapahtuu kauppakomiteoiden suorittaman hyväksytyn lainsäädännön arvioinnin perusteella. Suomi tekee artiklaan varauman Ahvenanmaan osalta (UA 154 artikla, MD 274 artikla, GE 147 artikla).

Sopimusten osapuolet varmistavat, että kaiken asiaa koskevan lainsäädännön ja asiaa koskevien hallinnollisten päätösten tulee olla julkisia ja että tarjouskilpailumahdollisuuksista tulee jakaa tietoa tehokkaasti. Osapuolet tehostavat yhteistyötään vaihtamalla kokemuksia ja tietoja parhaista käytännöistään ja sääntelykehyksistään sekä sopivat tarkemmin yhteistyön menettelytavoista ja yhteistyöalueista kunkin sopimuksen osalta (UA 155-156 artikla, MD 275-276 artikla, GE 148-149 artikla).

Teollis- ja tekijänoikeudet (9 luku)

Yleiset määräykset (1 jakso).

Luvun tavoitteena on helpottaa luovien alojen ja innovatiivisten tuotteiden tuotantoa ja kauppaa osapuolten välillä ja saavuttaa riittävä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan ja oikeuksien täytäntöönpanon taso (UA 157 artikla, MD 277 artikla, GE 150 artikla).

Osapuolet varmistavat Maailman kauppajärjestön WTO:n teollisuus- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen (SopS 4-5/1995), jäljempänä TRIPS-sopimus, riittävän täytäntöönpanon. Luvussa täsmennetään ja täydennetään TRIPS-sopimuksen ja muiden teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten mukaisia velvoitteita. TRIPS-sopimuksen 61 artikla koskee teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisesta määrättäviä rikosoikeudellisia seuraamuksia ja oikeuskeinoja. Näin ollen assosiaatiosopimusten tätä kohtaa koskevat määräykset liittyvät jaettuun toimivaltaan kuuluviin rikosoikeudellisiin määräyksiin. Rikoslaki (39/1889), tavaramerkkilaki (7/1964), patenttilaki (550/1967), mallioikeuslaki (221/1971), tekijänoikeuslaki (404/1961), yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annettu laki (32/1991) ja toiminimilaki (128/1979) täyttävät TRIPS-sopimuksessa asetetut velvoitteet, joten määräys ei aiheuta tarvetta muuttaa kansallista lainsäädäntöä.

Ukrainan sopimuksessa soveltamisalaksi määritellään tekijänoikeudet, patentit, toiminimiin ja tavaramerkkeihin liittyvät oikeudet, mallit, integroitujen piirien piirimallit, maantieteelliset merkinnät, alkuperämerkinnät ja alkuperänimitykset, kasvilajikkeet, julkistamattoman tiedon suoja ja teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen (SopS 36/1970) mukainen suoja vilpillistä kilpailua vastaan. Moldovan ja Georgian sopimuksissa soveltamisalaan kuuluu kaikki luvussa käsiteltävät alat. (UA 158 artikla, MD 278 artikla, GE 151 artikla) Ukrainan kanssa sovitaan teknologian siirtoa koskevasta tietojenvaihdosta ja menettelyistä (UA 159 artikla).

Oikeuksien sammumisen osalta sovitaan Moldovan ja Georgian sopimuksessa, että osapuolet voivat valita joko oikeuksien kansallisen tai alueellisen sammumisen. Ukrainan sopimuksen mukaan osapuolet voivat vapaasti valita soveltamansa järjestelmän TRIPS-sopimuksen määräykset huomioon ottaen. (UA 160 artikla, MD 279 artikla, GE 152 artikla).

Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat normit (2 jakso).

Tekijänoikeus ja lähioikeudet. (1 alajakso). Annettavan suojan osalta sovitaan noudatettavan seuraavia kansainvälisiä sopimuksia: Rooman yleissopimus (SopS 56/1983), Bernin yleissopimus (SopS 78-79/1986), Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n tekijänoikeussopimus (SopS 16-17/2010) ja WIPO:n esitys- ja äänitesopimus (SopS 18-19/2010) (UA 161 artikla) sekä TRIPS-sopimus (MD 280 artikla, GE 153 artikla).

Sopimuksissa määrätään tekijänoikeuksien voimassaoloajasta Bernin yleissopimuksen mukaisesti. Lisäksi määritellään elokuva- ja audiovisuaalisten teosten tekijänoikeuksien voimassaoloaika, lähioikeuksien suojan voimassaoloajan määräytymisperusteet sekä aikaisemmin julkaisemattomien teosten suoja. Lisäksi määritellään arvostelu- ja tiedejulkaisujen sekä valokuvien suoja (UA 166-167 artikla). Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan suoja-ajasta sävellysten, esittävien taiteilijoiden oikeuksien, äänitteiden tuottajien oikeuksien ja yleisradio-organisaatioiden osalta käytännössä samankaltaisesti Ukrainan kanssa (MD 286 artikla, GE 159 artikla).

Ukrainan sopimus sisältää määräykset äänen ja kuvan tallentamisesta ja esittäjän yksinoikeudesta sallia tai kieltää esityksensä yleisradiointi. Esittäjillä ja äänitetuottajilla tulee olla oikeus kohtuulliseen korvaukseen tallenteiden välittämisestä. Tekijöillä on yksinoikeus saattaa teoksensa yleisön saataviin, mukaan lukien oikeus levittää teosten alkuperäiskappaleita yleisölle (UA 169-171 artikla). Osapuolilla on mahdollisuus säätää poikkeuksia ja rajoituksia yksinoikeuksiin esimerkiksi silloin, jos kyseessä on yksityinen kappaleen valmistaminen tai lyhyiden katkelmien käyttö selostuksen yhteydessä, yleisradioyhtiöiden omin keinoin tekemä lyhytaikainen tallennus omia lähetyksiä varten tai käyttö yksinomaan opetukseen tai tieteelliseen tutkimukseen, ja jos tekijänoikeuksien haltijalle ei synny kohtuutonta haittaa (UA 172 artikla). Ukrainan kanssa määrätään myös tarkemmin kappaleen valmistamisoikeuksia koskevista menettelyistä ja oikeudesta välittää teoksia yleisölle. Lisäksi kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa määrätään näitä oikeuksia koskevista poikkeuksista ja rajoituksista (UA 173-175 artikla, MD 289 artikla, GE 162 artikla). Ukrainan sopimuksessa varmistetaan tekijän oikeudet myöntää lupa tekijänoikeuksilla suojattujen teosten satelliittivälitykseen ja kaapeliteitse tapahtuvaan välitykseen yleisölle (UA 191-192 artikla).

Moldovan ja Georgian sopimuksissa määrätään tekijöiden oikeudesta päättää teostensa toisintamisesta, kappaleiden valmistamisesta, välittämisestä ja levittämisestä (MD 281 artikla, GE 154 artikla). Osapuolet sopivat myös siitä, että esittävillä taiteilijoilla on oikeus päättää esitystensä tallentamisesta, tallenteiden kopioimisesta ja tallenteiden saattamisesta yleisön saataville sekä esitysten yleisradioinnista, ellei kyse ole jo yleisradioidusta esityksestä tai esitys ole peräisin tallenteelta (MD 282 artikla, GE 155 artikla). Sopimukset sisältävät määräykset äänitteiden tuottajien oikeudesta päättää äänitteiden kopioimisesta, kopioiden saattamisesta yleisön saataville ja äänitteiden välittämisestä yleisölle (MD 283 artikla, GE 156 artikla). Yleisradio-organisaatioilla on oikeus sallia tai kieltää lähetystensä tallentaminen, tallenteiden kopiointi ja saattaminen yleisön saataville, uudelleen yleisradiointi sekä välittäminen yleisölle pääsymaksullisissa tiloissa (MD 284 artikla, GE 157 artikla). Sopimukset sisältävät myös määräykset oikeudesta, jonka tavoitteena on varmistaa kohtuullinen kertakorvaus asianomaisille tekijänoikeuksien haltijoille teostensa yleisradioimisesta (MD 285 artikla, GE 158 artikla).

Sopimuksissa määrätään menettelytavoista, joilla oikeudenhaltijoita turvataan tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia suojaavien teknisten toimenpiteiden kiertämiseltä (UA 176 artikla, MD 287 artikla, GE 160 artikla). Osapuolten on säädettävä oikeuksien hallinnointitietojen riittävästä suojasta, jotta oikeudet saadaan turvattua luvattomalta muuttamiselta tai poistamiselta (UA 177 artikla, MD 288 artikla, GE 161 artikla). Lisäksi Ukrainan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan osapuolten on säädettävä oikeudenhaltijoiden lainaus- ja vuokrausoikeuksista sekä tekijän ja esittävän taiteilijan luovuttamattomasta oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen äänitteen tai elokuvan kappaleen vuokraamisesta (UA 178-179 artikla).

Ukrainan osalta määrätään myös tietokoneohjelmien suojasta ja oikeuksista Bernin yleissopimuksen mukaisesti (SopS 78-79/1986). Artikloissa määrätään ohjelmiin liittyvistä yksinoikeuksista ja niihin liittyvistä rajoituksista sekä koodin analysointiin ja toisintamiseen liittyvistä edellytyksistä (UA 180-184 artikla). Edelleen sovitaan tietokantojen suojasta ja tarkemmin suojan kohteesta, tietokannan tekijän määritelmästä, tietokantoihin liittyvistä yksinoikeuksista ja niihin liittyvistä rajoituksista (UA 185-189 artikla).

Kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan myös taideteosten tekijöiden oikeudesta korvauksiin taideteosten jälleenmyynneistä (UA 190 artikla, MD 290 artikla, GE 163 artikla).

Ukrainan sopimuksessa todetaan, että osapuolten asianomaisten tekijänoikeuksien yhteishallinnointijärjestöjen välillä on tarpeen sopia toimista, joilla taataan tekijänoikeuksien toteutuminen. Moldovan ja Georgian sopimusten mukaan osapuolet pyrkivät oikeuksien hallinnointia edistävään vuoropuheluun (UA 168 artikla, GE 164 artikla, MD 291 artikla).

Tavaramerkit. (2 alajakso). Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan noudatettavista kansainvälisistä sopimuksista (MD 292 artikla, GE 165 artikla). Kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan perustettavista tavaramerkkien rekisteröintijärjestelmistä sekä niiden yhteydessä käytettävistä menettelyistä, mukaan lukien perusteista tavaramerkkien hylkäämiselle (UA 193 artikla, MD 293 artikla, GE 166 artikla). Kaikki osapuolet toimivat yhteistyössä tunnettujen tavaramerkkien suojelun parantamiseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti (UA 194 artikla, MD 294 artikla, GE 167 artikla).

Alajaksoissa määrätään tarkemmin myös tavaramerkkeihin liittyvien oikeuksien poikkeuksista (UA 196 artikla, MD 295 artikla, GE 168 artikla). Ukrainan kanssa tavaramerkkeihin liittyvistä oikeuksista ja poikkeuksista sovitaan vielä yksityiskohtaisemmin, mukaan lukien sopimalla yksinoikeudesta tavaramerkkiin ja tavaramerkkeihin liittyvistä erivapauksista (UA 194-196 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan tarkemmin myös tavaramerkkien käyttöön ja menettämisperusteisiin liittyvistä menettelyistä sekä tavaramerkin suoja-ajasta osapuolten alueella (UA 197-200 artikla).

Maantieteelliset merkinnät. (3 alajakso). Alajakson säännöksiä sovelletaan maantieteellisten merkintöjen tunnustamiseen ja suojaan assosiaatiokumppaneiden kanssa (UA 201 artikla, MD 296 artikla, GE 169 artikla).

Osapuolet tunnustavat toistensa lakien olevan sopimuksen määräysten mukaisia, minkä lisäksi osapuolet tunnustavat, saatuaan asiaankuuluvat menettelyt, mukaan lukien vastaväitemenettelyt, päätökseen, sopimusliitteissä olevien tuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan (UA 202 artikla, MD 297 artikla, GE 170 artikla). Edelleen Moldovan ja Georgian kanssa tunnustetaan erillisten maantieteellisten merkintöjen suojasta tehtyjen sopimusten piirissä suojattujen nimikkeiden suojan säilyminen assosiaatiosopimusten myötä (MD 297 artikla, GE 170 artikla).

Assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan mahdollisuudesta lisätä uusia maantieteellisiä merkintöjä ja tarkemmin näitä koskevista menettelyistä (UA 203 artikla, MD 298 artikla, GE 171 artikla). Edelleen määrätään suojan laajuudesta, mukaan lukien merkintöjen suojaamisesta välilliseltä käytöltä ja muilta väärinkäytöiltä tai jäljittelyltä (UA 204 artikla, MD 299 artikla, GE 172 artikla). Maantieteellisten merkintöjen käyttöoikeudesta määrätään, että sopimuksella suojattujen vastaavien eritelmien mukaisten nimitysten kaupallinen käyttö on avointa ja että suojatun nimen käyttö ei edellytä rekisteröintiä tai lisämaksuja (UA 205 artikla, MD 300 artikla, GE 174 artikla). Kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan maantieteellisten merkintöjen suhteesta tavaramerkkeihin, mukaan lukien hakemuksen hylkäämisen edellytyksistä (UA 206 artikla, MD 303 artikla, GE 176 artikla).

Assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan suojan täytäntöönpanon valvonnasta asianmukaisin toimin (UA 207 artikla, MD 301 artikla, GE 175 artikla). Ukrainan ja Moldovan kanssa sovitaan myös väliaikaisista tai täydentävistä toimenpiteistä ja siirtymäajoista koskien merkintöjen suojan piiriin tulevia tuotteita (UA 208 artikla, MD 302 artikla).

Lisäksi sovitaan maantieteellisiin merkintöihin liittyvistä yleisistä säännöistä, yhteistyöstä ja avoimuudesta sekä maantieteellisten merkintöjen alakomiteoiden perustamisesta. Alakomiteoilla on oikeus tehdä muutoksia suojattavien merkintöjen liiteluetteloihin. Osapuolet ovat perustettavan alakomitean välityksellä yhteydessä toisiinsa kaikissa merkintöjä koskevien asioiden täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Alakomitea raportoi säädetyn mukaisesti assosiaatiokomiteoille (UA 209-211 artikla, MD 304-306 artikla, GE 177-179 artikla).

Mallit. (4 alajakso). Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan noudatettavan teollismallien rekisteröimistä koskevaa Haagin sopimukseen liittyvää Geneven asiakirjaa (SopS 51/2011) (MD 307 artikla, GE 180 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan malliin liittyvistä määritteistä (UA 212 artikla).

Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan suojasta sellaisille malleille, jotka ovat uusia tai omaperäisiä. Suoja on myönnettävä rekisteröinnillä, joka takaa mallien haltijoille yksinoikeuden (MD 308 artikla, GE 181 artikla). Ukrainan kanssa määrätään sen perusteella mallien suojan edellytyksistä, että mallit ovat itsenäisesti luotuja, uusia ja luonteeltaan yksilöllisiä (UA 212-213 artikla). Kaikkien assosiaatiokumppanien kanssa määrätään myös suoja-ajasta (UA 214 artikla, MD 308 artikla, GE 181 artikla). Rekisteröimättömille malleille myönnettävästä suojasta ja niiden suoja-ajasta sovitaan erikseen Moldovan kanssa (MD 309 artikla).

Ukrainan kanssa sovitaan myös rekisteröinnin mitätöimistä tai epäämistä koskevista perusteista (UA 215 artikla). Saatujen oikeuksien haltijalla on rekisteröimänsä mallin käyttöön yksinoikeus tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta (UA 216 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan, että esimerkiksi yksityisessä ja ei kaupallisessa tarkoituksessa toteutetut toimet ja opetukselliset tai kokeelliset toimenpiteet kuuluvat poikkeusten piiriin. Georgian ja Moldovan kanssa todetaan voitavan määrätä poikkeuksia huomioiden muun muassa, ettei suojatun mallin omistajan oikeuksia kohtuuttomasti vahingoiteta (UA 217 artikla, MD 310 artikla, GE 182 artikla). Kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan myös mallien suojaamisesta osapuolten tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti (UA 218 artikla, MD 311 artikla, GE 183 artikla).

Patentit. (5 alajakso). Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan sitoutumisesta WIPO:n patenttiyhteistyösopimuksen (SopS 58/1980) noudattamiseen (MD 312 artikla, GE 184 artikla).

Kaikkien assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan vuoden 2001 WTO:n ministerikokouksen TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä antaman Dohan julistuksen merkityksen tunnustamisesta ja julistuksen noudattamisesta tämän luvun täytäntöönpanossa. Osapuolet sitoutuvat myös WTO:n yleisneuvoston vuonna 2003 tekemän Dohan julistuksen 6 artiklasta tehdyn päätöksen täytäntöönpanoon (UA 219 artikla, MD 313 artikla, GE 185 artikla).

Sopimuksissa tunnustetaan lääkkeisiin ja kasvinsuojelutuotteisiin liittyvät lisäsuojamenettelyyn liittyvät toimenpiteet (UA 220 artikla, MD 314 artikla, GE 186 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan erikseen, että sopimusten osapuolten on suojattava bioteknologiset keksinnöt kansallisen patenttilainsäädännön mukaisesti ja tarvittaessa mukautettava lainsäädäntöään sopimuksen määräysten mukaiseksi. Artiklassa määrätään myös asiaan liittyvät tarkemmat määritelmät sekä patentoinnin edellytykset ja rajoitukset sekä niihin liittyvät menettelyt ja poikkeukset (UA 221 artikla).

Sopimuksissa määrätään lääkkeiden markkinoille saattamista koskevan luvan saamiseksi toimitettujen tietojen suojasta. Kumppaneiden kanssa sovitaan niiden lääkkeiden tietosuojaa koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisesta EU:n lainsäädännön kanssa erikseen päätettävänä ajankohtana (UA 222 artikla, MD 315 artikla, GE 187 artikla). Edelleen sopimuksissa määrätään, että osapuolten on määriteltävä kasvinsuojeluaineiden turvallisuutta ja tehokkuutta koskevat vaatimukset ennen kyseisten aineiden saattamista markkinoille. Osapuolet määrittelevät suojeluaineiden testausta koskevat kriteerit ja muut luvan saamiseen liittyvän testauksen menettelytavat, minkä ohella sopimuksissa määrätään näihin liittyvästä tietosuojasta (UA 223 artikla, MD 316 artikla, GE 188 artikla).

Assosiaatiokumppaneiden kanssa sovitaan myös kasvinjalostajanoikeuksien suojaamisen edistämisestä huomioiden uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 17/1993). (UA 228 artikla, MD 317 artikla, GE 189 artikla).

Ukrainan kanssa sovitaan erikseen (alajaksossa 7), että osapuolet kunnioittavat lakiensa mukaisesti alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tietämystä, keksintöjä ja käytäntöjä, jotka sisältyvät biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkityksellisiin elämänmuotoihin. Osapuolet jatkavat geenivaroihin, perinteiseen tietämykseen ja kansanperinteeseen liittyvän suojan parantamisessa tehtävää työtä ja sopivat osapuolten keskinäisestä tietojenvaihdosta merkittävien monenkeskisten neuvottelujen osalta (UA 229 artikla).

Puolijohdetuotteiden piirimallit; vain Ukraina. (6 alajakso). Ukrainan kanssa sovitaan erikseen puolijohdetuotteiden piirimallien suojaan liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien puolijohdetuotteiden ja niiden piirimallin määritelmistä sekä siitä mitä pidetään niiden kaupallisena käyttönä sekä suojan edellytyksistä (UA 224-225 artikla) jaksossa määrätään myös piirimallien suojan nojalla yksinoikeuteen sisältyvistä oikeuksista sekä suojan kestosta (UA 226-227 artikla).

Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpano (3 jakso)

Assosiaatiokumppaneiden kanssa todetaan vahvistettavan yleiset velvoitteet TRIPS-sopimuksen mukaisista sitoumuksista sekä määrättävän täydentävistä toimenpiteistä oikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi sovitaan menettelyjen ja sääntöjen olevan oikeudenmukaisia, oikeasuhtaisia ja tasapuolisia (UA 230 artikla, MD 318 artikla, GE 190 artikla). Osapuolet myös sopivat perusteista, joiden nojalla voidaan myöntää oikeus pyytää oikeussuojakeinojen ja toimenpiteiden soveltamista (UA 231 artikla, MD 319 artikla, GE 191 artikla).

Yksityisoikeudellinen täytäntöönpano. (1 alajakso). Sopimuksissa tunnustetaan tekijänoikeusolettaman lähtökohtana, jollei toisin voida osoittaa, että teoksen tekijää voidaan pitää oikeuksien haltijana, jos hänen nimensä on asianmukaisella tavalla ilmoitettu teoksessa (UA 232 artikla, MD 329 artikla, GE 199 artikla).

Ukrainan kanssa sovitaan erikseen todistustavoista kuten siitä, että osapuolten oikeusviranomaisilla tulee olla oikeus määrätä, milloin asianosainen on esittänyt riittävän todistusaineiston vaatimuksiensa tueksi. Jos teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten laajuus on kaupallista tasoa, on luottamuksellisten tietojen suoja taaten mahdollistettava määräys sellaisten asiakirjojen saamiseksi, jotka ovat vastapuolen hallussa (UA 233 artikla).

Osapuolten on varmistettava, että viranomaisilla on mahdollisuus tehokkaisiin väliaikaisiin toimiin väitettyä loukkausta koskevan todistusaineiston suojaamiseksi jo ennen kanteen nostamista (UA 234 artikla, MD 320 artikla, GE 192 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan lisäksi, että toimenpiteet voidaan tietyin ehdoin kumota kanteen vastaajan pyynnöstä, ellei kantaja pane asiaa vireille kohtuullisessa määräajassa (UA 234 artikla).

Osapuolten on varmistettava, että viranomaiset voivat kantajan pyynnöstä määrätä, että tietoja annetaan teollis- tai tekijänoikeuksia loukkaavien palveluiden alkuperästä ja jakeluverkoista. Tiedonantovelvollisuuksista ja edellytyksistä määrätään artiklassa yksityiskohtaisemmin (UA 235 artikla, MD 321 artikla, GE 193 artikla).

Assosiaatiokumppanien kanssa sovitaan myös edellytyksistä sellaisille viranomaisten määräämille väliaikaisille toimenpiteille, joiden tarkoituksena on estää teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaaminen tai loukkaamisen jatkuminen, asettamalla esimerkiksi loukkaajaa koskevia kieltoja tai määräämällä takavarikointeja. Lisäksi on varmistettava, että mahdollisten vahingonkorvausten turvaamiseksi voidaan kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta tietyin edellytyksin asettaa esimerkiksi omaisuuden hukkaamiskieltoja tai jäädyttää varoja (UA 236 artikla, MD 322 artikla, GE 194 artikla). Ukrainan osalta sovitaan edelleen tiedonsaantioikeuksista ja oikeudesta tulla kuulluksi asiaa uudelleen käsiteltäessä (UA 236 artikla).

Sopimuksissa määrätään mahdollisuudesta korjaaviin toimenpiteisiin kuten teollis- tai tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin hävittämisestä tai poistamisesta markkinointikanavista. Myös näiden loukkaavien tavaroiden luomisessa käytettyjä materiaaleja ja välineitä voidaan määrätä hävitettäväksi (UA 237 artikla, MD 323 artikla, GE 195 artikla). Edelleen sovitaan, että oikeuden päätöksen jälkeen oikeusviranomaiset voivat antaa loukkaajaa koskevan kieltopäätöksen sen varmistamiseksi, ettei loukkaus jatku (UA 238 artikla, MD 324 artikla, GE 195 artikla). Lisäksi osapuolet voivat määrätä sellaisista vaihtoehtoisista toimenpiteistä, joissa oikeusviranomaiset voivat soveltuvissa tilanteissa määrätä edellä mainittujen toimenpiteiden sijasta suoritettavaksi vahingonkorvauksen (UA 239 artikla, MD 325 artikla, GE 195 artikla)

Osapuolten on varmistettava, että määrätessään oikeudenhaltijalle maksettavista vahingonkorvauksista oikeusviranomaiset ottavat huomioon kaikki asianmukaiset näkökohdat mukaan lukien aiheutuneet vahingot. Mikäli oikeudenloukkaaja on toiminut vilpittömin mielin, voidaan määrätä, että oikeusviranomaiset määräävät syntyneet voitot perittäväksi takaisin vahingonkärsijälle tai maksettavaksi vahingonkorvauksena (UA 240 artikla, MD 326 artikla, GE 196 artikla).

Assosiaatiosopimuksissa myös sovitaan osapuolten varmistavan, että kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut kuuluvat yleensä hävinneen maksettavaksi, paitsi jos se on kohtuutonta (UA 241 artikla, MD 327 artikla, GE 197 artikla).

Sopimuksissa myös sovitaan siitä, että oikeusviranomaiset voivat teollis- ja tekijänoikeuden loukkauksen johdosta nostetun kanteen yhteydessä määrätä tiedotustoimenpiteitä tuomioistuinten päätöksistä asianmukaisella tavalla (UA 242 artikla, MD 328 artikla, GE 198 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan lisäksi erikseen, että mahdollisissa siviilioikeudellisissa hallinnollisissa menettelyissä käytettävien periaatteiden tulee yleisesti vastata alajakson määräysten periaatteita (UA 243 artikla).

Palvelunvälittäjien vastuu; vain Ukraina. (2 alajakso). Ukrainan kanssa sovitaan erikseen palvelunvälittäjien vastuusta. Osapuolet tunnustavat olevansa tietoisia siitä, että kolmannet osapuolet voivat käyttää välittäjiä tekijänoikeuksien loukkaamiseen. Edelleen sovitaan, että osapuolten on määrättävä alajaksossa määrätyistä palvelunvälittäjiä koskevista toimista, jotta voidaan varmistaa sekä tiedon liikkuvuus että teollis- ja tekijänoikeuksien toteutuminen digitaalisessa ympäristössä (UA 244 artikla).

Edelleen määrätään palvelunvälittäjien vastuusta ja sen rajoista tietojen siirtämisen, välimuistiin tallentamisen ja säilytyksen osalta. Lisäksi määrätään, että tietyin edellytyksin palveluntarjoaja ei ole vastuussa siirretystä tiedosta, jos se ei ole siirron alkuunpanija, eikä ole valinnut vastaanottajia tai muuta siirrettäviä tietoja. Edelleen määrätään välimuistiin tallentamisen sekä säilytyksen yhteydessä palvelutarjoajan vastuun rajoista. Säilyttämisen osalta selvennetään, että palveluntarjoaja ei ole vastuussa, jos sillä ei ole tosiasiallista tietoa loukkaavasta toiminnasta ja se tiedon saatuaan toimii viipymättä estääkseen pääsyn tai poistaakseen tällaisen loukkaavan materiaalin. Lisäksi todetaan, ettei edellä kuvattu vaikuta tuomioistuimen tai oikeusviranomaisen mahdollisuuteen vaatia oikeusjärjestelmän mukaisesti palveluntarjoajaa lopettamaan tai estämään väärinkäytökset (UA 245-247 artikla).

Sopimuksessa määrätään, ettei palvelunvälittäjille saa yllämainittujen artiklojen osalta asettaa yleistä valvontavelvoitetta. Osapuolet voivat asettaa palveluntarjoajille velvollisuuden ilmoittaa palvelun vastaanottajien laittomiksi väitetyistä toimista tai ilmoittaa viranomaisten pyynnöstä tietoja palveluiden vastaanottajista (UA 248 artikla).

Muut määräykset. (2/3 alajakso). Sopimuksiin sisältyy myös muista määräyksistä (Georgian ja Moldovan sopimuksissa 2 alajakso, Ukrainan sopimuksessa 3 alajakso).

Sopimusosapuolten välillä sovitaan tarkemmin teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tavaroita koskevista rajamenettelyistä. Rajatoimenpiteiden osalta kaikissa sopimuksissa määrätään menettelyistä, käytänteistä ja lähestymistavoista, joita tulliviranomaiset voivat käyttää, kun tavaroiden epäillään loukkaavan teollis- tai tekijänoikeutta. Samoin sovitaan yleisesti osapuolten tekemästä yhteistyöstä (UA 250 artikla, MD 330 artikla, GE 200 artikla). Ukrainan ja Moldovan sopimuksissa täsmennetään edelleen samassa yhteydessä määrittein, mitä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavilla tavaroilla tässä asiayhteydessä tarkoitetaan (UA 250 artikla, MD 330 artikla). Moldovan ja Georgian kanssa määrätään artiklan täytäntöönpanon varmistamisesta vastaavasta sopimuksen alakomiteasta (MD 330 artikla, GE 200 artikla).

Lisäksi sovitaan siitä, että osapuolet edistävät teollis- ja tekijänoikeuksien käytännesääntöjen laatimista ammattialan tai ammatillisten järjestöjen toimesta ja niiden soveltamista koskevien arviointien toimittamista viranomaisille (UA 251 artikla, MD 331 artikla, GE 201 artikla).

Alajaksossa määrätään tarkemmin osapuolten yhteistyöstä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan luvun sitoumusten ja velvoitteiden täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien tietojen ja kokemusten vaihto, viranomaisten valvontatoimintaan liittyvä yhteistyö kokemusten vaihtamiseksi ja toimien koordinoimiseksi, toimintaedellytysten kehittäminen muun muassa koulutuksen avulla, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan tiedon levittäminen, institutionaalisen yhteistyön kehittäminen sekä suurelle yleisölle suunnattu aktiivinen tiedottaminen (UA 252 artikla, MD 332, GE 202 artikla).

Kilpailu (10 luku)

Kilpailunrajoitukset ja yrityskeskittymät. (UA/MD 1 jakso). Ukrainan ja Moldovan sopimuksissa kilpailuviranomaiseksi määritellään Euroopan unionissa Euroopan komissio, Ukrainassa monopolien vastainen komitea ja Moldovassa kilpailuneuvosto. Lisäksi määritellään jaksossa tarkoitettu kilpailulainsäädäntö (UA 253 artikla, MD 333 artikla).

Osapuolet tunnustavat vapaan ja vääristymättömän kilpailun tärkeyden kauppasuhteissaan. Sopimuksissa määritellään tarkemmin tietyt liiketoimet, jotka eivät ole sopimusten mukaisia. Täytäntöönpanon osalta osapuolet sopivat pitävänsä voimassa kilpailulainsäädännön, jonka avulla torjutaan tehokkaasti kilpailunvastaisia sopimuksia ja yhdenmukaistettuja menettelytapoja ja määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten yksipuolista kilpailunvastaista toimintaa sekä valvotaan tehokkaasti yrityskeskittymiä. Osapuolet sopivat ylläpitävänsä valvonnasta vastaavaa viranomaista. Osapuolet tunnustavat tasapuolisuuden ja avoimuuden tärkeyden kilpailulainsäädäntöä sovellettaessa. Ukrainan kanssa EU sopii avoimuuteen ja julkisuuteen liittyvistä menettelytavoista yksityiskohtaisemmin (UA 254-255 artikla, MD 334-335 artikla, GE 203-204 artikla).

Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan, että luku ei estä niitä perustamasta tai ylläpitämästä oman lainsäädäntönsä mukaisesti valtion monopoleja, julkisia yrityksiä ja yrityksiä, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeuksia. Osapuolet huolehtivat, että edellä mainittuihin sovelletaan luvussa tarkoitettua kilpailulainsäädäntöä sikäli kun se ei estä niiden yleishyödyllistä toimintaa (GE 205 artikla ja MD 336 artikla).

Ukrainan kanssa sovitaan yksityiskohtaisemmin lainsäädännön ja lainvalvontamenettelyjen lähentämisestä EU:n säännöstöön sekä sen aikataulusta (UA 256 artikla). Julkisista yrityksistä ja erityis- tai yksinoikeuksia saaneista yrityksistä sovitaan, että kumpikaan osapuoli ei pidä voimassa sellaisia toimenpiteitä, jotka olisivat ristiriidassa sopimuksen periaatteiden tai valtiomonopoleja koskevien määräysten kanssa. Kaikki valtion kaupalliset monopolit on mukautettava viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta (UA 258 artikla). Yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon liittyen Moldovan ja Ukrainan sopimusten osapuolet tunnustavat kilpailuviranomaisten koordinaation ja yhteistyön tärkeyden sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi (UA 259 artikla, MD 337 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan myös neuvotteluista: kumman tahansa osapuolen taholta tulleesta pyynnöstä on aloitettava neuvottelut jaksossa tarkoitettujen erityiskysymysten tai tulkintakysymysten ratkaisemiseksi (UA 260 artikla).

Sopimusten riitojenratkaisulukujen määräyksiä ei tietyin poikkeuksin sovelleta tähän jaksoon (UA 261 artikla, MD 338 artikla, GA 207 artikla).

Valtiontuet. (UA/MD 2 jakso). Ukrainan ja Moldovan sopimuksissa määrätään valtiontukia koskevista yleisistä periaatteista. Valtion varoista yritykselle myönnettävä tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan, ei ole hyväksyttävä. Kuitenkin joitakin tukia voidaan hyväksyä: Ukrainan sopimuksessa hyväksytään muun muassa yksittäisille kuluttajille myönnettävä sosiaalinen tuki, tuki luonnonmullistusten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, tuki taloudellisen kehityksen edistämiseen alhaisen elintason alueilla ja tuki kulttuuriperinnön edistämiseen (UA 262 artikla). Nämä periaatteet vastaavat SEUT 107 artiklan kirjauksia valtiontuista. Moldovan osalta kalastusta koskeva valtiontuki, maataloussopimuksen liitteen 1 mukaiset tuotteet sekä muut maataloussopimuksen kattamat tuet rajataan erikseen luvun soveltamisalan ulkopuolelle (MD 339 artikla).

Sopimuksissa osapuolet varmistavat valtiontukien avoimuuden (UA 263 artikla, GE 206 artikla, MD 342 artikla). Ukrainan osalta täsmennetään, että osapuolet ilmoittavat valtiontuistaan tärkeimmät tiedot kuten kokonaismäärän, tyypin, tavoitteen ja myöntävän tahon. Osapuolet myös sitoutuvat pyynnöstä antamaan lisätietoja valtiontukijärjestelmistään ja yksittäisistä valtiontukitapauksista. Lisäksi määrätään muun muassa julkisten tahojen ja yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta.

Ukrainan sopimuksessa sovitaan valtiontukia koskevien määräysten tulkinnasta ja soveltamisalasta (UA 264. ja 266 artikla). Ukrainan ja Georgian kanssa sovitaan luvun määräysten suhteesta WTO-sääntöihin kuten tukia koskevaan sopimukseen ja riitojenratkaisusopimukseen (UA 265 artikla, GE 208 artikla). Moldovan kanssa sovitaan erikseen valtiontukien arvioinnista niiden kriteerien perusteella, jotka johtuvat EU:ssa sovellettavista kilpailusäännöistä (MD 340 artikla).

Georgian ja Moldovan sopimuksissa osapuolet ottavat tämän luvun mukaisessa tietojenvaihdossa huomioon lainsäädäntönsä mukaiset salassapitovelvollisuutta ja liikesalaisuuksia koskevat vaatimukset. Moldovan kanssa sovitaan lisäksi uudelleentarkastelulausekkeesta, jonka nojalla luvussa tarkoitettuja seikkoja sekä luvun täytäntöönpanon edistymistä arvioidaan (GE 208 artikla, MD 343 artikla ja 344 artikla).

Ukrainan sopimuksessa määrätään valtiontukien kansallisen valvontajärjestelmän perustamisesta. Ukraina hyväksyy kansallisen valtiontukilainsäädännön ja perustaa toiminnaltaan riippumattoman viranomaisen jakson määräysten soveltamiseksi. Tätä ennen Ukraina toteuttaa käyttöönotettujen tukijärjestelmien määrityksen ja mukautuksen sopimuksen määräysten mukaisiksi (UA 267 artikla).

Energian kauppapoliittiset näkökohdat (11 luku)

Osapuolten kanssa sovitaan luvuissa sovellettavista määritelmistä sekä määritellään sopimuksittain tarkemmin termit kuten energiatuote, energiakuljetusvälineet, kauttakulku ja luvaton haltuunotto (UA 268 artikla, MD 345 artikla, GE 210 artikla).

Moldovan ja Ukrainan kanssa sovitaan energian hinnan kansallisesta sääntelystä. Kaasun ja sähkön toimitushinnat perustuvat vain kysyntään ja tarjontaan, paitsi tarkemmin määritellyissä poikkeustapauksissa (UA 269 artikla, MD 346 artikla). Edellisen artiklan määräämiä tapauksia lukuun ottamatta määrätään kiellettäväksi energian viennin ja kotimaisen kulutuksen kaksoishinnoittelu (UA 270 artikla, MD 347 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan erikseen kiellettäväksi tullit ja niitä vastaavat toimet (UA 271 artikla).

Kaikkien assosiaatiomaiden kanssa sovitaan energian kulkuun liittyvistä periaatteista. Kauttakulusta sovitaan, että se perustuu GATT 1994-sopimuksen artikloihin ja energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen määräyksiin (UA 272 artikla, MD 348 artikla, GE 211 artikla). Moldovan ja Ukrainan kanssa sovitaan myös kuljetuksen yksityiskohdista (UA 273 artikla, MD 349 artikla).

Assosiaatiosopimuksissa sovitaan erikseen keskeytymättömän kauttakulun menettelytavoista. Ellei kauttakulkua määrittelevä sopimus erikseen niin määrittele, kumpikaan osapuoli ei saa puuttua siihen yleistä etua koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi sovitaan vastaavasti toimista, joilla minimoidaan sekä tahattomasti, että tahallisesti aiheutettujen keskeytysten riski ja varmistetaan keskeytyneiden toimitusten jatkuminen. Riitatilanteissa pidättäydytään keskeyttämästä toimituksia (UA 276 artikla, MD 351-352 artikla, GE 213-214 artikla).

Sovitaan tarvittavista toimenpiteistä energiatuotteiden luvattoman haltuunoton kieltämiseksi ja lopettamiseksi (UA 275 artikla, MD 350 artikla, GE 212 artikla), sekä sitoudutaan sähkö- ja kaasumarkkinoiden sääntelyviranomaisen riippumattomuuteen (UA 277 artikla, MD 353 artikla, GE 215 artikla). Georgian kanssa sovitaan erikseen markkinoiden organisoimisesta parhaalla mahdollisella tavalla ja siihen kuuluvista edellytyksistä. Lisäksi sovitaan energiankuljetusvälineiden sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitosten ja varastojen käytön edellytyksistä ja syrjimättömyydestä, sekä niihin määräyksiin kohdistuvien poikkeusten edellytyksistä (GE 216-217 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan yhteistyöstä infrastruktuurialalla ja markkinoiden yhdistämisen edistämisestä (UA 274 artikla).

Assosiaatiosopimuksissa sovitaan niiden suhteesta vuoden 2005 energiayhteisösopimukseen ja että ristiriitatilanteessa sovelletaan energiayhteisösopimuksen määräyksiä tai sen mukaisia unionin määräyksiä lukujen täytäntöönpanossa etusijalla ovat energiayhteisösopimuksen kanssa yhteneväiset toimet. Georgian osalta artiklaa sovelletaan vasta sen liityttyä energiayhteisösopimuksen osapuoleksi (UA 278 artikla, MD 354 artikla, GE 218 artikla).

Ukrainan kanssa sovitaan erikseen hiilivetyjen etsintä-, hyödyntämis- ja tuotantotoiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevista säännöistä ja toimilupaehdoista. Lisäksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti osapuolille taataan suvereniteetti alueillaan sijaitsevien hiilivetyvarojen hyödyntämiseen. Lisäksi sovitaan yritysten toimilupia ja niiden ehtoja koskevien menettelyjen avoimuudesta ja julkisuudesta (UA 279-280 artikla).

Avoimuus (12 luku)

Avoimuudesta määrätään kaikissa assosiaatiosopimuksissa samankaltaisesti. Luvussa määritellään yleisesti sovellettavan toimenpiteen koskevan lakeja, asetuksia, tuomioistuinten päätöksiä, menettelyjä ja hallinnollisia päätöksiä sekä Ukrainan ja Moldovan osalta lisäksi mitä tahansa yleistä tai käsitteellistä tekoa, tulkintaa taikka muuta vaatimusta, mutta ei päätöstä, joka koskee yksityistä henkilöä. Osapuolet tunnustavat ennakoitavissa olevan sääntelyjärjestelmän ja tehokkaiden menettelytapojen vaikutuksen kauppaan ja investointiin (UA 281-282 artikla, MD 355-356 artikla, GE 219-220 artikla).

Luvussa sovitaan yleisesti sovellettavien menettelytapojen julkaisemisesta sekä siitä, miten tarvittavat tiedot ovat löydettävissä. Osapuolet varmistavat, että toimenpiteet ovat helposti ja nopeasti saatavilla ja ne tehdään tiettäväksi hyvissä ajoin ennen voimaantuloa. Osapuolten on pyrittävä julkaisemaan etukäteen ehdottamansa toimenpiteet perusteluineen, annettava mahdollisuus ja riittävä aika kommentoida toimenpide-ehdotuksia sekä pyrittävä huomioimaan niistä esitetyt huomautukset. Tiedusteluihin vastaamista varten on oltava yhteyspisteitä, joista osapuolet saavat tietoa voimassaolevista tai ehdotetuista yleisesti sovellettavista menettelyistä. Yleisesti sovellettavia toimenpiteitä hallinnoidaan objektiivisella, puolueettomalla ja kohtuullisella tavalla, mukaan lukien menettelyjen lainmukaisuuden varmistaminen yksittäistapauksissa (UA 283-285 artikla, MD 357-359 artikla, GE 221-223 artikla).

Osapuolet sopivat varmistavansa, että hallinnollisten toimenpiteiden uudelleentarkastelua tai korjaamista varten on riippumattomia tuomioistuimia, joissa asianosaisilla on mahdollisuus puolustaa kantojaan ja saada perusteltu ratkaisu, jota noudatetaan (UA 286 artikla, GE 224 artikla, MD 360 artikla). Lisäksi osapuolet sitoutuvat hyvän hallinnon periaatteisiin ja sopivat tekevänsä yhteistyötä sääntelyn laadun ja toimivuuden parantamiseksi muun muassa vaihtamalla tietoja parhaista toimintatavoista (artiklat UA 287 artikla, GE 225 artikla, MD 361 artikla). Moldovan ja Georgian sopimuksissa luvun määräyksiä sovelletaan rajoittamatta osaston muissa luvuissa vahvistettuja avoimuussääntöjä (GE 226 artikla, MD 362 artikla). Ukrainan kanssa sovitaan syrjimättömyydestä avoimuussääntöjen soveltamisessa (UA 288 artikla).

Määräykset kuuluvat pääosin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Suomessa hallinto-oikeudellista sääntelyä sisältyy hallintolakiin (434/2003), hallintolainkäyttölakiin (586/1996), julkisuuslakiin (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun lakiin (13/2003), Ahvenanmaan itsehallintolakiin (1144/1991), kirkkolakiin (1054/1993), kuntalakiin (365/1995) sekä lakiin ortodoksisesta kirkosta (985/2006).

Kauppa ja kestävä kehitys (13 luku)

Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa edistää kansainvälisen kaupan kehittymistä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Osapuolet palauttavat mieliin vuoden 2002 kestävää kehitystä koskevan täytäntöönpanosuunnitelma Agenda 21:n ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla hyväksytyt kansainväliset toimintasuunnitelmat (UA 289 artikla, MD 363 artikla, GE 227 artikla).

Osapuolet tunnustavat toistensa oikeuden sääntelyyn parantaa työelämään, ympäristöön ja muihin kestävään kehitykseen liittyvää normistoaan kansainvälisesti tunnustettujen normien tai sopimusten mukaisesti (UA 290 artikla, MD 364 artikla, GE 228 artikla).

Lisäksi tunnustetaan täyden, tuottavan ja ihmisarvoisen työn merkitys yhtenä kaupan tärkeimpänä osatekijänä globalisaation yhteydessä ja vahvistetaan sitoumus edistää kansainvälistä kauppaa työn tarjoamiseksi. Sopimuksittain määritellään tarkempia toimia, joihin kuuluu muun muassa kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, tosiasiallinen järjestäytymis- ja neuvotteluoikeus sekä syrjinnän ja lapsityövoiman käytön poistaminen. Osapuolet tunnustavat, ettei työelämän normeja tule käyttää protektionistisiin tarkoituksiin (UA 291 artikla, MD 265 artikla, GE 229 artikla).

Kansainvälisten ympäristösopimusten ja monenvälisen ympäristöhallinnon tärkeys tunnustetaan ympäristöuhkien torjunnassa. Sopimuksissa osapuolet sitoutuvat panemaan täytäntöön ne ympäristösopimukset, joiden osapuolia ne ovat. Tarkemmista sitoumuksista sovitaan sopimuskohtaisesti (UA 292 artikla, MD 366 artikla, GE 230 artikla).

Lisäksi määrätään, että kaupan tulisi kaikilta osin tukea kestävää kehitystä. Sopimusten osapuolet sitoutuvat helpottamaan kestävää kehitystä tukevaa kauppaa, esimerkiksi ympäristötuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden osalta (UA 293 artikla, MD 367 artikla, GE 231 artikla).

Sopimusten osapuolet sitoutuvat edistämään metsävarojen kestävää hallinnointia yhteistyössä. Georgian ja Moldovan kanssa toimenpiteistä sovitaan yksityiskohtaisemmin (UA 284 artikla, GE 233 artikla, MD 369 artikla). Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävistä toimista ja tunnustetaan monimuotoisuuden tärkeys kestävälle kehitykselle (MD 368 artikla, GE 232 artikla). Lisäksi sovitaan myös kalatuotteiden kauppaa koskevista toimista kalavarojen kestävän ja vastuullisen hallinnoinnin edistämiseksi (GE 234 artikla, UA 295 artikla, MD 370 artikla).

Suojelujen tasojen ylläpitämiseksi sovitaan, että osapuolet eivät saa kauppaan ja investointeihin vaikuttaakseen laskea ympäristö- ja työlainsäädäntönsä tasoa eivätkä lyödä laimin näitä koskevan lainsäädännön toimeenpanoa (UA 296 artikla, MD 371 artikla, GE 235 artikla). Osapuolet sitoutuvat ottamaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon huomioon soveltamissaan ympäristöä ja työehtoja koskevissa toimenpiteissä (UA 297 artikla, GE 236 artikla, MD 372 artikla). Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan lisäksi avoimuudesta tämän luvun alaan kuuluvissa toimenpiteissä (MD 373 artikla, GE 237 artikla) Osapuolet sitoutuvat seuraamaan ja arvioimaan sopimusten toimeenpanon vaikutusta kaupan ja kestävän kehityksen kysymyksiin (UA 298 artikla, MD 374 artikla, GE 238 artikla).

Osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön työ- ja ympäristöalan kauppaan liittyvissä kysymyksissä. Moldovan ja Georgian kanssa yhteistyön muodoista määrätään artiklassa yksityiskohtaisemmin ja sopimuksissa mainitaan esimerkiksi yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä kuten ILO:ssa menetelmien, indikaattorien ja sertifiointimenetelmien kehittäminen ja tiedonvaihto sekä erilaiset kauppaan liittyvät toimenpiteet (UA 302 artikla, GE 239 artikla, MD 375 artikla). Sopimusten perusteella luodaan institutionaaliset ja seurantajärjestelmät. Perustetaan kaupan ja kestävän kehityksen alakomiteat ja yhteyspisteet hallintoon helpottamaan yhteistyötä. Muista toimista sovitaan artikloissa tarkemmin sopimuskohtaisesti (UA 300 artikla, MD 376 artikla, GE 240 artikla).

Sopimuksissa sovitaan myös kansalaisyhteiskunnan huomioonottamisesta. Osapuolet perastuvat kansalaisyhteiskunnan foorumin, jota kuullaan toimenpiteiden valmisteluissa ja toteuttamisessa. Tarkemmat menettelyt on määritelty sopimuksittain (UA 299 artikla, GE, 241 artikla, MD 377 artikla).

Sopimuksissa määritellään menettelytavat tilanteisiin, joissa toinen osapuoli esittää neuvottelua lukujen mukaisissa kysymyksissä. Molempia tyydyttävään ratkaisuun pyritään oikeita kanavia käyttäen ja viimekädessä kaupan ja kehityksen alakomiteassa. Osapuolten välisissä neuvotteluissa voidaan hyödyntää myös asiantuntijapaneelia tai ryhmää, joiden perustamisesta ja toiminnasta määrätään yksityiskohtaisemmin lukua koskevissa kysymyksissä osapuolet voivat turvautua vain tässä luvussa määrättyihin menettelyihin (UA 300-301 artikla, MD 378-379 artikla , GE 242-243 artikla).

Riitojen ratkaiseminen (14 luku)

Tavoite ja soveltamisala. (UA luvun johdanto, GE/MD 1 jakso). Sopimusten riitojenratkaisuluvun tavoitteena on luoda tehokas järjestelmä osapuolten välisten riitojen välttämiseksi ja ratkaisemiseksi. Tämän luvun määräyksiä sovelletaan kaikkiin kaupan ja liitännäistoimien osastojen määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, ellei toisin määrätä (UA 303-304 artikla, MD 380-381 artikla, GE 244-245 artikla).

Neuvottelut ja sovittelu. (UA luvun johdanto, GE/MD 2 jakso). Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidat neuvottelemalla vilpittömässä mielessä pyrkimyksenään saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Neuvottelujen aloittamisesta on toimitettava toiselle osapuolelle kirjallinen pyyntö, josta ilmenevät perustelut kyseessä olevalle toimenpiteelle ja ne sopimusmääräykset, joiden katsotaan soveltuvan tapaukseen. Sopimuksissa on määräykset neuvottelujen järjestämisen ja loppuunsaattamisen määräajoista. Kiireellisiä tapauksia (pilaantuvat tavarat tai kausitavarat ja energian kuljetus) koskevista määräajoista määrätään erikseen (UA 305 artikla, MD 382 artikla, GE 246 artikla).

Moldovan ja Georgian kanssa sovitaan, että osapuoli voi pyytää sovittelumenettelyn aloittamista sopimusliitteiden mukaisesti (GE liite XIX, MD liite XXXII) (MD 383 artikla, GE 247 artikla). Ukrainan sopimus sisältää sovittelujärjestelmää koskevan erillisen luvun (UA 15 luku) lukua sovelletaan toimenpiteisiin, jotka kuuluvat Ukrainan sopimuksen IV osaston 1 luvun (tavaroiden kansallinen kohtelu ja markkinoillepääsy) soveltamisalaan ja jotka haittaavat osapuolten välistä kauppaa. Kauppakomitea voi kuitenkin päättää sovittelujärjestelmän soveltamisesta myös muiden erikseen mainittujen lukujen toimenpiteisiin (UA 327 artikla) luku sisältää määräykset sovittelujärjestelmän mukaisesta menettelystä (tietojen pyytäminen, menettelyn aloittaminen, sovittelijan valinta ja sovittelumenettelyä koskevat säännöt). Lisäksi määrätään sovintoratkaisun täytäntöönpanosta. (UA 328-332 artikla). Luvun yleisten määräysten mukaan sovittelujärjestelmää ei ole tarkoitus käyttää riitojenratkaisumenettelyjen perustana, eikä sovittelujärjestelmä myöskään vaikuta riitojenratkaisuluvusta johtuviin osapuolten oikeuksiin ja velvoitteisiin. Yleisissä määräyksissä sovitaan myös yksityiskohtaisemmin määräajoista, kustannuksista ja sovittelujärjestelmän tarkastelusta (UA 333-336 artikla).

Välimiesmenettely. (UA 1 jakso, GE/MD 3 jakso). Jos riitaa ei saada ratkaistua neuvotteluissa valituksen tehnyt osapuoli (kantaja) voi pyytää välimiesmenettelyn aloittamista. Välimiespaneelin perustamispyyntö on perusteltava ja tehtävä toiselle osapuolelle sekä assosiaatio/kauppakomitealle kirjallisena (UA 306 artikla, MD 384 artikla, GE 248 artikla).

Välimiespaneeli koostuu kolmesta välimiehestä. Jos osapuolet eivät pääse määräajassa yhteisymmärrykseen välimiespaneelin kokoonpanosta, noudatetaan sopimuksissa tarkemmin määriteltyä menettelyä (UA 307 artikla, GE 385 artikla, MD 249 artikla). Georgian ja Moldovan sopimuksissa määrätään osapuolten mahdollisuudesta pyytää välimiespaneelia antamaan alustava päätös siitä, katsooko se asian kiireelliseksi (GE 250 artikla, MD 386 artikla). Sopimukset sisältävät määräykset kiireellisten energiaa koskevien riitojen sovittelusta. Kun kyse on osapuolten välisen maakaasun, öljyn tai sähkön kuljetuksen täydellisestä tai osittaisesta keskeytymisestä tai sen uhasta, kukin osapuoli voi pyytää paneelin puheenjohtajaa toimimaan ko. riitaan liittyvän asian sovittelijana esittämällä välimiespaneelille tätä koskevan pyynnön (UA 309 artikla, MD 388 artikla, GE 252 artikla).

Välimiespaneelin on annettava osapuolille väliraportti 90 päivän tai viimeistään 120 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Osapuolet voivat tehdä paneelille pyynnön tarkastella väliraportissa määriteltyjä kohtia uudelleen. Tarkastelupyynnön määräajoista, mukaan lukien kiireelliset tapaukset, määrätään erikseen. Välimiespaneeli voi osapuolten kirjallisten pyyntöjen perusteella muuttaa raporttiaan ja tehdä lisätutkimuksia. Välimiespaneelin tulee antaa tuomionsa tiedoksi osapuolille ja assosiaatio/kauppakomitealle 120 päivän tai viimeistään 150 päivän kuluttua välimiespaneelin asettamispäivästä. Kiireellisten tapausten (pilaantuvat tavarat tai kausitavarat ja energian kuljetus) määräajoista määrätään erikseen (UA 308-310 artikla, GE 250-252 artikla, MD 387-389 artikla).

Päätösten noudattaminen. (UA 2 jakso, GE/MD sis. 3 jaksoon). Sopimuksissa määrätään välimiespaneelin antamien välitysratkaisujen (välitystuomioiden) noudattamisesta. Osapuolten on viipymättä ja vilpittömässä mielessä toteutettava tarvittavat toimenpiteet välitysratkaisun noudattamiseksi sekä pyrittävä sopimaan määräajasta. Elleivät osapuolet pääse yksimielisyyteen välitysratkaisun noudattamisen vaatimasta riittävästä määräajasta, ne voivat saattaa asian välimiespaneelin päätettäväksi. Kohtuullista määräaikaa voidaan jatkaa osapuolten sopimuksella (UA 311-312 artikla, MD 390-391 artikla, GE 254-255 artikla).

Vastaajan on ennen kohtuullisen määräajan päättymistä ilmoitettava kantajalle sekä assosiaatio/kauppakomitealle toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut välitysratkaisun noudattamiseksi. Jos osapuolten välillä on erimielisyyttä kyseisten toimenpiteiden olemassaolosta tai yhdenmukaisuudesta sopimusmääräysten kanssa, kantaja voi pyytää alkuperäistä välimiespaneelia ratkaisemaan asian.

Sopimuksissa määrätään korjaavista toimenpiteistä, jotka seuraavat välitysratkaisun noudattamatta jättämisestä. Kantajan velvoitteiden täyttämisen keskeyttäminen ja korvaus ovat väliaikaisia toimenpiteitä ja niitä voidaan soveltaa ainoastaan siihen asti kunnes sopimusmääräysten kanssa ristiriidassa oleva toimenpide peruutetaan tai sitä muutetaan taikka osapuolet saavuttavat yhteisesti sovitun ratkaisun (UA 313 ja 315 artikla, GE 256-257 artikla, MD 392-393 artikla). Kiireellisten energian kuljetusta koskevien riitojen korjaavista toimenpiteistä määrätään erikseen. Tällöin kantaja voi keskeyttää sopimusvelvoitteidensa täyttämisen välittömästi ja mitätöivien tai heikentävien vaikutusten tasoa vastaavassa määrin, jos vastaaja ei ole noudattanut välimiespaneelin ratkaisua 15 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta. Jos vastaaja kiistää ratkaisun noudattamatta jättämisen, se voi aloittaa em. korjaavia toimenpiteitä koskevat menettelyt (UA 314 artikla, MD 395 artikla, GE 258 artikla). Osapuolet sopivat myös välimiespaneelin ratkaisujen noudattamiseksi toteutettujen toimenpiteiden uudelleentarkasteluun liittyvistä menettelyistä tilanteessa, jossa velvoitteiden noudattaminen on keskeytetty tai muu väliaikainen korjaava toimenpide on otettu käyttöön (UA 316 artikla, GE 259 artikla, MD 395 artikla).

Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan erikseen välimiesten korvaamiseen liittyvistä menettelytavoista. Lisäksi sovitaan, että välimiesmenettely voidaan molempien osapuolten pyynnöstä keskeyttää milloin tahansa (GE 260 artikla, MD 396 artikla).

Yhteiset määräykset. (UA 3 jakso, GE/MD sis. 3 jaksoon). Osapuolet voivat milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun luvun soveltamisalaan liittyvässä riidassa, jolloin välimiesmenettely voidaan keskeyttää tai lopettaa (UA 317 artikla, GE 262 artikla, MD 398 artikla).

Riitojenratkaisumenettelyihin sovellettava työjärjestys määritellään yksityiskohtaisemmin sopimusliitteissä. Välimiespaneelin kuulemiset ovat julkisia, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä (UA 318 artikla, GE 263 artikla, MD 399 artikla). Tietoja ja teknisiä neuvoja käsittelevissä artikloissa määrätään menettelyistä, joilla välimiespaneelin on mahdollista hankkia tietoja ja lausuntoja eri lähteistä (UA 319 artikla, GE 264 artikla, MD 400 artikla).

Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan välimiespaneelin noudattamista tulkintasäännöistä. Sopimusmääräyksiä tulkitaan yleisen kansainvälisen oikeuden tavanomaisten tulkintasääntöjen ja valtiosopimusoikeutta koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 33/1980) määrättyjen tulkintasääntöjen mukaisesti. Lisäksi on huomioitava WTO:n riitojenratkaisuelimen antamat tulkinnat (UA 320 artikla, GE 265 artikla, MD 401 artikla).

Välimiespaneelin on pyrittävä tekemään kaikki päätöksensä yksimielisesti tai tämän epäonnistuessa asiasta päätetään äänten enemmistöllä. Välimiespaneelin ratkaisut ovat sitovia, eli osapuolet hyväksyvät ne ehdoitta (UA 321 artikla, GE 266 artikla, MD 403 artikla).

Riidoissa, jotka koskevat sääntelyn lähentämiseen liittyvien säännösten tulkintaa tai säännöksiä, joissa osapuolelle asetetaan EU-lainsäädännössä määritelty velvoite, välimiespaneeli ei saa antaa asiassa ratkaisua, vaan se pyytää Euroopan unionin tuomioistuinta ratkaisemaan asian. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu sitoo välimiespaneelia (UA 322 artikla, GE 266 artikla, MD 403 artikla).

Yleiset määräykset. (4 jakso). Sopimuksissa määrätään välimiesten luettelon laatimisen aikatauluista ja menettelyistä (UA 323 artikla, GE 268 artikla, MD 404 artikla). Lisäksi määrätään riitojenratkaisulukua koskevien määräysten soveltamisesta suhteessa WTO:n asettamiin velvoitteisiin (UA 324 artikla, GE 269 artikla, MD 405 artikla). Yleisissä määräyksissä täsmennetään myös määräaikojen laskemista koskevaa menettelyä (UA 325 artikla, GE 270 artikla, MD 406 artikla). Luvun muuttamisesta määrätään Ukrainan kanssa, että kauppakomitea voi päättää sopimusliitteissä vahvistettujen työjärjestyksen ja käytännesääntöjen muuttamisesta (UA 326 artikla).

Yleiset määräykset lainsäädännön lähentämisestä (GE/MD 15 luku)

Georgian ja Moldovan kanssa sovitaan, että osapuolet keskustelevat assosiaatiokomiteassa tai sen alakomiteassa vähintään kerran vuodessa kauppaan ja kaupan liitännäistoimiin liittyvän sääntelyn Euroopan unionin lainsäädäntöön lähentämisen edistymisestä. Keskusteluja varten Georgia ja Moldova toimittavat unionin pyynnöstä tietoja lainsäädäntönsä lähentämisen edistymisestä sekä lähennetyn kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanosta ja soveltamisesta osaston (GE IV osasto, MD V osasto) asianomaisten lukujen osalta. Maat ilmoittavat unionille aina saatuaan valmiiksi toimet kunkin luvun osalta. Osana lähentämistä Georgia ja Moldova kumoavat sellaiset kansalliset säännökset tai lakkauttavat sellaiset käytännöt, jotka ovat ristiriidassa unionin lainsäädännön kanssa (GE 271- 272 artikla, MD 407- 408 artikla).

Lainsäädännön lähentämisen arviointia koskien määrätään, että unioni aloittaa lainsäädännön ja sen tosiasiallisen toimeenpanon lähentämisen arvioinnin sen jälkeen, kun Georgia tai Moldova on ilmoittanut asiasta. Unionin suorittamassa arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa infrastruktuurien olemassaolo. Lisäksi sovitaan menettelytavoista, jotka koskevat lainsäädännön lähentämisen kannalta merkityksellisiä muutoksia unionin lainsäädännössä sekä tiedonvaihtoa koskevista menettelyistä (GE 273-275 artikla, MD 409-411 artikla).

Yleisissä määräyksissä määrätään, että assosiaatiokomitea hyväksyy lähentämisen arviointia ja tiedonvaihtoa helpottavat menettelyt. Kaikki sopimusten kauppaa ja kaupan liitännäistoimia käsittelevien osastojen viittaukset tiettyyn unioniin säädökseen kattavat ennen 29 päivänä marraskuuta 2013 virallisesti julkaistut muutokset, lisäykset ja korvaustoimenpiteet. Sopimusten kauppaa ja kaupan liitännäistoimia koskevien osastojen lukujen 3, 4, 5, 6, 7 ja 8 (MD osalta lisäksi luku 10) määräykset ovat ristiriitatilanteessa ensisijaisia suhteessa tämän luvun määräyksiin. Lisäksi määrätään, että väitteitä tämän luvun määräysten rikkomisesta ei käsitellä sopimusten riitojenratkaisulukujen mukaisesti (GE 276 artikla, MD 412 artikla).

Taloutta koskeva vuoropuhelu; makrotaloudellinen yhteistyö. (UA V OSASTO 2 luku, GE V OSASTO 1 luku, MD IV OSASTO 2 luku). Osapuolet sopivat taloudellisesta vuoropuhelusta, jonka tarkoituksena on tietojen vaihto muun muassa makrotaloudesta, julkisesta taloudesta, talouspolitiikasta sekä alueellisesta taloudellisesta yhdentymisestä.

Julkinen talous. (GE V OSASTO 2 luku, MD IV OSASTO 7 luku, UA V OSASTO 3 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä julkisen talouden sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen kehittämisessä.

Lisäksi Ukrainan ja Moldovan kanssa sovitaan yhteistyöstä budjettipolitiikan ja talousarvioiden kehittämisessä sekä petosten ja korruption torjunnassa.

Verotus. (GE V OSASTO 3 luku, UA V OSASTO 4 luku, MD IV OSASTO 8 luku). Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tehostaakseen hyvää hallintoa verotuksen alalla avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden pohjalta. Lisäksi sovitaan yhteistyöstä assosiaatiomaiden verojärjestelmän tehostamiseksi sekä petosten ja salakuljetusten ehkäisemiseksi. Osapuolet sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään sopimusten liitteiden määrittelemällä tavalla (UA liite XXVII, MD liite VI, GE liite XXII).

Tilastot. (GE V OSASTO 4 luku, MD IV OSASTO 6 luku, UA V OSASTO 5 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä tilastojärjestelmän ja tilastoviranomaisten kapasiteetin kehittämisessä tarkoituksenaan entistä luotettavammat ja vertailukelpoisemmat tilastot. Assosiaatiomaat lähentyvät Euroopan unionin käytäntöjä ottamalla vastaisuudessa huomioon Euroopan unionin vuosittain julkaiseman tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedon (Statistical Requirements Compendium), joka on myös sopimusten liitteenä (UA XXIX, MD V, GE XXIII). Assosiaatiomaat sopivat tekevänsä yhteistyötä Euroopan unionin tilastoviranomaisen Eurostatin kanssa erityisesti väestö-, maatalous- liiketoiminta-, energia, kansantalous-, ulkomaankauppa- ja aluetilastoissa sekä tilastontuotantoon liittyvien prosessien kehittämisessä.

Georgia sitoutuu lähentämään säännöstöään asteittain Euroopan unionin tilastotietoja koskevien vaatimusten yhteenvedon mukaisesti. Moldovan kanssa sovitaan tällaisen ohjelman suunnittelusta. Myös Ukrainan sopimuksessa säännöstön lähentäminen asetetaan yhdeksi tavoitteeksi.

Energia. (UA V OSASTO 1 luku, GE VI OSASTO 2 luku, MD IV OSASTO 14 luku). Sopimusten energiaa koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyöstä lukuisilla energian saatavuuteen liittyvillä aloilla. Osapuolet lupaavat tehdä yhteistyötä muun muassa energiastrategioiden ja -politiikkojen täytäntöönpanossa, energiamarkkinoiden kehittämisessä, energiainfrastuktuurin kehittämisessä, energiakaupan ja kauttakuljetusten parissa, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kehittämisessä sekä tutkimuksessa. Osapuolet sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään sopimusten liitteissä määritellyllä tavalla. Osapuolet sopivat yhteistyöstä ydinturvallisuuteen liittyen.

Lisäksi Ukrainan kanssa sovitaan yhteistyöstä Taernobylin onnettomuuden jälkihoidossa sekä yhteistyöstä ja solidaarisuudesta energiakriisitilanteissa. Ukrainan kanssa sovitaan laajemmasta yhteistyöstä energian tuotannossa kuin Moldovan tai Georgian kanssa.

Ukrainan kanssa sovitaan varhaisvaroitusjärjestelmän perustamisesta, jonka tarkoituksena on ehkäistä energiaan liittyviä uhkia ja hätätilanteita sekä reagoida niihin nopeasti. Varhaisvaroitusjärjestelmää sovelletaan häiriötilanteissa Ukrainan ja Euroopan unionin välisissä maakaasun, öljyn tai sähkön toimituksissa.

Ympäristö ja ilmastonmuutos. (UA V OSASTO 6 luku, GE VI OSASTO 3/4 luku, MD IV OSASTO 16/17 luku). Sopimusten ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyön lujittamisesta ympäristön suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Osapuolet sopivat tiedonvaihdosta sekä yhteistyöstä kaikkien osapuolten ratifioimien kansainvälisten ilmastosopimusten puitteissa. Maiden kanssa sovitaan ympäristö- ja ilmastostrategioiden laatimisesta. Ympäristö- ja ilmastoasioista sovitaan myös sopimusten muissa alakohtaisissa luvuissa erikseen. Osapuolet sopivat lainsäädäntönsä lähentämisestä sopimuksen liitteissä määritellyllä tavalla (UA liite XXX ja XXXI, MD liite XI ja XII, GE liite XVI ja XVII).

Pelastuspalvelu. (GE VI OSASTO 22 luku, MD IV OSASTO 22 luku, UA V OSASTO 6 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä erilaisten onnettomuustilanteiden varalle. Pelastuspalveluiden yhteistyö kattaa muun muassa keskinäisen avunannon helpottamisen, tietojenvaihdon ja valmistautumisen sekä erilaiset henkilövaihdot ja koulutukset.

Liikenne. (UA V OSASTO 7 luku, GE VI OSASTO 1 luku, MD IV OSASTO 15 luku). Sopimusten liikennettä koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyön laajentamisesta ja lujittamisesta liikenteen alalla kestävien liikennejärjestelmien, liikennepalveluiden, intermodaaliliikenteen ja liikennejärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisessä sekä alueidensa välisten liikenneyhteyksien kehittämisessä.

Ukraina, Georgia ja Moldova sitoutuvat toimeenpanemaan sopimusten liitteissä listatut Euroopan unionin direktiivit ja asetukset liitteen määrittelemien aikaraamien puitteissa. Yhteistyön tarkoituksena on helpottaa sopimusten osapuolten välistä matkustaja- ja tavaraliikennettä sekä liittää maat entistä tiiviimmin osaksi Euroopan laajuista liikenneverkkoa. Yhteistyö käsittää toimia rajanylitysten helpottamiseksi.

Avaruus; Ukraina. (UA V OSASTO 8 luku). Ukrainan kanssa sovitaan avaruustutkimuksen ja avaruussovelluksiin liittyvän yhteistyön edistämisestä. Sovitaan yhteistyöstä tietojenvaihdossa, tutkijavaihdossa, alan verkostojen muodostamisessa sekä avaruusalan hallinnon kehittämisestä. Sovitaan Ukrainan voivan osallistua Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" avaruus- ja liikennealaa koskeviin aihealueisiin. Moldovan ja Georgian sopimuksiin ei sisälly lukua avaruusalan yhteistyöstä.

Tieteellinen ja teknologinen yhteistyö; tutkimus. (UA V OSASTO 9 luku, GE VI OSASTO 12 luku, MD IV OSASTO 24 luku). Sopimusten tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyön vahvistamisesta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla. Osapuolet sopivat muun muassa lisäävänsä tiedonvaihtoa, helpottavansa osallistumista toistensa puiteohjelmiin, sekä edistävänsä yhteisiä tutkimustoimia. Ukrainan kanssa sovitaan maan osallistumisesta Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan.

Teollisuus- ja yrityspolitiikka. (UA V OSASTO 10 luku, GE VI OSASTO 5 luku, MD IV OSASTO 10 luku). Sopimusten teollisuus- ja yrityspolitiikkaa koskevissa luvuissa osapuolet sopivat toteuttavansa pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukevia toimenpiteitä, lisäävänsä tiedonvaihtoa, helpottavansa sääntelyä, edistävänsä innovaatiopolitiikkaa, tukevansa vienninedistämistoimenpiteitä osapuolten välillä, edistävänsä yritysten välisiä suhteita sekä helpottavansa teollisuuden nykyaikaistamista ja rakenneuudistuksia.

Kaivosteollisuus; metalliteollisuus; raaka-aineet. (UA V OSASTO 11 luku, GE VI OSASTO 5 luku, MD IV OSASTO 11 luku). Sopimusten kaivosteollisuutta käsittelevissä luvuissa osapuolet sopivat tiedonvaihdon lisäämisestä. Tiedonvaihtoa pyritään lisäämään muun muassa alan tilanteen kehityksestä, rakenneuudistusprosesseista, kestävän kehityksen parhaista käytänteistä sekä alan näkymistä kulutuksen, tuotannon ja markkinaennusteiden valossa. Ukrainan sopimuksessa edellä mainittuja toimia kohdennetaan kaivosteollisuuden lisäksi myös metalliteollisuuteen. Moldovan ja Georgian sopimuksissa kaivosteollisuuden lisäksi toimia kohdennetaan myös raaka-aineiden kauppaan.

Rahoituspalvelut. (UA V OSASTO 12 luku, GE VI OSASTO 7 luku, MD IV OSASTO 9 luku). Sopimusten rahoituspalveluja käsittelevissä luvuissa osapuolet sopivat yhteistyöstä rahoituspalvelujen sääntelyn mukauttamisessa, sijoittajien ja muiden rahoituspalvelujen käyttäjien suojelusta, globaalin rahoitusjärjestelmän luotettavuuden varmistamisesta, yhteistyön edistämisestä alan eri toimijoiden välillä sekä riippumattoman ja tehokkaan valvonnan varmistamisesta. Lisäksi sovitaan yhteistyöstä rahoituspalvelujen sääntelyviranomaisten välillä ja viranomaisten hallinnollisen kapasiteetin kasvattamisesta esimerkiksi henkilövaihdon kautta. Osapuolet sopivat rahoituspalvelujensa asteittaisesta lähentämisestä ja säännöstön yhdenmukaistamisesta sopimusten liitteenä olevien määräysten mukaisesti.

Yhtiöoikeus, yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmä, tilintarkastus. (UA V OSASTO 13 luku, GE VI OSASTO 6 luku, MD IV OSASTO 3 luku). Sopimuksissa osapuolet sopivat yhteistyöstä yhtiöoikeuden, yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmien sekä tilintarkastuksen aloilla. Sopimuksissa assosiaatiomaat sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään sopimuksen liitteissä listattuihin Euroopan unionin säännöksiin kunkin liitteen määrittelemän aikataulun mukaisesti sekä toimeenpanemaan liitteissä listatut Euroopan komission suositukset (UA liite XXXV ja XXXVI, MD liite II, GE liite XVII).

Tietoyhteiskunta. (UA V OSASTO 14 luku, GE VI OSASTO 8 luku, MD IV OSASTO 18 luku). Sopimusten tietoyhteiskuntaa käsittelevissä luvuissa osapuolet sopivat yhteistyöstä tietoyhteiskunnan kehittämisessä, minkä tarkoituksena on parantaa tieto- ja viestintäteknologian palveluita. Yhteistyö tukee kansallisten tietoyhteiskuntastrategioiden tai -aloitteiden toimeenpanoa, sähköisen viestinnän sääntelykehyksen kehittämistä ja sääntelyviranomaisten yhteistyötä paremman tekninen yhteensopivuuden mahdollistamiseksi Euroopan unionin ja assosiaatiomaiden välillä. Osapuolet sopivat laajakaistayhteyksien kehittämisestä. Assosiaatiomaiden kanssa sovitaan tietoyhteiskuntaa koskevan lainsäädännön lähentämisestä sopimusten liitteiden tai lisäysten määrittelemällä tavalla.

Moldovan kanssa sovitaan lisäksi henkilötietojen ja yksityisyyden suojan kehittämisestä sähköisessä viestinnässä. Ukrainan kanssa sovitaan myös maan osallistumisesta Euroopan unionin "Horisontti 2020" puiteohjelmaan tieto- ja viestintäteknologian alalla.

Moldova ja Georgia sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään sopimuksen liitteiden mukaisesti (MD liite XXVIII-B, GE liite XV-B). Ukrainan sopimuksessa tietoyhteiskuntaa ja sähköistä viestintää koskevaa unionin säännöstöä käsitellään sopimuksen IV osaston 6 lukua koskevassa lisäyksessä XVII-3.

Audiovisuaalipolitiikka; tiedotusvälineet. (UA V OSASTO 15 luku, GE VI OSASTO 18 luku, MD IV OSASTO 25 luku). Sopimusten audiovisuaalipolitiikkaa koskevissa luvuissa osapuolet sopivat lujitetusta yhteistyöstä kansainvälisillä foorumeilla sekä tiedotusvälineiden toiminnan ja viestintäalalla työskentelevien ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi. Assosiaatiomaat sitoutuvat vaiheittain lähentämään alan lainsäädäntöään sopimusten liitteissä kuvatulla tavalla.

Matkailu. (UA V OSASTO 16 luku, GE VI OSASTO 9 luku, MD IV OSASTO 19 luku). Sopimusten matkailua koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyöstä matkailun alalla muun muassa tiedon ja kokemusten vaihdon, strategisten kumppanuuksien perustamisen (ns. PPP), matkailumarkkinoiden kehittämisen, politiikkojen ja strategioiden täytäntöönpanon, matkailualan koulutuksen sekä yhteisömatkailun kehittämisen aloilla. Yhteistyö matkailualalla perustuu paikallisyhteisöjen koskemattomuuden, kulttuuriperinnön tärkeyden ja positiivisen ympäristövuorovaikutuksen periaatteille.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen. (UA V OSASTO 17 luku, GE VI OSASTO 10 luku, MD IV OSASTO 12 luku). Sopimusten maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevissa luvuissa osapuolet sopivat yhteistyöstä muun muassa maatalouspolitiikkaan liittyvässä tiedonvaihdossa, hallintovalmiuksien tehostamisessa, maatalouden modernisaation edistämisessä, markkinoiden kehittämisessä, yhteistyössä tietämyksen ja koulutuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa sekä yhteistyössä kansainvälisillä foorumeilla.

Ukrainan ja Moldovan kanssa sovitaan lisäksi maatalousalan lainsäädännön lähentämisestä sopimusten liitteissä kuvatulla tavalla.

Kalastus- ja meripolitiikka. (UA V OSASTO 18 luku, GE VI OSASTO 11 luku, MD IV OSASTO 13 luku). Ukrainan ja Georgian sopimuksissa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä kalatalouden alalla kehittämällä sen hallintoa ja käytänteitä sekä vastuullisuutta ja yhteistyötä kalastusjärjestöjen kanssa sekä lujittamalla toimiensa koordinointia. Osapuolet tukevat vastavuoroista kokemustenvaihtoa ja tuen antoa kalastukseen liittyvissä asioissa. Osapuolet sopivat yhteistyöstä meripolitiikassa muun muassa edistämällä alalla yhdennettyä lähestymistapaa, hallintoa ja käytänteitä, merten aluesuunnittelua ja eturistiriitojen ratkaisua, rannikkoalueiden ja meriteollisuuden kestävää kehitystä, meriteollisuuden strategisia liittoja, pyrkimällä parantamaan turvallisuutta ja käymällä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa. Yhteistyötä toteutetaan tietojenvaihdon, hankesuunnittelun ja kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvan toiminnan kautta. Osapuolet sopivat käyvänsä kalastus- ja meripolitiikasta säännöllistä vuoropuhelua.

Moldovan sopimuksessa kalastus- ja meripolitiikkaa käsittelevä luku on suppeampi johtuen maantieteellisistä syistä: Moldovalla ei ole merenrantaa. Moldovan kanssa sovitaan yleisluontoisesti kalastus- ja meriasioiden yhteistyön syventämisestä tarvittaessa. Lisäksi sovitaan myös tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä kalastuksenhoidossa ja sen hallinnossa sekä kalastuspolitiikan toteuttamisessa.

Tonava; Ukraina ja Moldova. (UA V OSASTO 19 luku, MD IV OSASTO 20 luku). Ukrainan kanssa sovitaan aiemmin tehtyjen Tonavan käyttöä ja luonnonsuojelua koskevien kansainvälisten sopimusten tehostetusta yhteisestä toimeenpanosta sekä sovitaan tarvittaessa uusien Tonavaa koskevien sopimusten ja muiden järjestelyjen tekemisestä. Moldovan kanssa sovitaan myös tehostetusta yhteistyöstä Tonavan käytössä sekä Prut-joen liikennöinnin helpottamisesta.

Kuluttajansuoja. (UA V OSASTO 20 luku, GE VI OSASTO 13 luku, MD IV OSASTO 5 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi välttäen kaupan esteiden luomista. Osapuolet sopivat muun muassa tiedonvaihdosta ja hallintoviranomaisten kehittämisestä sekä lainsäädännön lähentämisestä sopimusten liitteissä määritellyllä tavalla (liitteet UA XXXIX, MD IV, GE XXIX).

Työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteistyö. (UA V OSASTO 21 luku, GE VI OSASTO 14 luku, MD IV OSASTO 4 luku). Osapuolet sopivat vahvistavansa vuoropuheluaan työllisyyteen, sosiaalipolitiikkaan ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi sovitaan osapuolten välisestä tiedonvaihdosta sekä työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten toimijoiden entistä aktiivisemmasta yhteistyöstä. Osapuolet sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään sopimuksen liitteissä määritellyin tavoin (liitteet UA XL, MD III, GE XXX).

Kansanterveys. (UA V OSASTO 22 luku, GE VI OSASTO 15 luku, MD IV OSASTO 21 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä kansanterveyden alalla erityisesti julkisen terveydenhuoltojärjestelmän lujittamisessa, tautien ehkäisyssä, ihmisperäisten aineiden laadun ja turvallisuuden varmistamisessa, sekä terveystiedotuksessa. Osapuolet sitoutuvat toteuttamaan lainsäädäntönsä lähentämistä sopimusten liitteissä määrätyllä tavalla (liitteet UA XL, MD XIII, GE XXXI).

Ukrainan kanssa sovitaan yhteistyön toteuttamisesta tiedonvaihdon ja muiden yhteisten toimien kautta ja lähentämällä Ukrainaa eurooppalaisiin alan verkostoihin. Moldovan kanssa sovitaan myös lähentämisestä eurooppalaisiin verkostoihin sekä Moldovan ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskusten välisen vuorovaikutuksen lisäämisestä.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus; nuoriso; monikielisyys. (UA V OSASTO 23 luku, GE VI OSASTO 16 luku, MD IV OSASTO 23 luku). Osapuolet sopivat yhteistyön toteuttamisesta koulutuksen ja nuorisopolitiikan kehittämiseksi. Ukrainan sopimuksen koulutusyhteistyön painopisteet ovat yleissivistävässä koulutuksessa, ammattikoulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa. Moldovan sopimuksessa painotetaan erityisesti korkeakoulutusta ja kielten oppimista. Georgian kanssa tehtävässä yhteistyössä painopiste on ammatillisessa ja yleissivistävässä koulutuksessa.

Ukrainan ja Georgian kanssa sovitaan sopimusten liitteiden (UA XLII, GE XXXII) mukaisesta lainsäädännön lähentämisestä.

Kulttuuri; Ukraina ja Georgia. (UA V OSASTO 24 luku, GE VI OSASTO 17 luku, MD IV OSASTO 25 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä kulttuurin alalla, erityisesti kulttuurivaihdon, vuoropuhelun, taiteen ja taiteilijoiden liikkuvuuden helpottamisen, sekä kansainvälisillä foorumeilla tehtävän yhteistyön muodoissa.

Urheilu ja liikunta. (UA V OSASTO 25 luku, GE VI OSASTO 19 luku, MD IV OSASTO 23 luku). Osapuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä urheilun ja liikunnan aloilla vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä.

Kansalaisyhteiskunta. (UA V OSASTO 26 luku, GE VI OSASTO 20 luku, MD IV OSASTO 26 luku). Osapuolet sopivat vuoropuhelusta ja yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan alalla tarkoituksenaan edistää kansalaisyhteiskunnan asemaa päätöksenteossa assosiaatiomaissa, lujittaa Euroopan unionin ja assosiaatiomaiden kansalaisyhteiskunnan välisiä keskinäisiä suhteita, sekä parantaa molemminpuolista tuntemusta toisen osapuolen kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö; aluekehitys. (UA V OSASTO 27 luku, GE VI OSASTO 21 luku, MD IV OSASTO 20 luku). Osapuolet sopivat yhteistyöstä aluepolitiikan kehittämisessä ja toimeenpanossa tarkoituksenaan parantaa monitasoista hallintoa ja eri tasojen yhteistyötä. Osapuolet myös sopivat paikallisten aluehallintojen osallistumisesta rajatylittävään ja alueelliseen yhteistyöhön sekä pyrkivät edistämään hallinnon eri sektorien rajatylittävän toiminnan kehittämistä.

Moldovan kanssa sovitaan lisäksi liikkumisen helpottamisesta niiden Euroopan unionin ja Moldovan kansalaisten osalta, joiden on ylitettävä raja säännöllisesti lyhyillä matkoilla.

Osallistuminen Euroopan unionin virastojen ja ohjelmien toimintaan. (UA V OSASTO 28 luku, GE VI OSASTO 23 luku, MD IV OSASTO 28 luku). Osapuolet sopivat, että assosiaatiomaat saavat osallistua niihin Euroopan unionin ohjelmiin ja niiden virastojen toimintaan, joiden perustamista koskevien sääntöjen mukaan assosiaatiomaiden osallistuminen on sallittua. Assosiaatiomaiden kanssa voidaan tehdä erillisiä sopimuksia osallistumisesta. Sopimusten liitteenä olevissa pöytäkirjoissa määritellään tarkemmin osallistumisen ehdot.

Julkishallinnon uudistus; Moldova. (MD IV OSASTO 1 luku). Moldovan sopimukseen sisältyy yleinen luku julkishallinnon uudistuksista, jossa osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä Moldovan julkishallinnon kehittämisessä muun muassa viranomaistoiminnan kehittämisessä, julkisten palvelujen nykyaikaistamisessa, ammattimaisen virkamieskunnan luomisessa, henkilöstöhallinnossa sekä eettisten arvojen edistämisessä.

Lasten oikeudet; Moldova. (MD IV OSASTO 27 luku). Moldovan kanssa sovitaan yhteistyöstä lasten oikeuksien parantamiseksi. Toimenpiteisiin sisältyy lasten riiston ehkäisy, lastensuojelun parantaminen, lasten oikeuksien kehittäminen sekä lasten köyhyyden ehkäisy. Moldova sitoutuu liittymään asiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan neuvoston ja kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin sopimukset.

Sopimusten rahoitusyhteistyötä koskevissa lyhyissä osastoissa sovitaan, että Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle voidaan myöntää rahoitustukea Euroopan unionin rahoitusmekanismeista ja -välineistä. Tuen tarkoituksena on assosiaatiosopimusten tavoitteiden toteuttaminen. Tuen periaatteet määritellään EU:n asetuksissa ja niiden maakohtaiset painopisteet vahvistetaan kunkin maan kanssa vuosittain tehtävässä toimintaohjelmassa. Tukea koordinoidaan muiden lahjoittajamaiden, -organisaatioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustukea koskevat periaatteelliset oikeudelliset, hallinnolliset ja tekniset määräykset vahvistetaan asiaa koskevien, osapuolten välillä tehtävien sopimusten puitteissa ja tuen käytöstä raportoidaan assosiaationeuvostolle.

Ukrainan kanssa tehdyssä sopimuksessa sovitaan petostentorjunnan menettelyistä sopimuksen liitteissä XLIII. Petostentorjunnan mahdollistamiseksi Ukraina sitoutuu lähentämään lainsäädäntöään sopimuksen liitteen XLIV mukaisesti. Moldovan ja Georgian kanssa tehdyissä sopimuksissa petostentorjuntaa koskevat määräykset sisältyvät osaston 2 lukuun ja lainsäädännön lähentämisestä sovitaan sopimusten liitteissä (Georgian kanssa liitteessä XXXIV ja Moldovan kanssa liitteessä XXXV). Petostentorjunnasta annetuilla määräyksillä ehkäistään petoksia, tehostetaan niiden tutkintaa ja mahdollistetaan aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintä.

Institutionaaliset puitteet. (UA 1 luku, MD/GE 1-2 luku). Osastoissa luodaan institutionaaliset puitteet osapuolten välistä poliittista vuoropuhelua ja sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta käytävää keskustelua varten. Sopimuksilla luodaan Euroopan unionin ja jokaisen kolmen maan välille assosiaationeuvosto ja assosiaatiokomitea, parlamentaarinen assosiaatiovaliokunta sekä kansalaisyhteiskunnan foorumi.

Sopimuksissa perustetaan jokaisen kolmen maan kanssa oma erillinen assosiaationeuvosto, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa ministeritasolla. Assosiaationeuvostojen tehtävä on seurata ja valvoa assosiaatiosopimusten toimeenpanoa. Assosiaationeuvosto muodostuu Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission jäsenistä sekä assosiaatiomaan hallituksen jäsenistä. Assosiaationeuvostolle annetaan valta muuttaa assosiaatiosopimuksen liitteitä.

Ukrainan kanssa sovitaan lisäksi myös kerran vuodessa järjestettävistä huippukokouksista.

Assosiaationeuvostojen tueksi perustetaan assosiaatiokomiteat, joiden tehtäväksi tulee avustaa assosiaationeuvostoa tehtävien toimeenpanossa. Assosiaatiokomiteat muodostetaan osapuolia edustavista korkeista virkamiehistä. Assosiaatiokomiteoiden tehtävät määritellään assosiaationeuvostossa, joka voi delegoida komiteoille toimivaltaansa myös sitovien päätöksien tekemistä varten. Assosiaatiokomiteat kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Assosiaationeuvosto voi myös perustaa assosiaatiokomitean alaisuuteen alakomiteoita tai -elimiä.

Lisäksi perustetaan parlamentaariset assosiaatiovaliokunnat, jotka koostuvat Euroopan parlamentin ja assosiaatiomaiden kansallisten parlamenttien jäsenistä. Valiokunnat kokoontuvat mielipiteiden vaihtoa varten ja ne voivat antaa assosiaatiokomiteoille suosituksia.

Lisäksi perustetaan kansasalaisyhteiskunnan foorumit Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja assosiaatiomaiden kansalaisyhteiskunnan välille. Foorumi voi antaa suosituksia assosiaationeuvostolle.

Kaikkien sopimuksessa perustettujen elinten puheenjohtajuus vuorottelee Euroopan unionin ja assosiaatiomaiden välillä.

Yleiset määräykset ja loppumääräykset (UA 2 luku, MD/GE 3 luku)

Mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi. (UA 471 artikla, MD 444 artikla, GE 414 artikla). Sopimuksissa kumpikin osapuoli sitoutuu varmistamaan toisen osapuolen luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mahdollisuudet saattaa asiansa sen toimivaltaisten tuomioistuinten ja hallintoelinten käsiteltäväksi sopimukseen kuuluvissa asioissa.

Keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvät toimenpiteet. (UA 472 artikla, MD 446 artikla, GE 415 artikla). Sopimusten osapuolet myöntävät toisilleen oikeuden poiketa sopimuksen määräyksistä keskeisiin turvallisuusetuihin liittyvissä toimenpiteissä.

Syrjimättömyys. (UA 473 artikla, MD 447 artikla, GE 416 artikla). Sopimuksissa määrätään, että kummankaan osapuolen soveltamat järjestelyt eivät saa johtaa toisen osapuolen kansalaisten, yhtiöiden tai yritysten syrjintään. Assosiaatiomaan järjestelyt eivät saa syrjiä unionin eri jäsenvaltioiden välillä. Syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 §, ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004).

Asteittainen lähentäminen. (UA 474 artikla, MD 448 artikla, GE 417 artikla). Sopimuksissa sovitaan assosiaatiomaan lainsäädännön asteittaisesta lähentämisestä unionin lainsäädäntöön liitteissä määritettyjen sitoumusten pohjalta ja mainittujen liitteiden määräysten mukaisesti. Assosiaationeuvosto voi yhteisellä päätöksellään muokata sopimuksen liitteitä tarpeiden vaatimalla tavalla.

Joustava/dynaaminen lähentäminen; Moldova ja Georgia. (MD 449. artikla, GE 418 artikla). Moldovan ja Georgian sopimuksissa määrätään, että osapuolten on säännöllisesti tarkistettava ja päivitettävä sopimuksen liitteitä ottaen huomioon Euroopan unionin lainsäädännön ja kansainvälisten normien kehitys.

Seuranta. (UA 475 artikla, MD 450 artikla, GE 419 artikla). Sopimuksissa sovitaan niiden seurannasta. Assosiaatiomaat sitoutuvat raportoimaan unionille lainsäädännön lähentämisestä. Seurantaan voi kuulua paikalla tehtäviä tarkastuksia. Seurannan tuloksista keskustellaan aiemmin mainituissa sopimuksilla perustetuissa elimissä. Kun osapuolet yhdessä toteavat, että kaupan osastossa määrätyt toimenpiteet on pantu täytäntöön, voivat osapuolet yhdessä päättää markkinoiden avaamiseen liittyvien lisätoimenpiteiden käyttöönotosta.

Velvoitteiden täyttäminen. (UA 476 artikla, MD 453 artikla, GE 420 artikla). Osapuolet sopivat täyttävänsä kaikki tarvittavat yleiset tai erityiset toimenpiteet varmistaakseen sopimuksista johtuvien velvoitteidensa täyttämisen. Velvoitteiden täyttämisestä voidaan neuvotella sopivia kanavia käyttäen ja asioita viedä assosiaationeuvostojen käsiteltäväksi.

Riitojen ratkaiseminen. (UA 477 artikla, MD 454 artikla, GE 421 artikla). Sopimusten tulkintaan, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä riidat ratkaistaan neuvotteluissa assosiaationeuvoston ja muiden sopimuksessa luotujen järjestelyjen kautta. Riitojen ratkaisemista varten jätetään virallinen pyyntö. Poikkeuksena on kauppaa koskeva osastot, joihin liittyvien riitojen ratkaisuun sovelletaan osastojen 14 lukua.

Toimenpiteet siinä tapauksessa, että velvollisuuksia ei täytetä. (UA 478 artikla, MD 455 artikla, GE 422 artikla). Jos asiaa ei ole ratkaistu kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona virallinen pyyntö riitojen ratkaisemiseksi on annettu tiedoksi, ja jos osapuoli edelleen katsoo, että toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä tämän sopimuksen mukaisen velvoitteensa, osapuoli voi tietyin poikkeuksin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet. Poikkeukset koskevat tilanteita, joissa sopimus on sanottu irti tavalla, joka ei ole kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen sallima, taikka jos toinen osapuoli on rikkonut demokratian arvojen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen velvoittavien sopimusten olennaisia osia.

Suhde muihin sopimuksiin. (UA 479 artikla, MD 456-458 artikla, GE 423-425 artikla). Assosiaatiosopimuksilla kumotaan osapuolten välillä aiemmin tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset.

Liitteet ja pöytäkirjat. (UA 480 artikla, MD 459 artikla, GE 426 artikla). Osapuolet sopivat, että sopimusten liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa sopimuksia.

Voimassaoloaika. (UA 481 artikla, MD 460 artikla, GE 427 artikla) Sopimukset ovat voimassa rajoittamattoman ajan. Sopimusten tavoitteiden toteutumisesta laaditaan katsaukset viiden vuoden jälkeen. Kumpikin osapuoli voi sanoa sopimukset irti ilmoittamalla asiasta toiselle osapuolelle, jolloin voimassaolo päättyy kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

Osapuolten määritelmä ja alueellinen soveltaminen. (UA 482-483 artikla, MD 461-462 artikla, GE 428-429 artikla). Määräyksissä määritellään sopimusten osapuolet ja niiden alueet. Georgian ja Moldovan sopimuksiin on kirjattu, että sopimuksen kaupallisen osaston soveltaminen niillä alueilla, jotka eivät ole valtion tosiasiallisessa hallinnassa, aloitetaan erikseen assosiaationeuvoston päätöksellä.

Ukrainan sopimukseen vastaavaa lauseketta ei ole kirjattu, vaan sopimusta sovelletaan mahdollisuuksien mukaan koko Ukrainan kansainvälisesti tunnustettuun alueeseen mukaan lukien alueet, jotka eivät ole sen tosiasiallisessa hallinnassa.

Ukrainan sopimuksesta erillisessä 27 päivänä kesäkuuta 2014 allekirjoitetussa päätösasiakirjassa todetaan kahdessa vaiheessa allekirjoitettujen sopimusten muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden. Päätösasiakirjassa todetaan sopimuksen koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti tunnustettua Ukrainan aluetta. Osapuolet sopivat käynnistävänsä keskustelut sopimuksen vaikutuksista alueilla, jotka eivät tosiasiallisesti ole Ukrainan hallinnassa.

Sopimuksen tallettaja. (UA 484 artikla, MD 463 artikla, GE 430 artikla) Euroopan neuvoston pääsihteeristö määritellään sopimusten tallettajaksi.

Todistusvoimaiset tekstit. (UA 485 artikla, MD 465 artikla, GE 423 artikla). Kaikkien Euroopan unionin 22 virallisella kielillä sekä assosiaatiomaiden kielillä laaditut versiot määritellään yhtäläisesti todistusvoimaisiksi.

Voimaantulo ja väliaikainen soveltaminen. (UA 486 artikla, MD 464 artikla, GE 431 artikla). Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät sopimukset omien menettelyjensä mukaisesti. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristöön. Sopimusten määritellään tulevan voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Sopimusten väliaikainen soveltaminen mahdollistetaan Euroopan unionin määrittelemältä osalta siten kuin kussakin sopimuksessa erikseen määrätään sekä tapauksen mukaan osapuolten omien sisäisten menettelyjen ja lainsäädäntöjensä mukaisesti. Jos sopimusten asiaankuuluvia määräyksiä, mukaan lukien vastaavat liitteet ja pöytäkirjat, sovelletaan väliaikaisesti, ilmauksella 'sopimuksen voimaantulo' tarkoitetaan väliaikaisen soveltamisen alkamispäivää. Väliaikaisen soveltamisen voi lopettaa kirjallisella ilmoituksella ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona ilmoitus vastaanotettiin.

Ukraina

IV OSASTO

Liite I-A ja sen lisäykset sisältävät määräykset tullien poistamisesta ja asetettavat tariffikiintiöt.

Liite I-B sisältää käytettyjen vaatteiden kauppaa koskevat lisäehdot.

Liite I-C vientitullien poistoluettelot.

Liite I-D sisältää vientitulleja koskevat suojatoimenpiteet.

Liite II määrittelee henkilöautoja koskevat suojatoimenpiteet.

Liite III sisältää luettelon yhdenmukaistettavasta lainsäädännöstä sekä sen toimeenpanoaikataulu.

Liite IV käsittelee kattavuutta.

Liite IV-A määrittelee terveys- ja kasvinsuojelutoimet.

Liite IV-B sisältää eläinten hyvinvointia koskevat normit.

Liite IV-C sisältää 4. luvun soveltamisalaan kuuluvat muut toimenpiteet.

Liite IV-D sisältää lainsäädännön lähentämisen jälkeen sisällytettävät kohdat.

Liite V sisältää kattavan strategian 4. luvun toimeenpanemiseksi.

Liite VI sisältää luettelon ilmoitettavista eläinten ja vesieläinten taudeista ja säännellyistä kasvintuhoojista, joiden osalta voidaan määrittää alueellinen tautivapaus.

Liite VI-A sisältää luettelon ilmoitettavista eläin- ja kalataudit, joiden aseman osapuolet ovat tunnustaneet ja joiden osalta voidaan tehdä alueellistamispäätöksiä.

Liite VI-B määrittelee kasvintuhoojatilanteen, kasvintuhoojista vapaiden alueiden tai suojeltujen alueiden tunnustamisen.

Liite VII koskee alueellistamista/aluejakoa, ja määrittelee kasvintuhoojista vapaat alueet ja suojellut alueet.

Liite VIII määrittelee laitosten alustavan hyväksymisen.

Liite IX määrittelee vastaavuuden määrittämismenettelyn.

Liite X sisältää ohjeet vaatimusmukaisuuden tarkastusten toteuttamiseksi.

Liite XI käsittelee tuontitarkastuksia ja tarkastusmaksuja.

Liite XII koskee todistusten antamista.

Liite XIII määrittelee avoimet kysymykset.

Liite XIV koskee osastotoimia.

Liite XV koskee tullilainsäädännön lähentämistä.

Liite XVI sisältää luettelon sijoittautumista koskevista varauksista; luettelon rajatylittävää palvelujen tarjontaa koskevista sitoumuksista; luettelon sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista varauksista.

Liite XVI-A sisältää sijoittautumista koskevat EU-osapuolen varaukset.

Liite XVI-B sisältää luettelon rajatylittäviä palveluja koskevista sitoumuksista.

Liite XVI-C sisältää sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevat varaukset (EU- osapuoli).

Liite XVI-D sisältää sijoittautumista koskevat Ukrainan varaukset.

Liite XVI-E sisältää Ukrainan luettelon rajatylittäviä palveluja koskevista sitoumuksista.

Liite XVI-F sisältää sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevat varaukset (Ukraina).

Liite XVII käsittelee sääntelyn lähentämistä.

Lisäys XVII-1 määrittelee horisontaaliset mukautukset ja menettelysäännöt.

Lisäys XVII-2 määrittelee rahoituspalveluihin sovellettavat säännöt.

Lisäys XVII-3 määrittelee televiestintäpalveluihin sovellettavat säännöt.

Lisäys XVII-4 määrittelee posti- ja kuriiripalveluihin sovellettavat säännöt.

Lisäys XVII-5 määrittelee kansainväliseen meriliikenteeseen sovellettavat säännöt.

Lisäys XVII-6 määrittelee seurantaa koskevat määräykset.

Liite XVIII määrittelee tiedotuspisteet.

Liite XIX on EU:n viitteellinen luettelo merkityksellisistä tuote- ja palvelumarkkinoista, jotka on analysoitava sopimuksen 116 artiklan mukaisesti.

Liite XX on Ukrainan viitteellinen luettelo merkityksellisistä markkinoista, jotka on analysoitava tämän sopimuksen 116 artiklan mukaisesti.

Liite XXI koskee julkisia hankintoja.

Liite XXI-A sisältää institutionaalisia uudistuksia, sääntelyn lähentämistä ja markkinoillepääsyä koskeva alustava aikataulun.

Liite XXI-B määrittelee direktiivin 2004/18/EY keskeiset osat (vaihe 2).

Liite XXI-C määrittelee direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, keskeiset osat (vaihe 2).

Liite XXI-D määrittelee direktiivin 2004/17/EY keskeiset osat (vaihe 3).

Liite XXI-E määrittelee direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, keskeiset osat (vaihe 3).

Liite XXI-F määrittelee direktiivin 2004/18/EY muut ei-pakolliset osat (vaihe 4).

Liite XXI-G määrittelee Direktiivin 2004/18/EY muut pakolliset osat (vaihe 4).

Liite XXI-H määrittelee direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, muut osat (vaihe 4).

Liite XXI-I määrittelee direktiivin 2004/17/EY muut ei-pakolliset osat (vaihe 5).

Liite XXI-J määrittelee direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, muut osat (vaihe 5).

Liite XXI-K määrittelee direktiivin 2004/18/EY säännökset, jotka eivät kuulu lainsäädännön lähentämisprosessin soveltamisalaan.

Liite XXI-L määrittelee direktiivin 2004/17/EY säännökset, jotka eivät kuulu lainsäädännön lähentämisprosessin soveltamisalaan.

Liite XXI-M määrittelee direktiivin 89/665/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, säännökset, jotka eivät kuulu lainsäädännön lähentämisprosessin soveltamisalaan.

Liite XXI-N määrittelee direktiivin 92/13/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66/EY, säännökset, jotka eivät kuulu lainsäädännön lähentämisprosessin soveltamisalaan.

Liite XXI-O sisältää alustavan luettelon yhteistyöaiheista luvussa 8.

Liite XXI-P sisältää kynnysarvot.

Liite XXII-A sisältää maantieteelliset merkinnät – osapuolten lainsäädäntö ja maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiin ja valvontaan liittyvät tekijät.

Liite XXII-B sisältää maantieteelliset merkinnät – sisällytettävät vastaväitemenettelyä koskevat perusteet.

Liite XXII-C sisältää sopimuksen 202 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteelliset merkinnät.

Liite XXII-D sisältää sopimuksen 202 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen viinien, maustettujen viinien ja väkevien alkoholijuomien maantieteelliset merkinnät.

Liite XXIII sisältää termit.

Liite XXIV on riitojenratkaisun työjärjestys.

Liite XXV sisältää välimiespaneelien jäsenten ja sovittelijoiden käytännesäännöt.

V OSASTO

Liitteet XXVI-XXVII sisältävät toimenpiteet liittyen energia-alan yhteistyöhön, ydinenergiaan liittyvät kysymykset mukaan lukien

Liite XXVIII sisältää verotukseen liittyvät toimenpiteet.

Liite XXIX sisältää tilastoihin liittyvät toimenpiteet.

Liite XXX-XXXI sisältävät ympäristöön liittyvät toimenpiteet.

Liitteet XXXII-XXXIII sisältävät liikenteeseen liittyvät toimenpiteet.

Liitteet XXXIV, XXXV, XXXVI sisältävät yhtiöoikeuteen, yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmiin, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyvät toimenpiteet.

Liite XXXVII sisältää audiovisuaalipolitiikkaan liittyvät toimenpiteet.

Liite XXXIC sisältää maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät toimenpiteet.

Liite XXXIX sisältää kuluttajansuojaan liittyvät toimenpiteet.

Liite XL koskee työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevaa yhteistyötä.

Liite XLI sisältää kansanterveyteen liittyvät toimenpiteet.

Liite XLII sisältää yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä nuorisoon liittyvät toimenpiteet.

VI OSASTO

Liitteet XLII ja XLIV sisältävät rahoitusyhteistyötä ja petostentorjuntaa koskevat määräykset.

PÖYTÄKIRJAT

Pöytäkirja I koskee käsitteen 'alkuperätuotteet' määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä.

Pöytäkirja II koskee keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa.

Pöytäkirja III koskee Euroopan unionin ja Ukrainan välistä puitesopimusta ja Ukrainan osallistumista unionin ohjelmiin koskevia yleisiä periaatteita.

Moldova

Liite I koskee henkilötietojen suojaa.

Liite II sisältää määräykset liittyen yhtiöoikeuteen, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen sekä yritysten hallinto-ohjausjärjestelmään.

Liite III sisältää määräykset liittyen työllisyyteen, sosiaalipolitiikkaan ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin

Liite IV sisältää kuluttajasuojaa koskevat määräykset.

Liite V sisältää tilastotietoja koskevat määräykset.

Liite VI sisältää verotusta koskevat määräykset.

Liite VII sisältää määräykset liittyen maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen.

Liite VIII sisältää energia-alan yhteistyöhön liittyvät määräykset.

Liitteet IX ja X sisältävät liikennettä koskevat määräykset.

Liite XI sisältää ympäristöä koskevat määräykset.

Liite XII sisältää ilmastotoimia koskevat määräykset.

Liite XIII sisältää kansanterveyttä koskevat määräykset.

Liite XIV sisältää määräykset liittyen kulttuuriin, audiovisuaalipolitiikkaan ja viestimiin.

Liite XV koskee tullien poistamista.

Liite XV-A sisältää listan tuotteista, joihin sovelletaan vuotuista tullitonta tariffikiintiötä unionin puolelta.

Liite XV-B sisältää listan tuotteista, joihin sovelletaan tulohintaa ja jotka vapautetaan tuontitullin arvotulliosuudesta unionin puolelta.

Liite XV-C sisältää listan tuotteista, joihin sovelletaan toimenpiteiden kiertämisen estävää mekanismia unionin puolelta.

Liite XV-D sisältää myönnytysluettelon Moldovan puolelta.

Liite XVI sisältää luettelon lainsäädännöstä sekä lainsäädännön lähentämistä koskevan aikataulun.

Liite XVII-A määrittelee terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltamisen.

Liite XVII-B määrittelee eläinten hyvinvointinormien soveltamisen.

Liite XVII-C määrittelee muut kauppaa koskevan V osaston 4. luvun soveltamisalaan kuuluvat toimenpiteet.

Liite XVII-D määrittelee lainsäädännön lähentämisen jälkeen toteutettavat toimenpiteet.

Liite XVIII-A määrittelee ilmoitettavat eläin- ja kalataudit, joiden osalta osapuolten asema on tunnustettu ja voidaan tehdä alueellistamispäätöksiä.

Liite XVIII-B määrittelee tuhoojien tilanteen, tuhoojista vapaiden alueiden ja suojeltujen alueiden tunnustamisen.

Liite XIX koskee alueellistamista/aluejakoa, tuhoojista vapaita alueita ja suojeltuja alueita.

Liite XX koskee laitosten alustavaa hyväksymistä.

Liite XXI koskee vastaavuuden tunnustamismenettelyä.

Liite XXII koskee tuontitarkastuksia ja tarkastusmaksuja.

Liite XXIII koskee todistuksia.

Liite XXIV-A koskee lainsäädännön lähentämisprosessin edistymisen arvioinnin periaatteita.

Liite XXIV-B koskee luetteloa EU:n lainsäädännöstä, johon Moldova lähentää omaa lainsäädäntöään.

Liite XXV on määritelty sisältämään vastaavuustilanteen, mutta jätetty toistaiseksi tyhjäksi.

Liite XXVI koskee tullilainsäädännön lähentämistä.

Liite XXVII sisältää luettelot sijoittautumista koskevista varauksista; rajatylittävää palvelujen tarjontaa koskevista sitoumuksista; avainhenkilöstöä, korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita ja yritysmyyjiä koskevista varauksista; sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista varauksista.

Liite XXVIII koskee lainsäädännön lähentämistä rahoituspalveluihin, televiestintäpalveluihin, posti- ja kuriiripalveluihin, ja kansainväliseen meriliikenteeseen liittyen.

Liite XXIX (A-P) käsittelee julkisia hankintoja.

Liite XXX koskee maantieteellisiä merkintöjä.

Liite XXXI koskee varhaisvaroitusjärjestelmää hätätilanteita varten.

Liite XXXII koskee sovittelujärjestelmää.

Liite XXXIII sisältää riitojenratkaisumenettelyn työnjärjestyksen.

Liite XXXIV sisältää välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt.

Liite XXXV sisältää petosten vastaiset ja valvontaa koskevat määräykset.

Pöytäkirjat

Pöytäkirja I koskee Moldovan osallistumista Euroopan unionin ohjelmiin.

Pöytäkirja II koskee alkuperätuotteiden käsitteen määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä.

Pöytäkirja III käsittelee keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa.

Pöytäkirja IV sisältää määritelmiä.

Georgia

Liite I koskee henkilötietojen suojaa.

Liite II-A sisältää tuotteet, joihin sovelletaan vuotuisia tullittomia tariffikiintiötä unionin puolelta.

Liite II-B sisältää tuotteet, joihin sovelletaan tulohintaa ja jotka vapautetaan tuontitullin arvotulliosuudesta unionin puolelta.

Liite II-C sisältää tuotteet, joihin sovelletaan toimenpiteiden kiertämisen estävää mekanismia unionin puolelta.

Liite III-A sisältää alakohtaisen lainsäädännön lähentämistä koskevan luettelon.

Liite III-B sisältää alustavan luettelon horisontaalisesta lainsäädännöstä.

Liite IV-A määrittelee terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteiden soveltamisen.

Liite IV-B määrittelee eläinten hyvinvointinormien soveltamisen.

Liite IV-C määrittelee muiden kauppaa koskeva IV osaston 4. luvun soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden soveltamisen.

Liite IV-D määrittelee lainsäädännön lähentämisen jälkeen toteutettavat toimenpiteet.

Liite V sisältää luettelon ilmoitettavista eläinten ja vesieläinten taudeista ja säännellyistä tuhoojista, joiden osalta voidaan tunnustaa alueellinen tautivapaus.

Liite VI koskee alueellistamista/aluejakoa, tuhoojista vapaita alueita ja suojeltuja alueita.

Liite VII koskee laitosten alustavaa hyväksymistä.

Liite VIII koskee vastaavuuden tunnustamismenettelyä.

Liite IX koskee tuontitarkastuksia ja tarkastusmaksuja.

Liite X koskee todistuksia.

Liite XI-A käsittelee vastaavuuden tunnustamisessa käytettäviä lainsäädännön lähentämisprosessin edistymistä koskevia periaatteita.

Liite XI-B määrittelee luettelon lainsäädännöstä, johon Georgian on lähennettävä omaa lainsäädäntöään.

Liite XII koskee vastaavuustilannetta, mutta on jätetty toistaiseksi tyhjäksi.

Liite XIII koskee tullilainsäädännön lähentämistä.

Liite XIV sisältää luettelot sijoittautumista koskevista varauksista; rajatylittävää palvelujen tarjontaa koskevista sitoumuksista; avainhenkilöstöä, korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita ja yritysmyyjiä koskevista varauksista; sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista varauksista.

Liite XV koskee lainsäädännön lähentämistä rahoituspalveluihin, televiestintäpalveluihin, posti- ja kuriiripalveluihin, ja kansainväliseen meriliikenteeseen liittyen.

Liite XVI koskee julkisia hankintoja.

Liite XVII koskee maantieteellisiä merkintöjä.

Liite XVIII koskee varhaisvaroitusjärjestelmää hätätilanteita varten.

Liite XIX koskee sovittelujärjestelmää.

Liite XX sisältää riitojenratkaisun työnjärjestyksen.

Liite XXI sisältää välimiesten ja sovittelijoiden käytännesäännöt.

Liite XXII sisältää verotusta koskevat määräykset.

Liite XXIII sisältää tilastotietoja koskevat määräykset.

Liite XXIV sisältää liikennettä koskevat määräykset.

Liite XXV sisältää energiaa koskevat määräykset.

Liite XXVI sisältää ympäristöä koskevat määräykset.

Liite XXVII sisältää ilmastotoimia koskevat määräykset.

Liite XXVIII sisältää määräykset liittyen yhtiöoikeuteen, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen sekä yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmään.

Liite XXIX sisältää kuluttajapolitiikkaa koskevat määräykset.

Liite XXX sisältää määräykset liittyen työllisyyteen, sosiaalipolitiikkaan ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin.

Liite XXXI sisältää kansanterveyttä koskevat määräykset.

Liite XXXII sisältää yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä nuorisoa koskevat määräykset.

Liite XXXIII sisältää audiovisuaalialaan ja tiedotusvälineisiin liittyvät määräykset.

Liite XXXIV sisältää petostentorjuntaa ja –valvontaa koskevat määräykset.

Pöytäkirjat

Pöytäkirja I koskee alkuperäistuotteiden käsitteen määritelmää ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä.

Pöytäkirja II koskee keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa.

Pöytäkirja III koskee Georgian osallistumista Euroopan unionin ohjelmiin.

Pöytäkirja IV sisältää määritelmät.

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välinen assosiaatiosopimukseen liittyvä päätösasiakirja

Ukrainan sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä 27 päivänä kesäkuuta 2014 osapuolet laativat päätösasiakirjan, jossa todetaan kyseisenä päivänä allekirjoitettujen osien muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden aiempien 23 päivänä maaliskuuta 2014 allekirjoitettujen osien kanssa. Lisäksi päätösasiakirjassa todetaan että sopimusta sovelletaan Ukrainan koko alueeseen, sellaisena kuin se on tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa ja että osapuolet aloittavat neuvottelut miten sopimusta sovelletaan niihin alueisiin Krimillä ja Sevastopolissa, jotka eivät ole Ukrainan tosiasiallisessa hallinnassa.

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. Suomessa sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten saattamisesta voimaan säädetään perustuslain 95 §:n 1 momentissa. Kyseisen perustuslain säännöksen mukaan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan asetuksella. Asetuksen antaja määräytyy tällöin perustuslain 80 §:n mukaan siten, että jos asiasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Edellä olevan mukaisesti asetuksenantovaltuus on osoitettu valtioneuvostolle.

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. Suomessa sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten saattamisesta voimaan säädetään perustuslain 95 §:n 1 momentissa. Kyseisen perustuslain säännöksen mukaan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan asetuksella. Asetuksen antaja määräytyy tällöin perustuslain 80 §:n mukaan siten, että jos asiasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Edellä olevan mukaisesti asetuksenantovaltuus on osoitettu valtioneuvostolle.

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan. Suomessa sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten saattamisesta voimaan säädetään perustuslain 95 §:n 1 momentissa. Kyseisen perustuslain säännöksen mukaan muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan asetuksella. Asetuksen antaja määräytyy tällöin perustuslain 80 §:n mukaan siten, että jos asiasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto. Edellä olevan mukaisesti asetuksenantovaltuus on osoitettu valtioneuvostolle.

Osapuolet ratifioivat tai hyväksyvät sopimukset omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimukset tulevat kukin voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Hallituksen esitykseen sisältyy luonnokset blankettilaeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esitykseen sisältyvät lakiehdotukset on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksilla säädettävinä ajankohtina samanaikaisesti kuin sopimukset tulevat voimaan. Sopimukset korvaavat aiemmat Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset.

Euroopan unionin neuvoston sihteeristö on sopimusten tallettaja. Hyväksymisestään tai ratifioimisestaan ovat 12 päivään tammikuuta 2015 mennessä ilmoittaneet Bulgaria, Viro, Liettua, Latvia, Malta, Romania, Ruotsi, Slovakia. Ukraina, Moldova ja Georgia ovat ratifioineet kukin sopimuksensa.

Euroopan unioni ja assosiaatiomaat voivat soveltaa sopimuksia väliaikaisesti sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lähtien kun assosiaatiomaat ovat omien menettelyjensä mukaan ratifioineet sopimuksen sekä tallettaneet ratifiointiasiakirjan ja Euroopan unioni on saattanut omat tarvittavat menettelynsä päätökseen ja määritellyt ne sopimuksen osat, joita tullaan soveltamaan väliaikaisesti. Sopimusten osalta Euroopan unioni on ilmoittanut, että se soveltaa niitä väliaikaisesti vain siltä osin kuin ne kattavat unionin toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, mukaan lukien ne kysymykset, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan määritellä ja toteuttaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Moldovan ja Georgian sopimuksia on sovellettu väliaikaisesti 1 päivästä syyskuuta 2014 lähtien. Tarkemmin väliaikaisen soveltamisen osat määritellään neuvoston 16 päivänä kesäkuuta 2014 antamissa päätöksissä 2014/492/EU (Moldova) ja 2014/494/EU (Georgia) sekä Ukrainan sopimuksen osalta 29 päivänä syyskuuta 2014 antamassa päätöksessä 2014/691/EU.

Ukrainan sopimuksen väliaikainen soveltaminen, pois lukien vapaakauppaa koskevat määräykset, käynnistyi 1 päivänä marraskuuta 2014. Osana Ukrainan konfliktin rauhanprosessia neuvotteluissa Ukrainan, Euroopan unionin ja Venäjän välillä päätettiin Ukrainan sopimuksen vapaakauppaa koskevien osien väliaikaisen soveltamisen lykkäämisestä vuoden 2016 alkuun. Samalla komissio ilmoitti valmiudestaan jatkaa Ukrainalle myönnettyjä yksipuolisia tullietuuksia vuoden 2015 loppuun asti.

Sopimusten mukaan kumpi tahansa osapuoli voi ilmoittaa sopimuksen väliaikaisen soveltamisen päättymisestä sopimuksen tallettajalle. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

Sopimusten kauppapolitiikan alaa käsitteleviin osuuksiin sisältyy määräyksiä, joilla on yhtymäkohtia Suomen liittymistä Euroopan unioniin koskevan sopimuksen liitteenä olevaan pöytäkirjaan nro 2 (SopS 103/1994), joka käsittelee Ahvenanmaan asemaa. Osa kyseisistä määräyksistä kuuluu Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, mikä merkitsee, että Ahvenanmaan erityisasema on otettu huomioon jo kyseisiä sopimusmääräyksiä neuvoteltaessa. Suomi on tehnyt sopimuksiin varauman Ahvenanmaan asemaan liittyen markkinoillepääsyä koskevassa artiklassa (UA 154 artikla, MD 274 artikla, GE 147 artikla). Kuljetuspalveluiden katsotaan edelleen kuuluvan ainakin osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan ja kuljetuspalveluilla elinkeinotoiminaan liittyvänä asiana on vaikutusta Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:n mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluviin asioihin. Ainakin verotusta, ympäristöä ja ilmastonmuutosta, pelastuspalvelua, liikennettä, meripolitiikkaa, kansanterveyttä, koulutusta, kulttuuria, sekä urheilua ja liikuntaa koskeviin artikloihin sisältyy kansalliseen toimivalaan kuuluvia määräyksiä, jotka kuuluvat itsehallintolain 18 §:n mukaan myös Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. Sen vuoksi sopimusten voimaansaattamissäännöksille tulee hankkia Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä. Sopimuksiin sisältyy myös muita aloja, jotka kuuluisivat Ahvenanmaan itsehallintolain 18 §:n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan, mutta jotka eivät kuitenkaan enää kuulu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Suomessa on lähtökohtana, että Suomea valtiona sitovat valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet julkaistaan Suomen säädöskokoelman Sopimussarjassa. Poikkeuksen tähän muodostavat ainoastaan säädöskokoelmalain (188/2000) 9 §:n 1 momentissa luetellut tilanteet. Tämän säännöksen nojalla valtiosopimus, joka ei vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta säädöskokoelman Sopimussarjassa, kun tähän on erityisiä syitä. Sopimus, jota ei ole julkaistu sopimussarjassa, on kuitenkin säädöskokoelmalain 9 §:n 2 momentin nojalla pidettävä yleisessä tietoverkossa yleisön saatavilla. Vaikka pykälässä puhutaan sopimuksesta, voi sen ajatella soveltuvan myös sopimuskokonaisuudesta erilliseen pöytäkirjaan tai liitteeseen. Näin ollen sekasopimuksen pöytäkirja tai liite, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan eikä siksi vaadi eduskunnan hyväksymistä, voidaan jättää julkaisematta sopimussarjassa, kunhan muut julkaisematta jättämisen edellytykset täyttyvät. Edellä olevan perusteella ja ottaen lisäksi huomioon se, että sopimusteksti on julkaistu kokonaisuudessaan EU:n virallisessa lehdessä, ei sopimusten voimaansaattamisen yhteydessä tulla julkaisemaan muita liitteitä kuin ne joiden katsotaan olevan suoraan Suomen toimivallan piirissä. Muut pöytäkirjat ja liitteet ovat nähtävissä Euroopan unionin Eur-Lex -verkkosivuilla sekä samalla verkkosivustolla saatavilla olevassa EU:n virallisessa lehdessä. Tämän johdosta säädöskokoelmalain 9 §:n 2 momentin edellytyksen on katsottu täyttyvän. Ilmoitus yleisestä verkkosivustosta, jossa sopimus on saatavilla, on tarkoitus antaa sopimuksen voimaansaattamista koskevan asetuksen yhteydessä.

4.1.1 Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako

Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa tehdyt assosiaatiosopimukset ovat luonteeltaan niin sanottuja sekasopimuksia, jotka sisältävät sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Jotkut näistä määräyksistä kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan, toiset taas unionin ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Osassa nyt esillä olevien sopimusten kattamista kysymyksistä toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille. Eduskunta hyväksyy tällaiset sopimukset vakiintuneen käytännön mukaisesti vain niiltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001 vp, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).

Toimivallan jako ei ole yksiselitteinen ja kysymys siitä, miltä osin kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset kuuluvat jäsenvaltion ja miltä osin unionin toimivaltaan, on Lissabonin sopimuksen voimaantultua 1 päivänä joulukuuta 2009 unionin oikeuden uudessa kehitysvaiheessa.

Sopimusten I ja II osastojen esimerkiksi ihmisoikeuksia, demokratiaa ja turvallisuutta koskeviin osiin sisältyy jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä samoin kuin sopimusten oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskeviin osastoihin. Myös sopimusten alakohtaista yhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä käsittelevät osastot kuuluvat osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Kansallista toimivaltaa on seuraavilla sektoreilla: taloutta koskeva vuoropuhelu, julkinen talous, verotus, tilastot, energia, ympäristö ja ilmastonmuutos, pelastuspalvelu, liikenne, avaruus (vain Ukraina), tieteellinen ja teknologinen yhteistyö, tutkimus, teollisuus- ja yrityspolitiikka, kaivosteollisuus; metalliteollisuus, raaka-aineet, , yhtiöoikeus, yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmä, tilintarkastus, tietoyhteiskunta, audiovisuaalipolitiikka, tiedotusvälineet, matkailu, maatalous ja maaseudun kehittäminen, kalastus- ja meripolitiikka, Tonava (vain Ukraina ja Moldova), työllisyys, sosiaalipolitiikka ja yhtäläiset mahdollisuudet, kansanterveys, koulutus, nuoriso, monikielisyys (vain Moldova), kulttuuri, urheilu ja liikunta, rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö, aluekehitys, julkishallinnon uudistus (vain Moldova) ja lasten oikeudet (vain Moldova). Suurin osa sopimuksen alakohtaisen yhteistyön määräyksistä on yleisluontoisia tulevaa yhteistyötä mahdollistavia ja tukevia, eivätkä ne sisällä suoranaisia toimintavelvoitteita ja eivät näin ollen myöskään kuulu lainsäädännön alaan. Alakohtaisen yhteistyön sopimusosaston tarkoitus on helpottaa viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa maiden välillä.

Unionilla on sopimuksen kauppaa koskevien määräysten osalta toimivaltaa muun muassa SEUT 207 artiklan sekä SEUT 63-66 artiklojen perusteella. Lissabonin sopimuksella unionin yksinomaisen toimivallan ala laajeni ja kattaa tällä hetkellä tavarakaupan ohella palveluiden kauppaa, ulkomaisia suoria investointeja sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisia näkökohtia koskevia kysymyksiä (SEUT 207 artikla). Toimivallan jakautuminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Sopimuksissa ei ole määräyksiä, jotka osoittaisivat miten toimivalta tarkkaan ottaen jakautuu. Suomessa voi myös edelleen olla ja onkin voimassa lain säännöksiä myös unionin toimivaltaan kaupan osalta yleisesti kuuluvilla aloilla.

Vaikka kauppapolitiikka laaja-alaisesti kuuluu unionin toimivaltaan, sopimus sisältää myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä voidaan katsoa sisältyvän, sijoittautumista, palvelukauppaa ja sähköistä kauppaa käsittelevien lukujen määräyksiin (kauppaa koskevien osastojen 6. luvut) siltä osin, kun nämä koskevat kuljetuspalveluja, sekä teollis- ja tekijäoikeuksiin liittyvien lukujen määräyksiä (kauppaa koskevien osastojen 9. luvut), erityisesti silloin kun nämä koskevat rikosoikeudellista täytäntöönpanoa. Teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin lukuihin sisältyvä kohta ´'velvoitteiden luonne ja soveltamisala' (UA 158 artiklan 1 kohta, MD 278 artiklan 1 kohta, GE 151 artiklan 1 kohta) sisältää viittauksen TRIPS-sopimukseen, joka on tehty sekasopimuksena ja joka sisältää muun muassa rikosoikeudellista sääntelyä. Tällainen rikosoikeudellinen sääntely kuuluu lähtökohtaisesti unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole halunneet unionin käyttävän rikosoikeudellista toimivaltaansa. Sopimusten em. määräykset kuuluvat näin ollen jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Lisäksi sopimusten hallinnollisia menettelyitä ja muutoksenhakua koskevat artiklat (UA 285-286 artiklat, MD 259-260 artiklat, GE 223-224 artiklat) kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Sopimuksiin sisältyy määräyksiä sitovasta riitojenratkaisusta. Siltä osin kuin riitojenratkaisumenettelyssä käsiteltäisiin sellaisen määräyksen tulkintaa tai soveltamista, joka edellä esitetyn mukaisesti kuuluu Suomen toimivaltaan, on riitojenratkaisumääräyksillä merkitystä myös Suomen toimivallan kannalta (UA IV osasto: 14 luku ja 461-466 artikla, MD V osasto 14 luku ja 434-439 artikla, GE IV osasto 14 luku ja 404-408 artikla).

Kussakin sopimuksissa määrätään myös assosiaationeuvoston perustamisesta. Assosiaationeuvoston tehtävänä on seurata ja valvoa sopimuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa. Assosiaationeuvosto voi antaa osapuolia sitovia päätöksiä ja se voi muuttaa ja päivittää sopimuksen liitteitä. Assosiaationeuvosto voi myös siirtää toimivaltaansa antaa osapuolia sitovia päätöksiä assosiaatiokomitealle, jonka perustamisesta säädetään myös kussakin sopimuksessa. Siltä osin kuin tällaiset assosiaationeuvoston tai assosiaatiokomitean sitovat päätökset tai sopimusten liitteiden päivittäminen tai muuttaminen koskisivat jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita, kuuluvat myös kyseiset assosiaationeuvostoa ja assosiaatiokomiteaa koskevat määräykset jäsenvaltioiden toimivaltaan (UA 461-466 artikla, MD 434-439 artikla, GE 404-408 artikla).

4.1.2 Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset

Perustuslain 94 § 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksia tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä, tai 5) jos siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomen lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).

Kunkin sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että osapuolten sisä- ja ulkopolitiikan perustan ja olennaisen osan sopimusta muodostavat demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen, sellaisina kuin ne on vahvistettu erityisesti vuonna 1975 pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen Helsingin päätösasiakirjassa ja uutta Eurooppaa koskevassa vuoden 1990 Pariisin peruskirjassa ja muissa keskeisissä ihmisoikeusasiakirjoissa, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus), sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että tällaisilla määräyksillä on aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimukseen sisältyvän sanktiomenettelyn vuoksi, ja tämän takia sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp.)

Perustuslakivaliokunnan viimeksi mainitussa lausunnossa käsittelemän sopimuksen neuvottelu- ja sanktiomenettelyä koskevassa 96 artiklassa oli nimenomaisesti mainittu sopimuksen soveltamatta jättäminen viimeisenä keinona, jota voidaan käyttää tapauksessa, jossa toinen sopimuspuoli on rikkonut sopimuksen olennaiseksi osaksi määriteltyä ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskevaa sopimusmääräystä. Nyt kyseessä olevien sopimusten velvollisuuksien täyttämistä koskevissa artikloissa (UA 478 artikla, MD 455 artikla, GE 422 artikla) ei mainita suoranaisesti sopimuksen soveltamisen keskeyttämistä toimenpiteenä, johon voitaisiin ryhtyä, jos toinen sopimuspuoli rikkoo olennaisesti sopimusta. Edellä mainitut velvollisuuksien täyttämistä koskevat sopimusmääräykset on siten kirjoitettu heikompaan muotoon kuin mitä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan tarkoittama neuvottelu- ja sanktiomenettelyä koskeva määräys oli kirjoitettu.

Hallituksen käsityksen mukaan nyt kyseessä olevien sopimusten velvollisuuksien täyttämistä koskevat artiklat mahdollistavat kuitenkin valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 33/1980) 60 artiklassa tarkoitetun valtiosopimuksen rikkomisesta johtuvan sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen kokonaisuudessaan tai osaksi.

Tämän vuoksi hallitus katsoo, että sopimusten velvollisuuksien täyttämistä koskevien määräysten soveltaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa sopimuksen olennaiseksi osaksi määritellyllä ihmisoikeusvelvoitteilla on perustuslakivaliokunnan lausunnossaan (ks. PeVL 31/2001 vp) tarkoittamaa uudentyyppistä sitovaa merkitystä ja tämän vuoksi sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.

Myös joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat määräykset (UA 11(1) artikla, MD 9(1) artikla, GE 10(1) artikla) sekä Ukrainan assosiaatiosopimuksessa myös täysivaltaisuuden ja alueellisen koskemattomuuden sekä rajojen loukkaamattomuuden ja itsenäisyyden periaatteiden noudattamisen edistäminen (UA 2 artikla) on määritelty sopimuksen olennaisiksi osiksi. Kyseisten sopimusmääräysten rikkomisessa on kyse sopimuksen olennaisten osien rikkomisesta, joka mahdollistaa sopimusten velvoitteiden täyttämistä koskevien määräyksien mukaisen neuvottelu- ja sanktiomenettelyn käytön. Näin ollen kyseisillä määräyksillä voidaan yllä selostettujen perusteluiden valossa arvioida olevan perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 31/2001 vp tarkoitettua sitovaa merkitystä, minkä vuoksi niiden olisi katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.

Sopimuksiin sisältyy määräykset joukkotuhoaseiden ja niiden kantolaitteiden leviämisen estämisestä (UA 11 artikla, MD 9 artikla, GE 10 artikla). Osapuolet velvoitetaan myös ylläpitämään tehokasta kansallista vientivalvontajärjestelmää, mukaan lukien siihen sisältyvät rikosoikeudelliset seuraamukset. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista on perustuslain 80 §:n mukaan säädettävä lailla. Perustuslain 8 §:n mukaan rikoksena rangaistava teko ja siitä seuraava rangaistus tulee määritellä lain tasolla. Näin ollen kyseiset sopimusmääräykset kuuluvat lainsäädännön alaan. Kyseiset sopimusmääräykset eivät kuitenkaan edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia koska sopimuksen tarkoittama vientivalvonta on jo olemassa nykyisessä lainsäädännössä. Vientivalvonnasta on myös annettu laintasoista kansallista sääntelyä laissa kaksikäyttötuotteiden valvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012).

Moldovan sopimuksen 13 artiklassa yhdessä sopimuksen I liitteen kanssa määrätään henkilötietojen suojasta. Kyseinen liite velvoittaa osapuolet noudattamaan tiettyjä siinä lueteltuja periaatteita henkilötietoja siirrettäessä. Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta säädetään lailla. Henkilötietolaki (523/1999) on henkilötietojen käsittelyn yleislaki. Lailla on pantu täytäntöön Euroopan unionin direktiivi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkumisesta (95/46/EY). Henkilötietolain säännöksiä sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn, jollei muualla laissa toisin säädetä. Henkilötietojen käsittelyä koskevia erityislakeja ovat esimerkiksi laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). Lukuisiin eri aloja koskeviin lakeihin sisältyy henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sovelletaan henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä, ellei luovuttamisesta ole jonkin toiminnon osalta muuta säädetty.

Sopimusten kuljetuspalveluita koskevista osista säädetään Suomessa muun muassa laissa elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (122/1919), merilaissa (674/1994), rautatielaissa (304/2011), joukkoliikennelaissa (869/2009), laissa kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä (693/2006) ja taksiliikennelaissa (217/2007). Kyseiset määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan, mutta eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista. Sopimusten teollis- ja tekijänoikeuksien määräysten kattamista asioista puolestaan säädetään Suomessa muun muassa tavaramerkkilaissa ja tekijänoikeuslaissa. Kyseiset määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan, mutta eivät kuitenkaan edellytä lainsäädännön muuttamista.

Sopimusten hallinnollisia menettelyitä ja muutoksenhakua koskeviin artikloihin (UA 285-286 artiklat, MD 259-360 artiklat, GE 223-224 artiklat) sisältyvien määräysten kattamista seikoista säädetään Suomessa muun muassa hallintolaissa, hallintolainkäyttölaissa, julkisuuslaissa, kielilaissa, Saamen kielilaissa sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Määräykset kuuluvat täten lainsäädännön alaan, mutta eivät edellytä lainsäädännön muuttamista.

Sopimuksissa on määräykset sitovasta riitojenratkaisumenettelystä (UA IV osasto: 14 luku ja 461-466 artikla, MD V osasto 14 luku ja 434-439 artikla, GE IV osasto 14 luku ja 404-408 artikla). Sopimus sisältää verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että riitojenratkaisumenettelyssä annettavat ratkaisut koskettaisivat kysymyksiä, jotka unionin perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain mukaisesti kuuluisivat lainsäädännön alaan. Koska ratkaisut ovat kuitenkin osapuolia sitovia, riitojenratkaisua koskevat määräykset edellyttävät eduskunnan suostumusta siltä osin kuin päätöksillä olisi vaikutusta Suomen toimivaltaan ja lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten tulkinnassa (PeVL 31/2001 vp).

Sopimusten viimeisissä osastoissa (UA 471 artikla, MD 444 artikla, GE 414 artikla) osapuolet sitoutuvat varmistamaan, että toisen osapuolen luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat, ilman syrjintää sen omiin kansalaisiin verrattuna esittää asiansa osapuolten toimivaltaisille tuomioistuimille ja hallintoelimille puolustaessaan yksilönoikeuksiaan ja omistusoikeuksiaan. Määräys sisältää myös jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä, joka liittyy Suomessa perustuslain 6 ja 21 §:n noudattamiseen ja kuuluu lainsäädännön alaan. Ukrainan sopimuksessa 17 artiklassa lisäksi osapuolet sopivat, ettei yhden osapuolen kansalaisia, jotka laillisesti oleskelevat ja työskentelevät toisen osapuolen alueella saa syrjiä palkkauksen, työehtojen tai irtisanomissuojan suhteen verrattuna maan omiin kansalaisiin. Sopimusten syrjimättömyysperiaatteen (UA 473 artikla, MD 447 artikla, GE 416 artikla) toteuttamiseen liittyvät Suomessa muun muassa perustuslain 6 §, työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 2 § ja rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §. Ulkomaalaisen maahantulosta, oleskelusta ja työnteosta säädetään ulkomaalaislaissa (301/2004). Artiklojen määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan, koska ne sisältävät yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskevia seikkoja ja koska niistä on Suomessa voimassa laintasoista sääntelyä, vaikka ne eivät edellytäkään olemassa olevien lakien muuttamista.

Sopimusten viimeisissä osastoissa perustetaan assosiaationeuvosto, jossa jäsenvaltiot ovat edustettuna Euroopan unionin neuvoston kautta. Assosiaationeuvosto voi paitsi antaa suosituksia, myös tehdä osapuolia sitovia päätöksiä sekä muokata sopimuksen liitteitä. Assosiaationeuvosto voi myös siirtää toimivaltaansa antaa osapuolia sitovia päätöksiä assosiaatiokomitealle, jonka perustamisesta säädetään myös kussakin sopimuksessa (UA 461-466 artikla, MD 434-439 artikla, GE 404-408 artikla). Sopimukset sisältävät kuitenkin verrattain vähäisenä pidettävän mahdollisuuden siihen, että assosiaationeuvoston tai assosiaatiokomitean päätökset koskettavat kysymyksiä, jotka unionin perustamissopimusten mukaan ovat jäsenvaltion toimivallassa ja Suomen perustuslain kannalta kuuluvat lainsäädännön alaan. Koska sopimusta hallinnoiva assosiaationeuvosto ja sen delegoimana assosiaatiokomitea saavat kuitenkin osapuolia sitovaa päätösvaltaa, jolla voisi olla vaikutusta Suomen toimivaltaan ja lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten tulkinnassa, sopimusten määräykset assosiaationeuvoston ja assosiaatiokomitean perustamisesta ja toiminnasta kuuluvat näiltä osin lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumusta (PeVL 31/2001 vp).

Hallituksen esityksen liitteeksi on otettu Moldovan sopimuksen I liite, jossa määrätään henkilötietoja siirrettäessä noudatettavista periaatteista. Liite sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä edellä Moldovan sopimuksen 13 artiklan yhteydessä selostetuin tavoin.

Hallituksen esityksen liitteeksi on otettu lisäksi sijoittautumista ja palveluita koskevat liitteet UA XVI, MD XXVII, GE XIV. Liitteet sisältävät osapuolten rajat ylittävän palvelukaupan, yritysten sijoittautumisen sekä yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maassaolon osalta tekemät sitoumukset ja varaukset. Ukrainan sopimuksen osalta liitteisiin sisältyy luettelo sijoittautumista koskevista varauksista, luettelo rajat ylittävää palveluntarjontaa koskevista sitoumuksista sekä luettelo sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista varauksista. Moldovan ja Georgian sopimusten osalta liitteisiin sisältyy luettelo sijoittautumista koskevista varauksista, luettelo rajat ylittävää palveluntarjontaa koskevista sitoumuksista, luettelo avainhenkilöstöä, korkeakoulututkinnon suorittaneita harjoittelijoita ja yritysmyyjiä koskevista varauksista sekä luettelo sopimusperusteisia palveluntarjoajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevista varauksista.

Liitteiden sisältö sivuaa useita Suomessa voimassa olevia säädöksiä, jotka koskevat kolmansien maiden yritysten toimintaa ja edellytyksiä Suomessa. Siltä osin, kuin sitoumukset koskevat kuljetuspalveluja, sisältävät ne myös osin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvaa sääntelyä. Kuljetuspalveluihin liittyvät määräykset ja niiden perusteella tehdyt sitoumukset sivuavat muun muassa seuraavia säädöksiä: laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta, merilaki, laki yksityisistä yleisistä satamista (1156/1994), rautatielaki, joukkoliikennelaki, laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä ja taksiliikennelaki. Määräykset eivät kuitenkaan edellytä kansallisen lainsäädännön muuttamista.

Vakiintuneen käytännön mukaan eduskunta hyväksyy kansainväliset sopimukset kokonaisuudessaan (esim. PeVL 13/2008 vp, ja PeVL 5/2007 vp), mikä vastaa perustuslain 94 §:n 1 momentin sanamuotoa. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että ei ole ehdotonta estettä sille, että eduskunnan hyväksyminen rajataan joissakin tilanteessa koskemaan vain eduskunnan hyväksymistä vaativia velvoitteen määräyksiä. Valiokunnan mielestä tällaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta voi olla kyse ainoastaan, jos eduskunnan hyväksymistä vaativa velvoitteen osa muodostaa sen muista osista selvästi erillisen ja niistä niin teknisesti kuin asiallisesti riippumattoman kokonaisuuden. Eduskunnan hyväksymisen ulkopuolelle teknisesti rajattavissa oleviin velvoitteen osiin ei voi sisältyä lainsäädännön alaan kuuluvia - eikä niihin vaikuttavia - tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä (PeVL 18/2002 vp ja PeVL 16/2008 vp).

Kyseessä olevat hallituksen esityksen ulkopuolelle jätetyt liitteet ovat luonteeltaan lähinnä teknisiä. Liitteiden jättämistä hallituksen esityksen ulkopuolelle voidaan perustella myös sillä, että eduskunta hyväksyy sekasopimukset vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan. Koska nyt kyseessä olevat liitteet kuuluvat unionin toimivaltaan, eivät ne vaadi eduskunnan hyväksyntää. Hallituksen käsityksen mukaan sopimusten liitteet muodostavat siten sellaisen edellä selostetun perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisen teknisesti ja asiallisesti eriävän osion, joka ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia - eikä niihin vaikuttavia - tai muutoin eduskunnan hyväksymistä vaativia määräyksiä, joka voidaan jättää hallituksen esityksen ulkopuolelle.

Sopimukset eivät sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimukset voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotukset niiden voimaansaattamislaeiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

eduskunta hyväksyisi

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2014 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen sekä

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välillä Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen sekä

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välillä Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen

niiltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan.

Koska sopimukset sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä Brysselissä 21 päivänä maaliskuuta 2014 ja 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välillä Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välillä Brysselissä 27 päivänä kesäkuuta 2014 tehdyn assosiaatiosopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2015

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
ANTTI RINNE

Ulkoasiainministeri
Erkki Tuomioja

Sopimustekstit PDF-muodossa (sivulta 61 lähtien).

Fördragstexter som PDF (från sidan 63).