Esityksen tavoitteena on perustaa valtakunnallinen kehittämis- ja hallintokeskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia yleishallinnollisia ohjaustehtäviä varten. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi tukien ja avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

Valtakunnallisen kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen on osa hankekokonaisuutta, jonka avulla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeinotoimistot varmistavat hyvän asiakaspalvelun jatkumisen samalla, kun ne joutuvat sopeutumaan merkittävästi ja nopeasti väheneviin toimintamenomäärärahoihinsa.

Kehittämis- ja hallintokeskus ei olisi itsenäinen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostaisi yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa kirjanpitoyksikön. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulostavoitteet. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö ohjaisi yhdessä valtiovarainministeriön kanssa kehittämis- ja hallintokeskusta, ja ministeriöt asettaisivat kehittämis- ja hallintokeskuksen tulostavoitteet yhdessä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamiseksi ja tehtävien siirtämiseksi sille ehdotetaan, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia muutetaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen yleisistä perusteista kuten pääasiallisista tehtävistä, ohjauksesta ja johtamisesta.

Työ- ja elinkeinohallinnon eräiden avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien tehtävien siirtämiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta kehittämis- ja hallintokeskukselle muutettaisiin kuntouttavasta työtoiminnasta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, kotoutumisen edistämisestä ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annettuja lakeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (Salmia) annettu laki kumottaisiin, ja Salmian tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen koulutus- ja kehittämispalvelujen tuottajana, hankkijana ja järjestäjänä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle. Lisäksi eräitä työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettuja kehittämistehtäviä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaustehtäviä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä.

Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

---

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti heinäkuussa 2012 selvitysmies Rauno Saaren selvittämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen (ELY-keskus, TE-toimisto) toiminnan sopeuttamista menokehysten leikkauksiin. Selvitysmies Saari ehdotti loppuraportissaan 30.11.2012 (TEM raportteja 31/2012), että ELY-keskusten hallinto-, talous- ja tukitoiminnot sekä nykyiset erillisyksiköt keskitetään yhden johdon alaiseksi ja yhden ELY-keskuksen yhteydessä toimivaksi ELY-keskusten kehittämis- ja hallintoyksiköksi, jonka johto toimii yhdessä paikassa, mutta henkilöstö on sijoitettuna verkostomaisesti pääosin nykyisten toimipaikkojensa mukaisesti.

Vastaavat havainnot tuottavuuden lisäämismahdollisuuksista hallinnollisissa tehtävissä on esitetty hallituksen selonteossa eduskunnalle valtion aluehallinnon kokonaisuudistuksen vaikutuksista, ns. Alku-selonteossa (työryhmän raportti eduskunnalle annettavaa selontekoa varten VM 28/2012).

ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto- ja kehittämiskeskuksen (kehittämis- ja hallintokeskus) perustamista ehdotettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalakohtaisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisessa ydintoimintoanalyysissa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettavat tehtävät

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla annetun työ- ja elinkeinoministeriön työjärjestyksen (1111/2011) mukaisesti ELY-keskusten ja TE-toimistojen ohjauksesta vastaa muiden tehtäviensä ohessa neljä osastoa, alueosasto, tieto-osasto ja työllisyys- ja yrittäjyysosasto, sekä henkilöstö- ja hallinto-osasto.

Alueosasto koordinoi ELY-keskusten ohjausta ja strategia-asiakirjan valmistelua, johtaa strategista tulossopimusprosessia sekä koordinoi ministeriön eri osastoilta tulevien ohjaustarpeiden ja tavoitteiden yhteensovittamista. Lisäksi alueosasto huolehtii ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta ja tulosohjaa työ-ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiaa.

Tieto-osasto johtaa ja ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön ja sen hallinnonalan tietohallintoa ja sähköistä asiointia sekä sähköisiä palveluprosesseja, tiedon hallintaa ja tietoturvaa. Tieto-osasto tulosohjaa yhdessä alueosaston ja valtiovarainministeriön kanssa aluehallinnon tietohallintopalveluyksikköä. Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö on ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja maistraattien yhteinen. Käytännössä tieto-osasto hoitaa myös julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (niin sanottu URA-järjestelmä) käyttöpalvelujen ja tuen tehtäviä.

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto ohjaa ja valvoo ELY-keskuksia yrityspalvelujen ja julkisten työvoimapalvelujen osalta.

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö ohjaa ELY-keskusten kirjanpitoyksikköä (talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö) yhdessä alueosaston kanssa, hoitaa koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä sekä valmistelee ja toteuttaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöpolitiikkaa, palvelussuhteen ehtoja ja henkilöstön osallistumisjärjestelmiä, osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia yhteistyössä alueosaston kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii valtion virkaehtosopimuslaissa (664/1970) tarkoitettuna hallinnonalan neuvotteluviranomaisena paitsi omalta osaltaan myös ELY-keskusten, TE-toimistojen ja Salmian osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettavista tehtävistä osan ei katsota kuuluvan ministeriön ydintehtäviin. Näitä tehtäviä ovat neuvotteluviranomaistehtävät, henkilöstöhallinnon määräysten ja ohjeiden valmistelutehtävät sekä julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän käyttöpalvelujen ja tuen tehtävät. Keskeinen osa työ- ja elinkeinoministeriön yleishallinnollisesta ohjauksesta on liittynyt ELY-keskusten ja TE-toimistojen mittavan virastoverkoston henkilöstöön liittyvien periaatteiden ja toimintatapojen yhdenmukaistamiseen ja virastoverkoston henkilöstön tasapuoliseen kohteluun.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tehtävät

ELY-keskusten ja TE-toimistojen koulutus- ja kehittämispalveluja on hoidettu osittain työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tuottamina ja hankkimina. Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia ei ole osa ELY-keskusten ja TE-toimistojen virastoverkostoa. Salmiasta säädetään työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (646/2010) ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (664/2010). Salmia toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, ja sen toimipaikka on Jyväskylässä. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää Salmian rehtorin ja ohjaa Salmiaa.

Salmia jatkaa valtion aluehallinnon kokonaisuudistuksen yhteydessä lakkautetun ja työministeriön alaisen työvoimaopiston toimintaa. Salmia tuottaa ja hankkii koulutus- ja kehittämispalveluja palveluntuottajilta ELY-keskuksille ja TE-toimistoille sekä molempien yhteistyökumppaneille. ELY-keskusten toiminta-aikana, vuoden 2010 alusta lukien, Salmia on tukenut mittavin koulutus- ja kehittämishankkein muun muassa vuoden 2013 alussa toteutuneen TE-toimistoverkon ja TE-palvelujen uudistumista, ELY-keskusten ja TE-toimistojen johtamista, henkilöstön kehittämistä ja työhyvinvointia sekä monipaikkaisen työskentelyn oppimista.

ELY-keskuksen hallintoyksikön ja virastoverkostoon kuuluvien erillisyksikköjen yhteiset kehittämis- ja hallintotehtävät

Jokaisessa ELY-keskuksessa on vastuualueen ulkopuolelle sijoitettu hallintoyksikkö, jonka tehtävänä on tukea ELY-keskuksen vastuualueiden sekä alueen TE-toimiston toimintaa. Hallintoyksikön tehtävät koostuvat asiakirja-, henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävistä, työ- ja elinkeinotoimiston myöntämien tukien ja avustusten maksatustehtävistä (niin sanotut URA-tilitykset), toimintamenoilta tehtävien hankintojen tehtävistä, toimitila-asioista, virastopalveluista, oikeudellisista palveluista, sisäisestä valvonnasta ja valmiusasioiden tehtävistä.

Vuoden 2013 alusta hallinnollisten tehtävien hoitamista on tehostettu siirtämällä TE-toimistojen hallintotehtävät ELY-keskuksille. ELY-keskusten vastuualueilla on vähäinen määrä muita hallintotehtäviä.

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä hoidetaan ELY-keskusten hallintoyksikön lisäksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon erillisyksikössä.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen yhteisiä kehittämis- ja hallintotehtäviä hoidetaan nykyisin useasta erillisyksiköstä. Erillisyksiköt kuuluvat hallinnollisesti johonkin ELY-keskukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö tulosohjaa erillisyksikköjä osana ELY-keskuksia. Erillisyksiköiden tehtävistä säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain nojalla valtioneuvoston asetuksella.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisiä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1144/2013) 29 §:n nojalla Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö. Talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö hoitaa ja kehittää valtakunnallisesti ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kirjanpitoyksikkötehtäviä ja talousjärjestelmiä, taloushallintoa, kustannuslaskentaa ja hinnoittelua, henkilöstöhallintoa, palvelukeskusyhteistyötä, toimitilahallintoa sekä yhteisiä hallintopalveluja.

Lisäksi talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö huolehtii hallinnollisista hankinnoista, kuten toimitilojen vuokrasopimuksista, työterveyshuollon sopimuksista, työvälineistä ja toimistotarvikkeista ja hallinnollisiin hankintoihin liittyvien valtakunnallisten sopimusten laadinnasta sekä virastojen neuvonnasta. Talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö kokoaa myös erilaisiin sopimuksiin liittyvää tietoa ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden ja keskusvirastojen käyttöön. Talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö järjestää kirjanpitoyksikön sisäisen tarkastuksen ja hoitaa muut yksikölle erikseen määrätyt tehtävät.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen tietohallinnosta huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 30 §:n nojalla Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä tietohallintoyksikkö. Tietohallintoyksikön tehtävänä on ohjata tietohallintoa, hankkia ja järjestää tietohallintopalveluja, kehittää tiedon hallintaa ja hoitaa keskusten asiakirjahallinnon keskitettyjä suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä hoitaa muut yksikölle erikseen määrätyt tehtävät. Tietohallintoyksikkö toimii tietohallintoa koskevissa asioissa yhteistyössä aluehallintovirastoista annetussa laissa (896/2009) tarkoitetun aluehallintoviraston tietohallinnon kanssa.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen tietohallintopalveluista huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 31 §:n nojalla Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä tietohallintopalveluyksikkö. Tietohallintopalveluyksikkö on yhteinen ELY-keskuksille ja TE-toimistoille sekä aluehallintovirastoille sekä maistraateille. Tietohallintopalveluyksikön tehtävänä on yhteisten sähköisten palvelujen tekninen ylläpito sekä käyttäjä- ja asiakasneuvonta, asiain- ja dokumentinhallintajärjestelmiin liittyvä tekninen ylläpito sekä käyttäjäneuvonta, yhteisten palvelujen ja ydintoiminnan järjestelmien tuottaminen ja ylläpito sekä näihin liittyvä koulutus, yhteisten kehittämisprojektien toteuttaminen ja niihin osallistuminen, käyttäjäkoulutuksen järjestäminen sekä muut yksikölle säädetyt tai määrätyt tehtävät. Koska tietohallintopalveluyksikkö tuottaa palveluja myös aluehallintovirastoille ja maistraateille, valtiovarainministeriö osallistuu tietohallintopalveluyksikön ohjaukseen.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisiä viestintäpalveluja hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 28 §:n nojalla Pohjanmaan ELY-keskuksen erillisyksikkönä toimiva yhteinen viestintäpalveluyksikkö. Viestintäpalveluyksikkö kehittää ja koordinoi ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteistä valtakunnallista ulkoista ja sisäistä viestintää. Viestintäpalveluyksikkö huolehtii muun muassa ELY-keskusten ja TE-palvelujen ilmeestä ja visuaalisesta viestinnästä, graafisen ohjeen soveltamisesta, yhteisen julkaisutoiminnan asiantuntija- ja tukitehtävistä, yhteisten esittelyaineistojen ja -materiaalien suunnittelusta ja toteuttamisesta, yhteisen mediaseurannan kehittämisestä ja TE-toimistojen viestinnän koordinaatiosta. Lisäksi viestintäpalveluyksikkö huolehtii viestinnällisten tuotteiden käännöskoordinaatiosta.

Koska kaikki edellä mainitut erillisyksiköt kuuluvat Pohjanmaan tai Etelä-Savon ELY-keskukseen, niiden osalta on voimassa, mitä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädetään. Erillisyksikköjä ohjataan osana Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskuksia. Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten johtajat nimittävät erillisyksikköjen johtajat ja henkilöstön. Keskuksen johtajat vahvistavat ELY-keskusten työjärjestykset lain 11 §:n 1 momentin mukaisesti. Erillisyksiköllä voi ELY-keskuksen osana olla 23 §:n mukainen kielivähemmistön palveluyksikkö. Erillisyksikön puolesta kantaa ja vastaa se ELY-keskus, jonka yhteyteen erillisyksikkö on sijoitettu. Lain 24 §:n nojalla viestintäpalveluyksikköä edustaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa Pohjanmaan ELY-keskus ja talous- ja henkilöstöhallintoyksikköä, tietohallintoyksikköä sekä tietohallintopalveluyksikköä Etelä-Savon ELY-keskus.

Keskitetyt maksatustehtävät ja kaikissa ELY-keskuksissa hoidettavat maksatustehtävät

ELY-keskukset hoitavat toimialueellaan lähtökohtaisesti hallinnonalakohtaisiin säädöksiin perustuvien tukien- ja avustusten myöntämiseen ja maksatukseen liittyvät tehtävät. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan maksatuksia ja niihin liittyvät käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät keskitettiin vuoden 2013 alusta kuuteen ELY-keskukseen. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa perustettiin tuolloin niin sanotut maksatusalueet hoitamaan julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) nojalla maksettavien palkkatukien, starttirahojen ja lisätukien sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten korvausten myöntämistä, maksamista ja takaisinperintää koskevat tehtävät (URA-tilitykset). Näiden tukien ja avustusten myöntämistä koskevat päätökset tekee viisitoista TE-toimistoa.

Euroopan unionin rakennerahastoista maksettavien avustusten eli rakennerahastoasioiden hallintomallin uudistus toteutettiin vuoden 2014 alussa. Uudistuksen myötä Euroopan unionin rakennerahastoista maksettavien avustusten hallintoviranomaisen delegoimia välittävän viranomaisen tehtäviä hoidetaan viidentoista ELY-keskuksen sijasta neljässä ELY-keskuksessa. Rakennerahastoasioista keskitetysti vastaavat ELY-keskukset ovat Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen suuralueella, Keski-Suomen ELY-keskus Länsi-Suomen suuralueella, Etelä-Savon ELY-keskus Itä-Suomen suuralueella ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen suuralueella. Rakennerahastotehtävien keskittämisratkaisu koski päättynyttä ohjelmakautta 2007–2013 ja nykyistä ohjelmakautta 2014–2020. Rakennerahastoprosessiin liittyvät tehtävät siirtyivät neljään ELY-keskukseen kokonaisuudessaan mukaan lukien tukien myöntämistä, maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät.

Avustusten myöntämistä, maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskeva koko prosessi keskitettiin 15.9.2014 lukien myös niin sanottujen puhtaasti kansallisten yritystukien osalta rakennerahastoasioista vastaaviin ELY-keskuksiin. Puhtaasti kansallisilla yritystuilla tarkoitetaan yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000), valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) sekä valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) nojalla maksettavia avustuksia kansallisista varoista, eli yritystukia, joiden kanssa samanaikaisesti ei myönnetä avustusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Keskittäminen ei kuitenkaan koskenut Uudenmaan ELY-keskukseen aiemmin valtakunnallisesti keskitettyjä tehtäviä keksintöasioissa.

Laivanrakennuksen innovaatiotuista on säädetty valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa valtionavustuksesta laivanrakennuksen innovaatioihin (502/2012). Laivanrakennuksen innovaatiotukiasiat on ELY-keskuksissa keskitetty sekä tukien myöntämisen että maksamisen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Yritysten yhteishankkeista on säädetty valtionavustuslain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta (1300/2010). Yritysten yhteishankkeet on ELY-keskuksissa keskitetty sekä tukien myöntämisen että maksamisen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksiin.

Merimiesten matkakorvauksista on säädetty merityösopimuslain (756/2011) sekä merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla annetussa laissa valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista (1068/2013). Merimiesten matkakorvaukset on ELY-keskuksissa keskitetty maksamisen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Muita ELY-keskusten maksatuksia ei ole toistaiseksi keskitetty. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tukina kaikissa viidessätoista ELY-keskuksessa hoidetaan edelleen valtionavustusten myöntämistä, maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä, joista on säädetty valtionavustuslain 8 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksilla. Valtioneuvoston asetukset on annettu alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012). Nämä asetukset eivät ole enää voimassa.

Lisäksi kaikissa viidessätoista ELY-keskuksessa hoidetaan työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun 5 §:n nojalla myönnettäviä tukia yritysten kehittämispalveluiden hankkimiseksi. Kehittämispalveluiden myöntäminen, maksaminen, käytön valvonta ja takaisinperintä hoidetaan viidessätoista ELY-keskuksessa.

ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa ja Etelä-Savon sekä Pohjanmaan ELY-keskusten erillisyksiköissä (talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö, tietohallintoyksikkö, tietohallintopalveluyksikkö ja viestintäpalveluyksikkö), koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiassa ja työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelee yhteensä 580–700 henkilötyövuotta ELY-keskusten ja TE-toimistojen erilaisissa kehittämis-, hallinto- ja maksatustehtävissä. Tehtävistä osa liittyy henkilöstö- ja taloushallintoon, osa hallinnonalakohtaisiin tehtäviin.

ELY-keskuksia edeltävien virastojen, työ- ja elinkeinokeskusten, tiepiirien, ympäristökeskusten ja lääninhallitusten, kehittämis- ja hallintotehtävien yhdistämistä on mahdollista jatkaa edelleen. ELY-keskusten toiminta-aikana erityisesti hallinnollisia tehtäviä on yhdenmukaistettu ja yhdistetty eri hankkein, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman ELY-keskusten hallinnollisten tehtävien ja hallintoyksiköiden työn kehittämistä koskevan HALLIS-hankkeen avulla sekä siirtämällä TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ja muita sisäisen palvelun tehtäviä ELY-keskuksiin vuoden 2013 alusta lukien. Hankkeista ja käytännön toimeenpanosta huolimatta hallinnollisten tehtävien kokoamisen ja tuottavuuden lisäämisen mahdollisuus on tunnistettu useissa eri selvityksissä.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen maksatustehtävien kokoaminen hallinnonalasta riippumatta on vasta alussa. Jatkohankkeet kehittämis- ja hallintokeskukselle myöhemmin tämän ehdotuksen jälkeen siirrettäväksi ehdotettavista avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevista tehtävistä on jo käynnistetty. Liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonalan avustusten maksamista liitännäisine tehtävineen selvitetään parhaillaan kehittämis- ja hallintokeskuksen hankeryhmässä.

Tarkoituksena on siirtää maksamista ja siihen liittyviä tehtäviä kehittämis- ja hallintokeskuksen mahdollisimman laajasti. Tehtävien laajentamisesta muiden ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden kuin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan avustusten maksamiseen on suunnitteilla. Maksatustehtävien kokoamisen odotetaan tuovan lisäsäästöjä ja tuottavuutta.

Työ- ja elinkeinohallinnon maksatustehtävien kokoaminen on osoittanut, että keskittäminen ja prosessien valtakunnallinen kehittäminen parantaa tuottavuutta. TE-toimistojen maksatustehtäviä hoitavan henkilöstön henkilötyövuosien määrä on vuoden 2013 alusta toimineella kuudella maksatusalueella vähentynyt yhteensä 20 prosentilla, vaikka työllistämistukipäätösten perusteella tehtävien maksamispäätösten määrä on samanaikaisesti lisääntynyt 44 prosentilla.

Esityksen mukaan perustetaan ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintokeskus, joka on ELY-keskuksista ja TE-toimistoista hallinnollisesti erillinen. Kehittämis- ja hallintokeskusta valmistelevan työryhmän esityksestä ELY-keskusten johtoryhmä päätti maaliskuussa 2014, että kehittämis- ja hallintokeskuksesta muodostettaisiin ELY-keskusten yhteinen yksikkö, joka ei olisi hallinnollisesti sijoitettu minkään ELY-keskuksen yhteyteen. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimipaikka olisi Mikkelissä, mutta sen henkilöstö olisi pääsääntöisesti sijoitettu eri ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteyteen.

Kehittämis- ja hallintokeskus olisi jo perustamisvaiheessaan henkilöstömäärältään niin suuri yksikkö, että se ei luontevasti muodostaisi erillisyksikköä itseään merkittävästi henkilöstömäärältään pienemmän ELY-keskuksen osana. Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ELY-keskusten henkilöstö- ja taloushallinnon yhdenmukaisuutta ohjaavana ja kehittävänä sekä neuvotteluviranomaisena edellyttäisivät siltä riippumatonta asemaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen virastoverkostossa. Kehittämis- ja hallintokeskus ei kuitenkaan olisi itsenäinen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostaisi kirjanpitoyksikön yhdessä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa.

ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä niiden yhteisen valtakunnallisen kehittämis- ja hallintokeskuksen yleisistä perusteista säädettäisiin laissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista. Lain soveltamisalaa muutettaisiin ja lakiin lisättäisiin säännökset koskien kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä, toimivaltaa, toimialuetta, ohjausta, johtamista, asioiden ratkaisuvaltaa, työjärjestyksen päättämistä, virkojen täyttämistä, kielivähemmistön palveluyksikköä, valtion edustamista, suoritteiden maksullisuutta ja muutoksenhakua.

Kehittämis- ja hallintokeskukseen kootuista nykyisistä erillisyksikköjen ja Salmian tehtävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella samalla tavoin kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään ELY-keskusten toimialueista yleensä ja alueellisissa tai valtakunnallisissa erityistehtävissään sekä nykyisten erillisyksiköiden tehtävistä.

Kehittämis- ja hallintokeskus toteuttaisi ELY-keskusten toiminta-ajatusta. Sen tehtävänä olisi myötävaikuttaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen tulostavoitteiden toteuttamiseen. Kehittämis- ja hallintokeskukselle asetettaisiin tulostavoitteita kuten ELY-keskusten erillisyksiköille.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta annettu laki kumottaisiin tehtävien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukseen.

Kehittämis- ja hallintotehtävien lisäksi kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettäisiin ehdotuksen mukaan työ- ja elinkeinohallinnon tukien ja avustusten maksatustehtäviä. Hallinnonalakohtaisessa lainsäädännössä ELY-keskusten tehtäväksi säädettyjen maksamista, avustusten käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien tehtävien siirtämiseksi muutettaisiin lakeja kuntouttavasta työtoiminnasta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, kotoutumisen edistämisestä ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä toteutettavat tehtäväsiirrot eivät aiheuttaisi säädösmuutoksia, vaikka neuvotteluviranomaistehtävät ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen henkilöstöhallinnon ohjaustehtäviä ehdotetaan siirrettäviksi. Neuvotteluviranomaistehtävään määräämisestä päättää valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 3 §:n 3 momentin 2 kohdan ja 4 momentin mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidetut kehittämistehtävät ja julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (URA) käyttöpalvelujen perustuvat syntyneeseen käytäntöön.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät

Kehittämis- ja hallintokeskus kehittäisi yhteistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa hallinnollisia tehtäviä ja prosesseja työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden ohjaavien tahojen strategioiden ja ohjauksen mukaisesti. Kehittämistyössä keskeisintä olisi osaamisen, työyhteisön, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoon liittyvä kehittämistyö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen kehittämistyön piirissä olisivat myös muun muassa asianhallintaan, strategiatyön tukeen, ennakointiin ja toiminnan laadun parantamiseen liittyvät tehtäväkokonaisuudet.

Kehittämis- ja hallintokeskus tuottaisi myös ELY-keskuksia ohjaaville ministeriöille ja keskusvirastoille ohjaustehtävässä tarvittavia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä muita tietoja. Kehittämis- ja hallintokeskus ohjaisi ja tukisi ELY-keskuksia ja TE-toimistoja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisessa ja toiminnan toteutumisen seurannassa.

Kehittämis- ja hallintokeskukselle luotaisiin valmiudet neuvotteluviranomaistehtävän vastaanottamiseksi antamalla sille ohjaava rooli ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisissä kehittämis- ja hallintotehtävissä sekä siirtämällä kehittämis- ja hallintokeskukseen ELY-keskusten ja TE-toimistojen neuvotteluviranomaistehtävää työ- ja elinkeinoministeriössä hoitaneet avainvirkamiehet virkoineen.

Kehittämis- ja hallintokeskus ohjaisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstön tasapuolista kohtelua, virastojen hallinnon toimintatapoja ja yleistä toimivuutta. Erityisesti henkilöstöön kohdistuvien periaatteiden ja toimintatapojen yhdenmukaistamistarpeet esimerkiksi luontaisetujen osalta korostuvat monipaikkaisessa (verkostomainen työskentely) virastoverkostossa, jossa virkamiehet voivat työskennellä samanaikaisesti useassa eri yksikössä (jaetut henkilöresurssit).

Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Maksatustehtävät poikkeavat kehittämis- ja hallintotehtävissä siten, että ne ovat suoraan hallinnon asiakkaalle tehtäviä yleensä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Maksatusta koskevien tehtävien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukselle edellytettäisiin aina myös avustusmuotoa koskevan erityislain muutosta. Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen ensi vaiheessa muutokset koskisivat tässä esityksessä muina lakeina muutettavia lakeja.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen kehittämistä ohjaisi ja sen tavoitteista ja resursseista tulosneuvottelussa sopisi työ- ja elinkeinoministeriö.

Menettely olisi samankaltainen kuin se menettely, jolla työ- ja elinkeinoministeriö on ohjannut nykyisiä erillisyksikköjä ja koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiaa sekä sopinut niiden resursseista. Valtiovarainministeriö määräisi tietohallintopalvelujen tulostavoitteista yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa kehittämis- ja hallintoyksikön tietohallintopalveluja samoin kuin se nykyisin ohjaa Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä toimivaa tietohallintopalveluyksikköä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö sovittaisivat yhteen ohjauksensa.

Käytännössä ELY-keskusten valtakunnallisen johtoryhmän roolia johtamisen ja ohjauksen tukena vahvistettaisiin. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tavoitteita käsiteltäisiin valtakunnallisessa ELY-keskusten johtoryhmässä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnasta raportoidaan säännöllisesti ELY-keskusten johtoryhmälle. ELY-keskusten johtoryhmässä käsiteltäisiin myös kehittämis- ja hallintotehtäviin kohdistuvia ohjaavien tahojen tarpeita.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi johtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja kehittää keskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle. Johtaja päättäisi kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksestä. Keskuksen johtamisessa ja toimintatavoissa toteutettaisiin ELY-keskuksille ja TE-toimistoille vahvistettuja arvoja, eettisiä periaatteita ja strategioita. Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajalla olisi tavanomainen virastopäällikön toimivalta ottaa ratkaistavakseen viraston päätettäväksi kuuluva asia.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi sisäinen johtoryhmä, joka huolehtisi kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävien operatiivisesta johtamisesta. Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajan alaisuudessa toimisivat toiminnoittain järjestetyt yksiköt (henkilöstöhallinto, talous jne.), joiden päälliköillä olisi valtakunnallinen vastuu koko toiminnosta ELY-keskusten ja TE-toimistojen muodostamassa hallinnossa. Toiminnoittain järjestetyissä yksikössä voisi olla myös tehtäväkokonaisuuksia, joilla on valtakunnallinen vetäjä (esim. keskitetyt toimintamenohankinnat). Yksiköt muodostuisivat lähiesimiehen vetämistä ryhmissä, joihin kehittämis- ja hallintohenkilöstö sijoitettaisiin. Ryhmät voivat toimia usean ELY-keskuksen toimialueella tuottaen näille virastoille palveluja. Organisoitumismalli voisi vaihdella toiminnoittain.

Hallituksen vuoden 2015 talousarvioesitys ei sisällä tämän esityksen mukaisia määrärahasiirtoja. Työ- ja elinkeinoministeriö sisällyttää kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisesta johtuvat määrärahasiirrot ehdotukseensa vuoden 2015 talousarvioesityksen täydentämiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä nykyisin hoidettavien ELY-keskusten ja TE-toimistojen neuvotteluviranomaistehtävien sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaustehtävien siirtäminen perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen aiheuttaisi 400.000 euron määrärahasiirron työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoilta momentilta 32.01.01 ELY-keskusten toimintamenomomentille 32.01.02.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian lakkauttaminen ja tehtävien siirto kehittämis- ja hallintokeskukseen aiheuttaisi Salmian määrärahan 1.362.000 euroa siirtämisen kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriön toimintamäärärahoista ELY-keskusten toimintamäärärahoihin.

TE-toimistojen toimintamenoilta momentilta 32.30.01 siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle yhteensä 36.600.000 euroa.

Momenttien välisiä siirtoja kehittämis- ja hallintokeskukselle tehtäisiin siten yhteensä 38.362.000 euroa. Siirrot vastaisivat yhteensä 34 henkilötyövuotta, joista 6 henkilötyövuotta tulisi työ- ja elinkeinoministeriön tehtävistä, 16 henkilötyövuotta TE-toimistojen tehtävistä ja 12 henkilötyövuotta koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tehtävistä.

Muut kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenomäärärahat eivät aiheuttaisi momenttien välisiä siirtoja. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintamenoista loppuosa saadaan kohdentamalla sille ELY-keskusten toimintamenomomentilla jo olevia määrärahoja.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen nykyisten erillisyksikköjen palkkaus- ja muita menoja vastaavat toimintameno-osuudet kohdennettaisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Lisäksi avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien tehtäviä hoitava ELY-keskusten henkilöstö siirtyisi virkoineen ja palkkaustaan vastaavine toimintamenoineen ja muine kuluineen kehittämis- ja hallintokeskuksen käyttöön. ELY-keskuksista ja erillisyksiköistä siirtyvään 490 henkilötyövuoden henkilöstöresursseihin liittyvät ja muita kustannuksia vastaavat toimintamenomäärärahat yhteensä 76.400.000 euroa osoitettaisiin kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Kaiken kaikkiaan kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi 524 henkilötyövuoden resurssit, ja sille siirrettäisiin eri momenteilta sekä kohdennettaisiin yhteensä 114.762.000 euroa.

Hallinto- ja kehittämistehtävien keskittäminen mahdollistaisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen keskittymisen ydintehtävänsä hoitamiseen. Keskittäminen yhdenmukaistaisi hallinto- ja kehittämistehtävien toimintatapoja ja lisäisi tuottavuutta parhaita käytänteitä edistämällä. Hallinto- ja kehittämistehtävien sekä maksatus- ja takaisinperintätehtävien laadukas hoitaminen pystytään keskittämisen avulla varmistamaan vähenevistä henkilöresursseista huolimatta.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstö koottaisiin niistä henkilöistä, jotka hoitavat työ- ja elinkeinoministeriössä, koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiassa sekä ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa perustamisen johdosta siirtyviä tehtäviä riippumatta siitä, onko henkilöstö vakinaisessa virassa vai määräaikaisessa virkasuhteessa. Osittaisella työpanoksella siirtyviä tehtäviä hoitavien virkamiesten tehtäväkuvat pyrittäisiin rakentamaan siten, että kehittämis- ja hallintokeskukseen voitaisiin siirtää pääsääntöisesti koko työpanoksellaan maksatus-, kehittämis- ja hallintotehtäviä tekevää henkilöstöä.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kehittämis- ja hallintokeskukseen siirtyvä tehtävämäärä olisi yhteensä 6 henkilötyövuotta, joka vastaisi neuvotteluviranomaistehtävissä, henkilöstöhallinnon ohjaustehtävissä, julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän käyttö- ja tukitehtävissä sekä kehittämistehtävissä työskentelevien työpanosta.

Lakkautettavasta työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta siirtyisi kehittämis- ja hallintokeskukseen koko henkilöstö, yhteensä 12 henkilötyövuotta.

ELY-keskuksista siirrettäisiin 400 henkilötyövuoden verran hallintoyksiköissä sekä vastuualueiden hallinnollisissa tehtävissä ja maksatusalueilla työskenteleviä. Lisäksi siirrettäisiin Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten valtakunnallisten erillisyksikköjen henkilöstöt, yhteensä 90 henkilötyövuotta.

Momentti, jolta siirretään momentille 32.01.02/ ELY-keskusten toimintamenot	Siirtyvät tehtävät	Siirtojen kohteena olevat henkilötyövuodet	Siirrettävät määrärahat
32.01.01 Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot	Työ- ja elinkeinoministeriöstä · ELY-keskusten ja TE-toimistojen neuvotteluviranomaistehtävät ja henkilöstöhallinnon ohjaustehtävät · julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (URA) käyttöpalvelujen ja tuen tehtävät	6	400.000 €(385.000 € palkkauskustannuksia ja muita menoja 15.000 €)
32.01.01 Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot	Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia (kehittämistehtävät)	12	1.362.000 € (700.000 € palkkauskustannuksia ja muita menoja 662.000 €)
Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot 32.30.01	TE-toimistoista · hallinnolliset tehtävät	16	36.600.000 €(700.000 € palkkauskustannuksia ja muita menoja 35.900.000 €)
Yhteensä		34	38.362.000 €

Siirtyvät tehtävät	Siirtojen kohteena olevat henkilötyövuodet	ELY-keskusten toimintamenomomentilla jo olevat määrärahat, jotka kohdennetaan kehittämis- ja hallintokeskukselle
ELY-keskuksista · hallintoyksikköjen tehtävät · vastuualueiden hallinnolliset tehtävät · maksatustehtävät (6 maksatusaluetta)	400	57.000.000 €, joista(18.000.000 € palkkauskustannuksia ja 39.000.000 € muita menoja)
ELY-keskusten ja TE-toimistojen valtakunnallisista erillisyksiköistä · viestintäpalveluyksikön tehtävät (Pohjanmaan ELY-keskus) · talous- ja henkilöstöhallintoyksikön tehtävät (Etelä-Savon ELY-keskus) · tietohallintoyksikön tehtävät (Etelä-Savon ELY-keskus) · tietohallintopalveluyksikön tehtävät (Etelä-Savon ELY-keskus)	90	19 400.000 € (5.400.000 € palkkaus-kustannuksia ja 14.000.000 muita menoja)
	490	76.400.000 €

· Kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstöresurssit yhteensä 524 henkilötyövuotta

· Kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettävät ja kohdennettavat määrärahat yhteensä 114.762.000 euroa

Virkasiirrot toteutettaisiin virkamieslain 5 a §:n mukaisina valtionhallinnon toimintojen uudelleenjärjestelyinä. Virkasiirrot toteutettaisiin lähtökohtaisesti virkapaikkaa muuttamatta siten, että siirtyvä henkilöstö jäisi työskentelemään samaan ELY-keskukseen tai TE-toimistoon, jossa on aikaisemminkin työskennellyt. Myös Salmiasta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä siirtyvien virkapaikat säilyisivät ennallaan. Kehittämis- ja hallintokeskus toimisi monipaikkaisena työyhteisönä verkostomaisesti saman johdon alaisena monista eri virastoista käsin. Työskentelytapa olisi yhtenevä nykyisten monipaikkaisesti toimivien erillisyksikköjen sekä koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian työskentelytavan kanssa.

ELY-keskuksista siirtyvä henkilöstö siirtyisi saman palkkausjärjestelmän sisällä. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriöstä, Salmiasta ja TE-toimistoista siirtyvä henkilöstö siirtyisi palkkausjärjestelmästä toiseen. ELY-keskusten palkkausjärjestelmää koskevaa virka- ja työehtosopimusta muutettaisiin siten, että kehittämis- ja hallintokeskus otettaisiin sen soveltamisalaan. Muutos edellyttää sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Siirtyvien virkamiesten palkkatason turvaaminen määräytyy sen mukaisesti kuin siitä on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Tämä koskee myös työ- ja elinkeinoministeriöstä, Salmiasta ja TE-toimistoista siirtyviä.

Hallinto- ja kehittämistehtävien sekä maksatus- ja takaisinperintätehtävien keskittäminen avaa näitä tehtäviä hoitavalle henkilöstölle entistä paremmat mahdollisuudet osaamisensa kehittämiseen ja oppimiseen. Entistä ammattimaisemmalla hallintotehtävien hoitamisella on väistämättä myönteisiä tuottavuusvaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan maksatusalueiden perustamisella vuoden 2013 alusta lukien on jo saatu kokemuksia, jotka vahvistavat tätä käsitystä.

Kehittämis- ja hallintoyksikön perustamishanketta valmistellut työryhmä arvioi, että hankkeen toteuttamisen myötä ELY-keskusten ja TE-toimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävät voidaan hoitaa laadukkaasti vähentäen samalla 80–100 henkilötyövuotta vuoteen 2017 mennessä.

Keskittämisratkaisujen yhteydessä hallinnon prosesseja yhdenmukaistetaan, minkä lisäksi valitaan ja levitetään parhaita käytäntöjä. Henkilöstön tehtävänkuvia yhtenäistetään ja siirretään hallinnolliset tehtävät pois henkilöstöltä, joiden tehtävänkuvasta hallinnolliset tehtävät muodostavat murto-osan. Hallinnon henkilöstön ikärakenteesta johtuen 60 henkilötyövuoden säästö saavutetaan jättämällä eläköityvien virat täyttämättä ja 40 henkilötyövuoden säästö jättämällä virkavapaudet ja pois lähteneiden virat täyttämättä.

Perustettavalle kehittämis- ja hallintokeskukselle siirtyvät tehtävät ovat suurelta osin ELY-keskusten ja TE-toimistojen virastoverkoston sisäisiä hallintopalvelutehtäviä, jotka eivät välittömästi näkyisi ja joilla ei olisi merkitystä ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiakkaille.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista on valmisteltu yhtenä Iskukykyinen ELY -ohjelman hankkeena. Kehittämis- ja hallintokeskusta valmisteleva hankeryhmä asetettiin työskentelemään 21.3.2013–31.12.2014 tavoitteena kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen aikaisintaan keväällä 2014.

Linjaukset hankeryhmän esille tuomista asioista on tehty ELY-keskusten johtoryhmässä, joka koostuu ohjaavien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Lisäksi hankeryhmää on ohjannut ELY-keskusten johtoryhmän hallinnollisten asioiden valmisteluryhmä. Valmisteluryhmässä on kaikkien ELY-keskuksia ohjaavien tahojen edustajat.

Hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja Mikko Salmenoja ja projektipäällikkönä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallintojohtaja Taina Vuorinen. Hankeryhmän 10 muuta jäsentä ovat työ- ja elinkeinoministeriöstä, eri ELY-keskuksista, TE-toimistoista, ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisestä talous- ja henkilöstöhallintoyksiköstä, Palkansaajajärjestö Pardia ry:stä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:stä sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä.

Hankeryhmä on kuullut asiantuntijoinaan ELY-keskuksia ohjaavien tahojen edustajia. Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuultavana ovat olleet tieto-, alue- sekä henkilöstö- ja hallinto-osaston edustajat. Hankeryhmä on kuullut lisäksi ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston edustajia. ELY-keskusten edustajina hankeryhmä on kuullut ELY-keskusten ylijohtajia, hallintojohtajia, maksatuspäällikköjä, strategiapäällikköjä ja erillisyksiköiden (tietohallintopalveluyksikkö, tietohallintoyksikkö, talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö, viestintäpalveluyksikkö) johtoa. Hankeryhmä on kuullut asiantuntijoina myös Etelä-Savon ja Pohjanmaan ELY-keskuksia. ELY-keskuksia, joilla on erillisyksikköjä.

Hankeryhmä on neuvotellut valtiovarainministeriön kanssa kehittämis- ja hallintokeskuksen neuvotteluviranomaistehtävästä sekä aluehallinnon tietohallintopalveluyksikön tehtävien siirtämiseen kehittämis- ja hallintokeskukselle liittyen.

Hankeryhmä on esitellyt hanketta ja kuullut näkemyksiä TE-toimistojen johtajia, ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiantuntijaryhmiä kuten asiakkuuspäälliköitä tapaamalla.

Marraskuusta 2013 alkaen hankeryhmälle on asetettu työn tueksi yhteensä seitsemän asiantuntijatiimiä, jotka ovat yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, taloushallinnon, maksatustehtävien, toiminnan kehittämisen ja viestinnän asiantuntijatiimit. Kaikki asiantuntijatiimit ovat työskennelleet 15.11.2013–15.5.2014 keskeisten prosessien tarkastelemiseksi. Ne ovat laatineet helmikuussa 2014 alustavat esitykset asiantuntijatiimille osoitettujen tehtäväalueiden keskeisten prosessien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukselle, siirrettävien tehtävien resurssitarpeista, organisoimisesta ja toimeenpanosta. Kunkin asiantuntijatiimin viimeistellyt esitykset laadittiin toukokuuhun 2014 mennessä. Asiantuntijatiimien puheenjohtajat ja jäsenet ovat pääsääntöisesti työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisten erillisyksikköjen edustajia.

Yleishallinnon asiantuntijatiimi on tarkastellut keskeisiä yleishallinnon prosesseja kuten sisäistä tarkastusta, toimitilahallintoa, toimintamenohankintoja, asiakirjahallintoa ja virastopalveluja, tehtävien kokoamiseksi kehittämis- ja hallintokeskukseen. Yleishallinnon asiantuntijatiimissä ei ole muista asiantuntijatiimeistä poiketen ollut työ- ja elinkeinoministeriön edustajaa.

Henkilöstöhallinnon asiantuntijatiimi on arvioinut keskeiset henkilöstöhallinnon prosessit ja laatinut esityksen henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämisestä kehittämis- ja hallintokeskukselle. Henkilöstöhallinnon keskeisinä prosesseina on tarkasteltu muun muassa virkaehtosopimukseen liittyviä neuvottelu- ja toimeenpanotehtäviä, henkilöstöpolitiikan soveltamista, henkilöstösuunnittelun ohjausta, työsuojelua, työhyvinvointia ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

Tietohallinnon asiantuntijatiimi on tarkastellut ELY-keskusten, TE-toimistojen tietohallinnon ohjausta, tietotekniikan ja sähköisten palvelujen järjestämistä ja tuotantoa sekä kehittämistoimintaa, joka kohdistuu tietotekniikkaan, sähköisiin palveluihin ja järjestelmiin. Tarkastelussa on huomioitu myös palvelujen tuottaminen aluehallintovirastoille ja maistraateille.

Taloushallinnon asiantuntijatiimi on tarkastellut taloushallinnon prosesseja kuten esityksen laatimiseksi työnjaosta kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen välillä. Työssä on huomioitu yhteistyö valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa sekä valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja niitä tukevan tietojärjestelmän (niin sanottu Kieku-hanke) vaatimukset.

Maksatustehtävien asiantuntijatiimi on arvioinut ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa hoidettavat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan avustuksen maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät. Asiantuntijatiimi on laatinut esityksen niistä maksamista ja maksamiseen läheisesti liittyvistä tehtävistä, jotka on tarkoituksenmukaista siirtää kehittämis- ja hallintokeskukseen.

Toiminnan kehittämisen asiantuntijatiimi on arvioinut osaamisen, asiantuntijuuden, työn ja työyhteisöjen kehittämisen prosesseja ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa sekä laatinut esityksen kehittämistehtävien siirtämisestä kehittämis- ja hallintokeskukselle. Asiantuntijatiimissä on ollut jäsenenä Salmian edustaja.

Viestinnän asiantuntijatiimi on arvioinut ELY-keskusten ja TE-toimistojen viestinnän prosessit ja laatinut esityksen viestintätehtävien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukseen.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta, Maahanmuuttovirastolta, Maaseutuvirastolta ja Tekesiltä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta ja työ- ja elinkeinotoimistoilta, Salmialta, maakuntien liitoilta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä ja palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä. Lisäksi lausunto on pyydetty alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalta.

Lausunnon antoivat ELY-keskuksia ohjaavista tahoista ympäristöministeriö, Maaseutuvirasto ja Evira. Ohjaavista tahoista liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Maahanmuuttovirasto ja Tekes ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole esityksen johdosta lausuttavaa.

Ympäristöministeriö on lausunnossaan vastustanut keskusvirastotyyppisen keskuksen perustamista. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan ELY-keskusten säästöt tulisi ensisijaisesti kohdentaa hallintoon, mistä syystä kehittämis- ja hallintokeskukselle ei pitäisi kohdentaa esityksessä kuvattuja henkilöresursseja. Ympäristöministeriön mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaamiseksi tulisi perustaa erillinen kaikkien ELY-keskuksia ohjaavien tahojen ryhmä, ja kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausroolia olisi selvennettävä.

Muista lausunnon antaneista ministeriöstä valtiovarainministeriö lausui kehittämis- ja hallintokeskuksen organisatorisesta asemasta, sen johtajan roolista, aluehallintovirastojen, maistraattien, ELY-keskusten ja TE-toimistojen tietohallintopalvelujen ohjaamisesta, valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä ja erityisesti kehittämis- ja hallintokeskukseen siirtyvän henkilöstön asemasta muutostilanteessa.

Oikeusministeriö piti tärkeänä, ettei muutoksenhakua kehittämis- ja hallintokeskuksen päätöksistä keskitettäisi nimettyyn hallinto-oikeuteen. Toimivaltaisen hallinto-oikeuden tulisi määräytyä hallintolainkäyttölain (586/1996) yleissäännöksen nojalla.

ELY-keskuksista lausunnon antoivat Etelä-Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan keskukset. ELY-keskukset korostivat lausunnoissaan ennen kaikkea ELY-keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen selkeän työnjaon tärkeyttä.

Kahdessa lausunnossa kiinnitettiin huomioita erityisesti tukien ja avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskeviin tehtäviin. Toisen lausunnon mukaan kaikki maksatukset, myös sellaiset maksatukset joita esityksessä ei ehdoteta keskitettäviksi, tulisi keskittää heti. Toisen lausunnon mukaan malli, jossa maksatuksia hoidettaisiin kolmen eri mallin mukaisesti, vaikeuttaisi niiden hoitamista. Kolmella mallilla viitataan siihen, että kehittämis- ja hallintokeskuksen lisäksi maksatustehtäviä hoidettaisiin rakennerahastotehtävistä ja kansallisista yritystuista vastaavissa neljässä ELY-keskuksessa sekä edelleen myös viidessätoista ELY-keskuksessa.

Yksi lausunnon antanut ELY-keskus ei pitänyt maksatusasioiden keskittämiseen kohdistuvia tuottavuusodotuksia realistisina.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan TE-toimistot antoivat niin ikään lausunnot esityksestä. Yksi TE-toimisto piti esitystä välttämättömänä. TE-toimistoista kaksi piti ongelmallisena sitä, että kehittämis- ja hallintokeskus esittelisi TE-toimiston päätettäväksi kuuluvia asioita.

Salmia ehdotti lausunnossaan tarkennuksia, joissa Salmian toiminta kehittämispalveluiden aktiivisena tuottajana tulisi paremmin esille. Salmian näkemyksen mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksella tulisi myös olla oma toiminta-ajatus, kuten ELY-keskuksilla.

Maakuntien liitoista lausunnon antoivat Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan liitot. Lausunnon antaneista maakuntien liitoista neljä piti kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista hyvin perusteltuna tai välttämättömänä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja katsoi, että kehittämis- ja hallintokeskuksen perustaminen edistäisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen keskittymistä ydintehtäviinsä. Kaksi maakuntien liittoa arvosteli valtion aluehallintoa kokonaisnäkemyksen puuttumisesta ja piti aluehallinnon selkeyttämistä tarpeellisena. Kolme maakunnan liittoa ehdotti kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamispaikaksi omaa maakuntaansa, ja yksi maakunnan liitto olisi toivonut, että lausuntoja olisi pyydetty ennen alueellistamisen koordinaatioryhmän käsittelyä koskien kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamista.

Henkilöstöjärjestöt Pardia ry, JUKO ry ja JHL ry antoivat kukin oman lausuntonsa. JHL ry oli lausunnossaan myönteisin. JHL ry:n mukaan esitys on pääsääntöisesti hyvä, ja henkilöstö on otettu alusta asti mukaan sen valmisteluun. JHL ry:n näkemyksen mukaan myös kehittämis- ja hallintokeskukseen kohdistuvat tuottavuusodotukset ovat realistisia.

Pardia ry ja JUKO ry viittasivat esityksen laatimisen kiireelliseen aikatauluun. Pardia ry pitää kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeudellista asemaa ja ELY-keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen välistä työnjakoa epäselvinä. Lisäksi Pardia ry kiinnittää lausunnossaan huomiota tasa-arvovaikutusten arvioinnin puuttumiseen. Pardia ry:n näkemyksen mukaan aluehallinnon järjestämisessä ei tulisi tehdä nopeita ratkaisuja. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan aloittamisaikataulua tulisi harkita uudelleen ottaen huomioon valtioneuvoston hallintoyksikön sekä aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelujen vastuualueen aloittamisen tavoiteaikataulu 1.3.2015.

JUKO ry tuo lausunnossaan esille, että ELY-keskuksen henkilöstölle on esitetty kehittämis- ja hallintokeskuksen organisoituvan rakennerahastojen suuralueiden mukaan. On epäselvää, millainen vaikutus tällä organisoitumisella on henkilöstön oikeudelliseen asemaan ja virkapaikkoihin.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan jäsenistä kaksi lausui esityksestä. Lausunnoissa tuodaan esille, että henkilöstö tulee ottaa mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamisen aiheuttamassa muutoksessa.

Lausuntojen johdosta kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevaa 3 a §:ää ja sen yksityiskohtaisia perusteluja on tarkennettu. Erityisesti kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausroolia on tarkennettu lausuntojen perusteella koskemaan yleishallinnollisia tehtäviä ja niiden soveltamista ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Myös maksatustehtävien hoitamista koskevaa tehtävää on tarkennettu poistamalla tarpeettomana luonnoksessa esiintynyt maksatusasioihin liittyvä ohjausrooli.

Valtiovarainministeriön lausunnon johdosta kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausrakennetta on tarkennettu säätämällä kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjauksesta kokonaisuudessaan 7 a §:ssä. Lausunnolla olleeseen luonnokseen nähden esityksessä on tarkennettu tietohallintopalvelujen ohjausta, ja säädös on rakennettu yhteensopivaksi valtiovarainministeriössä valmisteilla olevan aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ohjauksen uudistamista koskevan hankkeen kanssa. Lisäksi esitystä on tarkennettu henkilöstövaikutusten osalta ja siitä on poistettu lausunnolle lähetetyn luonnoksen 5 b § kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehen määräämisestä ELY-keskuksen tehtäviin ja päinvastoin. Esitykseen on tehtäviin määräämistä koskevan säännöksen sijasta lisätty valtiovarainministeriön lausunnon huomioon ottaen maksatushenkilöstön toimivaltaa koskeva siirtymäsäännös. Eräisiin valtiovarainministeriön taloudellisia vaikutuksia ja neuvotteluviranomaistehtävään soveltumista koskeviin huomioihin on pyritty vastaamaan lain perusteluissa.

Oikeusministeriön antaman lausunnon johdosta esityksestä on poistettu ehdotus, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen päätöksestä valitettaisiin hallintolainkäyttölain (586/1996) 12 §:n pääsäännöstä poiketen keskitetysti yhteen hallinto-oikeuteen. Tämä hallinto-oikeus olisi ollut se hallinto-oikeus, jonka piiriin kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamispaikkakunta olisi kuulunut.

Esitykseen sisältyvää esitystä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetun lain muuttamiseksi on tarkennettu ulottamalla lain 12 luvun 8 § kattavammin kehittämis- ja hallintokeskuksessa sovellettavaksi.

Perusteluissa on huomioitu myös ELY-keskusten lausunnoissa esille tuotu selkeän työnjaon tarve ELY-keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen välillä. Tähän tarpeeseen pyritään jatkossa vastaamaan myös valtioneuvoston asetuksen valmistelussa.

Sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä koskevaa 3 a §:ää että perusteluita kokonaisuudessaan on selvennetty siten, etteivät kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ja ohjausrooli millään tavalla ulotu tai vaikuta ulottuvan hallinnonalakohtaisen ohjauksen antamiseen.

Koska jotkut lausunnonantajat ovat vastustaneet uuden keskusviraston perustamista, perusteluissa on jonkin verran selvennetty kehittämis- ja hallintokeskuksen organisaatioasemaa valtiontalouden tilinpidon mukaisena työnantajavirastona.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhdessä. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee ehdotuksen vuoden 2015 talousarvioesityksen täydentämiseksi sisällyttäen tähän esitykseen liittyvät määrärahasiirrot täydennys-esitykseensä.

1 §. Lain soveltamisala. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 1 §:n mukaista lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä niiden alaisten työ- ja elinkeinotoimistojen lisäksi kehittämis- ja hallintokeskusta koskevat asiat. Keskus olisi valtakunnallisesti toimivaltainen.

3 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät. Lisättäisiin uusi 3 a § yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä. Sen 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä, antaisi yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaisi niiden soveltamista ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa.

Kehittämistehtävistä merkittävän osan muodostaisivat Salmiasta siirtyvät hallinnon kehittämistehtävät. Kehittämistehtäviä hoidettaisiin tuottamalla palveluja itse ja hankkimalla niitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Kehittämis- ja hallintokeskus antaisi yleishallinnollisina ohjeina etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon ohjeita kuten taloussäännön, asiakirjahallinnon tiedonohjaussuunnitelman, matkustusohjeen, tietoturva-ohjeen ja henkilöstöhallinnon ohjeet. Ohjaustehtävään kuuluvat myös neuvotteluviranomaisen tehtävät kehittämis- ja hallintokeskuksen omasta sekä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen puolesta samoin kuin virastoverkoston ohjaus palkkausjärjestelmään liittyvissä kysymyksissä.

Momentin 2 mukaan kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä. Näistä tehtävistä säädettäisiin erikseen hallinnonalakohtaisissa säädöksissä. Tässä esityksessä ehdotetaan kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettäviksi tukien ja avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä, joista säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta (1296/2002), julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012), kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista (1068/2013) annetuissa laeissa.

Momentin 3 mukaan kehittämis- ja hallintokeskus voisi esitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston päätettäväksi asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita. Asiat, jotka voitaisiin valtioneuvoston asetuksella säätää kehittämis- ja hallintokeskuksessa valmisteltaviksi, olisivat muita kuin muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä hallinnon asiakkaille. Talous- ja henkilöstöhallinnon päätöksiä voitaisiin säätää kehittämis- ja hallintokeskuksen esiteltäviksi laajasti. Kehittämis- ja hallintokeskus voisi esimerkiksi tehdä esityksen virkanimityspäätökseksi, vaikka nimityksestä vastaa lain 12 §:n mukaisesti ELY-keskuksen vastuualueen johtaja tai ELY-keskuksen johtaja sen mukaan, onko kysymyksessä vastuualueelle sijoitettavan henkilön nimitys tai suoraan ylijohtajan alaisuuteen vastuualueiden ulkopuoliseen yksikköön sijoittuvan henkilön nimitys.

Momentin 4 mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin tarkemmin kehittämis- ja hallintokeskuksen talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon tehtävistä sekä niistä tietohallintopalveluista, joita kehittämis- ja hallintokeskus tuottaisi myös aluehallintovirastoille ja maistraateille ja joiden osalta kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi valtiovarainministeriölle.

4 §. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen organisointi. Pykälän 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin muun muassa niistä hallinnollisista tehtävistä, joita kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen puolesta ja siitä, mitä henkilöstöhallinnon päätöksiä kehittämis- ja hallintokeskus esittelisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen päätettäviksi. Pykälän otsikkoa esitetään myös muutettavaksi.

6 §. Yleishallinnollinen ohjaus. Pykälään lisättäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lisäksi myös kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

7 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus. Lisättäisiin uusi 7 a §, jossa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjauksesta. Kehittämis- ja hallintokeskukselle ei laadittaisi itsenäistä strategia-asiakirjaa vaan se toteuttaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisia tavoitteita soveltuvin osin.

Pykälän 2 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulostavoitteet määräisi työ- ja elinkeinoministeriö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus olisi kevyempää kuin ELY-keskuksen tulosohjaus ja vastaisi sitä tavoitteiden asettamistapaa, jota työ- ja elinkeinoministeriö käyttää valtakunnallisten erillisyksikköjen ohjauksessa. ELY-keskusten hallinnonalakohtaisesta ohjauksesta vastaavat ministeriöt ja keskusvirastot ohjaisivat kehittämis- ja hallintokeskusta omilla toimialoillaan. Kehittämis- ja hallintokeskuksen hoitamat maksatukseen liittyvät tehtävät kuuluvat sekä hallinnonalakohtaisiin prosesseihin että kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatusprosessiin. Kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus ei muuttaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua ohjaussuhdetta, josta säädetään 8 §:n 1 momentissa.

Pykälän 3 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluja ohjaisivat ja niiden tulostavoitteista määräisivät työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Tietohallintopalvelujen ohjausta ja seurantaa varten tarpeelliset tiedot olisivat saatavissa eroteltuina muista kehittämis- ja hallintoyksikön toimintaa ja taloutta koskevista tiedoista.

Pykälän 4 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

8 §. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallinen ohjaus. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin sisäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nimiuudistusten mukaiseksi. Samalla pykälän otsikkoa muutettaisiin erottamaan tämä pykälä kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausta koskevasta 7 a §:stä.

9 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaminen. Lisättäisiin uusi 9 a §, jossa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen johtamisesta. Kehittämis- ja hallintokeskusta johtaa keskuksen johtaja, joka vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi johtamisen tukena johtoryhmä, joka avustaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajaa (ja sen yksiköiden päälliköitä) kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan kuuluvissa laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Johtoryhmässä käsiteltävien asioiden laajakantoisuutta ja periaatteellista tärkeyttä arvioitaisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen näkökulman lisäksi sillä perusteella, mitä vaikutuksia niillä on ELY-keskuksiin ja TE-toimistoihin sekä näiden asiakkaisiin ja sidosryhmiin.

10 §. Asioiden ratkaisuvalta. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja ratkaisisi kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat, jollei niistä ole toisin säädetty tai kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksessä toisin määrätty. Kehittämis- ja hallintokeskuksille olisi henkilöstö- ja hallintoasioissa tarkemmin säädetyllä tavalla eräissä asioissa, kuten virkanimityksissä, valmisteleva tehtävä, mistä syystä kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajalla ei voisi olla ratkaisuvaltaa esimerkiksi ELY-keskusten henkilöstön virkanimityksissä, jotka 12 §:n mukaan kuuluvat ELY-keskuksen johtajan ratkaisuvaltaan.

Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja voisi ottaa ratkaistavakseen asian, joka kuuluu kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan.

11 §. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestys. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksestä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintojen järjestämisestä, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta säädettäisiin työjärjestyksessä, josta päättäisi kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja. Pykälän otsikkoa esitetään myös muutettavaksi.

12 a §. Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen täyttäminen. Lisättäisiin uusi 12 a § kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen täyttämisestä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja nimitettäisiin määräajaksi. Keskuksen johtajan nimittäisi työ- ja elinkeinoministeriö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja nimittäisi kehittämis- ja hallintokeskuksen muun henkilöstön. Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

23 §. Kielivähemmistön palveluyksikkö. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lisäksi myös kehittämis- ja hallintoyksiköllä voisi olla toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitamiseksi erillinen alueen suomen- tai ruotsinkielistä taikka saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä vähemmistöä palveleva yksikkö. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämien tukien ja avustusten maksatustehtäviä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen asiakaspalvelu järjestettäisiin perustuslain ja kielilainsäädännön edellyttämällä tavalla perustamalla ruotsinkielinen palveluryhmä osana muuta yksikköä Pohjanmaan tai muun kaksikielisen ELY-keskuksen yhteyteen. Valtakunnallisesti palveleva ryhmä toimisi vastaavalla tavalla kuin Pohjanmaan ja Uudenmaan ELY-keskusten ruotsinkieliset rakennerahastojen palveluryhmät, joista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 27 §:ssä. Tarvittaessa kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi perustettaisiin erillinen kielivähemmistön palveluyksikkö.

24 §. Valtion edustaminen. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskus kantaa ja vastaa valtion puolesta

sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tehtäväkseen säädetyissä asioissa, jollei hallinnonalakohtaisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön tai keskushallinnon viraston edustaja sitä tee. Ehdotus vastaisi ELY-keskuksia koskevaa 1 momentin ELY-keskuksia koskevaa säädöstä. Asioita, joissa hallinnonalakohtaisesta ohjauksesta vastaava ministeriön tai keskusviraston voi olla tarkoituksenmukaista edustaa valtiota, ovat hallinnonalakohtaisten avustuksen maksamista, valvontaa ja takaisinperintää koskevat asiat. Sen sijaan muut kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ovat luonteeltaan yleishallinnollisia. Niiden osalta työ- ja elinkeinoministeriö voisi käyttää mahdollisuuttaan edustaa valtiota kehittämis- ja hallintokeskuksen asiassa.

25 §. Suoritteiden maksullisuus. Pykälään lisättäisiin, että kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteiden maksullisuudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992). Lisättäisiin myös, että kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteiden maksullisuudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella samoin kuin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten suoritteiden maksullisuudesta.

26 §. Muutoksenhaku. Pykälään lisättäisiin, että kehittämis- ja hallintokeskuksen antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta säädetä muualla lainsäädännössä toisin.

Voimaantulo ja siirtymäsäännös. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettuun lakiin tuli 1.7.2014 voimaan tulleella lailla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta (489/2014) 5 a §, jonka mukaan ELY-keskuksen virkamies voidaan toisen ELY-keskuksen pyynnöstä asettaa enintään kolmen vuoden ajaksi toisen ELY-keskuksen käytettäväksi. Tämän säännöksen nojalla ELY-keskuksen avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää hoitavaa henkilöstöä on käytetty joustavasti eri ELY-keskuksissa. ELY-keskuksia koskevaa 5 a §:ää ei koske kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviin määräämistä eikä kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstön määräämistä ELY-keskuksen tehtäviin. Kehittämis- ja hallintokeskuksen maksatustehtävien kokonaisuuden asteittaiseksi rakentamiseksi lisättäisiin siirtymäsäännös avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää hoitavan henkilöstön toimivallasta. Siirtymäsäännöksen nojalla ELY-keskuksen virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluisi kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä, voisivat siirtymäaikana 31.3.2016 asti esitellä vastaavia asioita myös kehittämis- ja hallintokeskuksen päätettäväksi.

Siirtymäsäännöksen mukaan myös kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluisi kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä, voisivat esitellä näitä päätöksiä ELY-keskuksen päätettäväksi. Säännöksen avulla mahdollistettaisiin se, että sitä maksatushenkilöstön joustavaa käyttöä voidaan siirtymäaikana jatkaa siitä huolimatta, että osa maksatuksista siirtyy kehittämis- ja hallintokeskukseen ja että kehittämis- ja hallintokeskus on ELY-keskuksista erillinen virasto, jota 5 a § ei koske. Tällä hetkellä ELY-keskuksen maksatusasioita hoitava virkamies voi 5 a §:n nojalla annetun tehtävämääräyksen turvin esitellä maksatuspäätöksiä myös sellaisen ELY-keskusten päätettäväksi, johon virkamiehellä ei ole palvelussuhdetta. Maksatustehtävien kokoamisen edetessä ja tehtäväjärjestelyjen avulla virkamiesten tehtävät ja palvelussuhteet selkiytetään siten, ettei päätösten esittelytarvetta kehittämis- ja hallintokeskuksesta ELY-keskukseen ja päinvastoin enää olisi.

24 §. Valtion korvaus. Pykälästä poistetaan vanhentunut viittaus työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Työ- ja elinkeinokeskukset on lakkautettu valtion aluehallinnon kokonaisuudistuksen myötä valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 2 §:n mukaisesti. Viittaus lakkautettuun työ- ja elinkeinokeskukseen korvataan kehittämis- ja hallintokeskuksella, jolle siirrettäisiin valtion korvauksen takaisinperintään ryhtymistä ja takaisinperintätoimia koskeva toimivalta. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävästä kuntouttavan työtoiminnan korvauksen myöntämiseksi säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

12 lukuJulkisen työvoima-. ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö

8 §. Tukien ja korvausten myöntäminen, maksaminen ja takaisinperintä. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että kehittämis- ja hallintokeskus hoitaisi työ- ja elinkeinotoimiston tämän lain nojalla myöntämien palkkatukien, starttirahojen ja lisätukien maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät sekä valtion virastoille tai laitoksille osoitetun määrärahojen käytön seurantatehtävät. ELY-keskus sekä kehittämis- ja hallintokeskus toimisivat valtionavustuslaissa tarkoitettuina valtionapuviranomaisina kumpikin maksamiensa tukien ja korvausten takaisinperintäasioissa. Takaisinperinnällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä avustusten ja tukien käytön valvontaa että varsinaista takaisinperintää.

Momentin 3 säännöstä kuittauksessa noudatettavasta suojaosuudesta korjattaisiin siten, että TE-toimiston myöhemmin maksaman etuuden sijasta viitattaisiin TE-toimiston myöhemmin myöntämään etuuteen. Muutoksella ei olisi käytännön vaikutusta, sillä TE-toimisto ei nykyisinkään maksa etuuksia vaan myöntää niitä.

Momentin 4 asetuksenantovaltuutta laajennettaisiin koskemaan kehittämis- ja hallintokeskusta. Momentin mukaan tukien ja korvausten hakemista, myöntämistä ja maksamista koskevista menettelyistä ja ELY-keskuksen, TE-toimiston sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen keskinäistä tehtävänjaosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

14 lukuMuutoksenhaku

1 §. Oikaisuvaatimus ja valitus. Pykälän1 momenttia muutettaisiin siten, että säädettäisiin myös kehittämis- ja hallintokeskuksen tekemään päätökseen tehtävästä oikaisuvaatimuksesta. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen tulisi vaatia oikaisua, jollei tässä laissa toisin säädetä, hallintolain (434/2003) 7 a luvun mukaisesti samoin kuin muiden työvoimaviranomaisten päätöksestä.

2 §. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus päätöksen täytäntöönpanoon. Pykälään lisättäisiin säännös siitä, että samoin kuin muiden työvoimaviranomaisten myös kehittämis- ja hallintokeskuksen tämän lain mukainen päätös voidaan panna täytäntöön oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen tai valitusviranomainen toisin määrää.

44 §. Valtion korvaus kunnalle. Kotouttamisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaisten toimenpiteiden korvaamisesta kunnalle säädetään 44 §:n 1 momentissa. Säädöstä muutettaisiin siten, että kehittämis- ja hallintokeskus korvaisi kunnalle kotouttamislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset

54 §. Korvauksen maksaminen. Pykälää muutettaisiin siten, että kunnan olisi haettava korvausta kotouttamislaissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä kehittämis- ja hallintokeskukselle osoitetulla hakemuksella.

55 §. Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 3 momentteja muutettaisiin siten, että ELY-keskuksen sijasta kehittämis- ja hallintokeskus voisi määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä.

59 §. Edustajalle maksettava palkkio ja kulut. Pykälässä säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivallasta lapsen edustajalle maksettavan palkkion ja kulujen korvaamiseksi.

61 §. Tietojen luovuttaminen rekisteristä. Pykälässä säädettäisiin tietojen luovuttamisesta kuntaanosoitusrekisteristä. Säännös koskisi myös kehittämis- ja hallintokeskusta, joka hoitaisi ELY-keskusten, Maahanmuuttoviraston ja Kansaneläkelaitoksen ohella tähän lakiin perustuvia tehtäviä.

87 §. Tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että muiden viranomaisten ohella myös kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät tiedot muilta asiaa hoitavilta tahoilta.

4 §. Toimivaltainen viranomainen. Valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) 4 §:ssä säädettäisiin ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivallasta aiemmin Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle kuuluvassa tehtävässä merimiesten matkakustannuksia koskevien päätösten tekijänä ja täytäntöönpanosta huolehtivana viranomaisena.

5 §. Hakemus ja hakemuksen käsittely. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin hakemuksen toimittamisesta kehittämis- ja hallintokeskukseen.

6 §. Tarkastusoikeus. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeudesta tehdä työnantajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia hakemuksen ja tehdyn päätöksen oikeellisuuden selvittämiseksi. Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi oikeus erityisestä syystä valtuuttaa Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tekemään tarkastus. Tarkastusta suorittavaan tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

9 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momenttia muutetaan siten, että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sijasta muutosta haetaan kehittämis- ja hallintokeskuksen päätökseen hallintolain 7 a luvun mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (Salmia) annettu laki (646/2010) kumottaisiin Salmian tehtävien siirtyessä hallinto- ja kehittämiskeskukselle.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 1 §, 4 §:n otsikko ja 1 momentti, 6 §, 8 §:n otsikko ja 1 momentti, 11 §, 23 §:n 1 momentti, 24–26 §, sekä

lisätään lakiin uusi 3 a, 7 a ja 9 a § ja 10 §:ään uusi 3 ja 4 momentti sekä uusi 12 a §, seuraavasti:

1 §
Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä niiden alaisista työ- ja elinkeinotoimistoista. Lisäksi tässä laissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisestä valtakunnallisesta kehittämis- ja hallintokeskuksesta. Muista valtion alue- ja paikallishallinnon tehtäviä hoitavista viranomaisista säädetään erikseen.

3 a §
Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät

Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen yhteisiä kehittämis- ja hallintotehtäviä, antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa.

Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

Kehittämis- ja hallintokeskus voi esitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston päätettäväksi asetuksella tarkemmin säädettyjä hallintoasioita.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

4 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen organisointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten lukumäärästä, toimialueista, nimistä ja toimipaikoista sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen toimipaikasta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

6 §
Yleishallinnollinen ohjaus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

7 a §
Kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus

Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminta palvelee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen strategisia tavoitteita.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulostavoitteet määrää työ- ja elinkeinoministeriö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintaa ohjaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö tai keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on erikseen säädetty tai määrätty.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluja ohjaavat ja niiden tulostavoitteista määräävät työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö yhdessä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

8 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallinen ohjaus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintaa ohjaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö tai keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on erikseen säädetty tai määrätty (toiminnallinen ohjaus). Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteisiä toimintoja ja muita keskuksen yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta toiminnallisesta ohjauksesta.

---

9 a §
Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaminen

Kehittämis- ja hallintokeskusta johtaa kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja, joka vastaa kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan tuloksellisuudesta.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella on johtamisen tukena johtoryhmä, joka avustaa kehittämis- ja hallintokeskuksen laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita koskevassa päätöksenteossa. Johtoryhmän kokoonpanosta määrätään kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksessä.

10 §
Asioiden ratkaisuvalta

---

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja ratkaisee kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat, ellei niistä toisin säädetä tai kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksessä toisin määrätä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka kuuluu kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan.

11 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestys

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnon ja toimintojen järjestämisestä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta määrätään keskuksen työjärjestyksessä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työjärjestyksestä päättää keskuksen johtaja.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen toimintojen järjestämisestä, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta määrätään kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksessä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksestä päättää kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastuualueella voi tarvittaessa olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä vastuualueen toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstön tehtävistä ja työskentelypaikkakunnista. Vastuualueen työjärjestyksestä päättää vastuualueen päällikkö.

12 a §
Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen täyttäminen

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajan nimittää työ- ja elinkeinoministeriö.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen muun henkilöstön nimittää kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaja.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

23 §
Kielivähemmistön palveluyksikkö

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella voi sen toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi olla erillinen alueen suomen- tai ruotsinkielistä taikka saamelaiskäräjistä annetussa laissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella saamenkielistä vähemmistöä palveleva yksikkö. Palveluyksikkö voidaan perustaa myös kehittämis- ja hallintokeskukseen sekä yhtä useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen yhteiseksi yksiköksi.

---

24 §
Valtion edustaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa, jollei toiminnallisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön tai keskushallinnon viraston edustaja sitä tee. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeudesta käyttää valtion puolesta asianomistajan puhevaltaa säädetään erikseen.

Kehittämis- ja hallintokeskus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa sen tehtäväksi säädetyissä asioissa, jollei toiminnallisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön tai keskushallinnon viraston edustaja sitä tee.

Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvan asian vaikutukset koskevat merkittävästi kahden tai useamman keskuksen toimialuetta, toiminnallisesta ohjauksesta vastaava ministeriö päättää, mikä keskus toimii valtion edustajana tässä asiassa. Ministeriön päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Työ- ja elinkeinotoimisto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimiston toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei toiminnallisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön tai keskushallinnon viraston edustaja taikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustaja sitä tee.

25 §
Suoritteiden maksullisuus

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston suoritteiden maksullisuudesta ja maksujen suuruudesta on voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen suoritteiden maksuista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

26 §
Muutoksenhaku

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta säädetä muualla lainsäädännössä toisin.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa voivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamiehinä jatkaa näiden päätösten esittelemistä kehittämis- ja hallintokeskuksen päätettäväksi 31 päivään maaliskuuta 2016 asti ilman erillistä päätöstä tai määräystä.

Virkamiehet, joiden tehtävänkuvaan kuuluu kehittämis- ja hallintokeskuksessa avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien päätösten esittelytehtäviä kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan alkaessa voivat kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehinä jatkaa näiden päätösten esittelemistä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätettäväksi 31 päivään maaliskuuta 2016 asti ilman erillistä päätöstä tai määräystä.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 24 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1296/2002, seuraavasti:

24 §
Valtion korvaus

---

Valtion korvauksen takaisinperintään ryhtymisestä ja tarvittavista takaisinperintätoimista päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus. Valtion korvauksen myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 12 luvun 8 § sekä 14 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 § seuraavasti:

12 luku

Julkisen työvoimapalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö

8 §
Tukien ja korvausten myöntäminen, maksaminen ja takaisinperintä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa työ- ja elinkeinotoimiston tämän lain nojalla myöntämien palkkatukien, starttirahojen ja lisätukien maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtävät sekä valtion virastoille tai laitoksille osoitettujen määrärahojen käytön seurantatehtävät. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maksaa työ- ja elinkeinotoimiston myöntämät muut tämän lain mukaiset tuet ja korvaukset. Tuen ja korvauksen myöntämiseen, maksamiseen ja takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), jollei tässä laissa toisin säädetä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kehittämis- ja hallintokeskus toimivat valtionavustuslaissa tarkoitettuina valtionapuviranomaisina maksamiensa tukien ja korvausten takaisinperinnässä.

Työ- ja elinkeinotoimiston myöntäessä tukea tai korvausta henkilöasiakkaalle ei sovelleta valtionavustuslain 11 §:n 4 ja 5 momenttia päätökseen merkittävistä asioista, 15−18 §:ää valtionapuviranomaisen valvontatehtävästä, tarkastusoikeudesta, tarkastuksen suorittamisesta ja virka-avusta eikä 24 ja 25 §:ää korosta ja viivästyskorosta.

Jos henkilöasiakkaalle maksettua tukea tai korvausta on päätetty periä takaisin, on kuitattaessa takaisin perittäväksi päätettyä määrää työ- ja elinkeinotoimiston sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen myöhemmin maksamasta etuudesta sovellettava, mitä ulosottokaaren (705/2007) 4 luvun 48 §:ssä säädetään palkan ulosmittauksen suojaosuudesta. Henkilöasiakkaan suostumuksella kuittaus voidaan kuitenkin tehdä suurempana.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tukien ja korvausten hakemis-, myöntämis- ja maksamismenettelystä sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen keskinäisestä tehtävänjaosta.

14 luku

Muutoksenhaku

1 §
Oikaisuvaatimus ja valitus

Jollei tässä laissa toisin säädetä, työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolain (434/2003) 7 a luvussa säädetään.

---

2 §
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen vaikutus päätöksen täytäntöönpanoon

Työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen tämän lain nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta, jollei oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen tai valitusviranomainen toisin määrää.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 44 §:n 1 momentti, 54 §, 55 §, 59 §, sellaisena kuin se on laissa 1251/2011, 61 § sekä 87 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1251/2011, seuraavasti:

44 §
Valtion korvaus kunnalle

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus korvaa kunnalle valtion talousarvion rajoissa tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään.

---

54 §
Korvauksen maksaminen

Kunnan on haettava tässä luvussa tarkoitettua korvausta kehittämis- ja hallintokeskukselle osoitetulla hakemuksella viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan.

55 §
Maksetun korvauksen palautusvelvollisuus

Kehittämis- ja hallintokeskus voi määrätä kunnan palauttamaan valtion maksaman korvauksen tai osan siitä, jos korvauksen suorittamista varten on annettu virheellisiä tai erehdyttäviä tietoja taikka muutoin käy selville, että korvaus on suoritettu perusteettomasti.

Palautettavalle määrälle on suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän korkokannan suuruinen viivästyskorko.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen päätös kunnalle perusteettomasti maksetun korvauksen palauttamisesta on tehtävä viimeistään viidentenä kalenterivuonna sen vuoden päättymisestä, jolta korvaus on maksettu.

59 §
Edustajalle maksettava palkkio ja kulut

Kehittämis- ja hallintokeskus maksaa hakemuksesta lapselle määrätyn edustajan palkkion edustajan tehtäviin käytetyn ajan perusteella ja korvauksen edustamisesta aiheutuneista kuluista silloin, kun edustaja on määrätty tämän lain perusteella tai kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) perusteella ja lapselle on myönnetty oleskelulupa. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä palkkion maksamisen perusteista ja palkkion suuruudesta, korvattavista kuluista sekä menettelystä palkkion maksamisessa ja kulujen korvaamisessa.

61 §
Tietojen luovuttaminen kuntaanosoitus-rekisteristä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus saa luovuttaa kuntaanosoitusrekisteristä Maahanmuuttovirastolle, Kansaneläkelaitokselle, kunnan viranomaiselle, kehittämis- ja hallintokeskukselle ja työ- ja elinkeinotoimistolle tietoja, jotka ovat tarpeen niille tässä laissa, ulkomaalaislaissa tai muussa laissa säädettyjen maahanmuuttoon liittyvien tehtävien hoitamista varten.

Tiedot voidaan luovuttaa myös konekielisessä muodossa tai teknisen käyttöyhteyden avulla.

87 §
Tiedonsaantioikeus

Työ- ja elinkeinoministeriöllä, aluehallintovirastolla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella, kehittämis- ja hallintokeskuksella, työ- ja elinkeinotoimistolla, kunnan viranomaisella sekä Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tämän lain 2, 5 ja 6 luvun mukaisten tehtävien suorittamiseksi välttämättömät tiedot toisiltaan, Maahanmuuttovirastolta, vastaanotto- ja järjestelykeskukselta, kotoutumista tukevien toimenpiteiden ja palvelujen tuottajalta sekä ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätyltä edustajalta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain (1068/2013) 4 §, 5 §:n 1 momentti, 6 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti seuraavasti:

4 §
Toimivaltainen viranomainen

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa lain täytäntöönpanoa sekä vastaa korvausjärjestelmän kehittämisestä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus tekee päätöksen korvausasiassa sekä huolehtii muista lain täytäntöönpanoon liittyvistä tehtävistä.

5 §
Hakemus ja hakemuksen käsittely

Hakemus matkakustannusten korvaamisesta tehdään kirjallisesti kehittämis- ja hallintokeskukseen. Työnantajan oikeus korvaukseen valtion varoista raukeaa, jollei sitä ole haettu yhden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

---

6 §
Tarkastusoikeus

Kehittämis- ja hallintokeskuksella on oikeus tehdä työnantajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia hakemuksen ja tehdyn päätöksen oikeellisuuden selvittämiseksi. Kehittämis- ja hallintokeskus voi erityisestä syystä valtuuttaa Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan tekemään tarkastuksen. Tarkastusta suorittavaan tilintarkastajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.

---

9 §
Muutoksenhaku

Kehittämis- ja hallintokeskuksen päätökseen saa vaatia oikaisua päätöksen tehneeltä viranomaiselta siten kuin hallintolain 7 a luvussa säädetään.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta annettu laki (646/2010).

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2014

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
ANTTI RINNE

Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori