Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

HE 151/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

StVM 14/2014

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Ehdotetuilla muutoksilla toteutetaan hallituksen päättämä 50 miljoonan euron säästö työttömyyspäivärahamenoissa. Samalla työttömyysturvan rahoitusta selkiytetään.

Ansiopäivärahan laskentasääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ansio-osa alenisi niiltä, joiden palkka ylittää 3 115 euroa kuukaudessa. Lisäksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä 90 päivältä maksettavaa korotettua ansio-osaa ehdotetaan alennettavaksi. Ansiopäivärahan laskentasääntöihin tehtävät muutokset alentavat työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavia ansiopäivärahamenoja noin 50 miljoonalla eurolla, joka ehdotetaan tilitettäväksi Kansaneläkelaitokselle alentamaan valtion rahoitusvastuuta peruspäivärahamenoista.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysvakuutusrahasto ei enää rahoittaisi peruspäivänrahan korotusosia, vaan korotusosien rahoituksesta vastaisi kaikilta osin valtio.

Yrittäjien työssäoloehtoa koskevan lainmuutoksen voimaantulosäännökseen ehdotetaan tehtäväksi muutos, joka yksinkertaistaa lain toimeenpanoa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Hallitus päätti 3 päivänä huhtikuuta 2014 valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015—2018. Päätös on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kuromaan umpeen valtiontalouden kestävyysvaje. Päätöksen mukaan työttömyysturvaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion menot pienenevät 50 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tasolla. Tavoitteena on toteuttaa säästöt siten, että ne kohdistuvat korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Työttömyyspäivärahan taso

Peruspäiväraha on 32,66 euroa päivältä vuonna 2014. Sitä korotetaan 5,27 eurolla yhdestä alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta, 7,74 eurolla kahdesta lapsesta ja 9,98 eurolla kolmesta tai useammasta lapsesta. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa, joka on 4,78 euroa päivältä.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan kahdella eri perusteella: pitkän työuran päätyttyä ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 90 päivältä työnhakijalle, joka on jäänyt työttömäksi sen takia, että hänen työsopimuksensa on irtisanottu hänestä itsestään riippumattomista syistä tai että hän on itse irtisanonut työsopimuksensa oltuaan lomautettuna yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää. Edellytyksenä on, että henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä ja että hänen työuransa on ollut vähintään 20 vuoden pituinen. Korotettua ansio-osaa saadakseen henkilön on lisäksi tullut olla palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta.

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta enintään 200 päivältä.

Työttömyysetuuksien rahoitus

Työttömyysturvan rahoituksesta vastaavat valtio, työnantajat ja palkansaajat pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassat jäsenmaksuilla. Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut tilitetään työttömyysvakuutusrahastoon, joka vastaa työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavista osuuksista ja etuuksista.

Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettu korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa Kansaneläkelaitokselle osuuden, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää.

Peruspäivärahan korotusosa pitkän työuran päätyttyä rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa Kansaneläkelaitokselle korotusosaa vastaavan osuuden. Muilta osin menot rahoitetaan Kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella.

Ansiopäivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Muilta osin palkansaajien ansiopäivärahat rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Korotetun ansio-osan työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan.

Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta, lisäpäiviltä, sääesteen ajalta ja lomautukseen rinnastettavan syyn ajalta maksettavien päivärahojen rahoitukseen. Pääsäännöstä poiketen valtio on poikkeuksellisesti osallistunut lomautusajalta maksettujen etuuksien rahoitukseen peruspäivärahaa vastaavalla osuudella vuosina 2010, 2012 ja 2013.

Yrittäjien ansiopäivärahojen rahoitukseen valtio osallistuu peruspäivärahaa ja lapsikorotuksia vastaavalla osuudella. Yrittäjät rahoittavat itse kokonaan ansio-osat.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2014 on 1 990 500 euron palkkasummaan saakka 0,75 prosenttia ja sen ylittävästä palkkasumman osasta 2,95 prosenttia. Palkkasummarajaa korotetaan vuosittain ansaittujen työeläkeoikeuksien tarkistamiseen käytettävällä palkkakertoimella. Työnantajilta, joiden palkkasumma ylittää kyseisen rajan, peritään omavastuumaksua irtisanomistaan ikääntyneistä työntekijöistä, joiden työttömyys jatkuu työttömyysturvan lisäpäiville.

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2014 on 0,50 prosenttia palkasta. Lisäksi työntekijät maksavat työttömyyskassoille jäsenmaksua. Niin sanotussa osaomistajan asemassa olevalta (TyEL-vakuutettavalta) yrittäjältä peritään työnantajan työttömyysvakuutusmaksua 0,75 prosenttia ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua 0,19 prosenttia osaomistajalle maksettujen työpalkkojen määrästä. Työttömyysvakuutusrahasto määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut ja työnantajan omavastuumaksun.

Yrittäjän työssäoloehto

Yrittäjän työssäoloehto lyhennettiin lainmuutoksella 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Muutos tulee voimaan vuoden 2015 alusta.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on säästää 50 miljoonaa euroa valtion työttömyyspäivärahamenoista siten, että säästöt kohdistuvat korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin. Samalla työttömyysturvan rahoitusta selkiytetään.

Ansiopäivärahan laskentasääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ylempien ansiopäivärahojen taso alenee. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa (3 443 euroa vuonna 2015), ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Tätä ns. taitekohtaa ehdotetaan alennettavaksi 95-kertaisen peruspäivärahan määrään (3 115 euroa vuonna 2015), jolloin uuden taitekohdan yläpuolella olevien päivärahansaajien ansiopäiväraha alenee.

Korotetun ansio-osan laskentasääntöä ehdotetaan muutettavaksi siten, että korotetun ansio-osan määrä alenee. Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan, että korotettu ansio-osa olisi 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa olisi tämän rajan ylittävältä osalta 35 prosenttia.

Ehdotetuista muutoksista syntyisi työttömyysvakuutusrahastolle arviolta 50 miljoonan euron vuosittainen säästö, joka ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitokselle perusturvan rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahasto maksaa jo nykyisin Kansaneläkelaitokselle osuuden, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää. Ehdotettu maksu tulisi nykyisen maksun lisäksi.

4 Esityksen vaikutukset

Esitys alentaisi ansiopäivärahan määrää niillä työttömillä, joilla päivärahan perusteena oleva ansiotulo on korkeampi kuin 95-kertainen peruspäiväraha eli 3115 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Tähän johtuu siitä, että ansio-osa olisi välillä 3 116—3 443 euroa 45 prosentin sijaan 20 prosenttia. Kun palkan määrä ylittää 3 443 euroa kuukaudessa eli 105-kertaisen peruspäivärahan määrän, päiväraha olisi uudella laskentasäännöillä 82 euroa kuukaudessa pienempi kuin nykyisellä laskentasäännöllä.

Ansiopäivärahan määrä 3 115 euron palkasta olisi 1 790 euroa kuukaudessa. Tähän ja sitä alempiin päivärahoihin ei tulisi muutosta. Ilman lainmuutosta ansiopäiväraha olisi 3 443 euron palkasta 1 937 euroa. Ehdotettu muutos alentaisi päivärahaa 82 eurolla 1 855 euroon. Palkan ollessa tätä korkeampi, alennuksen määrä ei muutu.

Korotetun ansio-osan määrä alenisi kaikilla ansiopäivärahaa saavilla. Suurin muutos korotettuun ansiopäivärahaan tulisi yli 3 443 euroa ansaitseville, koska sekä taitekohdan aleneminen että korotetun ansio-osan laskentasäännön muutos kohdistuu heihin. Korotetulla ansio-osalla korotettu ansiopäiväraha olisi uusilla laskentasäännöillä 2 000 euron palkasta 91 euroa alempi, 3 000 euron palkasta 163 euroa alempi ja 4000 euron palkasta 289 euroa alempi.

Päivärahan alennus kohdistuu pääosin miehiin, koska työttömyyspäivärahaa saavien miesten palkat ovat naisten palkkoja korkeammat. Yli 3 000 euron ansainneista työttömyyspäivärahan saajista oli vuonna 2012 miehiä 34 600 ja naisia 9 900.

              
Palkka euroa/kk Päiväraha euroa/kk Ehdotus euroa/kk Erotus euroa/kk Korotettu ansio-osa euro/kk Ehdotus euroa/kk Erotus euroa/kk
2 000 1 249 1 249 0 1 491 1 400 - 91
3 000 1 680 1 680 0 2 113 1 950 - 163
4 000 2 014 1 932 - 82 2 629 2 340 - 289
5 000 2 205 2 123 - 82 2 988 2 675 - 313

Esitys vähentäisi valtion menoja 50 miljoonaa euroa vuosittain. Työttömyysvakuutusrahaston osuus työttömyysturvamenoista nousisi vuonna 2015 nykyisestä, koska uudet laskentasäännöt tulisivat sovellettaviksi sitä mukaa, kun työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka laskettaisiin uudelleen. Myöhempinä vuosina ansiopäivärahan säästöt kattaisivat työttömyysvakuutusrahastolle syntyvän lisämenon.

Valtiolle korotusosien rahoituksesta syntyvä vuosittainen lisämeno on noin 300 000 euroa.

5 Asian valmistelu

Tämä hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunnot Kansaneläkelaitokselta, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:ltä, työttömyysvakuutusrahastolta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:ltä, Akava ry:ltä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta,

Työmarkkinajärjestöt arvostelevat lausunnoissaan sitä, että päätös 50 miljoonan euron säästöstä tehtiin kuulematta työmarkkinajärjestöjä ja hallitus on siten luopunut kolmikantaisesta valmistelusta. Palkansaajajärjestöt vastustavat työttömyysturvalain muutosta, koska se heikentää työttömien toimeentuloa ja kohdistuu etuuksiin, joita on juuri korotettu vuoden 2014 alusta. Lainsäädännön nopeat muutokset lisäksi vaikeuttavat työttömyysturvanjärjestelmän ymmärrettävyyttä.

Työttömyysturvan rahoitusta koskevista muutoksista parannuksena pidetään peruspäivärahan korotusosien rahoituksen siirtämistä valtiolle, minkä katsotaan selkeyttävän lainsäädäntöä. Sen sijaan 50 miljoonan euron siirron työttömyysvakuutusjärjestelmästä perusturvaan katsotaan monimutkaistavan rahoitusjärjestelmän johdonmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Työttömyysturvalaki

6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

2 §. Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ansiopäivärahan ns. taitekohta alennetaan 105-kertaisesta peruspäivärahasta 95-kertaiseen peruspäivärahaan. Tämä merkitsisi päivärahan määrän alenemista niillä, joiden palkka ylittää 95-kertaisen perusosan määrän, koska ansio-osa on 45 prosenttia taitekohtaan asti ja sen ylittävältä osalta 20 prosenttia.

Pykälän 2 momentin mukaisen korotetun ansio-osan määrää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ansio-osa olisi 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa olisi suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa olisi tämän rajan ylittävältä osalta 35 prosenttia.

Pykälän 3 momentti vastaa voimassa olevaa lakia.

4 luku Soviteltu ja vähennetty työttömyysetuus

6 §. Pelastustoiminnasta saatujen tulojen sovittelu. Vuoden 2014 alusta vastaava suojaosa laajennettiin koskemaan kaikkia työttömyysetuuden saajia, minkä vuoksi säännös ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana.

14 luku Erinäisiä säännöksiä

3 §. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan rahoitus. Pykälän 1 momentti vastaa voimassa olevaan lakia.

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtio rahoittaisi molemmat peruspäivärahan korotusosat. Vuoden 2014 alussa voimaantulleella lainmuutoksella lopetettiin sekä työttömyyden alussa 20 päivältä maksettava korotusosa että muutosturvalisä. Rahoituksen yksinkertaistamiseksi on tarkoituksenmukaista, että valtio rahoittaa myös pitkän työuran päätettyä enintään 90 päivältä maksettavan korotusosan. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava korotusosa rahoitettaisiin valtion varoista ja työttömyysvakuutusmaksun tuotosta kuten nykyisin.

3 b §. Etuuksien kattamiseksi suoritettavat ennakot. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi säännös, joka koskee työttömyysvakuutusrahaston Kansaneläkelaitokselle maksamia ennakkomaksuja. Säännös on tarpeeton, koska työttömyysvakuutusrahasto ei enää rahoittaisi korotusosia. Muutoin pykälän 1 momentti vastaa voimassa olevaa lakia.

Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Lain 6 luvun 2 §:ää sovellettaisiin henkilöön, jonka työssäoloehto täyttyisi lain tultua voimaan ja jonka ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan tämän vuoksi uudelleen. Jos työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä olisi 31 päivänä joulukuuta 2014 tai aiemmin ja päivärahan perusteena oleva palkka tulisi laskettavaksi, sovellettaisiin ansiopäivärahan laskentaan lain 6 luvun 2 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Jos työssäoloehtoon luettaisiin työssäoloa lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta, sovellettaisiin päivärahan laskennassa uusia laskentasääntöjä.

Myös korotettuun ansio-osan laskentasäännöt määräytyisivät sen mukaan, onko päivärahan määrän laskennassa sovellettu uusia vai vanhoja laskentasääntöjä. Jos normaalin ansiopäivärahan laskennassa on noudatettu tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita sääntöjä, myös korotetun ansio-osan laskennassa sovellettaisiin vanhoja sääntöjä niin kauan, kunnes ansiopäivärahan määrä tulee laskettavaksi uudelleen.

1.2 Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta

4 §. Ansiopäivärahojen rahoitus. Pykälän 3 momentin ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, joka johtuu siitä, että muutosturvan ansio-osaa ei enää makseta. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.

8 §. Peruspäivärahan rahoitus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetut muutokset vastaavat työttömyysturvalain 14 luvun 3 §:än ehdotettuja muutoksia. Koska työttömyysvakuutusrahasto ei enää osallistuisi suoraan korotusosien rahoitukseen, säännöksestä poistettaisiin työttömyysvakuutusrahaston rahoitusta koskevat säännökset. Työttömyysvakuutusrahasto maksaisi edelleen Kansaneläkelaitokselle työttömyysvakuutusmaksun tuotosta peruspäivärahan saajien osuuden käytettäväksi peruspäivärahojen, niihin liittyvien lapsikorotusten ja korotusosien rahoitukseen. Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto maksaisi peruspäivärahojen rahoitukseen vuosittain 50,3 miljoonaa euroa. Tästä säädettäisiin lain 23 §:n 2 momentissa. Lisäksi momenttiin tehtäisiin muuttuneesta lainsäädännöstä aiheutuvia teknisluonteisia muutoksia.

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vähäinen teknisluonteinen muutos. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevaa lakia.

23 §. Perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vähäisiä teknisluonteisia muutoksia. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vuosittaisesta 50,3 miljoonan euron lisätilityksestä, jonka työttömyysvakuutusrahasto maksaisi Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen.

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan, että tilitettävän määrän laskemisesta ja maksamisesta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

1.3 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Voimaantulosäännös. Voimaantulosäännöksen 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n 1 momenttia sovellettaisiin henkilöön, joka yritystoiminta päättyisi mainitun säännöksen tultua voimaan. Voimassa olevan lain mukaan 5 luvun 7 §:n 1 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Säännöksen tultua voimaan yrittäjän työssäoloehto lyhenee 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Nykyinen säännös johtaisi siihen, että myös sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet yrittäjinä 48 kuukauden tarkastelujakson aikana vähemmän kuin 18 kuukautta mutta vähintään 15 kuukautta, tulisivat oikeutetuiksi yrittäjien työttömyyspäivärahaan lainmuutoksen tultua voimaan. Käytännössä työssäoloehdon takautuva selvittäminen olisi vaikeaa. Toimeenpanon helpottamiseksi olisi tarkoituksenmukaista, että 15 kuukauden työssäoloehtoa sovellettaisiin niihin yrittäjiin, joiden yritystoiminta päättyy uuden säännöksen tultua voimaan.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 6 §, sellaisena kuin se on laissa 509/2011, sekä

muutetaan 6 luvun 2 § sekä 14 luvun 3 § ja 3 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 6 luvun 2 § laissa 1049/2013 sekä 14 luvun 3 § ja 3 b §:n 1 momentti laissa 1188/2009, seuraavasti:


6 luku

Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

2 §
Ansiopäivärahan ansio-osa ja korotettu ansio-osa

Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.


Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella ja korotusosalla korotetun perusosan suuruinen.


Muunnettaessa kuukautta kohti laskettua palkkaa päiväpalkaksi tai päinvastoin katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 työpäivää.


14 luku

Erinäisiä säännöksiä

3 §
Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan rahoitus

Palkansaajan ansiopäivärahan rahoituksesta säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa ja yrittäjän ansiopäivärahan rahoituksesta työttömyyskassalaissa.


Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta.


3 b §
Etuuksien kattamiseksi suoritettavat ennakot

Valtion on suoritettava Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahaa varten kuukausittain ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää ja että ennakot ovat riittävät menojen kattamiseen jokaisena kuukautena.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 6 luvun 2 §:ää sovelletaan henkilöön, jonka työssäoloehto täyttyy tämän lain tultua voimaan ja jonka ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan tämän vuoksi uudelleen.



2.

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 4 §:n 3 momentti sekä 8 ja 23 §, sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n 3 momentti laissa 460/2005 ja 8 § laissa 1189/2009, seuraavasti:


4 §
Ansiopäivärahojen rahoitus

Työttömyyskassan osuus kustakin ansiopäivärahasta on 5,5 prosenttia, jollei 1 ja 2 momentin säännöksistä muuta johdu. Jos ansiopäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti korotettuna, työttömyyskassan osuus lasketaan kuitenkin mainitun pykälän 1 momentin mukaan määräytyvästä ansiopäivärahasta.



8 §
Peruspäivärahan rahoitus

Työttömyysvakuutusrahasto maksaa sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä Kansaneläkelaitokselle 23 §:ssä tarkoitetun osuuden työttömyysturvalain mukaisten peruspäivärahojen ja niihin liittyvien lapsikorotusten sekä korotusosien rahoitukseen. Muilta osin menot rahoitetaan Kansaneläkelaitokselle maksettavalla valtionosuudella.


Valtionosuuden suorittamisesta, valtionosuuden ennakoiden käyttämisestä ja Kansaneläkelaitoksen työttömyysetuuksien hallintokuluista säädetään työttömyysturvalaissa.


23 §
Perusturvaan tilitettävä työttömyysvakuutusmaksukertymä

Työttömyysvakuutusrahasto tilittää sosiaali- ja terveysministeriön välityksellä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä Kansaneläkelaitokselle työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää. Vuosittain tilitettävän määrän vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö pyydettyään lausunnon Työttömyysvakuutusrahastolta.


Edellä 1 momentissa tarkoitetun määrän lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto tilittää Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoitukseen vuosittain 50 300 000 euroa.


Tilitettävän määrän laskemisesta ja maksamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



3.

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1049/2013) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Sen 2 luvun 7 §:n 1 momentin 7 kohta, 5 luvun 6 § ja 7 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2015. Lain 5 luvun 7 §:n 1 momenttia sovelletaan henkilöön, jonka yritystoiminta on päättynyt mainitun säännöksen tultua voimaan. Lain 6 luvun 4 §:n 3 momentti on voimassa vuoden 2015 loppuun.




Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2014

Pääministeri
ALEXANDER STUBB

Sosiaali- ja terveysministeri
Laura Räty

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.