Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 120/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle työeläkelakien ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijän eläkelakia, merimieseläkelakia, yrittäjän eläkelakia, maatalousyrittäjän eläkelakia, kunnallista eläkelakia, valtion eläkelakia, kansaneläkelakia, Eläketurvakeskuksesta annettua lakia sekä eräitä eläkelakien voimaanpanolakeja.

Esityksessä korostetaan työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ensisijaisuutta suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun. Työeläkelaitoksille säädettäisiin velvollisuus antaa työkyvyttömyyseläkettä hakevalle henkilölle oma-aloitteisesti ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen niissä tilanteissa, joissa ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työeläkelakien säännöksiä leskeneläkkeen vähentämisestä, kun leski on leskeneläkettä vähennettäessä vanhuuseläkkeellä tai täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta ei ole vielä hakenut eläkettä maksuun. Lakeja ehdotetaan täsmennettäviksi siltä osin kun leskeneläkkeen vähentäminen on tehty lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan leskeneläke tarkistettaisiin uudelleen, kun leskelle myönnetään uusi eläke uusin perustein.

Työeläkelakien voimaanpanolakeja ja eräitä voimaantulosäännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaisesti määrätyissä työkyvyttömyys-, työttömyys-, vanhuus-, ja perhe-eläkkeissä ensisijaiset etuudet vähennettäisiin pääsääntöisesti, kuten voimassaolevissa työeläkelaeissa säädetään, jos eläkkeensaajalle myönnetään uusi ensisijainen etuus tai etuuden määrä muuttuu.

Yksityisten alojen työeläkelakeja ehdotetaan muutettaviksi siten, että eläke laskettaisiin päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 karttumisprosentin mukaan myös vuosilta 2006—2009.

Työntekijän eläkelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös eläkelaitosten kustannustenjakoerien viivästyskorosta. Lisäksi työeläkelakeihin ja eräisiin muihin lakeihin ehdotetaan tehtäviksi eräitä teknisluonteisia korjauksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila ja sen arviointi

1.1 Työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ensisijaisuus suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun

Kuntoutus on ensisijaista työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa ansiomahdollisuuksia. Työntekijän eläkelain (395/2006: TyEL), merimieseläkelain (1290/2006: MEL), yrittäjän eläkelain (1272/2006: YEL), maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006: MYEL), kunnallisen eläkelain (549/2003: KuEL) ja valtion eläkelain (1295/2006: VaEL), jäljempänä työeläkelait, mukaisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää muun muassa, että asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan tulla työeläkelaeissa säädetyllä tavalla työkyvyttömäksi. Työeläkelaitokset järjestävät tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta vakuutetuille, joilla on ollut työansioita vähintään 33 930,09 euroa (vuoden 2014 tasossa) työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden vuoden ajalta. Työeläkelaitosten lisäksi Kansaneläkelaitos järjestää Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) perusteella tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.

Työeläkelaeissa on korostettu kuntoutuksen ensisijaisuutta suhteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen siten, että eläkelaitokselle on asetettu velvollisuus varmistaa ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä, että työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty. Myös kansaneläkelaissa (568/2007) on vastaava kuntoutuksen ensisijaisuutta korostava säännös.

Päätös henkilön oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annetaan hakemuksesta. Työeläkelaitokset voivat antaa päätöksen myös ennakkopäätöksenä, jos kuntoutuksen sisällöstä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Tällöin päätös kuntoutuksen sisällöstä annetaan myöhemmin.

Kuntoutuksen ensisijaisuutta korostavat säännökset ovat yleisluontoisia eivätkä ne ohjaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen toteuttamistapaa. Kuntoutustoimien käynnistymiseen vaikuttaa se, että ammatillista kuntoutusta on haettava, jotta se voidaan myöntää. Eläkelaitos voi esimerkiksi toimittaa työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle ammatillisen kuntoutuksen hakulomakkeen ja neuvoa henkilöä hakemaan ammatillista kuntoutusta. Eläkelaitos voi neuvoa työkyvyttömyyseläkkeenhakijaa hakemaan myös muuta kuntoutusta. Kuntoutusasian tarkempi selvittely ja työhön palaamista tukevien toimenpiteiden käynnistäminen voi viivästyä, jos työkyvyttömyyseläkkeenhakija ei syystä tai toisesta hae kuntoutusta. Nykytilanteessa onkin mahdollista, että kuntoutuksen käynnistyminen viivästyy tarpeettomasti, mikä voi vähentää kuntoutuksella saavutettavia tuloksia eli henkilön mahdollisuuksia kuntoutua työkykyiseksi ja jatkaa työuraa.

1.2 Leskeneläkkeen vähentäminen

Työeläkelakien mukaan lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakeihin ja niihin rinnastettaviin lakeihin perustuvat eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä niistä ensisijaisia etuuksia, joita ovat muun muassa tapaturmavakuutuslakiin (608/1948) perustuva päiväraha ja tapaturmaeläke sekä liikennevakuutuslain (279/1959) nojalla myönnetty omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus ja eläke. Lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Jos leski ei saa edellä mainittua vähennettävää eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä.

Leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien mukainen eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä. Jos leski saa laskennallisen eläkkeen perusteella vähennettyä leskeneläkettä ja hänelle myönnetään muu oma eläke kuin osa-aikaeläke, leskeneläke tarkistetaan ja leskeneläkettä vähennetään todellisen, myönnetyn eläkkeen määrällä. Säännöksen tarkoituksena on, että lesken oma eläke otetaan huomioon oikean määräisenä, sillä laskennallinen eläke voi poiketa huomattavastikin lopullisen eläkkeen määrästä.

Työeläkelakien mukaan, jos leskellä ei ole alle 18-vuotiasta perhe-eläkkeeseen oikeutettua lasta ja hän edunjättäjän kuollessa on eläkkeellä tai 65 vuotta täyttänyt, leskeneläkettä vähennetään heti leskeneläkkeen alkaessa. Jos leskellä ei ole alle 18-vuotiasta perhe-eläkkeeseen oikeutettua lasta eikä leski edunjättäjän kuollessa saa omaa eläkettä, leskeneläkettä vähennetään kuuden kuukauden alkueläkkeen jälkeen. Lesken laskennallinen eläke otetaan tällöin vähennyksessä huomioon sen suuruisena kuin se olisi ollut, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä.

Jos leskellä edunjättäjän kuollessa on alle 18-vuotiaita perhe-eläkkeeseen oikeutettuja lapsia, leskeneläkettä vähennetään nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään tällöin sitä työkyvyttömyyseläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Jos leski on leskeneläkkeen vähentämishetkellä vanhuuseläkkeellä, vähentämisessä otetaan työeläkelakien mukaan huomioon hänen saamansa vanhuuseläke. Leski on kuitenkin voinut jäädä julkisten alojen työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle ammatillisessa eläkeiässä ja jatkaa työskentelyä yksityisten alojen työeläkelakien piiriin kuuluvassa työssä. Tai hän on voinut päättää jonkin yksityisten alojen työeläkelakien piiriin kuuluvan työsuhteensa ja saada sen perusteella vanhuuseläkettä, mutta jatkaa edelleen rinnakkaista työsuhdetta, josta vähentämishetkellä ei ole myönnetty vanhuuseläkettä. Työeläkelaeissa ei ole nykyisin riittävästi säännelty sitä, mitä leskeneläkkeen vähentämisessä näissä tilanteissa otetaan huomioon lesken omana eläkkeenä.

Työeläkelaeissa ei ole säännelty myöskään sitä, mitä vähennyksessä otetaan huomioon silloin, kun leski on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta ei ole vielä vanhuuseläkkeellä. Voimassaolevan lain mukaan on epäselvää, missä vaiheessa ja kuinka monta kertaa leskeneläkettä tulisi vähentää. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että leskeneläkettä vähennettäisiin aina uudelleen, kun leskelle myönnetään jonkin työeläkelain mukainen oma eläke.

Viimeaikaisessa ratkaisukäytännössä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon lesken ansaitsema eläke edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun asti, jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta hän ei ole vielä vanhuuseläkkeellä. Samoin, jos leski on jonkin työeläkelain mukaan myönnetyllä vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi on otettu huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty.

Kun edellä mainituissa tilanteissa on vähennetty lesken ansaitsema eläke myös siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty leskelle, leskeneläkkeen määrä on vastannut lesken tulotasoa riittävällä tarkkuudella eikä leskeneläkettä ole ollut tarpeen myöhemmin tarkistaa. Leskeneläkettä on siis näissä tilanteissa vähennetty vain kerran eikä vähentämisajankohdan jälkeen tehty ansiotyö ole pienentänyt leskeneläkkeen määrää.

Ratkaisukäytännössä leskeneläkkeen vähentämisessä on otettu huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Siten eläkelaitoksen ei ole tarvinnut selvittää työnantajalta lesken ansioita edunjättäjän kuolinvuodelta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuodelta. Tämä on helpottanut lesken eläkkeen laskentaa ja nopeuttanut leskeneläkepäätöksen antamista. Lisäksi menettely on lesken kannalta edullinen, koska lesken omana eläkkeenä otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke, mutta ei myöhemmin mahdollisesti karttuvan eläkkeen määrää.

Jos leskeneläkkeestä on vähennetty lesken laskennallinen työkyvyttömyyseläke ja leskelle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke, ratkaisukäytännössä leskeneläke on tarkistettu ja siitä on vähennetty leskelle myönnetty eläke. Useimmissa työeläkelaeissa leskeneläkkeen tarkistamisesta on säädetty pykälässä, joka koskee leskeneläkkeen vähentämistä erityistilanteessa, joten suppeasti tulkittuna leskeneläkkeen tarkistaminen leskelle myönnetyn muun kuin osa-aikaeläkkeen perusteella olisi mahdollista vain, jos leskeneläkettä on aiemmin vähennetty erityistilanteiden mukaisesti. KuEL:ssa vastaava leskeneläkkeen tarkistamista koskeva säännös on sijoitettu omaan pykäläänsä.

Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta leskeneläkkeen tarkistamista koskeva säännös oli sijoitettu omaan pykäläänsä (esim. työntekijäin eläkelaki 395/1961: TEL, 8 f § uusi eläkesovitus). Säännökset koskivat tällöin kaikkia tilanteita, joissa leskeneläkkeeseen on tehty eläkesovitus ja leskelle myönnetään uusi eläke. Vuoden 2005 uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 45/2005 vp) perusteluissa todetaan seuraavaa: ” Kun lesken olosuhteet muuttuisivat siten, etteivät pykälän mukaiset edellytykset enää täyttyisi, leskeneläkkeen määrä tarkistettaisiin. Lisäksi leskeneläkkeen vähentäminen tarkistettaisiin nykyistä TEL:n 8 f §:n 1 momenttia vastaavasti, kun leskelle myönnettäisiin työeläkelakien mukainen eläke muuna kuin osa-aikaeläkkeenä. Leskeneläkkeen vähentämistä tarkistettaessa käytettäisiin samaa eläkevähennysperustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.”

Edellä mainitusta hallituksen esityksestä voidaan päätellä, että leskeneläkkeen tarkistamista koskevia säännöksiä ei ole ollut tarkoitus muuttaa koskemaan ainoastaan erityistilanteita. Ratkaisukäytännössä onkin menetelty lain tarkoituksen mukaisesti ja, jos leskeneläkkeestä on vähennetty lesken laskennallinen työkyvyttömyyseläke, leskeneläkettä on vähennetty uudelleen, kun leskelle on myönnetty eläke.

1.3 Perintäkulujen periminen vakuutuksenottajalta

Työeläkelakien mukaan eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksu sekä korotettu työeläkevakuutusmaksu saadaan viivästyskorkoineen ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään (suoraan ulosottokelpoinen saatava). Viivästyskorko määräytyy korkolain (633/1982) 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti.

Työeläkelaeissa ei ole säännöksiä työeläkevakuutusmaksun tai korotetun työeläkevakuutusmaksun perintäkuluista. Työeläkevakuutusmaksun perintään sovelletaan kuitenkin saatavien perinnästä annettu lakia (513/1999: perintälaki) yleislakina.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Jos kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) soveltamisalaan kuuluva maksu eli esimerkiksi työeläkevakuutusmaksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, velkojalla on oikeus saada 40 euron suuruinen vakiokorvaus perintäkuluista. Vakiokorvaukselle voi periä viivästyskorkoa kuten perintäkuluillekin.

Jos perittävänä on suoraan ulosottokelpoinen saatava, kuten työeläkevakuutusmaksu, myös sen perinnästä velkojalle aiheutuvat kulut ovat perintälain mukaan suoraan ulosottokelpoisia siltä osin kuin niiden määrä ei ylitä 40 euroa kutakin viivästynyttä maksuerää kohti. Vakiokorvauksen ylittävältä osalta perintäkuluja ei kuitenkaan voida periä ulosotossa ilman tuomioistuimen päätöstä.

Yleislain soveltamisalaan kuuluvien kysymysten sääntely muussa lainsäädännössä edellyttää, että erityissäännösten suhde yleislakeihin on selkeästi määritelty. Työeläkelakien ja perintälain osalta tämä suhde voi joissain tilanteissa olla tulkinnanvarainen, mikä voi hankaloittaa lain soveltamista käytännössä.

1.4 Kustannustenjakoerien viivästyskorko

TyEL:n mukaan Eläketurvakeskus antaa eläkelaitoksille päätöksen eläkkeistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Eläketurvakeskus antaa jokaisesta kustannustenjakoerästä erillisen päätöksen, jossa määrätään myös kustannustenjakoerän eräpäivä. Kustannustenjakoeriä ovat muun muassa maksetuista eläkkeistä ja Eläketurvakeskuksen kustannusosuuksista aiheutuvat ennakot ja tarkistuserät. Kustannustenjakoerät voivat olla joko eläkelaitoksen maksettavaa tai sille hyvitettävää.

TyEL:ssa ei ole säännöstä kustannustenjaossa käytettävästä viivästyskorosta eikä korkolakia sovelleta suoraan lakisääteiseen eläkevakuutukseen. Kustannustenjakoerien maksun viivästymistä ei siten voimassaolevan lain mukaan voi hyvittää maksun saajalle, vaikka se olisi tarpeen samoin kuin muissakin viivästyneissä saatavissa.

1.5 Vuoden 2004 sääntöjen mukainen eläkkeiden yhteensovitus

Vuoden 2012 alusta voimaan tulleissa muutoksissa työeläkelakien voimaanpanolaeissa ja voimaantulosäännöksissä (työntekijän eläkelain voimaanpanolaki 396/2006: TyEL:n voimaanpanolaki, laki merimieseläkelain voimaanpanosta 1291/2006, laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta 1273/2006 ja laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta 1281/2006, laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta 713/2004 ja laki valtion eläkelain voimaanpanosta 1296/2006) säädetään ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti määräytyneeseen edunjättäjän eläkkeeseen perustuvan perhe-eläkkeen laskemisesta, kun perhe-eläkkeen eläketapahtuma on sattunut vuonna 2012 tai sen jälkeen. Säännösten mukaan perhe-eläkettä laskettaessa edunjättäjän eläkkeestä poistetaan ensin ensisijaisten etuuksien yhteensovituksen vaikutus, minkä jälkeen perhe-eläkkeen edunsaajille myönnetty ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään sellaisenaan perhe-eläkkeestä voimassa olevien työeläkelakien mukaisesti. Säännöksiin liittyy myös suojasäännös, jonka mukaan perhe-eläkkeen laskentaan sovelletaan vanhoja yhteensovitussäännöksiä, jos perhe-eläke on edellä mainittujen säännösten mukaan laskettuna pienempi kuin vanhojen säännösten mukaisesti yhteensovitettu perhe-eläke.

Uudistuksen tavoitteena oli, että eläkelaitokset voisivat luopua ensisijaisten etuuksien osalta perhe-eläkkeiden vanhoja yhteensovitussäännöksiä koskevista laskentaohjelmista ja näin pienentää eläketurvan toimeenpanokustannuksia.

Vuoden 2004 eläkkeiden yhteensovitussäännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen eläkelaitoksissa muissakin kuin edellä tarkoitetuissa tilanteissa silloin, kun ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti määrätty työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläke yhteensovitetaan uudelleen eläkkeensaajalle myönnetyn uuden ensisijaisen etuuden tai sen muutoksen vuoksi.

Lisäksi vanhoja yhteensovitussäännöksiä sovelletaan silloin, kun on tarkistettava ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti määrätty perhe-eläke, joka on alkanut ennen vuoden 2012 alusta voimaan tullutta muutosta. Perhe-eläke on tarkistettava, jos edunsaajien lukumäärä muuttuu, esimerkiksi kun joku lapsista täyttää 18 vuotta. Perhe-eläke on tarkistettava myös silloin, jos perhe-eläkkeen edunsaajille myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus.

Edellä tarkoitettu vanhojen yhteensovitussäännösten soveltaminen edellyttää, että eläkelaitokset ylläpitävät vanhojen työeläkelakien yhteensovitussäännösten mukaisia eläkkeenlaskentaohjelmia. Sekä vanhojen että uusien säännösten mukaisten laskentaohjelmien ylläpitäminen aiheuttaa eläkelaitoksissa kaksinkertaisen työmäärän ja tulee taloudellisesti kalliiksi.

1.6 Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta

Työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunut eläke lasketaan silloin, kun työkyvyttömyyseläke päättyy ja myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein. Eläke myönnetään uusin perustein, jos aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on kulunut uuden eläkkeen eläketapahtumahetkeen mennessä vähintään kaksi vuotta eikä uusi työkyvyttömyys aiheudu samasta sairaudesta kuin aiempi työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunut eläke lasketaan aiemman työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta työkyvyttömyyseläkkeen päättymiseen ja eläkkeen perusteena olevana ansiona käytetään samaa ansiota, jolla on laskettu aika työkyvyttömyyseläketapahtumasta eläkeikään (tulevan ajan ansio).

Vuoden 2010 alusta yksityisten alojen työeläkelakeja muutettiin siten, että tulevan ajan karttumisprosentti 50 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 63 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun väliseltä ajalta korotettiin 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin vuodessa. Vastaavasti laskettaessa päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunutta eläkettä mainittujen ikävuosien välillä karttumisprosentti vuodesta 2010 alkaen korotettiin 1,3 prosentista 1,5 prosenttiin vuodessa. Muutos koski TyEL:n 66 §:n 2 momenttia ja 68 §:n 2 momenttia, MEL:n 73 §:n 2 momenttia ja 75 §:n 2 momenttia, YEL:n 63 §:n 2 momenttia ja 65 §:n 2 momenttia sekä MYEL:n 70 §:n 3 momenttia ja 71 §:n 2 momenttia.

Vuoden 2010 alusta myös julkisten alojen työeläkelakeja muutettiin vastaavasti. Julkisilla aloilla säännöksiä sovelletaan kuitenkin siten, että päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunut eläke lasketaan 1,5 karttumisprosentin mukaan myös vuotta 2010 edeltävältä ajalta. Tulkinta koskee vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä. Siten laskettaessa eläkettä päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta julkisilla aloilla myös vuotta 2010 edeltävältä ajalta käytetään karttumisprosenttia 1,5, kun taas yksityisillä aloilla käytetään vastaavalla ajalla karttumisprosenttia 1,3.

Työkyvyttömyyseläke on myönnetty vuoden 2005 säännösten mukaan silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen. Siten edellä tarkoitettua työkyvyttömyyseläkkeellä oloaikaa, jolta yksityisillä aloilla lasketaan eläkkeen 1,3 karttumisprosentin mukaan ja julkisilla aloilla 1,5 karttumisprosentin mukaan, voi olla vuosina 2006—2009. Korkeampi karttumisprosentti koskee sitä työkyvyttömyyseläkkeellä oloaikaa, jona eläkkeensaaja mainittuina vuosina on vähintään 50 vuotta täyttänyt.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

2.1 Työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ensisijaisuus suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun

Esityksessä ehdotetaan, että työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien ensisijaisuutta suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun ja eläkelaitosten velvollisuutta selvittää työkyvyttömyyseläkkeenhakijan kuntoutusmahdollisuudet korostettaisiin nykyistä enemmän. Tavoitteena on parantaa kuntoutuksen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia hakeutua kuntoutukseen ja nopeuttaa tarvittaviin kuntoutustoimenpiteisiin ryhtymistä.

Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi työeläkelaitoksille velvollisuus antaa työkyvyttömyyseläkettä hakevalle henkilölle oma-aloitteisesti, eli ilman ammatillisen kuntoutuksen hakemusta, ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen niissä tilanteissa, joissa ammatillisen kuntoutuksen saamisen edellytykset täyttyvät. Hylkäävää päätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta ei sen sijaan annettaisi ilman, että kuntoutusta olisi erikseen haettu. Ehdotuksen mukaan eläkelaitoksen olisi lisäksi varmistettava, samoin kuin voimassa olevassa lainsäädännössä, että henkilön mahdollisuudet muuhun kuntoutukseen, kuten esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, olisi selvitetty. Työeläkelaitoksen oma-aloitteinen ennakkopäätöksen antaminen nopeuttaisi kuntoutukseen ohjaamista ja kuntoutuksen käynnistymistä.

Myönteinen kuntoutuspäätös voitaisiin antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen perusteella ilman erillistä kuntoutushakemusta, koska päätöksen voitaisiin katsoa olevan työntekijän eduksi. Kuntoutusoikeudesta työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä ei voisi antaa hylkäävää ratkaisua ilman erillistä kuntoutushakemusta ja kuulemisprosessia, koska ratkaisulla voisi olla kielteinen vaikutus työntekijän etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen. Tarpeeton hylkäävä päätös ei myöskään edistäisi henkilön työllistymistä tai muun kuntoutusasian sujuvaa etenemistä.

Ehdotetun muutoksen ohella kuntoutusmahdollisuuksia tulisi edelleen selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa silloin, kun sairaus alkaa haitata työssä selviytymistä. Muutoksella ei olisi tarkoitus muuttaa kuntoutukseen hakeutumisen käytäntöjä siten, että kuntoutusasia tulisi esille vasta työkyvyttömyyseläkeasian yhteydessä. Työkyvyttömyyseläkehakemus käsiteltäisiin muutoin kuten aiemminkin. Muutos kuitenkin selkeytettäisi kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutustoimenpiteiden käynnistymistä työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.

2.2 Leskeneläkkeen vähentäminen

Lakia ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan soveltamiskäytäntöä tilanteissa, joissa leski on vanhuuseläkkeellä tai hän on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken omana eläkkeenä otettaisiin huomioon lesken ansaitsema eläke edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun asti, jos leski olisi täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta hän ei olisi vielä vanhuuseläkkeellä. Samoin, jos leski olisi jonkin työeläkelain mukaan myönnetyllä vanhuuseläkkeellä, vanhuuseläkkeen lisäksi otettaisiin huomioon edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämisvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta eläkettä ei vielä ole myönnetty. Tavoitteena on selkeyttää leskeneläkettä koskevaa sääntelyä sekä vähentää lainsäädännön tulkinnanvaraisuutta.

Siltä osin, kun leskeneläkkeen vähentäminen on tehty lesken laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, lakia ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan soveltamiskäytäntöä ja sitä, mitä vuoden 2005 työeläkelakien uudistamisen yhteydessä oli tarkoitettu. Leskeneläke tarkistettaisiin, kun leskelle myönnetään työkyvyttömyyseläke tai ensimmäinen vanhuuseläke. Leskeneläke tarkistettaisiin mainitun eläkkeen alkamisesta lukien. Kuten edellä vanhuuseläketilanteissa, leskeneläkkeestä vähennettäisiin myös eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan leskeneläke tarkistettaisiin uudelleen, jos leskeneläkkeestä on jo aikaisemmin vähennetty hänelle myönnetty työkyvyttömyyseläke, esimerkiksi kuntoutustuki, joka on myöhemmin lakannut, ja sittemmin leskelle myönnetään uusi eläke uusin perustein. Koska uusin perustein myönnetty eläke voi olla huomattavasti suurempi tai pienempi kuin aiempi työkyvyttömyyseläke, uusin perustein myönnetyn eläkkeen vähentäminen leskeneläkkeestä johtaisi lesken todellista tulotasoa paremmin vastaavaan leskeneläkkeeseen.

2.3 Perintäkulujen periminen vakuutuksenottajalta

Työeläkelakeihin ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus perintälakiin. Tavoitteena on selkeyttää perintälain ja yksityisten alojen työeläkelakien välistä suhdetta sekä helpottaa työeläkelakien soveltamista käytännössä.

2.4 Kustannustenjakoerien viivästyskorko

TyEL:iin ehdotetaan lisättäväksi kustannustenjakoerien viivästyskorkoa koskeva säännös. Tavoitteena on, että kustannustenjakoerien maksun viivästyminen voitaisiin hyvittää maksun saajalle samoin kuin muissakin viivästyneissä saatavissa.

2.5 Vuoden 2004 säännösten mukainen eläkkeiden yhteensovitus

Esityksessä ehdotetaan työeläkelakien voimaantulosäännösten muuttamista siten, että menettely eläkettä yhteensovitettaessa olisi samanlainen ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti määrätyissä työkyvyttömyys-, työttömyys- ja vanhuuseläkkeissä, ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti määrätyissä perhe-eläkkeissä sekä niissä perhe-eläkkeissä, joiden laskentaa on muutettu vuoden 2012 alusta (HE 89/2011 vp). Ehdotuksen mukaan eläkkeestä poistettaisiin ensin mahdollinen ensisijaisen etuuden vaikutus ja tämän jälkeen eläkkeestä vähennettäisiin ensisijainen etuus pääsääntöisesti voimassaolevien työeläkelakien mukaisesti. Jos eläke olisi näin laskettuna pienempi kuin vanhojen yhteensovitussäännösten mukaan laskettu eläke, ensisijainen etuus otettaisiin eläkettä määrättäessä huomioon vanhojen yhteensovitussäännösten mukaisesti.

Ehdotetulla muutoksella ei olisi vaikutusta eläkkeiden kokonaismäärään. Tavoitteena on yksinkertaistaa toimeenpanoa.

2.6 Eläkkeen karttuminen päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta

Yksityisten alojen työeläkelakeja ehdotetaan muutettavaksi siten, että päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunut eläke lasketaan tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta 1,5 prosentin suuruisella karttumisprosentilla myös vuosilta 2006—2009. Soveltamisen edellytyksenä olisi, että päättyneen työkyvyttömyyseläkkeeseen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen ja, että uusin perustein määrättävä vanhuuseläke alkaa tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Muutos yhtenäistäisi työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttuneen eläkkeen laskentaa julkisilla ja yksityisillä aloilla.

Jos eläkelaitos on ennen ehdotetun säännöksen voimaantuloa myöntänyt uusin perustein eläkkeen, jossa on mukana edellä tarkoitettua päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta karttunutta eläkettä, eläkelaitoksen tulisi omasta aloitteestaan tarkistaa eläkkeen määrä ehdotetun säännöksen mukaiseksi. Tällainen eläke tarkistettaisiin uuden säännöksen mukaiseksi lain voimaantulosta 1 päivästä tammikuuta 2015 lukien.

Asiasta ehdotetaan säädettäväksi ehdotettujen TyEL:n, MEL:n, YEL:n, ja MYEL:n muuttamisesta annettavien lakien voimaantulosäännöksissä.

3 Esityksen vaikutukset

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Kuntoutuspäätöksen antaminen ilman hakemusta työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä toisi kuntoutuksen piiriin tehokkaammin erityisesti sellaisia henkilöitä, joiden työsuhde on päättynyt, mutta kuntoutuspäätökseen vaaditut työhistoria- ja ansioedellytykset täyttyvät. Nykyiset kuntoutukseen ohjaamisen keinot toimivat tehokkaammin hakijoilla, joilla on vielä työsuhde voimassa ja yhteys työterveyshuoltoon ja muihin työpaikan tukiverkostoihin. Joissain tilanteissa ehdotus voisi kuitenkin vielä tehostaa kuntoutuksen selvittämistä myös näissä viimeksi mainituissa tapauksissa.

Vuonna 2013 työeläkekuntoutuksessa oli noin 13 000 henkilöä ja myös noin 13 000 henkilöä sai Kansaneläkelaitoksen myöntämää ammatillista kuntoutusta. Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin työeläkejärjestelmässä noin 8 000, joista noin 25 prosentissa tapauksista päätös annettiin henkilölle, jolle oli myönnetty kuntoutustuki. Ehdotetun kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen ensisijaisuutta koskevan muutoksen seurauksena kuntoutujien määrän arvioidaan lisääntyvän. Jos työeläkekuntoutuksen ennakkopäätöksiä annettaisiin nykyisen neljän prosentin sijaan esimerkiksi 10 prosentille myönteisen kuntoutustuen tai hylkäävän eläkepäätöksen saaneista, tulisi ennakkopäätöksiä annettavaksi noin 5 000 eläkepäätöksen yhteydessä.

Keskimäärin työeläkekuntoutuksen kustannukset olivat 21 500 euroa onnistunutta kuntoutusohjelmaa kohti vuonna 2013. Työkyvyttömyyseläkkeen keskikustannus oli 12 500 euroa, joten työeläkekuntoutukseen sijoitetut varat on keskimäärin saatu takaisin, jos kuntoutuja on työssä vähintään 1,7 vuotta kuntoutuksen jälkeen.

Vuoden 2004 säännösten mukaisesta eläkkeiden yhteensovituksesta luopumisen myötä eläkelaitokset voisivat luopua kokonaan vanhoja yhteensovitussäännöksiä koskevista laskentaohjelmistaan ja näin pienentää eläketurvan toimeenpanokustannuksia. Muutos ei vaikuttaisi eläkkeiden kokonaismäärään.

Vuoden 2013 lopussa oli maksussa 18 726 sellaista ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan myönnettyä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, jonka rinnalla maksettiin ensisijaista etuutta. Alle 65-vuotiaita eläkkeensaajia, joilla oli maksussa myös ensisijainen etuus eli henkilöitä, joiden eläkkeeseen voi tulla tehtäväksi uusi yhteensovitus, oli vuoden 2013 lopussa 2 214 henkilöä. Eläkkeensaajan 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen ensisijaisissa etuuksissa tapahtuu hyvin harvoin muutoksia.

Vuoden 2013 lopussa oli maksussa 10 186 sellaista ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan myönnettyä perhe-eläkettä, jonka rinnalla maksettiin ensisijaista etuutta. Näistä perhe-eläkkeitä, joihin voi tulla tehtäväksi uusi yhteensovitus eli, joissa edunsaajina on muitakin kuin leski ja joiden lisäksi on maksussa myös ensisijainen etuus, oli 398 tapauksessa.

Yksityisten alojen työeläkelakeja koskeva muutos, jonka mukaan päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä vuotta 2010 edeltävältä ajalta 1,3 karttumisprosentin sijaan 1,5 karttumisprosentin mukaan, korottaa jonkin verran eläkkeen määrää. Jos esimerkiksi 50 vuotta täyttänyt eläkkeensaaja on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2006 lähtien, koskee karttumisprosentin muutos vuosia 2006—2009. Jos hänen tulevan ajan ansionsa on ollut esimerkiksi 3000 euroa, on kuukausieläkkeen määrä 24 euroa suurempi 1,5 karttumisprosentin mukaan laskettuna. Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan eläkkeensaajia, joita muutos koskisi, on lähes 400. Kokonaisuudessaan vuotuinen eläkemeno kasvaisi hieman alle 30 000 euroa.

Muilta osin ehdotetut muutokset ovat pääosin nykyisen soveltamiskäytännön kirjaamista lakiin tai teknisluonteisia korjauksia eikä niillä ole vaikutuksia etuuksien määrään tai eläkkeistä aiheutuviin kustannuksiin.

4 Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluun ovat osallistuneet lisäksi Eläketurvakeskus, Keva, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Akava. Valmistelun aikana on kuultu myös Merimieseläkekassaa ja Kansaneläkelaitosta.

Esityksestä on käyty yhteistoimintaneuvottelut kuntien eläkeneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina kunnalliset pääsopijajärjestöt ja kuntatyönantaja, sekä valtion eläkeneuvottelukunnassa, jossa ovat edustettuina valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt.

Esityksestä ei ole erikseen pyydetty lausuntoja, koska asian valmistelun yhteydessä on kuultu asian kannalta keskeisiä tahoja.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Työntekijän eläkelaki

36 §. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläkelaitoksen olisi jatkossa selvitettävä, onko työntekijällä oikeus kyseisen eläkelain mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty ennen kuin eläkelaitos tekisi päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Jos työntekijällä katsottaisiin olevan oikeus kyseisen eläkelain mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaisi ennakkopäätöksen oikeudesta kuntoutukseen. Muutoksella korostettaisiin työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien ensisijaisuutta suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun ja eläkelaitosten velvollisuutta selvittää työkyvyttömyyseläkkeenhakijan kuntoutusmahdollisuudet nykyistä kattavammin. Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei olisi tarpeen, jos työntekijän terveydentilan perusteella olisi selvää, ettei hän ole kuntoutettavissa työelämään. Näin on esimerkiksi silloin, kun työntekijällä on sellainen parantumaton sairaus, joka ei enää mahdollista paluuta työelämään. Kuntoutusmahdollisuuksien tarkempi selvittäminen ei olisi myöskään tarpeen, jos työntekijällä on sellainen parantuva sairaus, että työntekijän työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja hän pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä.

Kuntoutuksen ennakkopäätöstä ei annettaisi, jos työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyn yhteydessä ei vielä voitaisi arvioida työntekijän työkyvyttömyyden uhkaa tai kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta, esimerkiksi silloin, kun kuntoutustuki myönnetään pidemmäksi ajaksi kuin ennakkopäätös olisi voimassa. Tällöin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tulisi uudelleen arvioitavaksi kuntoutustuen jatkohakemuksen yhteydessä tai erillisen kuntoutushakemuksen perusteella. Ennakkopäätöstä ei annettaisi myöskään silloin, kun täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi.

Ennakkopäätöksen antaminen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen ei aina olisi mahdollista työkyvyttömyyseläkkeen hakijasta käytettävissä olevien tietojen perusteella, kun henkilö on hakenut vain työkyvyttömyysetuutta ja ilmoittanut sen ratkaisemiseen tarvittavat tiedot. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kuntoutushakemuksessa kysytään eri tietoja kuin työkyvyttömyyseläkehakemuksessa ja samoin lääkärinlausunto on kuntoutusta varten laadittu eri lähtökohdista kuin lääkärinlausunto työkyvyttömyyseläkettä varten.

Nykyisessä työkyvyttömyyseläkehakemuksessa kysytään ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja myös B2-lääkärinlausunnossa kuntoutusmahdollisuuksiin tulisi ottaa kantaa. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen tai lääkärinlausuntojen mahdollinen puutteellisuus ei kuitenkaan olisi ongelma oma-aloitteista kuntoutuksen ennakkopäätöstä annettaessa, koska ennakkopäätös voitaisiin antaa aina, kun oikeus olisi olemassa terveydentilasta saatujen selvitysten perusteella. Jos terveydentilaselvitykset olisivat puutteelliset, eläkelaitos voisi tarvittaessa pyytää lisätietoja työkyvyttömyyseläkkeen hakijalta. Säännöksellä ei olisi tarkoitus muuttaa eläkelaitoksen nykyistä tietojen selvittämisvelvollisuutta.

88 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi täsmennys leskeneläkkeen vähentämisestä tilanteessa, jossa leski työskentelee vanhuuseläkkeen rinnalla. Leskeneläkkeessä otettaisiin huomioon lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke. Siten leskeneläkkeen määrä vastaisi paremmin lesken tulotasoa eikä leskeneläkettä tarvitsisi vähentää uudelleen, kun leskelle myönnetään eläkkeen rinnalla jatkuneesta työstä vanhuuseläke.

Pykälän 2 momentin säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että jos leski edunjättäjän kuolinpäivänä on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta hän ei ole vielä vanhuuseläkkeellä, leskeneläkettä vähennettäessä otettaisiin lesken omana eläkkeenä huomioon se eläke, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

89 §. Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta. Pykälän 2 momentin säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että jos leski nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämispäivänä on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta hän ei saa vielä vanhuuseläkettä, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, jonka hän on ansainnut nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä. Leski on voinut täyttää esimerkiksi aikaisemmin voimassa olleiden julkisten alojen työeläkelakien mukaisen ammatillisen vanhuuseläkeiän, jolloin myös yksityisten alojen työeläkelakien mukainen lesken laskennallinen eläke otetaan huomioon vähentämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen suuruisena.

90 §. Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä. Pykälän uudeksi 4 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi 91 §:n 4 momentissa oleva säännös, jonka mukaan leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä. Säännös koskee leskeneläkkeen vähentämistä muissakin kuin erityistilanteissa, joten säännösteknisesti sen oikea paikka on 90 §:ssä.

91 §. Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi toinen virke, joka koskee leskeneläkkeen tarkistamista leskelle myönnetyn muun eläkkeen kuin osa-aikaeläkkeen perusteella. Esityksessä ehdotetaan vastaavaa säännöstä uuteen 91 a §:ään, joka koskisi myös erityistilanteiden mukaista vähentämistä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja säännös siirrettäväksi uudeksi 90 §:n 4 momentiksi.

91 a §. Leskeneläkkeen tarkistaminen. Pykälä on uusi. Pykälän 1 momentin mukaan leskeneläke tarkistettaisiin, kun leskelle myönnetään työkyvyttömyyseläke tai hänelle myönnetään ensimmäinen työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke. Säännöstä sovellettaisiin silloin, kun leskeneläkkeestä on aiemmin vähennetty lesken laskennallinen työkyvyttömyyseläke. Säännöstä sovellettaisiin myös silloin kun leskeneläkkeeseen on sovellettu erityistilanteiden mukaista vähentämissäännöstä ja leskeneläkettä on vähennetty lesken saamien todellisten tulojen perusteella.

Pykälän 2 momentin mukaan leskeneläke tarkistettaisiin myös silloin, kun leskeneläkkeestä vähennetty työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein. Uusin perustein myönnetty eläke voi olla työkyvyttömyyseläke tai jonkin työeläkelain mukaan myönnetty vanhuuseläke.

Pykälän 3 momentin mukaan leskeneläke tarkistettaisiin 1 tai 2 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Vähennyksessä otettaisiin huomioon leskelle myönnetty eläke sekä eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta ei ole vielä myönnetty eläkettä. Jos leskellä on esimerkiksi oikeus aikaisemmin voimassa olleen ammatillisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeeseen julkisilta aloilta alle 63-vuotiaana, ja hänelle on karttunut myös yksityisten alojen työeläkelakien mukaisia eläkkeitä, jotka alkavat vasta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, myös nämä karttuneet eläkkeet otettaisiin vähennyksessä huomioon.

Uuden TyEL:n 91 a §:n säännökset koskisivat myös erityistilanteiden mukaista vähentämistä, jolloin TyEL:n 91 §:stä voitaisiin poistaa 3 momentin viimeinen virke ja 4 momentti.

101 §. Eläkehakemus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Uudessa 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että eläkelaitos antaisi työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle myönteisen ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä ilman erillistä kuntoutushakemusta, jos työntekijällä on oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen. Oma-aloitteisella ennakkopäätöksellä korostetaan kuntoutuksen ensisijaisuutta ja eläkelaitosten velvollisuutta selvittää työkyvyttömyyseläkkeenhakijan kuntoutusmahdollisuudet.

159 §. Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999).

184 §. Päätös kustannusten jakamisesta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kustannustenjakoerien viivästyskorosta. Kustannustenjakoerien viivästyskorko määräytyisi korkolain (633/1982) 4 a §:n 1 momentin mukaan. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan perittäisi sellaisen viivästymisen ajalta, joka johtuu siitä, että Eläketurvakeskus on yhdistänyt eri kustannustenjakoeriä.

1.2 Työntekijän eläkelain voimaanpanolaki

26 §. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti, siihen tässä ehdotettuine muutoksineen, siirtyisi 4 momentiksi. Uuden 3 momentin mukaan, jos ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan määrätyn työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään uusi ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, vanhojen yhteensovitussäännösten sijaan sovellettaisiin TyEL:n 92 ja 93 §:n sekä 94 §:n 2—4 momentin säännöksiä. Eläkkeestä poistettaisiin ensisijaisen etuuden yhteensovituksen vaikutus, jolloin ensisijainen etuus vähennettäisiin pelkästään peruseläkkeiden kanssa yhteensovitetun eläkkeen määrästä. Tällainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei kuitenkaan saisi johtaa pienempään eläkkeen kokonaismäärään kuin ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukainen yhteensovitus. Jos näin kävisi, sovellettaisiin ennen vuotta 2005 voimassa olleita yhteensovitussäännöksiä.

Vuoden 2013 alusta tuli voimaan työeläkelakien muutos, jolla lievennettiin ensisijaisen etuuden vähentämistä koskevia säännöksiä. Muutos koski ainoastaan vuoden 2007 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan määrättyjä eläkkeitä. Ensisijaisten etuuksien vähentämistä koskeva lievennys korvasi aiemmin työeläkelaeissa olleen ensisijaisen etuuden vähentämistä koskevan poikkeussäännön. Tämän poikkeussäännöksen mukaan sellaista ensisijaista etuutta, jonka työntekijä tai yrittäjä oli saanut vähintään kolmen vuoden ajan ennen työeläkelakien mukaista eläketapahtumaa, ei otettu huomioon siltä osin kuin ensisijainen etuus ei ylittänyt työeläketapahtumaa edeltänyttä ensisijaisen etuuden tasoa. Tämän niin sanotun kolmen vuoden säännöksen perusteella ensisijainen etuus saattoi jäädä vähentämättä työeläkkeestä.

Mainittu kolmen vuoden säännös jätettiin pois vuoden 2007 alusta voimaan tulleista työeläkelaeista. Koska kolmen vuoden säännöksen jättäminen pois voimassa olevista työeläkelaeista saattoi joissakin tapauksissa johtaa kohtuuttomana pidettävään lopputulokseen yksittäisen henkilön työeläketurvan osalta, epäkohtien korjaamiseksi ensisijaisen etuuden vähentämistä koskevia säännöksiä lievennettiin siten, että estettiin ensisijaisen etuuden rinnalla tapahtuneesta työskentelystä karttuneen työeläketurvan vähentyminen ensisijaisen etuuden vuoksi. Lisäksi jos ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma on ollut ennen vuotta 2004, ensisijaista etuutta ei vähennetä ollenkaan työeläkkeestä. Sen vuoksi työeläkelakien ensisijaisten etuuksien luettelosta poistettiin tarpeettomana sotilasvammalain mukainen elinkorko, koska mainitun elinkoron myöntäminen on päättynyt jo ennen vuotta 2004.

Jos tätä ensisijaisten etuuden vähentämistä koskevaa lievennystä sovellettaisiin ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti myönnettyihin eläkkeisiin, johtaisi se siihen, että ensisijaista etuutta ei useimmissa tapauksissa voitaisi lainkaan vähentää työeläkkeestä. Koska ennen vuotta 2005 voimassa olleiden työeläkelakien mukaisesti myönnetyissä eläkkeissä ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma on useimmiten ennen vuotta 2004, ensisijaista etuutta ei voitaisi vähentää työeläkkeestä siinäkään tapauksessa, että työeläkkeen eläketapahtuma ja ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma olisivat samana ajankohtana. Jos esimerkiksi sekä ensisijaisen etuuden vahinkotapahtuma ja työeläkkeen eläketapahtuma olisivat olleet ennen vuotta 2004 esimerkiksi vuonna 2003 ja ensisijaisen etuuden määrä muuttuisi vuonna 2016, jolloin työeläkkeeseen pitäisi tehdä uusi yhteensovitus, ei vuoden 2013 alusta voimaan tulleen säännöksen mukaan ensisijaista etuutta voitaisi vähentää työeläkkeestä lainkaan.

Edellä mainituista syistä vuonna 2013 voimaan tullutta ensisijaisten etuuksien vähentämistä koskevaa lievennystä ei olisi tarkoituksenmukaista soveltaa näihin eläkkeisiin. Sen vuoksi TyEL:n 92 §:ää sovellettaisiin sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2012.

Pykälän 3 momentti siirtyisi 4 momentiksi. Säännöstä täsmennettäisiin siten, että TyEL:n 92 §:ää sovellettaisiin sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2012. Siten vuoden 2013 alusta voimaan tullut ensisijaisten etuuksien vähentämistä koskeva lievennys ei koskisi momentissa tarkoitettuja perhe-eläkkeitä.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, joka koskisi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan myönnettyjen perhe-eläkkeiden tarkistamista. Perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärän muuttuessa perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläke jaettaisiin edunsaajien kesken voimassa olevan TyEL:n säännösten mukaisesti. Perhe-eläkkeen perusteena olisi sellainen edunjättäjän eläke, joka on yhteensovitettu pelkästään työeläkkeiden kesken. Perhe-eläkkeen edunsaajille myönnetty ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennettäisiin samalla tavalla kuin menetellään vuoden 2012 alusta voimaan tulleen TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 3 momentin mukaan.

1.3 Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012), voimaantulosäännöksessä on viittaus työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:n 2 ja 3 momenttiin, jotka koskivat 31 päivään joulukuuta 2013 saakka työttömyysturvan lisäpäiväoikeutta. Viittaus ehdotetaan korjattavaksi, koska työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain säätämisen jälkeen työttömyysturvalain lisäpäiväoikeutta koskevia lainkohtia on muutettu 1 päivästä tammikuuta 2014 lukien eikä voimaantulosäännöksen viittaus enää kohdistu asiallisesti siinä tarkoitettuihin säännöksiin.

1.4 Merimieseläkelaki

36 §. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 36 §:ään ehdotettua muutosta vastaava muutos.

93 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 88 §:n 1 ja 2 momentteihin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

94 §. Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 89 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta vastaava muutos.

95 §. Leskeneläkkeen vähentämisen peruste ja määrä. Pykälän uudeksi 4 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi 96 §:n 4 momentissa oleva säännös. Muutos vastaa TyEL:n 90 §:n 4 momenttiin ehdotettua muutosta.

96 §. Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi toinen virke. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan uuteen 96 a §:ään, joka koskisi myös erityistilanteiden mukaista vähentämistä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja säännös siirrettäväksi uudeksi 95 §:n 4 momentiksi.

Muutokset vastaavat TyEL:n 91 §:ään ehdotettuja muutoksia.

96 a §. Leskeneläkkeen tarkistaminen. Pykälä on uusi. Se vastaa sisällöltään ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:ää.

103 §. Eläkehakemus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyisivät 3 ja 4 momenteiksi. Uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 101 §:n 2 momenttia.

147 §. Eläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi TyEL:n 159 §:ään ehdotettua muutosta vastaava informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999). Samalla säännöksen sanamuoto tarkistetaan vastaamaan TyEL:n 159 §:n sanamuotoa.

1.5 Laki merimieseläkelain voimaanpanosta

20 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n voimaanpanolain 26 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

1.6 Laki merimieseläkelain muuttamisesta

Merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain (796/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettu muutos vastaa työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettua muutosta, joka koskee viittausta työttömyysturvalakiin.

1.7 Yrittäjän eläkelaki

33 §. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 36 §:ään ehdotettua muutosta vastaava muutos.

81 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 88 §:n 1 ja 2 momentteihin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

82 §. Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta. Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 89 §:n 2 momenttiin ehdotettua muutosta vastaava muutos.

83 §. Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä. Pykälän uudeksi 4 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi 84 §:n 4 momentissa oleva säännös. Muutos vastaa TyEL:n 90 §:n 4 momenttiin ehdotettua muutosta.

84 §. Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi toinen virke. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan uuteen 84 a §:ään, joka koskisi myös erityistilanteiden mukaista vähentämistä.

Pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja säännös siirrettäväksi uudeksi 83 §:n 4 momentiksi.

Muutokset vastaavat TyEL:n 91 §:ään ehdotettuja muutoksia.

84 a §. Leskeneläkkeen tarkistaminen. Pykälä on uusi ja vastaa sisällöltään esityksessä ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:ää.

91 §. Eläkehakemus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 101 §:n 2 momenttia.

120 §. Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi TyEL:n 159 §:ään ehdotettua muutosta vastaava informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999).

1.8 Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta

26 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n voimaanpanolain 26 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

1.9 Maatalousyrittäjän eläkelaki

28 §. Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi TyEL:n 159 §:ään ehdotettua muutosta vastaava informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999).

50 §. Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 36 §:ään ehdotettua muutosta vastaava muutos.

82 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 88 §:n 1 ja 2 momentteihin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jossa viitattaisiin uuteen TyEL:n 91 a §:ään. Siten uusia leskeneläkkeen tarkistamista koskevia säännöksiä sovellettaisiin myös MYEL:n mukaiseen eläkkeeseen.

86 §. Eläkehakemus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 101 §:n 2 momenttia.

1.10 Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta

25 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n voimaanpanolain 26 §:ään ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

1.11 Kunnallinen eläkelaki

22 §. Kuntoutusmahdollisuuksien varmistaminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 36 §:ään ehdotettua muutosta vastaava muutos.

88 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi täsmennys tilanteesta, jossa leski on vanhuuseläkkeellä ollessaan vielä työssä. Muutos vastaa TyEL:n 88 §:n 1 momenttiin ehdotettua muutosta.

Pykälän 3 momentin säännöstä ehdotetaan täydennettäväksi koskien leskeneläkkeen vähentämistä tilanteessa, jossa leski on edunjättäjän kuolinpäivänä tai nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, mutta hän ei ole vielä vanhuuseläkkeellä. Muutos vastaa TyEL:n 88 §:n 2 momenttiin ja 89 §:n 2 momenttiin ehdotettuja muutoksia.

Jos kyseessä on julkisten alojen eläke, karttunut eläke määrätään sen tilanteen mukaan, joka edunjättäjän kuolinhetkellä tai nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta, on voimassa aikaisemmin voimassa olleiden lisäeläkkeiden osalta. Jos lesken oikeus kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (713/2004) voimaantulosäännösten 19 ja 20 momentin mukaiseen lisäeläkkeeseen on tällöin edelleen voimassa, karttunut eläke määrätään lisäturvan mukaisesti ajalta ennen 1 päivää tammikuuta 1995. Vastaavalla tavalla määrätään eläke myös, jos lesken palvelus kuuluu VaEL:nsoveltamisen piiriin.

91 §. Leskeneläkkeen tarkistus. Pykälän 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi toinen virke, jota vastaavaa säännöstä ehdotetaan pykälän uuteen 2 momenttiin.

Pykälän nykyinen 2 momentti ehdotetaan siirrettäväksi uudeksi 5 momentiksi. Pykälään ehdotettu uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:n 1 momenttia.

Pykälään ehdotettu uusi 3 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:n 2 momenttia.

Pykälään ehdotetun uuden 4 momentin mukaan leskeneläke tarkistettaisiin 2 ja 3 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Ehdotettu uusi 4 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:n 3 momenttia.

Pykälän uudeksi 5 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi aikaisempi 2 momentti.

98 §. Eläkkeen hakeminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän nykyiset 2—4 momentti siirtyisivät 3—5 momenteiksi. Uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 101 §:n 2 momenttia.

134 §. Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi TyEL:n 159 §:ään ehdotettua muutosta vastaava informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999).

1.12 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

Kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (713/2004) voimaantulosäännösten 13 momentissa säädetään ennen 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden säännösten mukaan myönnetyn eläkkeen uudelleen yhteensovituksesta tilanteissa, joissa työntekijälle myönnetään uusi työeläke, jota ei ole aikaisemmin yhteensovitettu KuEL:n mukaisen eläkkeen kanssa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin tilanteista, joissa ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan lasketun eläkkeen saajalle myönnetään uusi ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu. Vanhojen yhteensovitussäännösten sijaan tällöin sovellettaisiin KuEL:n 76 ja 77 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Koska tällaisissa eläkkeissä ei ole otettu huomioon palvelussuhteen kanssa kolme vuotta rinnakkain saadun ensisijaisen etuuden vaikutusta, pykäliä sovellettaisiin kuitenkin sellaisina kuin ne olivat ennen vuonna 2013 voimaantulleita muutoksia. Eläkkeestä poistettaisiin ensisijaisen etuuden yhteensovituksen vaikutus, jolloin ensisijainen etuus vähennettäisiin vain peruseläkkeiden kanssa yhteensovitetun eläkkeen määrästä. Ensisijaisen etuuden vähentämisen ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että eläkkeen kokonaismäärä jäisi pienemmäksi kuin ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukainen yhteensovitus. Tällaisessa tilanteessa sovellettaisiin edelleen ennen vuotta 2005 voimassa olleita säännöksiä. Muutos vastaa TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 3 momenttiin ehdotettua muutosta.

Voimaantulosäännösten 14 momentissa säädetään perhe-eläkkeen yhteensovituksesta, kun myönnetään eläke sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka oma eläke oli myönnetty ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämänkään säännöksen mukaisessa vähennyksessä ei otettaisi huomioon vuoden 2013 alussa voimaantulleita muutoksia. Sen lisäksi säännös siitä, ettei uusien säännösten mukainen ensisijaisen korvauksen vähentäminen saa pienentää eläkkeen kokonaismäärää siitä, mitä se olisi ollut ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan yhteensovitettuna, ehdotetaan siirrettäväksi voimaantulosäännöksistä itse momenttiin. Muutos vastaa TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 4 momenttiin ehdotettua muutosta.

Voimaantulosäännöksiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 a momentti, joka koskisi ennen vuotta 2005 voimassa olleiden säännösten mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen tarkistamista. Perhe-eläkkeen edunsaajien lukumäärän muuttuessa perhe-eläkkeen määrä jaettaisiin edunsaajien kesken voimassa olevan KuEL:n säännösten mukaan. Perhe-eläkkeen perusteena oleva edunjättäjän eläke olisi yhteensovitettu pelkästään työeläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa. Perhe-eläkkeen edunsaajille myönnetty ensisijainen etuus vähennettäisiin samalla tavalla kuin menetellään vuoden 2012 alussa voimaantulleen 14 momentin mukaan. Säännös vastaa TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 5 momenttiin ehdotettua säännöstä.

1.13 Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

Kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (801/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettu muutos vastaa työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettua muutosta, joka koskee viittausta työttömyysturvalakiin.

1.14 Valtion eläkelaki

37 §. Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 36 §:ää vastaava muutos.

86 §. Leskeneläkkeen vähentäminen. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 88 §:n 1 momenttia vastaava muutos. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi TyEL:n 88 §:n 2 momenttiin ja 89 §:n 2 momenttiin ehdotettuja muutoksia vastaavat muutokset.

88 §. Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteessa. Pykälän 3 momentista ehdotetaan poistettavaksi toinen virke. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan uuteen 88 a §:ään. Pykälän 4 momentti ehdotetaan siirrettäväksi uuden 88 a §:n 4 momentiksi. Muutokset vastaavat TyEL:n 91 §:ään ehdotettuja muutoksia.

88 a §. Leskeneläkkeen tarkistaminen. Pykälän on uusi ja se vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 91 a §:ää. Pykälän 4 momentiksi ehdotetaan siirrettäväksi nykyisen 88 §:n 4 momentti.

100 §. Eläkkeen hakeminen. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolloin pykälän nykyinen 2 momentti siirtyisi 3 momentiksi. Uusi 2 momentti vastaa ehdotettua uutta TyEL:n 101 §:n 2 momenttia.

139 §. Eläkemaksun ulosottokelpoisuus. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi TyEL:n 159 §:ään ehdotettua muutosta vastaava informatiivinen viittaus saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1999). Pykälän sananmuotoa ehdotetaan myös selvennettäväksi.

1.15 Laki valtion eläkelain voimaanpanosta

7 a §. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a §. Säännös vastaa TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 3 momenttiin ja kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 13 momenttiin ehdotettua muutosta.

16 a §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 4 momenttiin ja kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 14 momenttiin ehdotettuja muutoksia vastaavalla tavalla.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti. Säännös vastaa TyEL:n voimaanpanolain 26 §:n 5 momenttiin ehdotettua säännöstä ja kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 14 a momenttiin ehdotettua muutosta.

1.16 Laki valtion eläkelain muuttamisesta

Valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (802/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettu muutos vastaa työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettua muutosta, joka koskee viittausta työttömyysturvalakiin.

1.17 Kansaneläkelaki

13 §. Kuntoutuksen varmistaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien ensisijaisuutta suhteessa työkyvyttömyyseläkeratkaisuun ja Kansaneläkelaitoksen velvollisuutta selvittää työkyvyttömyyseläkkeenhakijan kuntoutusmahdollisuudet korostetaan aiempaa enemmän. Muutos vastaisi kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisen osalta TyEL:n 36 §:ään ehdotettua muutosta.

1.18 Laki kansaneläkelain muuttamisesta

Kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (803/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettu muutos vastaa työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettua muutosta, joka koskee viittausta työttömyysturvalakiin.

1.19 Laki takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta annetun lain (804/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettu muutos vastaa työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännökseen ehdotettua muutosta, joka koskee viittausta työttömyysturvalakiin.

1.20 Laki Eläketurvakeskuksesta

2 §. Eläketurvakeskuksen tehtävät. Pykälän 2 momentin 9 kohdan mukaan Eläketurvakeskuksen tehtävänä on lähettää työntekijälle tieto rekisteriin merkityistä eläkkeeseen oikeuttavista palkattomista ajoista, jos työntekijällä ei ole rekisteriin merkittyjä yksityisten alojen työeläkelakien alaisia ansioita, sekä antaa niistä työntekijän pyynnöstä päätös siten kuin TyEL:n 75 §:ssä säädetään. TyEL:n 75 §:ää on kuitenkin muutettu laeilla 1097/2008 ja 1456/2011, joista jälkimmäisen yhteydessä säännös työntekijän oikeudesta saada päätös rekisteriin merkityistä tiedoista on siirretty TyEL:n 75 b §:n 3 momenttiin. Tässä yhteydessä Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa oleva viittaus TyEL:n 75 §:ään on jäänyt muuttamatta eikä viittaus siten kohdistu enää asiallisesti siinä tarkoitettuun säännökseen. Pykälän 2 momentin 9 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että lainkohdassa viitataan TyEL:n 75 §:n sijasta 75 b §:n 3 momenttiin.

Lisäksi pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muita teknisiä tarkistuksia.

2 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Työkyvyttömyyseläkettä hakevien kuntoutusmahdollisuuksien selvittämistä koskevia muutoksia ehdotetaan sovellettavaksi käsiteltäessä 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen vireille tullutta työkyvyttömyyseläkehakemusta.

Vuoden 2004 säännösten mukaista yhteensovitusta koskevia muutoksia ehdotetaan sovellettavaksi eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.

Yksityisten alojen työeläkelakien voimaantulosäännöksissä ehdotetaan säädettäväksi, että vuoden 2010 alusta voimaan tullutta työeläkelakien muutosta, jonka mukaan päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan, sovellettaisiin myös vuotta 2010 edeltävältä ajalta. Jos MEL:n mukaiseen eläkkeeseen sovelletaan erityiskarttumisprosentteja, päättyneeltä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,6 karttumisprosentin mukaan. Soveltamisen edellytyksenä olisi, että päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen ja, että uusin perustein määrättävä vanhuuseläke alkaa tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Eläkelaitos tarkistaisi lain voimaan tullessa maksussa olevan eläkkeen uuden säännöksen mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen. Maksussa olevien eläkkeiden tarkistaminen ei vaikuttaisi työnantajan omavastuuseen työkyvyttömyyseläkkeen kustannuksista.

3 Säätämisjärjestys

Esityksessä ei muuteta maksussa olevia ja ansaittuja eläkkeitä, jotka kuuluvat perustuslain15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan piiriin. Esitykseen sisältyvät ehdotukset voidaan siten säätää tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työntekijän eläkelain (395/2006) 91 §:n 4 momentti,

muutetaan 36 §, 88 §:n 1 ja 2 momentti, 89 §:n 2 momentti, 91 §:n 3 momentti ja 159 §, sellaisena kuin niistä on 159 § laissa 1164/2007, sekä

lisätään 90 §:ään siitä lailla 627/2009 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, lakiin uusi 91 a §, 101 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja 184 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1427/2011, uusi 2 momentti seuraavasti:

36 §
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko työntekijällä oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos työntekijällä on oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 27 §:n mukaan.

4 luku

Eläkkeen määräytyminen

88 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakeihin ja niihin rinnastettaviin lakeihin perustuvat eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä niistä 92 ja 93 §:ssä tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka maksetaan tai olisi maksettava leskelle ulkomailta tai Euroopan unionin toimielimen taikka kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.

Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla, Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain alaista.


89 §
Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta

Jos edunjättäjän kuollessa hänen ja lesken kanssa samassa taloudessa asui lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, leskeneläkettä ei vähennetä ennen kuin nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Tällöin lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä työkyvyttömyyseläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta. Jos leski tuolloin on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, jonka hän on ansainnut nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltäneen vuoden loppuun mennessä.

90 §
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä

Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa eläkkeen vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

91 §
Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Leskeneläke tarkistetaan, kun lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, jonka takia 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

91 a §
Leskeneläkkeen tarkistaminen

Jos leskeneläkettä ensimmäistä kertaa vähennettäessä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty 91 §:n mukaan, leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Leskeneläke tarkistetaan myös, jos leskeneläkettä vähennettäessä huomioon otettu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke, johon ei sovelleta 80 §:n säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.

Leskeneläke tarkistetaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon leskelle myönnetty eläke sekä lisäksi mainitun eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole myönnetty eläkettä.

101 §
Eläkehakemus

Jos työntekijällä on oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 36 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.


159 §
Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus

Eläkelaitoksen tämän lain perusteella määräämä työeläkevakuutusmaksu ja 163 §:ssä sekä 186 §:n 5 momentissa tarkoitettu korotettu työeläkevakuutusmaksu viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).

184 §
Päätös kustannusten jakamisesta

Jos eläkelaitos laiminlyö maksaa sen vastuulle tulevista kustannuksista määrätyn maksun tai Eläketurvakeskus laiminlyö maksaa eläkelaitokselle määrätyn hyvityksen 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä mainittuna eräpäivänä, maksun tai hyvityksen viivästymisen ajalta peritään korkolain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen viivästyskorko. Viivästyskorkoa ei kuitenkaan peritä viivästymisen ajalta, joka johtuu siitä, että Eläketurvakeskus on yhdistänyt eläkelaitoksen maksettaviksi tulevia ja sille hyvitettäviä eriä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin sovelletaan 36 ja 101 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (627/2009) voimaantulosäännöksen 1 ja 2 momentissa säädetään 68 §:n 2 momentista, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan, jos päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen ja jos uusin perustein määrättävä vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Tämän lain voimaan tullessa maksussa olevan tässä momentissa tarkoitetun eläkkeen määrän eläkelaitos tarkistaa 1 päivästä tammikuuta 2015.


2.

Laki työntekijän eläkelain voimaanpanolain 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 26 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1428/2011, sekä

lisätään 26 §:ään uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja uusi 5 momentti seuraavasti:

26 §

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisen työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkkeeseen sovelletaan työntekijän eläkelain 92 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012, sekä 93 ja 94 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeensaajan saaman eläkkeen määrästä. Jos kuitenkin eläkkeen TEL-lain 8 ja 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen työntekijän eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

Perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisesti määräytyneeseen eläkkeeseen, määräytyy edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jos kuitenkin edunjättäjän eläkkeen TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke. Jos perhe-eläkkeen edunsaajalle myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta työntekijän eläkelain 92 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012, sekä 93 §:n ja 94 §:n 2—4 momentin mukaisesti. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisesti.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi, perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken siten kuin työntekijän eläkelain 85 ja 86 §:ssä säädetään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän TEL-lain 7 h §:n 1 momentin mukainen, kuitenkin enintään mainitun lain 8 §:n 5 momentissa, tarkoitetun yhteensovitusrajan suuruinen eläke, sellaisina kuin mainitut lainkohdat olivat 31 päivänä joulukuuta 2004. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta siten kuin 4 momentissa säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


3.

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (794/2012) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:



Ennen vuotta 1958 syntyneen työntekijän, joka saa työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella, oikeuteen jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä, sovelletaan 12 §:n 3 momenttia ja 13 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


4.

Laki merimieseläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan merimieseläkelain (1290/2006) 96 §:n 4 momentti,

muutetaan 36 §, 93 §:n 1 ja 2 momentti, 94 §:n 2 momentti, 96 §:n 3 momentti ja 147 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 147 §:n 1 momentti laissa 1168/2007, sekä

lisätään 95 §:ään siitä lailla 629/2009 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, lakiin uusi 96 a § ja 103 §:ään uusi 2 momentti, jolloin 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti:

36 §
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen

Ennen kuin eläkekassa tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko työntekijällä oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos työntekijällä on oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkekassa antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 27 §:n mukaan.

93 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakeihin ja niihin rinnastettaviin lakeihin perustuvat eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä niistä 97 ja 98 §:ssä tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka maksetaan tai olisi maksettava leskelle ulkomailta tai Euroopan unionin toimielimen taikka kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.

Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, jonka hän on ansainnut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansanvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla, Euroopan unionin toimielimen tai kansanvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain alaista.


94 §
Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta

Jos edunjättäjän kuollessa hänen ja lesken kanssa samassa taloudessa asui lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, leskeneläkettä ei vähennetä ennen kuin nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Tällöin lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä työkyvyttömyyseläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta. Jos leski tuolloin on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, jonka hän on ansainnut nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltäneen vuoden loppuun mennessä.

95 §
Leskeneläkkeen vähentämisen peruste ja määrä

Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa eläkkeen vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

96 §
Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Leskeneläke tarkistetaan, kun lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, jonka takia 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

96 a §
Leskeneläkkeen tarkistaminen

Jos leskeneläkettä ensimmäistä kertaa vähennettäessä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty 96 §:n mukaan, leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Leskeneläke tarkistetaan myös, jos leskeneläkettä vähennettäessä huomioon otettu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke, johon ei sovelleta 86 §:n säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.

Leskeneläke tarkistetaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon leskelle myönnetty eläke sekä lisäksi mainitun eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole myönnetty eläkettä.

103 §
Eläkehakemus

Jos työntekijällä on oikeus 25 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkekassa antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 36 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.


147 §
Eläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus

Tämän lain perusteella määrätty eläkevakuutusmaksu ja 151 §:ssä tarkoitettu korotettu eläkevakuutusmaksu viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa. Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin sovelletaan 36 ja 103 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Sen estämättä, mitä merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain (629/2009) voimaantulosäännöksen 1 ja 2 momentissa säädetään 69 §:n 2 momentista ja 75 §:n 2 momentista, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,6 karttumisprosentin mukaan 69 §:n 2 momentin perusteella ja 1,5 karttumisprosentin mukaan 75 §:n 2 momentin perusteella, jos päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen ja jos uusin perustein määrättävä vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Tämän lain voimaan tullessa maksussa olevan tässä momentissa tarkoitetun eläkkeen määrän eläkekassa tarkistaa 1 päivästä tammikuuta 2015.


5.

Laki merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain voimaanpanosta annetun lain (1291/2006) 20 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1430/2011, sekä

lisätään 20 §:ään uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja uusi 5 momentti seuraavasti:

20 §

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen vanhan lain mukaisen työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkkeeseen sovelletaan uuden lain 97 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 sekä 98 ja 99 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeensaajan saaman eläkkeen määrästä. Jos kuitenkin eläkkeen työntekijäin eläkelain 8 ja 8a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen uuden lain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu työntekijäin eläkelain 8 tai 8 a §:n, sellaisena kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

Perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen vanhan lain mukaisesti määräytyneeseen eläkkeeseen, määräytyy edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jos kuitenkin edunjättäjän eläkkeen vanhan lain 27 §:n mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös aiemmin voimassa olleen työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke. §Jos perhe-eläkkeen edunsaajalle myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta uuden lain 97 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 sekä 98 §:n ja 99 §:n 2—4 momentin mukaisesti. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteensovitettu vanhan lain 27 §:n mukaisesti.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen vanhan lain mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi, perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken siten kuin uuden lain 90 ja 91 §:ssä säädetään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän työntekijäin eläkelain 7 h §:n 1 momentin mukainen, kuitenkin enintään mainitun lain 8 §:n 5 momentissa, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, tarkoitetun yhteensovitusrajan suuruinen eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta siten kuin 4 momentissa säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


6.

Laki merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain muuttamisesta annetun lain (796/2012) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:


Ennen vuotta 1958 syntyneen työntekijän, joka saa työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella, oikeuteen jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä sovelletaan 11 §:n 3 ja 13 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


7.

Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 84 §:n 4 momentti,

muutetaan 33 §, 81 §:n 1 ja 2 momentti, 82 §:n 2 momentti, 84 §:n 3 momentti ja 120 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 120 §:n 1 momentti laissa 1166/2007, sekä

lisätään 83 §:ään siitä lailla 630/2009 kumotun 4 momentin tilalle uusi 4 momentti, lakiin uusi 84 a § ja 91 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

33 §
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko yrittäjällä oikeus 22 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että yrittäjän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos yrittäjällä on oikeus 22 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 24 §:n mukaan.

81 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakien ja niihin rinnastettavien lakien mukaiset eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka on maksettava leskelle ulkomailta tai Euroopan unionin toimielimen taikka kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.

Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä. Jos leski on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän viimeistään edunjättäjän kuolinpäivänä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen työnsä ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain alaista.


82 §
Leskeneläkkeen vähentämisen ajankohta

Jos edunjättäjän kuollessa hänen ja lesken kanssa samassa taloudessa asui lapsi tai lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, leskeneläkettä ei vähennetä ennen kuin nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Tällöin lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä työkyvyttömyyseläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi nuorimman lapsen täyttäessä 18 vuotta. Jos leski tuolloin on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, lesken laskennallisena eläkkeenä pidetään sitä vanhuuseläkettä, jonka hän on ansainnut nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltäneen vuoden loppuun mennessä.

83 §
Leskeneläkkeen vähennyksen peruste ja määrä

Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa eläkkeen vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

84 §
Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Leskeneläke tarkistetaan, kun lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, jonka takia 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

84 a §
Leskeneläkkeen tarkistaminen

Jos leskeneläkettä ensimmäistä kertaa vähennettäessä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty 84 §:n mukaan, leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Leskeneläke tarkistetaan myös, jos leskeneläkettä vähennettäessä huomioon otettu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke, johon ei sovelleta 74 §:n säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.

Leskeneläke tarkistetaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon leskelle myönnetty eläke sekä lisäksi mainitun eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole myönnetty eläkettä.

91 §
Eläkehakemus

Jos yrittäjällä on oikeus 22 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 33 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.


120 §
Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus

Eläkelaitoksen tämän lain perusteella määräämä työeläkevakuutusmaksu ja 122 §:ssä sekä 143 §:n 3 momentissa tarkoitettu korotettu työeläkevakuutusmaksu viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin sovelletaan 33 ja 91 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Sen estämättä, mitä yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain (630/2009) voimaantulosäännöksen 1 ja 2 momentissa säädetään 65 §:n 2 momentista, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan, jos päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen ja jos uusin perustein määrättävä vanhuuseläke alkaa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Tämän lain voimaan tullessa maksussa olevan tässä momentissa tarkoitetun eläkkeen määrän eläkelaitos tarkistaa 1 päivästä tammikuuta 2015.


8.

Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 26 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1273/2006) 26 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1432/2011, sekä

lisätään 26 §:ään uusi 3 ja 5 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi ja nykyinen 4 momentti siirtyy 6 momentiksi seuraavasti:

26 §

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisen työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkkeeseen sovelletaan yrittäjän eläkelain 85 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 sekä 86 ja 87 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeensaajan saaman eläkkeen määrästä. Jos kuitenkin eläkkeen TEL-lain 8 ja 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen työntekijän eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

Perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisesti määräytyneeseen eläkkeeseen, määräytyy edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jos kuitenkin edunjättäjän eläkkeen TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke. Jos perhe-eläkkeen edunsaajalle myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta yrittäjän eläkelain 85 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 sekä 86 §:n ja 87 §:n 2—4 momentin mukaisesti. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisesti.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi, perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken siten kuin yrittäjän eläkelain 78 ja 79 §:ssä säädetään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän TEL-lain 7 h §:n 1 momentin mukainen, kuitenkin enintään mainitun lain 8 §:n 5 momentissa, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, tarkoitetun yhteensovitusrajan suuruinen eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta siten kuin 4 momentissa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


9.

Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 28 §, 50 §:n 1 momentti, 82 §:n 1, 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 28 § laissa 1170/2007, sekä

lisätään 86 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

28 §
Työeläkevakuutusmaksun ulosottokelpoisuus

Eläkelaitoksen tämän lain perusteella määräämä työeläkevakuutusmaksu ja 12 §:n 4 momentissa sekä 24 §:ssä tarkoitettu korotettu työeläkevakuutusmaksu työeläkevakuutusmaksu viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).

50 §
Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko maatalousyrittäjällä oikeus 42 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että maatalousyrittäjän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos maatalousyrittäjällä on oikeus 42 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 44 §:n mukaan.


82 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Lesken ansiotyön perusteella saamat työeläkelakien ja niihin rinnastettavien lakien mukaiset eläkkeet vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka on maksettava leskelle ulkomailta taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.

Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai jos leski edunjättäjän kuolinpäivänä on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain alaista.


Tätä lakia toimeenpantaessa leskeneläkkeeseen sovelletaan lisäksi, mitä:

1) työntekijän eläkelain 89 §:ssä säädetään eläkkeen vähentämisen ajankohdasta;

2) työntekijän eläkelain 90 §:ssä säädetään eläkkeen vähennyksen perusteesta ja määrästä;

3) työntekijän eläkelain 91 §:ssä säädetään eläkkeen vähentämisestä erityistilanteissa; ja

4) työntekijän eläkelain 91 a §:ssä säädetään eläkkeen tarkistamisesta.

86 §
Eläkehakemus

Jos maatalousyrittäjällä on oikeus 42 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 50 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen sovelletaan 50 §:n 1 momenttia ja 86 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Sen estämättä, mitä maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain (632/2009) voimaantulosäännöksen 1 ja 2 momentissa säädetään 71 §:n 2 momentista, päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta tulevan ajan eläkkeen perusteena olevasta ansiosta karttuu eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan, jos päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on ollut vuonna 2006 tai sen jälkeen ja jos uusin perustein määrättävä vanhuuseläke on alkanut 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen tai uusin perustein määrättävän eläkkeen eläketapahtuma on ollut 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Tämän lain voimaan tullessa maksussa olevan tässä momentissa tarkoitetun eläkkeen määrän eläkelaitos tarkistaa 1 päivästä tammikuuta 2015.


10.

Laki maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain 25 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1281/2006) 25 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1434/2011, sekä

lisätään 25 §:ään uusi 3 ja 5 momentti, jolloin muutettu 3 momentti siirtyy 4 momentiksi ja nykyinen 4 momentti siirtyy 6 momentiksi seuraavasti:

25 §

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisen työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkkeeseen sovelletaan työntekijän eläkelain 92 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012 sekä 93 ja 94 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeensaajan saaman eläkkeen määrästä. Jos kuitenkin eläkkeen TEL-lain 8 ja 8 a §:n, sellaisina kuin lainkohdat olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen työntekijän eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

Perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen MYEL-lain mukaisesti määräytyneeseen eläkkeeseen, määräytyy edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jos kuitenkin edunjättäjän eläkkeen MYEL-lain mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös aiemmin voimassa olleen TEL-lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke. Jos perhe-eläkkeen edunsaajalle myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta maatalousyrittäjän eläkelain 83 §:n 1—3 kohdan mukaisesti, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2012. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteensovitettu MYEL-lain mukaisesti.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleen MYEL-lain mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi, perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken siten kuin maatalousyrittäjän eläkelain 80 §:ssä säädetään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän TEL-lain 7 h §:n 1 momentin mukainen, kuitenkin enintään mainitun lain 8 §:n 5 momentissa, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuussa 2004, tarkoitetun yhteensovitusrajan suuruinen eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta siten kuin 4 momentissa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


11.

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kunnallisen eläkelain (549/2003) 22 §, 88 §:n 1 ja 3 momentti, 91 §:n 1 momentti ja 134 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 22 §, 88 §:n 1 ja 3 momentti ja 91 §:n 1 momentti laissa 1293/2006 sekä 134 §:n 1 momentti laissa 461/2008, sekä

lisätään 91 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1293/2006, uusi 2—4 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 5 momentiksi ja 98 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1293/2006 ja 1177/2011, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2—4 momentti siirtyy 3—5 momentiksi, seuraavasti:

22 §
Kuntoutusmahdollisuuksien varmistaminen

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko työntekijällä oikeus 17 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos työntekijällä on oikeus 17 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 102 §:n mukaan. Jos eläkettä tai työeläkekuntoutusta koskeva hakemus hylätään, eläkelaitoksen on huolehdittava siitä, että hakijalle annetaan tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja että hänet ohjataan kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palveluiden piiriin yhteistyössä niitä järjestävien tahojen kanssa. Lisäksi eläkelaitoksen on noudatettava, mitä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa (497/2003) säädetään.

88 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huomioon lesken työeläkkeet. Lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä niistä 76 §:ssä tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka maksetaan tai olisi maksettava leskelle ulkomailta taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.


Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu lapsi täyttää 18 vuotta. Jos leski edunjättäjän kuolinpäivänä tai 2 momentissa tarkoitetun lapsen täyttäessä 18 vuotta on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla taikka ollut Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelyyn taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaansa luettava työskentely olisi tämän lain alaista.


91 §
Leskeneläkkeen tarkistus

Leskeneläke tarkistetaan, kun lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, jonka takia 90 §:n 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

Jos leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty 90 §:n perusteella, leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Leskeneläke tarkistetaan myös, jos leskeneläkettä vähennettäessä huomioon otettu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke, johon ei sovelleta 60 §:n säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.

Leskeneläke tarkistetaan 2 tai 3 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon leskelle myönnetty eläke sekä lisäksi mainitun eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole myönnetty eläkettä.


98 §
Eläkkeen hakeminen

Jos työntekijällä on oikeus 17 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 22 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.


134 §
Maksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen

Kunnallisen eläkelaitoksen on määrättävä tähän lakiin perustuva maksu viiden vuoden kuluessa saatavan syntymisestä. Maksuosuussaatavan katsotaan syntyvän tämän lain mukaisen lopullisen maksun eräpäivänä. Tämän lain perusteella määrätty maksu sekä sille suorituksen viivästymisen ajalta korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen sovelletaan 22 ja 98 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.


12.

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (713/2004) voimaantulosäännöksen 13 momentti ja 14 momentti,

sellaisena kuin niistä on 14 momentti laissa 1448/2011, sekä

lisätään voimaantulosäännökseen uusi 14 a momentti seuraavasti:


13. Sen estämättä mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2012 voimassa olleen kunnallisen eläkelain 76 ja 77 §:ää myös eläkkeisiin, jotka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeen saajan saaman eläkkeen määrästä. Jos eläkkeen määrässä oli otettu huomioon myös ensisijaisen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen kunnallisen eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu kunnallisen eläkelain 76 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

14. Perhe-eläke määräytyy 84 ja 87 §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2012, mukaisesti myös sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka saama eläke on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jos edunjättäjän eläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, perhe-eläkkeen perusteena käytetään edunjättäjän eläkettä, jonka yhteensovituksessa ei ole otettu huomioon ensisijaista etuutta. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteen sovitettu kunnallisen eläkelain 87 §:n sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

14 a. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan tämän lain 84, 87 ja 97 §:ää myös sellaiseen perhe-eläkkeeseen, joka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja jonka määrää tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi. Perhe-eläkkeen perusteena on 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden säännösten mukaisesti muiden työeläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa yhteensovitettu edunjättäjän eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeestä siten kuin 14 momentissa säädetään.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


13.

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kunnallisen eläkelain muuttamisesta annetun lain (801/2012) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:


Ennen vuotta 1958 syntyneen työntekijän, joka saa työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella, oikeuteen jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä sovelletaan 13 §:n 3 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


14.

Laki valtion eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan valtion eläkelain (1295/2006) 88 §:n 4 momentti,

muutetaan 37 §, 86 §:n 1 ja 3 momentti, 88 §:n 3 momentti ja 139 §,

sellaisina kuin niistä ovat 37 § laissa 468/2010 sekä 139 § laissa 553/2012, sekä

lisätään lakiin uusi 88 a § ja 100 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

37 §
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen

Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko työntekijällä oikeus 24 §:n mukaiseen kuntoutukseen ja varmistettava, että työntekijän mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty. Jos työntekijällä on oikeus 24 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen 107 §:n mukaan.

86 §
Leskeneläkkeen vähentäminen

Työeläkelakeihin perustuvat eläkkeet, joita leski saa ansiotyön perusteella, vähentävät leskeneläkettä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saamat eläkkeet otetaan huomioon vähentämättä niistä 73 §:ssä tarkoitettuja ensisijaisia etuuksia ja lesken saama osatyökyvyttömyyseläke otetaan huomioon täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä. Leskeneläkettä vähennettäessä lesken saaman vanhuuseläkkeen lisäksi otetaan huomioon lesken edunjättäjän kuolinvuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaitsema eläke siitä työstä, josta eläkettä ei ole vielä myönnetty. Lisäksi leskeneläkettä vähennettäessä otetaan huomioon edellä mainittua eläkettä vastaava etuus, joka maksetaan tai olisi maksettava leskelle ulkomailta tai Euroopan unionin toimielimen taikka kansainvälisen järjestön palveluksen perusteella.


Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken työeläkkeenä pidetään kuitenkin sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu lapsi täyttää 18 vuotta. Jos leski edunjättäjän kuolinpäivänä tai 2 momentissa tarkoitetun lapsen täyttäessä 18 vuotta on täyttänyt jonkin työeläkelain mukaisen vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka hänelle on karttunut edunjättäjän kuolinvuotta tai nuorimman lapsen 18 vuoden iän täyttämistä edeltäneen vuoden loppuun mennessä. Jos leski on työskennellyt ulkomailla tai Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palveluksessa, lesken työeläkkeenä pidetään sitä laskennallista eläkettä, joka leskelle olisi myönnetty, jos hänen ulkomailla työskentelynsä taikka Euroopan unionin toimielimen tai kansainvälisen järjestön palvelukseen perustuvaan vakuutusaikaan luettava työskentelynsä olisi tämän lain mukaista.


88 §
Leskeneläkkeen vähentäminen erityistilanteissa

Leskeneläke tarkistetaan, jos lesken olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, jonka takia 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.

88 a §
Leskeneläkkeen tarkistaminen

Jos leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä lesken omana eläkkeenä on otettu huomioon laskennallinen työkyvyttömyyseläke tai jos leskeneläkkeen vähentäminen on tehty 88 §:n perusteella, leskeneläke tarkistetaan, kun leskelle myönnetään työeläkelakien tai niihin rinnastettavien lakien mukainen vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke.

Leskeneläke tarkistetaan myös, jos leskeneläkettä vähennettäessä huomioon otettu lesken saama työkyvyttömyyseläke lakkaa ja leskelle myöhemmin myönnetään uusi eläke, johon ei sovelleta 67 §:n säännöksiä eläkkeen myöntämisestä entisin perustein.

Leskeneläke tarkistetaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun eläkkeen alkamisesta lukien. Leskeneläkkeen vähentämisessä otetaan huomioon leskelle myönnetty eläke sekä lisäksi mainitun eläkkeen alkamista edeltäneen vuoden loppuun mennessä ansaittu eläke siitä työstä, josta leskelle ei ole myönnetty eläkettä.

Leskeneläkettä tarkistettaessa käytetään samaa eläkkeen vähennyksen perustetta kuin leskeneläkettä ensimmäisen kerran vähennettäessä.

100 §
Eläkkeen hakeminen

Jos työntekijällä on oikeus 24 §:n mukaiseen kuntoutukseen, eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyn yhteydessä 37 §:n perusteella ennakkopäätöksen työeläkekuntoutuksesta ilman kuntoutushakemusta.


139 §
Eläkemaksun ulosottokelpoisuus

Kunnallisen eläkelaitoksen tämän lain perusteella maksettavaksi määräämä eläkemaksu eläkemaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen sovelletaan 37 ja 100 §:ää sellaisina kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.


15.

Laki valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain (1296/2006) 16 a §, sellaisena kuin se on laissa 1451/2011, sekä

lisätään lakiin uusi 7 a § seuraavasti:

7 a §

Valtion eläkelain 73 ja 74 §:ää, sellaisena kuin niistä jälkimmäinen oli 31 päivänä joulukuuta 2012, sovelletaan myös eläkkeisiin, joissa eläke on myönnetty 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeen saajan saaman eläkkeen määrästä. Jos eläkkeen määrässä oli otettu huomioon myös ensisijaisen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen valtion eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu VEL-lain 11—13 §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

16 a §

Perhe-eläke määräytyy valtion eläkelain 81 ja 85 §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2012, mukaisesti myös sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka saama eläke on määrätty VEL-lain mukaan, sellaisena kuin se oli ennen 1 päivää tammikuuta 2005. Jos edunjättäjän eläke oli yhteensovitettu ensisijaisen etuuden kanssa, perhe-eläkkeen perusteena käytetään edunjättäjän eläkettä, jonka yhteensovituksessa ei ole otettu huomioon ensisijaista etuutta. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteen sovitettu valtion perhe-eläkelain 6 §:n sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti.

Valtion eläkekelain 81, 84 ja 85 §:ää sovelletaan myös sellaiseen perhe-eläkkeeseen, joka on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti ja jonka määrää tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi. Perhe-eläkkeen perusteena on valtion perhe-eläkelain 5 §:n 1 momentin mukainen eläke kuitenkin enintään 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden säännösten mukaisesti muiden työeläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa yhteensovitettu eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeestä siten kuin 1 momentissa säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lakia sovelletaan eläkkeeseen, jonka määrää tarkistetaan 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.


16.

Laki valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (802/2012) voimaantulosäännöksen 4 momentti seuraavasti:


Ennen vuotta 1958 syntyneen työntekijän, joka saa työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella, oikeuteen jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä sovelletaan 10 §:n 3 momenttia ja 11 §:n 1 momenttia sellaisina kuin ne olivat voimassa tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


17.

Laki kansaneläkelain 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kansaneläkelain (568/2007) 13 §:n 1 momentti seuraavasti:

13 §
Kuntoutuksen varmistaminen

Ennen kuin Kansaneläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.


18.

Laki kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (803/2012) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:


Ennen vuotta 1958 syntyneen henkilön, joka saa työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:n perusteella, oikeuteen saada varhennusvähennyksellä vähentämätön vanhuuseläke sovelletaan 11 §:ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


19.

Laki takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n muuttamisesta annetun lain (804/2012) voimaantulosäännöksen 3 momentti seuraavasti:



Edellä 2 momentin estämättä 7 §:n 1 momentin 1 kohtaa, sellaisena kuin se oli voimassa tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan myös ennen vuotta 1958 syntyneeseen henkilöön, jolla on työeläkelakien tai kansaneläkelain (568/2007) mukaisesti oikeus saada varhennusvähennyksellä vähentämätön vanhuuseläke 62 vuoden iässä työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 9 §:ssä tarkoitetun lisäpäiväoikeuden perusteella.

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


20.

Laki Eläketurvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 2 §:n 1 momentin 7 kohta sekä 2 momentin 1, 2, 6, 9 ja 10 kohta seuraavasti:

2 §
Eläketurvakeskuksen tehtävät

Eläketurvakeskuksen tehtävänä on:


7) tiedottaa ja antaa neuvontaa työeläkkeistä ottaen kuitenkin huomioon, mitä työntekijän eläkelain 211 §:ssä ja yrittäjän eläkelain 153 §:ssä säädetään.

Eläketurvakeskuksen tehtävänä on lisäksi:

1) valvoa työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista ja ottaa tarvittaessa työnantajan kustannuksella eläkevakuutus siten kuin työntekijän eläkelain 186 ja 187 §:ssä sekä yrittäjän eläkelain 143 ja 144 §:ssä säädetään;

2) ratkaista, sovelletaanko työhön työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia tai maatalousyrittäjän eläkelakia ja antaa ratkaisusta asianosaisen pyynnöstä valituskelpoinen päätös siten kuin työntekijän eläkelain 10 §:ssä, yrittäjän eläkelain 7 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 9 §:ssä säädetään;


6) ratkaista, mikä eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena toimivaltainen käsittelemään eläkehakemuksen, siten kuin työntekijän eläkelain 111 §:ssä, yrittäjän eläkelain 96 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 91 §:ssä säädetään;


9) lähettää työntekijälle tieto rekisteriin merkityistä eläkkeeseen oikeuttavista palkattomista ajoista, jos työntekijällä ei ole rekisteriin merkittyjä yksityisten alojen työeläkelakien alaisia ansioita, sekä antaa niistä työntekijän pyynnöstä päätös siten kuin työntekijän eläkelain 75 b §:n 3 momentissa säädetään;

10) selvittää ja ratkaista työntekijän eläkelain 183 ja 184 §:ssä, yrittäjän eläkelain 142 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 137 §:ssä tarkoitetulla tavalla kulujen jakautuminen eläkelaitosten välillä ja määritellä yrittäjän eläkelain 140 §:n mukainen valtion osuus sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukainen valtion kustannus;



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2014

Pääministeri
ALEXANDER STUBB

Sosiaali- ja terveysministeri
Laura Räty

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.