Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 64/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia.

Muutettavaksi ehdotetaan kahta lainkohtaa, joissa säädetään apteekkimaksun perusteena olevasta liikevaihdosta tehtävistä vähennyksistä. Vähennyksiä koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että määritettäessä muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynnin suurimman mahdollisen vähennyksen suuruutta sekä sivuapteekkivähennyksen suuruutta liikevaihdosta vähennettäisiin myös nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvo. Lakimuutoksella yhtenäistettäisiin vähennyksiä koskeva sääntely ja muutettaisiin se vastaamaan noudatettua käytäntöä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen vuoden 2013 liikevaihdon perusteella.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Apteekkimaksusta annetun lain (148/1946), jäljempänä apteekkimaksulaki, mukaan apteekkarin tulee suorittaa valtiolle vuosittainen apteekkimaksu, jonka suuruus määräytyy apteekkiliikkeen liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksun tarkoituksena on toimia apteekkien tuloja tasaavana järjestelmänä, ja siten turvata lääkejakelun alueellista kattavuutta. Myös Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki suorittavat apteekkimaksun valtiolle, mutta yliopistolain (558/2009) perusteella valtio korvaa vuosittain Helsingin ja Itä-Suomen yliopistolle määrän, joka vastaa yliopistojen apteekkiliikkeestä suoritettua apteekkimaksua. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus määrää apteekkimaksun apteekkiliikkeen liikevaihdon perusteella. Vuoden 2012 liikevaihtojen perusteella apteekit maksoivat vuonna 2013 apteekkimaksua 153,5 miljoonaa euroa.

1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulleen lakimuutoksen (977/2013) myötä apteekkimaksu määräytyy kuten aiemminkin apteekkiliikkeen liikevaihdon mukaan, mutta apteekkimaksun määräytymistä varten apteekit on jaettu kolmeen eri ryhmään apteekkiliikkeen liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksu lasketaan erikseen pääapteekin (sisältäen myös sen palvelupisteet, lääkekaapit ja verkkopalvelun) ja erikseen sen kunkin sivuapteekin liikevaihdon perusteella alle 2,6 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä ennen yhteisen apteekkimaksun määräämistä. Yli 3,5 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä apteekkimaksu määrätään yhteisen liikevaihdon perusteella. Vähintään 2,6 miljoonan, mutta enintään 3,5 miljoonan euron liikevaihdon apteekkiliikkeissä apteekkimaksu määrätään edellä mainittujen laskutapojen niin sanottuun painotettuun keskiarvoon perustuen.

Apteekkimaksua laskettaessa liikevaihdosta tehdään eräitä vähennyksiä. Apteekkimaksulain 1 a §:n 1 momentin mukaan apteekkimaksua määrättäessä apteekin, sivuapteekin, apteekin palvelupisteen, apteekin verkkopalvelun sekä lääkekaapin liikevaihdosta vähennetään arvonlisävero. Pykälän 2 momentin mukaan arvonlisäverottomasta liikevaihdosta vähennetään lisäksi seuraavat arvonlisäverottomat osuudet: 1) lääkelain (395/1987) 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun sopimusvalmistuksen myynnin arvo sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuva lääkemyynti; 2) sellaisten nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvo, joita lääkelain mukaan saa myydä myös muualla kuin apteekissa; ja 3) muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti, kuitenkin enintään 20 prosenttia liikevaihdosta, josta on tehty 1 kohdan mukaiset vähennykset.

Näistä vähennyksistä apteekkimaksulain 1 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukainen nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden, joita saa myydä myös muualla kuin apteekissa, myynnin arvon vähentämisestä säädettiin apteekkimaksulaissa 1 päivänä tammikuuta 2006 voimaan tulleella lakimuutoksella (1166/2005). Nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetut lääkevalmisteet vapautettiin lääkelain muutoksella muuallakin kuin apteekeissa myytäviksi, joten apteekkimaksusta olisi aiheutunut ainoastaan apteekeille ylimääräinen kustannus, joka ei olisi koskenut muualla tapahtuvaa myyntiä. Tämän vuoksi apteekkimaksulakia muutettiin siten, että apteekkimaksua määrätessä ei oteta huomioon nikotiinikorvaushoitoon tarkoitetuista lääkevalmisteista aiheutuvan myynnin arvoa ja näin nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynti on tarkoitettu olevan myös apteekeille kokonaisuudessaan apteekkimaksusta vapaata.

Apteekkimaksulain 1 a §:n 2 momentissa säädetyistä vähennyksissä apteekeille taloudellisesti merkittävin on 3 kohdan mukainen vähennys, jonka mukaisesti apteekkimaksu määräytyy pääasiassa lääkkeiden myynnin perusteella. Asiasta säädettiin 1 päivänä tammikuuta 2003 voimaan tulleella lakimuutoksella (701/2002). Apteekeissa myytäviä muita tuotteita kuin lääkkeitä, esimerkiksi side- ja hoitotarvikkeita, myydään muuallakin kuin apteekeissa. Apteekkimaksusta tuleva lisähinta merkitsisi apteekeille ylimääräistä kustannusta, jota muut myyjät eivät suorita. Voimassa olevassa apteekkimaksulaissa säädetään, että muun myynnin vähennys on kuitenkin enintään 20 prosenttia liikevaihdosta, josta on tehty 1 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaiset vähennykset eli sopimusvalmistuksen myynti sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuva lääkemyynti. Tarkoituksena on estää muun myynnin osuuden kasvaminen korkeaksi, joka voisi vaikuttaa haitallisesti apteekin päätehtävään eli lääkemyyntiin. Laissa ei säädetä, että muiden tuotteiden myynnistä tehtävää vähennystä laskettaessa liikevaihdosta vähennetään myös 1 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen apteekkimaksusta vapaata oleva nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvo.

Sivuapteekkivähennyksestä säädetään apteekkimaksulain 2 §:n 3 momentissa. Sivuapteekkivähennyksen tarkoituksena on tukea sivuapteekkien ylläpitoa ja siten lääkehuollon toteutumista erityisesti haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla. Lain 2 §:n 3 momentin mukaan sivuapteekin liikevaihdosta, josta on vähennetty 1 a §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettu myynti, vähennetään lisäksi kolmasosa, kuitenkin vähintään 50 500 euroa ja, jos sivuapteekin liikevaihto jäisi alle 50 500 euron, koko liikevaihto ennen sivuapteekin liikevaihdon lisäämistä yhteiseen liikevaihtoon. Tämä ei koske sivuapteekkeja, joiden liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen vastaa vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta, johon ei lasketa mukaan sivuapteekkien liikevaihtoa. Lakimuutoksen 977/2013 myötä apteekkiliikkeen liikevaihdon määrästä riippuu, saako sivuapteekkia ylläpitävä apteekkiliike sivuapteekkivähennyksen vai ei. Sivuapteekkivähennyksen saa sivuapteekkia ylläpitävä apteekkiliike, jonka liikevaihto 1 a §:n mukaisten vähennysten jälkeen on vähintään 3,5 miljoonaa euroa. Apteekkiliikkeet, joiden liikevaihto on alle 2,6 miljoonaa euroa, eivät saa sivuapteekkivähennystä. Jos apteekkiliikkeen liikevaihto on vähintään 2,6 miljoonaa, mutta enintään 3,5 miljoonaa euroa, sivuapteekkivähennys huomioidaan osittain painotettuun keskiarvoon perustuvan laskentatavan kautta.

Apteekkimaksulain 2 §:n 3 kohdan mukaan sivuapteekin liikevaihdosta vähennetään siis 1 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukainen sopimusvalmistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksille tapahtuneen lääkemyynnin osuus ja 3 kohdan mukainen muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynnin osuus. Laissa ei säädetä, että sivuapteekkivähennystä laskettaessa 1 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisen nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin osuus vähennetään ennen sivuapteekkivähennyksen määrittämistä.

Lainsäädäntöhistoriaa ja sääntelyn tarkoitusta tarkastelemalla edellä kuvatuissa apteekkimaksulain 1 a §:n 2 momentin 3 kohdan ja 2 §:n 3 momentin mukaisissa vähennyksissä olisi tullut ottaa huomioon myös nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvon vähentäminen. Koska muutkin lain 1 a §:n 2 momentissa säädetyt vähennykset otetaan huomioon määritettäessä muun myynnin 20 prosentin enimmäismäärää sekä sivuapteekkivähennyksen suuruutta määritettäessä, on johdonmukaista ottaa huomioon myös nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvo. Tällöin 1 a §:n 2 momentin 3 kohdan ja 2 §:n 3 momentin mukaiset vähennykset määritettäisiin sellaisesta liikevaihdosta, josta on vähennetty kaikkien sellaisten myyntien osuudet, jotka eivät ole apteekkimaksun perusteena. Nikotiinikorvaustuotteiden myynnin arvon vähentämisen edellä kuvattujen vähennysten suuruutta määritettäessä voidaan siten arvioida vastaavan lainsäädännön tarkoitusta, kun perusteena on apteekkimaksusta vapaiden myyntien osuuksien yhdenmukainen maksukohtelu. Asiasta ei kuitenkaan säädetty lakimuutoksen 1166/2005 yhteydessä, jolloin apteekkimaksulaissa ensi kertaa säädettiin nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden vähennysoikeudesta, eikä minkään myöhemmänkään apteekkimaksulain muutoksen yhteydessä.

Apteekkimaksulakiin ehdotetaan tehtäväksi kaksi muutosta koskien nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin osuuden huomioimista liikevaihdosta tehtäviä vähennyksiä laskettaessa. Apteekkimaksulain 1 a §:n 2 momentin 3 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka mukaan muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti, kuitenkin enintään 20 prosenttia liikevaihdosta, josta on tehty 1 ja 2 kohdan mukaiset vähennykset. Lain 2 §:n 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos, jonka mukaan sivuapteekin liikevaihdosta, josta on vähennetty 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettu myynti, vähennetään lisäksi kolmasosa, kuitenkin vähintään 50 500 euroa ja, jos sivuapteekin liikevaihto jäisi alle 50 500 euron, koko liikevaihto ennen sivuapteekin liikevaihdon lisäämistä yhteiseen liikevaihtoon. Edelleenkään tämä ei koskisi sivuapteekkeja, joiden liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen vastaa vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta, johon ei lasketa mukaan sivuapteekkien liikevaihtoa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus on apteekkimaksut määrätessään vähentänyt edellä kuvatuista vähennyksistä myös muualla kuin apteekeissa myytävänä sallittujen nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin osuudet. Menettelytavan voidaan siis arvioida vastaavan lainsäädännön tarkoitusta huomioiden muutkin tehtävät vähennykset, mutta olevan lainsäädännön sanamuodon vastainen. Nyt ehdotettavalla lakimuutoksella muutettaisiin vähennyksiä koskeva lainsäädäntö yhtenäiseksi ja siten tarkoitusta vastaavaksi sekä saatettaisiin nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin maksukohtelu vastaamaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen käytäntöä.

2 Esityksen vaikutukset

Ennen 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tullutta lakimuutosta 977/2013 sivuapteekkia ylläpitävä apteekkiliike oli liikevaihdostaan huolimatta oikeutettu sivuapteekkivähennykseen, jos sivuapteekin liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen ei vastannut vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Esimerkkivuotena 2012 Suomessa oli 623 apteekkiliikettä, joilla oli 203 sivuapteekkia. Sivuapteekkivähennykseen oikeutettuja apteekkiliikkeitä vuonna 2012 oli 156, ja ne ylläpitivät yhteensä 176 sivuapteekkia. Taloudelliselta merkitykseltään sivuapteekkivähennyksen lain sanamuodon vastainen perintä on apteekkimaksuina kerättävään määrään nähden pieni. Esimerkiksi vuoden 2012 liikevaihtoon perustuen apteekkiliikkeet maksoivat apteekkimaksua 153,5 miljoonaa euroa ja lain sanamuodon vastaisesti on peritty yhteensä, perustuen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen tekemään arviolaskelmaan, noin 12 400 euroa. Vuonna 2012 yksittäisen apteekin kohdalla liikaa perityn apteekkimaksun määrä vaihteli välillä 0,17—1 030 euroa. Koska apteekkimaksun määräytymisen perusteita muuttanut lakimuutos tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella ei vielä ole käytettävissä ajantasaisia lukuja siitä, kuinka moneen apteekkiliikkeeseen sivuapteekkivähennystä koskeva lainmuutos tarkalleen kohdistuisi. Vuoden 2012 lukuja pohjana käyttäen näitä apteekkiliikkeitä arvioidaan olevan noin 90, ja nämä ylläpitävät noin 100 sivuapteekkia.

Apteekkimaksulain 1 a §:n 2 momentin 3 kohdan mukainen sääntely 20 prosentin enimmäisvähennyksestä on tullut sovellettavaksi vain harvoin, sillä on vain hyvin harvoja apteekkeja, joiden muun myynnin kuin lääkkeiden osuus liikevaihdosta on yli 20 prosenttia, huomioiden nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin osuus tai ei. Näitä apteekkeja vuonna 2012 oli 8. Lain sanamuodon vastaisesti arvioidaan perityn 3 656 euroa. Myös lain 1 a §:n 2 momentin 3 kohtaan ehdotetun muutoksen voidaan arvioida siis olevan taloudelliselta merkitykseltään hyvin vähäinen.

Esitetyillä muutoksilla ei olisi merkittävää vaikutusta viranomaistoimintaan. Apteekkimaksulain 3 §:n mukaan apteekkiliikkeen liikevaihdon määräämistä varten apteekkarin tulee toimittaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle ilmoitus liikkeen tuloista ja menoista kunakin kalenterivuonna viimeistään seuraavan vuoden toukokuun 1 päivänä. Ilmoituksessa on erikseen annettava tiedot 1 a §:n mukaisten vähennysten laskemiseksi. Ilmoitus on laadittava Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohjeiden mukaan keskuksen vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ei joutuisi uusimaan lomakkeitaan tai tietojärjestelmiään lainmuutoksen takia, sillä sen käytäntö jo vastaa ehdotettua muutosta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus joutuisi kuitenkin uudistamaan ilmoitusta koskevan ohjeistuksensa.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Esityksestä pyydettiin lausunnot 24 taholta. Lausunnon antoi 13 tahoa. Lausunnon toimittivat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto, Verohallinto, Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Suomen Apteekkariliitto – Finlands Apotekareförbund ry, Helsingin yliopiston apteekki, Apteekkialan palveluntuottajat APPA ry ja Lääketeollisuus ry. Lausunnoissa ei esitetty huomautuksia lakiehdotukseen.

4 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014. Sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkien vuoden 2013 liikevaihdon perusteella.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki apteekkimaksusta annetun lain 1a ja 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) 1 a §:n 2 momentin 3 kohta ja 2 §:n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 977/2013, seuraavasti:

1 a §

Arvonlisäverottomasta liikevaihdosta vähennetään lisäksi seuraavat arvonlisäverottomat osuudet:


3) muiden tuotteiden kuin lääkkeiden myynti, kuitenkin enintään 20 prosenttia liikevaihdosta, josta on tehty 1 ja 2 kohdan mukaiset vähennykset.

2 §

Jos apteekilla on yksi tai useampi sivuapteekki ja apteekin ja sen sivuapteekkien, palvelupisteiden, verkkopalvelun ja lääkekaappien 1 a §:n mukaan määräytyvä yhteenlaskettu liikevaihto on yli 3 500 000 euroa, apteekkimaksu lasketaan mainitusta yhteisestä liikevaihdosta 4 momentin taulukon perusteella. Tällöin sivuapteekin liikevaihdosta, josta on vähennetty 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettu myynti, vähennetään lisäksi kolmasosa, kuitenkin vähintään 50 500 euroa ja, jos sivuapteekin liikevaihto jää alle 50 500 euron, koko liikevaihto ennen sivuapteekin liikevaihdon lisäämistä yhteiseen liikevaihtoon. Edellä säädetty ei kuitenkaan koske sivuapteekkeja, joiden liikevaihto viisi vuotta perustamisvuoden jälkeen vastaa vähintään puolta maan yksityisten apteekkien edellisen vuoden liikevaihdon keskiarvosta, johon ei lasketa mukaan sivuapteekkien liikevaihtoa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään apteekkiliikkeen vuoden 2013 liikevaihdon perusteella.


Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2014

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
JUTTA URPILAINEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.