Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 43/2014
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta

HaVM 12/2014

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa resurssien joustava käyttö keskusten välillä sekä päivittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia eräiden muiden lakien uudistamisesta johtuvista syistä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten mahdollisuuksia selvitä vähenevien henkilötyövuosien turvin tehtävistään parannetaan mahdollistamalla se, että keskuksen virkamies voidaan määrätä enintään kolmen vuoden määräajaksi toisen keskuksen käytettäväksi.

Lisäksi voimassa olevaan lakiin tehtäisiin päivityksinä muutokset, jotka vastaavat Suomen metsäkeskuksesta annettua lakia, joka on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012, sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettu lakia, joka on tullut voimaan 20 päivänä tammikuuta 2014.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Esityksellä pyritään mahdollistamaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöresurssien nykyistä joustavampi ja tehokkaampi käyttö. Samalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua lakia päivitetään jo aiemmin kumottuihin lakeihin viittaavien säännösten osalta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 5 §:n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii sille säädettyjen tehtävien hoitamisesta toimialueellaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kuitenkin hoitaa tehtäviä myös useamman kuin yhden keskuksen toimialueella, jos toimialueen laajentamisella voidaan tehostaa keskusten toimintaa ja valtion henkilöstö- ja muiden voimavarojen käyttöä, parantaa palvelujen saatavuutta, edistää alueen suomen- ja ruotsinkielisten sekä saamelaiskäräjistä annetussa laissa (974/1995) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella saamenkielisen vähemmistön kielellisten oikeuksien toteutumista tai turvata tehtävissä tarvittavan erityisasiantuntemuksen saatavuus, taikka toimialueen laajentaminen on tarkoituksenmukainen muun vastaavan syyn vuoksi. Vastuualueiden sijoittumisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueista säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1144/2013) 1 §:ssä. Vastuualueiden sijoittumisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin säädetään asetuksen 3 §:ssä. Asetuksen 4–17 §:ssä säädetään Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueista eräissä tehtävissä. Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta lukuun ottamatta jokaisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on jokin tehtävä, jota se hoitaa oman toimialueensa lisäksi vähintään yhden tai kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on eräitä valtakunnallisia erillisyksiköitä, joista säädetään asetuksen 25, 26 ja 28–31 §:ssä.

Maakunnittain määritellystä toimivallasta poiketaan asetuksessa monin tavoin. Niiden keskusten toimialueella, joissa ei ole kaikkia vastuualueita, on aina myös toinen toimivaltainen keskus, joka hoitaa tehtäviä puuttuvilla vastuualueilla. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on lukuisia alueellisia tai valtakunnallisia tehtäviä, joissa ne käyttävät julkista valtaa ja tekevät hallintopäätöksiä toisen keskuksen tai kaikkien keskusten puolesta jossakin asiaryhmässä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten erikoistumis- ja keskitetyistä tehtävistä säädetään myös erityislainsäädännössä kuten joukkoliikennelaissa (869/2009). Erityistehtävistä, jotka eivät sisällä julkisen vallan käyttämistä toisen keskuksen toimialueella, sovitaan myös keskusten tulossopimuksissa.

Keskittämällä tehtäviä ja erikoistamalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia on jaettu niiden osaamista ja parannettu tuottavuutta sekä palvelukykyä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nykyisellä lukumäärällä ja rakenteella tarvitaan joustavampia menettelyjä, jotta laaja-alaiset ja korkeaa asiantuntemusta vaativat tehtävät voidaan laadukkaasti hoitaa yhä kustannustehokkaammin. Käytännössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten käytettävissä olevat henkilöresurssit pienenevät nopeasti, eikä uusia rekrytointeja voida valtiontalouden vähenevien toimintamenokehysten vuoksi tehdä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien keskittämistä ja erikoistumista on vaikeuttanut se, että keskitettävä erityisosaaminen on useissa tapauksissa ollut samalla henkilöstöllä, joka on ollut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueelle jäävien keskittämättömien tehtävien hoidon vuoksi kriittistä.

Osaamisen joustavan jakamisen tarve voi olla määräaikainen tai jatkuva. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laajassa tehtäväkentässä monet tehtävät kuuluvat suhteellisen harvojen virkamiesten osaamisalueeseen. Lisäksi lomat, virkavapaat ja muut poissaolot viivästyttävät asioiden käsittelyä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa, koska toimialuerajat eivät mahdollista toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastaavan asiantuntijaresurssin jakamista edes väliaikaisesti. Julkista valtaa käyttävän virkamiehen työpanosta ei tällä hetkellä voida päätöksentekoa tai esittelyä sisältävissä tehtävissä joustavalla tavalla korvata siten, että toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittelijä hoitaisi tilapäisesti poissa olevan tai kokonaan resurssina poistuneen virkamiehen tehtäviä omien tehtäviensä ohella tai niiden sijasta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöresursseja kohdennetaan nykyisin uudelleen valtion virkamieslain (750/1994) 5 §:n ja 5 a §:n mukaisin virkasiirroin tehtävien siirtyessä keskuksesta toiselle toimintojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Osittaisia virkasiirtoja, joissa virkamies jäisi esimerkiksi 50 %:lla työpanoksestaan yhden viraston palvelukseen ja siirtyisi 50 %:lla toisen viraston palvelukseen, on vältetty. Kahta yhdenaikaista palvelussuhdetta eri keskuksiin on pidetty vaikeasti hallittavana talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvän kuormittavuuden ja riskien vuoksi.

Aluehallintovirastoista annettuun lakiin (896/2009) lisättiin 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulleella aluehallintovirastoista annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (932/2013) uusi 6 a §, jonka mukaan aluehallintoviraston virkamies voidaan toisen aluehallintoviraston pyynnöstä asettaa tilapäisesti ja virkamiehen virkapaikkaa muuttamatta toisen aluehallintoviraston käytettäväksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia ohjaavat ministeriöt ja keskusvirastot ovat toivoneet vastaavaa joustavaa mahdollisuutta asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies hoitamaan toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a §, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pyynnöstä enintään kolmen vuoden määräajaksi virkamiehen virkapaikkaa muuttamatta toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin menettelystä, jolla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies voidaan asettaa toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä hoitamaan. Käytettäväksi asettaminen edellyttäisi virkamiehen vastaanottavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pyyntöä saada määräaikainen lisäresurssi tai virkamiehellä olevaa erityisasiantuntemusta vireillä olevan asian käsittelyssä.

Päätöksen virkamiehen asettamisesta toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi tekisi lähtökohtaisesti virkamiehen nimittävä ja henkilöresurssin määräajaksi yhteiseen käyttöön luovuttava viranomainen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 12 §:ssä säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten virkojen täyttämisestä. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eivät olisi asiasta yksimielisiä, päätöksen voisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriö. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriö varaisi virkamiehelle mahdollisuuden tulla kuulluksi, kuulisi resurssin luovuttavaa ja vastaanottavaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sekä tehtävään asetettavan virkamiehen tehtävien hallinnonalakohtaisesta ohjauksesta vastaavan ministeriötä ja keskusvirastoa ennen päätöksen tekemistä.

Käytettäväksi asettamista koskevassa päätöksessä tulisi määrätä se prosenttiosuus, jolla virkamiehen työvoima olisi toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettävissä sekä määräaika. Toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävien hoitaminen saisi määräaikana muodostaa enintään 50 % virkamiehen tehtävien kokonaisuudesta.

Esityksellä ei olisi vaikutusta virkamiehen virkamiesoikeudelliseen asemaan, eikä resurssin luovuttavan tai vastaanottavan viraston toimivaltaan. Virkamies pysyisi yhteiseen käyttöön resurssinsa luovuttavan viraston palveluksessa. Resurssin luovuttava virasto huolehtisi edelleen virkamiehen palkanmaksusta, työterveyshuollosta, matkakulujen korvaamisesta, työtiloista, työvälineistä ja muista vastaavista asioista.

Virkamiehen suostumusta toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi asettamiseen ei edellytettäisi toisin kuin valtion virkamieslain 5 a §:n mukaisessa toimintojen uudelleenjärjestelyssä, jossa virka siirretään virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle.

Virkamiehellä ei olisi oikeutta valittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eikä työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä, jolla virkamies asetetaan hoitamaan toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä. Myös tältä osin toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävään asettaminen poikkeaa virkamieslain 5 a §:n mukaisesta virkasiirrosta. Toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävään asettamista koskeva päätös on hallintolainkäyttölain (586/1996) 2 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen hallinnon sisäinen määräys, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista (direktio-oikeutta) ja josta ei ole valitusoikeutta.

Valtion talousarviolain (432/1998) 7 a §:ssä säädetään määrärahan siirtämisestä toisen viraston käytettäväksi ja talousarvioasetuksen (1243/1992) 18 §:n 2 momentissa henkilöstön palkkaus- ja muiden menojen siirtämisestä toisen viraston tai laitoksen käytettäväksi henkilöstövoimavarasiirtojen yhteydessä. Nämä säännökset eivät tulisi sovellettaviksi ehdotetun 5 a §:n tapauksessa, koska virkamiehen asettaminen toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi olisi määräaikaista ja koskisi osittaista, enintään 50 %:n työpanosta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tehtävien määräämisestä käytettäväksi asetetulle virkamiehelle. Virkamiehen vastaanottava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voisi määrätä käytettäväksi asetetun virkamiehen tekemään toimivaltaisena virkamiehenä vastaanottavalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvia tehtäviä. Vastaanottava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määräisi käyttöönsä asetetun virkamiehen tehtävät. Vastaanottavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämien tehtävien tulisi ehdotetun säännöksen mukaan olla tehtävään asetettavan virkamiehen virkaa vastaavia tehtäviä. Lisäksi niiden tulisi olla resurssin yhteiseen käyttöön asettavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaisia määräajan ja virkamiehen työpanoksen prosentuaalisen osuuden osalta.

Määräyksen tehtävien suorittamisesta käytettäväksi asetetulle virkamiehelle antaisi vastaanottavan viraston vastuualueen osalta vastuualueen päällikkö ja vastuualueisiin kuulumattomien toimintayksikköjen osalta keskuksen johtaja.

Niiden toiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvien tehtävien osalta, joita virkamies hoitaisi määräaikaisesti, virkamies olisi sen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen työnjohto- ja valvontamääräysten alaisena, jonka tehtäviä hän hoitaisi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 9 §:n 3 momentin mukaan keskuksen toimialueella toimivan metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1474/1995) tarkoitetun metsäkeskuksen johtaja osallistuu asiantuntijajäsenenä johtoryhmän työhön silloin, kun johtoryhmässä käsitellään asioita, jotka koskevat metsätaloutta. Johtoryhmän muusta kokoonpanosta määrätään keskuksen työjärjestyksessä. Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettu laki on kumottu Suomen metsäkeskuksesta annetulla ja 1 päivänä tammikuuta 2012 voimaan tulleella lailla Suomen metsäkeskuksesta (418/2011). Lisäksi vireillä on hanke Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamiseksi. Hanke muuttanee Suomen metsäkeskuksen organisaatiorakennetta jälleen. Tästä syystä ehdotetaan, että 9 §:n 3 momenttia muutetaan siten, että keskuksen toimialueella toimivan ja jo lakkautetun metsäkeskuksen johtajan sijasta säännöksessä viitattaisiin Suomen metsäkeskuksen määräämään toimihenkilöön. Suomen metsäkeskuksen määräämä toimihenkilö osallistuisi samoin kuin vuoden 2011 loppuun asti alueellisen metsäkeskuksen johtaja asiantuntijajäsenenä johtoryhmän työhön silloin, kun johtoryhmässä käsitellään asioita, jotka koskevat metsätaloutta. Käytännössä Suomen metsäkeskuksen nykyiset aluejohtajat ovat osallistuneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten johtoryhmiin alueellisten metsäkeskuksen seuraajina.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 22 §:ää muutettaisiin siten, että viittaus jo 29 päivänä joulukuuta 2009 kumottuun alueiden kehittämislakiin (602/2002) poistettaisiin ja korvattaisiin viittauksella alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annettuun lakiin (7/2014), joka on tullut voimaan 20 päivänä tammikuuta 2014. Ehdotetun pykälän mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitettuun aluekehittämistyöhön. Kehittämistyö-termi tarkennettaisiin aluekehittämistyöksi. Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa tarkoitetuista aluekehittämistehtävistä keskeisimpiä ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa erikseen säädettyjen tehtävien lisäksi osallistuminen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 24 §:ssä mainittuun maakunnan yhteistyöryhmään sekä 32 §:ssä mainitun maakuntaohjelman ja 33 §:ssä mainitun maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimiseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävää ei tällä ehdotuksella muutettaisi millään tavoin.

2 Esityksen vaikutukset

Ehdotuksella ei ole taloudellista vaikutusta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimintamenoja koskevaan valtion talousarvion momenttiin 32.01.02. Henkilöstöresurssien joustava käyttö toteutettaisiin valtiontalouden kehysten puitteissa.

Esityksellä avataan mahdollisuus rakentaa joustavasti entistä erikoistuneempia tehtävänkuvia asiantuntijoille. Tehtävien hoitaminen virkapaikkaa muuttamatta mahdollistaa työskentelypaikan säilyttämisen ja osaamisen kehittämisen. Esityksellä voi olla tehtävänkiertoa vilkastuttavaa vaikutusta, kun toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen henkilöstön hyödyntäminen on käytettävissä myös hallintopäätösten esittelytehtävissä. Tehtäväkierrossa olevalla ei yleensä ole mahdollisuuksia esitellä tai tehdä päätöksiä, jotka sisältävät julkisen vallan käyttämistä.

Esityksellä ei olisi vaikutusta virkamiehen virkamiesoikeudelliseen asemaan eikä resurssin luovuttavan tai vastaanottavan viraston toimivaltaan. Virkamies pysyisi yhteiseen käyttöön resurssinsa luovuttavan viraston palveluksessa.

Joustavalla henkilöstöresurssien käytöllä luotaisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille paremmat edellytykset selvitä lakisääteisten tehtäviensä hoitamisesta tilanteessa, jossa niiden toimintamenot lähivuosina supistuvat, ja henkilöstö vähenee väistämättä yli viidelläsadalla henkilötyövuodella.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunnot maa- ja metsätalousministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, ympäristöministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Liikennevirastolta, Maaseutuvirastolta, Tekesiltä, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Maahanmuuttovirastolta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnalta, Pirkanmaan liitolta, Lapin liitolta, Uudenmaan liitolta, Keski-Suomen liitolta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä.

Lausunnon antoivat maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto, Elintarviketurvallisuusvirasto, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Pirkanmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Lapin liitto sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry. Sisäministeriö ilmoitti, ettei sillä ole lausuttavaa ehdotuksesta.

Lähes kaikki lausunnonantajat pitivät ehdotetun kaltaista joustavaa resurssien käyttöä tärkeänä ja kannatettavana, jotta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset selviävät sekä lakisääteisistä tehtävistään että lähivuosien voimakkaasti vähenevistä toimintamenokehyksistä. Palkansaajajärjestö Pardia ry. oli lausunnon antaneista tahoista ainoa, joka suhtautui ehdotukseen kielteisesti. Palkansaajajärjestö Pardia ry. toi esille kysymyksiä ehdotuksen suhteesta valtion virkamieslain 5 a §:ään ja piti virkamiehen suostumusta sekä hallintolainkäyttölain mukaista muutoksenhakuoikeutta tehtävään määräämistä koskevasta päätöksestä tarpeellisina.

Myös oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö suhtautuivat lähtökohtaisen myönteisesti resurssien joustavaan käyttöön, mutta varautuneesti siihen, että virkamies voidaan määrätä toistaiseksi hoitamaan toisen viraston tehtäviä. Valtiovarainministeriö piti mahdollisuutta antaa määräys toistaiseksi virkasiirtoa lähenevänä ja virkamiehen oikeusturvan kannalta ongelmallisena. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto ja ympäristöministeriö pitivät niin ikään resurssien joustavaa käyttöä sinänsä tarpeellisena, mutta katsoivat, että mahdollisuutta määrätä virkamies hoitamaan toisen viraston tehtäviä tulisi käyttää vain ruuhka- ja erityistilanteissa. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan muutoksen tulisi olla linjassa aluehallintovirastoista annetun lain 6 a §:n kanssa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä Maaseutuviraston ja Liikenneviraston antamissa lausunnoissa ehdotettua muutosta pidettiin välttämättömänä ja sitä puollettiin eräin teknisin huomautuksin. Pääsääntöisesti määräämismahdollisuuden toivottiin olevan mahdollisimman laajan ja voivan koskea sekä yksittäistä tehtävää että väljemmin määriteltyjä tehtäviä. Mahdollisuutta määrätä virkamies hoitamaan toisen viraston tehtäviä toivottiin erään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa myös koskemaan työ- ja elinkeinotoimistoja. Keski-Suomen ja Pirkanmaan liitot pitivät lausunnoissaan ehdotettua 5 a §:ää välttämättömänä ja toivoivat mahdollisimman joustavaa resurssien käyttötapaa.

Lausuntokierroksen johdosta ehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset. Ehdotettua 5 a §:ää muutettiin siten, että mahdollisuus määrätä virkamies hoitamaan toisen viraston tehtäviä voidaan antaa ainoastaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Lisäksi pykälän perusteluissa tarkennetaan ehdotuksen suhdetta valtion virkamieslain 5 §:ään siten, että toisen viraston tehtävät voivat muodostaa enintään 50 % tehtävään määrätyn virkamiehen tehtävistä määräaikana. Ehdotus ei siten muodostaisi virkamieslain 5 §:n mukaisen virkasiirron vaihtoehtoa, vaan olisi tarkoitettu palvelemaan ruuhkanpurkua, loma-aikojen sijaisuuksia sekä väliaikaisia järjestelyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten nykyisessä rakennemuutostilanteessa. Lisäksi perusteluissa tarkennettiin ehdotetun 5 a §:n suhdetta virkamieslain 5 §:ään.

4 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2014.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 9 §:n 3 momentti ja 22 § sekä

lisätään lakiin uusi 5 a § seuraavasti:


1 luku

Yleiset säännökset

5 a §
Määräys tehdä määräaikaisesti toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtäviä

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies voidaan toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pyynnöstä asettaa enintään kolmen vuoden määräajaksi virkamiehen virkapaikkaa muuttamatta toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettäväksi. Päätöksen asiasta tekee nimittävä viranomainen. Jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eivät pääse asiassa yhteisymmärrykseen, voi päätöksen tehdä myös työ- ja elinkeinoministeriö. Päätöksessä on mainittava, missä laajuudessa virkamies on toisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käytettävissä.


Virkamiehen vastaanottava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä virkamiehen tekemään 1 momentissa tarkoitetussa päätöksessä mainitussa laajuudessa vastaanottavalle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvia asianomaisen virkamiehen virkaa vastaavia tehtäviä. Vastuualueen osalta määräyksen antaa vastuualueen päällikkö ja vastuualueisiin kuulumattomien toimintayksikköjen osalta keskuksen johtaja.


9 §
Johtaminen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on johtoryhmä, joka huolehtii keskuksen toimintojen yhteensovittamisesta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii keskuksen johtaja. Suomen metsäkeskuksen määräämä toimihenkilö osallistuu asiantuntijajäsenenä johtoryhmän työhön silloin, kun johtoryhmässä käsitellään asioita, jotka koskevat metsätaloutta. Johtoryhmän muusta kokoonpanosta määrätään keskuksen työjärjestyksessä.


22 §
Yhteistyö maakuntien liittojen ja kuntien kanssa

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuu alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa (7/2014) tarkoitettuun aluekehittämistyöhön.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2014

Pääministerin estyneenä ollessa, ulkoasiainministeri
ERKKI TUOMIOJA

Elinkeinoministeri
Jan Vapaavuori

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.