Siirry esitykseen
HE 105/2013
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi muiksi laeiksi
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2014 tuloveroasteikkolaki. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä olisi 70 prosenttia. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 000 eurosta 2 400 euroon.
Tuloverolakiin lisättäisiin säännökset opintolainahyvityksen verovapaudesta, jolla korvattaisiin verotuksen kautta myönnettävä opintolainavähennys.
Tuloverolakiin sisältyvää verovapaiden sosiaalietuuksien luetteloa muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin maininta kolttalain nojalla saadusta avustuksesta ja valtionlainaan liittyvästä tuesta. Lisäksi tuloverolaissa säädettäisiin rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa ja Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvien sosiaali- ja muiden etuuksien verovapaudesta, jonka johdosta viimeksi mainitusta laista vastaavat säännökset kumottaisiin tarpeettomana.
Tuloverolakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että luonnollisen henkilön myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto olisi verovapaata tuloa vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun mennessä tehdyissä luovutuksissa.
Tuloverolakia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi siten, että Euroopan unionin eläkejärjestelmässä kertynyt eläkeoikeus voidaan siirtää vapaaehtoiseen vakuutukseen.
Verohallinnosta annetussa laissa säädettyä niin sanottua Katso-yritystunnistuspalvelua koskevaa Verohallinnon määräaikaista tehtävää ehdotetaan jatkettavaksi kolmella vuodella.
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan julkisiksi verotustiedoiksi säädettäisiin veronhuojennukseen oikeuttavan riskipääomasijoitukseen liittyviä tietoja.
Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa jäljempänä mainituin poikkeuksin. Kolttalain nojalla saatua avustusta ja tukea koskevaa tuloverolain muutosta sovellettaisiin jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa ja kiinteän omaisuuden myyntivoiton verovapautta vuoden 2013 lokakuusta vuoden 2014 loppuun.
Opintolainavähennystä ja opintolainahyvitystä koskevat tuloverolain muutokset tulisivat voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Asuntovelan korkovähennystä koskeva muutos tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Opintovelan korkovähennysoikeus poistuisi vuoden 2015 alusta.
Kiinteän omaisuuden myyntivoiton vero-vapautta koskeva tuloverolain muutos olisi voimassa vuoden 2014 loppuun. Verohallinnosta annetun lain muutos olisi voimassa vuoden 2016 loppuun.
Hallitus on 21 päivänä maaliskuuta 2013 sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017. Hallitus korostaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja ratkaisuna julkisen talouden haasteisiin. Suomen taloudellinen menestys rakentuu korkean työllisyyden, kilpailukykyisen tuotannon, korkean osaamisen, tasa-arvoisten hyvinvointipalveluiden sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden ja jokaisen osallisuuteen perustuvan hyvinvointimallin varaan myös jatkossa. Verotuksen kantavia periaatteita ovat oikeudenmukaisuus ja talouskasvun sekä työllisyyden tukeminen.
Ansiotulojen veroasteikko
Tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 4 momentin mukaan kultakin vuodelta toimitettavassa ansiotulon verotuksessa sovellettavasta veroasteikosta säädetään erikseen. Eriytetyssä tuloverojärjestelmässä progressiivinen tuloveroasteikko koskee luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien saamaa ansiotuloa. Veronalaista ansiotuloa on muun ohessa työsuhteen perusteella saatu palkka ja siihen rinnastuva tulo, eläke sekä tällaisen tulon sijaan saatu etuus tai korvaus. Sopiessaan vuonna 2012 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013—2014 hallitus päätyi luopumaan ansiotulojen veroperusteiden ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista vuosina 2013—2014.
Perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennyksestä säädetään tuloverolain 106 §:ssä. Säännöksen mukaan verovelvollisen luonnollisen henkilön tulosta vähennetään 2 880 euroa, jos hänen puhdas ansiotulonsa ei muiden vähennysten tekemisen jälkeen ole mainittua määrää suurempi. Jos puhtaan ansiotulon määrä muiden vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
Koska perusvähennys myönnetään muiden tulosta tehtävien vähennysten tekemisen jälkeen, vähennys kohdistuu päivärahatulon-, palkkatulon- ja eläketulonsaajalla eri tulotasoille mainituista tuloista tehtävien erilaisten vähennysten vuoksi. Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 2 880 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 300 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 10 700 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulonsaajalla noin 17 300 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 22 500 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalla noin 20 100 euron vuosituloille asti.
Työtulovähennys
Työtulovähennyksestä säädetään tuloverolain 125 §:ssä. Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin ansiotulosta valtiolle suoritettava tulovero ei riitä vähennyksen tekemiseen, vähennys tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennys lasketaan verovelvollisen veronalaisten palkkatulojen, muusta toiselle suoritetusta työstä, tehtävästä tai palveluksesta saatujen ansiotulojen, ansiotulona pidettävien käyttökorvausten, ansiotulona verotettavan osingon, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuuden sekä yhtymän osakkaan elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotulo-osuuden perusteella. Koska työtulovähennys kohdistuu palkkatuloon ja muuhun aktiivituloon, vähennyksen kasvattaminen keventää työn verotusta.
Työtulovähennys on 7,3 prosenttia vähennykseen oikeuttavien tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 970 euroa. Vähennyksen määrä pienenee 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita verosta tehtäviä vähennyksiä. Kun puhdas ansiotulo ylittää noin 122 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnetä.
Tuloverolain 58 §:n mukaan asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen. Vähennys tehdään ensisijaisesti pääomatulosta.
Hallitusohjelman mukaan vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Asuntolainojen korkojen täysimääräistä vähennyskelpoisuutta on pienennetty siten, että verovuonna 2012 vähennyksen määrä oli 85 prosenttia ja kuluvana vuonna se on 80 prosenttia. Samassa yhteydessä säädettiin, että verovuodesta 2014 alkaen asuntolainan korkovähennys on 75 prosenttia.
Korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskee kaikkia verovelvollisten asuntovelkoja mukaan lukien 131 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun ensiasunnon hankintaan otettua velkaa riippumatta siitä, milloin velka on otettu.
Verovelvollinen saa vähentää tuloverolain 127 a §:n perusteella kotitalousvähennyksenä verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 000 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.
Verovelvollinen saa vähentää työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 15 prosenttia maksamastaan palkasta. Kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta verovelvollinen saa vähentää 45 prosenttia.
Opintolainavähennys
Opintolainavähennyksestä säädetään opintotukilain (65/1994) 16 c—16 f §:ssä ja tuloverolain 127 d ja 127 e §:ssä sekä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 ja 65 §:ssä. Oikeus verotuksen opintolainavähennykseen on opintolainan saajalla, joka opiskelijavalinnassa on ottanut vastaan opiskelupaikan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai ammattikorkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta 2005 tai sen jälkeen. Opintolainavähennyksen ehtona on, että korkeakoulututkinto on suoritettu määräajassa ja verovelvollisella on opintolainaa. Opintolainavähennys on 30 prosenttia korkeakouluopintojen aikana kertyneen opintolainan 2 500 euron ylittävästä lainamäärästä. Kansaneläkelaitos ratkaisee verovelvollisen oikeuden opintolainavähennykseen ja sen enimmäismäärän. Vähennyksen enimmäismäärä perustuu enintään tutkinnon laajuuden perusteella laskettavaan lainamäärään.
Vähennys toimeenpannaan verotuksessa verovelvollisen vuosittain maksaman opintolainan lyhennysten perusteella, ja vähennys tehdään suoraan verosta. Vähennys tehdään tuloverosta tehtävien muiden vähennysten sekä tuloverolain 131 ja 131 a §:ssä tarkoitettujen alijäämähyvitysten jälkeen. Jos opintolainavähennyksen määrä on suurempi kuin verovelvolliselle verovuonna määrättyjen verojen määrä, syntyy opintolainavähennyksen veroalijäämä, joka vähennetään seuraavina vuosina määrätyistä veroista enintään kymmenen verovuoden aikana sitä mukaa kuin veroa määrätään. Opintolainavähennyksen veroalijäämä vähennetään kuitenkin enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 15 vuoden aikana.
Opintolainavähennyksen tavoitteena on ollut parantaa opintotuen riittävyyttä päätoimisen opiskelun aikana ja kannustaa opiskelijaa valmistumaan kohtuullisessa ajassa. Opintolainavähennystä on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön perustamassa työryhmässä, jonka loppuraportti valmistui 2 päivänä marraskuuta 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24). Loppuraportin perusteella voidaan todeta, että opintolainavähennyksellä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Opiskelijoiden nostamat opintolainat ovat kasvaneet vuodesta 2005, mutta opintolainavähennysjärjestelmän aikana opintolainaa käyttävien opiskelijoiden osuus ei ole kasvanut eivätkä opiskeluajat ole lyhentyneet.
Opintovelan korkovähennys
Tuloverolain 58 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka on valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hallituksen takaama opintovelka taikka toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion opintotukijärjestelmään kuuluva julkisyhteisön takaama tai myöntämä opintovelka.
Mikäli pääomatuloja ei ole tai ne eivät riitä vähennyksen tekemiseen täysimääräisenä, vähennetään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus koroista alijäämähyvityksenä ansiotuloista menevästä verosta. Mikäli vähennystä ei voida tehdä alijäämähyvityksenkään kautta, syntyy pääomatulolajin tappio, joka on vähennyskelpoinen pääomatuloista seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Korkomenot vähennetään sinä verovuonna, jona ne on maksettu. Opintovelan pääomitetut korot katsotaan maksetuksi sinä verovuonna, jona ne on lisätty lainan pääomaan.
Euroopan unionin toimielinten palveluksessa olevien virkamiesten ja tilapäisen henkilökunnan eläketurva on järjestetty Euroopan unionin eläkejärjestelmässä, jonka ehdoista säädetään Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamista ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (Neuvoston asetus N:o 259/68, henkilöstöasetus) ja sen liitteissä.
Henkilöstöasetuksen 77 artiklan 1 kohdan mukaan virkamiehellä, joka on ollut Euroopan unionin palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen Euroopan unionin eläkejärjestelmästä. Palvelusvuosien määrää koskevasta vaatimuksesta on eräitä poikkeuksia.
Jos henkilöllä ei ole oikeutta vanhuuseläkkeeseen palvelusajan lyhyyden vuoksi eikä hän ole saanut korvausta eläkeoikeudesta erorahana, mikä on mahdollista tietyin edellytyksin palvelusajan ollessa yhtä vuotta lyhyempi, hänellä on henkilöstöasetuksen liitteen VIII 12 artiklan mukaan oikeus siirtää Euroopan unionin eläkeoikeuteen perustuva eläkeoikeutensa uuteen eläkejärjestelmäänsä tai yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon.
Eläkkeiden siirtämisestä on kansallisesti säädetty eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetussa laissa (165/1999, eläkesiirtolaki). Se koskee Suomessa työ-, virka- tai muusta palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta kertyneen eläkeoikeuden siirtämistä Euroopan unionin eläkejärjestelmään, mihin Euroopan unionin palvelukseen siirtyvällä henkilöllä henkilöstöasetuksen mukaan on oikeus, sekä eläkeoikeuden siirtämistä takaisin Suomen työeläkejärjestelmään. Siirto Suomen työeläkejärjestelmään on eläkesiirtolain nojalla mahdollinen ainoastaan silloin, kun henkilö on aikaisemmin kuulunut Suomen eläkejärjestelmään ja siirtänyt siihen perustuvan eläkeoikeutensa Euroopan unionin eläkejärjestelmään. Eläkeoikeus palautetaan Suomen eläkejärjestelmään rahastosiirtona, jossa sekä Suomesta aikanaan siirretty eläkeoikeus että Euroopan unionin palveluksessa kertynyt eläkeoikeus siirretään Suomen työeläkejärjestelmään.
Eläkesiirtolaki ei koske tilanteita, joissa Suomen eläkejärjestelmään siirretään vain Euroopan unionin eläkeoikeuteen perustuva eläkeoikeus. Henkilöstöasetus edellyttää, että eläkeoikeus on näissäkin tilanteissa voitava siirtää yksityiseen eläkejärjestelmään, jollaisena tulee kysymykseen esimerkiksi vapaaehtoinen yksilöllinen eläkevakuutus, tai eläkerahastoon. Eräät kotimaiset henkivakuutusyhtiöt ovatkin myyneet vapaaehtoisia yksilöllisiä eläkevakuutuksia eläkesiirron toteuttamiseksi. Koska eläkkeeseen oikeutettu ei saa varoja haltuunsa eikä voi määrätä niistä, hänelle ei katsota realisoituvan eläkeoikeuden siirrosta veronalaista tuloa.
Eläkeoikeuden siirto yksityiseen vakuutusjärjestelmään tai eläkerahastoon edellyttää, että kyseinen yksityinen eläkelaitos pystyy takaamaan, että pääomaa ei palauteta, kuukausieläke maksetaan aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämisestä ja viimeistään 65 vuoden iän täyttämisestä lukien ja että perhe-eläkkeenä tai eloon jääneille maksettavat korvaukset suoritetaan.
Vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva eläkeikää koskevaa vaatimusta muutettiin vuoden 2013 alussa voimaan tulleella lainmuutoksella korottamalla eläkeikä 63 vuodesta työntekijän eläkelain (395/2006) mukaiseen lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään, joka tällä hetkellä on 68 vuotta. Esitysluonnoksesta pyydettyjen lausuntojen yhteydessä nousi esiin, että muutos käytännössä estäisi eläkeoikeuden siirtämisen Euroopan unionin eläkejärjestelystä suomalaiseen vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen, koska henkilöstöasetuksen mukaan siirrettyyn eläkeoikeuteen perustuva eläke tulee maksaa aikaisintaan 60 ja viimeistään 65 ikävuodesta lähtien. Lakiesitys liittyi valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen, eikä tuossa yhteydessä voitu riittävästi arvioida tarvetta ottaa huomioon Euroopan unionin eläkeoikeuden siirtämistä.
Kolttaväestön sekä koltta-alueen elinolosuhteiden ja toimeentulomahdollisuuksien edistämisestä sekä kolttakulttuurin ylläpitämisestä ja edistämisestä säädetään kolttalaissa (253/1995).
Kolttaväestön asunto-olojen sekä asuinympäristön tukemiseksi voidaan kolttalain 10 §:n 3 kohdan nojalla myöntää asuntolainaa ja avustusta asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta varten sekä asuinympäristön parantamista ja niiden yhteydessä myös perinneympäristön säilyttämistä varten. Lisäksi yksityistalouteen voidaan myöntää 10 §:n 2 b ja d kohtien nojalla avustusta ja lainaa muun muassa kalapirttien rakentamiseen, tientekoon, vedenhankintaan, viemäröintiin ja sähköistämiseen. Vuosina 2002—2011 asuntojen, talousrakennusten ja kalapirttien rakentamiseen ja peruskorjaukseen sekä tien ja vesihuollon rakentamiseen on myönnetty avustuksia 129 kappaletta, yhteensä 1 820 200 euroa. Lisäksi näihin kohteisiin on myönnetty 71 valtionlainaa, yhteensä 1 375 500 euroa. Lainojen korko on kiinteä kolme prosenttia. Avustukset ja lainat myöntää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Verotuskäytännössä kolttien asuntorakentamiseen myönnetyt avustukset on katsottu kokonaan verosta vapaaksi tuloksi. Käytäntö pohjautuu vuoden 1984 kolttalakia säädettäessä voimassa olleen maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 5 §:n 1 momentin 4 kohtaan, jossa oli säädetty maatalouden harjoittajien saamien asuntoavustusten verovapaudesta. Tuolloin kolttatiloja verotettiin maatilatalouden tuloverolain mukaan, koska myös metsätalouden tulojen verottamista koskevat säännökset sisältyivät maatilatalouden tuloverolakiin. Nykyään kolttien saamia tuloja verotetaan enää harvoin maatilatalouden tuloverolain mukaan, koska metsätalouden sekä porotalouden tulon verottamista koskevat säännökset sisältyvät tuloverolakiin. Varsinaista maataloutta koltat eivät juuri harjoita. Maatalouden tuloverolakiin sisältynyt asuntoavustusten verovapautta koskeva säännös kumottiin samassa yhteydessä, kun voimassa oleva tuloverolaki säädettiin. Verotuskäytäntö kuitenkin säilyi samana.
Tuloverolain 92 §:n 16 kohdan mukaan veronalaista tuloa ei ole luonnollisen henkilön valtion ja kuntien varoista asunnonkorjaukseen saama avustus. Tuloverolaki lähtee laajasta tulokäsitteestä, jonka mukaan kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaaksi. Verotuksen toimittamisen yhteydessä on kiinnitetty huomiota kolttalain nojalla uudisrakentamista varten myönnettyjen avustusten verotuskäytäntöön. Uudisrakentamista varten myönnettävien avustusten osalta verovapaudesta ei ole laissa nimenomaisesti säädetty, joten lähtökohtaisesti niiden tulisi olla saajalleen veronalaista tuloa.
Sisäasiainministeriössä on valmisteltu rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) muuttamista koskeva hallituksen esitys, jossa muun muassa säädettäisiin rajavartijan peruskurssilla opiskelevien opiskelijoiden opintososiaalisista eduista. Nykyisin rajavartijan peruskurssilla opiskeleva on nimitetty määräajaksi rajavartijan virkaan. Opiskelijalle maksetaan palkkaa, ja hän on oikeutettu esimerkiksi maksuttomaan majoitukseen. Jatkossa peruskurssilla opiskeleva ei olisi virkasuhteessa, jonka johdosta on tarve säätää erikseen opintososiaalisten etuuksien verovapaudesta.
Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa (1121/2008) on jo säädetty opiskelijan asemasta ja opiskeluun liittyvien eräiden etuuksien verovapaudesta. Lain 20—23 §:n nojalla upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon suorittajalle verovapaita etuisuuksia ovat päiväraha sekä ylläpito, joka käsittää muun muassa maksuttoman majoituksen, muonituksen ja vaatetuksen. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelukalenterikuukauden aikana vähintään kaksi valtion kustantamaa matkaa opiskelupaikan ja koti- tai asuinpaikan välillä Suomessa. Matkakustannukset ulkomaille korvataan silloin, kun hän asuu ulkomailla vakituisesti. Opiskelijalle voidaan suorittaa vaativien palvelusolosuhteiden perusteella laskuvarjohyppylisää, sukellusrahaa ja lentävän henkilöstön lisää. Sotilasvirkaan koulutettavan opiskelijan maksuttomista terveydenhuoltopalveluista säädetään terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987).
Tuloverolain 49 §:n mukaan luonnollisen henkilön luovuttaessa kiinteää omaisuutta valtiolle, maakunnalle, kunnalle tai kuntayhtymälle luovutusvoiton veronalaista määrää laskettaessa luovutushinnasta vähennetään vähintään 80 prosenttia. Siten myyjälle määrättävä vero näistä kaupoista on 6—6,4 prosenttia luovutushinnasta. Säännöstä sovelletaan luonnollisiin henkilöihin ja kuolinpesiin.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan osana aktiivisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteita Suomessa kehitetään sähköisten palveluiden ja tuotteiden tarjontaa ja yhteensopivuutta sekä uudistetaan helppokäyttöistä sähköistä tunnistamista koskevaa lainsäädäntöä. Valtioneuvoston vuonna 2009 tekemän periaatepäätöksen mukaan yritysten ja muiden organisaatioiden tunnistamisessa voidaan käyttää samoja tunnistusvälineitä kuin henkilöiden tunnistamisessa, mutta käyttökelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Periaatepäätöksessä nähtiin tarpeelliseksi selvittää tunnistuspalvelut ja arvioida niiden kehittäminen. Periaatepäätöksessä muun muassa esitettiin, että valtiovarainministeriö yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käynnistää hankkeen, jossa arvioidaan Verohallinnon ylläpitämän Katso-järjestelmän jatko sekä laaditaan suunnitelma Patentti- ja rekisterihallituksen Roolitietopalvelun käytön laajentamisesta. Kevään 2013 kehyspäätöksessä hallitus teki kehysvarauksen kansallisen palveluarkkitehtuurin luomiseksi sisältäen kansallisen palveluväylän rakentamisen.
Katso-järjestelmä on tunnistuspalvelu, jota Verohallinto on hyödyntänyt yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa vuodesta 2006. Vuonna 2010 Verohallinnon tehtäväksi säädettiin ylläpitää Katso-tunnistuspalvelua siten, että se on myös muiden viranomaisten käytettävissä. Verohallinnosta annettuun lakiin (503/2010) lisätyn 2 a §:n mukaan Verohallinnon tehtävänä on ylläpitää sähköistä tunnistuspalvelua, jonka avulla viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava voi julkista tehtävää hoitaessaan tunnistaa organisaation ja sitä edustavan henkilön. Säännös on määräaikainen ja koskee vuosia 2011—2013.
Määräaikaisen lain voimassaoloaikana Katso-palvelun käyttömäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Tällä hetkellä Katso-tunnistuspalvelua käyttäviä yrityksiä ja muita yhteisöjä on yhteensä noin 283 000 ja myönnettyjä Katso-tunnisteita noin 239 000. Katso-tunnistuspalvelun kautta tehtiin vuonna 2012 yhteensä hieman yli viisi miljoonaa tunnistautumista. Vuoden 2013 aikana arvioidaan toteutuvan noin kuusi miljoonaa tunnistautumistapahtumaa.
Tarkoituksena oli, että Verohallinto ylläpitää palvelua, kunnes tunnistamisessa voitaisiin siirtyä uuteen keskitettyyn palveluun. Ratkaisulla haluttiin turvata käytössä olevan palvelun edelleen kehittäminen ja hyödyntäminen eri viranomaisissa sekä muissa julkista tehtävää hoitavissa organisaatioissa. Yhden palvelun käytöllä voidaan myös välttää päällekkäisistä palveluista aiheutuvia kustannuksia.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan yritysten ja yhteisöjen sähköisessä asioinnissa tarvittavien rooli- ja valtuutustietojen hallintaan tarkoitettua palvelua (RoVa). Palvelua ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta, jolloin Katso-palvelua koskevan väliaikaisen 2 a §:n voimassaoloaika päättyy.
Sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetussa laissa (993/2012) säädetään Suomessa yleisesti verovelvollisen oikeudesta ylimääräiseen vähennykseen osakeyhtiöön sijoittamansa uuden pääoman perusteella. Sijoitustoiminnan verohuojennus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaista valtiontukea, jonka komissio on hyväksynyt. Lain 9 §:ssä säädetään verohuojennusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta ja verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n 12 momentissa sivullisen tiedonantovelvollisuudesta. Lain 11 §:n mukaan Verohallinnolla on velvollisuus pitää luetteloa tehtyjen sijoitusten määristä ja sijoituksia vastaanottaneista yrityksistä. Luettelo julkaistaan Verohallinnon Internetsivuilla.
Verotusasiakirjojen salassapidosta säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999). Verohallinnolle annetut ja Verohallinnossa laaditut verotusasiakirjat ovat lain 1 ja 4 §:n nojalla salassa pidettäviä. Salassapidon poikkeuksista säädetään lain 2 luvussa. Verotusasiakirjojen salassapito on kattavaa ja koskee muun muassa kaikkia verotuksen toimittamista varten annettuja asiakirjoja. Sijoitustoiminnan verohuojennusta varten annettuihin asiakirjoihin sovelletaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia, ja asiakirjat ovat tämän lain nojalla salassa pidettäviä.
Vuoden 2014 ansiotulon tuloveroasteikko
Sopiessaan vuonna 2012 valtiontalouden kehyksistä valtion tulojen lisäämiseksi hallitus luopui hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja 2014. Tämän johdosta ehdotetaan, että vuoden 2014 valtionverotuksessa sovellettava progressiivinen ansiotulon tuloveroasteikko vastaa vuoden 2013 asteikkoa.
Perusvähennys
Tuloverolain 106 §:ssä säädettyä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 880 eurosta 2 910 euroon. Perusvähennys tulisi täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 2 910 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 500 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 10 700 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuisi päivärahatulon saajalla noin 17 500 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 22 700 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalle noin 20 100 euron vuosituloille.
Työtulovähennys
Tuloverolain 125 §:ssä säädettyä työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 970 eurosta 1 000 euroon ja vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,3 prosentista 7,4 prosenttiin. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Kun puhdas ansiotulo on noin 124 500 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi.
Asuntovelan korovähennyksestä säädetään tuloverolain 58 §:n 2 momentissa. Sen mukaan vuonna 2014 vähennyksen määrä on 75 prosenttia. Vähennyksen määrää on asteittain alennettu vuosina 2012 ja 2013 hallitusohjelman mukaisesti. Osana kevään 2013 kehyspäätöstä hallitus on päättänyt edelleen rajata vähennyskelpoista osuutta. Esityksessä ehdotetaan, että vuodesta 2015 alkaen asuntovelan korkovähennyksen määrä olisi 70 prosenttia.
Vähennykseen oikeuttavasta tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä tuloverolain 127 a §:n nojalla myönnettävän verovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 2 000 eurosta 2 400 euroon vuodessa. Tarkoituksena on edistää työllisyyttä ja tukea harmaan talouden torjuntaa. Vähennys myönnettäisiin edelleen vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.
Opintolainavähennys
Osana kevään 2013 kehyspäätöstä hallitus päätti, että korkea-asteen opintotukea uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista ottamalla käyttöön opintolainahyvitys, johon olisi oikeus 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen korkeakoulussa ensimmäisen opiskelupaikan vastaanottaneilla ja määräajassa tutkinnon suorittaneilla opintolainansaajilla. Kansaneläkelaitos maksaisi opintolainahyvityksen suoraan rahalaitokselle opintolainan lyhennykseksi. Opintolainahyvityksellä korvattaisiin verotuksen kautta myönnettävä opintolainavähennys.
Tuloverolain 127 d §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintolainavähennykseen ei olisi enää oikeutta 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen korkeakoulussa opiskelupaikan vastaanottaneilla verovelvollisilla. Opintolainavähennys myönnettäisiin kuitenkin edelleen niille verovelvollisille, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ja ilmoittautuneet ensimmäistä kerta läsnä olevaksi 1 päivänä elokuuta 2005 tai sen jälkeen, mutta ennen 1 päivänä elokuuta 2014, ja jotka opintotukilain mukaan ovat oikeutettuja opintolainavähennykseen.
Opintolainahyvityksen verovapaus
Opintolainavähennyksen korvaavaksi järjestelmäksi ehdotettu opintotukilain mukainen opintolainahyvitys olisi tuloverolain laajan tulokäsitteen mukaisesti saajalleen veronalaista tuloa.
Opintolainahyvityksessä on kyse sosiaalietuudesta, jolla on tarkoitus korvata opiskelijoille tällä hetkellä verovähennyksen kautta myönnettävä tuki. Opintolainahyvitys maksettaisiin suoraan rahalaitokselle verovelvollisen opintolainan lyhennykseksi, jolloin verovelvollisella ei olisi määräysvaltaa saamaansa etuuteen. Opintolainahyvityksen luonne ja maksutapa huomioiden voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että opintolainahyvitys olisi saajalleen verovapaa sosiaalietuus. Tämän vuoksi tuloverolain 92 §:n 14 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintolainahyvitys ei olisi saajalleen veronalaista tuloa.
Kansaneläkelaitos maksaisi opintolainahyvityksen suoraan rahalaitokselle, kun päätös oikeudesta opintolainahyvitykseen ja sen määrästä on annettu opintolainansaajalle. Käytännössä opintolainahyvityksen maksaminen tapahtuisi pääsääntöisesti tutkinnon suorittamislukukautta seuraavana lukukautena. Tämän johdosta voi syntyä tilanteita, jolloin opintolainansaaja olisi itse lyhentänyt opintolainaansa vähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden jälkeen siten, että jäljellä oleva lainapääoma olisi hyvityksen maksamishetkellä pienempi kuin maksettavaksi tulevan lainahyvityksen määrä. Tällöin se osa hyvityksestä, joka jää jäljelle opintolainaan tehdyn lyhennyksen jälkeen, maksettaisiin lainansaajalle itselleen. Myös näissä poikkeustilanteissa hyvitys olisi saajalleen verovapaata tuloa.
Opintovelan korkovähennys
Osana opintotukiuudistusta hallitus päätti kevään 2013 kehysriihessä, että opintovelan korkojen verovähennysoikeudesta luovutaan. Tämän vuoksi tuloverolain 58 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että opintovelan korot eivät enää olisi verotuksessa vähennyskelpoisia vuodesta 2015 alkaen.
Koska henkilöstöasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, ei ole asianmukaista, että Suomen lainsäädäntö ei käytännössä mahdollista eläkeoikeuksien siirtämistä kaikissa tilanteissa asetuksen edellyttämällä tavalla.
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Euroopan unionin eläkejärjestelmässä kertynyt eläkeoikeus voidaan siirtää vapaaehtoiseen vakuutukseen. Eläkeoikeuden siirtäminen tuloverolain 34 §:ssä tarkoitettuun vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen ei ole perusteltua, koska se merkitsisi sitä, että vakuutuksen perusteella maksettavaa eläkettä verotettaisiin pääomatulona. On tärkeää varmistaa, että siirrettyyn eläkeoikeuteen perustuvaa eläkettä verotetaan aina ansiotulona riippumatta siitä, onko eläkeoikeus siirretty eläkesiirtolain mukaisesti lakisääteiseen työeläkejärjestelmään vai vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään. Koska vakuutus olisi ostettava kertamaksulla, asiasta säädettäisiin kertamaksullisten eläkkeiden verotusta koskevan 81 §:n yhteyteen lisättävässä uudessa tuloverolain 81 a §:ssä.
Säännöksen soveltamisala rajoittuisi tilanteisiin, joissa kerralla maksetulla vakuutuksella toteutetaan Euroopan unionin eläkeoikeuteen perustuvan eläkeoikeuden siirto henkilöstöasetuksen mukaisesti, kun siirtoa ei voida toteuttaa eläkesiirtolain mukaisesti Suomen työeläkejärjestelmään. Kyse on kertamaksullisesta eläkevakuutuksesta, joten verovelvollinen ei voisi tehdä vakuutukseen lisämaksuja.
Poiketen tuloverolain 81 §:ssä säädetystä kertamaksullisten eläkkeiden verotustavasta nyt puheena olevan eläkevakuutuksen perusteella maksettava eläke olisi koko määrältään ansiotuloa.
Ehdotuksen mukaan vakuutuksen perusteella voitaisiin maksaa vanhuuseläkettä ja muita suorituksia vakuutetun täytettyä 63 vuotta. Eläkkeen maksaminen aiemmin johtaisi pykälän 3 momentin mukaiseen korotukseen. Eläkeikä olisi siten sama kuin eläkesiirtolain 13 §:n mukainen Suomeen palautetun eläkeoikeuden perusteella maksettavan eläkkeen alin eläkeikä.
Pykälän 2 momenttiin sisältyisi säännös, jonka mukaan eläkkeeseen rinnastettaisiin mahdollinen muu vakuutukseen perustuva suoritus.
Ehdotetun 81 a §:n 3 momenttiin sisältyisivät säännökset koskien tilannetta, jossa vakuutukseen perustuva eläke tai muu suoritus maksetaan ennen 63 vuoden ikää tai vakuutetun elinaikana muulle kuin vakuutetulle taikka vakuutetun kuoltua muulle kuin vakuutettuun 34 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevalle lähiomaiselle. Tällöin eläke tai muu suoritus luettaisiin saajan veronalaiseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Vastaavanlaisia sanktiosäännöksiä sisältyy tuloverolain 34 a §:ssä tarkoitetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen verotusta koskeviin säännöksiin. Näin pyritään estämään vakuutussuoritusten maksaminen säännösten tavoitteiden vastaisesti, mikä muutoin olisi mahdollista muuttamalla vakuutussopimuksen ehtoja vakuutuksen ottamisen jälkeen.
Eläkkeen luonteeseen liittyy se, että suorituksia maksetaan pidemmän ajan kuluessa. Ehdotetussa säännöksessä ei kuitenkaan edellytettäisi eläkkeen maksamiselle tiettyä vähimmäisaikaa. Koska eläke verotetaan ansiotulona, lyhyt maksuaika johtaa progression johdosta kireämpään verotukseen kuin eläkkeen maksaminen useamman vuoden aikana. Eläkkeen verottaminen ansiotulona on siten omiaan turvaamana sitä, että vakuutussuorituksia ei eläkejärjestelyn luonteen vastaisesti nosteta etupainotteisesti.
Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään. Mikäli kolttalain nojalla uudisrakentamiseen myönnettävien tukien verotuskäytäntö muuttuisi, merkitsisi tämä kolttien asuinrakentamiseen myönnettävien tukien heikentymistä. Tällä puolestaan voisi olla huomattavan haitallisia vaikutuksia kolttasaamelaisten kulttuurille. Kun huomioidaan kolttalain tavoitteet ja tarkoitus sekä avustusten pitkäaikainen verotuskäytäntö, voidaan kolttien asuntorakentamisen tuen poikkeavalle verotuskohtelulle katsoa olevan erityiset perusteet.
Jotta kolttalain nojalla myönnettävät asuntorakentamiseen liittyvät rakentamisavustukset olisivat nykyisen verotuskäytännön mukaisesti, mutta nimenomaan lain nojalla kokonaisuudessaan verovapaita, ehdotetaan tuloverolain 92 §:n 16 kohtaa muutettavaksi siten, että se kattaisi myös kolttalain nojalla uudisrakentamiseen myönnetyt rakentamisavustukset. Verovapaata olisi siten luonnollisen henkilön valtion tai kunnan varoista asunnonkorjaukseen saaman avustuksen lisäksi luonnollisen henkilön kolttalain nojalla asunnon tai muun yksityistaloudessa tarvittavan rakennuksen tai rakennelman rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaukseen saama avustus ja valtionlainaan liittyvä tuki. Asuntorakentamiseen liittyvät tientekoon, vedenhankintaan, viemäröintiin ja sähköistämiseen saatu avustus olisi näin ollen myös verovapaata. Valtion lainaan liittyvästä tuesta voi olla kyse silloin, kun kolttalaissa määritelty lainan kiinteä korko on alhaisempi kuin markkinoilla yleisesti käytettävä korko.
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin on tarkoitus lisätä säännökset opintososiaalisista tuista, jotka on tarkoitettu olevan verovapaita etuuksia. Näitä olisivat rajavartijan peruskurssin opiskelijan maksuton ylläpito, päiväraha, matkustamiskustannusten korvaus sekä eräät muut opintososiaaliset etuudet, kuten maksuton terveydenhuolto. Verovapautta koskeva säännös ehdotetaan lisättäväksi tuloverolakiin, jossa keskitetysti säädetään sosiaalietuuksien ja –tukien verovapaudesta.
Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitettuun upseerin virkaan vaadittaviin opintoihin liittyvien vastaavien etuuksien verovapautta koskeva säännös siirrettäisiin mainitusta laista tuloverolakiin muuttamatta muilta osin etuuksia koskevia säännöksiä. Siten veronalaista tuloa eivät olisi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain nojalla upseerin virkaan vaadittaviin sotatieteen kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin liittyvät etuudet, joita ovat opiskelijan maksuton ylläpito, päiväraha, matkustamiskustannusten korvaus sekä vaativien palvelusolosuhteiden perusteella maksettavat laskuvarjohyppylisä, sukellusraha ja lentävän henkilöstön lisä.
Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa samoin kuin rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa tarkoitettujen etuuksien verovapaudesta säädettäisiin tuloverolain 92 §:n uudessa 26 kohdassa. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 24 § kumottaisiin tarpeettomana.
Hallitus on sopinut 29 päivänä elokuuta 2013 rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Sen mukaan asuntomarkkinoiden rakenteita tukevana toimenpiteenä asuntorakentamiseen kunnille tapahtuva maan myynti säädetään määräaikaisesti verovapaaksi silloin, kun myyjänä on luonnollinen henkilö. Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin lisättäväksi väliaikainen uusi 48 a §, jonka mukaan kunnalle luovutetun omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä luovuttaa kiinteää omaisuutta kunnalle. Säännös koskisi vuoden 2013 lokakuun 1 päivänä ja sen jälkeen, viimeistään vuoden 2014 joulukuun 31 päivänä tehtyjä luovutuksia.
Tuloverolain 71 §:ssä säädetään verovapaista matkakustannusten korvauksista, joi-hin lukeutuu myös työmatkasta saatu mat-kustamiskustannusten korvaus. Lain 72 §:ssä säädetään siitä, mitä verotuksessa pidetään työmatkana. Viimeksi mainittuun pykälään lisättiin lailla 946/2008 uusi 2 momentti, jolloin silloiset 2 ja 3 momentti siirtyivät 3 ja 4 momentiksi. Siinä yhteydessä jäi muuttamatta 71 §:n 3 momentin 3 kohdassa oleva lakiviittaus, joka korjattaisiin asianmukaisesti viittaamaan 72 §:n 4 momenttiin.
Tuloverolain 86 §:ssä on taannoin ollut niin sanotun sivuperinnön ja -lahjan veronalaisuutta koskeva säännös. Pykälän mukaan kunnallisverotuksessa veronalaista tuloa oli tietyin edellytyksin muulle kuin puolisolle tai suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle tullut perintö, perintökaaren 8 luvussa tarkoitettu avustus tai hyvitys, testamentti sekä lahja. Säännös kumottiin, koska se saattoi eräissä tilanteissa johtaa kohtuuttoman ankaraan kokonaisverorasitukseen ja toisaalta verotuskäytännössä oli ilmennyt ongelmia oikean verovuoden määräämisessä. Lisäksi se ainoana seikkana oli jäänyt ainoaksi eroavaisuudeksi valtion ja kuntien tuloverotuksen veronalaisen tulon käsitteestä. Tässä yhteydessä perhe- ja perintöoikeudellisia saantoja koskevassa tuloverolain 51 §:ssä oleva viittaus 86 §:ään jäi poistamatta, mikä myös korjattaisiin teknisenä muutoksena.
Säädettäessä Verohallinnolle määräaikaista tehtävää vuosiksi 2011—2013 tarkoituksena oli, että Verohallinto ylläpitää sähköistä yritysten ja yhteisöjen Katso-tunnistuspalvelua kunnes tunnistamisessa voidaan siirtyä uuteen keskitettyyn palveluun. Valtiovarainministeriö käynnisti 7 päivänä helmikuuta 2013 kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän suunnitteluhankkeen. Osana palveluväylän jatkovalmistelua valtiovarainministeriö tulee selvittämään myös yritysten tunnistamisen sekä rooli- ja valtuuspalvelun toteuttamismallin kattaen myös yksityishenkilöiden puolesta asioinnin tarpeet. Kansallinen rooli- ja valtuuspalvelu on edellytys sille, että käynnissä olevan SADe-ohjelman palvelut saadaan aiotussa laajuudessa käyttöön.
Yritysten sähköistä tunnistamista selvittävän työryhmän työ tulee olemaan siinä määrin laaja, että määräaikaisen säännöksen nojalla on tarpeen turvata Verohallinnon tunnistuspalvelun käyttö työryhmän työskentelyn ja uuden palvelun toteuttamisen ajaksi. Määräaikainen säännös mahdollistaisi palvelun nykyisen käytön, tavanomaisen kehittämisen sekä uusien palvelun hyödyntäjien mukaantulon päällekkäisten palveluiden ja kustannusten välttämiseksi. Muiden kuin julkisten tehtävien hoitamisessa palvelua ei olisi mahdollista käyttää.
Verohallinnolle määrätystä tehtävästä säädetään Verohallinnosta annetun lain 2 a §:ssä, jonka nojallatehtävää jatkettaisiin vuoden 2016 loppuun. Esityksellä ei muutettaisi muilta osin voimassa olevia säännöksiä.
Esityksessä ehdotetaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n 1 momenttiin lisättäväksi uusi 5 kohta. Sen mukaan julkinen verotustieto olisi verohuojennukseen oikeuttavan riskipääomasijoituksen kohteena olevan yhtiön nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä kohdeyhtiöön tehtyjen sijoitusten yhteenlaskettu euromäärä. Tiedot olisivat nähtävillä Verohallinnon internetsivuilla sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain mukaisesti. Muut riskipääomasijoitusta koskevat tiedot eivät olisi julkisia. Julkiset tiedot eivät sisältäisi tietoja riskipääomaa sijoittavasta henkilöstä tai muistakaan luonnollisista henkilöistä. Verohallinto saa julkaistavat tiedot yhtiön antamalta vuosi-ilmoitukselta. Yhtiölle kerrotaan ilmoituksessa, että sen sijoituksesta antamat tiedot julkaistaan julkisessa verkossa.
Riskipääomasijoituksen vastaanottanut yhtiö ilmoittaa tiedot vastaanotetusta riskipääomasijoituksesta sijoitusvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Verohallinto valvoo riskipääomasijoituksen verovähennysedellytysten täyttymisestä sijoituksen tehneen verovelvollisen verotuksen toimittamisen yhteydessä. Riskipääomasijoituksia koskevat tiedot tulisivat julkisiksi sijoituksen tehneen verovelvollisen verotuksen päätyttyä verotusmenettelystä annetun lain 49 §:n mukaisesti verovuotta seuraavan lokakuun loppuun mennessä. Verohallinto antaisi valtiontukea koskevan raportin komissiolle tämän ajankohdan jälkeen.
Sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annettu laki on voimassa määräajan. Julkisia olisivat kaikki ne riskipääomasijoitukset, jotka Verohallinnolle on ilmoitettu lain voimassa ollessa. Lain voimassaolon päättymisellä ei olisi vaikutusta tietojen julkisuuteen vaan esityksessä tarkoitetut tiedot olisivat julkisia lain voimassaolon jälkeenkin.
Ansiotulojen verotus
Esitykseen sisältyy sekä verotuottoja lisääviä että niitä vähentäviä muutosesityksiä. Yhteensä esityksessä ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja noin 48 miljoonalla eurolla. Valtion verotulojen arvioidaan vähentyvän noin 28 miljoonalla eurolla. Vähennys muodostuu ansiotuloverosta. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 17,5 miljoonalla eurolla. Seurakuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 1,25 miljoonalla eurolla ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuoton noin 1,25 miljoonalla eurolla.
Työtulovähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 60 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 40 miljoonaa euroa, kuntien 18 miljoonaa euroa, seurakuntien 1 miljoona euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 1 miljoona euroa.
Perusvähennyksen korotuksen arvioidaan vähentävän verotuottoja noin 10 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on 9 miljoonaa euroa, seurakuntien 0,5 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus noin 0,5 miljoonaa euroa. Perusvähennyksen korottaminen keventäisi pienituloisten verotusta vajaalla 8 eurolla vuodessa. Verotus kevenisi palkkatulon saajilla suunnilleen tulovälillä 8 500—22 700, päivärahatulon saajilla suunnilleen tulovälillä 3 000—17 500 ja eläketulon saajilla suunnilleen tulovälillä 10 700—20 100.
Taulukkoon 1 on koottu tuloveroperusteisiin tässä esityksessä valtion progressiiviseen tuloveroasteikkoon, työtulovähennykseen ja perusvähennykseen tehtyjen muutosehdotusten yhteisvaikutukset eri tulotasoilla olevien, alle 53-vuotiaiden palkansaajien veroasteisiin. Taulukon luvuissa on mukana valtion tulovero, keskimääräinen kunnallisvero, keskimääräinen kirkollisvero, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu sekä työntekijän työeläkevakuutusmaksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu. Taulukon luvuissa on otettu huomioon yleisradiovero. Laskelmassa on käytetty vuoden 2013 keskimääräisiä kunnallis- ja kirkollisveroprosentteja sekä palkansaajamaksuja.
Hallitusohjelman mukaisesti kunnille aiheutuva verotulomenetys, yhteensä 17,5 miljoona euroa, kompensoidaan täysimääräisesti. Verotulomenetys kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kompensaatiosta on tarkoitus antaa erillinen esitys.
Taulukko 1. Palkkatulon veroaste, %
| Palkkatulo, €/v. | Vuoden 2013 perusteet | Vuoden 2014 perusteet | Veroasteen muutos, %-yks. | Veron muutos, €/v. |
| 5 000 | 6,49 | 6,49 | 0 | 0 |
| 10 000 | 8,70 | 8,55 | -0,15 | -15,00 |
| 20 000 | 18,71 | 18,52 | -0,19 | -38,00 |
| 30 000 | 25,57 | 25,47 | -0,10 | -30,00 |
| 40 000 | 30,48 | 30,40 | -0,08 | -32,00 |
| 50 000 | 34,07 | 34,01 | -0,06 | -30,00 |
| 60 000 | 36,61 | 36,56 | -0,05 | -30,00 |
| 70 000 | 38,43 | 38,39 | -0,04 | -28,00 |
| 80 000 | 40,19 | 40,15 | -0,04 | -32,00 |
| 90 000 | 42,07 | 42,03 | -0,04 | -36,00 |
| 100 000 | 43,50 | 43,47 | -0,03 | -30,00 |
| 110 000 | 44,69 | 44,66 | -0,03 | -33,00 |
| 120 000 | 45,79 | 45,76 | -0,03 | -36,00 |
Asuntolainan korkovähennys
Nykyiseen korkotasoon perustuvan staattisen laskelman mukaan asuntovelan korkovähennysoikeuden rajaamisen 70 prosenttiin arvioidaan lisäävän tuloverojen tuottoa vuonna 2015 noin 27 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 17 miljoonaa euroa, kuntien 9 miljoonaa euroa, seurakuntien 0,5 euroa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 0,5 miljoonaa euroa. Verovelvollisen kannalta ehdotus tarkoittaa sitä, että jos vuonna 2015 henkilö ottaisi esimerkiksi 100 000 euron asuntolainan 3 prosentin korolla, korkovähennysoikeuden rajaaminen nykyisestä 75 prosentista 70 prosenttiin pienentäisi korkovähennystä noin 45 eurolla.
Kotitaloustyypeistä vähennysoikeuden rajaamisen verotuottovaikutuksesta noin 25 prosenttia kohdistuisi kahden aikuisen lapsettomille perheille, noin 50 prosenttia kahden aikuisen lapsiperheille, vajaat 15 prosenttia yksinasuville, vajaat viisi prosenttia yksinhuoltajille ja runsaat viisi prosenttia muille kotitalouksille. Ikäryhmistä vaikutus kohdistuisi eniten 25—55 -vuotiaisiin.
Kotitalousvähennys
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon vähentäisi verotuloja arviolta 13 miljoonalla eurolla. Valtion osuus on 8 miljoonaa euroa, kuntien 4 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksen 0,5 miljoonaa euroa ja seurakuntien osuus 0,5 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennyksen laajentamisen arvioidaan vaikuttavan työllisyyteen positiivisesti. Vähennyksen enimmäismäärän korottaminen kannustaisi kotitalouksia hankkimaan nykyistä enemmän asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöt sekä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä. Merkittävin osa vähennyksen kasvusta tulisi todennäköisesti kohdistumaan kunnossapito- ja perusparannustöihin, sillä niihin on kohdistunut selvästi suurin osa koko vähennyksestä. Kotitalousvähennyksen korottaminen tukee osaltaan työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta.
Opintolainavähennys
Opintolainavähennyksestä luopumisen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu opetus- ja kulttuuriministeriön perustamassa työryhmässä, jonka loppuraportti valmistui 2 päivänä marraskuuta 2012 (Opetus- ja kulttuuri-ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24). Nykyisellä opintolainan käyttöasteella ja tutkintojen suorittamisajoilla opintolainavähennysoikeuden saa vuosittain noin 11 000 verovelvollista. Keskimääräisen opintolainavähennyksen kokonaismäärän ollessa noin 1 400 euroa opintolainavähennys tulee pitkällä aikavälillä vähentämään valtion verotuloja vuosittain arviolta 15 miljoonalla eurolla. Koska opintolainavähennys realisoituu verovelvolliselle valmistumisen jälkeen vähitellen sitä mukaan kun opintolainaa lyhennetään, muodostuu järjestelmästä luopumisen siirtymäajasta varsin pitkä. Jos opintolainavähennyksestä luovuttaisiin uusien opiskelijoiden osalta 1 päivästä elokuuta 2014 alkaen, kääntyisivät opintolainavähennyksestä aiheutuvat verotulojen menetykset laskuun arviolta vuonna 2020. Tätä ennen esityksen ei arvioida vaikuttavan merkittävästi verotuottoihin. Opintolainavähennyksestä tehtävä mahdollinen alijäämähyvitys huomioiden opintolainavähennyksen vaikutus verotuksessa päättyisi arviolta 2030-luvun puolivälissä.
Vuoden 2011 verotuksessa opintolainavähennys pienensi valtion verotuloja yhteensä noin 2,4 miljoonalla eurolla ja opintolainavähennystä myönnettiin verotuksessa yhteensä 4 752 verovelvolliselle.
Opintovelan korkovähennys
Opintovelan korkovähennysoikeudesta luopuminen lisäisi valtion verotuloja noin 13 miljoonalla eurolla. Tästä arviolta 8 miljoonaa kohdistuisi valtiolle, 4,5 miljoonaa kunnille, 0,25 miljoonaa seurakunnalle ja 0,25 miljoonaa Kansaneläkelaitokselle.
Eläkeoikeuden siirto
Ehdotuksella Euroopan unionin henkilöstön eläkeoikeuden siirtämisestä vapaaehtoiseen eläkevakuutuksen Suomessa ei ole mainittavia taloudellisia vaikutuksia.
Kolttien asuinrakentamisen tuki
Ehdotettu muutos mahdollistaa sen, että kolttien asuntorakentamisen tukeminen jatkuu nykyisen käytännön mukaisena, eikä tähän asti noudatettu verotuskäytäntö muutu.
Kolttalain nojalla myönnetyistä avustuksista noin kuusi kappaletta vuodessa koskee sellaista uudisrakentamista, jota voimassa olevan lainsäädännön nojalla ei voitaisi katsoa verovapaaksi tuloksi. Näihin kohteisiin myönnettyjen avustusten määrä on ollut yhteensä noin 132 000 euroa vuodessa. Pienimmät avustukset ovat muutaman tuhannen euron suuruisia. Asuinrakennuksen rakentamiseen myönnetyt avustukset, joita on viime vuosina ollut noin kaksi kappaletta vuodessa, ovat kuitenkin keskimäärin noin 80 000 euroa. Ehdotetulla verovapaudella ei näin ollen katsota olevan merkittäviä julkistaloudellisia vaikutuksia, mutta yksittäisen tuensaajan kannalta kyse on merkittävästä asiasta.
Kiinteistön myynnistä saadun luovutusvoiton verovapaus
Kiinteistön myynnistä saadun luovutusvoiton verovapauden arvioidaan kannustavan jonkin verran kunnille tapahtuviin kiinteistöluovutuksiin. Luovutusvoiton verovapauden arvioidaan alentavan pääomatuloista kertyvää tuloveron tuottoa noin 5 miljoonaa euroa.
Opintolainavähennyksestä luopuminen
Opintotukiuudistuksen myötä Verohallinnon osuus opintolainavähennyksen toimeenpanossa pienenisi vähitellen ja poistuisi kokonaan 2030-luvulla.
Sähköinen tunnistautuminen
Esityksellä turvattaisiin nykyisten yritystunnistusta käyttävien eri viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien organisaatioiden viranomaistehtäviä hoitavien sähköisten palveluiden toimintaedellytykset. Esityksen tarkoituksena on antaa riittävä aika valmistella toimiva toteutus korvaamaan nykyinen ratkaisu.
Verohallinto tarjoaa organisaatioiden sähköistä tunnistusta koskevan Katso-palvelun maksutta muille organisaatioille. Siitä ei aiheudu merkittäviä hallinnollisia tai taloudellisia vaikutuksia, koska palvelua käyttävät suurelta osin samat tahot, jotka muutoinkin ovat Verohallinnon asiakkaita.
Säännös olisi voimassa vuoden 2016 loppuun, jolloin uusi keskitetty palvelu on tämän hetken arvion mukaan käytettävissä.
Verotustietojen julkisuus
Sijoitustoiminnan veronhuojennuksia koskevien tietojen julkisuuteen liittyvä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muutos toteuttaa valtiontukimenettelyn läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Yrityksillä ja kansalaisilla on mahdollisuus seurata valtiontuen kohdistumista ja käyttöä sekä käyttää oikeutta kannella tuesta komissiolle.
Ehdotetulla muutoksella on vain vähän taloudellisia vaikutuksia. Verohallinnolla on komission riskipääomasuuntaviivojen sekä kansallisen lainsäädännön mukaisesti velvollisuus valvoa valtiontukea koskevien edellytysten täyttymistä. Verovähennykseen oikeuttavien riskipääomasijoitusten julkisen luettelon muodostaminen internetissä julkaistavaksi aiheuttaa vain vähäisiä kustannuksia.
Tulonjakovaikutukset
Tuloverotuksen veroperusteisiin ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta henkilöiden väliseen tulonjakoon. Tuloerojen muutosta mitataan Gini-kertoimen avulla. Gini-kerroin on kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen jakautumista kuvaava indikaattori, joka voi saada arvot 0 ja 100 välillä. Mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä suuremmat tuloerot ovat. Suomessa tuloerot ovat esim. muihin OECD-maihin verrattuna pienet, mutta tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun alun tasosta merkittävästi. Tuorein tuloerojen tarkastelu on vuodelta 2011, jonka Tilastokeskus on tehnyt tulonjaon kokonaistilaston tiedoista. Tuloeroja kuvaavan Gini-kertoimen arvo oli 28,5, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin ja 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tehnyt eritellyn laskelman tässä esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten vaikutuksista tuloeroihin. Tarkasteluun sisältyivät perus- ja työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus, kotitalousvähennyksen korotus, asuntolainojen korkovähennysoikeuden rajoittaminen sekä osinkoverotukseen tehdyt veroperustemuutokset. Myös valmisteverojen korotusten tulonjakovaikutusarviot sisältyivät tutkimukseen. (Tutkimus kokonaisuudessaan on saatavissa VATTin kotisivuilta)
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen enimmäismäärien korotukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille, mutta korotukset ovat suhteellisen pieniä, joten myös niiden tuloeroja kaventava vaikutus on vähäinen. Verovähennysten korotukset pienentävät Gini-kerrointa yhteensä -0,01 prosenttiyksiköllä.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattaminen puolestaan kasvattaa tuloeroja, mutta vaikutus on niin ikään vähäinen. Korotus kasvattaa Gini-kerrointa 0,01 prosenttiyksiköllä. Asuntolainan korkovähennysoikeuden 5 prosenttiyksikön lisärajauksella ei ole tutkimuksen mukaan vaikutusta tuloeroihin.
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Kolttalain nojalla myönnettäviä avustuksia koskevasta muutoksesta on pyydetty lausunto maa- ja metsätalousministeriöltä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Verohallinnolta, Saamelaiskäräjiltä ja Kolttien kyläkokoukselta. Opintolainavähennystä koskeva muutos on valmisteltu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin liittyvä opiskelijoiden etuuksien verovapautta koskeva muutos on valmisteltu yhteistyössä sisäasiainministeriön kanssa ja Maanpuolustuskorkeakoulun vastaavien etuuksien verovapautta koskeva muutos puolustusministeriön kanssa.
Esitystä on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallitus antaa erikseen esityksen laiksi opintotukilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainahyvitys, jolla korvattaisiin verotuksen opintolainavähennys. Tämän esityksen opintolainavähennystä ja opintolainahyvitystä koskevat tuloverolain muutokset ovat riippuvaisia kyseisen opintotukilain muuttamista koskevan esityksen etenemisestä.
Eduskunnassa tullaan samanaikaisesti käsittelemään hallituksen esitys laiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta. Muutoksen yhteydessä on tarkoitus säätää eräistä opiskelijan opintoihin liittyvistä verovapaista etuuksista vastaavalla tavalla kuin säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa. Verovapautta koskevat säännökset lisättäisiin tässä esityksessä ehdotetulla tavalla tuloverolakiin.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2014 alusta jäljempänä mainituin poikkeuksin. Tuloverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. Kolttalain nojalla saatua avustusta ja tukea koskevaa 92 §:n 16 kohtaa sovellettaisiin kuitenkin jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa. Kiinteistön luovutuksesta saadun luovutusvoiton verovapautta koskevaa säännöstä sovellettaisiin luovutuksiin, jotka on tehty 1 päivänä lokakuuta 2013 ja sen jälkeen, kuitenkin viimeistään 31 päivän joulukuuta 2014.
Asuntovelkaa koskeva tuloverolain 58 §:n 2 momentti tulisi voimaan vuoden 2015 alusta, ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa. Opintolainavähennystä ja opintolainahyvitystä koskevat tuloverolain muutokset ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2014. Opintovelan korkovähennysoikeus poistuisi vuoden 2015 alusta.
Lakia verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2013 sijoitustoiminnan verohuojennuksesta annettaviin tietoihin.
Verohallinnosta annetun lain 2 a § olisi voimassa vuoden 2016 loppuun.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:
| Verotettava ansiotulo, euroa | Vero alarajan kohdalla, euroa | Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % |
| 16 100—23 900 | 8,00 | 6,50 |
| 23 900—39 100 | 515,00 | 17,50 |
| 39 100—70 300 | 3 175,00 | 21,50 |
| 70 300—100 000 | 9 883,00 | 29,75 |
| 100 000— | 18 718,75 | 31,75 |
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 51 §, 58 §:n 1 ja 2 momentti, 71 §:n 3 momentti, 92 §:n 14, 16 ja 25 kohta, 106 §, 125 §:n 2 momentti, 127 a §:n 1 momentti sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 1 ja 2 momentti sekä 127 a §:n 1 momentti laissa 1515/2011, 71 §:n 3 momentti laissa 896/2001, 92 §:n 14 kohta laissa 1360/2002, 92 §:n 25 kohta laissa 1273/2004, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 785/2012 sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti laissa 409/2005, sekä
lisätään lakiin uusi 48 a ja 81 a § sekä 92 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1360/2002, 1273/2004, 528/2005, 770/2005, 1128/2005, 946/2008 ja 929/2012, uusi 26 kohta seuraavasti:
48 a §Kunnalle luovutetun kiinteistön määräaikainen verovapaus
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos luonnollinen henkilö tai kuolinpesä luovuttaa kiinteää omaisuutta kunnalle 1 päivänä lokakuuta 2013 tai sen jälkeen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2014.
51 §Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot
Veronalaista tuloa ei ole avio-oikeuden nojalla, naimaosana tai etuosana jakamattomasta pesästä, perintönä, perintökaaren 8 luvussa tarkoitettuna avustuksena tai hyvityksenä, testamentilla taikka lahjana saatu suoritus.
58 §Korkomenot
Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan velkojensa korot, jos velka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen, jollaisena pidetään myös osinkotuloa sen estämättä, että osinkotulo on 33 a—33 d §:n nojalla verovapaata tuloa (tulonhankkimisvelka).
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan 70 prosenttia velkojensa koroista, jos velka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen (asuntovelka).
71 §
Verovapaat matkakustannusten korvaukset
Työnantajalta työmatkasta saatuun matka-kustannusten korvaukseen rinnastetaan 22 §:ssä tarkoitetulta yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus yleishyödyllisen yhteisön hyväksi sen toimeksiannosta tehdystä matkasta silloinkin, kun verovelvollinen ei ole työsuhteessa yleishyödylliseen yhteisöön tai ei muuten saa palkkaa työstä, johon matka liittyy. Tällaisesta matkakustannusten korvauksesta on kuitenkin verovapaata tuloa vain:
1) päiväraha enintään kahdeltakymmeneltä päivältä kalenterivuodessa;
2) majoittumiskorvaus;
3) matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta 72 §:n 4 momentin estämättä; matkakustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.
81 a §Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmästä kerralla maksettuun vakuutukseen siirretty eläkeoikeus
Kokonaan veronalaista ansiotuloa on eläke, joka perustuu sellaiseen kerralla maksettuun vakuutukseen, jolla on toteutettu Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta sekä yhteisöjen virkamiehiin tilapäisesti sovellettavien erityisten toimenpiteiden laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 liitteen VIII 12 artiklan mukainen eläkeoikeuden siirto, jota ei voida toteuttaa eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain (165/1999) mukaisesti.
Mitä 1 momentissa säädetään eläkkeestä, koskee myös muuta 1 momentissa tarkoitettuun vakuutukseen perustuvaa suoritusta.
Eläke ja muu vakuutukseen perustuva suoritus luetaan saajan veronalaiseksi tuloksi 20 prosentilla korotettuna, jos se maksetaan:
1) vakuutetulle ennen kuin hän on täyttänyt 63 vuotta tai vakuutetun elinaikana muulle kuin vakuutetulle; tai
2) vakuutetun kuoltua muulle kuin vakuutettuun 34 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa suhteessa olevalle.
92 §Verovapaat sosiaalietuudet
Veronalaista tuloa eivät ole:
14) opintotukilain (65/1994) mukainen valtion varoista maksettu korkoavustus sekä opintolainahyvitys;
16) luonnollisen henkilön valtion ja kuntien varoista asunnonkorjaukseen saama avustus sekä kolttalain (253/1995) nojalla asunnon tai muun yksityistaloudessa tarvittavan rakennuksen tai rakennelman rakentamiseen, laajentamiseen tai peruskorjaukseen saama avustus ja valtionlainaan liittyvä tuki;
25) poliisikokelaan päiväraha;
26) Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) mukainen upseerin virkaan vaadittavaa tutkintoa ja sotilasammatillisia opintoja suorittavan opiskelijan sekä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) mukainen rajavartijan peruskurssia suorittavan opiskelijan saama maksuton ylläpito, päiväraha, matkustamiskustannusten korvaus sekä muu vastaava opintososiaalinen etuus sekä vaativien palveluolosuhteiden perusteella maksettava korvaus.
106 §Kunnallisverotuksen perusvähennys
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 2 910 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän tulon määrästä.
125 §Työtulovähennys
Vähennys on 7,4 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 000 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,1 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.
127 a §Kotitalousvähennys
Verovelvollinen saa vähentää verosta osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä (kotitalousvähennys). Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Vähennys on enintään 2 400 euroa vuodessa, ja se myönnetään vain siltä osin kuin 127 b §:ssä tarkoitettu vähennettävä osa kustannuksista ylittää 100 euroa.
127 d §
Opintolainavähennys
Opintotukilain muuttamisesta annetun lain ( / ) voimaan tullessa voimassa olleen opintotukilain (65/1994) 16 c §:ssä tarkoitettu vähennykseen oikeuttavan tutkinnon määräajassa suorittanut verovelvollinen, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ennen 1 päivää elokuuta 2014 ja johon sovelletaan viimeksi mainitun lain opintolainavähennystä koskevia säännöksiä, saa vähentää verosta maksamansa opintolainan lyhennystä vastaavan määrän (opintolainavähennys).
Vuosittain myönnettävien vähennysten yhteenlaskettu enimmäismäärä on 30 prosenttia verovelvollisella olevan vähennykseen oikeuttavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Vähennykseen oikeuttavalla opintolainalla tarkoitetaan 1 momentissa tarkoitetun opintotukilain 16 c §:ssä tarkoitettujen korkeakouluopintojen ensimmäistä aloituspäivää edeltävän lukukauden lopun ja vähennykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamispäivää seuraavan lukukauden alun välisenä aikana kertynyttä opintotukilain mukaista opintolainaa ilman kyseisenä aikana lainaan pääomitettuja opintolainan korkoja (opintolainavähennyksen enimmäismäärä).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 92 §:n 14 kohta sekä 127 d §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2014 ja 58 §:n 1 ja 2 momentti 1 päivänä tammikuuta 2015.
Lain 48 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2014.
Lakeja sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin siten, että 92 §:n 16 kohtaa sovelletaan jo vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa ja 48 a §:ää sovelletaan vuosilta 2013 ja 2014 toimitettavissa verotuksissa.
3.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään Verohallinnosta annettuun lakiin (503/2010) väliaikaisesti uusi 2 a § seuraavasti:
2 a §Tunnistuspalvelu
Verohallinnon tehtävänä on ylläpitää sähköistä tunnistuspalvelua, jonka avulla viranomainen tai muu julkista tehtävää hoitava voi julkista tehtävää hoitaessaan tunnistaa organisaation ja sitä edustavan henkilön.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2016.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 6 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat laissa 1253/2009, sekä
lisätään 6 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 1253/2009, uusi 5 kohta seuraavasti:
6 §Kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ja eräät muut julkiset verotustiedot.
Julkisia verotustietoja ovat:
4) tonnistoverolain (476/2002) nojalla tonnistoverovelvolliseksi hyväksytyn yhtiön nimi, tonnistoverokauden alkaminen sekä hyväksymisen peruuttaminen;
5) sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain (993/2012) mukaisen sijoituksen kohdeyhtiön nimi, yritys- ja yhteisötunnus sekä sijoitusten yhteenlaskettu euromäärä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tieto on julkinen verotuksen päättymishetken mukaisena ja tulee julkiseksi kiinteistöverotuksen päätyttyä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tieto on julkinen verotuksen päättymishetken mukaisena ja tieto tulee julkiseksi yhteisön verotuksen päätyttyä. Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat julkisia verotuksen päättymishetken mukaisena ja tulevat julkisiksi sijoituksen tehneen verovelvollisen verotuksen päätyttyä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Lakia sovelletaan sijoituksiin, jotka on ilmoitettu sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain voimassa ollessa.
5.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §Tällä lailla kumotaan Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain (1121/2008) 24 §.
2 §Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013
Pääministeri
JYRKI KATAINEN
Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen