Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 48/2013
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

SiVM 2/2013

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan kahden audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivan viraston, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistämistä yhdeksi virastoksi, jonka nimi olisi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain uusi nimi olisi laki Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Lakiin lisättäisiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialaa, tehtäviä sekä kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä ja luokitteluohjelmistoa koskevat säännökset. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annettu laki.

Laissa säädettäisiin, että elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja mediakasvatuksen edistämistä varten on Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen. Instituutin toimiala ja tehtävät vastaisivat nykyisiä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toimialoja ja tehtäviä.

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston henkilöstö jatkaisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen henkilöstö siirtyisi instituutin henkilöstöksi.

Yhteistyön edistämiseksi toimialalla laissa säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston johtokunnasta luovuttaisiin.

Laissa olisi lisäksi instituutin johtajaa, kuvaohjelmalain mukaisten asioiden ratkaisemista, organisaatiota, henkilöstöä, virkoja ja hallintoa koskevat asetuksenantovaltuudet. Laissa olisivat myös tarvittavat viittaussäännökset sekä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen asioita ja henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset.

Esityksessä ehdotetaan myös teknisluonteisia muutoksia muihin lakeihin. Näissä laeissa olevat viittaukset yhdistettäviin virastoihin korvattaisiin viittauksella uuteen Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

Virastojen yhdistäminen tulee ottaa huomioon toimintamenomomenttijaottelussa valtion vuoden 2014 talousarviossa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Esityksen tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän tiivistäminen.

Esitys liittyy kulttuuripolitiikan alalla audiovisuaalisen kulttuurin toimialaan. Kulttuuripolitiikan tavoitteena on edistää taidetta ja kulttuuria, luovaa toimintaa ja taloutta, kulttuurista moninaisuutta, kulttuurin ja tiedon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vaalia kulttuuriperintöä. Audiovisuaaliseen kulttuuriin kuuluvat muun muassa elokuvat, animaatio- ja peliteollisuus, televisiotoiminta, mediataide ja muu audiovisuaalinen kulttuuri- ja sisällöntuotanto jakelukanavista tai tallennusalustoista riippumatta sekä mediakasvatus ja medialukutaito.

Audiovisuaalisen kulttuurin alueella opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimii kaksi virastoa. Lisäksi ministeriö vastaa yhden itsenäisen säätiön tulosohjauksesta. Virastot ovat Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, jäljempänä KAVA ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jäljempänä MEKU. Esityksen mukaisesti nämä kaksi virastoa yhdistettäisiin yhdeksi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti -nimiseksi virastoksi. Suomen elokuvasäätiö, jolle ministeriö on delegoinut kotimaisen elokuvan ja audiovisuaalisen tuotannon edistämistehtäviä, säilyisi edelleen itsenäisenä säätiönä.

KAVA on muisti- ja kulttuuriorganisaatio, joka ottaa vastaan, säilyttää ja edistää kotimaista elokuva-, televisio- ja radiokulttuuria ja -perintöä. KAVA muodostettiin vuonna 2008, kun sen edeltäjän, Suomen elokuva-arkiston toiminta laajeni käsittämään radio- ja televisio-ohjelmien tallentamisen ja arkistoinnin.

KAVA ottaa vastaan talletuksina ja hankkii kokoelmiinsa elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, tallentaa ja arkistoi televisio- ja radio-ohjelmia sekä entistää kokoelmissaan olevia aineistoja. KAVA edistää ja harjoittaa tutkimusta sekä tarjoaa toimialaansa liittyviä palveluja. Lisäksi KAVA edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta saattamalla elokuvia ja ohjelmia yleisön saataville kulttuuri-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ja harjoittamalla niiden esitystoimintaa sekä asettamalla näytteille toimialansa aineistoja.

MEKU on mediakasvatus- ja valvontaviranomainen, joka toimii lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi mediaympäristössä. MEKU perustettiin vuonna 2012 Valtion elokuvatarkastamon tilalle. Samalla Suomessa luovuttiin kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta. Nykyisin ohjelmien ikärajojen luokittelun hoitavat pääosin MEKUn kouluttamat kuvaohjelmaluokittelijat. MEKUn toisena päätehtävänä on mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistäminen ja koordinointi.

Virastojen yhdistämistä on aikaisemmin tarkasteltu kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä vuosina 2008 ja 2011.

Vuoden 2008 selvityksessä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto – Valtion elokuvatarkastamo (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:31) arvioitiin virastojen yhteistyön tiivistämistä. Selvityksessä nostettiin esille yhteinen toimitilaratkaisu, yhteistyön tiivistäminen tukitehtävien osalta sekä mahdollisuudet ydintehtävien yhtenäistämiseen ja mediakasvatuksen vahvistamiseen Valtion elokuvatarkastamon uudistamisen kautta.

Vuoden 2011 selvityksessä, Yhdessä enemmän - selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:6) esitettiin KAVAn ja MEKUn yhdistämistä osana ministeriön konsernirakenteen kehittämistä.

Vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi audiovisuaalista kulttuuria digitaalisessa ympäristössä koskevat poliittiset linjaukset (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:31). Julkaisussa todetaan, että digitaalisuus luo erityisiä haasteita sekä KAVAn että MEKUn tehtävien hoitamiseen ja samalla monipuolistaa audiovisuaalisen kulttuurin hyödyntämistä ja helpottaa aineiston saatavuutta sekä kasvatustyön toteuttamista.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007)

Lain tarkoitus on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Laissa on säännökset elokuvaa sisältävien tallenteiden luovuttamisesta, kotimaisen tuottajan valmistaman elokuvan alkuperäisaineiston tallettamisesta ja elokuvien esityskopioiden ja mainos- ja muun tiedotusaineiston tallettamisesta KAVAan.

Laissa on lisäksi säännökset radio- ja televisioaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Lain 10 §:n mukaan KAVAn tehtävänä on tallentaa televisio- ja radio-ohjelmistoja. Tallennettaviin ohjelmistoihin tulee sisällyttää edustavasti ja monipuolisesti eri aikoina yleisölle lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmistoja.

Laissa säädetään myös KAVAn valvontatehtävästä. Lain 26 §:n mukaan KAVA valvoo lain 4 §:ssä tarkoitetun tallenteiden luovutusvelvollisuuden sekä laissa säädetyn tallettamisvelvollisuuden noudattamista.

Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta (1434/2007)

Lain 1 §:n mukaan elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä sekä niihin liittyvää tutkimusta varten on opetusministeriön alainen KAVA.

Lain 2 §:ssä säädetään KAVAn tehtävistä. Pykälän mukaan KAVA muun muassa ottaa vastaan talletuksina ja hankkii kokoelmiinsa elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, edistää ja harjoittaa tutkimusta ja edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta muun muassa esittämällä elokuvia.

Lain 4 §:ssä sekä valtioneuvoston asetuksessa Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta (94/2008) säädetään KAVAn johtokunnasta. Asetuksen 2 §:n mukaan johtokunnan tehtävänä on muun muassa käsitellä KAVAn toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja.

KAVAn johtamisesta ja ratkaisuvallasta säädetään lain 5 §:ssä. Pykälän mukaan KAVAa johtaa johtaja ja sillä on työjärjestys

KAVAn henkilöstöstä, johtajan tehtävistä, kelpoisuusvaatimuksista ja henkilöstön nimittämisestä ja ottamisesta on säännökset valtioneuvoston asetuksessa.

KAVAn valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti perittävistä maksuista säädetään Kansallisen audiovisuaalisen arkiston suoritteiden maksullisuudesta annetulla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella (1263/2011).

Kuvaohjelmalaki (710/2011)

Kuvaohjelmalaissa säädetään kuvaohjelmien tarjoamista koskevista rajoituksista lasten suojelemiseksi.

Kuvaohjelmalla tarkoitetaan elokuvaa, televisio-ohjelmaa, peliä tai muuta liikkuvina kuvina teknisin keinoin katseltavaksi tarkoitettua sisältöä. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 19 §:n mukaan lapsen kehitykselle haitallisten ohjelmien tarjoamisesta televisiotoiminnassa ja tilausohjelmapalveluissa säädetään kuvaohjelmalaissa.

Laissa on säännökset kuvaohjelmien ikärajojen luokittelusta ja merkitsemisestä sekä ikärajan noudattamisesta. Lain 15 §:n mukaan lapsen kehitykselle haitallisena pidetään kuvaohjelmaa, joka väkivaltaisuutensa tai seksuaalisen sisältönsä vuoksi tai ahdistusta aiheuttamalla taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lapsen kehitykseen.

Laissa on säännökset kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja hyväksymisestä sekä MEKUn velvollisuudesta valvoa kuvaohjelmaluokittelijoiden toimintaa. Lain 12 §:n mukaan kuvaohjelman saa luokitella ainoastaan lain mukaisesti hyväksytty kuvaohjelmaluokittelija sekä MEKUn palveluksessa oleva virkamies, jonka tehtäviin luokittelu kuuluu.

Laissa säädetään myös MEKUn valvontatehtävästä. Lain 20 §:n mukaan MEKU ottaa vastaan lapsen kehitykselle haitallisten kuvaohjelmien tarjoamista koskevaa yleisöpalautetta. Lain 21 §:n mukaan MEKU ottaa kuvaohjelmia luokiteltavakseen. Lain 23 §:n mukaan MEKUlla on oikeus tehdä merkintöjen tarkastuksia kuvaohjelmien tarjoajien toimitiloissa.

Laissa on säännökset veroluonteisesta valvontamaksusta, jota MEKU perii kuvaohjelmien tarjoamisen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

Laissa säädetään lisäksi valtioneuvoston nimittämästä kuvaohjelmalautakunnasta, jolta haetaan muutosta MEKUn tekemään luokittelupäätökseen.

Laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta (711/2010)

Lain 1 §:n mukaan kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja kansallista mediakasvatuksen koordinointia ja edistämistä varten on Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.

Lain 2 §:ssä säädetään MEKUn tehtävistä. Pykälän mukaan sen lisäksi, mitä kuvaohjelmalaissa säädetään, Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tehtävänä on muun muassa edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallisen mediaympäristön kehittämistä, toimia asiantuntijana lasten mediaympäristön kehityksessä ja edistää toimialaan liittyvää tutkimusta ja vastata kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta ja kertauskoulutuksesta.

Lain 3 §:ssä on säännökset MEKUn johtajasta.

Lain 4 §:ssä säädetään MEKUn neuvottelukunnasta. Pykälän mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on tukea ja kehittää keskuksen toimintaa sekä tehdä aloitteita ja edistää yhteistyötä toimialalla.

MEKUn henkilöstöstä sekä johtajan ja luokittelu- ja mediakasvatustehtäviä hoitavien virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa.

Muista kuin kuvaohjelmalain 26 §:n mukaisista veroluontoisista valvontamaksuista säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen ja kuvaohjelmalautakunnan suoritteiden maksullisuudesta annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1031/2011).

2.2 Käytäntö

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston toiminta

KAVA toimii elokuva-, televisio- ja radiohistorian arkistoinnin ja säilyttämisen sekä esittämisen keskuksena ja museona. KAVA palvelee väestön kulttuurisia, tiedollisia ja tutkimuksellisia tarpeita sekä luovan talouden toimijoita asiakas- ja tietopalvelullaan. Lisäksi KAVA turvaa audiovisuaalisen kulttuuriperinnön näkymisen esittämällä taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittäviä elokuvia ja ohjelmia sekä harjoittamalla näyttely- ja julkaisutoimintaa.

KAVA on vuodesta 1957 lähtien ollut Kansainvälisen elokuva-arkistojen liiton (FIAF) täysjäsen. KAVA on hyväksynyt liiton eettiset säännöt (1998), jotka periaatteellisella tasolla vaikuttavat arkiston toimintojen linjaamiseen. Myös Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon suositukset audiovisuaalisen perinnön tallettamisesta ja säilyttämisestä vaikuttavat arkiston toiminnan painopisteisiin ja määrittelyyn.

KAVAn toiminta on kehittynyt ja uudistunut 2000-luvun aikana. Nitraattifilmin pelastuskopiointi on saatu päätökseen samalla kun KAVAn toiminta on siirtynyt digitaaliseen aikakauteen. Elokuvien ja muiden aineistojen pitkäaikaisen säilyttämisen turvaamiseksi päätearkistotilat on remontoitu ja aineistojen säilytysolosuhteet saatu vaadittavalle tasolle. Radio- ja televisio-ohjelmistojen tallentaminen ja tallettaminen on vakiintunut osaksi KAVAn toimintaa.

Toimialan ja toimintaympäristön digitalisoitumiskehityksen myötä KAVAan on perustettu digitaalisten palveluiden yksikkö, jonka tehtävänä on kotimaisen elokuvakokoelman digitointi. Kotimaisten elokuvakokoelmien oikeuksien ostamisen kautta digitointi nopeutuu ja aineistojen välittäminen yleisölle helpottuu edelleen. Myös elokuvien esitystoiminnassa filmin rinnalle on tullut digitaalinen tekniikka.

KAVAn museon esine- ja perinnekokoelma on laajentunut merkittävästi, varastointia ja luettelointia on kohennettu ja näyttelyitä on järjestetty sekä omin voimin että yhteistyössä taidemuseoiden kanssa. Museokokoelmissa on noin 16 000 esinettä. Osa kokoelmasta on saatu lahjoituksena, osa on hankittu. Museon pysyvä toiminta- ja tilaratkaisu odottaa toteutumistaan.

Valtion vuoden 2013 talousarviossa KAVAlle varatut toimintamenot ovat 6 844 000 euroa. KAVAssa on 71 henkilötyövuotta.

KAVAlla on neljä tulosaluetta: elokuva-arkistointi, radio- ja televisioarkistointi, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä sekä elävän kuvan museo. Lisäksi KAVAlla on hallinto- ja arkistopalvelut.

Elokuva-arkistoinnin tulosalueelle kuuluu muun muassa kotimaisen ja ulkomaisen elokuvakokoelman luettelointi, dokumentointi ja tutkimus sekä aineistojen digitointi. Radio- ja televisioarkistoinnin tulosalueella hoidetaan kokoelmien luettelointia, dokumentointia ja tutkimusta. Audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen ja viestinnän tulosalueelle kuuluu elokuvien esittäminen, elokuvakasvatustoiminta, julkaisut, kirjasto, viestintä ja tiedotus. Elävän kuvan museo vastaa museokokoelmien ylläpidosta, luetteloinnista ja näytteille saattamisesta.

KAVAlla on toimitilat Sörnäisten rantatiellä Helsingissä. Lisäksi KAVAlla on erilliset tilat Elävän kuvan museolle ja elokuvateatteri Orionille. Maakuntasarjoja esitetään yhdeksällä paikkakunnalla.

KAVAlla on lisäksi varsinaisia päätearkistotiloja Otaniemessä, Pasilan virastotalossa, Tuusulassa ja Meilahdessa.

KAVAlla on määräajaksi asetettu johtokunta, jonka toimikausi päättyy 31 päivänä maaliskuuta 2014.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen toiminta

Suomen kuvaohjelmalainsäädäntö ja Valtion elokuvatarkastamon toiminta uudistettiin hallituskaudella 2007—2011. Valtion elokuvatarkastamon tilalle perustettiin MEKU. MEKUlle siirrettiin Viestintävirastolta lasten kehitykselle haitallisten televisiolähetysten valvontatehtävä.

MEKU on toiminut vuoden 2012 alusta lähtien. Toiminnan tarkoituksena on lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen mediaympäristössä. MEKUn toimintaa säätelevät edellä kuvatun mukaisesti kuvaohjelmalaki ja laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta sekä sen nojalla annettu asetus.

MEKUn perustamisen taustalla oli digitaalisuuden ja internetin kehityksen myötä muuttunut lasten ja nuorten mediaympäristö, uudet median käytön tavat ja lisääntynyt ohjelmien tarjonta uusien jakelukanavien kautta. Kuvaohjelmien ennakkotarkastuksen ja ikärajojen luokittelun ei nykyisessä toimintaympäristössä katsottu olevan riittävä keino lasten ja nuorten suojelemiseksi. Rajoittamisen lisäksi lapsia ja nuoria tulee vahvistaa aktiivisina ja valikoivina median käyttäjinä. Mediakasvatus on keskeinen vahvistamisen keino. Myös lasten huoltajat ja kasvattajat tarvitsevat tietoa ja tukea kasvatustyöhön mediaympäristössä.

MEKUn perustamisen myötä Suomeen syntyi mediakasvatusta kansallisella tasolla edistävä viranomainen. Vastaavanlaisia viranomaisia on esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Medialukutaidon ja mediakasvatuksen edistäminen on myös yleiseurooppalainen tavoite. Euroopan unionin audiovisuaalisessa politiikassa medialukutaito liitetään muun muassa aktiiviseen kansalaisuuteen ja demokratiaan, audiovisuaalisen alan kulttuuriperintöön ja kulttuuri-identiteetin kehittymiseen sekä alaikäisten suojelemiseen.

MEKU valvoo lastensuojelullisin perustein elokuvien, televisio-ohjelmien sekä tietokone- ja videopelien tarjontaa ja ylläpitää pääosin yritysten käyttämää kuvaohjelmien ikärajojen luokittelujärjestelmää. MEKU toimii mediakasvatuksen kansallisena keskuksena ja toteuttaa mediakasvatukseen liittyvää tiedotusta, koulutusta ja tutkimusta.

MEKU toimii vuosina 2012—2014 kansallisena Safer Internet -keskuksena. Toimintaa rahoittaa osaksi Euroopan unionin komissio Safer Internet -ohjelmasta.

Valtion vuoden 2013 talousarviossa MEKUlle varatut toimintamenot ovat 767 000 euroa. MEKUssa on 16 henkilötyövuotta.

MEKUlla on kaksi tulosaluetta: mediakasvatus ja tiedotus sekä kuvaohjelmien luokittelu ja valvonta. Mediakasvatuksen ja tiedotuksen tulosalueelle kuuluu toimialan yritysten, järjestöjen ja virastojen yhteistyössä toteuttama tiedotus- ja koulutustoiminta sekä toimialaa koskevan tiedon jäsentäminen ja levittäminen mediakasvatuksen edistämiseksi.

Kuvaohjelmien luokittelun ja valvonnan tulosalueen tehtäviin kuuluu luoda ammattitaitoinen ja luotettava kuvaohjelmien ikärajaluokittelijoiden ammattikunta, valvoa koulutuksen laatua sekä ylläpitää sähköistä luokittelujärjestelmää.

MEKUlla on toimitilat Sörnäisten rantatiellä Helsingissä.

MEKUlla on määräajaksi asetettu neuvottelukunta, jonka toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013. Valtioneuvosto on asettanut 31 päivänä joulukuuta 2014 päättyväksi määräajaksi kuvaohjelmalautakunnan.

2.3 Vertailu muihin pohjoismaihin

Toimintojen hallinnolliset järjestelyt audiovisuaalisen kulttuurin alueella eri pohjoismaissa ovat keskenään erilaisia. Muissa pohjoismaissa elokuvien tuotannon, levityksen ja kulttuurin edistämisestä vastaavat organisaatiot hoitavat myös osittain sellaisia audiovisuaalisen kulttuurin arkistointiin ja kulttuuriperinnön edistämiseen sekä mediakasvatukseen liittyviä tehtäviä, jotka ovat Suomessa KAVAn ja MEKUn vastuulla.

Islanti

Islannin elokuva-arkisto Kvikmyndasafn Íslands on valtion laitos, jonka tehtävänä on elokuvaperinnön säilyttäminen ja pienimuotoinen esitystoiminta.

Kuvaohjelmien luokittelua varten oleva Kvikmyndaskoðun on alan sisäinen luokitteluelin. Luokittelu perustuu Hollannin NICAMin (Nederlands Instituut voor de Classificatie van Audiovisuele Media) luomaan järjestelmään. Islanti on Suomen lisäksi ainoa Pohjoismaa, jossa alan toimijat itse luokittelevat elokuvat.

Norja

Norjassa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimivat valtion kulttuurihallinnon alaiset Norsk Filminstitutt, Nasjonalbiblioteket ja Medietilsynet.

Norsk Filminstitutt tukee elokuvien, televisio-ohjelmien ja tietokonepelien tuotantoa sekä järjestää sektorin koulutusta. Instituutti tiedottaa norjalaisesta elokuvasta kotimaassa ja ulkomailla sekä suojelee ja edistää elokuvakulttuuria internet-sivustonsa, elokuvamuseonsa ja näyttelyidensä avulla. Instituutti harjoittaa esitystoimintaa.

Nasjonalbiblioteket vastaa radio- ja televisio-ohjelmien arkistoinnista sekä elokuva-arkistosta. Elokuva-arkisto siirrettiin elokuvainstituutista kansalliskirjastoon vuonna 2008.

Medietilsynet perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä Statens filmtilsyn (elokuvatarkastus), Eierskapstilsynet (median omistuksen valvonta) ja Statens medieforvaltning (yleisradiotoiminnan ja lehdistön valvonta). Medietilsynet vastaa elokuvien ja pelien ikärajoista, lisää tietoisuutta lasten ja nuorten median käytöstä, valvoo sanomalehti-, radio- ja televisiotoimintaa ja tukee sanomalehtiä, erikoisjulkaisuja, mediatutkimusta ja -kasvatusta sekä paikallisradio- ja televisiotoimintaa. Medietilsynet toimii Norjan Safer Internet -keskuksena.

Ruotsi

Ruotsissa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimivat valtion kulttuurihallinnon ohjauksessa säätiöpohjainen Svenska Filminstitutet sekä valtionhallintoon kuuluvat Kungliga Biblioteket ja Statens Medieråd.

Svenska Filminstitutet tukee elokuvien tuotantoa ja tallentaa elokuvaperintöä. Instituutissa on elokuvaperinteen osasto Filmarvet, joka sisältää kirjaston, arkiston ja laboratoriopalveluyksikön. Arkistoon talletetaan muun muassa Ruotsissa julkisesti esitettävät elokuvat ja pitkät näytelmäelokuvat. Cinemateket järjestää elokuvaesityksiä kolmessa kaupungissa.

Kungliga Biblioteket hoitaa radio- ja televisioarkistoinnin. Kirjasto on vuodesta 2011 lähtien vastannut myös elokuvien arkistoinnista muiden kuin julkisen esityksen saaneiden elokuvien osalta.

Statens Medieråd aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa, kun valtion elokuvatarkastamo ja mediakasvatuksesta aikaisemmin vastannut Medierådet yhdistettiin. Viraston toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten vahvistaminen tietoisina mediankäyttäjinä sekä heidän suojelemisensa median haitallisilta vaikutuksilta. Tehtävänä on myös seurata lasten ja nuorten mediaympäristön kehitystä, tiedottaa ja opastaa sekä tarkastaa julkisesti esitettävät elokuvat. Medierådet toimii Ruotsin Safer Internet -keskuksena.

Televisiotoimintaa koskevat asiat Ruotsissa hoitaa Myndigheten för Radio och TV.

Tanska

Tanskassa audiovisuaalisen kulttuurin alueella toimii valtion kulttuurihallinnon alainen Danske Filminstitut, jonka osana on vuodesta 1997 lähtien toiminut Medierådet for BØrn og Unge.

Danske Filminstitut tukee elokuvien, televisio-ohjelmien ja pelien tuotantoa, hoitaa elokuva-arkistoa ja harjoittaa elokuvien esitystoimintaa. Medierådet vastaa elokuvien ikärajoista sekä opastaa lapsiin, nuoriin ja mediaan liittyvissä asioissa. Medierådet toimii Tanskan Safer Internet -keskuksena.

Televisiotoimintaa koskevat asiat hoitaa kulttuurihallinnon keskusvirasto Kulturstyrelsen.

2.4 Nykytilan arviointi

Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta on vuodelta 2007. Laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta on vuodelta 2011. Kumpaakin virastoa koskeva lainsäädäntö on vastikään uudistettu eikä tarpeita lainsäädännön ajantasaistamiseen ole.

Virastojen toimialaa koskeva lainsäädäntö on niin ikään ajantasaista. Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä on vuodelta 2007. Kuvaohjelmalaki on vuodelta 2011. Kuvaohjelmalainsäädännön kokonaisuudistuksen vaikutuksista laaditaan selvitys eduskunnan sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 aikana.

Viime vuosina KAVAn ja MEKUn toiminnassa on tapahtunut virastojen yhdistämistä tukevia muutoksia.

Vuoden 2008 Kansallinen audiovisuaalinen arkisto – Valtion elokuvatarkastamo -selvityksessä tuotiin esille yhteinen toimitilaratkaisu, joka raportin mukaan synnyttäisi yhteistyötä tukitehtävien hoitamisessa. Vuoden 2010 syyskuusta lähtien virastot ovat toimineet samassa rakennuksessa.

Vuoden 2008 selvityksessä tuotiin esille, että Valtion elokuvatarkastamon toiminnan suuntaaminen jälkitarkastukseen ennakkotarkastuksen sijaan avaa mahdollisuuden virastojen ydintehtävien yhtenäistämiseen, ja mahdollisesti mediakasvatuksen vahvistamiseen voisi löytyä voimavaroja.

Vuoden 2011 Yhdessä enemmän -selvityksen mukaan MEKU on kooltaan pieni ja erikoistunut viranomainen, eikä ole tarkoituksenmukaista säilyttää sitä erillisenä virastona. Edelleen selvityksen mukaan virastojen tehtäviä tarkasteltaessa KAVAn ja MEKUn vastuulla olevat asiat liittyvät toisiinsa, erityisesti mediakasvatuksen osalta.

Käytännössä virastojen ydintehtävissä ei kuitenkaan ole juurikaan päällekkäisyyksiä. Ehdotetussa yhdistämisessä mahdollisia virastojen resursseja koskevia synergiaetuja syntyisi lähinnä hallinto- ja tukitehtävissä sekä jatkossa mahdollisuuksien mukaan viestinnässä, tiedotuksessa, tutkimuksessa ja media- ja elokuvakasvatuksessa.

Vuoden 2011 selvityksen mukaan MEKUn valvontatehtävän sijoittuminen on arvioitava virastoja yhdistettäessä. Edelleen selvityksen mukaan yhdistämistä valmisteltaessa valvonnan järjestäminen tulee hallinnollisesti suunnitella siten, että se voi toimia itsenäisesti ja riippumattomasti. Lastensuojelullinen kuvaohjelmamarkkinoiden valvontatehtävä on kiinteä osa MEKUn mediakasvatustehtävää. Valvontatehtävä on tarkoituksenmukaista järjestää virastojen yhdistyessä tämä yhteys huomioon ottaen.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

3.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kokonaisuuden vahvistaminen ja virastokentän tiivistäminen. Ehdotettu laki yhdistäisi kaksi audiovisuaalisen kulttuurin alalla toimivaa virastoa yhdeksi virastoksi.

MEKU on nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan pienin virasto ja tästä johtuen varsin haavoittuvainen. Virastojen yhdistämisellä pyritään takamaan sen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa.

Tavoitteena on, että muodostuu organisaatio jossa talous- ja henkilöstöhallinnon, viestinnän, tiedotuksen, tutkimuksen ja media- ja elokuvakasvatuksen toiminnot voidaan yhdistää.

3.2 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että KAVA ja MEKU yhdistetään yhdeksi virastoksi, jonka nimi olisi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Säädösteknisesti tämä toteutettaisiin muuttamalla laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta laiksi Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista. Nimen lisäksi lakia muutettaisiin lisäämällä MEKUn toimialaa, tehtäviä sekä kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä ja luokitteluohjelmistoa koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain kumoamista.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimiala ja tehtävät vastaisivat nykyisiä KAVAn ja MEKUn toimialoja ja tehtäviä.

Laissa säädettäisiin, että elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja mediakasvatuksen edistämistä varten on Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtäviä olisivat audiovisuaalisten teosten (elokuvien, televisio- ja radio-ohjelmien) arkistointi, audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen, mediakasvatus ja tiedotus, kuvaohjelmien ikärajaluokittelu ja kuvaohjelmamarkkinoiden valvonta lasten suojelemiseksi sekä toimialaan liittyvä tutkimus ja sen edistäminen.

KAVAn henkilöstö jatkaisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. MEKUn henkilöstö siirtyisi instituutin henkilöstöksi. MEKUn määräaikainen henkilöstö siirtyisi instituuttiin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Siirtyvä henkilöstö säilyttäisi siirtymähetkellä aiempaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Laissa olisi säännökset siitä, että valtioneuvoston asetuksella säädetään muun muassa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin organisaatiosta, henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämisestä. Asetuksella säädettäisiin, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajan. Esityksessä ehdotetaan asetuksella säädettäväksi, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää instituuttiin mediakasvatuksesta vastaavan toimintayksikön päällikön, jolla olisi ratkaisuvalta kuvaohjelmalain mukaisissa asioissa. Näin kuvaohjelmalakiin liittyvät viranomaistehtävät hoidettaisiin itsenäisesti instituutin sisällä. Mediakasvatuksen toimintayksikön päällikön ratkaisuvaltaan kuuluisivat esimerkiksi kuvaohjelmaluokittelijoiden hyväksyminen ja hyväksymisen peruuttaminen, valvontaan liittyvä kuvaohjelman ottaminen luokiteltavaksi perustellusta vaatimuksesta tai muusta laissa säädetystä syystä, ikäraja- ja sisältömerkintöjen tarkastaminen kuvaohjelman tarjoajan toimitilassa, uhkasakon asettaminen lain noudattamista koskevan kehotuksen tehosteeksi sekä valvontamaksun määrääminen.

Laissa säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi viraston toiminnan kehittämisen tukeminen ja yhteistyön edistäminen toimialalla. Nykyisin KAVAlla on johtokunta ja MEKUlla neuvottelukunta. Virastojen johtokunnista on yleisesti pitkälti luovuttu, ja johtamisjärjestelyissä on painotettu virkamiesjohtamista.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi teknisluonteisia muutoksia kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annettuun lakiin, kuvaohjelmalakiin sekä tekijänoikeuslakiin. Laeissa viittaukset KAVAan ja MEKUun korvattaisiin viittauksilla Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Vaikutukset valtion talouteen

KAVAn toimintamenoille on varattu valtion vuoden 2013 talousarviossa momentti 29.80.06. MEKUn toimintamenoille on varattu valtion vuoden 2013 talousarviossa momentti 29.80.07.

KAVAn toimintamenomomentin nimi valtion talousarviossa muuttuisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenomomentiksi. MEKUlle valtion talousarviossa varatut toimintamäärärahat siirrettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenomomentille. MEKUn toimintamenomomentti poistuisi talousarviosta.

Nykyisissä MEKUlle valtion talousarviossa varatuissa toimintamäärärahoissa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon mediakasvatustehtävästä virastolle aiheutuvia lisäkustannuksia. Kustannuksia aiheutuu muun muassa mediakasvatuksen edistämisestä ja tutkimuksesta, verkkopalveluista ja tiedotuksesta sekä mediakasvatuksen edistämiseen liittyvistä henkilöstöresursseista.

Tarkoituksena on, että muutoksesta aiheutuvat tarpeet otetaan huomioon valtion vuotta 2014 koskevassa talousarvioehdotuksessa.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Lakiehdotuksella ei ole vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Nykyiset KAVAn ja MEKUn tehtävät siirtyisivät ehdotetun Kansallisen audiovisuaalisen instituutin hoidettaviksi. Kuvaohjelmalain mukaisten luokittelu-, valvonta- ja muiden tehtävien hoitamisesta vastaisi instituutin mediakasvatuksesta vastaavan toimintayksikön päällikkö.

4.3 Vaikutukset virastojen henkilöstöön

KAVAssa on 71 henkilötyövuotta vuonna 2014, MEKUssa 16 henkilötyövuotta. Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa henkilötyövuosia olisi siten yhteensä 87.

Koska kahden viraston yhdistäminen käytännössä toteutettaisiin muuttamalla laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta laiksi Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, KAVAn henkilöstö jatkaisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstönä. Tämä koskisi myös KAVAn johtajaa, joka siirtyisi instituutin johtajaksi.

MEKUn henkilöstö siirtyisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin henkilöstöksi. Tämä koskisi myös MEKUn johtajaa. Määräaikainen henkilöstö siirtyisi instituuttiin määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. KAVAn palkkausjärjestelmän voimassaolo jatkuisi ja palkkausjärjestelmää muutettaisiin tarpeellisilta osin. MEKUsta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin siirtyvä henkilöstö sijoitettaisiin KAVAn palkkausjärjestelmään tehtäviensä vaatimusten mukaisesti.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Yhdistämisellä syntyy laaja-alainen virasto, jolla on audiovisuaaliseen kulttuuriin liittyviä keskeisiä valtakunnallisia tehtäviä. Uudistetun viraston toimintaympäristö on nopean kehityksen tilassa. Virastojen ja niiden resurssien yhdistämisellä on luotu mahdollisuus vastata tämän kehityksen haasteisiin.

Audiovisuaalisen kulttuuriperinnön tallentamisen ja säilyttämisen osalta tilanne säilyy nykyisellään. Virastojen yhdistäminen ei vaikuta suoraan arkistointitehtävien ja -palveluiden toteuttamiseen.

Kansallinen mediakasvatusviranomainen on vasta perustettu, ja mediakasvatuksen alalla on edelleen useita kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa resursseihin, koordinaatioon ja yhteistyöhön sekä alueelliseen yhdenvertaisuuteen. Mediakasvatus ja medialukutaidon edistäminen ovat keskeisiä keinoja lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi mediaympäristössä. Media- ja elokuvakasvatus tukee myös lasten ja nuorten itseilmaisua ja kulttuurista osallisuutta.

5 Asian valmistelu

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti KAVAn ja MEKUn yhdistämisen antamalla maaliskuussa 2012 virastoille asiaa koskevan toimeksiannon. Toimeksiannon lähtökohtina olivat tässä esityksessä mainitut ministeriön selvitykset vuosilta 2008 ja 2011.

Toimeksiannon mukaan yhdistämisen valmistelusta virastoissa vastasivat johtajat Matti Lukkarila ja Leo Pekkala.

KAVA ja MEKU toimittivat selvityksen yhdistämisen valmisteluprosessin etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle toukokuussa 2012.

Selvityksen mukaan virastojen henkilöstöä oli informoitu yhdistämisprosessin etenemisestä luottamusmiehille ja kutsutuille virkamiehille järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa toukokuussa 2012. Molempien virastojen henkilöstö valmisteli myös kirjalliset kannanotot yhdistymisprosessista.

Syksyllä 2012 KAVA ja MEKU valmistelivat yhteisen talous- ja toimintasuunnitelman vuosille 2014—2017. Hallituksen esitys on valmisteltu tiiviissä vuorovaikutuksessa molempien virastojen johdon kanssa.

Tästä hallituksen esityksestä ei ole pyydetty lausuntoja virastojen toimialan sidosryhmiltä tai muilta toimialalla toimivilta tahoilta, koska ehdotetut muutokset ovat luonteeltaan rakenteellisia, eikä niillä ole vaikutusta virastojen toimintaan. Koska esityksellä on kuitenkin vaikutuksia virastojen henkilöstöön, lausuntoja esityksestä on pyydetty valtiovarainministeriöltä sekä työntekijäjärjestöiltä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä, Julkisalan Koulutettujen Neuvottelujärjestö Juko ry:ltä ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:ltä. Lausunnon ovat toimittaneet valtiovarainministeriö, JHL ry ja Pardia ry.

Lausunnonantajilla ei ole ollut huomautettavaa ehdotetun yhdistämisen suhteen. Lausunnoissa esitettyjä yksityiskohtaisia näkemyksiä on otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Virastojen yhdistäminen on tarkoitus ottaa huomioon valtion vuoden 2014 talousarvioehdotuksessa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

1.1 Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista

Lain nimi. Lain nimi olisi muutettava, koska viraston toimiala laajentuisi ja nykyinen arkistoon viittaava nimi ei enää kuvaisi kattavasti viraston koko toimialaa.

1 §. Toimiala. Säännös määräisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimialan. Säännökseen lisättäisiin se, mitä nykyisin säädetään MEKUn tarkoituksesta keskuksesta annetun lain 1 §:ssä. Keskuksesta annetun lain säännöksessä mainittua kansallista mediakasvatuksen koordinointia ei mainittaisi erikseen pykälässä, mutta sen katsottaisiin sisältyvän pykälässä mainittuun mediakasvatuksen edistämiseen. Näin instituutin toimiala vastaisi nykyisiä KAVAn ja MEKUn toimialoja.

2 §. Tehtävät. Säännös määräisi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävät. Säännökseen lisättäisiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 §:ssä keskukselle määrätyt tehtävät. Näin instituutin tehtävät vastaisivat nykyisiä KAVAn ja MEKUn tehtäviä.

Instituutin tehtävät eriteltäisiin pykälän 1 - 6 kohdassa. 1 ja 3 kohdassa säädettäisiin niistä instituutin tehtävistä, joista säännöksessä nykyisin säädetään lukuun ottamatta KAVAn tutkimuksen edistämiseen ja harjoittamiseen sekä toimialan palvelujen tuottamiseen liittyviä tehtäviä. Näistä tehtävistä säädettäisiin säännöksen kohdassa 4.

2 ja 5 kohdassa säädettäisiin niistä instituutin tehtävistä, joista nykyisin säädetään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 §:n 1—4 kohdassa lukuun ottamatta MEKUn tutkimuksen edistämiseen liittyvää tehtävää. Tästä säädettäisiin säännöksen 4 kohdassa.

Säännöksen 4 kohdassa säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tutkimuksen edistämiseen ja harjoittamiseen sekä palvelujen tuottamiseen liittyvästä tehtävästä.

Säännöksen 6 kohdassa jätettäisiin mahdollisuus antaa instituutille myös muita tehtäviä lain tai valtioneuvoston asetuksen nojalla. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö voisi instituuttia tulosohjaavana ministeriönä antaa virastolle tehtäviä. Nykyisen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 §:ssä säädetään mediakasvatuksen, lasten mediataitojen ja turvallisen mediaympäristön edistämisestä nimenomaisesti yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimialan yhteisöjen kanssa. Vaikka säännökseen ei enää otettaisi mainintaa yhteistyöstä, yhteistyön merkitys osana mediakasvatuksen edistämisen tehtävää ei muuttuisi. Säännöksessä ei myöskään nimenomaisesti mainittaisi kansainvälistä tai Euroopan unionin yhteistyötä, koska sen katsotaan ilman mainintaa sisältyvän instituutin tehtäviin.

Myös Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 2 §:n 2 kohdassa mainittu lasten mediaympäristön kehityksessä asiantuntijana toimiminen jätettäisiin mainitsematta tehtäviä koskevassa säännöksessä. Säännökseen ei muutenkaan otettaisi mainintaa asiantuntijana toimimisesta. Instituutin tehtäviin katsottaisiin kuitenkin ilman erillistä mainintaakin sisältyvän toimialan valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena toimiminen.

3 §. Lahjoitus- ja testamenttivarat. Säännös vastaisi voimassa olevaa säännöstä, mutta siinä muuttuisi viraston nimi. Myös Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetussa laissa on vastaava säännös. Pykälä on tavanomainen kulttuurin toimialan valtion virastoja koskevissa laeissa. Tarkemmin lahjoitusten ja testamenttien vastaanottamisesta säädetään yleismääräyksiksi tarkoitetussa lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/1974).

4 §. Neuvottelukunta. Pykälässä säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnasta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi 1 momentin mukaan viraston toiminnan kehittämisen tukeminen ja yhteistyön edistäminen toimialalla.

Nykyisin pykälässä säädetään KAVAn johtokunnasta, mutta esityksessä ehdotetaan, että KAVAn johtokunnasta luovuttaisiin. Yleisen käytännön mukaan virastojen johtokunnista on pääosin nykyisin luovuttu ja asioiden ratkaiseminen perustuu virkamiesjohtamiseen. KAVAn johtokunta on toiminut myös yhteistyön edistämiseksi toimialalla. Yhteistyön edistäminen voidaan järjestää neuvottelukunnan kautta. MEKUlla on nykyisin neuvottelukunta, jonka toiminta lakkaisi, kun Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annettu laki kumottaisiin.

Pykälän 2 momentissa olisi asetuksenantovaltuus säätää neuvottelukunnan kokoonpanosta valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella olisi tarkoitus säätää opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallasta nimittää kolmivuotiskaudelle neuvottelukunnan puheenjohtaja ja 15 jäsentä instituutin esityksestä. Asetuksella säädettäisiin myös siitä, että neuvottelukunnan jäsenistöllä tulisi olla riittävän laaja toimialan asiantuntemus.

5 §. Johtaminen ja ratkaisuvalta. Pykälän 1 momentin säännöksessä muuttuisi viraston nimi. Pykälän 2 momentista poistettaisiin maininnat johtokunnasta ja siihen liittyvästä asetuksenantovaltuudesta. Momenttiin lisättäisiin maininta, että johtaja vahvistaa instituutin työjärjestyksen. Momentissa muutettaisiin lisäksi viraston nimi.

Pykälään lisättäisiin 3 momentti, jossa olisi asetuksenantovaltuus säätää johtajan tehtävistä ja kuvaohjelmalain mukaisia asioita koskevasta ratkaisuvallasta. Asetuksen ratkaisuvaltaa koskevalla säännöksellä erotettaisiin kuvaohjelmalain mukaisten viranomaistehtävien ratkaiseminen instituutin muiden asioiden ratkaisemisesta valvontatehtävien itsenäisyyden vuoksi.

6 §. Maksut. Pykälässä muuttuisi viraston nimi. Lisäksi säännöksen muotoilu uudistettaisiin vastaamaan nykyistä viittauskäytäntöä maksuperustelakiin.

6 a §. Kuvaohjelmaluokittelijarekisteri. Pykälässä säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä kuvaohjelmaluokittelijarekisteristä. Säännös on lisättävä lakiin, koska nykyisin rekisteristä säädetään esityksessä kumottavaksi ehdotetun Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 5 §:ssä. Rekisteriin on viittaus kuvaohjelmalain kuvaohjelmaluokittelijana toimimista koskevassa 14 §:n 3 momentissa. Säännös vastaisi sisällöltään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 5 §:ää.

6 b §. Luokitteluohjelmisto. Pykälässä säädettäisiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä luokitteluohjelmistosta. Säännös on lisättävä lakiin, koska nykyisin luokitteluohjelmistosta säädetään esityksessä kumottavaksi ehdotetun Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 6 §:ssä. Säännös vastaisi sisällöltään Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 6 §:ää.

7 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 1 momentissa olisi asetuksenantovaltuus säätää tarkemmin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin organisaatiosta, henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämisestä, virkavapaudesta ja sijaisuudesta sekä valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja muissa virastoissa.

Organisaation osalta asetuksessa olisi tarkoitus säätää siitä, että instituutissa olisi toimintayksiköt elokuva-arkistoinnille, radio- ja televisioarkistoinnille, audiovisuaalisen kulttuurin edistämiselle ja mediakasvatukselle. Instituutissa voisi olla myös muita toimintayksiköitä, esimerkiksi hallintoyksikkö. Työjärjestyksessä voitaisiin tarkemmin määrätä esimerkiksi toimintayksiköiden nimistä.

Virkojen täyttämisen osalta asetuksessa olisi tarkoitus säätää opetus- ja kulttuuriministeriön toimivallasta instituutin johtajan ja mediakasvatuksesta vastaavan toimintayksikön päällikön nimittämisestä. Kuvaohjelmalain mukaisten viranomaistehtävien itsenäisen hoitamisen vuoksi myös mediakasvatuksen toimintayksikön päällikkö nimitettäisiin ministeriöstä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia määräyksiä instituutin organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta, ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä instituutin muusta sisäisestä hallinnosta.

1.2 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta

4 §. Luovutusvelvollisuus. Pykälän 3 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

6 §. Muut painotuotteita ja tallenteita koskevat säännökset. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

10 §. Televisio- ja radio-ohjelmistojen tallentaminen. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 2 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

11 §. Velvollisuus televisio- ja radio-ohjelmien tallettamiseen. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 1 ja 3 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

12 §. Sopimukseen perustuva televisio- ja radio-ohjelman tallettaminen. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 1—3 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

13 §. Muut televisio- ja radio-ohjelmia koskevat säännökset. Pykälän 1 ja 5 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 1 momentissa opetusministeriö muutettaisiin opetus- ja kulttuuriministeriöksi. Lisäksi pykälän 1, 3 ja 4 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

14 §. Velvollisuus elokuvan tallettamiseen. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 1 ja 3 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

15 §. Velvollisuus esityskopion ja elokuvan tiedostusaineiston tallettamiseen. Pykälässä Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

16 §. Sopimukseen perustuva elokuvan tallettaminen. Pykälän 1 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 1 ja 2 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

17 §. Muut elokuvia koskevat säännökset. Pykälän 2—4 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

19 §. Aineistojen tekniset vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

20 §. Aineistoa koskevien tietojen luovuttaminen. Pykälän 2 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

21 §. Aineiston säilytyspaikka. Pykälän 3 ja 4 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 3 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

Joensuun yliopiston toiminta on 1 päivänä tammikuuta 2010 siirtynyt Itä-Suomen yliopistoon. Tästä johtuen pykälän 1 momentissa Joensuun yliopiston kirjasto korvattaisiin Itä-Suomen yliopiston kirjastolla.

22 §. Aineiston käyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 4 momentissa sana arkisto korvattaisiin sanalla instituutti.

24 §. Säädetyistä velvollisuuksista poikkeaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

26 §. Valvonta. Pykälän 2 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

27 §. Laiminlyönnin oikaiseminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

28 §. Muutoksenhaku. Pykälässä Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

1.3 Laki kuvaohjelmalain muuttamisesta

4 §. Ilmoitus kuvaohjelmien tarjoamisesta. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 3 ja 4 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

5 §. Kuvaohjelman tarjoaminen. Pykälän 2 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

8 §. Käytännesäännöt. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

11 §. Luvan perusteella luokittelusta ja merkitsemisestä vapautettu kuvaohjelma. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 3 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

12 §. Oikeus luokitella kuvaohjelma. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

13 §. Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen ja luokittelijakoulutus. Pykälän 1 ja 4 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

14 §. Kuvaohjelmaluokittelijana toimiminen. Pykälän 3 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi. Lisäksi momentissa oleva viittaus Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain 5 §:ään korvattaisiin viittauksella Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain 6 a §:ään, joka sisällöltään vastaa ensiksi mainittua pykälää.

16 §. Kuvaohjelman luokittelu ja merkintä 18 vuoden ikärajasta. Pykälän 3 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

18 §. Kuvaohjelmaluettelo. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

19 §. Valvontaviranomainen. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

20 §. Yleisöpalaute. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

21 §. Kuvaohjelman ottaminen luokiteltavaksi. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 ja 3 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

22 §. Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksymisen peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

23 §. Merkintöjen tarkastaminen. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

24 §. Tarkastus. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

25 §. Huomautus ja uhkasakko. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

26 §. Valvontamaksu. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi

28 §. Valvontamaksun määrääminen ja periminen. Pykälän 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja 2 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

29 §. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suoritteista perittävät maksut. Pykälän otsikossa ja pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

30 §. Oikaisuvaatimusmenettely. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

31 §. Muutoksenhaku Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tekemään päätökseen. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja pykälän 2 ja 4 momentissa sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti.

Voimassa oleva 2 momentti koskee muutoksenhakua keskuksen muihin kuin luokittelua koskeviin päätöksiin. Jotta viraston nimen muuttaminen ei laajentaisi säännöksen soveltamisalaa nykyisestä, säännös rajattaisiin koskemaan instituutin kuvaohjelmalain nojalla tekemiä päätöksiä.

34 §. Luokiteltavaksi toimitetun kuvaohjelman julkisuus. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi ja sana keskus korvattaisiin sanalla instituutti. Jotta viraston nimen muuttaminen ei laajentaisi säännöksen soveltamisalaa nykyisestä, pykälän salassapitoa koskeva säännös rajattaisiin selkeästi koskemaan ainoastaan sellaista instituutille toimitettua kuvaohjelmaa, joka on toimitettu instituutille luokittelua varten.

35 §. Virka-apu. Pykälässä Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

36 §. Rangaistussäännös. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

1.4 Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta

16 b §. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

16 c §. Pykälän 1 ja 3 momentissa sekä pykälän edellä olevassa väliotsikossa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto muutettaisiin Kansalliseksi audiovisuaaliseksi instituutiksi.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotetun Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin neuvottelukunnan kokoonpanosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotetun Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain 5 §:n 3 momentin mukaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin johtajan tehtävistä ja kuvaohjelmalain mukaisten asioiden ratkaisuvallasta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotetun Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan instituutin organisaatiosta, henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämisestä, virkavapaudesta ja sijaisuudesta sekä valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja muissa virastoissa säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella.

Ehdotetun Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain 7 §:n 2 momentin mukaan instituutin organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta, ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä muusta sisäisestä hallinnosta voitaisiin antaa tarkempia määräyksiä viraston työjärjestyksessä.

3 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulevan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 2 momentin mukaan muualla olevan viittauksen Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tai Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseen katsottaisiin merkitsevän viittausta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 3 momentin mukaan MEKUssa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset niistä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen siirtyisivät instituutille. MEKUn hallussa olevat tilastot ja rekisterit sekä tutkimus- ja muut aineistot siirtyisivät niin ikään instituutille.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 4 momentin mukaan MEKUn henkilöstön siirtymisessä instituutin palvelukseen sovellettaisiin valtion virkamieslain (750/1994) säännöksiä.

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 5 momentin mukaan voitaisiin ennen lain voimaantuloa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta annetun lain (1434/2007) nimike ja 1—7 § sekä

lisätään lakiin uusi 6 a ja 6 b § seuraavasti:


Laki

Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista

1 §
Toimiala

Elokuvien ja televisio- ja radio-ohjelmien säilyttämistä ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kuvaohjelmien tarjoamisen valvontaa ja mediakasvatuksen edistämistä varten on Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen.


2 §
Tehtävät

Instituutin tehtävänä on:

1) ottaa vastaan talletuksina ja hankkia kokoelmiinsa elokuvia ja televisio- ja radio-ohjelmia sekä niihin liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa, tallentaa ja arkistoida televisio- ja radio-ohjelmia sekä entistää kokoelmissaan olevia aineistoja;

2) edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä sekä tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista;

3) edistää toimialansa kulttuurin tuntemusta saattamalla elokuvia ja ohjelmia yleisön saataville kulttuuri-, koulutus- ja tutkimustarkoituksessa ja harjoittamalla niiden esitystoimintaa sekä asettamalla näytteille toimialansa aineistoja;

4) edistää ja harjoittaa toimialansa tutkimusta sekä tarjota toimialaansa liittyviä palveluja;

5) hoitaa kuvaohjelmalaissa (710/2011) säädetyt luokittelu- ja valvontatehtävät ja muut laissa säädetyt tehtävät sekä vastata kuvaohjelmaluokittelijoiden koulutuksesta;

6) hoitaa ne muut tehtävät, jotka sille laissa tai valtioneuvoston asetuksessa erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa.


3 §
Lahjoitus- ja testamenttivarat

Instituutilla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja.


4 §
Neuvottelukunta

Instituutissa on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää viraston toimintaa sekä tehdä aloitteita ja edistää yhteistyötä toimialalla.


Neuvottelukunnan kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.


5 §
Johtaminen ja ratkaisuvalta

Instituuttia johtaa johtaja. Instituutilla on työjärjestys, jonka johtaja vahvistaa.


Johtaja ratkaisee esittelystä muut instituutissa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty instituutin muun virkamiehen ratkaistaviksi.


Johtajan tehtävistä ja kuvaohjelmalain mukaisten asioiden ratkaisemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.


6 §
Maksut

Instituutin suoritteista perittäviin maksuihin sovelletaan, mitävaltion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetussa opetus- ja kulttuuriministeriönasetuksessa säädetään.


6 a §
Kuvaohjelmaluokittelijarekisteri

Kuvaohjelmalaissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi instituutti ylläpitää kuvaohjelmaluokittelijoista kuvaohjelmaluokittelijarekisteriä, johon merkitään:

1) kuvaohjelmaluokittelijan nimi;

2) luokittelijan yhteystiedot;

3) luokittelijaksi hyväksymisen voimassaoloaika;

4) mahdollinen kuvaohjelmalain 22 §:n 2 momentissa tarkoitettu varoitus.


Kuvaohjelmaluokittelijarekisteristä voidaan pitää sähköisesti kaikkien saatavilla otetta, jossa näkyvät 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.


Rekisteriin merkityt tiedot säilytetään viisi vuotta sen vuoden lopusta, jolloin luokittelijaksi hyväksymisen voimassaoloaika on päättynyt.


Muilta osin rekisteritietojen ja niihin liittyvien asiakirjojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muusta henkilötietojen käsittelystä henkilötietolaissa (523/1999).


6 b §
Luokitteluohjelmisto

Instituutti ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa, jonka avulla kuvaohjelmalaissa tarkoitettu kuvaohjelmien luokittelu toteutetaan.


7 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Instituutin organisaatiosta, henkilöstöstä, virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämisestä, virkavapaudesta ja sijaisuudesta sekä valtion edustamisesta tuomioistuimissa ja muissa virastoissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Tarkempia määräyksiä instituutin organisaatiosta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta, ilman esittelyä ratkaistavista asioista sekä muusta sisäisestä hallinnosta voidaan antaa viraston työjärjestyksessä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Muussa laissa tai asetuksessa taikka valtioneuvoston tai ministeriön päätöksessä olevalla viittauksella Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tai Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukseen tarkoitetaan tämän lain voimaantulon jälkeen viittausta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät instituutille. Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen hallussa olevat tilastot ja rekisterit sekä tutkimus- ja muut aineistot siirtyvät instituutille.

Henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 2 luvussa.



2.

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain (1433/2007) 4, 6, 10—17, 19—22, 24 ja 26—28 §, sellaisena kuin niistä on 27 § osaksi laissa 1454/2009, seuraavasti:


4 §
Luovutusvelvollisuus

Suomessa valmistetuista painotuotteista ja tallenteista on luovutettava kappaleet seuraavasti:

1) muusta painotuotteesta kuin pienpainatteesta ja sanomalehdestä kuusi kappaletta;

2) pienpainatteesta kaksi kappaletta;

3) sanomalehdestä yksi kappale;

4) elokuvan sisältävästä tallenteesta kaksi kappaletta;

5) muusta tallenteesta yksi kappale.


Jos 1 momentissa tarkoitettuja painotuotteita ja tallenteita julkaistaan yhtenä kokonaisuutena sen vuoksi, että ne on tarkoitettu käytettäviksi yhdessä, luovutetaan tällaisesta kokonaisuudesta lisäksi yksi kappale.


Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut painotuotteet ja tallenteet luovutetaan Kansalliskirjastoon lukuun ottamatta elokuvan sisältäviä tallenteita, jotka luovutetaan Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.


Luovutusvelvollisuus ei koske:

1) pienpainatteita ja tallenteita, joiden tiedollinen, kuvallinen tai äänellinen sisältö on erityisen vähäinen;

2) painotuotteiden ja tallenteiden muuttamattomia lisäpainoksia;

3) vain ulkomailla julkaistavia painotuotteita ja tallenteita;

4) pistekirjoituksella valmistettuja tuotteita; eikä

5) taidegraafisia alkuperäisvedoksia.


Mitä 4 momentissa säädetään, koskee vastaavasti ulkomailla valmistettua painotuotetta ja tallennetta.


Mitä 1—3 momentissa säädetään, koskee myös ulkomailla valmistettua painotuotetta ja tallennetta, jos sitä on tuotu maahan vähintään 50 kappaletta.


Kunkin vuosineljänneksen aikana valmistetut painotuotteet ja tallenteet on luovutettava 30 päivän kuluessa tämän ajanjakson päättymisestä. Ulkomailla valmistetut painotuotteet ja tallenteet on luovutettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ne on tuotu maahan.


6 §
Muut painotuotteita ja tallenteita koskevat säännökset

Kuhunkin 4 §:ssä tarkoitettua aineistoa koskevaan lähetykseen on liitettävä kaksi lähetysluetteloa, joista toinen jää Kansalliskirjastoon tai Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin ja toinen palautetaan luovuttajalle varustettuna merkinnällä, että lähetys on vastaanotettu. Luettelosta tulee käydä ilmi lähetykseen sisältyvien painotuotteiden ja tallenteiden tunnistetiedot, lukumäärä sekä maininta siitä, mitä ajanjaksoa lähetys koskee.


Jollei painotuotteeseen tai tallenteeseen ole merkitty valmistusvuotta, on luovutusvelvollisen se siihen lisättävä arkistointikelpoisella menetelmällä, joka ei vahingoita aineistoa.


Tämän luvun mukaisesti luovutettavien painotuotteiden ja tallenteiden omistusoikeus siirtyy sille laitokselle, johon aineisto 21 §:n mukaan sijoitetaan säilytettäväksi.


10 §
Televisio- ja radio-ohjelmistojen tallentaminen

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tehtävänä on tallentaa televisio- ja radio-ohjelmistoja. Tallennettaviin ohjelmistoihin tulee sisällyttää edustavasti ja monipuolisesti eri aikoina yleisölle lähetettäviä televisio- ja radio-ohjelmistoja.


Instituutti voi käyttää 1 momentin mukaisten tehtävien suorittamisessa apuna ulkopuolisia. Instituutin tulee huolehtia siitä, että ulkopuoliset sitoutuvat toimimaan tämän lain mukaisesti.


11 §
Velvollisuus televisio- ja radio-ohjelmien tallettamiseen

Kotimaisen tuottajan valmistaman televisiossa tai radiossa lähettämistä varten tehdyn televisio- tai radio-ohjelman alkuperäisaineiston omistajan on 90 päivän kuluessa ohjelman ensimmäisestä lähettämisestä talletettava alkuperäisaineisto tai sitä teknisesti vastaava aineisto Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin tai muuhun instituutin tähän tarkoitukseen hyväksymään säilytystilaan. Mitä tässä momentissa säädetään omistajasta, koskee vastaavasti sitä, jolla muuten on oikeus määrätä aineistosta.


Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään ohjelmaa, jonka tuottaja on Suomen kansalainen, Suomessa vakituisesti asuva henkilö tai Suomen lainsäädännön mukaan perustettu oikeushenkilö, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Suomessa. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään myös ohjelmaa, joka on valmistettu yhteistyössä ulkomaisen tuottajan kanssa, jos yhteistuotannon kotimaisella osapuolella on oikeus määrätä ohjelman esittämisestä Suomessa.


Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos instituutti on kirjallisesti kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa. Instituutilla on oikeus saada ohjelma katsottavaksi tai kuultavaksi ennen arkistoinnista tai säilytyspaikasta päättämistä.


12 §
Sopimukseen perustuva televisio- ja radio-ohjelman tallettaminen

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi sopia kotimaisen tuottajan kanssa myös muun 11 §:ssä tarkoitettuun televisio- tai radio-ohjelmaan liittyvän aineiston tallettamisesta instituuttiin tai muuhun säilytystilaan.


Instituutti voi sopia kotimaisen tuottajan kanssa myös muun kuin 11 §:ssä tarkoitetun ohjelman ja ohjelmaan liittyvän aineiston tallettamisesta instituuttiin tai muuhun säilytystilaan.


Instituutti voi sopia ulkomaisen tuottajan kanssa televisio- tai radio-ohjelman ja ohjelmaan liittyvän aineiston tallettamisesta instituuttiin.


13 §
Muut televisio- ja radio-ohjelmia koskevat säännökset

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esityksestä suunnitelman televisio- ja radio-ohjelmistojen tallentamisen laajuudesta sekä televisio- ja radio-ohjelmien tallettamiskäytännöistä. Suunnitelmassa otetaan huomioon instituutin käytettävissä olevat tekniset ja taloudelliset resurssit, lain tarkoituksenmukaisen tutkimuksen ja kulttuurihistoriallisen arkistoinnin tarpeet sekä tuottajien tasapuolinen kohtelu.


Televisio- ja radio-ohjelman alkuperäisaineiston tai sitä teknisesti vastaavan aineiston tallettamisesta ja muusta kuin tämän lain mukaisesta käytöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus. Jollei toisin ole sovittu, talletettua aineistoa saadaan käyttää tämän lain mukaisesti.


Aineiston tallettajan tulee tallettamisen yhteydessä antaa instituutille luettelo ja kuvailutiedot talletettavasta aineistosta.


Instituutti vastaa talletetun aineiston säilymisestä. Instituutin on tarvittaessa ennen alkuperäisaineiston tai sen kopion luovuttamista tutkimus- tai muuhun käyttöön valmistettava aineistosta uusi kopio. Mitä tässä momentissa säädetään instituutista, koskee myös sitä, joka säilyttää talletettua aineistoa muussa säilytystilassa.


Talletettavan aineiston omistusoikeus ei siirry instituutille. Ohjelman oikeuksien haltijalla on oikeus saada talletettu ohjelma haltuunsa ja käyttöönsä tekijänoikeuslain (404/1961) mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.


Mitä tässä pykälässä säädetään televisio- ja radio-ohjelmien tallettamisesta, sovelletaan myös ohjelmiin liittyvän muun aineiston tallettamiseen ja säilyttämiseen.


14 §
Velvollisuus elokuvan tallettamiseen

Kotimaisen tuottajan valmistaman, muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn elokuvan alkuperäisaineiston omistajan on viiden vuoden kuluessa elokuvan valmistumisesta talletettava alkuperäisaineisto tai sitä teknisesti vastaava aineisto Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin tai muuhun instituutin tähän tarkoitukseen hyväksymään säilytystilaan. Mitä tässä momentissa säädetään omistajasta, koskee vastaavasti sitä, jolla muuten on oikeus määrätä aineistosta.


Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään elokuvaa, jonka on valmistanut Suomen kansalainen, Suomessa vakituisesti asuva henkilö tai Suomen lainsäädännön mukaan perustettu oikeushenkilö, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Suomessa. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään myös elokuvaa, joka on valmistettu yhteistyössä ulkomaisen tuottajan kanssa, jos elokuvan alkuperäisaineisto säilytetään Suomessa.


Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos instituutti on kirjallisesti kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa. Instituutilla on oikeus saada elokuva katsottavakseen ennen arkistoinnista tai säilytyspaikasta tehtävää päätöstä.


15 §
Velvollisuus esityskopion ja elokuvan tiedotusaineiston tallettamiseen

Muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn kotimaisen elokuvan tuottajan on talletettava Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin yksi esityskopio elokuvasta ja kappaleet elokuvan mainos- ja muusta tiedotusaineistosta kolmen vuoden kuluessa elokuvan valmistumisesta. Esityskopion tallettamisvelvollisuutta ei ole, jos elokuvasta on olemassa vain yksi esityskopio tai tallettamista on siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi muutoin pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Mitä tässä pykälässä säädetään tuottajasta, koskee vastaavasti muuta oikeuksien haltijaa, jolla on oikeus määrätä elokuvan esityskopioiden valmistamisesta.


16 §
Sopimukseen perustuva elokuvan tallettaminen

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi sopia kotimaisen tuottajan kanssa myös 14 §:ssä tarkoitettuun elokuvaan liittyvän aineiston tallettamisesta instituuttiin.


Instituutti voi sopia ulkomaisen tuottajan kanssa Suomessa julkisesti esitetyn elokuvan sekä elokuvan mainos- ja muun tiedotusaineiston tallettamisesta instituuttiin.


17 §
Muut elokuvia koskevat säännökset

Tämän luvun mukaisen elokuvan alkuperäisaineiston tai sitä teknisesti vastaavan aineiston tallettamisesta ja käytöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus. Jollei toisin ole sovittu, talletettua aineistoa saadaan käyttää tämän lain mukaisesti.


Aineiston tallettajan tulee tallettamisen yhteydessä antaa Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille luettelo ja kuvailutiedot talletettavasta aineistosta.


Instituutti vastaa talletetun aineiston säilymisestä. Instituutin on tarvittaessa ennen alkuperäisaineiston tai sen kopion luovuttamista tutkimus- tai muuhun käyttöön valmistettava aineistosta uusi kopio. Mitä tässä momentissa säädetään instituutista, koskee myös sitä, joka säilyttää talletettua aineistoa muussa säilytystilassa.


Talletetun aineiston omistusoikeus ei siirry instituutille. Elokuvan oikeuksien haltijalla on oikeus saada talletettu elokuva haltuunsa ja käyttöönsä tekijänoikeuslain mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi.


Mitä tässä pykälässä säädetään elokuvan tallettamisesta, sovelletaan myös elokuvaan liittyvän muun aineiston tallettamiseen ja säilyttämiseen.


19 §
Aineistojen tekniset vaatimukset

Luovutettavien ja talletettavien aineistojen tulee olla täydellisiä, teknisesti virheettömiä ja siinä muodossa, missä ne on julkaistu tai muutoin saatettu yleisön saataville.


Tämän lain 3—5 luvun mukaan luovutus- tai tallettamisvelvollisen tulee huolehtia siitä, että luovutettavat ja talletettavat aineistot ovat kopioitavissa tallennusvälineeltä toiselle ja muunnettavissa pitkäaikaissäilytykseen sopivaan muotoon teknisten suojausten estämättä. Luovutettavan ja talletettavan aineiston tiedollisen, kuvallisen ja äänellisen sisällön tulee vastata mahdollisimman tarkasti alkuperäisen aineiston sisältöä. Tässä momentissa tarkoitettua velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos luovutus- tai tallettamisvelvollisella ei ole oikeutta tai teknisiä välineitä edellä tarkoitettuihin toimenpiteisiin.


Jollei aineistoa voida siinä olevan teknisen suojauksen vuoksi käyttää tämän lain mukaisesti, Kansalliskirjasto ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saavat purkaa tai kiertää teknisen suojauksen.


20 §
Aineistoa koskevien tietojen luovuttaminen

Edellä 8 §:ssä tarkoitettuun verkkoaineiston luovutukseen tulee sisällyttää aineistoon liittyvät kuvailutiedot ja aineiston tekijänoikeuslain mukaisten oikeuksien sähköiset hallinnointitiedot.


Edellä 10 §:ssä tarkoitetun televisio- ja radio-ohjelmiston lähettäjän tulee luovuttaa olemassa olevat ohjelmiston kuvailu- ja lähetystiedot Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille tai mahdollistaa sille pääsy tiedot sisältäviin tietojärjestelmiin.


21 §
Aineiston säilytyspaikka

Edellä 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista painotuotteista sijoitetaan yksi kappale Kansalliskirjastoon, Itä-Suomen yliopiston kirjastoon, Jyväskylän yliopiston kirjastoon, Oulun yliopiston kirjastoon, Turun yliopiston kirjastoon ja Åbo Akademin kirjastoon.


Pienpainatteista yksi kappale sijoitetaan Kansalliskirjastoon ja yksi kappale Turun yliopiston kirjastoon.


Sanomalehdet, muut kuin elokuvan sisältävät tallenteet, 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut aineistot ja verkkoaineistot säilytetään Kansalliskirjastossa. Kansalliskirjasto ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voivat sopia verkkoaineiston säilyttämisestä myös instituutissa tai muussa säilytyspaikassa.


Elokuvan sisältävät tallenteet sekä 10, 11, 12, 14 ja 15 §:n mukaisesti tallennettavat tai talletettavat aineistot säilytetään instituutissa. Edellä 11, 12 ja 14 §:ssä tarkoitetut aineistot voidaan säilyttää myös muussa säilytystilassa siten kuin mainituissa pykälissä säädetään.


22 §
Aineiston käyttö

Aineistoa saa käyttää tämän lain tarkoituksen ja säännösten mukaisesti ja noudattaen viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999).


Jos luovutus- tai tallettamisvelvollinen tietää, että tietojen antamista luovutettavasta tai talletettavasta aineistosta on laissa tai muuten rajoitettu, siitä on ilmoitettava luovutuksen tai tallettamisen yhteydessä. Aineistojen kappaleet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, on säilytettävä Kansalliskirjastossa tai Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa, kunnes salassapitoaika on kulunut umpeen.


Tekijänoikeudella suojatun aineiston kappaleiden valmistamisesta ja aineiston saattamisesta yleisön saataville 21 §:ssä mainituissa kirjastoissa ja instituutissa on lisäksi voimassa, mitä tekijänoikeuslaissa säädetään.


Aineiston säilyttämisestä ja käyttämisestä vastaavien kirjastojen ja instituutin tulee huolehtia siitä, että tämän lain nojalla luovutettua, kerättyä, tallennettua tai talletettua aineistoa ei käytetä lain vastaisesti.


24 §
Säädetyistä velvollisuuksista poikkeaminen

Kansalliskirjasto voi luovutusvelvollisen hakemuksesta myöntää luovutettavien painotuotteiden ja tallenteiden kappaleiden lukumäärän osalta helpotuksia luovutusvelvollisuudesta 4 §:n 1, 2 ja 5 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lukuun ottamatta elokuvan sisältäviä tallenteita. Elokuvatallenteiden osalta helpotuksia voi myöntää Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.


Kansalliskirjaston ja instituutin tulee luovutusvelvollisen hakemuksesta myöntää luovutusvelvollisuudesta vapautus, jos luovutusvelvollisuutta on siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.


26 §
Valvonta

Kansalliskirjasto valvoo 4 ja 8 §:ssä tarkoitetun luovutusvelvollisuuden noudattamista lukuun ottamatta elokuvan sisältävien tallenteiden luovutusta.


Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo 4 §:ssä tarkoitetun luovutusvelvollisuuden noudattamista elokuvan sisältävien tallenteiden osalta sekä 11, 14 ja 15 §:ssä tarkoitetun tallettamisvelvollisuuden noudattamista.


27 §
Laiminlyönnin oikaiseminen

Kansalliskirjaston on kehotettava sitä, joka laiminlyö 4 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa luovuttaa painotuote tai tallenne taikka 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa mahdollistaa verkkoaineiston haku ja tallentaminen tai velvollisuutensa luovuttaa verkkoaineisto taikka joka aineistoa luovuttaessaan jättää noudattamatta, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, täyttämään velvollisuutensa.


Kansallisen audiovisuaalisen instituutin on kehotettava sitä, joka laiminlyö 4 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa luovuttaa elokuvan sisältävä tallenne tai 11, 14 tai 15 §:ssä tarkoitetun velvollisuutensa tallettaa televisio- tai radio-ohjelma tai elokuva ja niihin liittyvä aineisto taikka joka aineistoa luovuttaessaan tai tallettaessaan jättää noudattamatta, mitä 19 ja 20 §:ssä säädetään, täyttämään velvollisuutensa.


Jollei 1 tai 2 momentin nojalla annettua kehotusta noudateta, aluehallintovirasto voi Kansalliskirjaston tai instituutin hakemuksesta velvoittaa luovutus- tai tallettamisvelvollisen sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa tai korjaamaan rikkomuksensa. Uhkasakon asettamisesta ja maksettavaksi tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).


28 §
Muutoksenhaku

Tämän lain mukaiseen Kansalliskirjaston tai Kansallisen audiovisuaalisen instituutin päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



3.

Laki kuvaohjelmalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuvaohjelmalain (710/2011) 4, 5, 8, 11—14, 16, 18—26, 28—31 ja 34—36 § seuraavasti:


4 §
Ilmoitus kuvaohjelmien tarjoamisesta

Kuvaohjelman tarjoajan on tehtävä ilmoitus Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille ryhtyessään tarjoamaan kuvaohjelmia. Ilmoitus on tehtävä, kun ohjelmia tarjotaan taloudellisessa tarkoituksessa ja säännöllisesti. Ilmoitusta ei tehdä, jos tarjotaan ainoastaan kuvaohjelmia, joita ei 9—11 §:n nojalla tarvitse luokitella ja merkitä.


Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

1) kuvaohjelman tarjoajan nimi, toiminimi, yhteystiedot ja kotipaikka;

2) kuvaus kuvaohjelman tarjoamistavasta;

3) kuvaohjelman tarjoamispaikan yhteystiedot.


Instituutin on annettava viikon kuluessa vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos 2 momentin mukaisissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, niistä on ilmoitettava viipymättä instituutille.


Kuvaohjelman tarjoajan on toimitettava instituutille tieto kalenterivuoden aikana tarjoamiensa 16 §:n 2 momentissa tarkoitettujen kuvaohjelmien määrästä. Tieto on toimitettava seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Instituutin pyynnöstä kuvaohjelman tarjoajan on toimitettava instituutille luettelo näiden kuvaohjelmien nimikkeistä.


5 §
Kuvaohjelman tarjoaminen

Kuvaohjelman saa tarjota, jollei 9—11 §:ssä toisin säädetä, vain, jos se on luokiteltu siten kuin 16 §:n 1 momentissa säädetään ja siihen tai sen yhteyteen on tehty selvästi havaittava merkintä ikärajasta ja sisällöstä tai se on 16 §:n 3 momentissa tarkoitettu kuvaohjelma ja siihen tai sen yhteyteen on tehty selvästi havaittava merkintä ikärajasta ja sisällöstä. Jos kyseessä on 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu kuvaohjelma, sen saa tarjota vain, jos siihen tai sen yhteyteen on tehty selvästi havaittava merkintä 18 vuoden ikärajasta.


Kansallinen audiovisuaalinen instituutti määrää 1 momentissa tarkoitettujen ikäraja- ja sisältömerkintöjen ulkoasun.


8 §
Käytännesäännöt

Kuvaohjelmien tarjoajat voivat laatia käytännesääntöjä hyvän kuvaohjelmien tarjoamisen tavan ja mediakasvatuksen edistämiseksi. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi tarkastaa, että käytännesäännöt ovat tämän lain mukaisia.


11 §
Luvan perusteella luokittelusta ja merkitsemisestä vapautettu kuvaohjelma

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi antaa hakemuksesta luvan tarjota kuvaohjelmia niitä tämän lain mukaisesti luokittelematta ja merkitsemättä kuvaohjelmien tarjoamista varten järjestettävässä erityisessä tilaisuudessa.


Lupa voidaan antaa yhtä tilaisuutta varten tai määräajaksi. Lupaan voidaan liittää kuvaohjelmien esityspaikkaa ja -aikaa sekä katsojien ikää koskevia ehtoja.


Lupa voidaan peruuttaa, jos luvan saaja rikkoo tätä lakia tai luvan ehtoja tai jos esitettyjen kuvaohjelmien sisältö antaa siihen muuten aihetta. Lupa voidaan peruuttaa myös, jos instituutille on lupaa haettaessa annettu virheellisiä tietoja.


12 §
Oikeus luokitella kuvaohjelma

Kuvaohjelman saa luokitella ainoastaan 13 §:n mukaisesti hyväksytty kuvaohjelmaluokittelija sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin palveluksessa oleva virkamies, jonka tehtäviin luokittelu kuuluu.


13 §
Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen ja luokittelijakoulutus

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti hyväksyy kuvaohjelmaluokittelijaksi 18 vuotta täyttäneen tehtävään sopivan henkilön, joka:

1) on suorittanut hyväksytysti 2 momentissa tarkoitetun kuvaohjelmaluokittelijakoulutuksen; tai

2) on suorittanut hyväksytysti aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista 2 momentissa tarkoitetun kertauskoulutuksen, jos kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksymistä hakeva on jo aikaisemmin hyväksytty kuvaohjelmaluokittelijaksi 1 kohdan perusteella.


Koulutus kuvaohjelmaluokittelijaksi ja kertauskoulutus sisältävät ainakin tämän lain säännöksiin, lapsen kehitykseen, kuvaohjelman luokitteluun ja luokittelun perusteisiin sekä sananvapauteen liittyvät opetusaiheet. Instituutti määrää vaatimukset, jotka kuvaohjelmaluokittelijakoulutuksen ja kertauskoulutuksen tulee täyttää.


Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksyminen on voimassa viisi vuotta. Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksytylle on annettava todistus siitä, että hänet on hyväksytty kuvaohjelmaluokittelijaksi.


Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tulee ennen hyväksymispäätöksen tekemistä pyytää hakijalta nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä henkilön sopivuuden arvioimiseksi. Rikostaustan selvittämiseksi tämän lain nojalla esitetty rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.


Rekisteriotteen nähtäväksi esittäneen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen tunnistetiedoista. Henkilö, joka on tämän lain mukaan saanut rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle viipymättä.


14 §
Kuvaohjelmaluokittelijana toimiminen

Kuvaohjelmaluokittelijan ja 12 §:ssä tarkoitetun virkamiehen on tehtävä luokittelu itsenäisesti ja riippumattomasti.


Kuvaohjelmaluokittelijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä. Kuvaohjelmaluokittelijan vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).


Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo kuvaohjelmaluokittelijoiden toimintaa ja ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmaluokittelijoista Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain (1434/2007) 6 a §:n mukaisesti.


16 §
Kuvaohjelman luokittelu ja merkintä 18 vuoden ikärajasta

Jos kuvaohjelma on 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla haitallinen lapsen kehitykselle, sille on ohjelman sisällön mukaan luokiteltava 7, 12, 16 tai 18 vuoden ikäraja ja annettava ohjelman sisältöä kuvaava symboli. Jos ohjelmaa ei ole pidettävä lapsen kehitykselle haitallisena, se on luokiteltava tarjottavaksi kaikenikäisille.


Jos kyseessä on ohjelma, joka on yksiselitteisesti tarkoitettu tarjottavaksi ainoastaan 18 vuotta täyttäneille, ohjelmaa ei luokitella. Tällaisen ohjelman saa tarjota vain, jos siihen tai sen yhteyteen on tehty selvästi havaittava merkintä 18 vuoden ikärajasta.


Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi hyväksyä ohjelmalle Euroopan unionin alueella annetun ikärajan ja sisältöä kuvaavan symbolin Suomessa käytettäviksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla ilman, että ohjelma luokitellaan Suomessa.


18 §
Kuvaohjelmaluettelo

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ylläpitää julkista kuvaohjelmaluetteloa. Kuvaohjelmaluetteloon merkitään 17 §:n 2 momentin 2—6 kohdan mukaiset tiedot sekä tieto 21 ja 30 §:n mukaisista toimenpiteistä.


19 §
Valvontaviranomainen

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti valvoo tämän lain noudattamista.


20 §
Yleisöpalaute

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ottaa vastaan lapsen kehitykselle haitallisten kuvaohjelmien tarjoamista koskevaa yleisöpalautetta.


Instituutti antaa vahvistuksen yleisöpalautteen vastaanottamisesta. Jos palaute aiheuttaa toimenpiteitä, instituutti toimittaa siitä tiedon palautteen antajalle.


21 §
Kuvaohjelman ottaminen luokiteltavaksi

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ottaa kuvaohjelman luokiteltavakseen perustellusta vaatimuksesta tai jos on muutoin syytä epäillä, ettei ohjelmaa ole luokiteltu tämän lain mukaisesti.


Instituutti voi luokitella aikaisemmin luokitellun kuvaohjelman uudelleen, jos on ilmeistä, että ajan kuluminen ja yhteiskunnallisten arvostusten muutos on johtanut siihen, ettei ohjelman aikaisempi luokittelu ole enää tarkoituksenmukainen.


Kuvaohjelman tarjoajan on instituutin pyynnöstä toimitettava tässä pykälässä tarkoitettu kuvaohjelma korvauksetta instituutin käyttöön.


22 §
Kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksymisen peruuttaminen

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi peruuttaa kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksymisen, jos:

1) kuvaohjelmaluokittelijaksi hyväksytty ei enää täytä 13 §:n 1 momentissa säädettyjä hyväksymisen edellytyksiä;

2) kuvaohjelmaluokittelija on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton kuvaohjelmaluokittelijaksi;

3) kuvaohjelmaluokittelija on tahallaan tai toistuvasti menetellyt luokittelijana olennaisesti virheellisesti.


Instituutti voi 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksymisen peruuttamisen sijasta antaa kuvaohjelmaluokittelijalle varoituksen, jos hyväksymisen peruuttaminen olisi hänen oloihinsa nähden kohtuutonta.


23 §
Merkintöjen tarkastaminen

Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla on oikeus tehdä kuvaohjelman tarjoajan toimitilassa ja muussa vastaavassa toimintapaikassa tarkastus sen toteamiseksi, että kuvaohjelmissa on vaadittavat merkinnät.


Instituutti voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tarkastamaan merkinnät. Ulkopuolinen asiantuntija voi instituutin pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.


24 §
Tarkastus

Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ja 23 §:n 2 momentissa tarkoitetulla asiantuntijalla on oikeus päästä kuvaohjelman tarjoajan sellaisiin toimitiloihin ja muihin vastaaviin toimintapaikkoihin, joissa säilytetään tarjottaviksi tarkoitettuja tai tarjottavina olevia kuvaohjelmia, sekä saada korvauksetta kaikki merkintöjen tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat ja muu aineisto. Tarjoajan on muutoinkin avustettava tarkastuksessa. Tarkastusta ei saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.


Instituutilla on oikeus ottaa haltuunsa sellainen kuvaohjelma, jossa ei ole 5 §:n mukaisia merkintöjä, jos se on välttämätöntä merkitsemättömien kuvaohjelmien tarjoamisen estämiseksi, sekä tarkastuksen kohteena oleva muu aineisto, jos se on välttämätöntä tarkastuksen tekemiseksi. Jos kuvaohjelmien merkinnöissä on vain vähäisiä puutteita, instituutin tulee kuvaohjelmia haltuun ottamatta asettaa kohtuullinen määräaika puutteen poistamiseksi.


Aineiston haltuunotosta on merkintätarkastuksen yhteydessä laadittava pöytäkirja, jossa on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Kuvaohjelmat, joissa ei ole 5 §:n mukaisia merkintöjä, tulee palauttaa, kun lainmukaista perustetta niiden hallussapitoon ei enää ole. Muu aineisto on palautettava viipymättä, kun sitä ei enää tarvita.


25 §
Huomautus ja uhkasakko

Jos kuvaohjelman tarjoaja laiminlyö 6 §:n 2—5 momentissa tai 7 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti voi kehottaa kuvaohjelman tarjoajaa täyttämään velvollisuutensa. Instituutti voi asettaa kehotuksen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).


26 §
Valvontamaksu

Kuvaohjelmien tarjoamisen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille valvontamaksu.


Valvontamaksun on velvollinen suorittamaan yhteisö ja henkilö, jota koskee 4 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus.


Maksu peritään ensimmäisen kerran siltä kalenterivuodelta, jonka aikana kuvaohjelmien tarjoaminen aloitetaan. Valvontamaksua tai osaa siitä ei palauteta, jos toiminnan harjoittaja lopettaa toimintansa kesken kalenterivuoden.


28 §
Valvontamaksun määrääminen ja periminen

Valvontamaksu peritään kalenterivuosittain. Maksun määrää maksettavaksi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.


Maksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle määrälle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä säädetyn korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta instituutti voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jäisi tätä pienemmäksi.


29 §
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin suoritteista perittävät maksut

Tämän lain mukaisista Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja kuvaohjelmalautakunnan suoritteista perittävistä maksuista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).


30 §
Oikaisuvaatimusmenettely

Kuvaohjelmaluokittelijan tekemään luokittelupäätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen vaatia oikaisua Kansalliselta audiovisuaaliselta instituutilta. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa (434/2003).


31 §
Muutoksenhaku Kansallisen audiovisuaalisen instituutin päätökseen

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tekemään kuvaohjelman luokittelupäätökseen haetaan muutosta valittamalla kuvaohjelmalautakuntaan. Valituksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunnan on käsiteltävä valitus kiireellisenä.


Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun instituutin tämän lain nojalla tekemään päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään instituutille.


Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea valittamalla muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


Instituutti voi luokittelua koskevassa päätöksessään määrätä päätöksen noudatettavaksi, vaikka se ei ole lainvoimainen.


34 §
Luokiteltavaksi toimitetun kuvaohjelman julkisuus

Kuvaohjelmaluokittelijalle tai Kansalliselle audiovisuaaliselle instituutille luokiteltavaksi toimitettu kuvaohjelma on pidettävä salassa, jos ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen siitä ei loukkaa kuvaohjelmaan liittyviä tekijänoikeuksia tai aiheuta tarjoajalle tai muulle asiaan osalliselle taloudellista vahinkoa tai vaaranna luokittelun tarkoituksen toteutumista. Instituutin asiakirjoihin sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.


35 §
Virka-apu

Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla on oikeus saada poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisilta tarpeellista virka-apua 23 ja 24 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa.


36 §
Rangaistussäännös

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1) jättää tekemättä ilmoituksen kuvaohjelmien tarjoamisesta taikka toimittamatta tiedon kuvaohjelmien määrästä tai luettelon kuvaohjelmien nimikkeistä siten kuin 4 §:ssä säädetään,

2) tarjoaa kuvaohjelman, jota ei ole luokiteltu ja merkitty siten kuin 5 §:ssä säädetään,

3) luokittelee kuvaohjelman ilman 12 §:ssä tarkoitettua oikeutta toimia kuvaohjelmaluokittelijana,

4) jättää tekemättä 17 §:ssä säädetyn ilmoituksen kuvaohjelmaluetteloon tai

5) jättää toimittamatta kuvaohjelman Kansallisen audiovisuaalisen instituutin käyttöön 21 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa,

on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain (39/1889) 17 luvun 18 b §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, kuvaohjelmarikkomuksesta sakkoon.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



4.

Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 16 b sekä 16 c § ja sen edellä oleva väliotsikko, sellaisina kuin ne ovat laissa 1436/2007, seuraavasti:


16 b §

Kirjasto, jolle kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain (1433/2007) mukaan on luovutettava teoksen kappale, saa:

1) käyttää kokoelmissaan olevaa teosta 16 ja 16 a §:ssä tarkoitetuin tavoin ja pykälissä säädetyin edellytyksin;

2) välittää kokoelmissaan olevan julkistetun teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla, jos muu kuin tässä kohdassa tarkoitetun käytön edellyttämä teoksen kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty, sellaisen kirjaston tiloissa, jonka kokoelmiin liitettäväksi aineisto kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaan sijoitetaan, sekä eduskunnan kirjastossa ja Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa;

3) valmistaa kokoelmiinsa liitettäviksi kappaleita tietoverkoissa yleisön saataviin saatetuista teoksista;

4) valmistaa kokoelmiinsa liitettäväksi kappaleen sellaisesta julkaistusta teoksesta, jonka hankkiminen osaksi kirjaston kokoelmaa on tarpeen, mutta jota ei ole saatavissa kaupallisen levityksen tai välittämisen kautta.


Mitä 1 momentin 1 ja 4 kohdassa säädetään, sovelletaan myös niihin kirjastoihin, joiden kokoelmiin liitettäväksi 1 momentissa tarkoitettu kirjasto kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaan sijoittaa aineiston.


Teosten käyttäminen Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa

16 c §

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti saa:

1) käyttää kokoelmissaan olevaa teosta 16 ja 16 a §:ssä tarkoitetuin tavoin ja pykälissä säädetyin edellytyksin;

2) välittää kokoelmissaan olevan teoksen yleisöön kuuluvalle henkilölle tutkimusta tai yksityistä opiskelua varten 16 b §:ssä tarkoitetun kirjaston tiloissa, eduskunnan kirjastossa ja Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksessa yleisölle välittämiseen varatuilla laitteilla, jos muu kuin teoksen käytön edellyttämä kappaleen valmistaminen digitaalisesti on estetty sekä jos teoksen välittäminen edelleen on estetty;

3) valmistaa kokoelmiinsa liitettäviksi kappaleita televisiossa tai radiossa lähettämällä yleisön saataviin saatetuista teoksista.


Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta ulkomaisen tuottajan tallettamaan elokuvateokseen.


Instituutin kokoelmissa olevaa teosta saa, lukuun ottamatta ulkomaisen tuottajan tallettamaa elokuvateosta, käyttää tutkimukseen ja korkeakoulutasoiseen elokuvaopetukseen.


Mitä 1—3 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaiseen tallettamisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan aineistoon, jota säilytetään kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetun lain mukaisesti hyväksytyssä säilytystilassa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



5.

Laki Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Tällä lailla kumotaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksesta annettu laki (711/2011).


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .




Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2013

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Kulttuuri- ja urheiluministeri
Paavo Arhinmäki

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.