Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 45/2013
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 3 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kaikkien verontilityslain mukaan tilitettävien verojen kertymisjaksot vastaisivat verotililaissa tarkoitettujen verojen kertymisjaksoa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1 Nykytila

1.1 Yleistä

Tilitettävien verojen kertymisjaksoista säädetään verontilityslain (532/1998) 3 §:ssä. Kertymisjaksolla tarkoitetaan aikaa, jonka aikana kertyneet ja palautetut verot ja maksut tilitetään veronsaajille kertymisjakson päättymispäivää seuraavassa kuukausitilityksessä. Verontilityslaissa tarkoitettuja veronsaajia ovat valtio, kunnat, seurakunnat, Kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskukset. Verontilityslain mukaisten kertymisjaksojen ajallinen pituus on kuukausi, ja ne ajoittuvat seuraavasti:

— Verotililaissa (604/2009) tarkoitettujen verojen kertymisjakso alkaa kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä.

—Kiinteistöveron kertymisjakso alkaa kalenterikuukauden 7 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 6 päivänä.

—Muiden verojen osalta kertymisjakso on kalenterikuukausi.

Verotililaissa tarkoitettuja veroja ovat esimerkiksi arvonlisävero, ennakonpidätykset palkoista ja muista suorituksista sekä sosiaaliturvamaksut. Verotiliverot kattavat noin 80 prosenttia Verohallinnon kantamista veroista ja maksuista. Veroja, joiden kertymisjakso on kalenterikuukausi, ovat muun muassa ennakkoverot, jäännösverot ja ennakon täydennysmaksut.

Verontilityslain 3 §:n 3 momentin mukaan kertymisjakson aikana Verohallinnon pankkitilille maksetuiksi kirjatut määrät ja verovelvollisille maksetut palautukset tilitetään ja maksetaan kertymisjaksoa seuraavan kalenterikuukauden aikana. Veronsaajille tilitettävien määrien maksuajankohdasta annetun valtiovarainministeriön päätöksen (758/1998) nojalla Verohallinto tilittää verot kuukauden 28 päivänä. Jos 28 päivä ei ole pankkipäivä, maksupäivä on seuraava pankkipäivä. Maksupäivä on kuitenkin viimeistään kuukauden toiseksi viimeinen pankkipäivä.

Verohallinnon pankkitileille kirjatut verotulot ovat valtion käytettävissä ennen kuin ne tilitetään muille veronsaajille. Muutoinkin verot, joiden veronsaajana on yksin valtio, tuloutetaan suoraan valtiolle, eikä kertymisjaksoilla ole niiden tulouttamisen ajankohdalle merkitystä. Rahamääräisesti suurin suoraan valtiolle tuloutettava vero on arvonlisävero.

1.2 Kertymisjaksoista aiheutuva tilitysviive

Tilitysviiveellä tarkoitetaan maksun Verohallinnon tilille kirjaamisen ja maksujen verosaajalle tilittämisen välistä keskimääräistä aikaa.

Kertymisjaksoista, verojen eräpäivistä sekä tilityksen ajankohdasta johtuen maksusuorituksen tilitysviive saattaa olla lähes kaksi kuukautta. Esimerkiksi jäännösverojen ensimmäinen eräpäivä on sijoittunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien joulukuun alkuun ja toisen erän eräpäivä helmikuun alkuun. Koska jäännösverojen kertymisjakso on kalenterikuukausi, päättyy jäännösverojen ensimmäisen erän kertymisjakso joulukuun lopussa ja toisen erän kertymisjakso helmikuun lopussa. Tämän vuoksi ensimmäisenä eräpäivänä maksetut jäännösverot tilitetään veronsaajille tammikuun 28 päivä ja helmikuun eräpäivänä maksetut maaliskuun 28 päivä.

Vastaavasti kiinteistöveron eräpäivät ajoittuvat ensimmäisen erän osalta syyskuun puoleen väliin ja toisen erän osalta marraskuun alkupäiviin. Verovuoden 2013 eräpäivät ovat 16 päivä syyskuuta ja 4 päivä marraskuuta. Ensimmäisen erän eräpäivänä Verohallinnolle maksetut kiinteistöverot tilitetään kertymisjaksosta johtuen kunnille lokakuun 28 päivä. Toisen erän eräpäivänä maksetut verot tilitetään niiden maksukuukautena eli marraskuun 28 päivä.

Verotiliverojen kertymisjakso, kuukauden 18 päivästä seuraavan kuukauden 17 päivään, on mitoitettu kertymän tilittämisen ja Verohallinnon nykyisten tietojärjestelmien kannalta optimaaliseksi. Verotiliverojen eräpäivä on tavallisesti kuukauden 12 päivä, ja ne tilitetään saman kuukauden 28 päivä. Valtion maksuliikepankkeihin maksetut suoritukset ovat pääosin Verohallinnon käytettävissä jo saman päivän aikana ja muihin pankkeihin maksetut pääosin seuraavana pankkipäivänä, joten tilitysviiveeksi jää hieman alle 16 päivää. Verotilin eräpäivä voi kuitenkin ajoittua viikonlopun vuoksi myös kuukauden 14 päivälle ja vastaavasti tilitysten maksupäivä saattaa helmikuussa ajoittua 25 päivälle, joten 17 päivä päättyvää kertymisjaksoa ei maksusuoritusten kohdistamisen, verovarojen kirjanpitoon kirjaamisen ja tilittämisen varmistamiseksi voi käytännössä pidentää. Toisaalta verot kertyvät pääosin viimeistään eräpäivää seuraavaan päivään mennessä, joten kuukauden aikana kertyneistä verotiliveroista jää tilittämättä vain noin kolme prosenttia.

Verotiliverojen kertymisjakso on osoittautunut Verohallinnon aikataulujen suhteen toimivaksi eikä vastaavan kertymisjakson käyttämiselle muille veroille ole estettä.

1.3 Eri kertymisjaksoilta tilitettävät määrät

Verohallinto kantoi veronsaajille veroja ja maksuja vuonna 2012 nettomääräisesti yhteensä 49,8 miljardia euroa. Näistä usealle veronsaajalla jaettavia eli tilitettäviä veroja oli 34,2 miljardia euroa, joista edelleen muille kuin valtioveronsaajalle tilitettiin 23,8 miljardia euroa. Muille kuin valtiolle tilitettävistä määristä lähes 85 prosenttia eli 20 miljardia euroa oli verotiliveroja, pääasiassa ennakonpidätyksiä.

Kiinteistöveroa tilitettiin kunnille noin 1,3 miljardia euroa. Veroja, joiden kertymisjakso on kalenterikuukausi, tilitettiin muille kuin valtiolle noin 2,5 miljardia euroa.

2 Ehdotettu muutos

Verontilityslain 3 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että verontilityslain mukaisesti tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kunkin kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä.

3 Esityksen vaikutukset

Ehdotus lisää lähinnä helmikuussa, syyskuussa ja joulukuussa muille kuin valtioveronsaajalle tilitettäviä määriä. Toisaalta maaliskuun, lokakuun ja tammikuun tilitykset vähenevät vastaavasti. Maaliskuulta helmikuulle siirtyy tilitettäväksi pääosin luonnollisten henkilöiden jäännösveron toisen eräpäivän maksuja. Lokakuulta syyskuulle siirtyy kiinteistöveron ensimmäisen erän maksuja ja tammikuulta joulukuulle luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja. Vaikutukset eri veronsaajaryhmille ovat suuruusluokaltaan seuraavia:

Maaliskuulta siirtyy tilitettäväksi helmikuussa sekä tammikuulta tilitettäväksi joulukuussa:

— kunnille 200 miljoonaa euroa;

— seurakunnille 10 miljoonaa euroa;

— Kansaneläkelaitokselle 20 miljoonaa euroa.

Lokakuulta siirtyy tilitettäväksi syyskuussa kunnille 500 miljoonaa euroa.

Lisäksi metsänhoitomaksuja tilitetään metsänhoitoyhdistyksille tammikuun sijasta edeltävän vuoden joulukuussa noin 20 miljoonaa euroa.

Muille veronsaajille tapahtuvien tilitysten aikaistamisen johdosta valtiolle aiheutuu korkotulon menetystä vuosittain noin 100 000 euroa 0,1 prosentin korkokannan mukaan laskettuna. Menetetyn korkotulon vähäisyys selittyy yleisen korkotason alhaisella tasolla. Korkotason noustessa esimerkiksi yhteen prosenttiin on korkotulon menetys vuositasolla noin miljoona euroa.

Niinä vuosina, jolloin luonnollisten henkilöiden ennakon täydennysmaksujen pääasiallinen maksupäivä siirtyy viikonlopun johdosta tammikuun viimeiseltä päivältä helmikuulle, tilitetään täydennysmaksut näiltä osin maaliskuun sijaan jo helmikuussa. Rahamääräisesti aikaistuva tilitysmäärä on kunnille noin 100 miljoonaa euroa, seurakunnille viisi miljoonaa euroa sekä Kansaneläkelaitokselle kymmenen miljoonaa euroa. Vastaavasti yhteisöjen täydennysmaksuja siirtyy joinakin vuosina samasta syystä tilitettäväksi kesäkuulta toukokuulle kunnille noin 100 miljoonaa euroa ja seurakunnille vajaat kymmenen miljoonaa euroa.

Ehdotuksella ei ole vaikutusta tilitettävien verojen kokonaismääriin. Muiden kuin yhteisöverojen ja yhteisön yleisradioveron ennakonpalautukset ehdotetaan edelleen vähennettäväksi verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä.

Kertymisjaksojen muuttamisesta Verohallinnolle aiheutuvat tietojärjestelmien muutoskustannukset ovat noin 15 000 euroa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä. Esityksestä on pyydetty lausunto Suomen Kuntaliitolta, Kansaneläkelaitokselta, Kirkkohallitukselta ja Suomen ortodoksiselta kirkollishallitukselta. Esitys on käsitelty kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnassa.

5 Voimaantulo ja soveltaminen

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Uusia kertymisjaksoja sovellettaisiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2013 tehtävässä kausitilityksessä siten, että kiinteistöveron osalta käytetään elokuun 7 päivänä alkavaa ja syyskuun 17 päivänä päättyvää kertymisjaksoa. Muiden lainmuutoksen tarkoittamien verojen osalta käytetään elokuun 1 päivänä alkavaa ja syyskuun 17 päivänä päättyvää kertymisjaksoa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki verontilityslain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan verontilityslain (532/1998) 3 §, sellaisena kuin se on laeissa 607/2009 ja 487/2012, seuraavasti:

3 §
Kertymisjakso ja tilitysajankohta

Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä.

Verotililaissa (604/2009) tarkoitettujen verojen kertymisjakson aikana verojen suoritukseksi verotilillä käytetty määrä ja verotilille kirjatut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. Muiden tämän lain mukaisesti tilitettävien verojen kertymisjakson aikana Verohallinnon pankkitilille maksetuiksi kirjatut määrät ja verovelvollisille maksetut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy.

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettujen muiden kuin yhteisöverojen ja yhteisön yleisradioveron ennakonpalautukset vähennetään verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä.

Tilitysten maksuajankohdasta säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2013

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.