Siirry esitykseen
HE 44/2013
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 a ja 14 §:n sekä Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia ja Koulutusrahastosta annettu lakia.
Aikuiskoulutustuessa sovitellun tuen ehtoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täyden suojaosan määrä kuukaudessa korotettaisiin 250 euroon. Lisäksi aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika ehdotetaan pidennettäväksi 19 kuukauteen.
Ammattitutkintostipendin määrä ehdotetaan korotettavaksi 450 euroon niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Perusmääräiseen ammattitutkintostipendiin ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus. Lisäksi ammattitutkintostipendin hakumenettelyä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi ja stipendin määrän tarkistusväliä pidennettäväksi kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.
Palkansaaja voi saada aikuiskoulutustukea päätoimiseen opiskeluun, joka on tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Opiskelun keston tulee olla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Soviteltuun aikuiskoulutustukeen oikeuttavan opiskelun keston on oltava yhteensä vähintään 43 päivää. Se voi jakautua useampaan jaksoon. Kuukauteen, jolta maksetaan soviteltua aikuiskoulutustukea, katsotaan sisältyvän 21,5 tukipäivää todellisten opintovapaapäivien lukumäärästä riippumatta. Soviteltu aikuiskoulutustuki lasketaan siten, että aikuiskoulutustuki ja 80 prosenttia saadun tulon suojaosan ylittävästä osasta voivat kuukaudessa yhteensä nousta määrään, joka aikuiskoulutustukena olisi muutoin voitu maksaa. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia, joita työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 §:n mukaan ei vähennetä työttömyyspäivärahasta. Suojaosan määrä on 127 euroa kuukaudessa.
Aikuiskoulutustuen saannin ehtona on, että palkansaajalla on työhistoriaa 8 vuotta. Lisäksi edellytetään, että henkilön päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt tukikauden alkuun mennessä yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden ja että hän on palkattomalla opintovapaalla tai muulla koulutuksen perusteella myönnetyllä vapaalla.
Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 18 kuukauden ajalta, jos työssäoloaikaa on vähintään kahdeksan vuotta. Jos työssäoloaikaa on alle kahdeksan vuotta mutta 31.7.2010 mennessä vähintään viisi vuotta, tukiaika määräytyy henkilön työhistorian perusteella ja on työhistorian pituudesta riippuen 2,5—3 kuukautta.
Palkansaajan aikuiskoulutustuki vastaa määrältään ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ilman korotusosia. Se muodostuu valtion rahoittamasta perusosasta ja työttömyysvakuutusrahaston rahoittamasta palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Vuonna 2013 perusosa on 32,46 euroa päivässä eli 697,89 euroa kuukaudessa. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta 3 408,30 euroon saakka ja tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen.
Aikuiskoulutustukea uudistettiin 1.8.2010 alkaen. Keskimääräisen tuen määrää nostettiin noin 40 prosenttia ja tuen saannin ehtoja muutettiin muun muassa mahdollistamalla tuen saaminen työn ohessa tapahtuvaan osa-aikaiseen opiskeluun sovitellulla aikuiskoulutustuella.
Uudistus on nostanut voimakkaasti tuen hakijamääriä. Myös etuudensaajien lukumäärä on lisääntynyt. Kun vuonna 2009 aikuiskoulutustukea sai 7319 henkilöä, oli vuonna 2011 saajia 11 104 henkilöä. Aikuiskoulutustuen hakijoiden sukupuoleen, opiskelualaan ja toimialaan uudistus ei ole merkittävästi vaikuttanut. Aikuiskoulutustuella opiskellaan eniten korkeakouluissa. Miehet ovat edunsaajissa selvästi aliedustettuna. Edunsaajista oli miehiä 16,8 prosenttia ja naisia 83,2 prosenttia vuonna 2011. Uudistus on muun muassa edunsaajamäärän kasvun osalta vastannut tavoitteisiin, jotka AKKU-työryhmä asetti uudistukselle. Soviteltu tuki ei kuitenkaan tällä hetkellä riittävästi kannusta tuen hakemiseen alhaisen suojaosuuden vuoksi.
Koulutusrahasto on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tarkoituksena on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Koulutusrahaston myöntämät aikuiskoulutusetuudet ovat aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi.
Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää kertakorvauksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Stipendiä haetaan Koulutusrahastosta hakijan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen allekirjoittamalla hakemuksella. Stipendin myöntämisen edellytyksenä on viiden vuoden työhistoriavaatimus. Lisäksi edellytetään, että hakija on tutkinnon suorittaessaan alle 64-vuotias. Stipendin suuruus on tällä hetkellä 366 euroa ja se on veroton. Vuonna 2011 ammattitutkintostipendin sai 24 218 henkilöä. Heistä naisia oli 57,4 prosenttia ja miehiä 42,6 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa stipendimenoista 98 prosenttia. Valtio rahoittaa valtion palveluksessa olevien stipendit.
Ammattitutkintostipendin saajien määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kolme suosituinta tutkintoa ovat olleet kolmen viimeisen vuoden ajan sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto ja myynnin ammattitutkinto.
Sovitellun tuen ehtoja ehdotetaan muutettaviksi siten, että täyden suojaosan määrä kuukaudessa korotetaan 250 euroon. Tavoitteena on tehdä sovitellusta aikuiskoulutustuesta aikaisempaa toimivampi tukimuoto, joka vastaa paremmin työn ohessa suoritettavan aikuiskoulutuksen taloudellisen tukemisen tarpeita. Sovitellun tuen kysynnän kasvu viime vuosina osoittaa, että työntekijöillä on lisääntyvä tarve sovittaa yhteen työntekoa ja opiskelua.
Aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika ehdotetaan pidennettäväksi 19 kuukauteen. Tavoitteena on aikaisempaa paremmin tukea opiskelua, joka edistää työurien jatkuvuutta ja ammatillista liikkuvuutta työmarkkinoilla.
Ammattitutkintostipendin määrä ehdotetaan korotettavaksi 450 euroon niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa ja jotka näin ollen suorittavat ensimmäistä ammatillista tutkintoaan. Ammattitutkintostipendin hakumenettelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että hakemuksen allekirjoittamista koskevasta vaatimuksesta luovuttaisiin. Lisäksi perusmääräisen ammattitutkintostipendin määrään ehdotetaan tehtäväksi indeksitarkistus ja stipendin määrän tarkistusväliä ehdotetaan pidennettäväksi kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Muutosten tavoitteena on kehittää ammattitutkintostipendiä siten, että se tukisi erityisesti aliedustettujen ja vähäisemmän pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden koulutukseen hakeutumista sekä yksinkertaistaa stipendin hakumenettelyä.
Vuonna 2011 soviteltua tukea maksettiin 98 622 päivältä. Suojaosan korotuksen 250 euroon arvioidaan lisäävän valtion ja työttömyysvakuutusrahaston menoja yhteensä noin 450 000 euroa vuodessa.
Voimassa olevan lain mukaan aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 18 kuukautta. Koulutusrahaston vuoden 2011 tilastojen mukaan enimmäiskestoajan tukea sai 286 henkilöä. Keskimääräinen päiväraha kuukaudessa oli 1 304 euroa. Keston pidentäminen yhdellä kuukaudella lisäisi valtion ja työttömyysvakuutusrahaston menoja yhteensä noin 370 000 euroa vuodessa.
Vailla ammatillista tutkintoa olevien henkilöiden osuus on 15,7 prosenttia työllisistä. Vuonna 2011 annettiin 24 218 myönteistä päätöstä ammattitutkintostipendistä. Ammattitutkintostipendin määrän korottamisen 450 euroon niiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa arvioidaan lisäävän työttömyysvakuutusrahaston menoja noin 320 000 euroa vuodessa.
Perusmääräisen ammattitutkintostipendin indeksitarkistuksen 390 euroon arvioidaan lisäävän työttömyysvakuutusrahaston menoja noin 580 000 euroa vuodessa. Valtion osuus ammattitutkintostipendeistä on vähäinen.
Kokonaiskustannuksesta (1 720 000 euroa) arvioidaan valtion rahoittavan noin 400 000 euroa ja Koulutusrahasto rahoittaa loput. Esityksellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta työttömyysvakuutusmaksuihin.
Valtion palveluksessa oleville myönnettyjen ammattitutkintostipendien määrä on ollut vähäinen, joten ammattitutkintostipendin määrien korotuksella ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.
Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Koulutusrahastoa ja keskeisiä työmarkkinajärjestöjä.
12 a §. Soviteltu aikuiskoulutustuki. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi täyden suojaosan määrän osalta. Täyden suojaosan määrä ehdotetaan nostettavaksi 127 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Mikäli sovittelujaksona käytetään kuukauden sijasta neljää viikkoa, olisi täysi suojaosa 233 euroa. Muutoksen johdosta soviteltua aikuiskoulutustukea saava henkilö voisi ansaita kuukaudessa 250 euroa ilman, että se vaikuttaisi vähentävästi tuen määrään.
14 §. Tukikauden kesto. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että aikuiskoulutustuen enimmäiskesto nostettaisiin 18 kuukaudesta 19 kuukauteen. Enimmäiskesto on se tukikuukausien määrä, joka henkilölle voidaan maksaa aikuiskoulutustukea työuran aikana yhdessä tai useammassa jaksossa.
Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.
Korotettua 250 euron kuukausittaista suojaosaa sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen alkaviin sovittelujaksoihin.
Aikuiskoulutustuen 19 kuukauden enimmäiskestoa sovellettaisiin tukijaksoihin, jotka alkavat tämän lain voimaantulon jälkeen. Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että työstä poissaolo koulutuksen johdosta kestää yhdenjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Alle kaksi kuukautta kestävien opintojaksojen ajalta voidaan maksaa soviteltua aikuiskoulutustukea edellyttäen, että koulutuksen kokonaiskesto on yhteensä vähintään 43 päivää.
2 luku Ammattitutkintostipendi
6 §. Ammattitutkintostipendin suuruus. Lain 6 §:n 2 momentin mukaan ammattitutkintostipendin määrää tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Ammattitutkintostipendin määrää on tarkistettu edellisen kerran 366 euroon sosiaali- ja terveysministeriön 1 päivänä elokuuta 2011 voimaan tulleella asetuksella. Vuoden 2011 kansaneläkeindeksin pisteluku on 1508 ja vuoden 2013 pisteluku on 1609. Tällöin indeksillä tarkistetun stipendin suuruudeksi tulisi 390,51 euroa. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin määrä on 390 euroa.
Lisäksi 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisättäisiin säännös ensimmäistä ammatillista tutkintoa suorittavien stipendin määrästä. Ammattitutkintostipendin määrä ehdotetaan korotettavaksi 450 euroon niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa.
Nykyisen koulutusjärjestelmän mukaisiksi perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottaisiin lukion oppimäärän suorittaminen (lukion päättötodistus), ylioppilastutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot, ammattikorkeakoulussa suoritetut tutkinnot sekä yliopistossa suoritetut tutkinnot. Ammatillinen perustutkinto on voitu suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai näyttötutkintona. Perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottaisiin myös koulutusjärjestelmästä poistuneet opistoasteen tutkinnot ja ammatillisen korkea-asteen tutkinnot.
Nykyisin ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavat ammatilliset perustutkinnot ovat kaikki kolmivuotisia. Kattavaan kolmivuotisuuteen siirryttiin vuosina 1999—2001 aloitetusta koulutuksesta lähtien. Aikaisemmista oppilaitosmuotoisista ammatillisista peruskoulutuksista katsottaisiin perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi vähintään kahden lukuvuoden laajuiset koulutuskokonaisuudet.
Oppisopimuslain (125/1923) tai sen kumonneen lain (422/1967) mukaisesti suoritettu oppisopimuskoulutus katsottaisiin perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi silloin, kun oppiajan pituus on ollut vähintään kaksi vuotta. Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/1992) ja sen kumonneen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaisesti oppisopimuskoulutuksena suoritettu ammatillinen perustutkinto katsottaisiin perusasteen jälkeiseksi tutkinnoksi.
Ammatillisista pätevyystutkinnoista annetun lain (lain 424/1967 ja sen kumonneen lain 32/1972) mukaiset ammattitutkinnot ja ylemmät ammattitutkinnot katsottaisiin perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi.
Ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei katsottaisi perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi ja ne eivät siten estäisi määrältään korkeamman ammattitutkintostipendin saamista.
Määrältään korkeampaa ammattitutkintostipendiä hakevan henkilön tulisi esittää Koulutusrahastolle selvitys suorittamistaan tutkinnoista. Koulutusrahasto tekisi selvityksen perusteella päätöksen siitä, puuttuuko hakijalta laissa tarkoitettu perusasteen tutkinnon jälkeinen tutkinto ja onko hakijalla siten oikeus määrältään suurempaan, 450 euron suuruiseen ammattitutkintostipendiin. Mikäli Koulutusrahastolla olisi syytä epäillä hakijan antaman selvityksen luotettavuutta, tulisi Koulutusrahaston pyrkiä selvittämään, onko hakija suorittanut perusasteen jälkeisen ammatillisen tutkinnon. Selvittäminen tehtäisiin yhteistyössä opetusviranomaisten kanssa sekä hyödyntämällä työeläkerekisterin sisältämiä tietoja.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan myös muutettavaksi. Nykyisen säännöksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkistetaan ammattitutkintostipendin määrää kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti tarvittaessa, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin määriä tarkistettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vähintään joka kolmas vuosi kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti. Nykyinen kahden vuoden määräaika korotuksen tekemiselle on hitaan inflaation oloissa liian lyhyt. Esimerkiksi vuonna 2011 ammattitutkintostipendin määrää nostettiin yhdellä eurolla 365 eurosta 366 euroon. Muutos on hakijan kannalta merkityksetön, mutta aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista työtä. Säännös ei myöskään estäisi useammin tehtäviä korotuksia, jos inflaatio kiihtyisi nykyisestä.
7 §. Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että hakemuksen allekirjoittamista koskevasta vaatimuksesta luovuttaisiin. Muutos mahdollistaisi stipendin hakemisen sähköisesti.
11 §. Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Koulutusrahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä olisi oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta käsiteltävänä olevan ammattitutkintostipendiä koskevan asian ratkaisemista tai muuta tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tutkintotiedot myös opetusviranomaisilta. Tiedonsaantioikeus olisi tarpeen, jotta Koulutusrahasto voisi selvittää puuttuuko hakijalta perusasteen tutkinnon jälkeinen tutkinto ja olisiko hakijalla siten oikeus määrältään suurempaan, 450 euron suuruiseen ammattitutkintostipendiin.
Voimaantulo. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2013. Ammattitutkintostipendi maksettaisiin 390 tai 450 euron suuruisena tämän lain voimaan tulon jälkeen suoritetun tutkinnon perusteella.
Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.
Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 12 a §:n 2 momentti ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 127/2010, seuraavasti:
12 a §Soviteltu aikuiskoulutustuki
Täyden suojaosan määrä on 250 euroa kuukaudessa. Kuukauden sijasta sovittelujaksona voidaan käyttää myös neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa, jolloin suojaosa on vastaava osuus täyden suojaosan määrästä.
14 §
Tukikauden kesto
Aikuiskoulutustukea maksetaan enintään 19 kuukauden ajalta. Tähän tukiaikaan on oikeus kerran työuran aikana yhdessä tai useassa osassa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneisiin sovittelujaksoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 12 a §:n mukaista kuukausittaisen suojaosan määrää.
Ennen tämän lain voimaantuloa alkaneen tukikauden kestoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 14 §:ää.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Koulutusrahastosta annetun lain (1306/2002) 6 §, 7 §:n 1 momentti ja 11 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi laissa 368/2009 ja 7 §:n 1 momentti laissa 510/2005, seuraavasti:
6 §Ammattitutkintostipendin suuruus
Ammattitutkintostipendin suuruus on 390 euroa. Jos hakijalla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa, ammattitutkintostipendin suuruus on 450 euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkistetaan 1 momentissa säädettyjä määriä vähintään joka kolmas vuosi kustannustasossa tapahtunutta muutosta vastaavasti.
7 §Ammattitutkintostipendin hakeminen ja maksaminen
Ammattitutkintostipendiä on haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta.
11 §
Oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen
Rahastolla ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta käsiteltävänä olevan ammattitutkintostipendiä koskevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät:
1) palvelussuhdetiedot eläketurvakeskukselta ja eläkelaitokselta;
2) koulutustiedot oppilaitokselta; sekä
3) tutkintotiedot tutkintotoimikunnalta ja opetusviranomaisilta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Jos tutkinto, jonka perusteella ammattitutkintostipendi voidaan myöntää, on suoritettu ennen tämän lain voimaantuloa, ammattitutkintostipendin suuruuteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 6 §:ää.
Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
Pääministeri
JYRKI KATAINEN
Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko