Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi vaalilakiin joukko pienehköjä teknisluonteisia tarkistuksia.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013.

---

Vaalilain 15 §:n 1 momentin 2 kohtaa ja 17 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaalitoimitsijat kotiäänestykseen määräisi kunnan keskusvaalilautakunta. Kotiäänestyksen vaalitoimitsijaa koskeva sääntely yhtenäistettäisiin yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijaa koskevan sääntelyn kanssa. Nykyisin kotiäänestyksen vaalitoimitsijana toimii keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan määräämä, kunnanhallituksen asettaman vaalitoimikunnan jäsen tai varajäsen. Muutoksella pyritään tehostamaan kotiäänestysten järjestämistä. Ehdotus ei estäisi keskusvaalilautakuntaa nimeämästä tehtävään vaalitoimikunnan jäseniä tai varajäseniä.

Vaalilain 16 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että äänestysalueen vaalilautakunta voisi ottaa avustavaa henkilöstöä myös äänioikeusrekisterin ja muiden oikeusministeriön tietojärjestelmien käyttämistä varten. Nykyisin avustavaa henkilöstöä voidaan ottaa pelkästään äänestyslippujen laskentaa varten. Avustavan henkilöstön tulisi toimia tehtävissään tarkasti vaalilautakunnan osoitusten mukaisesti. Vastuu niin äänestyslippujen alustavan laskennan suorittamisesta kuin äänioikeusrekisterin ja muiden tietojärjestelmien käytöstä olisi vaalilautakunnalla. Muilla oikeusministeriön tietojärjestelmillä tarkoitettaisiin lähinnä tuloslaskentajärjestelmää, jonka avulla voitaisiin välittää alustavan ääntenlaskennan tulokset suoraan äänestysalueelta keskitettyyn tuloslaskentajärjestelmään.

Vaalilain 18 §:n 2 ja 4 momentissa olevaan luetteloon äänioikeusrekisteriin merkittävistä tiedoista ehdotetaan lisättäväksi väestötietietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) mukainen turvakielto, jos sellainen on talletettu henkilön kohdalle väestötietojärjestelmään. Ehdotus vastaisi vaaleissa jo noudatettavaa käytäntöä.

Vaalilain 23 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus lain 19 §:n mukaisiin tietoihin. Pykälässä säädetään niistä äänioikeusrekisterin tiedoista, jotka kustakin äänioikeutetusta ovat tarkastusta varten julkisesti nähtävillä maistraatissa. Näihin tietoihin lisättäisiin kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa äänioikeutetun osalta tieto kansalaisuudesta, jollei äänioikeutettu ole Suomen kansalainen ja kunnallisvaalien osalta tieto ajasta, jona äänioikeutettu on asunut Suomessa, jollei hän ole Suomen, muun EU:n jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen. Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä viitattaisiin kumotun väestötietolain säännöksen sijasta vaalilain asianomaisiin säännöksiin.

Vaalilain 28 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi Väestörekisterikeskukselle oikeus tarvittaessa poistaa lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä ilmeisen virheellinen merkintä siitä, että henkilö on merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi sen johdosta, että europarlamenttivaaleissa Väestörekisterikeskus on saanut Euroopan unionin muun jäsenvaltion viranomaiselta ilmoituksen, että äänioikeusrekisteriin otettu äänioikeutettu on otettu siinä valtiossa samojen vaalien vaaliluetteloon.

Euroopan unionin neuvoston direktiivin 93/109/EY mukaan europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu voi valita, äänestääkö hän kotivaltiossaan vai asuinvaltiossaan. Jos hän äänestää asuinvaltiossaan, hänen on erikseen ilmoittauduttava asuinvaltionsa vaaliluetteloon. Tämän jälkeen asuinvaltion viranomainen lähettää äänestäjän kotivaltion vaaliviranomaiselle tiedon vaaliluetteloon ottamisesta asuinvaltiossa. Tiedon perusteella kotivaltion viranomainen poistaa henkilön kotivaltion vaaliluettelosta, koska direktiivin mukaan kullakin henkilöllä voi olla vain yksi äänioikeus. Ilmoittautuminen asuinvaltion vaaliluetteloon on voimassa siihen asti kunnes henkilö peruu sen.

Euroopan unionin 27 jäsenvaltion viranomaisten välinen tietojenvaihto ei aina suju ongelmitta. Käytännössä on esiintynyt esimerkiksi tapauksia, joissa toisessa jäsenvaltiossa joskus asunut mutta Suomeen takaisin muuttanut suomalainen äänioikeutettu on syystä tai toisesta jäänyt entisen asuinvaltionsa vaaliluetteloihin vastoin tahtoaan, jolloin hänet joudutaan poistamaan Suomen äänioikeusrekisteristä entisestä asuinvaltiosta tulleen ilmoituksen perusteella ja jolloin henkilön tilanne on se, että hän asuu Suomessa, mutta hänellä ei ole äänioikeutta Suomen europarlamenttivaaleissa vaan entisen asuinvaltionsa europarlamenttivaaleissa. Äänioikeutetulla itsellään on lähtökohtainen vastuu huolehtia siitä, että hän on kulloinkin haluamansa valtion vaaliluettelossa. Toisaalta Väestörekisterikeskus tiedottaa tehokkaasti europarlamenttivaaleissa äänioikeuden määräytymisestä. On oletettavaa, että useimmat ongelmatapaukset saadaan estettyä jo näillä toimenpiteillä. Ehdotettu muutos kuitenkin antaisi Väestörekisterikeskukselle mahdollisuuden toimia sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö jäisi muutoin ilman tosiasiallista mahdollisuutta äänestää Suomen europarlamenttivaaleissa. Jotta Väestörekisterikeskus voisi todeta sanotunlaisen merkinnän äänioikeusrekisterissä ilmeisen virheelliseksi tai sen perustuvan ilmeisen virheelliseen tietoon, se voisi tarvittaessa pyytää lisätietoja äänioikeutetulta itseltään ja/tai asiainomaisen muun jäsenvaltion viranomaiselta.

Vaalilain 41 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ehdokaslistojen yhdistelmä laadittaisiin vaalipiirilautakunnissa ja kunnallisvaalien osalta kuntien keskusvaalilautakunnissa torstaina 31. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 16 aloitettavassa kokouksessa. Voimassa olevassa säännöksessä ei ole mainittu kellonaikaa, minkä johdosta ehdokasasettelun vahvistus koko maan osalta saadaan selville vasta hyvin myöhään torstai-iltana, joskus jopa vasta seuraavana päivänä. Ehdotus parantaisi ehdokasasettelua koskevaa tietopalvelua.

Vaalilain 41 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että puolueen tai yhteislistan ehdokkaiden tiedot sijoitetaan ehdokaslistojen yhdistelmässä yhdelle tai useammalle palstalle ylhäältä alaspäin. Voimassa olevan sääntelyn mukaan ehdokkaat sijoitetaan yhdistelmässä riveittäin vasemmalta oikealle, jos vähintään kahta palstaa käytetään. Saadun palautteen mukaan tämä on aiheuttanut joillekin äänestäjille vaikeuksia löytää ehdokasta yhdistelmästä.

Vaalilain 43 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oikeusministeriön perustamaan valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkittäisiin jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmään otettujen tietojen ja henkilötunnuksen lisäksi hänen ikänsä vaalipäivänä täysinä ikävuosina ilmaistuna. Lisäksi pykälän 4 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen täsmennys. Ehdotuksilla parannetaan ja selkeytetään vaaleja koskeva tietopalvelua.

Vaalilain 48 §:n 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kotimaan yleinen ennakkoäänestyspaikka voisi olla avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 9:n ja kello 18:n välisenä aikana. Tämä antaisi kunnille mahdollisuuden lisätä ennakkoäänestysaikaa kumpanakin päivänä kolmella tunnilla. Pykälän 2 momentissa olevaan luetteloon niistä juhla- tai pyhäpäivistä, jolloin ennakkoäänestystä ei toimiteta, ehdotetaan lisättäväksi helatorstai.

Vaalilain 59 §:n 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen, nykytilaa vastaava täsmennys. Jos ennakkoäänestyksen lähetekirjeenä käytetään erillisistä lähetekirjelomaketta tai kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta, johon ei tehdä lähetekirjeen kuittausmerkintää, siihen merkittäisiin äänestäjän täydellisen nimen lisäksi hänen henkilötunnuksensa tai, jos se ei olisi äänestystilanteessa saatavissa, hänen syntymäaikansa sekä nykyinen osoitteensa. Vaalilain 50 §:n 2 momentin mukaan lähetekirjeenä voidaan käyttää myös ilmoituskorttia, jonka tietosisällöstä säädetään 21 §:ssä.

Vaalilain 71 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta siitä, että jos vaaliluetteloon otetun henkilön kohdalle äänioikeusrekisteriin on merkitty tieto väestötietojärjestelmään talletetusta turvakiellosta, myös vaaliluetteloon tulostettaisiin merkintä siitä. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta siitä, että vaaliluetteloiden tiedot eivät olisi julkisia vaalitoimituksen päättymisen jälkeenkään niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle on merkitty turvakielto.

Vaalilain 76 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että vaalipäivän äänestyksessä äänestysmerkintä voitaisiin tehdä muuallakin kuin äänestyskopissa silloin, jos merkinnän tekemisestä äänestyskopissa aiheutuisi äänestäjälle kohtuutonta haittaa. Tämä tarkoittaisi sellaisia tilanteita, joissa äänestyspaikka ei ole esteetön esimerkiksi vammaisille tai hyvin heikkokuntoisille äänestäjille.

Vaalilain 87 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaalipäivän äänten tarkastuslaskenta vaalipiirilautakunnassa tai kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnassa aloitettaisiin vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12. Voimassa olevan lain mukaan tarkastuslaskenta täytyy aloittaa aina kello 9. Ehdotus antaisi vaalipiirilautakunnalle tai keskusvaalilautakunnalle mahdollisuuden aloittaa tarkastuslaskenta maanantaina nykyistä myöhemmin, jos esimerkiksi laskettavia äänestyslippuja on vähän ja laskenta kuitenkin saadaan valmiiksi hyvissä ajoi ennen tuloksen vahvistamista.

Vaalilain 94 §:n 1 momenttia ja 95 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vaalien tuloksen vahvistamiskokous aloitettaisiin vaalipiirilautakunnassa tai kunnallisvaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnassa keskiviikkona 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18. Voimassa olevan lain mukaan kokous aloitetaan keskiviikkona aina kello 18. Ehdotus antaisi vaalipiirilautakunnalle tai keskusvaalilautakunnalle mahdollisuuden aloittaa kokous keskiviikkona aiemminkin kuin kello 18.

Vaalilain 120 §:n 4 momenttiin, 124 §:n 2 momenttiin, 131 §:n 4 momenttiin, 153 §:n 1 momenttiin, 155 §:n 2 momenttiin, 170 §:n 4 momenttiin ja 174 §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta, että puolueen ja valitsijayhdistyksen ehdokashakemuksessa mainittaisiin myös vaaliasiamiehen henkilötunnus, jota tarvitaan vaalitietojärjestelmän ehdokasrekisterissä muun muassa siksi, että sen avulla voidaan tarkistaa, että henkilö toimii vain yhden ehdokasasettajan vaaliasiamiehenä.

Vaalilain 135 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomen säädöskokoelmassa julkaistavan tiedonannon presidentinvaalin ehdokkaista laatisi ja julkaisisi oikeusministeriön sijasta Helsingin vaalipiirilautakunta, joka myös vahvistaa presidentinvaalin ehdokasasettelun.

Vaalilain 150 §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi muutos koskien valitsijayhdistyksen perustajajäsenten lukumäärää kaikkein pienimmissä kunnissa. Voimassa olevan lain mukaan oikeusministeriö antaa kunnallisvaalivuoden toukokuun loppuun mennessä Suomen säädöskokoelmassa julkaistavan päätöksen niistä kunnista, joissa valitsijayhdistyksen voi perustaa pienempikin määrä kunnan äänioikeutettuja asukkaita kuin 10, kuitenkin vähintään kolme. Päätöksen valmistelua varten oikeusministeriö pyytää aluehallintovirastoilta ehdotuksia tällaisiksi kunniksi. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa tällaisia kuntia oli yhteensä 15, joskin vain kolmessa niistä valitsijayhdistykset asettivat ehdokkaita. Menettelyä ehdotetaan nyt yksinkertaistettavaksi siten, että valitsijayhdistyksen voisi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua kunnan asukasta niissä kunnissa, joiden asukasluku on enintään 1500 ja vähintään viisi äänioikeutettua kunnan asukasta niissä kunnissa, joiden asukasluku on yli 1500, mutta enintään 2000. Vuoden 2013 tammikuun väestötilastojen mukaisten asukaslukujen perusteella ensin mainittuun ryhmään kuuluisi 14 ja jälkimmäiseen 17 kuntaa.

Vaalilain 172 §:n 1 momenttia, 174 §:n 1 momenttia ja 177 §:ää ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan 20.12.2012 annettua europarlamenttivaalidirektiivin muutosta (Neuvoston direktiivi 2013/1/EU, direktiivin 93/109/EY muuttamisesta niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa vaalikelpoisuutta koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta). Puolueen ja valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen europarlamenttivaaleissa tulisi liittää kunkin sellaisen ehdokkaan, joka on Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, antama vakuutus siitä, ettei hän ole menettänyt kotivaltiossaan vaalikelpoisuuttaan europarlamenttivaaleissa. Voimassa olevan sääntelyn mukaan tällaisen ehdokkaan osalta ehdokashakemukseen tulee liittää hänen kotivaltionsa antama todistus asiasta. Vaalilain 164 §:n 1 momentin mukaan Suomessa äänioikeutettu Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen on vaalikelpoinen Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa, jollei hän ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan europarlamenttivaaleissa kotivaltiossaan. Vakuutuksen lisäksi ehdokkaan olisi annettava ehdokashakemukseen liitettäväksi ilmoitus siitä, minkä jäsenvaltion kansalainen hän on, missä vaalipiirissä tai kunnassa hänet viimeksi on kotivaltiossaan otettu europarlamenttivaalien vaaliluetteloon ja mikä oli hänen viimeinen osoitteensa kotivaltiossaan.

Europarlamenttivaalien ehdokashakemukset käsittelevä Helsingin vaalipiirilautakunta toimittaisi viipymättä tiedon edellä sanotusta ehdokashakemuksesta ja vakuutuksesta Väestörekisterikeskukselle, joka puolestaan toimittaisi sen viipymättä ehdokkaan kotivaltion asianomaiselle viranomaiselle. Direktiivin mukaan kotivaltion viranomaisen tulisi viiden työpäivän kuluessa ilmoittaa asuinvaltion viranomaiselle (Väestörekisterikeskukselle) vaalikelpoisuuden arvioimisen kannalta tarpeelliset tiedot, käytännössä siis tieto siitä, pitääkö ehdokkaan antama vakuutus paikkaansa. Väestörekisterikeskus toimittaisi kotivaltiosta saamansa tiedot edelleen viipymättä Helsingin vaalipiirilautakunnalle. Jos Väestörekisterikeskus ei saisi tietoja asuinvaltiosta kyseisen viiden päivän aikana tai ennen kuin ehdokaslistojen yhdistelmä Suomessa vahvistetaan, ehdokasta pidettäisiin silti vaalikelpoisena. Mikäli ehdokaslistojen yhdistelmän vahvistamisen (31. päivänä ennen vaalipäivää) jälkeen kotivaltiosta saapuisi tieto, jonka mukaan ehdokas on siellä menettänyt vaalikelpoisuutensa europarlamenttivaaleissa ja hänen vakuutuksensa on siis virheellinen, Helsingin vaalipiirilautakunta soveltaisi vaalien tulosta vahvistaessaan voimassa olevan vaalilain 88 §:n 2 momenttia, jonka mukaan jos ehdokas ei ole vaalikelpoinen, tulevat ehdokkaan saamat äänet sen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan hyväksi, johon hän kuuluu.

Direktiivissä edellytettynä Suomen kansalaisten vaalikelpoisuustietojen antajana muihin jäsenvaltioihin päin toimisi Väestörekisterikeskus.

Vaalilain 184 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin kotimaisten ja ulkomaisten vaalitarkkailijoiden oikeudesta olla läsnä silloin kun vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään. Vastaavasti pykälän 1 momentin lopusta poistettaisiin vaalitarkkailua koskeva nykyinen sääntely. Ehdotus perustuu Euroopan Turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) Suomen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin tekemän arviointimission loppuraporttiin (21.7.2011), jossa muun muassa suositeltiin, että Suomen tulisi säätää sekä kansainvälisille että kotimaisille vaalitarkkailijoille nykyistä laajempi oikeus olla läsnä vaalitoimituksen kaikissa vaiheissa. Voimassa olevan sääntelyn mukaan oikeusministeriön valtuuttamalla henkilöllä on oikeus olla läsnä vain vaaliviranomaisten kokouksissa. Pykälässä ehdotetaan myös, että vaalitarkkailijoita voisivat valtuuttaa eli akkreditoida sekä oikeusministeriö (koko maan osalta) että kunnan keskusvaalilautakunta (asianomaisen kunnan osalta).

Vaalilain 187 §:ää ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan muualla vaalilaissa olevaa sääntelyä siitä, että rekistereissä tai asiakirjoissa olevat tiedot ovat julkisia henkilötunnuksia lukuun ottamatta.

Vaalilain 189 §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tarkennus, jonka mukaan europarlamenttivaalien vaalipäivän määräytymiseen sovellettaisiin 160 §:n 2 momentin sääntelyä silloinkin kun vaalipäiväksi sattuisi joku tässä pykälässä luetelluista pyhäpäivistä.

Esityksellä ei ole taloudellisia tai yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Esitys on valmisteltu oikeusministeriössä. Esityksestä pyydettiin ja saatiin kommentit Helsingin vaalipiirilautakunnan puheenjohtajalta ja sihteeriltä, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten keskusvaalilautakuntien sihteereiltä, Väestörekisterikeskukselta sekä ministeri Lauri Tarastilta. Esityksestä pyydettiin kommentit myös eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta, joista kommentit saatiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p:ltä, Kansallinen Kokoomus r.p:ltä, Vihreä liitto r.p:ltä ja Vasemmistoliitto r.p:ltä. Saaduissa kommenteissa esitystä kannatettiin.

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vaalilain (714/1998) 15—18, 23, 28, 41, 43, 48, 59, 71, 76, 87, 94, 95, 120, 124, 131, 135, 150, 153, 155, 170, 172, 174, 177, 184, 187 ja 189 §,

sellaisina kuin niistä ovat 17, 23, 48, 71 ja 87 § osaksi laissa 247/2002, 28 § laissa 300/2009, 43, 135 ja 189 § laissa 431/2010 sekä 94 § laissa 1404/2009, seuraavasti:

15 §
Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta

Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava:

1) kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme; sekä

2) laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, joihin kuhunkin kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme.

Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Kunnallisvaaleissa jäsenten ja varajäsenten tulee kuitenkin vastaavasti edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet laitoksissa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle.

16 §
Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan työskentely

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Vaalilautakunta nimeää vaalipäivän äänestystä varten yhden tai useamman vaaliavustajan. Vaaliavustajasta säädetään tarkemmin 73 §:ssä. Vaalilautakunta voi ottaa avustavaa henkilöstöä äänestyslippujen laskemista ja järjestämistä varten sekä 77 §:ssä tarkoitettua äänioikeusrekisterin ja muiden oikeusministeriön tietojärjestelmien käyttämistä varten.

Vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan ei sovelleta kuntalain 50 §:ssä tarkoitetun hallintosäännön määräyksiä pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä, asian jatkokokoukseen siirtämisestä, kunnanhallituksen edustajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kokouksissa, viranhaltijaesittelystä, oikeudesta ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi eikä kunnan taloudesta.

17 §
Vaalitoimitsijat

Ennakkoäänestyksestä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa, Suomen edustustossa ja suomalaisessa laivassa sekä kotiäänestyksestä huolehtivat vaalitoimitsijat. Kussakin kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa on oltava ainakin kaksi vaalitoimitsijaa. Muissakin ennakkoäänestyspaikoissa vaalitoimitsijoita voi tarvittaessa olla kaksi tai useampia.

Vaalitoimitsijat kotimaan yleiseen ennakkoäänestyspaikkaan ja kotiäänestykseen määrää kunnan keskusvaalilautakunta. Muutoin vaalitoimitsijoina ovat:

1) Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö;

2) suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö.

Ennakkoäänestystä kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa toimitettaessa vähintään kahden vaalitoimitsijan on oltava yhtä aikaa saapuvilla. Muissa ennakkoäänestyspaikoissa, joihin vaalitoimitsijoita on nimetty tai määrätty kaksi tai useampia, riittää, että ennakkoäänestystä toimitettaessa on saapuvilla yksi vaalitoimitsija. Kunkin yksittäisen kotiäänestyksen toimittamisesta huolehtii yksi vaalitoimitsija.

Asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimitsijana.

18 §
Äänioikeusrekisterin perustaminen ja tiedot

Väestörekisterikeskus perustaa viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää rekisterin, johon otetaan jokainen väestötietojärjestelmän tietojen mukaan tulevissa vaaleissa äänioikeutettu (äänioikeusrekisteri).

Jokaisesta äänioikeutetusta otetaan äänioikeusrekisteriin seuraavat tiedot sellaisina kuin ne ovat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää kello 24:

1) henkilötunnus;

2) täydellinen nimi;

3) muissa kuin kunnallisvaaleissa 5 §:ssä tarkoitettu vaalipiiri;

4) kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa;

5) äänestysalue;

6) äänestyspaikka vaalipäivänä ja sen osoite;

7) äidinkieli, jos se on islanti, norja, ruotsi tai tanska;

8) muissa kuin kunnallisvaaleissa asuinvaltio, jollei se ole Suomi;

9) maistraatti, jonka virka-alueella kotikunta on;

10) rekisteriin ottamisen päivämäärä;

11) väestötietojärjestelmästä ja varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 36 §:ssä tarkoitettu turvakielto.

Jollei äänioikeutetulla ole kotikuntaa Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää, kotikunnan sijasta äänioikeusrekisteriin merkitään kotikuntalain mukainen väestökirjanpitokunta. Jollei tämä kunta enää kuulu Suomen alueeseen, merkitään sen sijasta Helsingin kaupunki. Äänioikeutettu kuuluu tällöin valtuuston 8 §:n 1 momentin nojalla niitä äänioikeutettuja varten määräämään äänestysalueeseen, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen äänioikeutetun kohdalle rekisteriin merkitään:

1) kuolintieto, jos äänioikeutettu on kuollut;

2) jos henkilö on merkitty 26 §:ssä säädetyllä tavalla äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, tieto siitä;

3) tiedot mahdollisesta oikaisuvaatimuksesta ja siihen annetuista päätöksistä;

4) tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan;

5) tieto 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta turvakiellosta, jos se on talletettu väestötietojärjestelmään äänioikeusrekisterin perustamisen jälkeen.

Europarlamenttivaaleissa Suomessa äänioikeutettu Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen otetaan europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin, jos hän on kirjallisesti ilmoittanut haluavansa käyttää äänioikeuttaan europarlamenttivaaleissa Suomessa. Lisäksi edellytetään, että hän ei ole, jos hänellä ilmoituksen jälkeen on ollut jatkuvasti kotikunta Suomessa, peruuttanut ilmoitustaan. Ilmoitus ja sen peruutus on tehtävä maistraatille viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16.

23 §
Äänioikeusrekisterin tietojen tarkastaminen

Äänioikeusrekisteriin 18 §:n 2 ja 3 momentin sekä 19 §:n nojalla merkityt tiedot lukuun ottamatta henkilötunnuksia ovat tarkastusta varten nähtävillä maistraateissa tai puhelimitse maksutta saatavissa niistä ja, sen mukaan kuin Väestörekisterikeskus määrää, myös muissa paikoissa arkipäivinä virka-aikana 41. päivästä ennen vaalipäivää.

Maistraatit voivat antaa äänioikeusrekisteristä otteita. Ote annetaan maksutta sille, josta otteessa on tietoja, ja tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.

Väestörekisterikeskus tiedottaa virallisessa lehdessä ja muulla sopivaksi katsomallaan tavalla äänioikeusrekisterin tietojen saatavillapidosta sekä siitä, miten oikaisuvaatimus tehdään.

Jos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, äänioikeusrekisterissä olevista henkilötiedoista voidaan pitää tarkastusta varten nähtävinä vain 18 §:n 2 momentin 2, 7 ja 10 kohdassa tarkoitetut tiedot.

28 §
Äänioikeusrekisterin lainvoimaisuus

Äänioikeusrekisteri on lainvoimainen 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12 lukien.

Lainvoimaista äänioikeusrekisteriä on vaaleissa noudatettava muuttamattomana. Äänioikeusrekisteriä pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että hallinto-oikeus ei ole ennen äänioikeusrekisterin tulemista lainvoimaiseksi antanut päätöstä sille tehtyyn valitukseen.

Jos joku on ilmeisen virheellisesti 26 §:n 1 tai 5 momentin nojalla merkitty äänioikeusrekisterissä äänioikeutta vailla olevaksi, Väestörekisterikeskus voi poistaa merkinnän lainvoimaisesta äänioikeusrekisteristä.

Sen, joka esittää vaalilautakunnalle vaalipäivänä hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan hän on äänioikeutettu, on annettava äänestää. Hän on velvollinen luovuttamaan päätöksen tai sen jäljennöksen vaalilautakunnalle.

41 §
Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen

Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on laadittava 31. päivänä ennen vaalipäivää viimeistään kello 16 aloitettavassa kokouksessaan ehdokaslistojen yhdistelmä, jossa on samalle puolelle lehteä painettuna:

1) yhteinen otsikko sen selvittämiseksi, mitä vaaleja varten yhdistelmä on laadittu; sekä

2) puolueiden ehdokaslistat, yhteislistat ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat.

Vaaliliittoon kuulumattomien ja vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat sekä yhteislistat ja yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat aakkosjärjestyksessä allekkain. Ehdokkaille annetaan tässä järjestyksessä numerot alkaen numerosta 2.

Jos puolueita, vaaliliittoja tai yhteislistoja on niin paljon, että niiden ryhmittely vasemmalta oikealle oleellisesti haittaisi yhdistelmän luettavuutta, ne tai osa niistä voidaan ryhmitellä yhdistelmään arvonnan mukaista järjestystä noudattaen myös allekkain. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistat erotetaan riittävän selkeästi vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ehdokaslistoista. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen alapuolelle tehdään merkintä siitä, että kyseiset puolueet ovat vaaliliitossa.

Puolueiden ja yhteislistojen ehdokkaiden tiedot merkitään asianomaisen puolueen nimen tai yhteislistan nimityksen alle ryhmiteltyinä yhdelle tai useammalle palstalle ylhäältä alaspäin. Yhteislistaan kuulumattomien ehdokkaiden tiedot merkitään äärimmäiseksi oikealle allekkain numerojärjestyksessä erotettuina selvästi toisistaan.

Jokaisesta ehdokkaasta merkitään yhdistelmään numero, nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä muissa kuin kunnallisvaaleissa kotikunta. Ehdokkaan etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää ehdokkaan yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä. Muita tietoja ehdokkaasta ei saa merkitä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Yhdistelmään ei merkitä henkilötunnuksia.

Puolueiden nimet merkitään yhdistelmään noudattaen puoluelain (10/1969) 4 §:n ja yhdistyslain (503/1989) 9 §:n 2 momentin säännöksiä. Yhteislistalle merkitään sille ehdotettu nimitys tai, jos se ei huomautuksen jälkeenkään ole sen mukainen kuin siitä II osassa säädetään tai jos ehdotusta ei ole tehty, ehdokashakemukset käsittelevä viranomainen määrää nimityksen, joka ilmaisee vain yhteislistan järjestyksen yhdistelmässä muihin yhteislistoihin nähden. Yhteislistaan kuulumattomalle valitsijayhdistykselle ei merkitä nimitystä.

43 §
Valtakunnallinen ehdokasrekisteri

Oikeusministeriö perustaa rekisterin, johon otetaan kaikki koko maassa asianomaisissa vaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmiin tai presidentinvaalin ehdokasluetteloon otetut ehdokkaat (valtakunnallinen ehdokasrekisteri).

Ehdokashakemukset käsittelevän viranomaisen on 38. päivänä ennen presidentinvaalin vaalipäivää ja 31. päivänä ennen muiden vaalien vaalipäivää huolehdittava siitä, että valtakunnalliseen ehdokasrekisteriin merkitään jokaisesta ehdokkaasta ehdokaslistojen yhdistelmässä tai presidentinvaalin ehdokasluettelossa olevat tiedot, ikä vaalipäivänä sekä henkilötunnus.

Ehdokasrekisteristä annetaan maksutta tietoja ehdokkaalle, ehdokkaan asettaneelle puolueelle ja yhteislistalle sekä tässä laissa tarkoitetuille viranomaisille.

Oikeusministeriö laatii tarvittaessa valtakunnallisesta ehdokasrekisteristä tulosteen, johon otetaan vaalipiireittäin tai kunnittain kunkin ehdokkaan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevat tiedot. Ministeriö huolehtii siitä, että tulostetta toimitetaan tarpeellinen määrä kuntien keskusvaalilautakunnille, vaalitoimikunnille ja kotimaan ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoille sekä ulkoasiainministeriölle jaettavaksi edelleen ennakkoäänestyspaikkoina oleviin Suomen edustustoihin ja suomalaisiin laivoihin.

48 §
Ennakkoäänestysajat

Ennakkoäänestys toimitetaan ennakkoäänestyksen ajanjaksona:

1) kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kunnanhallituksen päätöksellä määrättynä aikana, joka ei saa olla arkipäivisin ennen kello 8:aa eikä kello 20:n jälkeen eikä lauantaisin ja sunnuntaisin ennen kello 9:ää eikä kello 18:n jälkeen;

2) Suomen edustustossa jokaisena päivänä edustuston päällikön määrääminä aikoina, ei kuitenkaan pitkäperjantaina, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, helluntaipäivänä, juhannuspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä;

3) laitoksessa vähintään yhtenä ja enintään kahtena päivänä vaalitoimikunnan määrääminä aikoina;

4) suomalaisessa laivassa vähintään yhtenä päivänä laivan päällikön määrääminä aikoina;

5) kotiäänestyksessä äänestäjälle erikseen ilmoitettuna, kello 9:n ja 20:n välisenä aikana.

Sen lisäksi, mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ennakkoäänestystä ei toimiteta uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helatorstaina, helluntaipäivänä, juhannusaattona tai -päivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona eikä ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä.

Äänioikeutettu, joka 1 momentissa tarkoitettuna aikana on saapunut asianomaiseen ennakkoäänestyspaikkaan, mutta ei ole voinut käyttää äänioikeuttaan vielä tuona aikana, saa äänestää sanotun ajan päätyttyäkin.

59 §
Lähetekirje

Lähetekirje on osoitettava sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin äänestäjän kohdalle.

Lähetekirjeessä on oltava äänestäjästä seuraavat tiedot:

1) täydellinen nimi;

2) henkilötunnus, jos lähetekirjeeseen tehdään 60 §:n 2 momentissa tarkoitettu lähetekirjeen kuittausmerkintä;

3) henkilötunnus tai syntymäaika ja nykyinen osoite, jos lähetekirjeenä käytetään erillistä lähetekirjelomaketta tai kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta, johon ei tehdä lähetekirjeen kuittausmerkintää.

Äänestäjän on allekirjoitettava lähetekirjeessä oleva vakuutus siitä, että hän itse vaalisalaisuuden säilyttäen on täyttänyt äänestyslipun ja sulkenut sen leimattuna vaalikuoreen.

Kotiäänestyksessä äänestäjän on lisäksi allekirjoitettava kotiäänestyksen lähetekirjelomakkeessa oleva vakuutus siitä, että hänen kykynsä liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

71 §
Vaaliluettelot ja niiden toimittaminen

Ennakkoäänestyksen päätyttyä oikeusministeriö huolehtii siitä, että äänioikeusrekisteristä tulostetaan alkaen 4. päivänä ennen vaalipäivää kello 19 vaaliluettelot äänestysalueittain ja että luettelot toimitetaan kuntien keskusvaalilautakunnille hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Ministeriö voi määrätä, että keskusvaalilautakunta tulostaa vaaliluettelot kunnan äänestysalueiden osalta. Ministeriö voi myös määrätä, että vaaliluetteloissa olevat tiedot toimitetaan keskusvaalilautakunnalle konekielisinä.

Vaaliluetteloihin otetaan vain ne henkilöt, jotka äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan eivät ole käyttäneet äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä. Vaaliluettelot tulostetaan äänestysalueittain henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä tai oikeusministeriön määräämällä tavalla. Vaaliluetteloissa ovat otsikkotietoina eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa vaalipiiri ja kaikissa vaaleissa kunta ja äänestysalue sekä jokaisesta henkilöstä hänen täydellinen nimensä ja henkilötunnuksensa. Jos äänioikeusrekisteriin on merkitty henkilön kohdalle 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tai 4 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tieto turvakiellosta, myös vaaliluetteloon tulostetaan merkintä siitä.

Oikeusministeriö voi tarvittaessa erityisestä syystä määrätä, että vaaliluettelot tulostetaan äänioikeusrekisteristä heti rekisterin tultua lainvoimaiseksi ja että ne viipymättä toimitetaan asianomaiselle kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että vaaliluettelot ovat ennen vaalipäivän äänestyksen alkamista vaalilautakuntien käytettävissä. Vaaliluettelot eivät ole julkisia, ennen kuin vaalipäivän äänestys on päättynyt. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali, ensimmäisen vaalin vaaliluettelot ovat julkisia vasta toisen vaalin vaalipäivän äänestyksen päätyttyä. Vaaliluettelon tiedot eivät kuitenkaan ole julkisia niiden henkilöiden osalta, joiden kohdalle on tulostettu 2 momentissa tarkoitettu merkintä turvakiellosta.

76 §
Äänestäminen vaalipäivänä

Äänestäjällä on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa sen vaalipiirin tai kunnan ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa äänestäjä on asianomaisissa vaaleissa merkitty äänioikeutetuksi, europarlamenttivaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta ja presidentinvaalissa ehdokasluettelossa olevaa ehdokasta.

Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai, jos se ei ole mahdollista ilman äänestäjälle aiheutuvaa kohtuutonta haittaa, muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy.

87 §
Äänten tarkastuslaskenta

Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta.

Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen.

94 §
Eduskuntavaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen

Vaalipiirilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa.

Vaalipiirilautakunnan on julkaistava vaalien tulos valitusosoituksineen tiedoksipanolla lautakunnassa ja ilmoitettava tiedoksipanossaan myös, kuka on kunkin valitun varaedustaja, sekä laadittava viipymättä kullekin valitulle valtakirja ja toimitettava valtakirjat viipymättä eduskuntaan annettaviksi valituille.

Vaalipiirilautakunnan tulee heti antaa tieto vaalin tuloksesta oikeusministeriölle sen määräämällä tavalla sekä lisäksi vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille sekä ilmoitettava tulos ja valittujen vertausluvut ja äänimäärät niitä puolueita edustavissa, vaalipiirissä eniten leviävissä sanomalehdissä, joista ehdokkaita on valittu.

95 §
Kunnallisvaalien tuloksen vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tuloksesta tiedottaminen

Kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 3. päivänä vaalipäivän jälkeen viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessaan.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on viipymättä:

1) julkaistava vaalien tulos laittamalla sen sisältävä pöytäkirja valitusosoituksineen kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle seitsemän päivän ajaksi;

2) annettava luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään valtuustolle ja tiedotettava siitä sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset kunnassa saatetaan tiedoksi; sekä

3) annettava tieto vaalien tuloksesta oikeusministeriölle sen määräämällä tavalla.

120 §
Vaaliasiamiehet

Kullakin ehdokkaita asettavalla puolueella ja ehdokkaan asettavalla valitsijayhdistyksellä tulee olla vaalipiirissä vaaliasiamies (puolueen vaaliasiamies ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamies) ja jokaisella vaaliasiamiehellä varamies. Lisäksi yhteislistan muodostaneitten valitsijayhdistysten on valtuutettava jonkin valitsijayhdistyksen vaaliasiamies toimimaan yhteislistan vaaliasiamiehenä ja toinen hänen varamiehenään.

Puolueen tai yhteislistan vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen tai yhteislistan vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen vaaliasiamiehenä eikä muun yhteislistan vaaliasiamiehenä kuin mihin hänen valitsijayhdistyksensä kuuluu eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä.

Vaaliasiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö. Mitä tässä laissa säädetään puolueen, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehestä, on soveltuvin osin voimassa hänen varamiehestään.

Puolueen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot.

124 §
Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus

Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaasta on 122 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan edustajantoimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen valitsijayhdistyksen eikä puolueen ehdokkaaksi eikä ehdokkaaksi toisessa vaalipiirissä; ja

3) valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja.

Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus, merkittävä siihen henkilötunnuksensa sekä vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoinen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse allekirjoittaneet perustamisasiakirjan.

131 §
Vaaliasiamiehet

Kullakin ehdokkaan asettavalla puolueella ja ehdokkaan asettavalla valitsijayhdistyksellä tulee olla vaaliasiamies ja jokaisella vaaliasiamiehellä varamies.

Puolueen vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä.

Vaaliasiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö. Mitä tässä laissa säädetään puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehestä, on soveltuvin osin voimassa hänen varamiehestään.

Puolueen ja valitsijayhdistyksen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot.

135 §
Tiedonanto ehdokkaista

Helsingin vaalipiirilautakunta laatii viimeistään 38. päivänä ennen vaalipäivää asetetuista ehdokkaista tiedonannon ja julkaisee sen Suomen säädöskokoelmassa.

150 §
Valitsijayhdistyksen perustaminen

Valitsijayhdistyksen perustamiseen ehdokkaan asettamiseksi kunnallisvaaleja varten tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta. Kunnassa, jonka asukasluku on väestötietojärjestelmässä vaalivuoden toukokuun 31 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan enintään 1500, saa valitsijayhdistyksen kuitenkin perustaa vähintään kolme äänioikeutettua kunnan asukasta ja kunnassa, jonka asukasluku on yli 1500, mutta enintään 2000, saa valitsijayhdistyksen perustaa vähintään viisi äänioikeutettua kunnan asukasta.

Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla päivätty ja allekirjoitettu perustamisasiakirja, jossa on oltava seuraavat tiedot:

1) maininta siitä, mitkä kunnallisvaalit ovat kyseessä;

2) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen;

3) jokaisen jäsenen nimi, syntymäaika ja osoite;

4) jokaisen jäsenen allekirjoittama vakuutus siitä, että hän on kysymyksessä olevissa vaaleissa asianomaisessa kunnassa äänioikeutettu;

5) valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi ja yhteystiedot.

Äänioikeutettu voi olla jäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on jäsenenä kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, kunnan keskusvaalilautakunnan on poistettava hänen nimensä kaikista perustamisasiakirjoista.

153 §
Puolueen ehdokashakemus

Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on mainittava siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan, kunkin ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen; Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää yleisesti tunnettua ehdokkaan puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi;

2) kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan valtuutetuntoimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi;

3) puolueen nimen kirjoittamiseen oikeutettujen antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka puolesta puolueen vaaliasiamies esiintyy, edustaa puolueen henkilöjäseniä kunnassa; ja

4) puoluetta edustavan yhdistyksen antama ilmoitus puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimestä, henkilötunnuksesta ja yhteystiedoista sekä yhdistyksen puolueen vaaliasiamiehelle ja hänen varamiehelleen antama valtakirja.

Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutettava siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia.

155 §
Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus

Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaasta on 153 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan valtuutetuntoimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen valitsijayhdistyksen eikä puolueen ehdokkaaksi; ja

3) valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja.

Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus, merkittävä siihen henkilötunnuksensa sekä vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoinen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse allekirjoittaneet perustamisasiakirjan.

170 §
Vaaliasiamiehet

Kullakin ehdokkaita asettavalla puolueella ja ehdokkaan asettavalla valitsijayhdistyksellä tulee olla vaaliasiamies ja jokaisella vaaliasiamiehellä varamies. Lisäksi yhteislistan muodostaneitten valitsijayhdistysten on valtuutettava jonkin valitsijayhdistyksen vaaliasiamies toimimaan yhteislistan vaaliasiamiehenä ja toinen hänen varamiehenään.

Puolueen tai yhteislistan vaaliasiamies ei saa olla toisen puolueen tai yhteislistan vaaliasiamiehenä. Valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla puolueen vaaliasiamiehenä eikä muun yhteislistan vaaliasiamiehenä kuin mihin hänen valitsijayhdistyksensä kuuluu eikä toisen valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehenä. Puolueen tai valitsijayhdistyksen vaaliasiamies ei saa olla vaalipiirilautakunnan eikä kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenenä tai varajäsenenä.

Vaaliasiamiehen puolesta saa tässä laissa tarkoitetun hakemuksen, ilmoituksen tai oikaisun tehdä hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö. Mitä tässä laissa säädetään puolueen, yhteislistan ja valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehestä, on soveltuvin osin voimassa hänen varamiehestään.

Puolueen on viimeistään 48. päivänä ennen vaalipäivää ilmoitettava Helsingin vaalipiirilautakunnalle puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot.

172 §
Puolueen ehdokashakemus

Puolueen ehdokashakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa on mainittava siinä järjestyksessä kuin ehdokkaat ehdokaslistojen yhdistelmässä asetetaan, kunkin ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua käyttäen sekä kotikunta; Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan käyttää yleisesti tunnettua ehdokkaan puhuttelunimeä tai etunimeä lyhennettynä; Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi;

2) kunkin ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen puolueen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan Euroopan parlamentin jäsenen toimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut toisen puolueen eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi;

3) kunkin ehdokkaaksi asetetun Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisen antama vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi samoissa vaaleissa muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa eikä menettänyt vaalikelpoisuuttaan europarlamenttivaaleissa kotivaltiossaan sekä ilmoitus siitä, minkä jäsenvaltion kansalainen hän on, missä vaalipiirissä tai kunnassa hänet viimeksi on kotivaltiossaan otettu europarlamenttivaalien vaaliluetteloon ja mikä oli hänen viimeinen osoitteensa kotivaltiossaan.

Puolueen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus ja vakuutettava siinä, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia.

174 §
Valitsijayhdistyksen ehdokashakemus

Valitsijayhdistyksen ehdokashakemukseen on liitettävä:

1) ehdotus valitsijayhdistyksen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaasta on 172 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2) ehdokkaan allekirjoittama ja hänen henkilötunnuksellaan varustettu suostumus hänet asettaneen valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi ja suostumus ottaa vastaan Euroopan parlamentin jäsenen toimi sekä vakuutus, ettei hän ole samoissa vaaleissa suostunut puolueen ehdokkaaksi;

3) ehdokkaaksi asetetun Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisen antama vakuutus, ettei hän ole suostunut ehdokkaaksi samoissa vaaleissa muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa eikä menettänyt vaalikelpoisuuttaan europarlamenttivaaleissa kotivaltiossaan sekä ilmoitus siitä, minkä jäsenvaltion kansalainen hän on, missä vaalipiirissä tai kunnassa hänet viimeksi on kotivaltiossaan otettu europarlamenttivaalien vaaliluetteloon ja mikä oli hänen viimeinen osoitteensa kotivaltiossaan;

4) valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja.

Valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen on päivättävä ja allekirjoitettava ehdokashakemus, merkittävä siihen henkilötunnuksensa sekä vakuutettava siinä, että ehdokas on vaalikelpoinen ja että valitsijayhdistyksen jäsenet ovat itse allekirjoittaneet perustamisasiakirjan.

177 §
Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaisen vaalikelpoisuuden tarkistaminen

Helsingin vaalipiirilautakunnan on viipymättä ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaista koskevasta ehdokashakemuksesta. Väestörekisterikeskuksen on viipymättä lähetettävä vaalikelpoisuuden tarkistamista varten tarpeelliset tiedot hakemuksesta tällaisen ehdokkaan kotivaltion asianomaiselle viranomaiselle.

184 §
Vaaliasiamiesten ja vaalitarkkailijoiden läsnäolo-oikeus

Vaalilautakunnan, kunnan keskusvaalilautakunnan ja vaalipiirilautakunnan kokouksissa, jotka pidetään ehdokkaiden numeroiden määräämistä, äänestyslippujen järjestämistä tai laskemista taikka vaalien tuloksen määräämistä varten, puolueiden ja yhteislistojen sekä yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten vaaliasiamiehillä taikka heidän kutakin vaaliviranomaista varten erikseen kirjallisesti valtuuttamillaan henkilöillä on oikeus olla läsnä.

Oikeusministeriö voi valtuuttaa kotimaisen tai ulkomaisen vaalitarkkailijan koko maan alueelle ja kunnan keskusvaalilautakunta kunnan alueelle. Vaalitarkkailijalla on oikeus olla läsnä silloin kun tässä laissa tarkoitettu vaaliviranomainen suorittaa tehtäviään.

187 §
Otteen tai jäljennöksen antaminen

Jos tässä laissa tarkoitetusta asiakirjasta annetaan ote tai jäljennös muulle kuin sille, jota asiakirja koskee, taikka tässä laissa tarkoitettuja tai siitä johtuvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle, siitä on jätettävä henkilötunnus pois. Tietojen massaluovutuksesta säädetään erikseen.

189 §
Vaalipäivän ja määräpäivän siirtyminen

Jos vaalipäivä sattuu uudenvuodenaatoksi tai -päiväksi, loppiaiseksi, vapunaatoksi tai -päiväksi, helluntaipäiväksi, itsenäisyyspäiväksi, jouluaatoksi tai ensimmäiseksi tai toiseksi joulupäiväksi, vaalipäivän äänestys järjestetään seuraavana sunnuntaina. Jos vaalipäivä sattuu pääsiäispäiväksi tai pääsiäispäivän jälkeiseksi sunnuntaiksi, vaalipäivän äänestys järjestetään pääsiäispäivää edeltävänä sunnuntaina. Europarlamenttivaalien vaalipäivän määräytymiseen sovelletaan kuitenkin, mitä 160 §:n 2 momentissa säädetään.

Jos määräpäivä, joka on säädetty tai määrätty muuta kuin vaalipäivän äänestystä, ennakkoäänestyksen aloittamista tai lopettamista, vaaleja toimittamatta valittavien valtuutettujen valituksi julistamista tai vaalien tuloksen vahvistamista varten, sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi taikka juhannus- tai jouluaatoksi, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä. Oikeusministeriöllä on tarvittaessa oikeus siirtää tällainen määräpäivä lähinnä soveliaaksi päiväksi, jos vaalit on valituksen johdosta määrätty uusittaviksi tai jos on määrätty toimitettaviksi uudet eduskuntavaalit tai valtuutettujen täydennysvaalit taikka jos presidentinvaali on määrätty aloitettavaksi uudelleen tai valtuutettujen vaalit toimitettaviksi uutena aikana.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2013

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson