Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Tad~ikistanin kanssa lokakuussa 2012 tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

---

Suomen ja Tad~ikistanin välillä ei ole tällä hetkellä voimassa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (verosopimus).

Verosopimus helpottaisi investointien tekemistä sopimusvaltiosta toiseen ja muutoinkin vahvistaisi sopimusvaltioiden välisiä taloudellisia suhteita.

Suomella on voimassa oleva laaja verosopimus, jossa määrätään lähes kaikista OECD:n malliverosopimuksen tekstissä käsitellyistä asioista, seuraavien 72 valtion kanssa: Alankomaat (SopS 84/1997 ja 31/1998), Arabiemiraattien liitto (SopS 90/1997 ja 32/1998), Argentiina (SopS 85/1996), Armenia (SopS 120/2007 ja 31/2008), Australia (SopS 91/2007 ja 32/2008), Azerbaidzhan (SopS 94/2006), Barbados (SopS 79/1992 ja HE 117/2011), Belgia (SopS 66/1978 ja 54/1997 sekä HE 198/2009), Bosnia-Hertsegovina (SopS 60/1987 ja 75/2005), Brasilia (SopS 92/1997 ja 33/1998), Bulgaria (SopS 11/1986), Egypti (SopS 12/1966 ja 56/1976), Espanja (SopS 67/1968, 14/1974, 39/1974, 109/1991 ja 74/1992), Etelä-Afrikka (SopS 78/1995 ja 4/1996), Filippiinit (SopS 60/1981), Georgia (SopS 76/2008), Indonesia (SopS 4/1989), Intia (SopS 58/2010), Irlanti (SopS 88/1993), Islanti (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Iso-Britannia (SopS 2/1970, 31/1974, 26/1981, 8/1987, 2/1992, 75/1992 ja 63/1997), Israel (SopS 90/1998), Italia (SopS 55/1983), Itävalta (SopS 18/2001 ja 95/2011), Japani (SopS 43/1972, 111/1991 ja 76/1992), Kanada (SopS 2/2007), Kazakstan (SopS 85/2010), Kiina (SopS 104/2010), Kirgistan (SopS 14/2004), Korean tasavalta (SopS 75/1981), Kosovo (SopS 60/1987 ja 1/2012), Kreikka (SopS 58/1981), Kroatia (SopS 60/1987 ja 34/1995), Latvia (SopS 92/1993), Liettua (SopS 94/1993), Luxemburg (SopS 18/1983, 60/1992 ja 62/2010), Makedonia (SopS 23/2002), Malesia (SopS 16/1986), Malta (SopS 82/2001), Marokko (SopS 8/1980), Meksiko (SopS 65/1998), Moldova (SopS 92/2008), Montenegro (SopS 60/1987 ja 45/2007), Norja (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Pakistan (SopS 15/1996), Portugali (SopS 27/1971), Puola (SopS 21/2010), Ranska (SopS 8/1972 ja 5 /1976), Romania (SopS 7/2000), Ruotsi (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Saksa (SopS 18/1982), Sambia (SopS 28/1985), Serbia (SopS 60/1987ja 70/2001), Singapore (SopS 115/2002, 38/2003 ja 41/2010), Slovakia (SopS 28/2000), Slovenia (SopS 70/2004), Sri Lanka (SopS 20/1984), Sveitsi (SopS 90/1993, 92/2006 ja 122/2010 sekä HE 148/2012), Tansania (SopS 70/1978), Tanska (mukaan lukien Färsaaret; SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Thaimaa (SopS 28/1986), Tsekki (SopS 80/1995 ja 5/1996), Turkki (SopS 49/2012), Ukraina (SopS 82/1995 ja 6/1996), Unkari (SopS 51/1981), Uusi Seelanti (SopS 49/1984 ja 16/1988), Uzbekistan (SopS 104/1999), Valko-Venäjä (SopS 84/2008), Venäjä (SopS 110/2002), Vietnam (SopS 112/2002 ja 64/2003), Viro (SopS 96/1993) ja Yhdysvallat (SopS 2/1991 ja 3/2008).

Marokon ja Uruguayn kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty eduskunnassa (HE 87/2006 ja 40/2012).

Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat luonnollisten henkilöiden ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteysyritysten tulon oikaisemisen yhteydessä, kuuden alueen kanssa: Bermuda (SopS 87/2009), Brittiläiset Neitsytsaaret (SopS 59/2011), Caymansaaret (SopS 34/2010), Guernsey (SopS 47 ja 84/2009), Jersey (SopS 78/2009) ja Mansaari (SopS 74/2008).

Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat osinkoa ja kiinteän toimipaikan tuloa, Alankomaiden Antillien (SopS 63/2011) ja Aruban (SopS 65/2011) kanssa.

Suomella on voimassa oleva sopimus kansainvälisestä kuljetustoiminnasta saadun tulon vapauttamisesta verosta Yhdysvaltain kanssa (SopS 20/1988), voimassa oleva sopimus ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Hong Kongin kanssa (SopS 125/2008) ja voimassa oleva sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan (sen liiketulon) vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista Kiinan kanssa (SopS 117/2006).

Suomella on voimassa oleva kulttuuri-instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskeva sopimus Italian kanssa (SopS 33/1974). Sopimusta sovelletaan myös tulo- ja omaisuusveroihin.

Suomella on voimassa oleva sopimus erityisistä määräyksistä (tulon ja varallisuuden) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi rakennettaessa rajasiltoja ym. Norjan kanssa (SopS 54/1993).

Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin Helsingissä kesäkuussa 2012, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen sopimusluonnos. Tämän jälkeen sopimusluonnosta on eräiltä osin tarkistettu sähköpostitse.

Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2012.

Sopimus noudattaa OECD:n laatimaa malliverosopimusta rojaltista saatavan tulon verottamista lukuun ottamatta.

Molemmat valtiot soveltavat hyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa.

Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

Vuonna 2011 Suomesta Tad~ikistaniin maksettu tulo (palkat, eläkkeet, osingot korot) oli yhteensä 2 740 €, josta lähdevero oli 585 €.

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

1 artikla. Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.

Eräissä tapauksissa sopimusta voidaan soveltaa myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 23 artiklan määräykset ja tietojen vaihtamista koskevan 25 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.

2 artikla. Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.

3—5 artikla. Yleiset määritelmät. Sopimusvaltiossa asuva henkilö. Kiinteä toimipaikka. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen mukaisia.

Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10, 11 ja 12 artikla).

Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Siinä mainitaan myös valtio, sen paikallisviranomainen ja julkisyhteisö. Muun kuin luonnollisen henkilö asuinvaltio ratkaistaan kaksoisasumistapauksessa perustamispaikan perusteella (3 kappale)

Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta. Määritelmä vastaa OECD:n mallisopimuksen määräyksiä.

6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta (4 kappale). Näin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.

Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimusta.

7 artikla. Liiketulo. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain se tulo, joka on luettava kuuluvaksi itse kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale).

Artiklan määräykset vastaavat OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.

8 artikla. Merenkulku ja ilmakuljetus. Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale).

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.

9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.

10 artikla. Osinko. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).

Jos tad~ikistanilaisen yhtiön maksaman osingon saajana on suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (22 artiklan 1 kappaleen b kohta).

Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka suoraan omistaa vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Muissa tapauksissa vero saa olla enintään 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan mainittuja rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan.

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa.

11 artikla. Korko. Korosta voidaan verottaa kummassakin sopimusvaltiossa (1 ja 2 kappale). Koron verokanta sopimusvaltiossa, josta korko kertyy (lähdeverokanta), on 10 prosenttia. Korko on kuitenkin verovapaa, jos korko maksetaan tavaran luottokauppaan liittyen tai pankin antamalle lainalle tai luotolle tai toisen sopimusvaltion hallitukselle, sen keskuspankille tai paikallisviranomaiselle tai sen hallituksen kokonaan omistamalle tai kontrolloimalle pöytäkirjassa tarkennetulle laitokselle (rahoituslaitos mukaan lukien) tai toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaiseen lainaan tai luottoon liittyen, jonka on taannut toisen valtion hallitus mukaan lukien paikallisviranomainen, keskuspankki tai hallituksen omistama tai kontrolloima virasto tai pöytäkirjassa tarkennettu laitos (rahoituslaitos mukaan lukien) (3 kappale ja pöytäkirjan 1 kappale).

Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 1 ja 2 kappaleissa olevia rajoituksia, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan (5 kappale).

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole Suomessa juuri mitään käytännön merkitystä, koska rajoitetusti verovelvollisen on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 11 artiklaa tai sen kommentaareja.

12 artikla. Rojalti. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. Rojaltista voidaan kuitenkin 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Vero saa silloin olla enintään 5 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 2 kappaleessa olevaa rajoitusta (4 kappale), jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.

Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

Artikla poikkeaa OECD:n malliverosopimuksesta siinä, että artikla antaa rojaltin verottamisoikeuden myös lähdevaltiolle.

13 artikla. Luovutusvoitto. Luovutusvoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun osuuden luovutuksesta saatu myyntivoitto rinnastetaan kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatuun myyntivoittoon (2 kappale). Esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, toimipaikan ja sen liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa eli toimipaikan sijaintivaltiossa (3 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä käytetyn laivan tai ilma-aluksen ja niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (4 kappale).

Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta 1—5 (tavarakontit) kappaleessa, verotetaan vain luovuttajan asuinvaltiossa (6 kappale).

Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai artiklan kommentaarin määräyksiä.

14—16 artikla. Työtulo. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat. Näihin artikloihin sisältyvät määräykset, jotka koskevat työtuloa ja työvoiman vuokrausta (14 artikla), johtajanpalkkiota (15 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (16 artikla), ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

17 artikla. Eläkkeet, elinkorot ja samanluonteiset maksut. Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan artiklan mukaan vain eläkkeensaajan asuinvaltiossa (1 kappale). Eläkettä ja muuta samanlaista suoritusta, joka maksetaan sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön (esimerkiksi Suomen TEL-eläke) tai järjestelmän mukaan, voidaan kuitenkin verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).

Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.

18 artikla. Julkinen palvelus. Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.

19 artikla. Opiskelijat. Sopimuksen 19 artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.

20 artikla. Muu tulo. Tulosta, jota ei käsitellä 6—19 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale).

Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa.

21 artikla. Pöytäkirja. Liitteenä oleva pöytäkirja on artiklan mukaan sopimuksen olennainen osa.

22 artikla. Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen. Tämän artiklan mukaan kumpikin sopimusvaltio käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kappaleessa ja Tad~ikistania koskevat määräykset 2 kappaleessa. Artiklan 1 kappaleen a kohdan määräys rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Tad~ikistanissa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Tad~ikistanissa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Hyvitysmenetelmää ei luonnollisestikaan sovelleta Suomessa silloin, kun osinko on vapaa Suomen verosta 1 kappaleen b kohdan määräyksen nojalla.

23–26 artikla. Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet. Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (23 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (24 artikla), tietojen vaihtamista (25 artikla) ja diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (26 artikla) koskevat määräykset. Syrjintäkielto ja tietojenvaihto koskevat kaikenlaatuisia veroja. Tietojenvaihtoartikla on OECD:n mallisopimuksen viimeisimmän laajan 26 artiklan mukainen, ja myös muut artiklat vastaavat OECD:n mallisopimuksen artikloita (24, 25 ja 28 artikla).

27 ja 28 artikla. Voimaantulo. Päättyminen. Sopimuksen voimaantuloa (27 artikla) ja päättymistä (28 artikla) koskevat määräykset sisältyvät näihin artikloihin. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

Pöytäkirja. Pöytäkirjan 1 kappaleessa luetellaan ne 11 artiklan 3 kappaleen c ja d kohdassa tarkoitetut virastot tai laitokset, jotka voivat vastaanottaa korkoa ilman lähdeveropidätystä. Pöytäkirjan 2 kappaleen a kohdan mukaan sopimusvaltiossa asuva henkilö ei saa toiselta sopimusvaltiolta sopimuksessa määrättyä veronalennus- tai verovapautusetua, jos henkilön tai tällaiseen henkilöön liittyvän henkilön pääasiallinen tarkoitus oli sopimuksen etujen saaminen. Kohdan b mukaan sopimuksen määräyksiä ei sovelleta Tad~ikistanin vapaa-alueisiin rahoituspalvelujen osalta.

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Tad~ikistanin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Sopimuksen muiden määräysten voimaan saattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona myöhempi niistä ilmoituksista, joilla sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen täyttäneensä sopimuksen voimaantulon edellyttämien kansallisten oikeudellisten toimenpiteiden suorittamisesta, on vastaanotettu. Voimaantulon jälkeen sopimusta sovelletaan kummassakin valtiossa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—20 artiklat, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 22 artikla sekä 23–26 artiklat samoin kuin pöytäkirjan 1 ja 2 kappale sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Tad~ikistanin tasavallan hallituksen välillä Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2012 tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Tad~ikistanin tasavallan hallituksen välillä Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2012 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

---

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen