Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Tullin hallinnosta. Samalla nykyinen tullilaitoksesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi. Nykyistä kaksiportaista tullilaitoksen organisaatiota uudistettaisiin siten, että Tullihallituksesta, sen alaisista viidestä tullipiiristä ja tullilaboratoriosta muodostettaisiin valtiovarainministeriön hallinnonalalle Tulli-niminen viranomainen, jonka toimialueena olisi koko maa. Ehdotus mahdollistaisi sen, että Tullin tehtäviä voitaisiin järjestää valtakunnallisissa yksiköissä hoidettaviksi.

Tullia johtaisi pääjohtaja. Tullin organisaation yksiköistä ja niiden tehtävienjaosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Yksiköiden johtamisesta säädettäisiin kuitenkin laissa. Tullin sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta määrättäisiin Tullin ja sen yksiköiden työjärjestyksissä. Tullin työjärjestys julkaistaisiin säädöskokoelmassa.

Tullin tehtäviä ei ehdoteta muutettaviksi. Tulli huolehtisi edelleen tulliverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta ja muista tullitoimenpiteistä sekä ulkomaankaupan tilastoinnista. Tulli toimittaisi edelleen muun muassa verotusta ja tutkisi tullirikoksia sen mukaan kuin niistä lailla erikseen säädetään.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että tullilakiin ja eräisiin verolakeihin ja muihin lakeihin tehdään Tullin hallinnosta annettavan lain edellyttämät teknisluonteiset muutokset. Siltä osin kuin lakien esittely ei kuulu valtiovarainministeriön toimialaan sovellettavaksi tulisi pääsääntöisesti uuden lain myötä vanhentuvia viittauksia koskeva siirtymäsäännös.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta.

---

Tullihallitus, tullipiirit ja tullilaboratorio

Tullilaitoksen organisaatiosta säädetään tullilaitoksesta annetulla lailla (228/1991), jäljempänä tullilaitoslaki, ja valtioneuvoston asetuksella tullilaitoksesta (205/2008), jäljempänä tullilaitosasetus. Organisaatio on hallinnollisesti kaksiportainen. Siinä on keskushallintoa varten Tullihallitus. Aluehallintoa varten valtakunta on jaettu maantieteellisesti viiteen tullipiiriin, joita ovat Eteläinen-, Läntinen-, Itäinen-, Pohjoinen- ja Ahvenanmaan tullipiiri. Lisäksi on erillinen tullilaboratorio. Tullipiirien jako on ollut nykyisenlainen vuodesta 1999.

Tullilaitosta johtaa valtioneuvoston nimittämä pääjohtaja. Hänellä on tullilaitoslain 3 §:n mukaan ylin päätösvalta myös Tullihallituksessa. Pääjohtaja vahvistaa tullilaitoksen työjärjestyksen. Tullihallituksen tulosyksikön, tullilaboratorion ja tullipiirien päälliköt vastaavat pääjohtajalle tulosyksiköille asetettujen tulostavoitteiden edellyttämien tulosten saavuttamisesta ja siitä, että heidän johtamaansa toimintaa hoidetaan asianmukaisesti ja tuloksellisesti.

Tullihallitus on tulosvastuussa valtiovarainministeriölle tullilaitoksen toiminnasta. Tullihallitus huolehtii strategioiden valmistelusta, toiminnan suunnittelusta, resursoinnista ja seurannasta, kehittämistehtävistä, kansainvälisistä tehtävistä ja hoitaa sidosryhmäsuhteita. Tullihallitus varmistaa tullilaitoksen noudattamien toimintatapojen yhdenmukaisuutta tullaus-, verotus- ja valvontatehtävissä, kuten lupapäätöksissä, ennakkoratkaisuissa, maksunlykkäyksissä ja huojennuksissa.

Tullilaboratorio ja tullipiirit ovat hallinnollisesti Tullihallituksen alaisia, mutta ne käyttävät itsenäistä päätösvaltaa niiden ratkaistaviksi kuuluvissa asioissa. Tullilaboratorio ja tullipiirit toimivat niille osoitettujen voimavarojen ja niiden vastattaviksi asetettujen tulostavoitteiden pohjalta itsenäisinä tulosyksikköinä. Niiden sisäisestä yksikkö- ja tehtäväjaosta määrätään niiden johtajien hyväksymissä työjärjestyksissä.

Tullipiireillä ja tullilaboratoriolla on kullakin sisäinen johtokunta, johon kuuluvat pääjohtaja ja Tullihallituksen johtoryhmä sekä asianomaisen tullipiirin tai tullilaboratorion päällikkö. Sisäinen johtokunta käsittelee ja linjaa piirien ja laboratorion toimintaa strategisesti tärkeissä asioissa.

Valtakunnan maarajalla sijaitsevista tullitoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ne luetellaan tullilaitosasetuksen 1 §:ssä. Myös rajanylityspaikoista on päätetty valtioneuvoston asetuksella. Pääjohtaja päättää tullilaitosasetuksen 8 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla muista kuin valtakunnan rajoilla sijaitsevista tullitoimipaikoista.

Euroopan unionin tullilainsäädännön toimeenpano ja kansainvälinen yhteistyö

Tullitoiminta on olennainen ja erottamaton osa kansainvälistä kauppaa ja tavarankuljetusketjuja, jotka ylittävät yksittäisten valtioiden rajat ja joiden toimivuudesta maailmantalouden kehittyminen ja häiriötön toiminta riippuu. Euroopan unionin (EU) jäsenenä Suomi kuuluu unionin tulliliittoon, jolla on yhteinen kauppapolitiikka ja joka on osapuolena kansainvälisissä kahden- ja monenvälisissä kauppasopimuksissa. Kantaessaan tulliliiton päättämiä tulleja EU:lle tullilaitos toimeenpanee tulliliiton kauppapolitiikkaa. On tärkeää, muun muassa talouden toimijoiden kannalta, että tullilainsäädäntöä toimeenpannaan tasapuolisesti ja tehokkaasti.

Tulliviranomaisten suorittama valvonta turvaa osaltaan myös EU:n sisämarkkinoita. Sisämarkkinoiden häiriötön toiminta edellyttää, että tavaroiden maahantuonnissa noudatetaan yhteistä lainsäädäntöä koko EU:n alueella, koska sisämarkkinoille pääsyn jälkeen tavaroita voidaan kuljettaa siellä lähtökohtaisesti vapaasti. Tavaroiden tuonti- ja vientikiellot sekä rajoitukset, joita tullilaitos valvoo, perustuvat nykyisin laajalti EU:n säädöksiin.

Kansainvälisessä viranomaisyhteistyössä tullilaitos osallistuu EU:n eri tasoilla tehtävän yhteistyön lisäksi erityisesti Maailman tullijärjestön (World Customs Organisation, WCO) työhön.

Kansallisen lainsäädännön toimeenpanotehtävät

Fiskaalisella tehtäväalueella tullilaitos kantaa EU:n tullien lisäksi myös kansallisia veroja eli valmisteveroja, autoveron sekä maahantuonnin arvonlisäveron. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tehtävien lisäksi tullilaitos toimeenpanee myös muiden ministeriöiden toimialan lainsäädäntöä lähinnä terveyden ja turvallisuuden turvaamiseksi. Kyseisiä valvontatehtäviä tullilaitokselle tulee työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sisäasiainministeriön, ulkoasiainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilta. Sisäasiainministeriön hallinnonalalta tullilaitos on tiiviissä yhteistyössä sisäisen turvallisuuden turvaamisessa poliisin ja rajavartiolaitoksen (PTR-viranomaisyhteistoiminta) sekä Säteilyturvakeskuksen kanssa ja oikeusministeriön hallinnonalalla syyttäjälaitoksen kanssa.

Tullilaitoksen toiminnan valtakunnallisesta laajuudesta ja toimipaikkaverkostosta johtuen tullilaitos avustaa lisäksi useita muita ministeriöitä ja virastoja, kuten ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Liikennevirasto, Huoltovarmuuskeskus ja Liikenteen turvallisuusvirasto, niiden tehtäväalueeseen kuuluvien verojen ja maksujen keräämisessä.

Tehtäviensä kautta tullilaitoksella on yhteistyötä usean ministeriön kanssa niiden valmistellessa lainsäädäntöä ja politiikkaansa.

Kansainvälisen tavarakaupan globalisaatiokehitys ja sähköisen kaupan yleistyminen ovat muuttaneet myös tullilaitoksen toimintaympäristöä. Kansainvälistymisen myötä tullilaitoksen asiakaskunta on muuttunut kansainvälisemmäksi käsittäen myös muita kuin pelkästään suomalaisia Suomeen sijoittautuneita yrityksiä. Asioinnista osa tapahtuu nykyään kansainvälisten konsernien pääkielellä englannilla. Ilmoitusten käsittelyn palveluaikoihin kohdistuu paineita sähköisen ilmoittamisen laajentuessa EU:n laajuiseksi eri aikavyöhykkeiden ja yrityskohtaisten tarpeitten vuoksi.

Nykyisessä globaalissa taloudessa yritysten tavaratoimitukset eivät saisi tarpeettomasti hidastua tulli-ilmoittamiseen liittyvien toimien vuoksi. Internet-kauppa kasvaa jatkuvasti ja tullivalvonnassa riskianalyysin merkitys korostuu tulliasioinninkin sähköistyessä ja siirtyessä tietoverkkoihin. Asiakas kokee entistä enemmän asioivansa Suomen tulliviranomaisen kuin tietyn tullipiirin kanssa.

Uudelleenlaaditussa tullikoodeksissa, jonka soveltaminen on suunniteltu aloitettavaksi arviolta vuonna 2015, lähtökohtana on sähköinen tulli-ilmoittaminen. Paperipohjainen asiointitapa olisi enää poikkeuksellisesti mahdollista ja tulisi matkustajatullauksen ohella käytettäväksi lähinnä varamenettelynä tilanteissa, jolloin tietojärjestelmät eivät toimi. EU:n jäsenvaltioiden tulliviranomaiset kommunikoivat myös keskenään erilaisten tietoverkkojen välityksellä. EU:n laajuisten sähköisten tullijärjestelmien kehittäminen perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen (N:o 70/2008/EY) paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä. Poliittisena suuntaviivana on, että jäsenmaiden tulliviranomaiset toimisivat yhteen kuin yksi tulliviranomainen.

Alueellisesti toimivaltaisten tullipiirien merkitys on hämärtynyt, koska tulliselvitys tapahtuu nykyisin valtaosaltaan sähköisesti. Sähköiset ilmoitukset käsitellään sähköisissä palvelukeskuksissa, ja ilmoituskohtaista neuvontaa annetaan tullilaitoksen puhelin- ja nettineuvonnasta. Tullivalvontaa, riskienarviointia ja kontrollitoimia tehdään yhä enemmän valtakunnallisesti suunniteltuna ja toteutettuna.

Myös muunlainen käytännön tullityö – palvelu, neuvonta, valvonta, tarkastustoiminta ja rikostorjunta – voidaan tehokkaasti järjestää niin, että valvonnan ja palveluiden tarpeeseen vastataan silloin ja niissä paikoissa, joissa on niiden kysyntää ja tarvetta.

Tämän kehityksen seurauksena tullilaitoksen tavoitteet, toimintatavat ja resurssien mitoitus määräytyvät yhä vähemmän tullipiirirajojen mukaisesti. Niukkoja voimavaroja tulisi pystyä käyttämään ja kohdistamaan valtakunnallisesti priorisoitujen tarpeiden mukaisesti aiempaa joustavammin. Asiakaspalvelua, yhteiskunnan suojaamista sekä hyvän hallinnon tasapuolisuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset ovat kasvaneet ja niihin vastaaminen on joustavammin toteutettavissa valtakunnallisessa organisaatiossa.

Myös viranomaisten välisen ja kansainvälisen yhteistyön perusteella esille nousevat asiat voitaisiin nykyistä paremmin hoitaa valtakunnallisen organisaation puitteissa.

Tullihallituksen ja tullipiirien lakkauttamisen myötä tehtävät voitaisiin jakaa yhden viranomaisen sisällä. Valtion budjettitaloudessa tullilaitos käsitellään jo nykyisin yhtenä tiliviranomaisena ja virat ovat laitoksen yhteisiä, joten näiltä osin ehdotettava muutos ei toisi uutta.

Valtionhallinnossa hallinnonalojen organisaatioita ja johtamisjärjestelmiä on uudistettu viime vuosina, muun muassa purkamalla alueorganisaatioita.

Verohallinnon organisaatiota on hiljattain muutettu vastaavalla tavalla kuin nyt ehdotetaan tehtäväksi tullilaitoksen osalta. Muutosta on toteutettu vaiheittain (HE 148/2007 vp ja HE 288/2009 vp). Jo ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin yksiportaisuus ja Verohallinnosta tuli yksi virasto. Kolmas vaihe, jolla poistettiin viimeisetkin alueellisiin rajoihin perustuvat yksiköt tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Tullin hallintoa koskevassa lakiehdotuksessa on mukailtu Verohallinnosta annetussa laissa säädettyjä ratkaisuja viraston johtamisessa samoin kuin yleistä hallinto-oikeutta koskevissa kysymyksissä, kuten hallintokantelun ratkaisemisessa.

Esityksessä ehdotetaan, että tullilaitoksen sijasta valtiovarainministeriön alaisena tullilainsäädäntöä toimeenpanevana virastona olisi Tulli-niminen viranomainen. Tullia johtaisi pääjohtaja. Tullissa olisi yksiköitä, joista ja joiden pääasiallisista tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus toimisi samalla myös poliittisen ohjauksen välineenä. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi on tämän esityksen liitteenä.

Tullin organisaatio ja yksiköiden tehtävät voisivat määräytyä valtakunnallisesti toimintojaon perusteella tai alueellisesti. Tullin yksiköllä tarkoitettaisiin suoraan pääjohtajan alaisia yksiköitä. Yksikössä voisi olla tuki- ja muita toimintayksiköitä, kuten tullitoimipaikkoja, joista määrättäisiin Tullin tai sen yksikön työjärjestyksessä. Tullin yksiköiden toimintaa järjestettäessä olisi huolehdittava palveluiden saatavuudesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

Tarkoituksena on, että Tullissa olisi kuusi yksikköä. Tullin päätehtäviä varten olisi kolme yksikköä: ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto ja toimipaikkaosasto. Tullilaboratorio olisi edelleen Tullin valvonta- ja verotustehtäviä tukeva asiantuntijayksikkö, minkä lisäksi sillä olisi erillisiä laboratorio-tutkimustehtäviä. Tullin yhteisiä tehtäviä varten olisi hallinto-osasto sekä esikuntayksikkö. Tullin yksiköiden toimialueena olisi koko maa.

Ulkomaankauppa- ja verotusosaston suorittamat, esimerkiksi tulliselvitys- ja verotustehtävät, olisi tarkoitus organisoida valtakunnallisesti toimiviin ja johdettaviin toimintayksiköihin. Vastaavalla tavoin valvontaosasto olisi tarkoitus organisoida siten, että valtakunnallisina toimintayksikköinä olisivat tarkastus ja rikostorjunta rikostutkintatehtävineen. Lisäksi valvontaosasto ohjaisi Tullin valvontatehtäviä.

Toimipaikkaosasto vastaisi operatiivisista tullivalvontatoimenpiteistä sekä huolehtisi niistä tullipalveluista, jotka edellyttävät asiakkaalta fyysistä käyntiä Tullissa. Yksikön resurssien kannalta merkittävin tehtäväalue olisivat Tullin valvontatehtävät. Yksikössä tehtäisiin myös niitä tullaus- ja verotustehtäviä, joita ei tehtäisi ulkomaankauppa- ja verotusosaston valtakunnallisissa sähköisissä toiminnoissa. Ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto ja hallinto-osasto ohjaisivat toimipaikkaosaston toimintaa tehtäväalueillaan, mikä varmistaisi yhdenmukaista toimintaa. Tätä kautta toimipaikkaosaston toimintayksiköiden asema organisaatiossa olisi matriisimainen.

Myös ulkomaankauppa- ja verotusosaston, valvontaosaston sekä hallinto-osaston henkilöstö työskentelisi eri puolilla maata Tullin toimipaikoissa. Kun nykyisin tullitoimipaikan kaikki toiminnot kuuluvat saman johdon alle, tulisi nyt toimipaikkoja, joissa tapahtuvista toiminnoista osaa johdettaisiin sanotuilta osastoilta ja osaa toimipaikkaosastosta.

Tullin työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset Tullin tehtävien järjestämisestä. Pääjohtaja vahvistaisi Tullin työjärjestyksen, joka julkaistaisiin myös Suomen säädöskokoelmassa. Tullin yksikköä johtaisi yksikön päällikkö ja hän vahvistaisi yksikkönsä työjärjestyksen.

Tämän esityksen liitteenä on luonnos Tullin hallinnosta annettavaksi valtio-neuvoston asetukseksi. Asetusluonnoksen mukainen organisaatio voidaan havainnollistaa alla olevalla kuvalla.

Valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluviin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Tullin hallintoa koskevasta organisaatiouudistuksesta aiheutuvat muutokset. Tulli säädettäisiin tullilaitoksen, Tullihallituksen, tullipiirin, piiritullikamarin ja tulliviranomaisen sijaan toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Tullilaitokselle, Tullihallitukselle, tullipiirille, piiritullikamarille ja tulliviranomaiselle tapahtuvaa ilmoittamista tai tietojen toimittamista koskevat säännökset muutettaisiin muotoon ”Tullille”.

Lisäksi säännöksiin tehtäisiin teknisluonteisia tarkistuksia ja niitä ajanmukaistettaisiin muualla lainsäädännössä jo tehtyjen muutosten vuoksi. Esimerkiksi tuomioistuinten nimiä ajanmukaistettaisiin vastaamaan nimissä tapahtuneita muutoksia ja Euroopan yhteisöstä käytettäisiin Lissabonin sopimuksen mukaisesti nimitystä Euroopan unioni.

Muutettaviksi ehdotettuja valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluvia lakeja ovat:

— Tullilaki (1466/1994)

— Arvonlisäverolaki (1501/1993)

— Laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön (1266/1996)

— Valmisteverotuslaki (182/2010)

— Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994)

— Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996)

— Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994)

— Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004)

— Laki tupakkaverosta (1470/1994)

— Jäteverolaki (1126/2010)

— Autoverolaki (1482/1994)

— Ajoneuvoverolaki (1281/2003)

— Laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta (1307/2007)

— Laki eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista (1209/2006)

Eräiden muiden ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, joissa Tullin hallintorakenteessa tapahtuvat uudistukset aiheuttavat tarpeen muuttaa kyseisen lainkohdan säännöstä muuten kuin teknisesti viranomaisen organisaation muuttuessa. Muutettaviksi ehdotettuja lakeja ovat:

— Pakkokeinolaki (450/1987)

— Ilmailulaki (1194/2009)

— Väylämaksulaki (1122/2005)

— Ulkomaalaislaki (301/2004)

Esityksessä ehdotetaan, että tullilain 3 §:n 1 momenttia, 20 d §:n 1 momenttia, 20 g §:n 3 momenttia, 43 §:n 2 momenttia ja 47 a § samoin kuin ulkomaalaislain 181 §:n 1 momenttia muutettaisiin väliaikaisesti. Säännöksiä on muutettu pakkokeinolain uudistuksen yhteydessä, ja muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Sen vuoksi tässä esityksessä ehdotetut kyseisten lainkohtien muutokset olisivat voimassa 31 päivään joulukuuta 2013. Muutokset vastaaviin 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaantuleviin tullilain ja ulkomaalaislain lainkohtiin tehtäisiin erikseen, kuten myös muutokset 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaantulevaan pakkokeinolakiin (806/2011).

Muutettaviksi ehdotettavia lakeja koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkasteltu niitä säännöksiä, joihin ehdotetaan viranomaisen nimenvaihdoksen lisäksi muita sisällöllisiä muutoksia. Siten esitys sisältää perusteluissa mainitsemattomia sellaisia säännöksiä, joihin ehdotetun muutoksen mukaan aikaisemmin toimivaltaisena viranomaisena mainitun tulliviranomaisen sijaan säädettäisiin Tulli.

Organisaatiouudistuksessa ehdotetut toimet mahdollistaisivat tehtävien uudelleenjärjestelyt valtakunnallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tehtäviä kooten, keskittäen ja rakenteita keventäen. Uusi organisaatio tukisi Tullin perustehtävien hoitamista, asiakkaiden tarpeisiin vastaamista sekä valtionhallinnon kehittämishankkeiden toteuttamista. Hallinnollinen rakenne kevenee ja mahdollistaa resurssien joustavamman kohdentamisen tavoitteiden painopisteiden mukaisesti. Tämä mahdollistaa taloudellisemman ja kustannustehokkaamman toiminnan.

Organisaatiomuutokselle ei ole asetettu säästötavoitteita henkilöstökustannuksissa. Henkilöstöä ei irtisanottaisi uudistuksen johdosta. Piiriorganisaation poistaminen mahdollistaa toimintojen, kuten hallinnon, keskittämisen, mikä antaa joustoa resurssien kohdentamisessa painopisteiden mukaisesti. Organisaatiouudistuksessa lähtökohtana on tullilaitoksen henkilöstöstrategian mukaisesti resurssien kohdentaminen palvelujen kysynnän ja valvonnallisen tarpeen mukaisesti, hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen.

Tullihallituksen henkilöstöyksikkö on jo valmistellut henkilöstön asemaa muutostilanteessa käsittelevän ohjeistuksen. Henkilöstön asemaa organisaatiouudistuksen aiheuttamassa muutostilanteessa on käsitelty laitoksen organisaatiouudistusta valmistelleen hankeryhmän kokouksessa, Tullihallituksen johtoryhmässä ja tullijohdon kokouksessa. Organisaatiouudistuksen valmistelun aikana henkilöstölle on järjestetty useita keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Tullin henkilöstön sijoittuminen uuteen organisaatioon on määritelty ja tiedotettu koko laitoksen henkilöstölle. Kaikkien henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat olleet organisaatiouudistushankkeen ohjausryhmän jäseniä. Organisaation uudistamista on käsitelty myös Tullihallituksen ja henkilöstöjärjestöjen yhteistoimintakokouksessa 12 päivänä tammikuuta 2012, jossa henkilöstöjärjestöt ovat hyväksyneet organisaatiouudistusta koskevan esityksen sekä henkilöstön asemasta muutostilanteessa tehdyt linjaukset ja kuvatut toimintatavat.

Tullitoimipaikat tarjoaisivat jatkossakin Tullin asiakkaille palveluita ja suorittaisivat valvontatehtäviä. Hallintorakenteen muutoksen tarkoituksena ei ole tullitoimipaikkojen lakkauttaminen, vaan Tullin toimipaikkaverkostoa tarkasteltaisiin tulevaisuudessa palvelujen kysynnän sekä tehokkaan tullivalvonnan edellyttämän tarpeen pohjalta.

Uudessa toimipaikkaosastokokonaisuudessa tullitoimipaikoista muodostettaisiin suurempia johdettavia toimintayksiköitä. Näillä toimintayksiköillä voisi olla yhden johdon alaisuudessa useita toimipisteitä ja henkilöstö olisi yhteiskäyttöistä. Tullitoimipaikat olisivat toimipaikkaosaston alaisuudessa, ja sen henkilöstö olisi yhteiskäyttöistä. Henkilöstön näkökulmasta uudistus tarjoaisi mahdollisuuksia laajentaa osaamista. Työnantaja tarjoaisi koulutuksen uusiin tehtäviin. Toisaalta aiempaa laajempi resurssien yhteiskäyttö edellyttäisi myös henkilöstöltä suurempaa joustavuutta.

Henkilöstön asemaan sovelletaan henkilöstön aseman järjestämistä organisaation muutostilanteissa koskevia valtion henkilöstöpolitiikan linjauksia.

Tulliselvitys tapahtuu nykyisin valtaosaltaan sähköisesti. Sähköiset ilmoitukset käsitellään sähköisissä palvelukeskuksissa, ilmoituskohtaista neuvontaa annetaan puhelin- ja nettineuvonnasta ympäri maata. Valmisteverotuksessa, sitä mukaa kun toimintoja sähköistetään, menettely muuttuu vahvasti samaan suuntaan. Sähköinen ilmoittaminen tekee tulliasioinnista joustavampaa vähentämällä tarvetta asioida fyysisesti tullitoimipaikassa.

Asiakaspalvelua, yhteiskunnan suojaamista sekä hyvän hallinnon oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset ovat kasvaneet, ja niihin vastaaminen on joustavammin toteutettavissa valtakunnallisen organisaation kautta. Hallinnollinen uudistus yhdenmukaistaa toimintatapoja ja asiakaspalvelua.

Ehdotettu uudistus ei vaarantaisi asiakkaiden kielellisten oikeuksien toteutumista vaan mahdollisuus järjestää toimintoja joustavasti koko maan alueella loisi nykyistä paremmat edellytykset myös kielellisten näkökohtien huomioon ottamiseen toimintoja järjestettäessä, kun palvelujen suunnittelu ja resursointi tapahtuisi valtakunnallisesti. Tullilla olisi toimipaikkoja myös saamen kielilaissa (1086//2003) tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella.

Ehdotuksella ei olisi vaikutuksia muutoksenhakuun. Muutoksenhaku tulliviranomaisen päätökseen on tullilain 37 §:n 1 momentin mukaisesti nykyisin keskitetty Helsingin hallinto-oikeuteen. Tästä on poikkeussäännös autoverolain (1482/1994) 70 §:ssä, jonka mukaan oikeuspaikka määräytyy muutoksenhakuun oikeutetun kotipaikan mukaan. Siltäkään osin ehdotuksella ei olisi vaikutusta.

Tullihallinto ja sen tehtävät kuuluvat valtakunnan vallankäyttöoikeuteen. Hallintorakenteen uudistamisella ei olisi vaikutusta Ahvenanmaan maakunnan kielelliseen tai muuhun asemaan suhteessa tullihallintoon. Ahvenanmaan tullipiiri on nykyisinkin osa valtakunnan tullilaitosta. Ehdotetussa laissa säädettäisiin, että Ahvenanmaalla on Tullin toimipaikka. Tarkoituksena on, että Ahvenanmaalla olisi Tullin toimintayksikkö, jonka keskuspaikka sijaitsisi Maarianhaminassa.

Asian valmistelu käynnistyi Tullihallituksen sisäisenä valmistelutyönä. Tullihallitus asetti 1 päivänä lokakuuta 2010 projektin valmistelemaan tullilaitoksen organisaation uudistamista. Projektin tehtävänä oli suunnitella tullilaitokselle uusi organisaatio, jonka rakenne perustuu Tullihallitukseen, valtakunnallisesti keskitettyihin toimintoihin ja alueellisiin operatiivisiin yksiköihin. Työn kuluessa Tullihallituksen osastot asettivat kaikkiaan 21 valmisteluryhmää selvittämään muutokseen liittyneitä erilliskysymyksiä. Lisäksi merkittävä määrä valmistelua tehtiin linjaorganisaatiossa.

Hallituksen esitys on valmisteltu Tullihallituksen tekemän esityksen pohjalta valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullihallituksen kanssa.

Esitystä valmisteltaessa on pyydetty lausuntoa seuraavilta tahoilta: Tullihallitus, tullipiirit ja tullilaboratorio sekä sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, saamelaiskäräjät, saaristoasiain neuvottelukunta, eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskanslerinvirasto, Valtakunnansyyttäjänvirasto, rajavartiolaitos, Poliisihallitus, Verohallinto, huoltovarmuuskeskus, liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Säteilyturvakeskus, kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Tullin Akavalainen Yhdistys ry, Tullivirkamiesliitto ry, Tulliliitto ry, Palkansaajajärjestö Pardia ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava ry/ Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Veronmaksajain Keskusliitto ry, Suomen Yrittäjät ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry, Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Tupakkateollisuusliitto ry, Suomen huolintaliikkeiden liitto, Suomen varustamot ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Satamaoperaattorit ry, Öljyalan keskusliitto ja Energiateollisuusliitto ry. Lisäksi lausunnon ovat antaneet Tullihallituksen oikeudellinen yksikkö, Tullin Kemistit ry ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto ry.

Lausuntojen johdosta tarkennettiin Tullin hallinnosta ehdotettavan lain 2 §:n 1 momenttia siten, että siinä sanotaan verolajit yksilöiden valmiste- ja autoverotus sekä maahantuonnin arvonlisäverotus Tullin tehtäviksi. Samoin sanotaan tullirikosten estäminen ja paljastaminen Tullin tehtäviksi sellaisenaan sen sijaan, että sanottaisiin niiden olevan Tullin tehtävinä sen mukaan kuin erikseen säädetään. Valtion puhevallan käyttöä koskevat säännökset päädyttiin ehdottamaan asetuksen sijasta Tullin hallinnosta ehdotettavan lain 8 §:ään. Lausunnolla ollutta asetusta muutettiin siten, että tullilaboratorio sijoitettaisiin suoraan pääjohtajan alaisuuteen eikä valvontaosastoon. Lisäksi asetusluonnokseen tehtiin eräitä muita muutoksia, jotka eivät suoraan vaikuta organisaatiorakenteeseen.

Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys verotusta koskevasta ennakkopäätösvalituksesta sekä eräistä muista verotusmenettelystä ja muutoksenhakua koskevista muutoksista (HE 76/2012 vp). Siihen sisältyvien arvonlisäverolain 210 §:n ja autoverolain 50 §:n muutoksessa ei ole huomioitu tässä esityksessä ehdotetun Tullin organisaation mukaisen viranomaisen nimeä Tulli. Autoverolain 70 §:n 4 momentissa tulliasiamiehen sijasta tässä esityksessä käytetään termiä valtion edunvalvoja. Mainitut säännökset olisi muutettava tämän esityksen mukaisiksi.

1 §. Tulli. Nykyisin tullitoimintaa varten on tullilaitos, johon kuuluvat Tullihallitus ja sen alaiset tullipiirit ja tullilaboratorio. Pykälän mukaan tullilaitoksen sijaan tulisi Tulli–niminen yhden viraston käsittävä viranomainen, jonka toimialueena olisi koko maa. Muutoksella luovuttaisiin kaksiportaisesta hallintorakenteesta samalla tavoin kuin Verohallinnon osalta on jo tehty.

2 §. Tehtävät. Pykälässä säädettäisiin Tullin pääasiallisista tehtävistä. Tehtäviä ei ole tarkoitus muuttaa, mutta niistä säädettäisiin kattavammin kuin nykyisessä tullilaitoslaissa. Tehtävistä säädettäisiin tarvittavalla tarkkuudella laissa, ja valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tehtävien jakautumisesta Tullin eri yksiköihin.

Pykälän 1 momentti sisältäisi Tullin päätehtävät. Tulliverotuksesta ja tullimenettelyistä huolehtimisen lisäksi Tulli kantaisi edelleen valmiste- ja autoverot sekä maahantuonnin arvonlisäveron sen mukaan kuin siitä verolainsäädännössä erikseen säädetään. Lisäyksenä tullilaitoslakiin momentissa olisi säädetty Tullin tehtäväksi myös tullirikosten torjuminen ja niiden esitutkinta. Tullirikosten esitutkinta tulee nykyisin tullilaitoksen tehtäväksi sitä kautta, että tullilaki antaa tulliviranomaisille siihen toimivallan. Tulliviranomaisilla on myös tullirikosten estämiseksi ja paljastamiseksi annettuja nimenomaisia toimivaltuuksia.

Pykälän 2 momentti vastaisi nykyistä sääntelyä, lukuun ottamatta sitä, että siitä jätettäisiin pois maininta ulkomaankaupan palvelutoiminnasta. Ei ole ollut tarvetta osoittaa tullille mitään pysyvää tehtävää, joka perustuisi kyseiseen mainintaan, joka lisäksi on epätarkka. Tarvittavat laboratoriotutkimukset tehtäisiin edelleen tulliviranomaisen toimesta. Nykyisin laboratoriotutkimuksia ei nimenomaisesti sanota tullilaitoksen tehtäviksi, vaan tehtävä perustuu siihen, että tullilaitokseen on tullilaitoslailla perustettu tullilaboratorio ja tietyissä erityislaeissa tullilaitokselle on annettu valvontatehtäviä, jotka edellyttävät laboratorioanalyysejä.

Nykyiseen tullilaitoslain säännökseen verrattuna 3 momenttia muutettaisiin poistamalla tarpeettomana säännös tulos- ja kehittämistavoitteiden asettamisesta, koska asiasta säädetään valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992). Asetuksen mukaan ministeriön tulee asettaa tällaisia tavoitteita.

3 §. Tullin yksiköt. Pykälässä säädettäisiin, että Tullissa on yksiköitä, joiden nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nämä yksiköt olisivat suoraan Tullin pääjohtajan alaisia yksiköitä, ja näissä yksiköissä voisi puolestaan olla toimintayksiköitä, kuten tullitoimipaikkoja tai tukiyksiköitä.

4 §. Organisaation määräytyminen. Pykälän 1 momentin mukaan Tullin organisaatio ja yksiköiden tehtävät voisivat määräytyä toimintojen perusteella tai alueellisesti. Toimintojaon perusteella määräytyvät tehtävät organisoitaisiin valtakunnallisesti, jolloin yksikkö vastaisi tehtävistään maanlaajuisesti. Tällaisia toimintojakoon perustuvia tehtäviä olisivat esimerkiksi Tullin laboratoriotehtävät, henkilöstöhallintotehtävät tai tullirikostorjunta ja tullirikosten esitutkinta.

Momentin mukaan Tulliin olisi mahdollista muodostaa yksiköitä myös alueellisella perusteella. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi valtakunnan jakamisen tarvittaessa useampaan alueyksikköön nykyisten tullipiirien tapaan. Tarkoituksena on kuitenkin asetuksella muodostaa Tullin yksiköt toimintojaon perusteella.

Pykälän 2 momentti velvoittaa huolehtimaan Tullin palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Palveluiden saatavuus turvattaisiin sekä fyysisen palveluverkoston avulla että ajasta ja paikasta riippumattomin sähköisin palveluin. Tullin olisi huolehdittava kielilainsäädännön mukaisesti viranomaispalvelujen saatavuudesta suomeksi ja ruotsiksi sekä saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa. Rajanylityspaikkojen osalta on kansainvälisin sopimuksin sovittu niiden aukioloajoista.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Tullilla olisi toimipaikka Ahvenanmaan maakunnassa, mikä korvaisi nykyisen Ahvenanmaan tullipiirin. Toimipaikka turvaisi Tullin viranomaispalvelujen saatavuuden Ahvenanmaan maakunnassa, minkä lisäksi valtakunnalliset toimintayksiköt huolehtisivat toimintoihinsa kuuluvien tehtävien hoitamisesta myös Ahvenanmaalla. Momentin mukaan valtioneuvosto päättäisi maarajoilla sijaitsevista toimipaikoista. Muiden toimipaikkojen sijainnista päättäisi Tulli.

5 §. Tullin ja sen yksikön työjärjestys. Tullin ja Tullin yksikön työjärjestyksessä annettaisiin lain ja asetuksen säännöksiä tarkemmat määräykset hallinnon sisäisestä organisoitumisesta. Tullihallituksen ja tullipiirien lakkauttamisen myötä työjärjestyksissä määrättäisiin tehtävien jakamisesta yhden viranomaisen sisällä.

Pykälän 1 momentin mukaan Tullin työjärjestyksessä määrättäisiin tarkemmin Tullin organisaatiosta ja tehtävien järjestämisestä. Tullin työjärjestyksessä voitaisiin tarvittaessa antaa määräyksiä myös Tullin yksikön sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä sekä toimialueista.

6 §. Pääjohtaja. Pykälässä säädettäisiin pääjohtajan tehtävistä, nimittämisestä ja ratkaisuvallan käyttämisestä.

Pykälän 1 momentin mukaan pääjohtaja päättäisi Tullin toimivaltaan kuuluvien yleisten määräysten antamisesta. Tällaisia määräyksiä olisivat lailla Tullin annettavaksi säädetyt määräykset. Näitä ovat nykyisin Tullihallitukselle säädetty norminantovalta esimerkiksi verotuksen täytäntöönpanoon liittyvissä teknisluontoisissa asioissa ja mahdollisuus tullilain perusteella määrätä Euroopan unionin tullilainsäädännön mukaisista menettelyistä, jollei niistä muuta säädetä. Päätös tehtäisiin asianomaisen virkamiehen, erillään määräyksen soveltamiseen kuuluvia Tullin tehtäviä suorittavista yksiköistä, tapahtuvasta esittelystä. Organisaatiossa tarvittaisiin siis täytäntöönpanotehtävistä erillinen, norminantoa valmisteleva yksikkö. Sääntely olisi vastaavanlainen kuin Verohallinnolla. Esityksen liitteenä olevassa asetusluonnoksessa kyseinen yksikkö olisi Tullin esikuntayksikkö.

Pykälän 2 momentin nojalla pääjohtaja vahvistaisi Tullin työjärjestyksen.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin pääjohtajan niin sanotusta otto-oikeudesta. Säännöksellä varmistettaisiin, että pääjohtaja voisi harkintansa mukaan aina ottaa ratkaistavakseen yksikön toimivaltaan kuuluvan Tullin sisäiseen hallintoon liittyvän asian. Vastaavanlainen pääjohtajan oikeus sisältyy Verohallinnosta annetun lain 8 §:n 5 momenttiin. Tarkoituksena on rajata pääjohtajan oikeutta asiallisesti samanlaisiin asioihin kuin on tarkoitettu Verohallinnosta annetussa laissa. Samalla tavoin kuin Verohallinnon pääjohtaja Tullin pääjohtaja ei voisi ottaa ratkaistavakseen yksittäistä asiaa. Pääjohtaja ei siten voisi ottaa ratkaistavakseen esimerkiksi tullimenettelyä, verotusta tai rikostutkintaa koskevaa asiaa tai hakemusasiaa. Tarkoitettuja hallintoon liittyviä asioita voisivat olla esimerkiksi nimitys-, hankinta- tai muut henkilöstö-, talous- tai yleishallintoon liittyvät asiat. Asian luonteesta johtuen asian tulisi luonnollisesti olla merkittävä koko viraston näkökulmasta. Pääjohtaja ei myöskään voisi ottaa ratkaistavakseen valtion edun- ja oikeudenvalvontaan kuuluvaa asiaa.

Pääjohtajan tehtävistä voitaisiin 4 momentin mukaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

7 §. Yksikön päällikön tehtävät ja ratkaisuvalta. Pykälän 1 momentin mukaan Tullin yksikköä johtaisi yksikön päällikkö. Tullin yksiköllä tarkoitettaisiin suoraan pääjohtajan alaista yksikköä.

Pykälän 2 momentin mukaan yksikölle kuuluvat asiat ratkaisisi yksikön päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin yksikön työjärjestyksessä määrättäisiin. Yksikön työjärjestyksen vahvistaisi yksikön päällikkö.

Tullin yksikön päällikön tehtävistä voitaisiin 3 momentin mukaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella Tullin yksikön päällikölle annettuja tehtäviä hän ei voisi yksikön työjärjestyksellä siirtää eteenpäin.

8 §. Valtion puhevallan käyttäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Tulli toimivaltaiseksi kantamaan ja vastaamaan valtion puolesta sekä valvomaan kansallisessa tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä sekä muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa Tullia koskevissa asioissa. Tullia edustaisi Tullin tulliasiamies. Tullin toimivalta rajoittuisi kansallisiin tuomioistuimiin. Suomen edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeuksesta Tullin toimivaltaan. Valtiovarainministeriöllä olisi oikeus päättää käyttävänsä yleisessä tuomioistuimessa Tullin sijasta puhevaltaa periaatteellisesti merkittävässä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvässä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevassa asiassa. Periaatteellisesti merkittävänä voitaisiin pitää esimerkiksi sellaista Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvää korvausasiaa, jolla voisi olla laajempia kuin vain Tulliin ja sen asiakkaisiin kohdistuvia vaikutuksia. Verotuksen alalla valtiovarainministeriö voisi käyttää puhevaltaa sellaisessa valtiota vastaan nostetussa vahingonkorvaus- tai veronpalautusvaatimuksessa, joka perustuu väitteeseen siitä, että lainsäädäntö on unionin oikeuden vastaista. Koska tällaisissa tapauksissa on kysymys väitetystä lainsäätäjän virheestä eikä ainakaan ensisijaisesti lainsäädäntöä soveltavan Tullin menettelyvirheestä tai vastaavasta virheestä, olisi perusteltua valvoa valtion etua lainvalmistelusta vastaavan ministeriön tasolla. EU-oikeudellinen tulkintakysymys voi edetä käsiteltäväksi myös unionin tuomioistuimessa. Unionin oikeus on yleisluonteista ja sen merkitys on usein tulkinnanvaraista. Unionin tuomioistuimella on merkittävä rooli unionin oikeuden tulkinnassa ja kehittämisessä. Sen ratkaisuvalta unionin oikeuden tulkinnassa ulottuu jäsenvaltioiden tuomioistuimiin ja viranomaisiin ennakkoratkaisujen ja tuomioiden kautta. Ratkaisuilla voi olla merkittäviä vaikutuksia paitsi kansalliseen lain soveltamiseen myös lainsäädäntöön jopa takautuvasti. Tämän vuoksi olisi perustelua, että valtion etua valvottaisiin tarvittaessa jo kansallisessa vaiheessa valtioneuvoston tasolla.

Jos valtiovarainministeriö katsoisi, ettei kysymyksessä ole periaatteellisesti merkittävä asia, valtion etua valvoisi Tulli. Säännöksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi Tullin olisi huolehdittava siitä, että valtiovarainministeriö saa riittävät ja oikea-aikaiset tiedot kyseisistä tapauksista.

9 §. Hallintokantelun käsittely ja ratkaiseminen. Hallintokantelulla tarkoitetaan yleensä ylemmälle tai valvovalle viranomaiselle tehtyä ilmoitusta siitä, että kantelun kohteena olevan viranomaisen tai virkamiehen toiminta on virheellistä, lainvastaista tai epäasianmukaista. Kantelu voi kohdistua myös viranomaisen tai virkamiehen toimimattomuuteen tai virkatehtävien laiminlyöntiin. Hallintokantelun viranomaisen toiminnasta voi tehdä muukin kuin asianosainen. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain (434/2003) säännöksiä.

Nykyisin Tullihallituksen alaisten tullipiirien sekä tullilaboratorion toiminnasta tehdyt hallintokantelut voidaan käsitellä ja ratkaista Tullihallituksessa. Jatkossa Tulli yksikköineen olisi kuitenkin yksi valtiovarainministeriön alainen viranomainen, jolloin ilman erityissääntelyä valtiovarainministeriön käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi tulisivat lähtökohtaisesti kaikki Tullin ja Tullin yksiköiden toiminnasta tehdyt hallintokantelut. Ottaen huomioon Tullin hallintorakenteen erityispiirteet nykytilan mukainen mahdollisuus käsitellä hallintokanteluja tullilaitoksen piirissä ja se, että kaikkien kanteluasioiden käsittely ministeriön tasolla ei olisi tarkoituksenmukaista, laissa säädettäisiin erikseen Tullia koskevien hallintokanteluiden käsittelystä ja ratkaisemisesta. Sääntely koskisi varsinaisia hallintokanteluita tai sellaisina pidettäviä kirjelmiä. Hallintokantelun ratkaisemisesta säädettäisiin vastaavalla tavoin kuin Verohallinnosta annetun lain 33 §:ssä. Kun Verohallinto muutettiin organisaatioltaan yhdeksi virastoksi (HE 148/2007 vp), perustuslakivaliokunta käsitteli asiaa lausunnossaan PeVL 5/2008 vp.

Pykälän 1 momentin mukaan Tullin tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisisi Tullin pääjohtaja. Näin meneteltäisiin, vaikka kantelu olisi osoitettu valtiovarainministeriölle. Lisäksi Tullin työjärjestyksessä voitaisiin kuitenkin määrätä, että yksikölle osoitetut kantelut voisi ratkaista yksikön päällikkö. Säännöksessä Tullin yksiköllä tarkoitettaisiin suoraan pääjohtajan alaisia yksiköitä. Jos kantelu kohdistuisi Tullin yksikön päällikön toimiin, pääjohtaja ratkaisisi kantelun.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin pääjohtajan, pääjohtajan sijaisen ja tulliasiamiehen toimista tehdyn hallintokantelun käsittelystä ja ratkaisemisesta. Näiden toiminnasta tehdyt hallintokantelut käsittelisi ja ratkaisisi aina valtiovarainministeriö. Lisäksi valtiovarainministeriö voisi aina ottaa ratkaistavakseen periaatteellisesti tärkeän Tullissa käsiteltävän kanteluasian. Periaatteellisesti tärkeänä pidettäisiin lähinnä sellaisia kanteluasioita, joissa olisi kysymys asiasta, jolla on yksittäistapausta laajemmalle ulottuvia kansalaisten oikeusturvaa koskevia vaikutuksia. Käytännössä asia voisi tulla valtiovarainministeriön tietoon joko Tullin tai kantelijan aloitteesta taikka esimerkiksi sen johdosta, että asiasta käydään julkista keskustelua.

Kuvattua erityissääntelyä voidaan perustella Tullin hallintorakenteen erityispiirteillä, jonka vuoksi Tulli viranomaisena poikkeaisi hallintorakenteen osalta tavanomaisesta viranomaisesta. Tulli muodostaisi koko maan käsittävän viranomaisen, jossa olisi useita yksiköitä ja niissä lukuisa määrä eri puolilla maata toimivia toimintayksiköitä. Nykyisin tullilaitoksen henkilövuosityömäärä on noin 2300. Tullin yksiköistä ja niiden pääasiallisista tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, eikä Tullin työjärjestyksellä. Ratkaisuvallan käytöstäkin säädettäisiin tavanomaisesta viranomaiskäsitteestä poikkeavasti, eli lain 7 §:n mukaan Tullin yksikön päällikkö ratkaisisi yksikölle kuuluvat asiat. Viraston pääjohtajan mahdollisuus puuttua yksikön ratkaisuvaltaan perustuisi lain 6 §:n 3 momentissa säädettyyn oikeuteen ottaa yksittäinen, luonteeltaan hallinnollinen asia ratkaistavakseen. Yksikön päällikön ratkaisuvalta perustuisi siten suoraan lakiin eikä se olisi johdettu pääjohtajan ratkaisuvallasta ja Tullin työjärjestyksestä. Nämä Tullin laajuutta, sen hallintorakennetta, yksiköiden muodostamista ja ratkaisuvallan käyttöä koskevat erityispiirteet puoltavat sitä, että myös valtiovarainministeriölle osoitetut hallintokantelut voisi ratkaista Tullin pääjohtaja, ellei kysymys olisi pääjohtajan, pääjohtajan sijaisen tai tulliasiamiehen toimista tehdystä kantelusta. Tosiasialliseen nykytilaan ei tulisi muutosta sen vuoksi, että tullipiirejä koskevat kantelut ratkaistaan nykyään tullilaitoksen piirissä eli Tullihallituksessa. Valtiovarainministeriö voisi lisäksi aina ottaa yksittäisen periaatteellisesti tärkeän kanteluasian ratkaistavakseen.

Esitykseen sisältyvällä hallintokantelua koskevalla säännöksellä ei rajoitettaisi kansalaisen oikeutta tehdä hallintokantelua Tullin tai sen virkamiehen toiminnasta ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

10 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 1 momentti sisältäisi velvoitteen säätää valtioneuvoston asetuksella Tullin henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä ja pääjohtajan sijaisen määräämisestä.

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin lisäksi antaa tarkempia säännöksiä Tullin sisäisestä hallinnosta.

11 §. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013, ja sillä kumottaisiin tullilaitoksesta annettu laki siihen tehtyine muutoksineen.

Pykälän 3 momentti mahdollistaisi lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin ryhtymisen jo ennen lain voimaantuloa. Tullihallitus voisi perustaa, julistaa haettavaksi ja täyttää lain täytäntöönpanoon liittyvät virat ja tehdä tarvittavat muut virkajärjestelyt ennen lain voimaantuloa. Tullihallituksen pääjohtaja voisi myös vahvistaa Tullin työjärjestyksen, mikä olisi tarpeen organisaation yksityiskohtaisemmalle määrittelylle.

Pykälän 4 momentin mukaan sellaisissa lain voimaan tullessa vireillä olevissa oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa, joissa asianosaisena on Tullihallitus tai tullipiiri, puhevaltaa käyttäisi Tullin tulliasiamies. Kysymys voisi olla esimerkiksi Tullihallituksen tai tullipiirin tekemästä valituksesta tai vastapuolen tekemästä valituksesta tai muusta vireillepanoon vastaamisesta Tullin toimialaan kuuluvassa verotusta koskevassa asiassa, hallintoriita-asiassa tai rikos- taikka siviilioikeudellisessa asiassa.

Pykälän 5 momentti merkitsisi sitä, että jos muualla säädetään tai määrätään tullitoimintaa varten toimivaltaiseksi viranomaiseksi tullilaitos tai jokin tullilaitoksen viranomainen, säännös koskisi lain voimaan tultua Tullia. Säännös koskisi myös esimerkiksi niitä asioita, joissa hallintopäätöksen olisi ennen lain voimaantuloa tehnyt Tullihallitus, tullilaboratorio tai tullipiiri ja joka käsiteltäisiin lain voimaantultua muutoksenhakuasiana. Momentissa tarkoitettuja muita nimeltä mainitsemattomia viranomaisia, joita lainsäädännössä saattaisi vielä esiintyä, olisivat ainakin piiritullikamarit. Niistä ei kuitenkaan otettaisi mainintaa lakiin, koska ne on lakkautettu jo vuonna 1998. Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset tulli- ja verolaeissa sekä eräissä muissa laeissa olevien viranomaisten nimien muuttamisesta Tulliksi.

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että Tullihallituksen antamat ja vielä voimassa olevat määräykset uuden lain voimaantulosta huolimatta jäisivät voimaan siten kuin niissä kussakin määrätään.

1 §. Pykälässä oleva vanhentunut viittaus neuvoston asetukseen (ETY) N:o 918/83 (tullittomuusasetus) muutettaisiin viittaukseksi sen korvanneeseen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1186/2009. Euroopan yhteisöjen ja yhteisön lainsäädännön sijaan käytettäisiin nimitystä Euroopan unionin (EU) lainsäädäntö.

2 §. Yhteisön lainsäädännön, yhteisön sisäisen liikenteen ja Euroopan yhteisöjen jäsenmaan sijaan käytettäisiin termejä EU:n lainsäädäntö, EU:n sisäinen liikenne ja EU:n jäsenmaa.

3 §. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että yhteisön tullialueen sijaan määriteltäisiin ja käytettäisiin termiä EU:n tullialue. Vanhentunut viittaus rikoslain 32 luvun 1 §:n 2 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi rikoslain 32 luvun 6 §:ään. Viestintämarkkinalain 396/1997 sijaan viitattaisiin viestintämarkkinalakiin 393/2003.

4 §. Yhteisön tullilainsäädännön ja yhteisön lainsäädännön sijaan käytettäisiin termejä EU:n tullilainsäädäntö ja EU:n lainsäädäntö. Lisäksi poistettaisiin maininta siitä, että Tullihallitus määrää tullilaitoksen sisäisestä toimivallan jaosta.

6 §. Yhteisön yksipuolisesti soveltaman tullietuusjärjestelmän sijaan käytettäisiin käsitettä EU:n yksipuolisesti soveltama tullietuusjärjestelmä.

9 §. Pykälän 3 momentissa vanhentuneet viittaukset asetuksen (ETY) N:o 918/83 artikloihin 112—116 muutettaisiin viittauksiksi asetuksen (EY) N:o 1186/2009 107—111 artikloihin. Pykälän 4 momentissa käytettäisiin yhteisön sisäisen matkan ja yhteisön tullialueen sijaan käsitteitä EU:n sisäinen matka ja EU:n tullialue.

14 §. Pykälän 1 momentin 4 kohdan sanamuotoa, jolla on tarkoitettu rajata koti sellaiseksi tilaksi, johon pääsyä ei lainkohdan perusteella ole, muutettaisiin vastaamaan vakiintunutta kirjoittamistapaa rajata koti pois, mitä perustuslain 10 §:n sääntely kotirauhasta edellyttää.

20 d §. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että määräyksen yli kolme vuorokautta kestävään tekniseen kuunteluun antaisi Tullin rikostorjunnan päällikkö tai tehtävään määrätty pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu tullirikostorjunnan tullimies. Nykyisin määräyksen antaa Tullihallituksen valvontaosaston päällikkö tai valvontaosaston tullirikostorjunnasta vastaavien yksiköiden päälliköt taikka tullipiirin päällikkönä toimiva virkamies. Valvontaosaston päällikkö ei käytännössä osallistu operatiiviseen rikostorjuntaan. Määräyksen antamisessa yli kolme vuorokautta kestävään tekniseen kuunteluun on kyse rikostorjunnan operatiiviseen toimintaan liittyvästä päätöksenteosta, joten ei ole tarkoituksenmukaista säilyttää määräyksenantovaltaa valvontaosaston päälliköllä. Jatkossa määräyksenantovalta olisikin operatiiviseen rikostorjuntaan liittyvästä päätöksenteosta vastaavalla valvontaosaston päällikön alaisella rikostorjunnan päälliköllä sekä tehtävään määrätyllä pidättämiseen oikeutetulla Tullin rikostorjunnan tullimiehellä. Päätösvallan antaminen yli kolme vuorokautta kestävään tekniseen kuunteluun pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle vastaa uuden poliisilain (872/2011) 18 §:ssä pidättämiseen oikeutetun poliisimiehen tekniseen kuunteluun liittyvää päätösvaltaa.

20 g §. Maininta tullimiehen laatiman pöytäkirjan toimittamisesta Tullihallitukselle poistettaisiin pykälän 3 momentista.

21 §. Pykälässä oleva viittaus tullilaitoksesta annettuun lakiin muutettaisiin viittaukseksi uuteen lakiin Tullin hallinnosta.

22 §. Pykälän 1 momentin 2 kohta muutettaisiin siten, että tullipiirien sijaan henkilörekisteri voitaisiin perustaa Tullin toimintayksikön käyttöön.

23 §. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin niin, että valvontarekisterinpitäjä ei enää olisi Tullihallitus.

23 a §. Pykälän 1 momentin nojalla poliisiasian tietojärjestelmän teknisenä osana oleva tutkinta- ja virka-apujärjestelmä olisi Tullin rikostorjunnan valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu tietojärjestelmä. Vastaavasti säädettäisiin poliisiasian tietojärjestelmän teknisenä osana olevasta arkistohakemistosta.

23 b §. Pykälän 5 momentissa tarkoitetuksi tietojen tallettajaksi säädettäisiin Tullihallituksen sijaan Tulli.

23 c §. Pykälästä poistettaisiin maininta tullilaitoksesta.

25 §. Pykälän 3 momentissa oleva vanhentunut viittaus neuvoston asetukseen (EY) N:o 3295/94 muutettaisiin viittaukseksi sen korvanneeseen neuvoston asetukseen (EY) N:o 1383/2003 (tuoteväärennösasetus).

30 §. Yhteisön lainsäädännön sijaan pykälässä käytettäisiin termiä EU:n lainsäädäntö. Vanhentunut viittaus lakiin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin (367/1961) muutettaisiin viittaukseksi sen korvanneeseen lakiin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007).

32 §. Yhteisön sisäkaupan, yhteisön tullialueen ja yhteisön tullilainsäädännön sijaan käytettäisiin käsitteitä EU:n sisäkauppa, EU:n tullialue ja EU:n tullilainsäädäntö.

33 §. Pykälän 2 momentissa mainittu yhteisön sisäkauppa muutettaisiin EU:n sisäkaupaksi.

37 §. Tulliviranomaisen päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta valitusoikeus olisi sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain nojalla valvoo valtion etua.

40 §. Pykälässä säädetään muutoksenhausta hallinto-oikeuden päätökseen. Pykälään ehdotettu muutos vastaa 37 §:ään ehdotettua säännöstä.

43 a §. Pykälän 3 momentin 3 kohdassa oikaisuvaatimuksen ratkaisijaksi muutettaisiin Tullin vastuuyksikön päällikkö asianomaisen tullipiirin päällikön sijaan. Vastuuyksiköllä tarkoitettaisiin esitettävän Tullin hallinnosta annettavan lain 3 §:ssä tarkoitettua suoraan pääjohtajan alaista yksikköä. Tarkoituksena on, että yleisperusteluissa esitellyssä organisaatiorakenteessa kyseinen vastuuyksikkö olisi valvontaosasto. Pykälän 3 momentin 4 kohdasta poistettaisiin maininta asianomaisesta tullipiiristä.

46 §. Pykälän 2 momentin mukaan rikesakkoasioissa olisi Tullin rikostorjunnan päällikön tehtävistä voimassa, mitä rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983) säädetään poliisipiirin päällikön tehtävistä rikesakkoasiassa. Rikesakkoasiat liittyvät Tullin operatiiviseen toimintaan, ja siksi on tarkoituksenmukaista siirtää lakkautettavien tullipiirien päälliköiden rikesakkoasioihin liittyvät tehtävät Tullin operatiivisesta rikostorjunnasta vastaavalle rikostorjunnan päällikölle. Lisäksi pykälään lisättäisiin uutena asiana mahdollisuus siirtää Tullin rikostorjunnan ohjesäännöllä Tullin rikostorjunnan päällikölle rikesakkoasiassa kuuluvia tehtäviä muulle Tullin rikostorjunnan pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle. Tämä mahdollistaisi Tullin rikostorjunnan päällikön hallinnollisen taakan vähentämisen tarvittaessa.

52 a §. Pykälästä poistettaisiin viittaus päätöksen tekevään tulliviranomaiseen.

4 §. Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä säädettäisiin siitä, että Tulli on valmisteverotuksen toimittava ja valvova viranomainen. Ehdotuksen mukaan Tullin hallinnosta annetussa laissa säädettäisiin Tullin ja sen yksiköiden tehtävistä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pykälän 1 momentissa viitattaisiin Tullin hallinnosta annettuun lakiin Tullin sisäisen toimivallan ja tehtävien jaon osalta.

107 §. Valtion edunvalvonta. Tullin hallinnosta annetun lain myötä on tarpeen, että valmisteverotuslaissa säädettäisiin valtion edunvalvonnasta. Valtion etua valvoisi tulliasiamies tai muu Tullin hallinnosta annetussa laissa tarkoitettu valtion edunvalvoja. Lisäksi pykälässä säädettäisiin, että valmisteverotuksessa valtion edunvalvontaan sovellettaisiin Tullin hallinnosta annettua lakia.

Ehdotuksen mukaan valtion edunvalvonnasta säädettäisiin Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:ssä. Valtion etua valvoisi ja puhevaltaa käyttäisi Tulli. Tullin toimivalta rajoittuisi kansallisiin tuomioistuimiin. Edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen. Valtiovarainministeriöllä olisi oikeus käyttää valtion puhevaltaa periaatteellisesti merkittävissä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvissä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevissa asioissa.

107 a §. Muutoksenhaku. Pykälän säännöksiä valtion valitusoikeudesta muutettaisiin ehdotuksen mukaisesti. Valitusoikeus olisi Tullin hallinnosta annetussa laissa tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

108 §. Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän säännöksiä valtion valitusoikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen täsmennettäisiin. Valitusoikeus olisi Tullin hallinnosta annetussa laissa tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

55 §. Pykälässä säädetään autoverotusta koskevasta valtion edun valvonnasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Tullin hoitaman autoverotuksen osalta valtion etua valvoisi Tulli tai muu valtion edunvalvoja siten kuin Tullin hallinnosta annetussa laissa säädetään. Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valtion etua valvoisi kansallisessa tuomioistuimessa Tulli. Tullia edustaisi Tullin tulliasiamies. Valtiovarainministeriöllä olisi kuitenkin oikeus käyttää valtion puhevaltaa periaatteellisesti merkittävissä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvissä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevissa asioissa. Edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen. Liikenteen turvallisuusviraston tehtävänä olevassa autoverotuksessa valtion edun valvonnasta vastaisi edelleen Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Pykälän 2 momentti koskee valtion edunvalvojan kuulemista. Säännöstä muutettaisiin siten, että tulliasiamies ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö korvattaisiin viittauksella valtion edunvalvojaan.

69 §. Oikaisuvaatimuksen tekemistä koskevan pykälän 2, 3 ja 5 momenttiin tehtäisiin 55 §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyvät tarkennukset siten, että tulliasiamiehen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö korvattaisiin valtion edunvalvojalla.

70 §. Pykälässä säädetään muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että jos ajoneuvosta määrätyn veron osalta olisi useita verovelvollisia, toimivaltainen hallinto-oikeus olisi Helsingin hallinto-oikeus. Viittaus päätöksen tehneen tullipiirin päätoimipaikkaan poistettaisiin. Niissä tapauksissa, joissa toimivaltaista hallinto-oikeutta ei muiden säännösten perusteella voitaisi määrittää, valitus tehtäisiin nykyiseen tapaan Helsingin hallinto-oikeudelle.

Pykälän 2—4 momenttiin tehtäisiin 55 §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyvät tarkennukset siten, että tulliasiamiehen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö korvattaisiin valtion edunvalvojalla.

Pykälän 5—6 momentti säilyisivät ennallaan.

71 §. Pykälässä säädetään muutoksenhausta hallinto-oikeuden tekemään päätökseen. Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin 55 §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyvät tarkennukset siten, että valitusoikeus valtion puolesta olisi valtion edunvalvojalla tulliasiamiehen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön sijaan.

73 §. Pykälässä säädetään liikaa maksetun veron palauttamisesta verovelvolliselle hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella. Pykälän 1 momenttiin tehtäisiin Tullin organisaation muutoksesta johtuvat tarkennukset. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin 55 §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyvät tarkennukset.

78 §. Pykälässä säädetään veron määräämisestä maksettavaksi eräissä tilanteissa. Pykälään tehtäisiin 55 §:ssä ehdotettuihin muutoksiin liittyvät tarkennukset.

86 §. Pykälässä säädetään autoverotusta varten annettujen ja esitettyjen tietojen sekä verotuspäätösten julkisuudesta. Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin Tullin organisaation muutoksesta johtuvat tarkennukset. Lisäksi momentissa mainittu lääninoikeus muutettaisiin hallinto-oikeudeksi.

96 §. Pykälässä säädetään Tullihallituksella vuoden 1995 loppuun asti olleesta oikeudesta tarvittaessa määrätä autoverotuksessa noudatettavasta menettelystä toisin kuin autoverolaissa säädetään. Pykälä kumottaisiin vanhentuneena.

50 §. Pykälässä säädetään valituksen tekemisestä hallinto-oikeudelle. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että valitusoikeus valtion puolesta määräytyisi lain 55 §:n perusteella.

53 §. Pykälässä säädetään valtion puhevallan käyttämisestä muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa. Terminologian yhdenmukaistamiseksi pykälää muutettaisiin siten, että puhevallan käyttämisen sijasta puhuttaisiin valtion edun valvonnasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valtion edun valvonnasta vastaisi edelleen Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Lain 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää veroa ja kulutusveroa koskevissa asioissa valtion edun valvonta kuuluisi nykyiseen tapaan Tullille. Pykälässä säädettäisiin, että kiinteää veroa ja kulutusveroa koskevissa asioissa valtion etua valvoisi Tulli tai muu valtion edun valvoja siten kuin Tullin hallinnosta annetussa laissa säädetään. Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valtion etua valvoisi kansallisessa tuomioistuimessa Tullin tulliasiamies. Valtiovarainministeriöllä olisi kuitenkin oikeus käyttää valtion puhevaltaa periaatteellisesti merkittävissä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvissä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevissa asioissa. Edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen.

Pykälän 2 momentti koskee valtion edunvalvojan kuulemista. Säännöstä muutettaisiin siten, että Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja tulliasiamies korvattaisiin viittauksella valtion edunvalvojaan.¨

20 §. Oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen tekemistä koskevan pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että valtion puolesta oikeus hakea muutosta olisi sillä, joka valvoo 24 §:n mukaan valtion etua.

21 §. Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälässä säädetään valituksen tekemisestä hallinto-oikeudelle. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että valtion puolesta valitusoikeus olisi sillä, joka 24 §:n mukaan valvoo valtion etua. Pykälän 4 momenttia muutettaisiin siten, että tulliasiamies korvattaisiin termillä valtion edunvalvoja.

22 §. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä säädetään valituksen tekemisestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että valtion puolesta valitusoikeus olisi sillä, joka 24 §:n mukaan valvoo valtion etua.

24 §. Valtion edun valvonta. Pykälässä säädetään valtion puhevallan käyttämisestä muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa. Terminologian yhdenmukaistamiseksi pykälää muutettaisiin siten, että puhevallan käyttämisen sijasta puhuttaisiin valtion edun valvonnasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valtion etua valvoisi Tulli tai muu valtion edun valvoja siten kuin Tullin hallinnosta annetussa laissa säädetään. Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valtion etua valvoisi kansallisessa tuomioistuimessa Tulli. Valtiovarainministeriöllä olisi kuitenkin oikeus käyttää valtion puhevaltaa periaatteellisesti merkittävissä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvissä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevissa asioissa. Edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen.

Pykälän 2 momentti koskee valtion edunvalvojan kuulemista. Säännöstä muutettaisiin siten, että tulliasiamies korvattaisiin viittauksella valtion edunvalvojaan.

1 luvun 6 §. Pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetuksi Tullin virkamieheksi säädettäisiin nykyisiä pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä lähinnä vastaavat virkamiehet Tullin uudessa organisaatiorakenteessa. Tullihallituksen ja tullipiirin tullirikostorjunnasta vastaavan yksikön päällikkö korvattaisiin Tullin rikostorjunnan päälliköllä ja Tullihallituksen valvontaosaston päällikön tai tullipiirin päällikön tutkinnanjohtajaksi määräämä tulliylitarkastaja tullimiehellä, jonka Tullin valvontaosaston päällikkö tai rikostorjunnan päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi. Pidättämiseen oikeutetun tutkinnanjohtajan ei enää tarvitsisi olla tulliylitarkastaja. Tietyn virkanimikkeen edellyttäminen ei olisi tarkoituksenmukaista, koska tutkinnanjohtajalle on muualla säädetty virkanimikkeestä riippumattomat kelpoisuusvaatimukset. Tullin pidättämiseen oikeutetut virkamiehet yksilöitäisiin ottaen huomioon se tarkkuusvaatimus, jonka voidaan katsoa liittyvän säätämiseen pykälässä tarkoitetun pakkokeinon käyttöön oikeutetuista virkamiehistä.

5 a luvun 5 §. Toimenpiteestä päättäminen. Pykälän 3 momentissa tarkoitetusta teknisestä kuuntelusta Tullin toimittamassa esitutkinnasta päättäisi pykälän 3 momentin mukaan jatkossa Tullin rikostorjunnan päällikkö nykyisten säännöksessä mainittujen Tullihallituksen rikostorjuntaosaston päällikön, osaston rikostorjunnasta vastaavan yksikön päällikön taikka tullipiirin päällikön sijaan.

5 a luvun 14 §. Korvauksen suorittaminen. Pykälän 1 momentin nojalla teleyritykselle maksettavasta korvauksesta päättäisi Tullin rikostorjunnan päällikkö nykyisen Tullihallituksen rikostorjuntaosaston päällikön sijaan.

99 §. Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset. Pykälän 3 momentissa tullimiehelle turva-asetuksen ja sen nojalla annettujen komission asetusten mukaisen luvan tai hyväksynnän myöntäjäksi muutettaisiin Tullin vastuuyksikön päällikkö Tullihallituksen sijaan. Tarkoituksena on, että yleisperusteluissa esitellyssä organisaatiorakenteessa kyseinen vastuuyksikkö olisi valvontaosasto.

108 §. Turvatarkastajan koulutukseen pääsyn edellytykset. Pykälän 2 momentin nojalla tullimiehen turvatarkastajakoulutukseen osallistumisen hyväksyisi Tullin vastuuyksikön päällikkö nykyisen Tullihallituksen sijaan. Tarkoituksena on, että yleisperusteluissa esitellyssä organisaatiorakenteessa kyseinen vastuuyksikkö olisi valvontaosasto.

147 §. Toimenpiteet henkilölle myönnettyyn lupaan puuttumiseksi. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että toimivaltainen viranomainen ryhtymään 148-151 §:ssä tarkoitettuihin toimiin silloin, kun kyseessä on tullimiehelle myönnetty turvatarkastajan hyväksyntä, olisi jatkossa Tullihallituksen sijaan Tullin vastuuyksikön päällikkö. Tarkoituksena on, että yleisperusteluissa esitellyssä organisaatiorakenteessa kyseinen vastuuyksikkö olisi valvontaosasto.

25 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa puhuttaisiin Tullin uuden organisaation mukaisesti Tullin päätöksestä. Valtion puolesta valitusoikeus Tullin päätöksestä olisi sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain mukaan valvoo valtion etua. Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valtion etua valvoisi kansallisessa tuomioistuimessa Tulli. Valtiovarainministeriöllä olisi kuitenkin oikeus käyttää valtion puhevaltaa periaatteellisesti merkittävissä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvissä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevissa asioissa. Edustautumisesta Euroopan unionin tuomioistuimessa on säädetty erikseen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin lisäksi siten, että muutosta olisi haettava kirjallisesti ja valituskirjelmä olisi toimitettava valitusajassa Tullille sen sijaan, että se toimitettaisiin sille tulliviranomaiselle, jonka päätöksestä valitetaan.

Pykälän 2 momentissa säädetään valitusajasta Tullin päätökseen. Valitusaika olisi 30 päivää päätöksen tekemisestä, kun muutosta haetaan valtion puolesta.

26 §. Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 2 momenttiin ehdotettu muutos vastaa 25 §:ään ehdotettua, valitusoikeutta valtion puolesta koskevaa säännöstä.

181 §. Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrääminen. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että tilanteessa, jossa rajatarkastusviranomaisena on toiminut tulliviranomainen, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määräisi tehtävään määrätty Tullin vastuuyksikön toimintayksikön esimiestehtävässä toimiva tullimies. Tarkoituksena on, että yleisperusteluissa esitellyssä organisaatiorakenteessa kyseinen vastuuyksikön toimintayksikkö olisi toimipaikkaosaston toimintayksikkö.

Tarkempia säännöksiä Tullin yksiköistä ja tullitoimipaikoista sekä muun muassa virkojen täyttämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin myös pääjohtajan ja Tullin yksikön päällikön tehtävistä sekä Tullissa olevan neuvottelukunnan kokoonpanosta ja neuvottelukunnan määräajasta.

Tullin työjärjestyksessä Tulli voisi määrätä yksiköiden sisäisestä organisaatiosta ja työnjaosta.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013. Eräitä tullilain säännöksiä samoin kuin ulkomaalaislain 181 §:n 1 momenttia muutettaisiin väliaikaisesti. Säännökset olisivat voimassa vuoden 2013 loppuun. Väliaikaisuus johtuu siitä, että säännöksiä on muutettu pakkokeinolain uudistuksen yhteydessä siten, että ne tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, kun niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Valtion alue- ja paikallishallinnon perusteista säädetään niin ikään lailla. Säännöksessä hallinnon perusteilla tarkoitetaan valtion alue- ja paikallishallinnon yleistä rakennetta, kuten hallinnollisen jaotuksen perusteita ja viranomaistyyppejä.

Perustuslain edellyttämällä tavalla esityksessä ehdotetaan, että Tullin hallinnosta annettavan lain 4 §:ään sisällytettäisiin erityiset säännökset Tullin organisaation määräytymisperusteista. Nämä määräytymisperusteet ohjaisivat Tullin sisäisen toimintaorganisaation rakentamista. Lain nojalla valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin näiden määräytymisperusteiden mukaisesti muodostettavista Tullin yksiköistä.

Tullin toimintaorganisaatio ja yksiköiden tehtävät voisivat määräytyä toimintojaon mukaisesti tai alueellisesti. Laissa säädettäisiin myös siitä, että Tullin yksiköiden toimintaa järjestettäessä olisi huolehdittava Tullin palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Huomioon otettavaksi tulisi myös hallintolain 7 §:ään sisältyvä sääntely, jonka mukaisesti Tullin organisaatio ja toiminnot olisi pyrittävä järjestämään siten, että Tullissa asioiva saisi asianmukaisesti hallinnon palveluita, ja että Tulli voisi suorittaa tehtävänsä tuloksellisesti. Palveluiden saatavuus turvattaisiin niin fyysisen palveluverkkorakenteen avulla kuin yhä enenevässä määrin sähköisin palveluin ja puhelinpalveluna. Ehdotetun yhden viraston rakenteella tähdättäisiin myös toiminnan yhtenäisyyden lisäämiseen.

Tullin yksiköiden nimistä ja pääasiallisista tehtävistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Yksiköillä tarkoitettaisiin tässä suoraan pääjohtajan alaisia yksiköitä. Kun Tulli olisi yksi viranomainen, sillä ei olisi perinteisessä mielessä alue- tai paikallishallinnon viranomaisia. Koska Tulli olisi merkittävää julkista valtaa käyttävä viranomainen, olisi perusteltua, että Tullin yksiköistä säädettäisiin ehdotetulla tavalla.

Tulli antaisi edelleenkin perustuslain 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä. Tällaisia olisivat nykyisin Tullihallitukselle säädetty määräyksenantovalta esimerkiksi verotuksen täytäntöönpanoon liittyvissä teknisluontoisissa asioissa ja mahdollisuus tullilain perusteella määrätä Euroopan unionin tullilainsäädännön mukaisista menettelyistä, jollei niistä muuta säädetä. Tullin annettaviksi säädetyistä määräyksistä päättäisi ehdotetun Tullin hallinnosta annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla pääjohtaja. Määräysten valmistelu eriytettäisiin niiden soveltamiseen liittyvien hallintopäätösten tekemisestä.

Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, turvataan lailla. Kielilain (423/2003) 5 §:n mukaan kielellisen jaotuksen perusyksikkönä on kunta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan yksikielisellä viranomaisella tarkoitetaan muun ohessa valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia ja kaksikielisellä viranomaisella muun ohessa valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta. Lain 6 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen alueellisen yksikön tai muun alueellisen organisaation kielellinen asema määräytyy sen virka-alueen kielellisen aseman mukaan.

Tullista muodostettaisiin yksi viranomainen, jonka virka-alueena olisi koko maa. Tullin virka-alueeseen kuuluisi sekä yksi- että kaksikielisiä kuntia. Tulli olisi siten lähtökohtaisesti viranomaisena kaksikielinen.

Tulli jakautuisi valtioneuvoston asetuksessa säädettävällä tavalla yksiköihin. Kaikkien yksiköiden toimialueena olisi koko maa. Siltäkin osin kuin Tullin yksikön toimialueena olisi koko maa, yksikkö saattaisi edelleen Tullin tai sen yksikön työjärjestyksessä määrätyin tavoin organisoitua sisäisesti maantieteellisesti. Esimerkiksi alueellisessa yksikössä olisi organisaatioyksiköitä, joiden toimialue muodostuisi maantieteellisen aluejaon mukaisesti.

Siltä osin kuin Tullin yksikön sisäisen organisaatioyksikön toimialue määräytyisi Tullin tai sen yksikön työjärjestyksessä määrätyin tavoin maantieteellisesti, sisäisen organisaatioyksikön kielellinen asema määräytyisi kielilain 6 §:n 2 momentin mukaisesti toimialueen kielellisen aseman mukaan.

Se, että tullilaitoksesta muodostettaisiin yksi viranomainen ja että toimintoja voitaisiin järjestää nykyistä joustavammin koko maan alueella, mahdollistaisi kielellisten näkökohtien huomioon ottamisen toimintoja järjestettäessä nykyistä paremmin. Näin voitaisiin myös parantaa kielivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tullipalveluita. Esimerkiksi valtakunnallisesti toteuttavien tullipalvelujen kohdalla olisi mahdollista paremmin huolehtia siitä, että käytettävissä on ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvia tai muutoin kielitaitoisia henkilöitä. Jo nykyisin näin on menetelty, kun esimerkiksi puhelinpalveluita on koottu ja keskitetty.

Sillä, että Tulli olisi yksi viranomainen, ei olisi vaikutusta myöskään Ahvenanmaan maakunnan kielelliseen asemaan suhteessa Tulliin. Ahvenanmaalla olisi edelleenkin Tullin toimipaikka.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Tulli

Tullitoimintaa varten on valtiovarainministeriön alainen Tulli, jonka toimialueena on koko maa. Tullia johtaa pääjohtaja. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto.

2 §
Tehtävät

Tullin tehtävänä on huolehtia tulliselvityksestä, tulli-, valmiste- ja autoverotuksesta, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, maahan tuotavien ja maasta vietävien tavaroiden ja ulkomaanliikenteen tullivalvonnasta, tullirikosten estämisestä ja paljastamisesta sekä muista tullitoimenpiteistä ja sen mukaan kuin erikseen säädetään toimittaa muuta verotusta ja suorittaa tullirikosten esitutkintaa.

Lisäksi Tulli huolehtii ulkomaankaupan tilastoinnista, muusta toimialaansa liittyvästä tilastoinnista ja tehtävissään tarvitsemistaan laboratoriotutkimuksista. Tullilla voi olla myös muita sille erikseen säädettäviä tai määrättäviä tehtäviä.

Valtiovarainministeriö voi antaa Tullille selvitys-, kokeilu-, seuranta-, suunnittelu- ja muita tehtäviä.

3 §
Tullin yksiköt

Tullissa on yksiköitä, joiden nimistä, toimialueista ja pääasiallisista tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Niissä voi olla tuki- ja muita toimintayksiköitä.

4 §
Organisaation määräytyminen

Tullin organisaatio ja yksiköiden tehtävät voivat määräytyä toimintojaon mukaisesti tai alueellisesti.

Yksiköiden toimintaa järjestettäessä on huolehdittava palveluiden saatavuudesta sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

Tullilla on tullitoimipaikka Ahvenanmaan maakunnassa. Valtakunnan maarajalla sijaitsevista tullitoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Muista tullitoimipaikoista päättää Tulli.

5 §
Tullin ja sen yksikön työjärjestys

Tullilla on työjärjestys, jolla annetaan tarkemmat määräykset Tullin organisaatiosta, yksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä. Tullin työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Tullin yksiköllä on työjärjestys, jolla annetaan tarkemmat määräykset yksikön sisäisestä organisaatiosta, toimintayksiköistä, tehtävistä ja niiden järjestämisestä.

6 §
Pääjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta

Pääjohtaja päättää Tullin toimivaltaan kuuluvien yleisten määräysten antamisesta. Päätös tehdään asianomaisen virkamiehen esittelystä. Määräysten esittely on eriytettävä niiden soveltamiseen liittyvien hallintopäätösten tekemisestä.

Pääjohtaja vahvistaa Tullin työjärjestyksen.

Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen Tullin yksikölle kuuluvan Tullin sisäiseen hallintoon liittyvän yksittäisen asian.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääjohtajan tehtävistä.

7 §
Yksikön päällikön tehtävät ja ratkaisuvalta

Tullin yksikköä johtaa sen päällikkö.

Yksikölle kuuluvat asiat ratkaisee sen päällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin yksikön työjärjestyksessä määrätään. Yksikön päällikkö vahvistaa yksikölle työjärjestyksen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Tullin yksikön päällikön tehtävistä.

8 §
Valtion puhevallan käyttäminen

Tulli kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo kansallisessa tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä sekä muissa viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa Tullia koskevissa asioissa. Tullia edustaa Tullin tulliasiamies.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus päättää, että se käyttää Tullin sijasta puhevaltaa yleisessä tuomioistuimessa periaatteellisesti merkittävässä, Euroopan unionin oikeuden tulkintaan liittyvässä valtion korvaus- tai palautusvelvollisuutta koskevassa asiassa.

9 §
Hallintokantelun käsittely ja ratkaiseminen

Tullin tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Tullin työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Tullin yksikön tai sen virkamiehen toiminnasta yksikölle osoitetun kantelun ratkaisee kuitenkin yksikön päällikkö lukuun ottamatta yksikön päällikön toimista tehtyä kantelua, jonka ratkaisee pääjohtaja.

Pääjohtajan, hänen sijaisensa tai tulliasiamiehen toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriö voi ottaa ratkaistavakseen Tullissa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän kanteluasian.

10 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tullin henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä Tullin sisäisestä hallinnosta.

11 §
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan tullilaitoksesta annettu laki (228/1991).

Tullihallitus voi perustaa, julistaa haettavaksi ja täyttää tämän lain täytäntöönpanon edellyttämät virat ennen lain voimaantuloa sekä tehdä muut tarvittavat virkajärjestelyjä koskevat päätökset. Lain täytäntöönpanoon liittyvien virkojen sijoittamiseen, kelpoisuusvaatimuksiin ja nimitysmenettelyyn sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tullilaitoksen pääjohtaja voi vahvistaa Tullin työjärjestyksen.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevassa valtion edun- tai oikeudenvalvontaa koskevassa asiassa, jossa Tullihallitus tai tullipiiri on asianosaisena, puhevaltaa käyttää Tulli.

Mitä muualla lainsäädännössä säädetään tai muutoin määrätään tullilaitoksesta, Tullihallituksesta, tullipiiristä, tullilaboratoriosta tai muusta ennen tämän lain voimaantuloa olleesta tulliviranomaisesta, koskee tämän lain voimaan tultua Tullia.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleet Tullihallituksen antamat määräykset ovat voimassa siihen saakka kuin niissä määrätään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tullilain (1466/1994) 1 ja 2 §, väliaikaisesti 3 §:n 1 momentti, 4—8 §, 9 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 13 §:n edellä oleva väliotsikko, 14 §:n 1 ja 3 momentti, 14 a, 18—20 ja 20 b §, väliaikaisesti 20 d §:n 1 momentti, väliaikaisesti 20 g §:n 3 momentti, 20 h §:n 2 momentti, 21 §:n edellä oleva väliotsikko, 21 §, 22 §:n 1 momentti, 23 §:n 1 momentti, 23 a §:n 1, 2 ja 3 momentti, 23 b §:n 5 momentti, 23 c §, 23 d §:n 1, 2 ja 4 momentti, 24 §:n 1 ja 3 momentti, 25 §:n 3 ja 4 momentti, 26 §:n 1 momentin johdantokappale, 26 a §, 27 §:n 1 momentin johdantokappale, 28 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 2 ja 4 momentti, 28 a §:n 1 ja 2 momentti, 29 ja 30 §, 30 a §:n 3 momentti, 32 §, 33 §:n 1 ja 2 momentti, 34 §, 37 §:n 1 ja 2 momentti, 38 §, 40 §:n 4 momentti, väliaikaisesti 43 §:n 2 momentti, 43 §:n 3 momentti, 43 a §, 46 §:n 2 momentti, 47 §:n 4 momentti, väliaikaisesti 47 a §, 49 §:n 1 momentti, 50 §:n 1 momentti sekä 52 a ja 53 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laissa 331/1996, 8 §, 14 §:n 3 momentti ja 20 b § laissa 331/1996, 3 §:n 1 momentti osaksi laeissa 331/1996, 241/2001 ja 774/2003, 7 § laissa 1240/2001, 9 §:n 1 momentti laissa 715/2003, 9 §:n 3 momentti ja 23 b §:n 5 momentti laissa 1104/1998, 9 §:n 4 momentti laissa 764/1999, 13 §:n edellä oleva väliotsikko ja 27 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 241/2001, 14 §:n 1 momentti osaksi laissa 65/2003, 14 a § laissa 482/2010, 18 § ja 49 §:n 1 momentti osaksi laissa 1299/2003, 20 d §:n 1 momentti, 25 §:n 3 ja 4 momentti, 28 a §:n 1 ja 2 momentti, 32 §, 37 §:n 1 momentti, 40 §:n 4 momentti, 43 §:n 3 momentti, 46 §:n 2 momentti, 50 §:n 1 momentti sekä 52 a ja 53 a § laissa 1299/2003, 20 g §:n 3 momentti, 20 h §:n 2 momentti, 21 §, 23 a §:n 1, 2 ja 3 momentti, 23 c §, 23 d §:n 1, 2 ja momentti, 24 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentin johdantokappale, 26 a § sekä 28 §:n 1, 2 ja 4 momentti laissa 774/2003, 23 §:n 1 momentti osaksi laissa 1104/1998, 24 §:n 4 momentti laissa 690/2009, 30 § ja 30 a §:n 3 momentti laissa 179/2003, 37 §:n 2 momentti laissa 1378/1997, 38 § laeissa 1378/1997 ja 1299/2003, 42 §:n 1 momentti laissa 584/1998, 43 a § laissa 844/2006 sekä 47 a § laissa 331/1996, seuraavasti:

1 §

Tätä lakia sovelletaan kolmansista maista tuotavien ja niihin vietävien tavaroiden tulliverotukseen ja tullivalvontaan sen lisäksi, mitä niistä säädetään yhteisön tullikoodeksista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2913/92, jäljempänä koodeksi, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2454/93, jäljempänä soveltamisasetus, ja yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1186/2009, jäljempänä tullittomuusasetus, tai muussa Euroopan unionin (EU) lainsäädännössä. Lisäksi tätä lakia sovelletaan EU:n lainsäädännön ohella Suomen ja muiden maiden välisen kaupan tilastointiin sekä tullirikostutkintaan.

2 §

Tullilainsäädännön mukaisia toimivaltuuksia voidaan käyttää EU:n lainsäädäntöä noudattaen myös EU:n sisäisessä liikenteessä tavaroiden maahantuontia ja maastavientiä koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamisen valvomiseksi.

Jos tavaran maahantuonnin edellytyksenä on viranomaisen myöntämä lupa, mutta asianmukaista lupaa ei ole vielä myönnetty tuotaessa tavara Suomen tullialueelle, tavara on ilmoitettava Tullille myös silloin, kun se tuodaan suoraan toisesta EU:n jäsenmaasta.

3 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) Suomen tullialueella aluetta, jonka muodostavat valtakunnan maa-alue, aluevedet ja ilmatila, kuitenkin niin, että tullialue ulottuu kaksi meripeninkulmaa aluemeren ulkorajaa ulommaksi, jollei asiasta ole kansainvälisesti muuta sovittu;

2) EU:n tullialueella koodeksin 3 artiklassa tarkoitettua yhteisön tullialuetta;

3) kolmannella maalla aluetta, joka ei kuulu EU:n tullialueeseen;

4) tullitoimenpiteellä Tullin toimivaltaan kuuluvaa virkatointa tullirikosten esitutkintaa lukuun ottamatta;

5) tullirikoksella rikosta, joka käsittää tämän lain tai muun lain säännösten, joiden noudattamisen valvonta tai täytäntöönpano on Tullin tehtävänä, tai näiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten rikkomisen taikka rikoslain (39/1889) 46 luvussa tarkoitettua laitonta tuontitavaraan ryhtymistä, sellaista rikoslain 32 luvussa tarkoitettua rahanpesurikosta ja sellaista säännösten rikkomista, johon sisältyy omaisuuden maahantuontia tai maastavientiä;

6) teknisellä valvonnalla ennalta määräämättömään henkilö- ja tavaraliikenteeseen kohdistuvaa teknisellä laitteella tapahtuvaa katselua tai kuuntelua sekä äänen tai kuvan automaattista tallentamista;

7) tarkkailulla jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön tai hänen toimintaansa kohdistuvaa tiedonhankintaa;

8) teknisellä tarkkailulla jatkuvaa tai toistuvaa tiettyyn henkilöön kohdistuvaa teknisellä laitteella tapahtuvaa kuuntelua ja äänen tallentamista (tekninen kuuntelu), katselua ja kuvaamista (tekninen katselu) sekä kulkuneuvon tai tavaran liikkumisen seurantaa (tekninen seuranta);

9) poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevalla tutkinta- ja virka-apujärjestelmällä sekä sen arkistohakemistolla henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (761/2003) 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettua poliisiasiain tietojärjestelmää niiden tietojen osalta, jotka Tulli on tallettanut tutkinnan ja virka-avun tietoihin sekä tutkinnan ja virka-avun arkistotietoihin;

10) televalvonnalla salassa pidettävien tunnistamistietojen hankkimista televiesteistä, jotka on lähetetty yleiseen tai muuhun viestintämarkkinalain (393/2003) soveltamisalaan kuuluvaan televerkkoon kytketystä teleliittymästä tai telepäätelaitteesta taikka vastaanotettu tällaiseen teleliittymään tai telepäätelaitteeseen, sekä tällaisen teleliittymän tai telepäätelaitteen tilapäistä sulkemista.

---

4 §

EU:n tullilainsäädännössä tarkoitettu tulliviranomainen ja toimivaltainen viranomainen on Tulli, jollei erikseen toisin säädetä.

Tulli voi määrätä EU:n tullilainsäädännön mukaisista menettelyistä, jollei niistä muuta säädetä. Valtiovarainministeriö voi ratkaista periaatteellisesti tai muutoinkin merkittävän, myös tullin alentamista tai poistamista koskevan EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyvän asian.

5 §

Poikkeukset tullittomuutta koskevista säännöksistä, milloin se tullittomuusasetuksen mukaan on mahdollista, myöntää Tulli. Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

6 §

Tulli voi antaa määräyksiä tullietuutta koskevissa sopimuksissa sekä EU:n yksipuolisesti soveltamissa tullietuusjärjestelmissä tarkoitetun kohtelun saamiseksi noudatettavasta ja muusta alkuperän selvitysmenettelystä. Tulli voi antaa määräyksiä myös alkuperäsääntöjen soveltamisen yhtenäistämiseksi.

Tulli voi valtuuttaa toimielimen, jolla on tarpeellinen asiantuntemus, antamaan muuhun kuin tullietuuskohteluun oikeuttavia yleisiä alkuperätodistuksia.

7 §

Tulli vahvistaa maahantuonnin ja maastaviennin yhteydessä ulkomaan valuutassa ilmaistujen rahamäärien euroiksi muuntamisessa käytettävät muuntokurssit.

8 §

Tulli antaa hakemuksesta määräämillään ehdoilla luvan vapaa-alueen ja vapaavaraston perustamiseen. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin taloudellisesti, aluepoliittisesti tai muutoinkin merkittävissä tapauksissa ottaa asian ratkaistavakseen.

9 §

Tullittomia ovat ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevan vesi- tai ilma-aluksen tavanomaiseen muonitukseen tarkoitetut tavarat sekä poltto- ja voiteluaineet, jotka alus tuo mukanaan Suomen tullialueelle tai jotka siihen Suomen tullialueella toimitetaan sen omaa käyttöä varten, jollei 4 momentissa toisin säädetä. Tullittomuus koskee myös aluksessa Suomen tullialueella kulutettavia tavaroita. Tulli määrää menettelystä, jota noudatetaan edellä mainittuja tavaroita alukseen toimitettaessa, sekä muonituksen valvontaan liittyvistä alkoholi- ja tupakkatuotteita koskevista tilitysvelvoitteista. Tullilla on oikeus rajoittaa alukseen toimitettavien tullittomien tavaroiden määriä sen mukaan kuin on tarpeellista matkustajamäärän, aluksen koon, liikennöimisalueen ja muiden olojen mukaan.

---

Tullittomia ovat kolmannesta maasta Suomen tullialueelle saapuvan moottoriajoneuvon ja erikoiskontin poltto- ja voiteluaineet niin kuin tullittomuusasetuksen XXVIII luvussa säädetään. Euroopan talousalueen ulkopuolelta maanteitse Suomen tullialueelle saapuvan hyötyajoneuvon polttoainesäiliön sisältämä polttoaine on tullitonta kuitenkin enintään 400 litraan asti ja erikoiskontin polttoainesäiliön sisältämä polttoaine enintään 200 litraan asti matkaa kohti.

Tullittomia eivät kuitenkaan ole tavarat, jotka myydään EU:n sisäisellä matkalla matkatavaroissa mukaan otettaviksi. EU:n sisäisellä matkalla tarkoitetaan sellaista matkaa, johon ei sisälly pysähtymistä EU:n tulli- tai veroalueen ulkopuolella. Matkustajille myytävien tavaroiden tullinalaisuudesta säädetään lisäksi ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verottamisesta eräissä tapauksissa annetussa laissa (397/1969).

Tullin toimivaltuudet

14 §

Tullitoimenpiteen suorittamiseksi Tullilla tai muulla toimivaltaisella viranomaisella on oikeus:

1) pysäyttää ja tarkastaa kulkuneuvo;

2) pysäyttää henkilö ja suorittaa henkilöön kohdistuva etsintä tämän saapuessa tullialueelle, lähtiessä tullialueelta, käydessä kulkuneuvossa tai muussa paikassa, jossa tavaraa puretaan, lastataan tai säilytetään sekä muuallakin tullialueella, jos siihen on erityisiä syitä;

3) pidättää ja tarvittaessa ottaa haltuunsa tavara, jota ei ole asianmukaisesti tulliselvitetty;

4) päästä varastoihin, tiloihin ja muihin paikkoihin, missä tavaraa valmistetaan, säilytetään tai myydään, ei kuitenkaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa, ja suorittaa tarpeellinen tarkastus;

5) tarkastaa postilähetysten kirjesalaisuutta loukkaamatta tavaraa, sen valmistusta ja kirjanpitoaineistoa sekä tarkastaa henkilön mukana olevat rahavarat rikoslain 32 luvun 6 §:ssä tarkoitetun rahanpesun paljastamiseksi;

6) saada tarpeelliset tavaranhaltijaa, muuta asianosaista, tavaraa, kulkuneuvoa, matkustajaa ja kulkuneuvon henkilökuntaa koskevat asiakirjat ja tiedot;

7) antaa tavaran purkausta, lastausta, luovutusta, kuljetusta ja varastointia koskevia määräyksiä;

8) asettaa tullivalvonnassa olevaan kulkuneuvoon, tavaraan, varastoon tai muuhun paikkaan tullisinetti, tullilukko tai muu tunnistamismerkki;

9) eristää, sulkea tai tyhjentää tavaroiden valmistus-, lastaus-, purkaus- tai muu tarkastuspaikka tai alue sekä kulkuneuvo, jos se on tarpeen yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi tai tullitoimenpiteen suorittamiseksi sekä kieltää tai rajoittaa liikkumista tällaisessa paikassa, alueella tai kulkuneuvossa;

10) estää lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti tavaran vienti Suomen tullialueelta.

---

Tulli saa pidättää maasta vietävän tai maahan tuotavan tavaran, jos siihen on perusteltua syytä rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Tavaran pidättämisestä on viipymättä ilmoitettava takavarikosta päättävälle viranomaiselle.

14 a §

Tullimiehellä on oikeus rajatarkastuksen toimittamiseen rajavartiolain (578/2005) 28, 36 ja 38 §:ssä rajavartiomiehelle säädetyin toimivaltuuksin. Lisäksi Tullilla on rajanylityspaikalla suoritettavassa automaattisessa tunnistamisessa vastaava toimivalta käyttää valvonnassa kertyvää kuvaa ja ääntä, mitä siitä rajavartiolain 29 §:ssä rajavartiolaitoksen osalta säädetään.

18 §

Jokaisen on Tullin kehotuksesta määräajassa annettava sellaisia toisen tulliverotusta tai siitä johtuvaa valitusasiaa varten tarpeellisia toista koskevia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista, mikäli ne eivät koske asiaa, josta hänellä on lain mukaan oikeus kieltäytyä todistamasta. Toisen taloudellista asemaa koskevia tietoja ei kuitenkaan saa kieltäytyä antamasta.

Tulli voi velvoittaa sen, joka ei noudata 1 momentin tai koodeksin 14 artiklan nojalla asetettuja velvoitteita, täyttämään ne sakon uhalla.

19 §

Tullilla on oikeus saada virka-apua toiselta viranomaiselta Tullille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi.

20 §

Tullilla on oikeus saada liikennepaikan omistajalta tai haltijalta käyttöönsä korvauksetta kalusteineen sellaiset tarpeelliset valvontatilat, joita liikenteen määrä ja muut olosuhteet edellyttävät tullitoimenpiteiden suorittamiseksi.

20 b §

Tullilla on oikeus rajanylityspaikoilla sekä matkustajaterminaaleissa, tavaraliikenteelle tarkoitetuilla satama-alueilla, tavaraliikenteelle tarkoitetuissa varastoissa ja muissa vastaavissa paikoissa ja tiloissa, joita Tulli saa valvoa, siitä ennalta ilmoitettuaan suorittaa teknistä valvontaa tullirikosten ennalta ehkäisemiseksi sekä tullirikoksesta epäillyn tunnistamiseksi.

20 d §

Tullimiehellä on oikeus kohdistaa vakituiseen asumiseen käytetyn huoneen tai tilan ulkopuolella olevaan henkilöön taikka kulkuneuvoon tai tavaraan teknistä tarkkailua, jos sen avulla voidaan perustellusti olettaa saatavan tullirikoksen torjumiseksi tai paljastamiseksi tarvittavia tietoja. Määräyksen toimenpiteeseen antaa tehtävään määrätty tullirikostorjunnan esimiehenä toimiva tullimies sekä yli kolme vuorokautta kestävään tekniseen kuunteluun Tullin rikostorjunnan päällikkö tai tehtävään määrätty pidättämiseen oikeutettu tullirikostorjunnan tullimies.

---

20 g §

---

Edellä 20 d §:ssä tarkoitetusta teknisestä kuuntelusta sekä 20 f §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta televalvonnasta toimenpiteen suorittaneen tullimiehen on laadittava viipymättä pöytäkirja. Tulli toimittaa vuosittain sisäasiainministeriölle kertomuksen tässä momentissa tarkoitetun teknisen kuuntelun ja televalvonnan käytöstä. Sisäasiainministeriö antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen edellä sanottujen tiedonhankintasäännösten käytöstä.

20 h §

---

Edellä 1 momentissa tarkoitetun aineiston liittämisestä Tullin henkilörekistereihin säädetään erikseen lailla. Jos teknisellä kuuntelulla saatu tieto koskee muuta tullirikosta kuin sitä, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua suoritettiin, tiedon saa tallettaa henkilörekisteriin vain, jos se koskee sellaista tullirikosta, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua voidaan suorittaa.

---

Tullin henkilörekisterit

21 §

Tullin henkilörekistereitä ovat valvontatietorekisteri, poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana oleva tutkinta- ja virka-apujärjestelmä sekä sen arkistohakemisto, tullilaitoksen tutkinta- ja virka-apujärjestelmän arkisto sekä rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmä, Euroopan unionin tullitietojärjestelmä sekä Tullin hallinnosta annetussa laissa ( / ) tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tämän lain 22 §:n nojalla perustetut rekisterit. Rekistereihin sovelletaan henkilötietolakia (523/1999), jollei tässä laissa toisin säädetä.

22 §

Tullin henkilörekisteri voidaan perustaa:

1) Tullin valtakunnalliseen käyttöön;

2) yhden tai useamman Tullin toimintayksikön käyttöön;

3) Tullin henkilöstöön kuuluvien muodostaman työryhmän käyttöön.

Sellaisten tullirikosten, joista saattaa seurata vankeutta, estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi tehtävää analyysia varten voidaan perustaa tilapäinen rekisteri 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaiseen käyttöön. Rekisterissä saadaan yhdistää, tallettaa ja muuten käsitellä tietoja 23, 23 a, 23 c ja 23 d §:ssä tarkoitetuista rekistereistä, Tullin yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja sekä tietoja sellaisista muista tietojärjestelmistä, tiedostoista ja rekistereistä, joista Tullilla on oikeus saada tietoja 28 §:n nojalla.

---

23 §

Valvontatietorekisteri on tullirikosten estämiseksi ja selvittämiseksi Tullin käyttöön tarkoitettu pysyvä henkilörekisteri. Rekisteristä voivat saada tietoja teknisellä käyttöyhteydellä vain tullirikosten estämis- tai selvittämistehtävissä toimivat virkamiehet. Rekisteriin saa kerätä ja tallentaa tullirikosten estämiseksi ja selvittämiseksi tarpeellisia tietoja henkilöistä, joiden on syytä epäillä:

1) syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta;

2) myötävaikuttavan tai myötävaikuttaneen rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.

---

23 a §

Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana oleva tutkinta- ja virka-apujärjestelmä on Tullin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä, johon Tulli saa kerätä ja tallettaa Tullin vastuulle kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi 2 momentissa tarkoitettuja tietoja.

Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevaan tutkinta- ja virka-apujärjestelmään saadaan tallettaa tutkinta- ja virka-aputehtävien suorittamiseksi ja kirjaamiseksi esitutkintalaissa (449/1987) tarkoitetussa esitutkinnassa, Tullin toimenpiteiden yhteydessä tai virka-aputehtävässä taikka pakkokeinolain soveltamisen yhteydessä saatuja tietoja seuraavasti:

1) rikoksesta epäillyistä henkilöistä sekä ilmoittajina, todistajina ja asianomistajina esiintyvistä tai muutoin ilmoitukseen liittyvistä henkilöistä;

2) rikosilmoitusten ja muiden ilmoitusten nimikkeistä, pakkokeinoista, Tullin toimenpiteistä sekä esitutkinnan vaiheista;

3) muista Tullin tehtävään, toimenpiteeseen ja tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä.

Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana oleva arkistohakemisto on Tullin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä, johon Tulli saa kerätä ja tallettaa arkistosta hakua varten tutkinnan ja virka-avun tiedoista ilmoituksen ja tapauksen tunnistetiedot sekä selostusosan tiivistelmän. Tietoja saadaan käyttää Tullin vastuulle kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.

---

23 b §

---

Tiedot tullitietojärjestelmään tallettaa Tulli, joka myös vastaa tullitietojärjestelmän moitteettomasta soveltamisesta Suomessa.

23 c §

Tutkinta- ja virka-apujärjestelmän arkistohakemisto on Tullin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä, johon saa tallettaa arkistosta hakua varten tullirikosten ja muiden rikosten tiedoista ilmoituksen, tapauksen tunnistetiedot ja selostusosan tiivistelmän. Tietoja saadaan käyttää Tullin vastuulle kuuluvien rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.

23 d §

Rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmä on rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi tarkoitettu Tullin ja poliisin sekä rajavartiolaitoksen valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä tietojärjestelmä, johon teknisessä valvonnassa rajanylityspaikoilla saatavat tiedot kulkuneuvoista ja konteista tallentuvat.

Rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmään Tulli, poliisi ja rajavartiolaitos saavat 1 momentin mukaisesti tallettuvien tietojen lisäksi kerätä ja tallentaa rikosten ennalta estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi tarpeellisia tietoja kulkuneuvojen ja rekisteritunnisteiden sisältämistä tiedoista ja konttien tunnistetiedoista ja lisäksi henkilöistä, joiden on syytä epäillä:

1) syyllistyneen tai syyllistyvän rikokseen, josta saattaa seurata vankeutta;

2) myötävaikuttaneen tai myötävaikuttavan rikokseen, josta saattaa seurata enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta.

---

Tulli on rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän rekisterinpitäjä. Poliisi ja rajavartiolaitos vastaavat rekisteriin tallettamiensa tietojen virheettömyydestä sekä tallettamisen ja käytön laillisuudesta omien tehtäviensä hoidossa.

24 §

Tullin henkilörekistereihin talletettujen tai tallettuneiden henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Valvontatietorekisteristä tiedot on poistettava 10 vuoden kuluessa viimeisen tiedon merkitsemisestä. Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevasta tutkinta- ja virka-apujärjestelmästä sekä sen arkistohakemistosta tiedot on poistettava siten kuin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 5 luvun 22 §:ssä säädetään. Tullilaitoksen tutkinta- ja virka-apujärjestelmän arkistosta tiedot poistetaan viimeistään 50 vuoden kuluttua tiedon rekisteriin merkitsemistä koskevan ilmoituksen kirjaamisesta. Rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmästä tiedot on poistettava viimeistään 10 vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä rekisteriin. Edellä 23 d §:n 1 momentissa tarkoitetussa valvonnassa tallettuneet tiedot on kuitenkin poistettava viimeistään vuoden kuluttua tiedon tallettumisesta.

---

Virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai Tullin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan mainittuun tarkoitukseen. Virheelliseksi todettu tieto on poistettava heti, kun tiedon säilyttäminen ei enää ole tarpeen, viimeistään kuitenkin viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.

25 §

---

Tulli saa antaa tietoja tulliviranomaisten toimenpiteistä epäiltäessä tavaroiden loukkaavan tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia sekä tiettyjä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden suhteen toteutettavista toimenpiteistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1383/2003 tarkoitetulle oikeudenhaltijalle Tullin havaitsemista asetuksessa tarkoitetuista todennäköisesti väärennetyistä tai laittomasti valmistetuista tavaroista.

Lisäksi Tulli saa antaa liiketoimintaa koskevia tietoja viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla on säädetyn tehtävänsä perusteella tarve saada tieto salassa pidettävästä asiasta. Tulli saa antaa muitakin tietoja, jos ne ovat yksittäistapauksessa tarpeen hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen taikka huomattavan ympäristö- tai omaisuusvahingon välttämiseksi. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen eikä käyttää ilman Tullin lupaa muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu.

26 §

Tulli saa luovuttaa sen estämättä, mitä tietojen salassapitämisestä säädetään, myös teknisen käyttöyhteyden avulla henkilötietoja, jotka ovat tarpeen:

---

26 a §

Poliisiasiain tietojärjestelmän teknisenä osana olevan tutkinta- ja virka-apujärjestelmän ja sen arkistohakemiston tietojen käytöstä ja luovuttamisesta säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 4 luvun 16, 19 ja 20 §:ssä. Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja pyytävän on esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tullin tietojen luovuttamisesta ulkomaille päättää kuitenkin Tulli.

27 §

Tulli saa luovuttaa ulkomaille Tullin henkilörekistereihin talletettuja ja muita tietoja seuraavasti:

---

28 §

Tullilla on sen estämättä, mitä tietojen salassapitämisestä säädetään, oikeus saada Tullille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, myös teknisen käyttöyhteyden avulla, siten kuin rekisterinpitäjän kanssa sovitaan:

---

Ennen tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla Tullin on esitettävä selvitys tietojen suojaamisesta henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

---

Tullilla on lisäksi oikeus saada tullirikosten estämistä ja tutkintaa varten teletoimintaa harjoittavalta yhteisöltä yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, jota ei mainita julkisessa luettelossa. Samaa tarkoitusta varten Tullilla on oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta yhteisöltä jakeluosoitetietoja.

---

28 a §

Tileihin kirjattu tullien määrä annetaan tiedoksi atk-perusteista, sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäville Tullin asiakkaille vastaussanomalla. Asiakkaan on katsottava saaneen tullien määrästä tiedon, jollei muuta näytetä, ajankohtana, jona vastaussanoma on saapunut asiakkaan tietojärjestelmään.

Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle Tullin asiakkaalle tileihin kirjattu tullien määrä annetaan tiedoksi tullauspäätöksellä. Asiakkaan on katsottava saaneen tullien määrästä tiedon, jollei muuta näytetä, sinä päivänä, jona tullauspäätös on annettu asiakkaalle, tai seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jona tullauspäätös on annettu postin kuljetettavaksi. Päivänä, jona tullauspäätös on annettu Tullin rekisteröidylle asiakkaalle tai postin kuljetettavaksi, pidetään tullauspäätöksen vahvistamispäivää seuraavaa arkipäivää. Päivänä, jona tullauspäätös on annettu käteisasiakkaalle, pidetään tullauspäätöksen vahvistamispäivää.

---

29 §

Tulli on maksettava Tullin tilille kymmenen päivän kuluessa tullilaskun päiväyksestä, jollei määräaikaa ole pidennetty taikka maksunlykkäystä tai muuta maksujärjestelyä ole myönnetty. Muu kuin Tullin rekisteröimä asiakas (käteisasiakas) voi maksaa tullilaskun myös tullitoimipaikkaan.

30 §

Tullin maksamisen viivästysseuraamuksiin sekä tullin perimiseen ulosottotoimin ja perimisen turvaamiseen sovelletaan, jollei EU:n lainsäädännössä toisin säädetä, mitä veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995), verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) perustevalitusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta sekä verojen ja maksujen perimisen turvaamisesta annetussa laissa (395/1973) säädetään.

30 a §

---

Tulli voi saatavan vanhentumisen estämiseksi tai tullin tulouttamisen varmistamiseksi kohdentaa maksusuorituksen yksittäistapauksessa toisin kuin 1 momentissa säädetään. Veronsaajien yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi Tulli voi myös yksittäistapauksessa käyttää maksuvelvolliselta saadut varat muussa kuin 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.

32 §

Virhemaksua voidaan määrätä vähintään 10 ja enintään 2 500 euroa, jos:

1) 31 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa tarkoitettu viivästys tai muu virheellisyys koskee tullimenettelyä, jossa ei määrätä tullia tai jossa tullin määrä on vähäinen eikä tullinkorotusta ole määrätty, taikka jos on annettu puutteellinen tai virheellinen tieto tai asiakirja hakemusmenettelyssä tai tullietuuden saamiseksi;

2) viivästys tai muu virheellisyys koskee EU:n sisäkaupan tilastointia, tavaroiden tuontia EU:n tullialueelle, tavaroiden esittämistä Tullille, yleisilmoitusta ja Tullille esitettyjen tavaroiden purkamista sekä tavaroiden väliaikaista varastointia tai muuta koodeksissa tarkoitettua tulliselvitysmuotoa kuin tullimenettelyyn asettamista; tai

3) EU:n tullilainsäädännössä taikka tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tai näihin säännöksiin perustuvassa Tullin päätöksessä tai määräyksessä tarkoitettu muu kuin 1 ja 2 kohdassa ja 31 §:ssä mainittu velvollisuus on kokonaan tai osittain laiminlyöty.

33 §

Edellä 31 §:ssä tarkoitettu tullinkorotus tai 32 §:ssä tarkoitettu virhemaksu voidaan määrätä myös tullivelan tiedoksiannon jälkeen kolmen vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tullivelka on syntynyt tai, jos tavara on tulliton, jolloin Tulli on hyväksynyt tulli-ilmoituksessa annetut tiedot.

Jos viivästys tai muu virheellisyys koskee EU:n sisäkaupan tilastointia, virhemaksu voidaan määrätä kolmen vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin tilastoilmoitus on annettu tai olisi pitänyt antaa.

---

34 §

Muu kuin yhteisötavara voidaan hävittää tai luovuttaa valtiolle tavaranhaltijan pyynnöstä edellyttäen, että se on ilmoitettu asianmukaisesti Tullille ja on ryhdytty koodeksin määräysten mukaisesti toimenpiteisiin tavaran tulliselvitysmuodon osoittamiseksi. Tavara voidaan hävittää tai luovuttaa valtiolle myös sen jälkeen, kun se on luovutettu vapaaseen liikkeeseen, jos tuontitulleja palautetaan tai peruutetaan koodeksin 238 artiklan mukaisesti.

37 §

Tullin päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta valitusoikeus Tullin päätöksestä on sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua ja oikeutta.

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Tullille.

---

38 §

Tullin on valituksen johdosta tutkittava, ovatko koodeksin 236 artiklassa tarkoitetut edellytykset tullin palauttamiselle tai peruuttamiselle taikka edellytykset muun asian oikaisemiselle tai korjaamiselle olemassa. Jos Tulli esitetyn pyynnön mukaisesti palauttaa tai peruuttaa tullia tai muutoin oikaisee tai korjaa päätöstään, valitus raukeaa.

Siltä osin kuin valituksessa esitetty pyyntö ei anna aihetta tullinpalautukseen tai tullinperuutukseen taikka muuhun valituksen kohteena olevan asian oikaisemiseen tai korjaamiseen, Tullin on annettava valituksesta lausunto ja toimitettava asian käsittelyssä syntyneet asiakirjat viipymättä Helsingin hallinto-oikeudelle.

40 §

---

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai Helsingin hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua ja oikeutta.

43 §

---

Tullimiehellä on Tullin suorittamassa esitutkinnassa sama oikeus ryhtyä tutkintatoimenpiteisiin ja käyttää pakkokeinoja kuin poliisimiehellä poliisiviranomaisen toimittamassa esitutkinnassa. Pidättämiseen oikeutetuista tullimiehistä säädetään pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n 3 kohdassa.

Tutkinnanjohtajana Tullin toimittamassa esitutkinnassa on pidättämiseen oikeutettu tullimies. Erityisestä syystä tullirikostorjuntatehtävissä toimiva muu tullimies saa saamansa määräyksen perusteella johtaa tutkintaa rajoitetuin toimivaltuuksin. Tällaisella tullimiehellä on sama oikeus kuin pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä päättää takavarikosta ja etsinnästä.

---

43 a §

Tullin säilyttämien pidätettyjen ja kiinni otettujen henkilöiden kohteluun sovelletaan, mitä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) säädetään.

Mitä 1 momentissa tarkoitetussa laissa säädetään poliisista, koskee Tullin säilyttämän henkilön osalta Tullia. Mitä mainitussa laissa säädetään poliisimiehestä tai vartijasta, koskee tullimiestä. Mitä samassa laissa säädetään säilytystilan esimiehestä tai hänen määräämästään pidättämiseen oikeutetusta virkamiehestä, koskee Tullin säilytystilan esimiestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lain:

1) 2 luvun 1 §:ssä säädetystä poiketen Tullin hallinnoiman säilytystilan hyväksyy Tulli;

2) 8 luvun 3 §:ssä säädetystä poiketen Tulli vahvistaa hallinnoimansa säilytystilan järjestyssäännön sekä päättää tilojen valvonnasta ja lukittuna pitämisestä;

3) 17 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen oikaisuvaatimuksen ratkaisee Tullin vastuuyksikön päällikkö;

4) 18 luvun 1 §:ssä säädetystä poiketen säilytystilan esimieheksi on määrättävä pidättämiseen oikeutettu tullimies.

46 §

---

Jos Tullin tutkittavana olevasta rikoksesta voidaan määrätä seuraamukseksi rikesakko, 1 momentissa tarkoitetulla tullimiehellä on oikeus määrätä rikesakko siten kuin rikesakkomenettelystä annetussa laissa (66/1983) säädetään. Tullin käsiteltävänä olevassa rikesakkoasiassa Tullin rikostorjunnan päällikön tehtäviin sovelletaan, mitä sanotussa laissa säädetään poliisipiirin päällikön tehtävistä rikesakkoasiassa. Tullin rikostorjunnan päällikölle rikesakkoasiassa kuuluvia tehtäviä voidaan Tullin rikostorjunnan ohjesäännön määräyksellä siirtää muulle Tullin pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle.

47 §

---

Tullin suorittamassa haastamisessa ja muun tiedoksiannon toimittamisessa noudatetaan, mitä haastemieslaissa (505/1986) ja haastemiesasetuksessa (506/1986) säädetään.

---

47 a §

Mitä poliisilain 44 §:ssä säädetään poliisin henkilöstöön kuuluvan vaitiolo-oikeudesta, sovelletaan vastaavasti myös Tullin henkilöstöön kuuluvaan.

49 §

Takavarikoitu tavara saadaan, jollei muussa laissa toisin säädetä, ennen kuin se on tuomittu menetetyksi:

1) luovuttaa omistajalle Tullin harkitsemaa vakuutta vastaan;

2) myydä huutokaupalla, jos omistaja siihen suostuu tai jos tavaran säilyttäminen on hankalaa;

3) käyttää Tullin määräämään tarkoitukseen, jos tavaran tuonti tai vienti on kielletty ja sen säilyttäminen on hankalaa.

---

50 §

Tulli panee täytäntöön tullirikosasiassa menetetyksi tuomittua omaisuutta koskevan päätöksen.

---

52 a §

Tulliasiamiestä kuullaan ja päätös annetaan hänelle tiedoksi siten, että tulliasiamiehelle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.

53 a §

Tullin suoritteista valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla määrättyjen maksujen sekä muiden Tullin kantamien julkisoikeudellisten maksujen kantamiseen, suorittamiseen, muutoksenhakuun ja viivästysseuraamuksiin sovelletaan, mitä tullista säädetään tai määrätään. Niihin ei kuitenkaan sovelleta 53 §:ssä tarkoitettua pienintä kirjattavaa tullin määrää.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lain 3 §:n 1 momentti, 20 d §:n 1 momentti, 20 g §:n 3 momentti, 43 §:n 2 momentti ja 47 a § ovat voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan arvonlisäverolain (1501/1993) 95 e §:n 2 momentti, 160 §, 190 §:n 5 momentti ja 210 §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 95 e §:n 2 momentti laissa 737/2008, 190 §:n 5 momentti laissa 529/2010 ja 210 §:n 1 ja 2 momentti laissa 246/2008, seuraavasti:

95 e §

---

Verottomuuden edellytyksenä on lisäksi, että tuoja merkitsee tavarat ne tuodessaan tullauskirjaan. Tulli antaa tarkempia määräyksiä tullauskirjan antamisesta, muodosta ja sisällöstä.

---

160 §

Maahan tuotujen tavaroiden verotuksesta ja sen valvonnasta vastaa Tulli sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

190 §

---

Tavaran maahantuonnista suoritettavaa veroa koskevan ennakkoratkaisun antaa Tulli. Ennakkoratkaisun antamisesta ja sen voimassaolosta on soveltuvin osin voimassa, mitä Verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta säädetään.

210 §

Verohallinto tai, jos Tulli on kantanut veron, se voi erityisestä syystä hakemuksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa arvonlisäveroa, veronlisäystä, viivästyskorkoa ja jäämämaksua, viivekorkoa sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan.

Valtiovarainministeriö voi ottaa Verohallinnon tai Tullin käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain (1266/1996) 30 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 716/2003, seuraavasti:

30 §

---

Myyjän on pyydettävä matkustajaa esittämään matkalippunsa tai vastaava asiakirja sekä merkittävä siihen selvästi ja pysyvästi myytävien tuotteiden laatu, määrä ja myyntipäivä sekä matkan suunta. Tulli voi hakemuksesta antaa luvan myynnin valvomiseen myös muulla tavalla.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valmisteverotuslain (182/2010) 4 §, 19 §:n 2 momentti, 31 §:n 1—4 ja 6 momentti, 32 §, 41 §:n 2 ja 3 momentti, 47 §, 70 §:n 1 momentti, 98 §, 104 §:n 1 ja 3 momentti, 105 §:n 1—4 momentti, 107 § sekä 108 §:n 4 – 6 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 107 a § seuraavasti:

4 §
Toimivaltainen viranomainen

Tulli vastaa valmisteverotuksen toimittamisesta, valvonnasta ja muista tässä laissa tai asianomaisessa valmisteverolaissa säädetyistä viranomaistehtävistä. Tullin sisäisestä toimivallasta ja tehtävien jaosta säädetään Tullin hallinnosta annetussa laissa ( / ).

Tullin toimivaltuuksiin ja toimenpiteisiin sovelletaan, mitä tullilaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

19 §
Muonituksen verottomuus

---

Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä menettelystä, jota on noudatettava hankittaessa ja toimitettaessa tuotteita 1 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Tullilla on oikeus rajoittaa alukseen toimitettavien verottomien tuotteiden määriä sen mukaan kuin on tarpeellista matkustajamäärän, aluksen koon, liikennöimisalueen ja muiden olojen mukaan.

---

31 §
Veroilmoituksen antaminen

Verokausi-ilmoittajan on annettava Tullille veroilmoitus kultakin verokaudelta viimeistään verokautta seuraavan kalenterikuukauden 18 päivänä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on annettava Tullille veroilmoitus neljän arkipäivän kuluessa siitä, kun tuotteet on vastaanotettu tai veron suorittamisvelvollisuus on muutoin syntynyt, tämä päivä mukaan luettuna. Arkipäiväksi ei katsota arkilauantaita. Neljän arkipäivän ilmoitusaikaa ei sovelleta, jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että tuotteet on tuotu maahan tai vastaanotettu noudattamatta tämän lain verotusta ja valvontaa koskevia säännöksiä.

Tulli voi perustellusta syystä määrätä verovelvollisen antamaan veroilmoituksen muuna kuin 1 tai 2 momentissa säädettynä ajankohtana tai antamaan yhteisen veroilmoituksen kahdesta tai useammasta verottomasta varastosta.

Veroilmoituksessa on annettava veron oikeamääräisyyden toteamiseksi tarvittavat tiedot sekä tuoteryhmittäin tiedot verottomista toimituksista. Valtuutetun varastonpitäjän on annettava veroilmoitus erikseen jokaisesta verottomasta varastosta. Verovelvollisen allekirjoittama veroilmoitus on annettava Tullin vahvistamalla lomakkeella.

---

Veroilmoitus katsotaan annetuksi silloin kun se on saapunut Tullille. Saapumisajankohdasta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 §:ssä ja hallintolain (434/2003) 18 §:ssä.

32 §
Tarkemmat määräykset sähköisen veroilmoituksen antamisesta

Tulli antaa tarkemmat määräykset siitä, koska sähköinen veroilmoitusmenettely otetaan käyttöön, mitä tuotteita ja keitä verovelvollisia se koskee sekä siitä, mitä sähköistä menettelyä käyttäen ja mitä varmenne- tai tunnistemenettelyä käyttäen sähköinen veroilmoitus voidaan antaa.

41 §
Päätöksen tiedoksianto

---

Päätös sähköisesti annettuun ilmoitukseen tai hakemukseen voidaan antaa tiedoksi myös sähköisesti ilmoittamalla, että päätös on saatavissa Tullin tietojärjestelmästä. Tällöin päätös katsotaan saadun tiedoksi seuraavana arkipäivänä siitä, kun päätös on saatavissa Tullin tietojärjestelmästä.

Päätös annetaan tiedoksi 107 §:ssä tarkoitetulle valtion edunvalvojalle siten, että edunvalvojalle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.

---

47 §
Veronkanto

Jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä, valmisteveron kantoon, perintään, vastuuseen verosta ja palauttamiseen sovelletaan, mitä veronkantolaissa (609/2005) tai sen nojalla säädetään tai määrätään, jolloin veronkantolaissa tarkoitettuna veronkantoviranomaisena toimii Tulli.

70 §
Tarkemmat määräykset tietokoneistetun järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä

Tulli antaa tarkempia määräyksiä tietokoneistetun järjestelmän käytöstä, sähköisen hallinnollisen asiakirjan tietosisällöstä sekä siitä, mitä varmenne- tai tunnistemenettelyä käyttäen sähköinen hallinnollinen asiakirja voidaan antaa.

---

98 §
Muu tietojenantovelvollisuus

Sen, joka on luovuttanut tai hankkinut tuotteita 19 §:ssä verottomaksi säädettyä käyttöä varten, on salassapitosäännösten estämättä annettava Tullille tiedot tuotteiden hankinnoista, käytöstä, varastomääristä, luovutuksista ja muista verotuksen valvontaa varten tarpeellisista tiedoista. Tulli antaa tarkemmat määräykset tietojen sisällöstä sekä toimittamistavasta ja -ajankohdasta.

Sen, joka pitää hallussaan valmisteveron alaisia tuotteita, on vaadittaessa annettava tuotteista Tullille korvauksetta näytteitä, jotka ovat tarpeen verotusta ja sen valvontaa varten.

104 §
Ennakkoratkaisu

Tulli voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun tuotteesta suoritettavasta valmisteverosta. Ennakkoratkaisu voidaan antaa tuotteesta suoritettavasta valmisteverosta myös silloin, kun verotus muutoin toimitetaan tullia koskevien säännösten mukaisesti.

---

Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on sitovana noudatettava hakijan valmisteverotuksessa Suomessa vuoden ajan antamispäivää seuraavan kalenterikuukauden alusta, jollei ennakkoratkaisua annettaessa sovellettua säännöstä ole ennakkoratkaisun voimassa ollessa muutettu tai jollei Tulli ole peruuttanut antamaansa ennakkoratkaisua lainkäyttöviranomaisen päätöksellä tapahtuneen säännöksen tulkinnan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä.

---

105 §
Huojennus ja maksunlykkäys

Tulli voi hakemuksesta alentaa suoritettua tai suoritettavaa valmisteveroa, veronlisäystä, viivekorkoa, viivästyskorkoa tai lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa sen kokonaan. Huojennus voidaan myöntää jos:

1) valmisteveron periminen täysimääräisenä olosuhteet huomioon ottaen olisi ilmeisen kohtuutonta; tai

2) kysymys on sellaisista veronalaisista tuotteista, joita käytetään rajoitetun ajan tutkimus- tai kehittämishankkeissa, joiden tarkoituksena on ympäristöystävällisempien tuotteiden tai uusiutuvista luonnonvaroista saatavien polttoaineiden tekninen kehittäminen.

Tulli voi asettaa huojennukselle ehtoja, joilla voidaan valvoa huojennuksen edellytysten täyttymistä.

Tulli voi hakijasta riippumattomien poikkeuksellisten olosuhteiden, veronmaksukyvyn olennaisen alentumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä hakemuksesta myöntää veron maksamisen lykkäystä. Lykkäys myönnetään ehdolla, että lykätyn määrän suorittamisesta annetaan lykättyä määrää vastaava vakuus. Lykkäys voidaan kuitenkin myöntää vakuutta vaatimatta maksettavan määrän vähäisyyden tai lykkäysajan lyhyyden vuoksi tai muusta erityisestä syystä. Lykätylle veron määrälle peritään korkoa, jonka määrään sovelletaan veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 4 §:ää. Lykkäys voidaan myöntää kuitenkin ilman korkoa, jos koron periminen olisi ilmeisen kohtuutonta.

Valtiovarainministeriö voi ottaa Tullissa käsiteltävän periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

---

107 §
Valtion edunvalvonta

Valtion etua valvoo tulliasiamies tai muu Tullin hallinnosta annetussa laissa tarkoitettu valtion edunvalvoja. Valtion edunvalvontaan sovelletaan, mitä Tullin hallinnosta annetussa laissa säädetään.

107 a §
Muutoksenhaku

Tullin päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätökseen, jolla Tulli on päättänyt olla antamatta ennakkoratkaisua, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Valtion puolesta valitusoikeus on 107 §:ssä tarkoitetulla valtion edunvalvojalla. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Tullille.

Valitusaika valmisteveron ja veronpalautuksen määräämistä koskevassa asiassa on kolme vuotta niiden määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valtion edunvalvojan valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.

Muutoin muutoksenhausta säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

Tässä laissa tarkoitettuihin asioihin ei sovelleta verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) perustevalitusta koskevia säännöksiä.

Jos Tulli 106 §:ssä säädetyllä tavalla oikaisee tai muutoin korjaa päätöstään tehdyn vaatimuksen mukaisesti, valitus raukeaa.

Siltä osin kuin valituksessa esitetyt vaatimukset eivät anna aihetta päätöksen oikaisemiseen tai korjaamiseen, Tulli antaa valituksesta lausuntonsa ja toimittaa asian käsittelyssä syntyneet asiakirjat viipymättä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valmistevero on valituksesta huolimatta maksettava säädetyssä ajassa.

108 §
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen

---

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai Helsingin hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on 107 §:ssä tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

Jos valmistevero on hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu tai sitä on alennettu, Tulli suorittaa liikaa maksetun veron muutoksenhausta huolimatta verovelvolliselle.

Jos korkein hallinto-oikeus on valtion edunvalvojan valituksen johdosta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka viipymättä panee maksuun verovelvolliselle liikaa suoritetun määrän.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 11 a §:n 2 ja 3 momentti, 12 ja 12 a § sekä 13 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 11 a §:n 2 ja 3 momentti laissa 1399/2010 ja 12 a § laissa 1323/2009, seuraavasti:

11 a §

---

Biopolttoöljyn valmistajan on tehtävä Tullille kirjallinen ilmoitus verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Verovelvolliseen sovelletaan muutoin valmisteverotuslain verokausi-ilmoittajaa koskevia säännöksiä.

Rekisteriä ylläpitää Tulli.

12 §

Nestemäisten polttoaineiden kauppaa harjoittavan liikkeen on tehtävä Tullille ilmoitus polttoaineeseen lisättävistä apu- ja tunnisteaineista.

12 a §

Tullilla on oikeus saada lentobensiinin ja petrolin verotusta ja sen valvontaa varten tarpeellisia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastolta.

13 §

---

Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero tai maksu on suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero tai maksu, Tullin on palautettava erotusta vastaava määrä hakemuksesta verovelvolliselle.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 3 §, 6 §:n 3 momentti, 8 a §:n 3 ja 4 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 16 -18 §, 21 a §:n 1, 4 ja 5 momentti sekä 25 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 3 momentti, 8 a §:n 3 ja 4 momentti sekä 9 §:n 1 momentti laissa 1168/2002, 16 § ja 21 a §:n 1, 4 ja 5 momentti laissa 1400/2010 sekä 17 § osaksi laeissa 1168/2002 ja 1400/2010, seuraavasti:

3 §

Tässä laissa tarkoitettujen tuotteiden valmisteverotuksen toimittamisesta ja huoltovarmuusmaksun kantamisesta sekä verojen ja maksujen valvonnasta huolehtii Tulli.

6 §

---

Sähköntuottajan on annettava veroilmoitus Tullille jokaisesta voimalaitoksesta erikseen.

---

8 a §

---

Veronpalautusta koskeva hakemus on tehtävä Tullille kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia määräyksiä hakemuksen tueksi vaadittavista selvityksistä.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, veron palauttamiseen sovelletaan, mitä valmisteverotuslaissa (182/2010) tai sen nojalla veronoikaisusta, jälkiverotuksesta, veronkorotuksesta, kirjanpitovelvollisuudesta, tietojen tarkastamisesta, tietojenantovelvollisuudesta, muutoksenhausta sekä valmisteverosta muutoinkin säädetään tai määrätään. Jos yritys on luovuttanut tilikauden jälkeen toiselle tässä pykälässä tarkoitettuja tuotteita, joista on palautettu veroa 1 momentin nojalla, maksettu veronpalautus peritään takaisin. Yrityksen on tehtävä luovutuksesta viipymättä ilmoitus Tullille tässä momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä varten.

---

9 §

Verkonhaltijan on tehtävä Tullille kirjallinen ilmoitus verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Myös sähköntuottajan on tehtävä vastaavanlainen ilmoitus Tullille. Ilmoitus on tehtävä jokaisesta laitoksesta erikseen.

Rekisteriä pitää Tulli.

---

16 §

Vero määrätään polttoturpeesta ja mäntyöljystä kultakin verokaudelta sinä päivänä voimassa olevien säännöksien mukaan, jona polttoturve tai mäntyöljy on käytetty 15 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Edellä 15 §:ssä tarkoitetun käyttäjän on annettava veroilmoitus Tullille jokaisesta laitoksesta erikseen. Verokautena pidetään kalenterikuukautta.

17 §

Edellä 15 §:ssä tarkoitetun käyttäjän on tehtävä Tullille kirjallinen ilmoitus verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. Ilmoitus on tehtävä jokaisesta laitoksesta erikseen.

Rekisteriä pitää Tulli.

18 §

Verotuksen toimittaa Tulli.

21 a §

Maakaasuverkonhaltijan on rekisteröidyttävä verovelvolliseksi Tullille kirjallisesti.

---

Tulli saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa rekisteröidyksi käyttäjäksi rekisteröityneiden nimet ja yhteystiedot maakaasuverkonhaltijalle ja maakaasun valtuutetulle varastonpitäjälle.

Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista rekisteröintimenettelyistä.

25 §

---

Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, Tullin on palautettava erotusta vastaava määrä hakemuksesta verovelvolliselle.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain (1471/1994) 11 §:n 2 momentti seuraavasti:

11 §

---

Jos 1 momentin mukaan suoritettu vero on suurempi kuin sittemmin vahvistettu vero, Tullin on palautettava erotusta vastaava määrä hakemuksesta verovelvolliselle.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

9.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden juomapakkausten valmisteverosta annetun lain (1037/2004) 2 ja 7 §,

sellaisena kuin niistä on 7 § laissa 652/2011, seuraavasti:

2 §
Toimivaltainen viranomainen

Verotuksen toimittamisesta ja sen valvonnasta huolehtii Tulli sen mukaan kuin valmisteverotuslaissa säädetään.

7 §
Tuottajarekisteriin hyväksyminen

Sen, joka valmisteverotuslain mukaisesti antamassaan veroilmoituksessa ilmoittaa, että juomapakkaukset kuuluvat toimivaan palautusjärjestelmään, tulee osoittaa, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjän tuottajarekisteriin siten kuin jätelain 103 §:ssä säädetään tai että juomapakkaukset on hyväksytty Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännön mukaiseen vastaavaan rekisteriin. Ympäristöviranomaisten on ilmoitettava rekisteriin tehtävistä muutoksista välittömästi Tullille. Jos tuottajarekisterin tiedot aiheuttavat muutoksia verovelvollisen verotukseen, muutoksia sovelletaan tietojen toimittamista seuraavan kalenterikuukauden verotuksessa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

10.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tupakkaverosta annetun lain (1470/1994) 9 §:n 2 momentti, 11 §:n 2 momentti ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 1125/2010, seuraavasti:

9 §

---

Sääntöjen vastaisesti tai muuten kuin kaupallista myyntiä varten maahantuotujen tupakkatuotteiden vähittäismyyntihintana pidetään vastaavien tuotteiden vähittäismyyntihintaa Suomessa. Jollei vastaavia tuotteita ole, savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vero määrätään 8 §:ssä tarkoitetun vähimmäisveron mukaisesti. Muiden tupakkatuotteiden verotusarvona pidetään tuoteryhmän keskimääräistä vähittäismyyntihintaa, jonka Tulli vahvistaa.

11 §

---

Jos 1 momentissa tarkoitettu verovelvollinen on valtuutettu varastonpitäjä tai rekisteröity vastaanottaja, hintalipukkeet hankkii ja kustantaa verovelvollinen itse. Muussa tapauksessa hintalipukkeet toimittaa verovelvolliselle Tulli, joka perii lipukkeista omakustannushintaa vastaavan maksun.

13 §

Verovelvollisen on salassapitosäännösten estämättä annettava Tullille tarpeelliset tiedot kulutukseen luovutettujen tupakkatuotteiden määristä ja hintaluokista 2 momentissa tarkoitetun vähittäismyyntihinnan painotetun keskiarvon vahvistamista varten. Lisäksi verovelvollisen on salassapitosäännösten estämättä annettava Tullille tarpeelliset tiedot Euroopan komissiolle toimitettavia tupakkatuotteiden tilastotietoja varten. Tulli antaa tarkemmat määräykset tietojen sisällöstä sekä toimittamistavasta ja -ajankohdasta.

Tulli vahvistaa savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähittäismyyntihinnan painotetun keskiarvon. Savukkeiden vähittäismyyntihinnan painotettu keskiarvo lasketaan jakamalla kaikkien kulutukseen luovutettujen savukkeiden kokonaisarvo, joka perustuu kaikki verot sisältävään vähittäismyyntihintaan, kulutukseen luovutettujen savukkeiden kokonaismäärällä. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähittäismyyntihinnan painotettu keskiarvo lasketaan jakamalla kulutukseen luovutetun savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan kokonaisarvo, joka perustuu kaikki verot sisältävään vähittäismyyntihintaan, kulutukseen luovutetun savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan kokonaismäärällä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

11.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan jäteverolain (1126/2010) 2 § seuraavasti:

2 §
Toimivaltainen viranomainen

Verotuksen toimittamisesta ja sen valvonnasta huolehtii Tulli.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

12.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan autoverolain (1482/1994) 96 § ja

muutetaan 2 §:n 2 momentti, 27 b §:n 1 momentin 5 kohta, 30 §:n 3 momentti, 32 §:n 1 momentti, 34 b §:n 2 momentti, 34 c §:n 3 momentti, 39 §, 40 §:n 2 momentti, 50 §:n 1 ja 3 momentti, 51 §:n 1 ja 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 54 §:n 1 ja 3 momentti, 55 §, 67 §:n 1 ja 4 momentti, 69 §:n 2, 3 ja 5 momentti, 70 §:n 1 – 4 momentti, 71 §:n 4 momentti, 73, 78 ja 84 § sekä 86 §:n 3 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 27 b §:n 1 momentin 5 kohta laissa 193/2011, 30 §:n 3 momentti laissa 421/2001, 34 b §:n 2 momentti laissa 1277/2004, 34 c §:n 3 momentti 1450/2006, 39 § laeissa 5/2009 ja 1316/2011, 40 §:n 2 momentti ja 54 §:n 1 momentti laissa 5/2009, 50 §:n 1 ja 2 momentti, 52 §:n 1 momentti, 54 §:n 3 momentti, 67 §:n 1 ja 4 momentti, 69 §:n 2 momentti, 70 §:n 2 momentti, 71 §:n 4 momentti, 73, 78 ja 84 § sekä 86 §:n 3 momentti laissa 1324/2009, 51 §:n 1 ja 2 momentti laissa 925/2001, 55 § laeissa 248/2008, 267/2008 ja 1324/2009 sekä 69 §:n 3 ja 5 momentti ja 70 §:n 1, 3 ja 4 momentti laissa 267/2008, seuraavasti:

2 §

---

Verollisena ajoneuvon käyttönä ei kuitenkaan pidetä muussa valtiossa kuin Suomessa vakinaisesti asuvan luonnollisen henkilön omaa tarvettaan varten väliaikaisesti maahan tuomansa muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon käyttöä yksinomaan hänen omaan tarpeeseensa enintään kuuden kuukauden keskeytymättömänä tai keskeytyvänä määräaikana kahdentoista kuukauden ajanjaksona tai Tullin 32 §:n nojalla antamana tätä pitempänä määräaikana, jos käyttö ei liity ajoneuvon ostoon Suomeen.

---

27 b §

Edellä 25 §:ssä tarkoitettu alennus autoverosta myönnetään myös seuraavien ehtojen täyttyessä:

---

5) ajoneuvosta on 2 kohdassa tarkoitetun omistusajan alkaessa tehty Tullille ilmoitus, josta käyvät ilmi ajoneuvon yksilöintitiedot, tiedot ajoneuvon hankinnasta, oleskelusta 1 kohdassa tarkoitetulla alueella sekä suunnitellusta ajoneuvon säilytyksestä; Tulli voi antaa ilmoituksesta tarkempia määräyksiä.

---

30 §

---

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei koske Suomessa aikaisemmin rekisteröityä ajoneuvoa, josta kannettua autoveroa on alennettu maahanmuuton yhteydessä 25 §:ssä säädetyllä tavalla, mutta jonka verottomalle luovutukselle 27 §:ssä säädetty määräaika ei ole päättynyt ennen ajoneuvon uudelleen rekisteröintiä. Jos tällainen ajoneuvo rekisteröidään tai pitäisi rekisteröidä Suomessa, ajoneuvosta kannetaan veroa tässä laissa säädettyjen perusteiden mukaan siltä osin kuin vero ylittää ajoneuvosta aikaisemmin maksetun veron. Veron maksuunpanon toimittaa tällöin Tulli.

32 §

Tulli voi hakemuksesta määräämillään ehdoilla pidentää 2 §:n 2 momentissa väliaikaiselle käytölle säädettyä määräaikaa enintään yhdellä vuodella. Pidennyshakemus on tehtävä ennen määräajan päättymistä.

---

34 b §

---

Ennen kuin ajoneuvoa ryhdytään ensimmäisen kerran käyttämään liikenteeseen Suomessa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, siitä on ilmoitettava Tullille. Ilmoituksessa tulee olla ainakin tiedot ajoneuvoa käyttävästä henkilöstä, tämän työnantajasta ja paikasta, jossa työskentely muualla kuin Suomessa tapahtuu. Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä. Liikenteessä olevassa ajoneuvossa tulee olla mukana Tullin vastaanotetuksi vahvistama ilmoitus ajoneuvon käytöstä.

34 c §

---

Tulli antaa hakemuksesta luvan 12 kuukauden pituiseksi jaksoksi ajoneuvon verottomaan käyttöön. Luvassa vahvistetaan ehdot, joiden mukaista ajoneuvon käyttöä pidetään tässä pykälässä säädetyin tavoin väliaikaisesti verottomana. Tulli voi antaa tarkempia määräyksiä hakemuksen tueksi vaadittavasta selvityksestä ja hakemusmenettelystä. Verottomaan käyttöön oikeuttava lupa on pidettävä mukana ajoneuvossa käytettäessä sitä liikenteessä. Jos ajoneuvon käyttö ei enää täytä verottomuuden edellytyksiä, siitä on ilmoitettava Tullille, joka voi peruuttaa luvan. Ilmoituksen laiminlyönnin perusteella toimitetaan jälkiverotus noudattaen, mitä siitä 57 §:ssä säädetään.

39 §

Tulli voi hyväksyä säännöllistä liiketoimintaa harjoittavan ajoneuvojen maahantuojan tai Suomessa toimivan valmistajan rekisteröidyksi asiamieheksi. Rekisteröidyn asiamiehen tulee olla luotettava ja asiantunteva, ja sen on voitava antaa tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset konekielisessä muodossa. Tulli antaa tarkemmat määräykset konekielisestä muodosta. Rekisteröidyn asiamiehen on asetettava Tullille tämän vaatima vakuus.

Jos asiamiehen ei enää voida katsoa täyttävän 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, Tulli voi peruuttaa asiamiehen rekisteröinnin. Jos rekisteröity asiamies on laiminlyönyt verojen suorittamisen tai veroilmoitusten tekemisen, Tulli voi peruuttaa rekisteröinnin tilapäisesti asiamiestä kuulematta enintään 30 päivän ajaksi.

40 §

---

Rekisteröity asiamies ilmoittaa ajoneuvot verotettaviksi jaksolta, jonka pituudesta Tulli päättää. Tulli päättää myös autoveroilmoituksen antamisen ajankohdasta.

---

50 §

Tulli voi erityisistä syistä hakemuksesta määräämillään ehdoilla alentaa suoritettua tai suoritettavaa autoveroa, viivekorkoa, veronlisäystä, viivästyskorkoa, jäämämaksua sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan. Liikenteen turvallisuusvirasto ratkaisee hakemuksen, jos se määräisi tai on määrännyt veron.

---

Tulli voi erityisistä syistä valtiovarainministeriön määräämin ehdoin hakemuksesta myöntää lykkäystä veron suorittamiselle. Liikenteen turvallisuusvirasto ratkaisee hakemuksen, joka koskee sen maksuunpanemaa veroa. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.

---

51 §

Milloin autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 prosenttia ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, tai sellainen invalidi, jonka pysyvä haitta-aste on vähintään 60 prosenttia ja jolle auton hankinta on hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen, Tullin on hakemuksesta määrättävä asettamillaan ehdoilla valtion varoista maksettavaksi takaisin vero, kuitenkin enintään 3 770 euroa. Milloin hakija ajokortissa olevalla merkinnällä tai muutoin luotettavasti osoittaa, että hänen on käytettävä automaattivaihteista autoa, veroa palautetaan edellä mainituin edellytyksin enintään 4 980 euroa. Jos auto on ollut haltijan käytössä, vero palautetaan vasta, kun haltija on merkitty auton omistajaksi. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on merkitty rekisteriin auton omistajaksi, uhalla, että oikeus palautuksen saamiseen on menetetty.

Milloin autoa ensi kertaa rekisteröitäessä sen omistajaksi tai haltijaksi on rekisteröity sellainen invalidi, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tahi toiminnan vajavuuden vuoksi siten alentunut, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 prosenttia, Tullin on hakemuksesta 1 momentissa säädetyillä ehdoilla määrättävä valtion varoista maksettavaksi takaisin 60 prosenttia verosta, kuitenkin enintään 2 460 euroa. Palautusta myönnetään vain autosta, jonka hankinta on invalidille hänen toimensa, työnsä tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Hakemus voidaan tehdä ennen kuin hakija on rekisteröity auton omistajaksi, mutta se on tehtävä viimeistään 1 momentissa säädetyssä ajassa.

---

52 §

Jos ajoneuvon käyttö on kielletty tämän lain säännösten nojalla, Tulli tai Liikenteen turvallisuusvirasto voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta erityisistä syistä määräajaksi tai kokonaan peruuttaa käyttökiellon. Hakemuksen voi tehdä ajoneuvon omistaja tai haltija.

---

54 §

Ennen ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä tai käyttöönottoa toimitettava autoverotus on Tullin tehtävänä. Tulli huolehtii veron maksuunpanosta myös 22, 22 a, 27 ja 36 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä 34 d §:ssä tarkoitetusta veron palauttamisesta ja mahdollisesta uudelleen verotuksesta. Tullin työjärjestyksessä määrätään Tullin sisäisestä toimivallan ja tehtävien jaosta.

---

Autoverotuksen yleinen johtaminen ja valvonta kuuluvat Tullille. Verohallinto huolehtii kuitenkin Liikenteen turvallisuusviraston tehtävänä olevan autoverotuksen yleisestä johtamisesta ja valvonnasta.

55 §

Valtion etua valvoo 54 §:n 1 momentissa tarkoitetussa verotuksessa Tullin tulliasiamies tai muu valtion edunvalvoja siten kuin Tullin hallinnosta annetussa laissa ( / ) säädetään. Liikenteen turvallisuusviraston tehtävänä olevassa autoverotuksessa valtion etua valvoo Verohallinnon Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö.

Valtion edunvalvojaa kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että edunvalvojalle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin, jollei 69 tai 70 §:ssä toisin säädetä.

67 §

Jos asia on hakijalle erityisen tärkeä, Tulli tai Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa hakemuksesta ennakkoratkaisun siitä, miten tätä lakia sovelletaan hakijan ajoneuvon verotukseen. Ennakkoratkaisua ei kuitenkaan anneta verotusarvosta.

---

Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Tullissa, Liikenteen turvallisuusvirastossa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. Päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea valittamalla muutosta.

69 §

---

Valtion puolesta oikeus hakea muutosta päätökseen on 55 §:ssä tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tullin oikeudenvalvontayksikön ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle on 30 päivää päätöksen tekemisestä.

---

Viranomaisen on varattava verovelvollisen oikaisuvaatimuksesta valtion edunvalvojalle ja valtion edunvalvojan oikaisuvaatimuksesta verovelvolliselle tilaisuus vastineen antamiseen sekä oikaisuvaatimuksen tekijälle tarvittaessa myös tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Asian ratkaisemisesta asianosaisia kuulematta säädetään hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentissa.

70 §

Oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen ja muuhun kuin veron määräämistä tai palauttamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen tai muun muutoksenhakuun oikeutetun asianosaisen henkilön kotikunta tai yhteisön kotipaikka oli, kun 69 §:n 1 momentissa tarkoitettu tai muu kuin veron määräämistä tai palauttamista koskeva päätös tehtiin. Jos ajoneuvosta määrätyn veron osalta on useita verovelvollisia tai jos asiassa ei ole toimivaltaista hallinto-oikeutta edellä olevan perusteella, valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valtion puolesta valitusoikeus on 55 §:ssä tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyyn päätökseen on kolme vuotta veron määräämistä tai palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. Muussa asiassa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valtion edunvalvojan valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä.

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa sille viranomaiselle, jonka päätöksestä valitetaan. Päätöksen tehneen viranomaisen on annettava valituksen johdosta lausunto. Viranomaisen on varattava valituksen ja lausunnon johdosta valtion edunvalvojan tekemästä valituksesta verovelvolliselle ja muulle asianosaiselle sekä verovelvollisen ja muun asianosaisen tekemästä valituksesta valtion edunvalvojalle tilaisuus vastineen antamiseen. Tarvittaessa muutoksenhakijalle on varattava tilaisuus myös vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä hallinto-oikeudelle. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, verovelvollisen ja muun asianosaisen tekemä valitus voidaan ratkaista kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veron määrä voi valituksen johdosta muuttua enintään 6 000 euroa, eikä asia ole tulkinnanvarainen tai epäselvä.

---

71 §

---

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai päätöksen tehneelle hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on 55 §:ssä tarkoitetulla valtion edunvalvojalla.

73 §

Jos autovero on hallinto-oikeuden päätöksellä poistettu tai sitä on alennettu, Tullin tai Liikenteen turvallisuusviraston on suoritettava liikaa maksettu vero muutoksenhausta huolimatta verovelvolliselle.

Jos korkein hallinto-oikeus on 55 §:ssä tarkoitetun valtion edunvalvojan valituksesta muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä, jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä on toimitettava Tullille tai Liikenteen turvallisuusvirastolle, jonka tulee viipymättä maksuunpanna verovelvolliselle liikaa suoritettu määrä.

78 §

Jos 55 §:ssä tarkoitettu valtion edunvalvoja katsoo, että verovelvollisen maksettavaksi olisi määrättävä veroa, Tullin tai Liikenteen turvallisuusviraston on näiden pyynnöstä tehtävä asiassa päätös.

84 §

Tullilla ja Liikenteen turvallisuusvirastolla on oikeus velvoittaa se, joka ei ole noudattanut tässä luvussa tarkoitettua kehotusta tietojen antamiseen tai aineiston esittämiseen, uhkasakolla täyttämään velvollisuutensa.

86 §

---

Tulli, Verohallinto tai Liikenteen turvallisuusvirasto voi myös määrätä asiakirjat annettaviksi tilastollisia tai tieteellisiä tutkimuksia varten tällaista tutkimusta suorittavan henkilön tai viranomaisen käytettäväksi. Myös hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset voidaan julkaista sanamuodon mukaisina tai lyhennettyinä, asianomaisten nimiä kuitenkaan mainitsematta. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen eikä käyttää ilman veroviranomaisen lupaa muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon ne on luovutettu, ellei toisin säädetä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

13.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 50 §:n 1 momentti, 53 §, 56 §:n 1 ja 2 momentti sekä 61 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 50 §:n 1 momentti ja 53 § laissa 249/2008 sekä 56 §:n 1 ja 2 momentti ja 61 §:n 1 momentti laissa 1327/2009, seuraavasti:

50 §
Valitus hallinto-oikeuteen

Veronkantoviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on verovelvollisella tai muulla asianomaisella sekä valtion puolesta sillä, joka 53 §:n mukaan valvoo valtion etua.

---

53 §
Valtion edunvalvonta

Valtion etua valvoo muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö. Edellä 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa valtion etua valvoo Tulli tai muu valtion edunvalvoja siten kuin Tullin hallinnosta annetussa laissa ( / ) säädetään.

Valtion edunvalvojaa kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että edunvalvojalle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.

56 §
Viranomaiset

Ajoneuvoveron veronkantoviranomaisena toimii Liikenteen turvallisuusvirasto. Kiinteän veron ja kulutusveron veronkantoviranomaisena toimii kuitenkin Tulli. Ahvenanmaan maakunnassa veronkantoviranomaisena on Ahvenanmaan valtionvirasto, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään Liikenteen turvallisuusvirastosta.

Liikenteen turvallisuusvirasto, Tulli ja Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityjen ajoneuvojen osalta Ahvenanmaan valtionvirasto toimittavat veron maksuunpanon ja huolehtivat veron perimisestä ja muista verotukseen liittyvistä toimenpiteistä sekä käsittelevät ajoneuvoverotusta koskevat hakemus- ja muut asiat. Liikenteen turvallisuusvirasto käsittelee kuitenkin myös Ahvenanmaan valtionviraston kantamia veroja koskevat lykkäys- ja huojennusasiat.

---

61 §
Veronhuojennus

Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä hakemuksesta määräämillään ehdoilla kokonaan tai osittain vapauttaa tai myöntää lykkäyksen suoritetun tai suoritettavan ajoneuvoveron ja sille laskettavan koron suorittamisesta. Virasto tai valtiovarainministeriö on oikeutettu saamaan muilta veroviranomaisilta tarvittavat tiedot huojennusasian ratkaisemiseksi. Tulli ratkaisee edellä 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää ja kulutusveroa koskevat vapautus- tai lykkäyshakemukset. Veronmaksun lykkäys myönnetään valtiovarainministeriön määräämillä ehdoilla.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

14.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain (1307/2007) 9 §:n 2 ja 3 momentti, 11 §, 12 §:n 3 momentti, 13 ja 14 §, 16 §:n 2 momentti, 17—–19 §, 20 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 21 §:n 2, 4 ja 5 momentti, 22 §:n 4 momentti, 23 ja 24 §, 27 §:n 1 momentti ja 28 § seuraavasti:

9 §
Polttoainemaksun määrääminen

---

Jos polttoainemaksua pannaan maksuun muun näytön kuin aluksessa havaitun polttoaineen perusteella, polttoainemaksu kannetaan vain kerran koko siltä vuodelta, jonka aikana tapahtunutta polttoaineen käyttöä näyttö koskee. Polttoainemaksu maksuunpannaan enintään viideltä vuodelta siitä, kun aluksen käyttö polttoainemaksun aiheuttavalla polttoaineella on tullut Tullin tietoon.

Polttoainemaksu on määrättävä kahden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona aluksen käyttö polttoainemaksun aiheuttavalla polttoaineella on tullut Tullin tietoon.

11 §
Aluksen maastavientikielto

Alusta, josta on kannettava polttoainemaksua, ei saa viedä maasta ennen kuin polttoainemaksu on maksettu. Tulli voi kuitenkin sallia aluksen maastaviennin, jos polttoainemaksun maksamisesta on asetettu hyväksyttävä vakuus.

12 §
Polttoainemaksun suorittaminen

---

Tulli voi lähettää erääntyneestä polttoainemaksusta maksuvelvolliselle maksumuistutuksen.

13 §
Viranomaiset

Polttoainemaksua koskeva yleinen johtaminen, valvonta sekä maksuunpano kuuluvat Tullille.

Polttoaineiden käyttöä valvovat Tulli, poliisi ja rajavartiolaitos. Niillä on oikeus suorittaa sellaisia polttoaineen ja aluksen tarkastuksia ja ottaa polttoaineesta näytteitä, jotka ovat tarpeen polttoainemaksun valvontaa ja sen maksuunpanoa varten. Jos aluksessa havaitaan käytettävän polttoainemaksun aiheuttavaa polttoainetta, havainnon tehneen viranomaisen tulee ilmoittaa siitä Tullille.

14 §
Käyttökielto

Jos polttoainemaksua ei ole suoritettu määräajassa, alusta ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Alusta ei saa käyttää, vaikka sen omistus tai hallinta on siirretty muulle kuin maksuvelvolliselle. Tulli voi pyytää poliisilta virka-apua aluksen käytön estämiseksi. Aluksen käyttö sallitaan, kun maksuvelvollinen tai muu kuin maksuvelvollinen on suorittanut polttoainemaksun.

Tulli voi määräämillään ehdoilla hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi tai kokonaan peruuttaa käyttökiellon, jos käyttökielto on ilmeisen kohtuuton. Hakemuksen voi tehdä aluksen omistaja tai haltija taikka se, jonka maksettavaksi polttoainemaksu on määrätty.

16 §
Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen

---

Tullin on pyynnöstä annettava todistus siitä, ettei aluksesta ole suorittamatta polttoainemaksua. Todistuksesta peritään maksu, jonka määrästä säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).

17 §
Ennakkoratkaisu

Tulli voi antaa hakemuksesta ennakkoratkaisun tämän lain säännösten soveltamisesta, jos asia on hakijalle erityisen tärkeä. Ennakkoratkaisu annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään sen antamista seuraavan kalenterivuoden loppuun. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua noudatetaan ennakkoratkaisun saajan vaatimuksesta sitovana sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee. Ennakkoratkaisusta perittävästä maksusta säädetään eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista annetussa laissa (1209/2006).

Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä Tullissa kiireellisenä. Päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea valittamalla muutosta.

18 §
Oikaisu maksunsaajan hyväksi

Jos maksuvelvolliselle on jäänyt maksuunpanematta polttoainemaksu tai polttoainemaksua on maksuunpantu liian vähän taikka maksua on palautettu aiheettomasti tai liikaa, Tulli voi oikaista polttoainemaksua koskevaa päätöstä kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona polttoainemaksun maksuunpano on tehty tai olisi pitänyt tehdä tai jona päätös polttoainemaksun palauttamisesta on tehty, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Ennen oikaisua maksunsaajan hyväksi on maksuvelvolliselle varattava tilaisuus vastineen antamiseen asiassa.

19 §
Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi

Jos Tulli toteaa, että polttoainemaksua on maksuunpantu liikaa tai palautettu liian vähän, sen on oikaistava antamaansa päätöstä ja maksettava maksuvelvolliselle tämän liikaa maksama tai palauttamatta jäänyt maksu, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Oikaisu voidaan tehdä kolmen vuoden kuluessa maksuunpanon tai maksunpalautuksen määräämistä seuraavan kalenterivuoden alusta.

20 §
Oikaisuvaatimus

Polttoainemaksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta Tullilta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu.

Valtion puolesta oikeus hakea muutosta on sillä, joka 24 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua.

---

Oikaisuvaatimus on toimitettava määräajassa Tullille. Tullin on varattava maksuvelvollisen oikaisuvaatimuksesta valtion edunvalvojalle ja valtion edunvalvojan oikaisuvaatimuksesta maksuvelvolliselle tilaisuus vastineen sekä oikaisuvaatimuksen tekijälle tarvittaessa myös vastaselityksen antamiseen. Asian ratkaisemisesta asianosaisia kuulematta säädetään hallintolain (434/2003) 34 §:n 2 momentissa.

21 §
Valitus hallinto-oikeuteen

---

Valtion puolesta valitusoikeus Tullin tekemään päätökseen on sillä, joka 24 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua.

---

Valituskirjelmä on toimitettava Tullille, jonka on annettava valituksen johdosta lausunto. Tullin on varattava valituksen ja lausunnon johdosta valtion edunvalvojan valituksesta maksuvelvolliselle ja muulle asianosaiselle sekä maksuvelvollisen ja muun asianosaisen tekemästä valituksesta valtion edunvalvojalle tilaisuus vastineen antamiseen. Tarvittaessa muutoksenhakijalle on varattava tilaisuus myös vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen, vastaselityksineen ja lausuntoineen sekä asian käsittelyssä syntyneet muut asiakirjat on viipymättä lähetettävä hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeudelle osoitettu valitus, joka olisi pitänyt tehdä oikaisuvaatimuksena, käsitellään Tullissa oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä.

---

22 §
Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen

---

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai päätöksen tehneelle hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on sillä, joka 24 §:n mukaan valvoo valtion etua.

23 §
Muutoksenhaun ja Tullin tekemän oikaisun johdosta maksettava korko

Jos polttoainemaksu on muutoksenhaun tai Tullin tekemän oikaisun johdosta kumottu tai polttoainemaksua on alennettu, asianomaiselle on maksettava takaisin liikaa suoritettu määrä sekä sille vuotuista korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä. Korko lasketaan polttoainemaksun maksupäivästä takaisinmaksupäivään. Palautukselle maksettava korko ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.

Jos muutoksenhaun johdosta polttoainemaksua määrätään suoritettavaksi tai sen määrää korotetaan, Tulli perii polttoainemaksun ja sille veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa säädetyn viivekoron.

24 §
Valtion edun valvonta

Valtion edunvalvojasta muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa säädetään Tullin hallinnosta annetussa laissa ( / ).

Valtion edunvalvojaa kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että edunvalvojalle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.

27 §
Aiheettoman suorituksen palauttaminen

Joka osoittaa suorittaneensa erehdyksessä polttoainemaksua, on oikeutettu hakemuksesta saamaan suorittamansa määrän takaisin Tullilta. Erehdyksenä ei pidetä polttoainemaksun suorittamista siinä tarkoituksessa, että aluksen käyttöä ei estettäisi, tai olosuhteissa, joissa tätä tarkoitusta voidaan pitää ilmeisenä.

---

28 §
Polttoainemaksun huojentaminen ja maksunlykkäys

Tulli voi hakemuksesta erityisistä syistä määräämillään ehdoilla kokonaan tai osittain vapauttaa polttoainemaksun sekä viivekoron ja lykkäyksen vuoksi suoritettavan koron maksamisesta, jos näiden perimistä täysimääräisenä voidaan pitää ilmeisen kohtuuttomana. Valtiovarainministeriö voi ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Tulli voi hakemuksesta myöntää erityisistä syistä lykkäystä polttoainemaksun suorittamiselle valtiovarainministeriön määräämin ehdoin, jos polttoainemaksun suorittamista määräajassa voidaan pitää ilmeisen kohtuuttomana. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

15.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista annetun lain (1209/2006) 1 §:n 2 momentti, 5 § ja 8 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 2 momentti ja 5 § laissa 1328/2009, seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

---

Tätä lakia sovelletaan myös Tullin ja Liikenteen turvallisuusviraston käsittelemiin hakemuksiin, jotka koskevat Tullin tai Liikenteen turvallisuusviraston antamaa ennakkoratkaisua.

5 §
Kiinteiden maksujen vahvistaminen

Verohallinnon ja Tullin päätösmaksuista sekä käsittelymaksuista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. Liikenteen turvallisuusviraston maksuista säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

8 §
Maksua koskeva muutoksenhaku

---

Muutoksenhausta Tullin määräämiin maksuihin säädetään tullilaissa (1466/1994).

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

16.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohta sekä 5 a luvun 5 §:n 3 momentti ja 14 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 480/2010, seuraavasti:

1 luku

Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen

6 §
Pidättämiseen oikeutettu virkamies

Pidättämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutettuja virkamiehiä ovat:

---

3) Tullin rikostorjunnan päällikkö sekä tullimies, jonka Tullin valvontaosaston päällikkö tai rikostorjunnan päällikkö on määrännyt tutkinnanjohtajaksi;

---

5 a luku

Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu

5 §
Toimenpiteestä päättäminen

---

Tutkinnanjohtajan esityksestä esitutkinnan toimittamisesta vastaavan poliisiyksikön päällikkönä tai apulaispäällikkönä toimiva poliisimies päättää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta teknisestä kuuntelusta. Tullin toimittamassa esitutkinnassa päätöksen tekee Tullin rikostorjunnan päällikkö sekä rajavartiolaitoksen toimittamassa esitutkinnassa rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö. Jos tutkinnanjohtajana on virallinen syyttäjä, hän tekee päätöksen.

---

14 §
Korvauksen suorittaminen

Teleyrityksellä on oikeus saada valtion varoista korvaus tässä luvussa tarkoitetusta viranomaisten avustamisesta ja tietojen antamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista. Korvauksen maksamisesta päättää tutkinnan suorittaneen poliisilaitoksen tai poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö taikka hänen määräämänsä taikka Tullin rikostorjunnan päällikkö. Rajavartiolaitoksessa asiasta päättää rajavartiolaitoksen esikunta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

17.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ilmailulain (1194/2009) 99 §:n 3 momentti, 108 §:n 2 momentti ja 147 §:n 2 momentti seuraavasti:

99 §
Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset

---

Poliisimiehelle turva-asetuksen ja sen nojalla annettujen komission asetusten mukaisen luvan tai hyväksynnän myöntää poliisitoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö, rajavartiomiehelle raja- tai merivartioston komentaja ja tullimiehelle Tullin vastuuyksikön päällikkö.

---

108 §
Turvatarkastajan koulutukseen pääsyn edellytykset

---

Turvatarkastajakoulutukseen osallistumisen hyväksyy 1 momentista poiketen poliisimiehen osalta poliisitoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö, rajavartiomiehen osalta raja- tai merivartioston komentaja ja tullimiehen osalta Tullin vastuuyksikön päällikkö.

147 §
Toimenpiteet henkilölle myönnettyyn lupaan puuttumiseksi

---

Edellä 1 momentista poiketen toimivaltainen viranomainen on poliisitoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö, kun kyseessä on poliisimiehelle myönnetty turvatarkastajan hyväksyntä, raja- tai meriosaston komentaja, kun kyseessä on rajavartiomiehelle myönnetty turvatarkastajan hyväksyntä, ja Tullin vastuuyksikön päällikkö, kun kyseessä on tullimiehelle myönnetty turvatarkastajan hyväksyntä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

18.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan väylämaksulain (1122/2005) 25 §:n 1 ja 2 momentti sekä 26 §:n 2 momentti seuraavasti:

25 §
Muutoksenhaku

Väylämaksua tai sen palautusta koskevaan tai muuhun tämän lain nojalla annettuun Tullin päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Valtion puolesta valitusoikeus on sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain ( / ) 8 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua ja oikeutta. Muutosta on haettava kirjallisesti ja valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Tullille.

Valitusaika on kolme vuotta väylämaksun määräämistä tai sen palauttamista seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta kuin väylämaksun määräämistä koskevasta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaika, kun muutosta haetaan valtion puolesta, on 30 päivää päätöksen tekemisestä.

---

26 §
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen

---

Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai Helsingin hallinto-oikeudelle. Valtion puolesta valitusoikeus on sillä, joka Tullin hallinnosta annetun lain 8 §:n mukaan valvoo asiassa valtion etua ja oikeutta.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

19.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan väliaikaisesti ulkomaalaislain (301/2004) 181 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 581/2005, seuraavasti:

181 §
Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrääminen

Liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää rajatarkastuksen yhteydessä sen rajavartioston tai merivartioston komentaja, apulaiskomentaja taikka raja- tai meritoimiston päällikkö, jonka toimialueella 173 §:n tai henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 20 §:n rikkominen on havaittu. Jos rajatarkastusviranomaisena on toiminut poliisi, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää kihlakunnan poliisilaitoksen päällystöön kuuluva virkamies. Jos rajatarkastusviranomaisena on toiminut tulliviranomainen, liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määrää tehtävään määrätty Tullin vastuuyksikön toimintayksikön esimiestehtävässä toimiva tullimies.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

---

Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2012

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen