Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Lailla korvattaisiin voimassa olevat lait kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta sekä tehostaa hallintoa. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lait, joissa on mainittu Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston tehtävistä. Tältä osin esitys on keskeisiltä osin lainsäädäntötekninen siten, että näissä laeissa mainittu nykyinen Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto muutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei muuteta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdotetaan perustettavaksi siirtämällä virastoon samasta ajankohdasta lakkautettavien virastojen tehtävät ja henkilöstö.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimisi kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttaja-asiamiehen lakisääteisiä tehtäviä ja toimivaltaa ei muuteta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

---

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 15 päivänä maaliskuuta 2012 tiedotteen kolmen viraston/laitoksen yhdistämisselvityksen käynnistämisestä ja asetti 20 päivänä maaliskuuta yhdistämisselvityksen ohjausryhmän (TEM/767/00.04.01/2012). Tavoitteena oli lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tehostaa hallintoa. Mahdollisessa yhdistämisessä tuli ottaa huomioon lainsäädännöstä johtuvat erot kilpailuasioiden ja kuluttaja-asioiden luonteessa. Tarkoituksena ei ollut muuttaa lakiin perustuvia virastojen tehtäviä. Selvitys liittyi osaltaan uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmisteluun. Selvityksen tuloksena päädyttiin esittämään Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä. Kuluttajatutkimuskeskuksen asema ratkaistaan valtioneuvoston sektoritutkimusselvityksen pohjalta.

Kilpailuvirasto

Kilpailuvirasto on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluva virasto, jonka tehtävänä kilpailuvirastosta annetun lain (711/1988) mukaan on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kilpailuviraston tehtävien sisältö määritellään pääosin kilpailulaissa (948/2011). Viraston tehtävistä on säädetty myös postilaissa (415/2011), laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009), laissa eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista (462/2009), viestintämarkkinalaissa (393/2003), laissa televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998), laissa työeläkevakuutusyhtiöistä (354/1997), sähkömarkkinalaissa (386/1995), vakuutuskassalaissa (1164/1992) ja eläkesäätiölaissa (1774/1995).

Kilpailuviraston toiminta-ajatuksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Virasto puuttuu kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen (Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) artiklat 101 ja 102) vastaisiin kilpailun rajoituksiin kuten kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen muun muassa tekemällä aloitteita kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten purkamiseksi. Lisäksi virasto valvoo yrityskauppoja ja hoitaa sen vastuulle kuuluvat kansainväliset tehtävät. Kilpailuviraston on asetettava tehtävänsä tärkeysjärjestykseen siten, että se keskittyy kilpailun toimivuuden ja kansantalouden kannalta merkittävien kilpailunrajoitusten selvittämiseen. Tarvittaessa virasto tekee markkinaoikeudelle esityksen siitä, että markkinaoikeus määräisi kilpailusääntöjä rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksun.

Kilpailuviraston tehtävänä on ensisijaisesti turvata markkinaprosessin toimivuus niin, että talouden tehokkuuden näkökulma korostuu, ja osa hyödyistä siirtyy asiakkaille ja kuluttajille. Tavoitteena on luoda ja ylläpitää sellaisia olosuhteita, joissa elinkeinotoiminnalla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja luottamus siihen, että etevämmyydellä voidaan menestyä. Kilpailuviraston toiminnan tarkoituksena sen sijaan ei ole tarjota oikeussuojakeinoja yksittäisten sopimusriitojen ratkaisuun tai suojata elinkeinonharjoittajaa kilpailijan tai kauppakumppanin kohtuuttomilta tai mielivaltaisilta menettelytavoilta, ellei kysymys samalla ole menettelystä, jonka tutkiminen on tarpeen toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.

Kilpailuviraston tärkeimmät kansainväliset yhteistyötahot ovat EU:n kilpailuviranomaisten välinen ECN-verkosto (European Competition Network) sekä pohjoismaiset kilpailuviranomaiset. Kilpailuvirastossa käsitellään vuosittain noin 600 kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää asiaa ja virasto osallistuu yhteensä noin viidenkymmenen kilpailupolitiikkaa koskevan kansainvälisen työryhmän toimintaan.

Valvontaviranomaisena Kilpailuvirasto on itsenäinen. Viraston toiminnan painotuksiin vaikuttavat kuitenkin talouspolitiikan linjaukset. Viraston strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategiaa. Kilpailuvirasto tulosohjaa aluehallintovirastoja kilpailuasioissa.

Kilpailuviraston henkilöresurssit vuodelle 2012 ovat 78,5 henkilötyövuotta. Tämä luku sisältää mahdollisuuden palkata 10 henkilötyövuotta lisää harmaan talouden torjunnan perusteella. Kilpailuviraston nettomääräraha vuodelle 2012 on 6,162 miljoonaa euroa.

Kuluttajavirasto

Kuluttajavirasto on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, jonka tehtävänä Kuluttajavirastosta annetun lain (1056/1998) mukaan on kuluttajien taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaaminen sekä kuluttajapolitiikan toteuttaminen. Kuluttajaviraston tehtävistä on lisäksi säädetty valmiuslaissa (1552/2011), laissa palvelujen tarjoamisesta (1166/2009), laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009), laissa valmismatkaliikkeistä (939/2008), laissa kuluttajaneuvonnasta (800/2008), laissa rajat ylittävästä kieltomenettelystä (1189/2000), laissa talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000), asuntokauppalaissa (843/1994), rikoslaissa (39/1889) ja kuluttajansuojalaissa (38/1978). Kuluttajavirastosta annettuun lakiin on viitattu myös maksupalvelulaissa (290/2010), laissa tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002), laissa eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä (1528/2001) ja laissa saatavien perinnästä (513/1999).

Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä ja kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan kuuluvat valvontatehtävät hoidetaan Kuluttajavirastossa. Kuluttajavirastosta annettu laki sisältää säännöksiä kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksista. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvista lainsäädännön valvontatehtävistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Kuluttaja-asiamiehelle kuuluu valvontatehtäviä useiden eri lakien nojalla. Kuluttaja-asiamies valvoo markkinoinnin, sopimusehtojen ja perinnän lainmukaisuutta. Jollei neuvotteluin saada elinkeinonharjoittajaa vapaaehtoisesti luopumaan lainvastaisesta menettelystä, kuluttaja-asiamiehen on tarvittaessa ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajia oikeudessa asioissa, jotka ovat lain soveltamisen tai kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeitä. Kuluttaja-asiamiehen keinoina tulevat kyseeseen myös ryhmävalitus ja ryhmäkanne.

Kuluttajavirasto edistää kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Kuluttajavirasto toimii asiantuntijana ennakoivasti painottaen kuluttajan näkökulmaa, vaikuttaa yritysten toimintatapoihin ja edistää kuluttajien toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen toiminta kohdentuu kuluttajan kannalta merkityksellisiin asioihin ja ongelmiin. Virastossa hoidetaan valmismatkaliikkeiden vakuuksien valvontaa ja tähän liittyen pidetään yllä rekisteriä Suomessa toimivista valmismatkaliikkeistä.

Kuluttajavirasto tekee esityksiä ja aloitteita kuluttajansuojan ja kuluttajapolitiikan kehittämiseksi. Myös kuluttajavalistus ja -kasvatus ovat viraston lakisääteisiä tehtäviä. Kuluttajavirasto tekee ja teettää kuluttajakysymyksiin liittyviä selvityksiä ja vertailuja, kuten hinta- ja laatuvertailuja ja vertailevia tuotetestejä, sekä julkaisee kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tarkoitettua tietoa verkkosivuilla ja Kuluttaja-lehdessä. Kuluttajavirasto ohjaa ja kouluttaa aluehallintovirastoja, talous- ja velkaneuvontaa sekä kuluttajaneuvontaa. Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies on EY:n kuluttajansuojaa koskevan yhteistyöasetuksen EY N:o 2006/2004 mukainen yhteysvirasto Suomessa sekä toimivaltainen viranomainen lähes kaikkien asetuksen liitteessä mainittujen EY:n kuluttajansuojainstrumenttien valvonnassa. Virastossa toimii lisäksi Suomen Euroopan kuluttajakeskus ja palveluista sisämarkkinoilla annetun direktiivin 2006/123/EY mukainen kansallinen hallinnollinen yhteyspiste.

Valvontaviranomaisina sekä Kuluttajavirasto että kuluttaja-asiamies ovat itsenäisiä. Viraston toiminnan painopisteisiin vaikuttavat kuitenkin valtioneuvoston kuluttajapoliittiset linjaukset. Viraston strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat työ- ja elinkeinoministeriön konsernistrategiaa.

Kuluttajavirastolla on johtokunta. Johtokunta ei voi puuttua valvontatehtäviin.

Kuluttajaviraston henkilöresurssit vuonna 2012 ovat yhteensä 71,5 henkilötyövuotta. Kuluttajaviraston nettomääräraha talousarviossa vuodelle 2012 on 4,837 miljoonaa euroa.

Euroopan komissio

Euroopan unionin harjoittamassa kilpailupolitiikassa ja kilpailulainsäädännössä yksi keskeinen tavoite on, että toimivan kilpailun tulee palvella kuluttajien etua. Komission työ on kuitenkin organisoitu siten, että kilpailuasioita hoitaa kilpailupääosasto (DG Competition) ja kuluttaja-asioita terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto (DG Sanco). Nykyisessä komissiossa kuuluu merkittävä osa kuluttajansuojalainsäädäntöä oikeusasioiden pääosastolle (DG Justice). Varmasti osittain tästä johtuen, EU:n kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa on viime vuosiin saakka hoidettu hyvinkin toisistaan erillisinä politiikkalohkoina. Viime vuosina kuitenkin ainakin komission kilpailupääosaston avauksissa ja linjauksissa myös kuluttajanäkökulmaa on pyritty tuomaan entistä voimakkaammin esiin. Sekä kuluttaja- että kilpailupuolella on korostettu horisontaalista ulottuvuutta. Käytännön hankaluutena ovat näiden pääosastojen erilaiset toimintatavat ja erilaiset toimivaltuudet suhteessa esimerkiksi jäsenvaltioihin.

Euroopan unionin jäsenmaat

Euroopan unionin jäsenmaista ainakin Iso-Britanniassa, Tanskassa, Italiassa, Puolassa ja Bulgariassa kilpailu- ja kuluttaja-asioita hoidetaan joko kokonaan tai osittain samassa viranomaisessa. Irlannissa on tehty päätös kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistämisestä.

Iso-Britanniassa OFT:ssä (Office of Fair Trading) tietyn markkinan ongelmia voivat käsitellä yhteistyössä sekä kilpailu- että kuluttajapolitiikan asiantuntijat ja he voivat soveltaa joko kilpailulainsäädännön tai kuluttajansuojalainsäädännön seuraamuksia siitä riippuen, mikä on tarkoituksenmukaista.

Tanskassa viranomaisten yhdistäminen toteutettiin 1.9.2010. Tanskassa on erillinen kuluttaja-asiamies, jonka sihteeristö toimii uudessa yhdistetyssä viranomaisessa. Erityisesti hyötynä kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistämissä on pidetty tutkimukseen kohdennettujen resurssien yhdistämistä ja sitä, että kuluttaja- ja kilpailuasioiden välisiä konfliktitilanteita voidaan ratkoa samassa virastossa, sekä laaja-alaisemman näkemyksen kautta tulevaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vahvistumista. Yhteisiä toimintoja ja asioita uudessa virastossa ovat ennen muuta hallinto, viestintä ja markkinoiden tuntemus. Substanssitehtävissä on erilaisuutta. Kuluttaja-asiamies instituutiona on itsenäinen. Se kuitenkin toimii viraston yhteydessä ja asiamiehen sihteeristö on toiminnallinen osa virastoa.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa Federal Trade Commission hoitaa sekä kilpailu- että kuluttaja-asioita. Toiminta on organisoitu siten, että valvontatehtävistä vastaava henkilöstö on omissa erillisissä yksiköissään ja heillä on erilliset ammatilliset valmiutensa. Tällainen organisaatiomalli edellyttänee virastoa ohjaavalta taholta selkeää yhtenäistä tavoitelinjausta ja vahvaa ohjaavaa otetta.

Australia

Australian kilpailu- ja kuluttajakomissio (Australian Competition and Consumer Commission, ACCC) on itsenäinen virasto, joka perustettiin vuonna 1995. Sen tehtävänä on valvoa, että markkinoiden toimijat noudattavat alan lainsäädäntöä sekä edistää muullakin tavoin kilpailua ja reilua kaupankäyntiä markkinoilla kuluttajien, yritysten ja yhteisöjen eduksi. Virasto vastaa myös alan kansallisista infrastruktuuripalveluista.

Kilpailuviraston arviointi toteutettiin vuonna 2008. Arvioinnin mukaan Kilpailuviraston toiminta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, viraston osaaminen on korkeatasoista, yritykset saavat siltä arvokasta ohjeistusta toimintaansa ja se saa myös hyvät arvosanat kansainvälisessä vertailussa. Kehittämisen varaa katsottiin olevan erityisesti toiminnan linjaavuudessa, tavoitteellisuudessa ja eräissä toimintaprosesseissa. Arvioinnissa painotettiin erityisesti, että Kilpailuviraston toiminnan painopistettä tulisi keskittää voimakkaammin kansantaloudellisesti merkittävien tapausten tutkintaan. Arvioinnin suosituksia on hyödynnetty muun muassa uudistettaessa kilpailulakia ja Kilpailuviraston ohjauksessa ja johtamisessa.

Kilpailuviraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keskeisenä haasteena on markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Toimivat markkinat luovat edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle ja varmistavat tuottavuuskehityksen hyötyjen siirtymisen myös asiakkaille ja kuluttajille. Samalla ne luovat kannusteita uuden kehittämiseen sekä parempaan tarjontaan mukaan luettuna edullisemmat hinnat.

Kuluttajaviraston oikeudellisen toiminnan arviointi toteutettiin vuonna 2009. Yleiskuvaltaan toiminta arvioitiin tehokkaaksi ottaen huomioon käytettävissä olevat resurssit. Arvioitsija esitti useita toimenpiteitä, joiden avulla kuluttajaoikeudellisen toiminnan tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta voisi parantaa. Näitä ovat muun muassa viraston tieto- ja seurantajärjestelmän kehittäminen, kuluttaja-asiamiehen käytössä olevan instrumentti- ja seuraamusvalikoiman monipuolistaminen ja ajantasaistaminen, kuluttajatutkimuksen lisääminen ja hyödyntäminen sekä kuluttajansuoja-asioiden käsittelyprosessin markkinaoikeudessa uudelleen arvioiminen. Arviointia on hyödynnetty sekä Kuluttajaviraston että Kuluttajatutkimuskeskuksen tulosohjauksessa ja Kuluttajaviraston sisäisessä kehittämisessä.

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto toimivat politiikka-alueella jonka yhteisenä nimittäjänä on markkinoiden toimivuus. Kilpailupolitiikan tavoitteena on toimiva kilpailu ja toimivat markkinat siten, että toimivan kilpailun myötä kuluttaja voi valita suuremmasta valikoimasta tuotteita kilpailukykyisin hinnoin. Kuluttajapolitiikalla vastaavasti vahvistetaan kuluttajien luottamusta markkinoihin poistamalla elinkeinonharjoittajien "häiriökäyttäytymistä".

Asiakaskunnassa/valvonnan kohteissa on nähtävissä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Kilpailuviraston asiakkaita/tutkinnan kohteita ovat yksiselitteisesti yritykset ja julkisyhteisöt. Kilpailuvalvonnan kohteena ovat nimenomaan elinkeinonharjoittajat ja elinkeinotoiminta, joten yritystoimintaan ja yritysten välisiin suhteisiin liittyvät asiat ovat toiminnan keskiössä. Elinkeinonharjoittajat ovat myös Kuluttajaviraston asiakkaita siten, että toiminnan keskiössä ovat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset asiat. Yksittäiset elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien väliset riita-asiat käsitellään maistraattien kuluttajaneuvonnassa ja oikeusministeriön hallinnonalalla toimivassa Kuluttajariitalautakunnassa.

Kilpailupolitiikassa samoin kuin kuluttajapolitiikassa pyritään vaikuttamaan yritysten käyttäytymiseen - laillisten toimintatapojen noudattamiseen ja läpinäkyvyyteen. Eri toimialoja koskeva erityisosaaminen on nykyisiä virastoja yhdistävä piirre samaten kuin prosessiosaamisen alue. Sekä Kilpailuviraston että Kuluttajaviraston/kuluttaja-asiamiehen käsittelemistä asioista osa päätyy tuomioistuinten ratkaistavaksi. Tosin tuomioistuimissa ajattaviin asioihin sovelletaan eri prosessisääntöjä. Kilpailuasioiden käsittelyssä sovelletaan hallintolainkäyttölakia ja kuluttaja-asioissa siviiliprosessia ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Myös virastojen toimivaltuudet ja tutkintavaltuudet ovat erilaiset.

EU:n kilpailulainsäädäntöjen soveltamisen osalta jäsenmaille on asetettu tiukat yhdenmukaisen soveltamisen vaatimukset. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa ei ole harmonisoitu, mutta jäsenvaltioiden on järjestettävä täytäntöönpano tehokkaalla tavalla niin, että yhdenmukaisen soveltamisen vaatimukset toteutuvat myös käytännössä. Täytäntöönpanon tehokkuutta seurataan tarkasti myös esimerkiksi EU:n kilpailuviranomaisten verkoston (ECN) toimesta. Kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon liittyy myös tiettyjä erityispiirteitä, jotka täytyy ottaa huomioon uuden viraston toimintaa järjestettäessä. Näitä erityispiirteitä ovat muun muassa niin sanottuun leniency-menettelyyn liittyvät salassapitovaateet sekä korostettu liikesalaisuuksien suojan tarve. Kilpailuasioiden selvittäminen edellyttää lähes aina yritysten liikesalaisuuksien piiriin ulottuvaa perinpohjaista selvitystyötä. Siksi on voitava varmistua siitä, että yritysten liikesalaisuudet voidaan jatkossakin turvata luotettavalla tavalla.

Kuluttajansuojavalvonnan keinot ovat kansallisen lainsäädännön määrittelemiä. Tosin substanssilainsäädäntö yhä enenevässä määrin tulee EU:sta.

Sekä Kilpailuviraston että Kuluttajaviraston tehtäviin kuuluu tehtäväalueiden asioiden ja näkökulman edistäminen ja ennakkovaikuttaminen yhteiskunnassa.

Molemmissa virastoissa on henkilöstöä myös hallinto- ja viestintätehtävissä.

Esityksen pääasiallisena tavoitteena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta sekä tehostaa hallintoa.

Perustettava Kilpailu- ja kuluttajavirasto ehdotetaan muodostettavaksi yhdistämällä nykyiset Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto. Uuden viraston tehtävät liittyisivät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Viraston tehtävät ovat käytännössä samat kuin nykyisten Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston. Lailla kumottaisiin nykyiset lait kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ehdotetaan perustettavaksi sekä kilpailuasioiden vastuualue että kuluttaja-asioiden vastuualue. Lisäksi ehdotetaan, että viraston valvontatoiminnat on järjestettävä siten, ettei virastolle tai kuluttaja-asiamiehelle kuuluvissa valvontatehtävissä valvojan riippumattomuus ja puolueettomuus vaarannu. Kilpailulain mukaan perustettavaksi ehdotetulla virastolla on hyvin laajat tutkintavaltuudet kilpailuasioiden selvittämisessä. Myös kilpailulain rikkomuksista määrättävät seuraamusmaksut voivat olla mittavia. Tutkinnan kohteena olevien elinkeinonharjoittajien liikesalaisuuksien ja puolustautumisoikeuksien toteutumiseksi on voitava varmistautua siitä, että viraston kilpailulain nojalla saamia tietoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on alun perin hankittu. Asiaa koskevat säännökset sisältyvät kilpailulain 17 §:n 4 momenttiin ja 38 §:n 3 momenttiin. Samaten viraston tai kuluttaja-asiamiehen kuluttaja-asioiden valvontatehtävissä saamia tietoja voidaan käyttää vain kuluttaja-asioissa. Julkiseen päätökseen sisältyvää tietoa voidaan luonnollisesti käyttää toiseenkin tarkoitukseen.

Esityksessä ehdotetaan, että kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttaja-asiamiehen lainsäädännön valvontatehtävät säilyvät ennallaan. Tällöin myös kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvalta säilyy nykyisenä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja ei voi vaikuttaa ratkaisuihin eikä ottaa kuluttaja-asiamiehelle säädettyjä valvonta-asioita itselleen ratkaistavaksi. Myös valvontatoiminnan edellyttämät asianmukaiset resurssit turvataan uudessakin virastossa. Nykyisessä Kuluttajavirastosta annetussa laissa olevat kuluttaja-asiamiehen menettelytapasäännökset otetaan ehdotettuun lakiin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Ehdotuksen mukaan nykyinen Kuluttajaviraston johtokunta lakkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi asettaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston neuvottelukunnan.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lait, joissa on mainittu Kilpailuviraston tai Kuluttajaviraston tehtävistä tai viitattu näihin virastolakeihin. Tältä osin esitys on keskeisiltä osin lainsäädäntötekninen siten, että näissä laeissa mainittu nykyinen Kilpailuvirasto tai Kuluttajavirasto muutetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Esityksessä ehdotetaan myös, että valmismatkaliikkeistä annettuun lakiin lisätään selvyyden vuoksi säännös siitä, että laki ei koske toiseen Euroopan talousalueen valtioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Lisäys ei muuttaisi nykyistä oikeustilaa.

Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä Kuluttajaviraston ja Kilpailuviraston toimintamenomomentit 32.40.01 ja 32.40.02 on yhdistetty Kilpailu- ja kuluttajaviraston momentiksi 32.40.01. Momentille ehdotettu nettomääräraha on 10 959 000 euroa. Vuoden 2012 talousarviossa Kilpailuvirastolle osoitettiin harmaan talouden torjuntaan 600 000 euron määrärahan lisäys. Vuoden 2013 talousarvioesityksessä viraston määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon muun muassa 500 000 euroa harmaan talouden torjuntaan ja 100 000 euroa julkisen hallinnon atk-menosäästöinä.

Pitemmällä aikavälillä yhdistetyn viraston hallintotehtävien resursointi voidaan järjestää siten, että hallintotehtävissä on nykyistä vähemmän henkilöstöä. Hallintotehtäviin kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset kehittämispaineet olisi hoidettavissa tehokkaammin yhdistetyn viraston kokonaisuudessa. Myös tietohallinnossa ja erityisesti eri järjestelmien ylläpidossa ja kehittämisessä arvioidaan saavutettavan tehokkuushyötyjä. Samoin viestintätehtävissä olisi saavutettavissa synergioita ja tehokkuutta. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä saada säästöjä myös toimitilakustannuksissa. Toisaalta virastolla on vähintäänkin säästöjä vastaavasti tarvetta vahvistaa analyysikapasiteettia.

Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston henkilöstö, myös ylimpiin virkoihin nimitetyt virkamiehet, siirtyy perustettavaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Valtion virkamieslaki (750/1994) sisältää säännökset virkamiehen asemasta erityyppisissä organisaation muutostilanteissa. Valtion virastojen yhdistyessä yhdistyvien virastojen virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyvät tehtävien tai toimintojen mukana uuteen virastoon. Virat voidaan siirtää ilman virkamiehen suostumusta silloin, kun uusi virka sijaitsee samalla työssäkäyntialueella. Myös valtion virkaehtosopimuksiin sisältyy useita organisaatiomuutostilanteissa sovellettavia virkamiehen palkkatasoa turvaavia sopimusmääräyksiä.

Uudelleenjärjestely voi tulla kyseeseen joidenkin esimerkiksi hallintoon kuuluvien tehtävien osalta. Tällaisen olennaisesti muuttuvia tehtäviä koskevan uudelleenjärjestelyn yhteydessä, jossa viran tilalle perustetaan uusi virka, voidaan uusi virka sitä ensi kertaa täytettäessä täyttää ilman haettavaksi julistamista, jos nimitettävä on uudelleenjärjestelyn kohteena olevan viraston virkaan nimitetty virkamies.

Ehdotuksella ei ole yritysvaikutuksia. Yhdistettäväksi ehdotettujen viranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet säilyvät ennallaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteen kootut resurssit parantavat viraston palvelukykyä ja tavoitettavuutta.

Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten yhdistetty työ markkinoiden toimivuuden varmistamiseksi lisää kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta. Kilpailupolitiikan ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteenahan on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

Kolmen viraston yhdistämistä selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä pyysi lausunnot virastojen sidosryhmiltä. Pääosassa lausuntoja Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä pidettiin tarkoituksenmukaisena ratkaisuna. Lausunnoista on laadittu yhteenveto. Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston osalta lausunnoissa kiinnitettiin huomiota virastojen valvontatehtävien, keinojen ja toimintatapojen erojen huomioon ottamiseen, kuluttaja-asiamiehen aseman turvaamiseen ja sidosryhmien kuulemisen varmistamiseen uudessa organisaatiossa. Ohjausryhmän selvitystyön perusteella päädyttiin esittämään Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi kokouksessaan 22.5.2012 Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston yhdistämistä. Alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi 30.5.2012 työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusta siitä, että perustettavaksi ehdotettu Kilpailu- ja kuluttajavirasto säilyy pääkaupunkiseudulla.

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä ja siitä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kilpailuvirastolta ja Kuluttajavirastolta. Valmistelun aikana saadut lausunnot on soveltuvin osin otettu huomioon hallituksen esityksessä.

Hallituksen esitykseen (HE 32/2012 vp) arvopaperimarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi sisältyvällä arvopaperimarkkinalailla ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva arvopaperimarkkinalaki, johon on viitattu Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettavaksi ehdotetun lain 11 §:ssä.

Hallituksen esityksessä (HE 57/2012) laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista, laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi ehdotetaan muutettavaksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 1 kohtaa, jota myös tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi. Lisäksi eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annettu laki ehdotettaneen kumottavaksi. Asiaa koskeva hallituksen esitys on valmisteltavana oikeusministeriössä.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

1 luku Kilpailu- ja kuluttajavirastoa koskevat säännökset

1 §. Toimiala. Pykälässä määritellään Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimiala.

Pykälän 1 momentissa säädetään niistä yleisistä tavoitteista, joita varten virasto on olemassa. Momentti vastaa pitkälti voimassa olevia kilpailuvirastosta annetun lain 1 §:ää ja Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n 1 momenttia. Kilpailuasioissa ehdotetaan kuluttaja-asioita vastaavasti pykälässä mainittavaksi kilpailupolitiikkaan toteuttamien ja ajantasaistettavaksi määritelmää. Momentissa myös säädettäisiin, että kuluttaja-asiamies on Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 21 §:n 7 kohdan perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuuluisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

2 §. Tehtävät. Pykälässä eritellään viraston tehtävät. Nykyisin Kilpailuvirastolle, Kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat tehtävät säilyisivät ennallaan.

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluu kuten nykyisille virastoille esitysten ja aloitteiden tekeminen kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten purkamiseksi sekä kuluttajapolitiikan ja kuluttajansuojan kehittämiseksi. Momentin 2 kohdassa kilpailuasioiden tehtävien osalta on viitattu kilpailulakiin sekä nostettu nykyisestä asetuksesta lain tasolle kilpailulain nojalla annettujen päätösten valvonta.

Pykälän 1 momentin 5 kohdan perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto huolehtisi valmismatkaliikkeistä annetussa laissa, palvelujen tarjoamisesta annetussa laissa, kuluttajaneuvonnasta annetussa laissa ja talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa sille säädetyistä tehtävistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hoitaisi myös Euroopan komission kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen Euroopan Kuluttajakeskusta. Nämä tehtävät kuuluvat nykyisin Kuluttajavirastolle.

Pykälän 2 momentissa on nykyistä sääntelyä vastaavasti todettu, että kuluttaja-asiamiehen lainsäädännön valvontatehtävistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Selkeyden vuoksi momentissa on säädetty kuluttaja-asiamiehen oikeudesta tehdä esityksiä ja aloitteita. Nykyisin kuluttaja-asiamiehen esitysten ja aloitteiden teko-oikeudesta ei ole erikseen säädetty. Kun kuluttaja-asiamies on valvontatoiminnassaan itsenäinen ja riippumaton, hän on nykyisinkin voinut tuoda esille ja tehdä aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi valvontatoiminnassaan havaitsemien puutteiden korjaamiseksi sekä tehdä tältä osin esityksiä säännösten muuttamiseksi.

Pykälän 3 momentin valtuutussäännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävistä.

3 §. Johtaminen ja ratkaisuvalta. Pykälässä säädettäisiin viraston ylimpien johtajien nimittämisestä sekä viraston pääjohtajan tehtävistä ja toimivaltuuksista. Viraston päällikön nimikkeeksi ehdotetaan pääjohtajaa ja kilpailuasioiden ja kuluttaja-asioiden vastuualueiden päälliköiden nimikkeeksi ylijohtajaa.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimisi kuluttaja-asiamiehenä.

Sekä viraston pääjohtajan että kuluttaja-asiamiehenä toimivan ylijohtajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että pääjohtajan ja ylijohtajat nimittäisi valtioneuvosto. Virkaan nimittämisen perusteista voidaan säätää valtion virkamieslain 8 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella. Tämän vuoksi ehdotettuun lakiin ei oteta kelpoisuusehtoja koskevia säännöksi. Tarkoituksena on, että kuluttaja-asiamiehen kelpoisuusehtona olisi edelleen oikeustieteen maisterin tutkinto.

Pykälän 3 momentin mukaan pääjohtaja ratkaisee kaikki viraston ratkaistavat asiat, ellei muualla laissa toisin säädetä. Kuluttaja-asiamiehelle ratkaistavaksi säädetyt asiat ratkaisisi kuluttaja-asiamiehenä toimiva kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja. Pääjohtajalle kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä muulle virkamiehelle määrättäisiin viraston työjärjestyksessä. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuvallan siirtämisestä on säädetty 12 §:ssä.

Pykälän 4 momentin mukaan pääjohtaja päättää viraston työjärjestyksestä ja muista sisäisistä määräyksistä ja muusta viraston toimintaorganisaatiosta.

Pykälän 5 momentin nojalla pääjohtajalla on yksittäisiin päätöksiin liittyvä pidätysvalta, jonka turvin hän voi ottaa jo delegoimansa päätösvallan jälleen itselleen. Selkeyden vuoksi momentissa on säädetty, että pääjohtaja ei voi ottaa ratkaistavakseen kuluttaja-asiamiehen ratkaistavaksi säädettyjä valvonta-asioita.

Pykälän 6 momentissa on valtuutussäännös, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin tarkemmin säätää Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta.

4 §. Valvojien riippumattomuus. Pykälän mukaan kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatehtävät on järjestettävä niin, että virastolle ja kuluttaja-asiamiehelle kuuluvien valvontojen riippumattomuus ja puolueettomuus on turvattu. Säännöksen tarkoituksena on nimenomaan turvata kilpailu- ja kuluttaja-asioiden puolueeton ja riippumaton käsittely viraston sisällä. Kilpailuasioiden käsittelyn kannalta on tärkeää, että esimerkiksi kilpailulain nojalla tehtyjen tarkastusten ja seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskevan ns. leniency-menettelyn yhteydessä saatuja tietoja ja todisteita voidaan käyttää vain kilpailulain mukaisten kilpailuasioiden selvittämiseen ja käsittelyyn. Tietojen ja todisteiden käyttöä koskeva rajoitus on tärkeä erityisesti tutkinnan kohteena olevien elinkeinonharjoittajien liikesalaisuuksien ja puolustautumisoikeuksien varmistamiseksi.

Leniency-menettelyn yhteydessä saatujen tietojen ja todisteiden käsittelyä koskeva rajoitus on lisäksi tärkeä erityisesti leniency-järjestelmän toiminnan turvaamiseksi. Rajoittamalla leniency-menettelyn yhteydessä saatujen tietojen ja todisteiden käyttöä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sisällä pyritään turvaamaan leniency-järjestelmän houkuttelevuus ja toimivuus vastaavalla tavoin kuin kilpailulain 17 §:n 4 momentissa säädetyllä tietojen käyttöä koskevalla rajoituksella. Tietojen ja todisteiden käyttöä koskevalla rajoituksella pyritään siten varmistamaan, että kilpailulain 14 §:n perusteella seuraamusmaksusta vapautumista tai kilpailulain 15 §:n perusteella seuraamusmaksun alentamista hakenut elinkeinonharjoittaja ei joudu muita kartellin jäseniä huonompaan asemaan. Säännös ei estä Kilpailu- ja kuluttajavirastoa käyttämästä leniency-menettelyssä saatuja tietoja ja todisteita menettelyn aloittamiseksi tai kielletyn kilpailunrajoituksen lopettamismääräyksen, sitoumuspäätöksen tai seuraamusmaksuesityksen tekemiseksi taikka ryhmäpoikkeuksen edun peruuttamiseksi, jos tiedot ja todisteet sisältävät tietoja muista kilpailunrajoituksista kuin hakemuksen perusteena olevasta kilpailulain 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kilpailunrajoituksesta.

Kilpailuasioiden selvittämiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty myös edellä kohdissa 2.3. nykytilan arviointi ja 3. esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset.

Julkiseen päätökseen sisältyvä tai muutoin julkista tietoa voidaan luonnollisesti käyttää sekä kilpailuasioissa että kuluttaja-asioissa.

Valvonta-asioiden riippumattomuus esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöstä määräytyy virastolle ja kuluttaja-asiamiehelle näissä asioissa säädetyn ratkaisuvallan kautta.

5 §. Neuvottelukunta. Pykälän 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolla voi olla neuvottelukunta, jonka työ- ja elinkeinoministeriä asettaa. Tarkoituksena on, että neuvottelukunta edistäisi viraston ja sen sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Nykyisellä Kuluttajavirastolla on ollut johtokunta. Johtokunnan toimikausi päättyy 31.10.2012 ja toimikautta on tarkoitus jatkaa kuluvan vuoden loppuun. Kilpailuvirastolla ei ole ollut johtokuntaa. Johtokuntaa koskevaa säännöstä ei ehdoteta lakiin, sillä Kilpailu- ja kuluttajavirasto tulee olemaan selkeästi valvontaviranomainen. Nykyinen johtokuntarakenne olisi ongelmallinen muun muassa puolueettoman ja riippumattoman viranomaistoiminnan kannalta.

Ehdotetulla säännöksellä ei myöskään ole tarkoitus esimerkiksi vaikuttaa kuluttaja-asiain neuvottelukunnan tehtäviin. Nyt ehdotettu neuvottelukunta koski nimenomaan Kilpailu- ja kuluttajavirastoa. Kuluttaja-asiain neuvottelukunnan tehtävät ovat kuluttajapolitiikassa laaja-alaisemmat ja myös sen kokoonpano on laajempi.

Pykälän 2 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.

6 §. Velvollisuus antaa tietoja. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 4 §:ää ja kyse on vain siinä pykälässä säädetystä tietojenantovelvollisuudesta. Sana kuluttajapalvelusten ehdotetaan korvattavaksi sanalla kuluttajapalveluiden, jota käytetään myös muussa lainsäädännössä.

Kilpailuasioita koskevasta tiedonantovelvollisuudesta säädetään kilpailulain 33 §:ssä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseksi tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi kilpailulain säätämissä asioissa säädettäisiin edelleen kilpailulain 46 §:ssä.

7 §. Tehtävien tärkeysjärjestys. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n 3 momenttia.

Kilpailuasioiden tärkeysjärjestyksestä ja tutkimatta jättämisestä säädetään kilpailulain 32 §:ssä.

2 luku Kuluttaja-asiamiestä koskevat erityiset säännökset

8 §. Tarkastusoikeus. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 4 a §:ää. Sanamuotoa on tarkennettu nykykäytäntöä vastaavaksi.

9 §. Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 5 §:ää.

10 §. Kuluttaja-asiamiehen antama kielto. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 6 §:ää.

11 §. Lausunnon pyytäminen. Pykälä vastaa asiasisällöltään voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 7 §:ää, mutta se ehdotetaan ajantasaistettavaksi.

Pykälässä rahoitustarkastus ja vakuutustarkastus muutettaisiin Finanssivalvonnaksi. Ehdotuksessa viitatun Finanssivalvonnasta annetun lain 45 §:n mukaan Finanssivalvonta valvoo sitä, että luottolaitos, maksulaitos, vakuutusyhtiö, vakuutusyhdistys, vakuutusedustaja, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö ja arvopaperipörssi noudattavat niihin sovellettavia markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä sekä kuluttajan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista muuta menettelyä asiakassuhteessa koskevia säännöksiä. Säännöstä sovelletaan myös ulkomaiseen sivuliikkeeseen, muuhun ulkomaiseen valvottavaan, joka tarjoaa Suomeen palveluja sivuliikettä perustamatta, ja ulkomaiseen vakuutusedustajaan.

Finanssivalvonnasta annetun lain 47 §:n mukaan Finanssivalvonnan tulee vastaavasti ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pyytää kuluttaja-asiamieltä lausunto jos se havaitsee, että 45 §:ssä tarkoitettu finanssimarkkinoilla toimiva toimii kuluttajansuojalain vastaisesti soveltaessaan mainitussa pykälässä tarkoitettuja säännöksiä.

12 §. Ratkaisuvalta. Pykälä vastaa pääosin voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 8 §:n 2 momenttia.

Pykälässä markkinaoikeus muutettaisiin tuomioistuimeksi. Kuluttaja-asiamies voi avustaa kuluttajaa yksittäisen asian hoitamisessa tai panna vireille ryhmäkanteen. Näitä asioita käsitellään pääsääntöisesti käräjäoikeudessa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kuluttaja-asiamies voisi määrätä alaisensa virkamiehen käyttämään puhevaltaansa taikka avustamaan kuluttajaa markkinaoikeuden sijasta tuomioistuimessa.

13 §. Kuluttajan avustaminen. Pykälä vastaa pääosin voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 9 §:ää.

Pykälän 1 momentissa kuluttajavalituslauta muutettaisiin kuluttajariitalautakunnaksi.

Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Ryhmävalitus. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 9 a §:ää.

15 §. Ryhmäkanne. Pykälä vastaa voimassa olevan Kuluttajavirastosta annetun lain 9 b §:ää.

16 §. Muutoksenhaku. Pykälä vastaa voimassa olevaa Kuluttajavirastosta annetun lain 10 §:ää.

3 luku Voimaantulo

17 §. Voimaantulo. Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta.

18 §. Siirtymäsäännökset. Pykälän 1 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto jatkaisi Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston toimintaa. Kilpailuvirastossa ja Kuluttajavirastossa vireillä olevat asiat sekä sitoumukset ja sopimukset niistä johtuvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen siirtyisivät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Pykälän 2 momentin mukaan muualla olevan viittauksen Kilpailuvirastoon tai Kuluttajavirastoon katsottaisiin merkitsevän viittausta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Samaten viittaus kilpailuvirastosta tai Kuluttajavirastosta annettuun lakiin tarkoittaisi viittausta tähän lakiin.

Pykälän 3 momentin mukaan voitaisiin ennen lain voimaantuloa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin muun muassa 3 §:ssä tarkoitettujen johtajien nimittämiseksi samoin kuin työjärjestyksen vahvistamiseksi.

8 §. Kielto panna kilpailunrajoitus täytäntöön. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

9 §. Määräys lopettaa kilpailunrajoitus ja velvollisuus toimittaa hyödyke. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

10 §. Sitoumukset. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

11 §. Ryhmäpoikkeusedun peruuttaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

12 §. Kilpailunrajoituksesta määrättävä seuraamusmaksu. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Seuraamusmaksusta vapautuminen kartellitapauksissa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

15 §. Seuraamusmaksun alentaminen kartellitapauksissa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

16 §. Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle kartellitapauksissa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskeva menettely kartellitapauksissa. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

18 §. Seuraamusmaksun alentaminen muissa kuin kartellitapauksissa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Seuraamusmaksun vanhentuminen. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

20 §. Vahingonkorvaus. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

22 §. Soveltamisala. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

23 §. Yrityskaupan ilmoittaminen. Pykälän 1, 2 ja 5 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

25 §. Yrityskaupan kieltäminen ja ehtojen asettaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

26 §. Käsittelymääräajat. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

29 §. Yrityskauppa markkinaoikeudessa. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

30 §. Yrityskauppaa koskevan päätöksen muuttaminen. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

31 §. Asian käsittely Kilpailuvirastossa. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

32 §. Asioiden tärkeysjärjestys ja tutkimatta jättäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

33 §. Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1 ja momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

34 §. Kutsuminen kuultavaksi. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

35 §. Tarkastuksen elinkeinonharjoittajan liiketiloissa. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

36 §. Tarkastukset muissa tiloissa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

37 §. Menettely tarkastusta toimitettaessa. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

38 §. Elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

39 §. Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Viestintävirastolle. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

40 §. Asiakirjan luovuttaminen toisen maan kilpailuviranomaiselle. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

41 §. Aluehallintoviraston tehtävät. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

44 §. Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi

45 §. Väliaikaismääräykset. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

46 §. Uhkasakko. Pykälän 1 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

49 §. Kilpailuviraston kuuleminen. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

12 §. Toimiluvan siirtäminen. Pykälän 2 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

44 §. Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja. Pykälän 2 momentissa sekä Kilpailuvirasto että Kuluttajavirasto muutettaisiin yhdeksi Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Toimiluvan muuttaminen ja peruuttaminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

12 §. Toimiluvan peruuttaminen ja siirtäminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

113 §. Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Kilpailuvirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle. Pykälän otsikossa ja pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

13 §. Toimiluvan siirtäminen toiselle ja tosiasiallisen määräysvallan muutos. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

7 §. Omistajakontrolli. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

28 b §. Finanssivalvonnan harjoittama kilpailun valvonta. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi pykälän otsikossa Vakuutusvalvontavirasto muutettaisiin Finanssivalvonnaksi.

28 c §. Lausuntomenettely. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi sekä Vakuutusvalvontavirasto Finanssivalvonnaksi.

29 §. Työeläkevakuutusyhtiöiden sulautuminen, vakuutuskannan luovuttaminen toiselle työeläkevakuutusyhtiölle ja jakautuminen. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi.

41 §. Lain suhde kilpailulainsäädäntöön. Pykälässä Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi pykälän lakiviittaukset ehdotetaan ajanmukaistettaviksi sekä Euroopan yhteisöjen komissio muutettavaksi Euroopan komissioksi.

135 §. Pykälän 3 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

102 §. Pykälän 4 momentissa Kilpailuvirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi momentin lakiviittausta ehdotetaan ajanmukaistettavaksi sekä Vakuutusvalvontavirasto muutettavaksi Finanssivalvonnaksi.

29 §. Valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

85 §. Kiellon määrääminen kuluttajansuoja-asiassa. Pykälä 3 momentissa lakiviittausta ehdotetaan muutettavaksi.

16 §. Hallinnollinen yhteyspiste. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Vakavan vahingon mahdollisuutta koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Valvonta. Pykälässä olevaa lakiviittausta ehdotetaan muutettavaksi.

1 §. Yleiset säännökset. Pykälään lisättäisiin selvyyden vuoksi uusi 3 momentti, jossa säädetään oikeudesta harjoittaa tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Ehdotuksen mukaan laki ei koske toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa. Tilapäisellä valmismatkaliikkeen harjoittamisella tarkoitetaan palvelujen tarjoamista ilman, että sijoittautumista koskevat kriteerit täyttyvät. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan kyse on sijoittautumisesta, jos taloudellista toimintaa harjoitetaan tosiasiallisesti kiinteästä toimipaikasta määräämättömän ajan. Toiminnan tilapäisyyttä arvioitaessa otetaan EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan huomioon palveluntarjonnan keston lisäksi myös sen määrä, toistuvuus ja jatkuvuus. Sijoittautumisen ja tilapäisen palveluntarjonnan rajanveto on viime kädessä tehtävä kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Palveluntarjonnan kestolle ei ole asetettu tiettyä ylärajaa, vaan se voi vaihdella tapauksesta riippuen paljonkin. Toiminnan tilapäisyys ei sulje myöskään pois palvelun tarjoajan mahdollisuutta luoda itselleen tiettyjä toimintaedellytyksiä, esimerkiksi hankkimalla käyttöönsä työhuone, vastaanottopaikka tai liikehuoneisto, jos ne ovat tarpeellisia kyseisen palvelun tarjoamiseksi (muun muassa asia C-215/01, Bruno Schnitzer, Kok. 2003, s. I-14847).

On kuitenkin syytä huomata, että EU:n tuomioistuimen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan (muun muassa asia 33/74, Van Binsbergen, ECR 1974, s. 1299) jäsenvaltio säilyttää oikeuden toteuttaa toimenpiteitä sellaista palvelun tarjoajaa vastaan, jonka toiminta kohdistuu joko kokonaisuudessaan tai suurimmaksi osaksi kyseiseen jäsenvaltioon, mutta joka on jäsenvaltion lainsäädännön kiertämiseksi sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Tämän ratkaisukäytännön mukaisesti lakia voitaisiin siis tällaisissa tapauksissa 3 momentin estämättä soveltaa myös toiseen ETA-valtioon sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin.

4 §. Valmismatkaliikerekisteri. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

5 §. Rekisteri-ilmoitus ja muutoksista ilmoittaminen. Pykälä 1 ja 3 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

6 §. Rekisteröinnin edellytykset. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

8 §. Rekisteristä poistaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

9 §. Vakuuden asettaminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

10 §. Vakuudenasettamisvelvollisuudesta vapauttaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

11 §. Vakuuden hyväksyttävyys. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

12 §. Vakuuden käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

13 §. Velvollisuus ilmoittaa vakuuteen vaikuttavista muutoksista. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Valvonta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

15 §. Pakkokeinot. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

16 §. Pakkokeinot eräissä rajat ylittävissä tapauksissa. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

17 §. Kieltokanteen vireillepano ulkomailla. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

19 §. Tilintarkastaja ja kirjanpito. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

21 §. Muutoksenhaku. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

22 §. Neuvottelukunta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

2 §. Kuluttajaneuvonnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

26 §. Valvonta ja valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 2 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

2 §. Markkinaoikeudelliset asiat. Pykälän 4 kohdan lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

3 §. Asian vireillepano. Pykälän 1 momentin 1 kohdan lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

10 §. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisen asian käsittely. Pykälän 1 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

2 §. Ulkomaisen viranomaisen ja järjestön vireillepano-oikeus Suomessa. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

4 §. Vireillepano-oikeus toisessa ETA-valtiossa. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

2 §. Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

4 §. Valtion varoista maksettava korvaus. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi. Lisäksi viittaus kauppa- ja teollisuusministeriöön muutettaisiin viittaukseksi työ- ja elinkeinoministeriöön.

7 §. Tietojen luovuttaminen. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

14 §. Kiellon määrääminen. Pykälän 3 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

2 luku. Ostajan suojaaminen rakentamisvaiheessa

19 §. Vakuutusjärjestelyt perustajaosakkaan maksukyvyttömyyden varalta. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

7 luku. Erinäiset säännökset

6 §. Ohje vakuuksista. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

7 §. Todistus suorituskyvyttömyysvakuudesta. Pykälässä Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

30 luku. Elinkeinorikoksista

3 a §. Valmismatkaliikerikkomus ja valmismatkaliikerikos. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

2 luku. Markkinointi ja menettelyt asiakassuhteissa

17 §. Kiellon määrääminen. Pykälän 2 momentissa oleva lakiviittaus ehdotetaan muutettavaksi.

3 luku. Sopimusehtojen sääntely

3 §. Pykälän 2 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi

7 luku. Kuluttajaluotot

51 §. Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Kuluttajavirasto muutettaisiin Kilpailu- ja kuluttajavirastoksi.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annettavan lain 2 §:n 3 momentin mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävistä voitaisiin tarkemmin säätää valtioneuvoston asetuksella. Lain 3 §:n 6 momentin mukaan tarkempia säännöksiä johtamisesta ja ratkaisuvallasta voitaisiin antaa valtioneuvoston asetuksella. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.

Asetusluonnos on esityksen liitteenä.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan tammikuun 2013 alusta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain 3 §:ssä säädettäisiin viraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta. Viraston pääjohtajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, mistä tulee säätää perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti lailla. Laissa on ehdotettu, että pääjohtaja vahvistaa viraston työjärjestyksessä viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä sekä eräistä muista viraston sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Myös kuluttaja-asiamiehen tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Lain 8 §:ssä on säädetty kuluttaja-asiamiehen tarkastusoikeudesta, 10 §:ssä kuluttaja-asiamiehen antamasta kiellosta ja 12 §:ssä ratkaisuvallasta. Myös pääjohtajan ja kuluttaja-asiamiehenä toimivan kuluttaja-asiain vastuualueen ylijohtajan sekä vastaavasti kilpailu-asiain vastuualueen ylijohtajan nimittämisestä on säädetty ehdotuksessa. Lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Kilpailu- ja kuluttajavirastoa koskevat säännökset

1 §
Toimiala

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamista, markkinoiden toimivuuden varmistamista, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoa sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamista varten on Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on kuluttaja-asiamies.

2 §
Tehtävät

Kilpailu- ja kuluttajavirasto:

1) tekee esityksiä ja aloitteita kilpailun edistämiseksi ja kilpailua rajoittavien säännösten ja määräysten purkamiseksi sekä kuluttajapolitiikan ja kuluttajansuojan kehittämiseksi;

2) huolehtii sille kilpailulaissa (948/2011) säädetyistä tehtävistä ja valvoo kilpailulain nojalla tehtyjen päätösten noudattamista;

3) edistää ja toteuttaa kuluttajavalistusta ja -kasvatusta;

4) tekee toimialaansa liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja vertailuja;

5) huolehtii muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

Kuluttaja-asiamiehelle kuuluvista lainsäädännön valvontatehtävistä säädetään erikseen. Kuluttaja-asiamies voi tehdä esityksiä ja aloitteita lainsäädännön muuttamiseksi valvontatoiminnassaan havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 §
Johtaminen ja ratkaisuvalta

Kilpailu- ja kuluttajavirastoa johtaa pääjohtaja, jonka nimittää valtioneuvosto. Pääjohtaja vastaa viraston toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä tavoitteiden saavuttamisesta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on lisäksi kaksi valtioneuvoston nimittämää ylijohtajaa, joista toinen johtaa kilpailuasioiden vastuualuetta ja toinen kuluttaja-asioiden vastuualuetta. Kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä.

Pääjohtaja ratkaisee Kilpailu- ja kuluttajavirastossa ratkaistavat asiat, jollei niitä ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Pääjohtaja vahvistaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston työjärjestyksen.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka työjärjestyksen nojalla muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Pääjohtaja ei voi ottaa ratkaistavakseen kuluttaja-asiamiehelle säädettyjä valvonta-asioita.

Tarkempia säännöksiä johtamisesta ja ratkaisuvallasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

4 §
Valvojien riippumattomuus

Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvontatoiminnat on sekä kilpailuasioissa että kuluttaja-asioissa järjestettävä siten, että viraston ja kuluttaja-asiamiehen riippumattomuus ja puolueettomuus näille kuuluvien valvontatehtävien hoitamisessa on turvattu.

5 §
Neuvottelukunta

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla voi olla neuvottelukunta, jonka työ- ja elinkeinoministeriö asettaa.

Neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

6 §
Velvollisuus antaa tietoja

Elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kulutustavaroiden ja kuluttajapalveluiden vähittäismyyntihintoja koskevia tietoja 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tutkimuksia, selvityksiä ja vertailuja varten sekä kuluttaja-asiamiehelle tietoja 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuja valvontatehtäviä varten. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä tiedot annettaviksi myös aluehallintovirastoille.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja kuluttaja-asiamies voivat asettaa tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

7 §
Tehtävien tärkeysjärjestys

Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asioissa ja kuluttaja-asiamiehen on erityisesti toimittava aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia kuluttajan asemassa.

2 luku

Kuluttaja-asiamiestä koskevat erityiset säännökset

8 §
Tarkastusoikeus

Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus tehdä tarkastus elinkeinonharjoittajan toimitiloissa, jos tarkastus on tarpeen kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2006/2004 tarkoitetun yhteisön sisäisen rikkomuksen selvittämiseksi tai lopettamiseksi. Tarkastusta ei kuitenkaan saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa.

Poliisin on annettava kuluttaja-asiamiehelle virka-apua 1 momentissa tarkoitetun tarkastuksen tekemiseksi.

9 §
Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus

Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhtyneen lainvastaiseen toimenpiteeseen kuluttaja-asiamiehen on pyrittävä saamaan elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan siitä. Tarvittaessa kuluttaja-asiamiehen on ryhdyttävä asian edellyttämiin pakkotoimiin tai saatettava asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

10 §
Kuluttaja-asiamiehen antama kielto

Jos kuluttaja-asiamiehellä on oikeus muun lain nojalla kieltää lainvastainen menettely, kielto määrätään tai annetaan väliaikaisena siten kuin tässä pykälässä säädetään.

Kuluttaja-asiamies voi määrätä kiellon asiassa, joka ei ole lain soveltamisen kannalta tai muuten merkitykseltään huomattava. Kielto raukeaa, jos se, jota kieltomääräys koskee, ilmoittaa annetussa vähintään kahdeksan päivän määräajassa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisesti tai Kilpailu- ja kuluttajavirastossa suullisesti vastustavansa kiellon määräämistä.

Kuluttaja-asiamies voi antaa kiellon väliaikaisena, jos 1 momentissa tarkoitettu menettely on asian laajuuden tai menettelyn nopean vaikutuksen johdosta tai muusta erityisestä syystä tarpeen estää kiireellisesti. Kuluttaja-asiamiehen on saatettava väliaikaista kieltoa koskeva määräyksensä kolmen päivän kuluessa sen antamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi uhalla, että kielto muuten raukeaa.

Kuluttaja-asiamies voi asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi päättää markkinaoikeus.

11§
Lausunnon pyytäminen

Ennen kuin kuluttaja-asiamies määrää 10 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa sen väliaikaisena taikka saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hänen on pyydettävä Finanssivalvonnan lausunto, jos asia koskee:

1) Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 45 §:ssä tarkoitettua Finanssivalvonnan valvottavaa, ulkomaista valvottavaa tai sen sivuliikettä taikka ulkomaista vakuutusedustajaa;

2) arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetun arvopaperin markkinointia.

12 §
Ratkaisuvalta

Kuluttaja-asiamies voi siirtää ratkaisuvaltaa alaiselleen virkamiehelle asioissa, joissa lain soveltamiskäytäntö on vakiintunut, sekä määrätä alaisensa virkamiehen käyttämään puhevaltaansa taikka avustamaan kuluttajaa tuomioistuimessa.

13 §
Kuluttajan avustaminen

Kuluttaja-asiamies voi avustaa tai määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan kuluttajaa yksittäisen asian hoitamisessa, jos se on lain soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kannalta tärkeää tai jos elinkeinonharjoittaja ei noudata kuluttajariitalautakunnan päätöstä.

Kuluttaja-asiamies voi päättää, että 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kuluttajalle itselleen aiheutuvat tai hänen korvattavakseen tuomittavat vastapuolen oikeudenkäyntikulut maksetaan osittain tai kokonaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoista.

Jos kuluttajan vastapuolena oleva elinkeinonharjoittaja 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa häviää asian oikeudenkäynnissä, hän on velvollinen korvaamaan valtiolle kuluttajan avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken säädetään.

14 §
Ryhmävalitus

Kuluttaja-asiamies voi omasta aloitteestaan saattaa kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi ryhmävalituksena riita-asian, joka kuuluu lautakunnan toimivaltaan ja voidaan käsitellä ryhmävalituksena siten kuin kuluttajariitalautakunnasta annetussa laissa (8/2007) säädetään.

15 §
Ryhmäkanne

Kuluttaja-asiamies voi panna vireille ryhmäkanteen siten kuin ryhmäkannelaissa (444/2007) tarkemmin säädetään.

16 §
Muutoksenhaku

Kuluttaja-asiamiehen päätökseen asiassa, joka kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan tai joka koskee 13 §:ssä tarkoitettua kuluttajan avustamista, 14 §:ssä tarkoitetun ryhmävalituksen tekemistä taikka 15 §:ssä tarkoitetun ryhmäkanteen nostamista, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa säädetään.

3 luku

Voimaantulo

17 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Tällä lailla kumotaan kilpailuvirastosta annettu laki (711/1988) ja Kuluttajavirastosta annettu laki (1056/1998).

18 §
Siirtymäsäännökset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto jatkaa Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston toimintaa. Kilpailuvirastossa ja Kuluttajavirastossa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat ja virastojen voimassa olevat sitoumukset ja sopimukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Muussa laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä oleva viittaus tällä lailla kumottaviin kilpailuvirastosta annettuun lakiin ja Kuluttajavirastosta annettuun lakiin tarkoittaa tämän lain voimaan tultua viittausta tähän lakiin. Muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä oleva viittaus Kilpailuvirastoon tai Kuluttajavirastoon tarkoittaa tämän lain voimaan tultua viittausta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kilpailulain (948/2011) 8—11 §, 12 §:n 3 momentti, 14 §:n 1 ja 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 1 ja 2 momentti, 17 §, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 1 momentti, 20 §:n 3 momentti, 22 §:n 3 momentti, 23 §:n 1, 2 ja 5 momentti, 25 ja 26 §, 29 §:n 1 momentti, 30 ja 31 §, 32 §:n 1 ja 2 momentti, 33 §:n 1 ja 2 momentti, 34 ja 35 §, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 37 §:n 1, 3 ja 5 momentti, 38 §:n 1, 3 ja 4 momentti, 39—41 §, 44 §:n 1 momentti, 45 §, 46 §:n 1 momentti sekä 49 § seuraavasti:

8 §
Kielto panna kilpailunrajoitus täytäntöön

Sopimukseen, sääntömääräykseen, päätökseen tai muuhun oikeustoimeen tai järjestelyyn sisältyvää ehtoa, joka on 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan taikka markkinaoikeuden tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston antaman määräyksen, kiellon tai velvoitteen taikka Kilpailu- ja kuluttajaviraston antaman väliaikaisen kiellon tai velvoitteen vastainen, ei saa soveltaa eikä panna täytäntöön, jollei markkinaoikeus toisin määrää.

9 §
Määräys lopettaa kilpailunrajoitus ja velvollisuus toimittaa hyödyke

Jos kilpailunrajoitus on kielletty 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi:

1) määrätä elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän lopettamaan 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa kielletyn menettelyn; ja

2) velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeen toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin ne, joilla hän tarjoaa sitä muille vastaavassa asemassa oleville elinkeinonharjoittajille.

10 §
Sitoumukset

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi päätöksellään määrätä epäiltyyn kilpailunrajoitukseen osallistuneiden elinkeinonharjoittajien ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien esittämät sitoumukset näitä elinkeinonharjoittajia velvoittaviksi, jos sitoumuksilla voidaan poistaa toiminnan kilpailua rajoittava luonne. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa asian uudelleen käsiteltäväkseen, jos jokin päätöksen perusteena oleva tosiseikka on muuttunut olennaisesti, jos asianosaiset elinkeinonharjoittajat rikkovat sitoumuksiaan tai jos päätös on perustunut osapuolten toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

11 §
Ryhmäpoikkeusedun peruuttaminen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti peruuttaa sopimukselta, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätökseltä tai yhdenmukaistetulta menettelytavalta komission ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisen edun Suomen alueella, jos sopimuksella, elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän päätöksellä tai yhdenmukaistetulla menettelytavalla on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklan 3 kohdan kanssa ristiriidassa olevia vaikutuksia Suomen alueella tai sellaisella osalla Suomen aluetta, joka täyttää kaikki erillisten maantieteellisten markkinoiden tunnuspiirteet.

12 §
Kilpailunrajoituksesta määrättävä seuraamusmaksu

---

Seuraamusmaksun määrää Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle.

14 §
Seuraamusmaksusta vapautuminen kartellitapauksissa

Elinkeinonharjoittajalle ei määrätä seuraamusmaksua, kun kyse on sellaisesta 5 §:ssä tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklassa tarkoitetusta kilpailijoiden välisestä salaisesta kilpailunrajoituksesta, jolla vahvistetaan osto- tai myyntihintoja tai muita kauppaehtoja, rajoitetaan tuotantoa tai myyntiä taikka jaetaan markkinoita, asiakkaita tai hankintalähteitä, jos tällaiseen kilpailunrajoitukseen osallinen elinkeinonharjoittaja:

1) toimittaa tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen; tai

2) toimittaa 35 tai 36 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen toimittamisen jälkeen tietoja ja todisteita, joiden perusteella Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi todeta, että 5 §:ää tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 artiklaa on rikottu.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa seuraamusmaksusta vapautumisen edellytyksenä on lisäksi, että elinkeinonharjoittaja on antanut 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ja todisteet ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tiedot muuta kautta.

---

15 §
Seuraamusmaksun alentaminen kartellitapauksissa

Muulle kuin 14 §:n perusteella seuraamusmaksusta vapautuksen saaneelle 14 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kilpailunrajoitukseen osallistuneelle elinkeinonharjoittajalle määrättävää seuraamusmaksua alennetaan, jos se toimittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tietoja ja todisteita, jotka ovat merkityksellisiä kilpailunrajoituksen tai sen koko laajuuden tai luonteen toteamiseksi ja ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut tiedot muuta kautta. Seuraamusmaksua alennetaan seuraavasti:

1) 30—50 prosenttia, jos elinkeinonharjoittaja toimittaa tiedot ensimmäisenä;

2) 20—30 prosenttia, jos elinkeinonharjoittaja toimittaa tiedot toisena;

3) enintään 20 prosenttia muissa kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa.

---

16 §
Edellytykset seuraamusmaksusta vapautumiselle ja seuraamusmaksun alentamiselle kartellitapauksissa

Edellä 14 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksusta vapautumisen tai 15 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun alentamisen edellytyksenä on lisäksi, että elinkeinonharjoittaja:

1) lopettaa osallistumisensa kilpailunrajoitukseen välittömästi toimitettuaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen;

2) toimii yhteistyössä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa koko kilpailunrajoituksen selvittämisen ajan;

3) ei hävitä hakemuksen piiriin kuuluvia todisteita ennen 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen toimittamista eikä hakemuksen toimittamisen jälkeen; ja

4) pitää salassa 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen sisällön ja sen, että on tehnyt hakemuksen tai että harkitsee hakemuksen tekemistä.

Elinkeinonharjoittaja voi 1 momentin 1 kohdan estämättä Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjauksessa jatkaa osallistumista kilpailunrajoitukseen siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä 35 ja 36 §:ssä tarkoitettujen tarkastusten onnistumisen turvaamiseksi.

---

17 §
Seuraamusmaksusta vapautumista ja seuraamusmaksun alentamista koskeva menettely kartellitapauksissa

Edellä 14 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksusta vapautumista ja 15 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksun alentamista haetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi asettaa määräajan, jonka kuluessa hakijan on toimitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetut tiedot ja todisteet.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto myöntää elinkeinonharjoittajalle ehdollisen vapautuksen seuraamusmaksusta, kun elinkeinonharjoittaja on toimittanut Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetut tiedot ja todisteet. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ota kantaa muihin samaa asiaa koskeviin 14 §:ssä tarkoitettuihin hakemuksiin, ennen kuin se on ratkaissut, myönnetäänkö ensimmäisenä hakemuksen toimittaneelle elinkeinonharjoittajalle ehdollinen vapautus seuraamusmaksusta. Jos elinkeinonharjoittaja on samassa 14 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa asiassa jättänyt tai jättämässä Euroopan komissiolle tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle hakemuksen seuraamuksista vapautumiseksi, ehdollinen vapautus voidaan myöntää lyhennetyn hakemuksen perusteella.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa menettelyn lopuksi kirjallisen päätöksen siitä, täyttääkö elinkeinonharjoittaja kaikki 14 tai 15 ja 16 §:n edellytykset.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 14 §:ssä tarkoitetun vapautuksen tai 15 §:ssä tarkoitetun alennuksen saamiseksi toimitettuja tietoja ja todisteita ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen kuin 9 §:ssä tarkoitettua määräystä lopettaa kilpailunrajoitus tai velvollisuutta toimittaa hyödyke, 10 §:ssä tarkoitettua sitoumuspäätöstä, 11 §:ssä tarkoitettua ryhmäpoikkeuksen edun peruuttamista tai 12 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksuesitystä koskevan asian käsittelyyn Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

18 §
Seuraamusmaksun alentaminen muissa kuin kartellitapauksissa

Kun kyse on muusta kuin 14 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kilpailunrajoituksesta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi esittää, että elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle määrätään pienempi seuraamusmaksu kuin se muuten olisi, tai jättää seuraamusmaksuesityksen tekemättä, jos elinkeinonharjoittaja tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä on merkittävästi avustanut Kilpailu- ja kuluttajavirastoa kilpailunrajoituksen selvittämisessä.

---

19 §
Seuraamusmaksun vanhentuminen

Seuraamusmaksua ei saa määrätä 5, 7, 25 tai 27 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännösten rikkomisesta, ellei esitystä markkinaoikeudelle ole tehty viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta viiden vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimenpiteet kilpailunrajoituksen tutkimiseksi aloittavat vanhentumisajan kulumisen alusta.

---

20 §
Vahingonkorvaus

---

Oikeus korvaukseen vanhentuu, jollei korvauskannetta ole pantu vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen tapahtui, tai jatketun rikkomisen osalta kymmenen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona rikkominen päättyi. Jos korvausvaatimus perustuu kilpailunrajoitukseen, jonka Kilpailu- ja kuluttajavirasto on päätöksellään todennut 1 momentissa tarkoitetun kiellon vastaiseksi tai josta se on tehnyt markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi, oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan katsota vanhentuneeksi, ennen kuin on kulunut yksi vuosi siitä, kun asiassa annettu ratkaisu sai lainvoiman.

22 §
Soveltamisala

---

Säännöksiä yrityskauppavalvonnasta ei sovelleta, jos yrityskauppa kuuluu yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 soveltamisalaan, paitsi jos Euroopan komissio siirtää yrityskeskittymän Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsiteltäväksi mainitun asetuksen 4 artiklan 4 kohdan tai 9 artiklan nojalla.

23 §
Yrityskaupan ilmoittaminen

Edellä 22 §:ssä tarkoitettu yrityskauppa on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sopimuksen tekemisen, määräysvallan hankkimisen tai arvopaperimarkkinalain (495/1989) 6 luvun 3 §:n mukaisen julkisen ostotarjouksen julkistamisen jälkeen, mutta kuitenkin ennen kaupan täytäntöönpanoa. Yrityskauppa voidaan myös ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle heti, kun osapuolet voivat osoittaa riittävällä varmuudella aikomuksensa tehdä yrityskauppa.

Yrityskaupasta, johon sovelletaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 3 tai 10 luvun säännöksiä, eläkesäätiölain (1774/1995) 11 luvun säännöksiä tai vakuutuskassalain (1164/1992) 12 luvun säännöksiä, on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, kun yrityskaupan osapuolet ovat saaneet tiedon Finanssivalvonnan suostumuksesta tai siitä, ettei Finanssivalvonta vastusta yrityskauppaa. Ilmoitusta yrityskaupasta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos Finanssivalvonta on jonkin edellä tässä momentissa mainitun lain mukaisesti pyytänyt yrityskaupasta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunnon ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto on lausunnossaan katsonut, ettei estettä kaupan hyväksymiselle ole.

---

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkintavaltuuksista sen käsitellessä yrityskauppavalvontaa koskevia asioita säädetään 33, 35, 37, 38 ja 46 §:ssä.

25 §
Yrityskaupan kieltäminen ja ehtojen asettaminen

Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää 1 momentissa tarkoitetun lisäksi myös sellaisen sähkömarkkinoilla tapahtuvan yrityskaupan, jonka seurauksena yrityskaupan osapuolten ja niihin 24 §:n 1—3 momentin mukaisessa suhteessa olevien jakeluverkkotoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai laitosten yhteenlaskettu siirtoliiketoiminnan osuus 400 voltin jännitteellä jakeluverkossa siirretystä sähkön määrästä ylittää valtakunnallisesti 25 prosenttia.

Jos 1 momentissa tarkoitettu kilpailun estyminen tai 2 momentissa tarkoitetun yrityskaupan haitalliset vaikutukset voidaan välttää asettamalla yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee esityksen tekemisen sijasta neuvotella ja määrätä tällaiset ehdot noudatettaviksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi määrätä yrityskaupalle ehtoja, joita yrityskaupan ilmoittaja ei hyväksy.

26 §
Käsittelymääräajat

Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii yrityskauppaa koskevan ilmoituksen välittömästi. Ensi vaiheessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto ratkaisee, onko asiassa ryhdyttävä jatkoselvitykseen. Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei anna päätöstä jatkoselvitykseen ryhtymisestä kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta, yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi. Määräaika ei ala kulua, jos ilmoitus on olennaisesti puutteellinen.

Jollei Kilpailu- ja kuluttajavirasto aseta ehtoja eikä tee esitystä yrityskaupan kieltämisestä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se päätti jatkoselvitykseen ryhtymisestä, yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi. Markkinaoikeus voi pidentää määräaikaa enintään kahdella kuukaudella.

Jos yrityskaupan osapuolet tai niihin 24 §:n 1—3 momentin mukaisessa suhteessa olevat tahot eivät toimita Kilpailu- ja kuluttajaviraston 33 §:n perusteella pyytämiä tietoja asetetussa määräajassa tai toimittavat tiedot olennaisesti puutteellisina tai virheellisinä, jatketaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja käsittelymääräaikoja. Käsittelymääräaikaa jatketaan samalla määrällä päiviä kuin mitä tietojen toimittaminen myöhästyy niiden toimittamiselle alun perin asetetusta määräpäivästä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa päätöksen käsittelymääräajan jatkamisesta.

29 §
Yrityskauppa markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden tulee antaa päätöksensä asiassa, jossa Kilpailu- ja kuluttajavirasto on esittänyt yrityskaupan kieltämistä, kolmen kuukauden kuluessa esityksen tekemisestä. Muutoin yrityskaupan katsotaan tulleen hyväksytyksi.

---

30 §
Yrityskauppaa koskevan päätöksen muuttaminen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi hakemuksesta poistaa yrityskaupan toteuttamiselle asetetun ehdon tai lieventää sitä markkinaolosuhteiden olennaisen muutoksen tai muun painavan syyn johdosta.

Aikaisemman päätöksen estämättä markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää yrityskaupan tai määrätä sen purettavaksi taikka asettaa sen toteuttamiselle ehtoja, jos kaupan osapuolet ovat antaneet virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, joilla on ollut olennainen vaikutus asian ratkaisuun, tai jos kauppa on pantu täytäntöön 25 tai 27 §:n vastaisesti. Edellytyksenä on lisäksi, että uutta käsittelyä koskeva Kilpailu- ja kuluttajaviraston esitys annetaan kaupan osapuolille tiedoksi vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman tai kun yrityskauppa pantiin täytäntöön.

31 §
Asian käsittely Kilpailu- ja kuluttajavirastossa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ryhtyy toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi, jos se katsoo elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän rajoittavan kilpailua 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja toimenpiteisiin ryhtyminen on tarpeen terveen ja toimivan kilpailun turvaamiseksi markkinoilla.

32 §
Asioiden tärkeysjärjestys ja tutkimatta jättäminen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa tehtävänsä tärkeysjärjestykseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto jättää asian tutkimatta, jos:

1) ei voida pitää todennäköisenä, että kyseessä on 5 tai 7 §:ssä taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklassa tarkoitettu kielletty kilpailunrajoitus;

2) kilpailua kyseisillä markkinoilla voidaan epäillystä kilpailunrajoituksesta huolimatta pitää kokonaisuudessaan toimivana; tai

3) asiaa koskeva toimenpidepyyntö on ilmeisen perusteeton.

---

33 §
Elinkeinonharjoittajan tietojenantovelvollisuus

Elinkeinonharjoittaja ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymä ovat velvollisia Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehotuksesta antamaan sille kaikki kilpailunrajoituksen sisällön, tarkoituksen ja vaikutuksen sekä kilpailuolosuhteiden selvittämiseksi ja 4 luvussa tarkoitetun yrityskaupan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat.

Elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on myös annettava Kilpailu- ja kuluttajaviraston kehotuksesta tietoja ja asiakirjoja sen selvittämiseksi, onko elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä määräävä markkina-asema.

---

34 §
Kutsuminen kuultavaksi

Jos se on välttämätöntä tutkinnan kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten, Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus kutsua kuultavaksi elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän edustaja taikka muu henkilö, jonka voidaan perustellusta syystä epäillä toimineen kilpailunrajoituksen toteuttamisessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi tallentaa saamansa vastaukset. Kuulemisesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

35 §
Tarkastukset elinkeinonharjoittajan liiketiloissa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston asianomaisella virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi sekä 4 luvussa tarkoitettujen yrityskauppojen arvioimiseksi toimittaa tarkastus elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevissa liike- ja varastotiloissa, maa-alueilla ja kulkuneuvoissa. Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on velvollisuus Euroopan komission pyynnöstä toimittaa tarkastus siten kuin Euroopan unionin säädöksissä säädetään.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto avustaa komissiota tarkastusten suorittamisessa siten kuin niistä säädetään Euroopan unionin säädöksissä.

36 §
Tarkastukset muissa tiloissa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston virkamiehellä on oikeus tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvomiseksi toimittaa tarkastus myös muissa kuin 35 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa, jos voidaan perustellusti epäillä, että niissä säilytetään kirjanpitoa tai muita liiketoimintaan ja tarkastuksen kohteeseen liittyviä asiakirjoja, joilla voi olla merkitystä todistettaessa 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vakavaa rikkomista.

---

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on haettava 1 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen ja Euroopan komission 2 momentissa tarkoitettuun tarkastukseen lupa markkinaoikeudelta etukäteen. Markkinaoikeus voi kieltää tarkastuksen, jos tarkastus olisi mielivaltainen tai liiallinen. Tutkiessaan, onko tarkastus mielivaltainen tai liiallinen, markkinaoikeus ottaa huomioon erityisesti epäillyn kilpailunrajoituksen vakavuuden, etsittyjen todisteiden tärkeyden, asianomaisen elinkeinonharjoittajan osallisuuden sekä sen, onko kohtuullisen todennäköistä, että tarkastuksen kohdetta koskevia kirjanpito- tai liikeasiakirjoja säilytetään tiloissa, joihin lupaa pyydetään.

37 §
Menettely tarkastusta toimitettaessa

Elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän on tarkastusta varten päästettävä Kilpailu- ja kuluttajaviraston, aluehallintoviraston tai Euroopan komission virkamies taikka näiden valtuuttamat henkilöt hallinnassaan oleviin liike- ja varastotiloihin, maa-alueille ja kulkuneuvoihin. Tarkastusta toimittavalla virkamiehellä on oikeus tutkia elinkeinonharjoittajan ja elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän liikekirjeenvaihto, kirjanpito, tietojenkäsittelyn tallenteet, muut asiakirjat ja data, joilla voi olla merkitystä tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvonnassa, ja ottaa niistä jäljennöksiä.

---

Toimittaessaan tarkastusta muissa kuin 35 §:ssä tarkoitetuissa tiloissa Euroopan komission, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja aluehallintoviraston virkamiehellä on 1 momentissa säädetyt toimivaltuudet mutta ei 2 momentissa säädettyjä toimivaltuuksia.

---

Euroopan komissio, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja aluehallintovirastot voivat tarkastuksessa käyttää apunaan muita valtuuttamiaan henkilöitä.

38 §
Elinkeinonharjoittajan puolustautumisoikeus

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa tutkinnan kohteena olevalle elinkeinonharjoittajalle, mikä on sen asema tutkinnassa ja mistä teosta sitä epäillään. Elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada tiedot niin pian, kuin se on mahdollista ilman, että siitä voi aiheutua haittaa kilpailunrajoituksen selvittämiselle.

---

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi käyttää 33—36 §:n perusteella saatuja tietoja ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten ne on koottu, ellei Kilpailu- ja kuluttajavirasto ole aloittanut uutta tutkintaa. Elinkeinonharjoittajalla ei ole velvollisuutta toimittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle asiakirjoja, jotka sisältävät ulkopuolisen oikeudellisen neuvonantajan ja asiakkaan välistä luottamuksellisena pidettävää kirjeenvaihtoa. Elinkeinonharjoittajan vastatessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittämiin kysymyksiin sitä ei voida velvoittaa myöntämään, että se on toiminut 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisesti.

Elinkeinonharjoittajalla on oikeus tulla kuulluksi, ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto tekee seuraamusmaksuesityksen tai 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan vastaisen menettelyn toteavan päätöksen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle kirjallisesti tutkinnassa esiin tulleisiin seikkoihin liittyen sitä vastaan esittämänsä väitteet ja niiden perustelut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa elinkeinonharjoittaja voi esittää Kilpailu- ja kuluttajavirastolle näkökantansa suullisesti tai kirjallisesti.

39 §
Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Viestintävirastolle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus luovuttaa tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa mainitun lain 24 §:ssä tarkoitettu salassa pidettävä asiakirja Viestintävirastolle, jos se on Viestintäviraston tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.

40 §
Asiakirjan luovuttaminen toisen maan kilpailuviranomaiselle

Kilpailu- ja kuluttajaviraston hallussa olevan salassa pidettävän asiakirjan luovuttamisesta ulkomaiselle kilpailuviranomaiselle säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 30 §:ssä.

41 §
Aluehallintoviraston tehtävät

Aluehallintovirasto selvittää kilpailuolosuhteita ja kilpailunrajoituksia sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimeksiannosta ryhtyy muihin toimenpiteisiin kilpailun edistämiseksi toimialueellaan.

44 §
Muutoksenhaku

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Kilpailu- ja kuluttajaviraston 26 §:n 1 momentin taikka 45 §:n 1 momentin nojalla antamaan päätökseen ja päätökseen toimittaa 35 §:ssä tarkoitettu tarkastus ei saa hakea muutosta valittamalla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston 17 §:n 3 momentin tai 26 §:n 3 momentin nojalla antamaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Yrityskaupan ilmoittaja ei saa valittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston 25 §:n nojalla antamasta päätöksestä, jolla ilmoittajan esittämät ehdot on määrätty noudatettaviksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston 9—11 §:n tai 33 §:n nojalla antamaa päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei markkinaoikeus toisin määrää.

---

45 §
Väliaikaismääräykset

Jos kilpailunrajoituksen soveltaminen tai toimeenpaneminen on tarpeen estää välittömästi, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi antaa tätä tarkoittavan väliaikaisen kiellon. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myös väliaikaisesti velvoittaa elinkeinonharjoittajan toimittamaan hyödykkeitä toiselle elinkeinonharjoittajalle vastaavanlaisilla ehdoilla kuin se tarjoaa niitä muille elinkeinonharjoittajille.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on tehtävä pääasiaa koskeva päätöksensä ja 12 §:n 3 momentin mukainen esitys markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämisestä 60 päivän kuluessa väliaikaismääräyksen antamisesta. Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellä tarkoitettuna määräaikana tekemästä hakemuksesta pidentää tätä aikaa. Jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei tee pääasiaa koskevaa päätöstä tai esitystä säädetyssä määräajassa, kielto tai velvoite raukeaa.

Ennen kuin Kilpailu- ja kuluttajavirasto antaa väliaikaisen kiellon tai velvoitteen, sen on varattava elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymälle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.

46 §
Uhkasakko

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi asettaa tämän lain nojalla asettamansa ehdon tai antamansa määräyksen, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus.

---

49 §
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuuleminen

Tuomioistuimen on kilpailunrajoitusta koskevaa asiaa käsitellessään varattava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

Käsitellessään 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvauskannetta tuomioistuin voi pyytää Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunnon.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

3.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan postilain (415/2011) 12 §:n 2 momentti seuraavasti:

12 §
Toimiluvan siirtäminen

---

Toimiluvan haltija voi pyytää 1 momentin perusteella tapahtuvasta toimiluvan peruuttamisesta ennakkopäätöksen. Valtioneuvoston tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut valtioneuvostolle. Jos määräysvallan muutoksen syynä on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailulain (948/2011) mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaan Euroopan komissiolle, valtioneuvoston päätös on annettava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

4.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain (617/2009) 44 §:n 2 momentti seuraavasti:

44 §
Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja

---

Viestintäviraston ja tietosuojavaltuutetun on tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan toimittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä Finanssivalvonnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa sekä keskenään.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

5.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista annetun lain (462/2009) 17 §:n 4 momentti seuraavasti:

17 §
Toimiluvan muuttaminen ja peruuttaminen

---

Valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimiluvan siirto ei täytä 16 §:n 1 momentissa säädettyjä siirtämisen edellytyksiä. Toimiluvan haltija, joka tekee 16 §:n 2 momentissa tarkoitetun toimiluvan siirron, voi pyytää toimiluvan peruuttamisesta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut viranomaiselle. Jos määräysvallan muutos on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailulain (948/2011) mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen ("EY:n sulautuma-asetus") (EY) N:o 139/2004 mukaan komissiolle, toimilupaviranomaisen päätös on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

6.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan viestintämarkkinalain (393/2003) 12 §:n 4 momentti ja 113 §, sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 4 momentti laissa 463/2009 ja 113 § laissa 363/2011, seuraavasti:

12 §
Toimiluvan peruuttaminen ja siirtäminen

---

Toimiluvan haltija voi pyytää 3 momentin perusteella tapahtuvasta toimiluvan peruuttamisesta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut viranomaiselle. Jos määräysvallan muutos on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailulain (948/2011) mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen ("EY:n sulautuma-asetus") (EY) N:o 139/2004 mukaan komissiolle, toimilupaviranomaisen päätös on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

---

113 §
Salassa pidettävän asiakirjan luovuttaminen Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, liikenne- ja viestintäministeriöllä ja Viestintävirastolla on oikeus luovuttaa tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamisen yhteydessä saamansa tai laatimansa salassa pidettävä asiakirja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle ja kuluttaja-asiamiehelle, jos se on näiden tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

7.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 13 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 306/2010, seuraavasti:

13 §
Toimiluvan siirtäminen toiselle ja tosiasiallisen määräysvallan muutos

---

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta siirrosta tai muutoksesta on välittömästi ilmoitettava toimilupaviranomaiselle. Toimiluvan haltija voi pyytää asiasta ennakkopäätöksen. Toimilupaviranomaisen tulee antaa päätös viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoitus tai hakemus on saapunut viranomaiselle. Jos määräysvallan muutos on yrityskauppa, joka on ilmoitettava kilpailulain (948/2011) mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY:n sulautuma-asetus) (EY) N:o 139/2004 mukaan komissiolle, toimilupaviranomaisen päätös on annettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yrityskauppa-asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

8.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 7 §:n 3 momentti, 28 b §:n 3 momentti, 28 c § sekä 29 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 3 momentti, 28 b §:n 3 momentti ja 28 c § laissa 524/2008 sekä 29 §:n 4 momentti laissa 442/2012, seuraavasti:

7 §
Omistajakontrolli

---

Finanssivalvonnan on pyydettävä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hankinta kuuluu kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

---

28 b §
Finanssivalvonnan harjoittama kilpailun valvonta

---

Finanssivalvonnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston on oltava tarkoituksenmukaisessa yhteistyössä keskenään.

28 c §
Lausuntomenettely

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on pyydettävä Finanssivalvonnalta lausunto käsitellessään pääasiassa työeläkevakuutustoimintaa koskevaa kilpailunrajoitusta.

29 §
Työeläkevakuutusyhtiöiden sulautuminen, vakuutuskannan luovuttaminen toiselle työeläkevakuutusyhtiölle ja jakautuminen

---

Finanssivalvonnan on pyydettävä 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

9.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkömarkkinalain (386/1995) 41 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1172/2004, seuraavasti:

41 §
Lain suhde kilpailulainsäädäntöön

Jos sähkömarkkinaviranomaisen käsiteltävänä oleva asia koskee menettelyä, joka saattaa rikkoa kilpailulain (948/2011) kilpailunrajoituksia koskevia säännöksiä, sähkömarkkinaviranomainen voi siirtää asian kilpailunrajoituksia koskevilta osin käsiteltäväksi kilpailulain mukaisesti.

Sähkömarkkinoilla ilmeneviä kilpailunrajoituksia ja niiden vahingollisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös tämän lain ja sen nojalla annetut säännökset ja määräykset.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee julkaista vuosittain kertomus kilpailulain soveltamisesta sähkömarkkinoilla. Kertomus on toimitettava Euroopan komissiolle Suomea sitovien kansainvälisten tiedonantovelvoitteiden mukaisesti.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

10.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vakuutuskassalain (1164/1992) 135 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 420/2003, seuraavasti:

135 §

---

Finanssivalvonnan on pyydettävä 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

11.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eläkesäätiölain (1774/1995) 102 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 421/2003, seuraavasti:

102 §

---

Finanssivalvonnan on pyydettävä 1 momentissa tarkoitetusta hakemuksesta Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausunto, jos hakemuksessa tarkoitettu järjestely kuuluu kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetun yrityskauppavalvonnan piiriin.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

12.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valmiuslain (1552/2011) 29 §:n 1 momentti seuraavasti:

29 §
Valvonta- ja ilmoitusvelvollisuus

Väestön toimeentulon turvaamiseksi 3 §:n 1—3 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa elinkeinonharjoittaja on velvollinen pyynnöstä ilmoittamaan työ- ja elinkeinoministeriölle, Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, aluehallintovirastolle ja kuluttajaneuvonnasta annetun lain (800/2008) nojalla kuluttajaneuvontaa antavalle maistraatille tiedot sellaisten päivittäistavarahuollon piiriin kuuluvien kulutushyödykkeiden kysyntä- ja tarjontatilanteesta, joilla on huomattava merkitys väestön toimeentulolle ja kansanterveydelle. Lisäksi elinkeinonharjoittajan on pyydetyssä laajuudessa ilmoitettava hyödykkeen hinta tai hinnoitteluperuste ja niiden muutokset, jos se on hintavalvontaa varten välttämätöntä.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

13.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maksupalvelulain (290/2010) 85 §:n 3 momentti seuraavasti:

85 §
Kiellon määrääminen kuluttajansuoja-asiassa

---

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena noudattaen, mitä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / ) säädetään kuluttaja-asiamiehen antamasta kiellosta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

14.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan palvelujen tarjoamisesta annetun lain (1166/2009) 16, 17 ja 19 § seuraavasti:

16 §
Hallinnollinen yhteyspiste

Kilpailu- ja kuluttajavirasto toimii palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (palveludirektiivi) 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna yhteyspisteenä.

17 §
Vakavan vahingon mahdollisuutta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee sellaisia palveluun liittyviä seikkoja, jotka voivat aiheuttaa vakavaa vahinkoa ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka ympäristölle Suomessa tai toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sen on ilmoitettava tästä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, joka vastaa palveludirektiivin 32 artiklassa tarkoitetun varoitusjärjestelmän käytöstä.

19 §
Valvonta

Tämän lain 7—10 §:n noudattamista palveluntarjoajan ja kuluttajan välisessä suhteessa valvoo kuluttaja-asiamies. Valvontatehtävän hoitamisesta, oikeudesta määrätä seuraamuksia sekä asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi on voimassa, mitä niistä säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvussa ja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / ).

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

15.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valmismatkaliikkeistä annetun lain (939/2008) 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 ja 3 momentti, 6 ja 8 §, 9 §:n 1 momentti, 10 ja 11 §, 12 §:n 2 momentti, 13 §, 14 §:n 1 momentti, 15—17 §, 19 §:n 2 momentti, 21 § ja 22 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 14 §:n 1 momentti laissa 1535/2009, sekä

lisätään 1 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

---

Tämä laki ei koske toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneita elinkeinonharjoittajia, jotka harjoittavat tilapäisesti valmismatkaliikettä Suomessa.

4 §
Valmismatkaliikerekisteri

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pitää valmismatkaliikkeen harjoittajista rekisteriä (valmismatkaliikerekisteri). Jokaisella on oikeus saada tietoja rekisteriin merkityistä seikoista.

---

5 §
Rekisteri-ilmoitus ja muutoksista ilmoittaminen

Sen, joka aikoo harjoittaa valmismatkaliikettä, on tehtävä siitä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kirjallinen ilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti.

---

Rekisteriin merkittyjen tietojen muutoksista on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti. Jos muutosilmoitus koskee valmismatkaliiketoiminnan lopettamista, ilmoitukseen on liitettävä selvitys korvausvaatimuksista ja maksuvelvoitteista, jotka voivat tulla suoritettaviksi vakuudesta.

6 §
Rekisteröinnin edellytykset

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on rekisteröitävä 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoituksen tekijä valmismatkaliikkeen harjoittajaksi, jos:

1) ilmoituksen tekijällä on oikeus harjoittaa elinkeinoa Suomessa;

2) ilmoituksen tekijä, jos hän on luonnollinen henkilö, on täysi-ikäinen, ei ole konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu; ja

3) ilmoituksen tekijä on täyttänyt tämän lain mukaisen velvollisuuden asettaa vakuus.

8 §
Rekisteristä poistaminen

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on poistettava valmismatkaliikkeen harjoittaja rekisteristä, jos rekisteröity ei enää täytä 6 §:ssä säädettyjä rekisteröinnin edellytyksiä tai on lopettanut toimintansa. Valmismatkaliikkeen harjoittajalle on ennen rekisteristä poistamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

9 §
Vakuuden asettaminen

Matkanjärjestäjän on asetettava maksukyvyttömyytensä varalta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sen hyväksymä vakuus, joka turvaa:

1) matkustajien paluukuljetuksen, jos sopimukseen on sisältynyt kuljetus;

2) matkan peruuntuessa ennen matkan alkamista suoritetun maksun tai matkan keskeytyessä keskeytynyttä matkan osaa vastaavan hinnan korvaamisen kuluttajalle; sekä

3) matkustajien majoituksen matkakohteessa paluukuljetukseen asti, jos sopimukseen on sisältynyt majoitus.

---

10 §
Vakuudenasettamisvelvollisuudesta vapauttaminen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi vapauttaa valmismatkaliikkeen harjoittajan vakuudenasettamisvelvollisuudesta kokonaan tai osittain, jos:

1) valmismatkoista ja niihin liittyvistä palveluista ei peritä kuluttajilta maksuja ennen matkan alkamista; tai

2) valmismatkaan ei sisälly kuljetusta eikä valmismatkaliikkeen harjoittajan maksukyvyttömyystilanteessa ole riskiä matkan keskeytymisestä.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on peruutettava vapautus, jos sille ei enää ole perustetta.

11 §
Vakuuden hyväksyttävyys

Vakuudeksi hyväksytään takaus, muu vakuussitoumus tai vakuutus:

1) jonka antajalla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa;

2) jonka mukaisen vastuumäärän arvioidaan riittävän 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin suorituksiin;

3) joka päättyy aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut vakuudenantajalta kirjallisen ilmoituksen vakuuden päättymisestä; ja

4) jonka käsittävän maksuvelvoitteen täyttämistä Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi vaatia heti, kun valmismatkaliikkeen harjoittaja on asetettu konkurssiin tai kun Kilpailu- ja kuluttajavirasto on muutoin todennut valmismatkaliikkeen harjoittajan maksukyvyttömäksi.

12 §
Vakuuden käyttäminen

---

Vakuuden käyttämisestä päättää Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Virasto asettaa määräpäivän, johon mennessä matkustajan on esitettävä vaatimus vakuuden käyttämisestä matkustajan saatavan suorittamiseen.

13 §
Velvollisuus ilmoittaa vakuuteen vaikuttavista muutoksista

Valmismatkaliikkeen harjoittajan on viipymättä ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sellaisesta toimintansa laatua tai laajuutta koskevasta muutoksesta, joka voi vaikuttaa velvollisuuteen asettaa vakuus tai vakuuden hyväksyttävyyteen.

14 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvovat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä sen ohjeiden mukaan aluehallintovirastot ja poliisiviranomaiset.

---

15 §
Pakkokeinot

Jos joku harjoittaa valmismatkaliikettä ilman, että hänet on rekisteröity valmismatkaliikkeen harjoittajaksi, tai jos valmismatkaliikkeen harjoittaja asettamatta vakuutta harjoittaa toimintaa, johon vaaditaan vakuus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi kieltää asianomaista jatkamasta tällaista toimintaa.

Jos valmismatkaliikkeen harjoittajan asettamaa vakuutta ei enää voida hyväksyä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi kehottaa asianomaista määräajassa asettamaan uuden vakuuden. Jos vakuutta ei määräajassa aseteta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi kieltää asianomaista jatkamasta sellaista toimintaa, johon vaaditaan vakuus.

Jos valmismatkaliikkeen harjoittaja laiminlyö 13 §:ssä, 14 §:n 2 momentissa tai 19 §:ssä säädetyn velvollisuuden, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi kehottaa asianomaista määräajassa täyttämään velvollisuutensa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi asettaa tässä pykälässä tarkoitetun kiellon tai kehotuksen tehosteeksi uhkasakon.

16 §
Pakkokeinot eräissä rajat ylittävissä tapauksissa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ryhtyä 15 §:ssä mainittuihin toimenpiteisiin myös rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain (1189/2000) 2 §:ssä tarkoitetun ulkomaisen viranomaisen tai järjestön hakemuksesta, jos Suomesta peräisin oleva toiminta on vastoin matkapaketeista, pakettilomista ja pakettikiertomatkoista annetun neuvoston direktiivin 90/314/ETY 7 artiklan säännöksiä sellaisina kuin ne on pantu kansallisesti täytäntöön sovellettavaksi tulevassa laissa.

17 §
Kieltokanteen vireillepano ulkomailla

Kilpailu- ja kuluttajaviraston oikeudesta panna vireille kieltokanne toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa säädetään rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetussa laissa.

19 §
Tilintarkastaja ja kirjanpito

---

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimitettaviin selvityksiin on vaadittaessa liitettävä 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan lausunto.

---

21 §
Muutoksenhaku

Kilpailu- ja kuluttajaviraston 8 ja 10—12 §:n nojalla antamaa päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

22 §
Neuvottelukunta

Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhteydessä on valmismatka-asiain neuvottelukunta, jonka asettaa työ- ja elinkeinoministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

16.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuluttajaneuvonnasta annetun lain (800/2008) 2 §:n 1 momentti seuraavasti:

2 §
Kuluttajaneuvonnan järjestäminen

Kuluttajaneuvonnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

17.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta annetun lain (458/2002) 26 §:n 2 momentti seuraavasti:

26 §
Valvonta ja valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus

---

Palvelun tarjoajan on salassapitosäännösten estämättä pyynnöstä annettava Viestintävirastolle valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Kuluttaja-asiamiehen oikeudesta saada tietoja säädetään Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / ).

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

18.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain (1528/2001) 2 §:n 4 kohta, 3 §:n 1 momentin 1 kohta sekä 10 §:n 1 momentti seuraavasti:

2 §
Markkinaoikeudelliset asiat

Markkinaoikeus käsittelee asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi:

---

4) Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / );

---

3 §
Asian vireillepano

Markkinaoikeudessa tulee vireille:

1) kuluttajansuojalain, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain, saatavien perinnästä annetun lain 13 §:n 1 momentin tai televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain nojalla käsiteltävä asia kuluttaja-asiamiehen hakemuksella;

---

10 §
Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisen asian käsittely

Markkinaoikeuden on heti annettava 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hakemus tiedoksi kuluttaja-asiamiehelle. Kuluttaja-asiamiehen on 30 päivän kuluttua hakemuksesta tiedon saatuaan ilmoitettava markkinaoikeudelle, aikooko hän kuluttajansuojalain tai Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain nojalla ryhtyä toimenpiteisiin asian johdosta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

19.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rajat ylittävästä kieltomenettelystä annetun lain (1189/2000) 2 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 2 momentti osaksi laeissa 789/2009 ja 753/2010 sekä 4 §:n 1 momentti laeissa 1533/2001 ja 789/2009, seuraavasti:

2 §
Ulkomaisen viranomaisen ja järjestön vireillepano-oikeus Suomessa

---

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen käsittelee markkinaoikeus. Vaatimuksen 1 §:n 2 momentin 4 kohdassa mainitun direktiivin 21 artiklan sekä momentin 6 kohdassa mainitun direktiivin vastaisen toiminnan kieltämisestä käsittelee kuitenkin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus siten kuin lääkelaissa (395/1987) säädetään ja momentin 5 kohdassa mainitun direktiivin 7 artiklan vastaisen toiminnan kieltämisestä Kilpailu- ja kuluttajavirasto siten kuin valmismatkaliikkeistä annetussa laissa (939/2008) säädetään.

---

4 §
Vireillepano-oikeus toisessa ETA-valtiossa

Kuluttaja-asiamiehellä, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla, Kilpailu- ja kuluttajavirastolla, Viestintävirastolla ja Finanssivalvonnalla on oikeus valvontavaltaansa kuuluvassa asiassa vaatia 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan kieltämistä, jos toiminta loukkaa viranomaisen suojaamia kuluttajien yleisiä etuja Suomessa.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

20.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) 2 §:n 1 momentti sekä 4 ja 7 §, sellaisina kuin niistä ovat 2 §:n 1 momentti laissa 1522/2009 ja 7 § osaksi laissa 1522/2009, seuraavasti:

2 §
Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen

Talous- ja velkaneuvonnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

---

4 §
Valtion varoista maksettava korvaus

Talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä maksetaan korvaus valtion varoista niiden perusteiden mukaan, jotka työ- ja elinkeinoministeriö Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä vahvistaa. Korvaus määrätään siten, että se vastaa palvelun tarkoituksenmukaisesta tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

7 §
Tietojen luovuttaminen

Talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottaja on velvollinen antamaan aluehallintovirastolle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seurantaa ja valvontaa sekä korvauksen määräämistä varten tarpeelliset tiedot toiminnastaan.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

21.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) 14 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1538/2001, seuraavasti:

14 §
Kiellon määrääminen

---

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 13 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena noudattaen, mitä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / ) säädetään kuluttaja-asiamiehen antamasta kiellosta.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

22.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asuntokauppalain (843/1994) 2 luvun 19 §:n 1 momentti sekä 7 luvun 6 ja 7 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 795/2005, seuraavasti:

2 luku

Ostajan suojaaminen rakentamisvaiheessa

19 §
Vakuusjärjestelyt perustajaosakkaan suorituskyvyttömyyden varalta

Perustajaosakas on velvollinen huolehtimaan siitä, että ennen asunto-osakkeiden ostettavaksi tarjoamisen alkamista osakeyhtiön ja asunto-osakkeen ostajien hyväksi otetaan hänen suorituskyvyttömyytensä varalta tarkoitukseen soveltuva vakuutus tai annetaan pankkitakaus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston vahvistamat ehdot täyttävä muu takaus tämän pykälän mukaisesti. Vakuutuksen tai takauksen on oltava voimassa, kunnes kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. Jos valtion tai kunnan viranomainen on perustajaosakkaana, se ei kuitenkaan ole velvollinen järjestämään vakuutta suorituskyvyttömyytensä varalta.

---

7 luku

Erinäiset säännökset

6 §
Ohje vakuuksista

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on laadittava ohje 2 ja 4 luvussa säädetyistä vakuuksista ja yhteistoiminnassa kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa huolehdittava siitä, että ohjeita on ennen rakentamisen aloittamista niiden saatavilla, jotka rakentavat tai rakennuttavat asuntoja.

7 §
Todistus suorituskyvyttömyysvakuudesta

Perustajaosakkaan tai muun 4 luvussa tarkoitetun myyjän on huolehdittava siitä, että rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetaan loppukatselmuksen yhteydessä todistus 2 luvun 19 §:n tai 4 luvun 3 a §:n mukaisesti asetetusta suorituskyvyttömyysvakuudesta. Turva-asiakirjojen säilyttäjän tai 4 luvun 3 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vakuuden antajan on pyynnöstä annettava todistus vakuudesta. Todistuksesta on käytävä ilmi, mitä rakentamishanketta todistus koskee, minkälainen vakuus on asetettu ja kenen hyväksi se on voimassa. Rakennusvalvontaviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa todistuksen puuttumisesta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle määrätään Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

23.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan rikoslain (39/1889) 30 luvun 3 a §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 940/2008, seuraavasti:

30 luku

Elinkeinorikoksista

3 a §
Valmismatkaliikerikkomus ja valmismatkaliikerikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

---

2) vakuutta asettamatta harjoittaa sellaista valmismatkaliikettä, johon valmismatkaliikkeistä annetun lain 9 §:n mukaan vaaditaan vakuus, tai antaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle väärän tiedon vakuuden tarpeeseen tai sen hyväksyttävyyteen vaikuttavasta seikasta tai jättää ilmoittamatta sellaisen seikan ja siten heikentää matkustajan taloudellista turvaa,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, valmismatkaliikerikkomuksesta sakkoon.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

24.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvun 17 §:n 2 momentti, 3 luvun 3 §:n 2 momentti ja 7 luvun 51 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 luvun 17 §:n 2 momentti laissa 561/2008, 3 luvun 3 §:n 2 momentti laissa 1547/2001 sekä 7 luvun 51 §:n 1 momentti laissa 746/2010, seuraavasti:

2 luku

Markkinointi ja menettelyt asiakassuhteessa

17 §
Kiellon määrääminen

---

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 16 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena sen mukaan kuin Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetun lain ( / ) 10 §:ssä säädetään.

3 luku

Sopimusehtojen sääntely

3 §

---

Kuluttaja-asiamies voi määrätä 2 §:ssä tarkoitetun kiellon tai antaa kiellon väliaikaisena siten kuin siitä säädetään Kilpailu- ja kuluttajavirastosta annetussa laissa ( / ).

7 luku

Kuluttajaluotot

51 §
Valvontaviranomaiset

Tämän luvun säännösten noudattamista valvovat kuluttaja-asiamies, Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja sen alaisina piirihallintoviranomaisina aluehallintovirastot sekä myös Finanssivalvonta silloin, kun luotonantajana on Finanssivalvonnan valvottava.

---

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2012

Pääministerin sijainen, valtiovarainministeri
JUTTA URPILAINEN

Työministeri
Lauri Ihalainen