Siirry esitykseen
HE 66/2012
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutoksia henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin, Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettuun lakiin, arpajaislakiin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin.
Poliisiasiain tietojärjestelmää koskevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uutena kohtana oikeus tallettaa rikolliseen toimintaan liittyviä poliisimiesten havainnoimia tietoja tai poliisille ilmoitettuja havaintotietoja. Samassa yhteydessä pykälän muita kohtia esitetään täsmennettäväksi käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta. Tietojärjestelmän tietoryhmistä ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomina vapautensa menettäneiden tiedot sekä rikosilmoitushakemistotiedot.
Kuuntelulla saatuja ylimääräisiä tietoja koskevaa pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälä kattaisi myös poliisilaissa tarkoitetuilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla saadun ylimääräisen tiedon tallettamisen tiettyjen rikosten osalta.
Poliisin oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja eräistä rekistereistä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan tiedot luovuttavan tahon tiedon luovutusoikeutta. Ehdotettava pykälä kattaisi siten myös majoitus- ja ravitsemistoimintaan liittyvät matkustajatiedot, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen henkilörekistereiden tiedot, vesikulkuneuvorekisterin tiedot, virka-apuun liittyvät tiedot virka-apua pyytäneeltä viranomaiselta sekä puolustusvoimien asevelvollisrekisterin tiedot. Pykälän muita kohtia esitetään täsmennettäväksi käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta. Lisäksi ehdotetaan nykyistä kattavampien palautetietojen saamista poliisille syyttäjien ja tuomioistuinten ratkaisusta.
Tietojen poistamista koskevia säännöksiä selkeytettäisiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Poliisin tietojärjestelmien tiedot säilytettäisiin tietojen käyttötarpeen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon rekisteröidyn, muun asianosaisen ja poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeusturvan vaatimukset.
Henkilötietojen käsittelyä kansainvälisessä poliisiyhteistyössä koskevien säännösten rakenne ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Säännökset muutettaisiin kansainvälisten säädösten edellyttämällä tavalla. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uudet säännökset ulkomailta saatavien tietojen käsittelystä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettua lakia täsmennettäisiin vastaamaan tässä esityksessä ehdotettuja muutoksia.
Ehdotetuilla laeilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön sisäasiainministeriön hallinnonalalla rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset.
Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin tehtäisiin poliisitoimen ehdotuksia vastaavat tekniset ja sisällölliset muutokset. Lisäksi tehtäisiin eräitä Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta keskeisiä muutoksia. Arpajaislakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös arpajaisten valvontatiedostojen säilyttämisestä. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös rahanpesun selvittelykeskuksen oikeudesta saada verotustietoja. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi säännös tiedonsaantioikeuden nojalla tehtyjen tiedustelujen salassapidosta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Ehdotettuun henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksesta annettuun lakiin sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmät ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt olisi saatettava laissa edellytettyyn kuntoon neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Poliisin henkilörekisteritoimintaa sääntelevä laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (761/2003, jäljempänä poliisin henkilötietolaki) tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003. Lakia valmisteltaessa oli ennakoitavissa, että lain käytännön soveltamiseen liittyvät ongelmatilanteet, julkishallinnon jatkuva uudistuminen, kansainvälinen kehitys tietojenvaihdon alalla sekä yksityisyyden suojaamiseen liittyvät lisääntyneet vaatimukset edellyttäisivät lain uudelleen tarkastelua. Tämän vuoksi sisäasiainministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli tarkistaa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia ottaen huomioon kansallisessa soveltamisessa ilmitulleet epäkohdat, lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä kansainvälinen kehitys.
Työryhmän esitykseen perustuva hallituksen esitys laeiksi henkilötietojen käsittelyssä poliisitoimessa annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta (HE 98/2010 vp) annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2010. Hallituksen esitys raukesi eduskunnan lopetettua työskentelynsä eduskuntavaalien vuoksi keväällä 2011.
Poliisin tietojärjestelmät
Poliisin henkilötietolaissa säädetään poliisin valtakunnallisista henkilötietojärjestelmistä. Näitä ovat poliisiasian tietojärjestelmä, hallintoasiain tietojärjestelmä, epäiltyjen tietojärjestelmä, Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä, Schengen-tietojärjestelmä ja Europol-tietojärjestelmä. Lisäksi poliisissa käytetään myös muita poliisin omia ja yhteistyöviranomaisten tietojärjestelmiä.
Poliisin tietojärjestelmien rekisterinpitäjänä toimii Poliisihallitus. Suojelupoliisi on Suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä.
Poliisin valtakunnalliset tietojärjestelmät jakautuvat operatiivisiin tietojärjestelmiin ja hallinnollisiin tietojärjestelmiin. Operatiivisilla tietojärjestelmillä tuetaan suoraan poliisitoiminnan valtakunnallisia avainprosesseja. Hallinnollisilla tietojärjestelmillä hoidetaan muun muassa talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Poliisin tietojärjestelmät ovat jatkuvassa kehittämisprosessissa, jota ohjataan poliisin tietohallintostrategioilla. Kaikki poliisin käyttämät perusjärjestelmät ovat mukana poliisin tietojärjestelmien kokonaisuudistuksessa, jolla tarkoitetaan poliisiasiain tietojärjestelmän, epäiltyjen tietojärjestelmän ja hallintoasiain tietojärjestelmän uudistamista. Niin sanottu VITJA-hanke tuottaa sekä poliisin että muiden turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toimintatapoja yhtenäistävän ja tehostavan tietojärjestelmäkokonaisuuden. VITJA-hanke uudistaa ja yhdistää poliisin operatiiviset järjestelmät käyttäjän näkökulmasta yhtenäiseksi tietoturvalliseksi järjestelmäkokonaisuudeksi.
Poliisin kenttäjärjestelmää on uudistettu siten, että siitä on pääsy mobiilikäyttöliittymän avulla poliisin kenttätyössään tarvitsemiin tietojärjestelmiin. Poliisin kenttäjohtojärjestelmä on integroitu osaksi hätäkeskustietojärjestelmää.
Tehdyt lainsäädäntömuutokset
Poliisin henkilötietolakia on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana uudistettu kokonaisuudessaan kolme kertaa. Viimeisin lain kokonaisuudistus tuli voimaan lokakuun alussa vuonna 2003. Lakia on tarkistettu ja muutettu lukuisia kertoja sen voimaantulon jälkeen. Merkittävimmät tarkistukset ja muutokset ovat seuraavat.
Poliisilain muuttamisesta annetun lain (525/2005) yhteydessä lisättiin poliisin henkilötietolakiin poliisiasiain tietojärjestelmää koskevaan pykälään tietolähdetoimintaa koskeva kohta sekä muutettiin tutkinta- ja virka-apua koskevaa arkistosäännöstä. Epäiltyjen tietojärjestelmää koskevaa säännöstä täsmennettiin, ja poliisin muita henkilörekistereitä koskevaan säännökseen lisättiin tilapäistä rikosanalyysirekisteriä koskeva säännös. Samassa yhteydessä myös tietojen poistosäännöksiä täsmennettiin.
Metsähallituksen erävalvontaa koskevan lainsäädännön (1158/2005) antamisen yhteydessä muutettiin poliisin henkilötietolakia siten, että metsähallituksen erätarkastajat saivat oikeuden suorakäyttöisesti tallettaa tietoja poliisiasiain tietojärjestelmään. Samassa yhteydessä poliisin henkilötietolain tietojen luovuttamista muille viranomaisille koskevaan pykälään lisättiin oikeus luovuttaa tietoja poliisin rekistereistä haastemiehille ja metsähallituksen erätarkastajille.
Rahankeräystä koskevan lainsäädännön (255/2006) antamisen yhteydessä lisättiin poliisin henkilötietolain hallintoasiain tietojärjestelmää koskevaan pykälään kohta rahankeräysten valvontatietojen tallettamisesta. Samassa yhteydessä annettiin Etelä-Suomen lääninhallitukselle oikeus sekä tallettaa että saada tietoja hallintoasiain tietojärjestelmästä.
Myös kesäkuussa 2006 voimaan tullut passilaki (671/2006) ja siinä säädetty oikeus tallettaa biometrisiä tunnisteita hallintoasiain tietojärjestelmään aiheutti tarvetta tehdä muutoksia poliisin henkilötietolakiin.
Poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) säätämisen yhteydessä lisättiin poliisiasiain tietojärjestelmään oma kohta tapaamiskieltojen tallettamisesta järjestelmään.
Niin sanotun PrËmin sopimuksen voimaansaattamista koskevan lainsäädännön (277/2007) antamisen yhteydessä lisättiin poliisin henkilötietolakiin sopimukseen liittyvien tietojen käsittelyä koskevat säännökset.
Yleistä
Koska suurin osa tässä ehdotuksessa esitetyistä muutoksista johtuu pääasiallisesti henkilötietojen käsittelyä yhdenmukaistavien Suomea sitovien kansainvälisten säännösten muutostarpeista, ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä kansainvälistä vertailua muilta osin kuin ehdotetun, uuden poliisiasiain tietojärjestelmään sisältyvän havaintotietojen talletusoikeuden osalta.
Ruotsi
Ruotsissa poliisin henkilörekistereistä on säädetty poliisin tietolaissa (Polisdatalagen, 1998:622). Lain soveltamisalaan kuuluvat poliisin toiminnassa saadut tiedot, kun kyseessä on rikosten ja järjestyshäiriöiden estäminen ja valvonta, tiedustelun harjoittaminen tai yleisen syytteen alaisten rikosten tutkinta. Lain mukaan tiedustelutietoja voivat olla Ruotsin turvallisuuspoliisin (Säpo) toiminnassaan saamat tiedot mutta myös muiden poliisiviranomaisten toiminnassaan saamat tiedot. Jälkimmäisiä tietoja saadaan tallettaa, kun tiedot on kerätty rikoksen ehkäisemiseksi, torjumiseksi tai paljastamiseksi. Henkilöistä saadut arkaluonteiset tiedot (esimerkiksi rotu tai etninen alkuperä) saadaan tallettaa vain, milloin siihen on erityistä syytä.
Muita kuin Säpon saamia tietoja saadaan käyttää, kun poliisiviranomainen tai Rikspolisstyrelse on aloittanut rikosten tutkinnan ja on syytä epäillä, että harjoitetaan tai ollaan harjoittamassa vakavaa rikosta (määritelty rikokseksi, josta seuraa vankeutta vähintään kaksi vuotta).
Rikostietojärjestelmään saadaan tallettaa tiedot yksittäisestä henkilöstä yllä mainituilla perusteilla. Järjestelmään saadaan tallentaa tiedot myös ajoneuvosta tai tavaroista, vaikka tiedot liittyisivät yksittäiseen henkilöön, jota ei vielä epäillä rikoksesta. Tietojen tallentamisen yhteydessä tulee mainita, että henkilöä ei epäillä rikoksesta.
Rekisteri saa sisältää ainoastaan tietoja siitä, miten rekisteröidyt tiedot on hankittu lausunnon lähteen luotettavuudesta, tunnistenumeron, asianumeron, tietoja erityisistä pysyvistä, fyysisistä tuntomerkeistä sekä tietoja olosuhteista ja tapahtumista, minkä vuoksi on ollut syytä epäillä, että rikolliseen toimintaan on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä. Rekisterissä saa olla lisäksi tietoja esineistä, rikoksentekovälineistä ja kulkuneuvoista ja viittaus siihen erityiseen tutkintaan tai rekisteriin, jossa tietoja epäillystä käsitellään tai rekisteriin, jota ylläpitää poliisi-, vero- tai tulliviranomainen ja jossa tietoja rekisteröidystä ilmenee.
Rekisterin tarkoitus on olla tietojen talletusalusta päätettäessä, käynnistetäänkö rikolliseksi katsottavasta toiminnasta tutkinta. Rekisterin tarkoitus on myös helpottaa sellaisten yleisten tietojen, jotka liittyvät tiedustelutoimintaan, saatavuutta. Tietojen säilytysaika rekisterissä on vuosi.
Rekisterin ylläpidosta vastaa Rikspolisstyrelse tai poliisiviranomainen. Rekisterinpitäjä on vastuussa henkilötietojen käsittelystä.
Tanska
Tanskassa henkilötietojen käsittelystä on säädetty henkilötietolaissa. Sen mukaan Tanskassa on käytössä tietokanta (Politiets EfterforskningsstØtte Database, PED), joka on sisäinen työkalu poliisin tehtävien hoitamiseksi. Tietokanta koostuu henkilöosasta ja tapahtumaosasta. Henkilöosaan saa, kun se on tarpeellista poliisin tehtävien hoitamiseksi, viedä tarpeellisia tietoja henkilöistä, joita epäillään tai jotka ovat tuomittuja rikoksen tekemisestä tai siitä, että ovat aikeissa ryhtyä rangaistavaksi säädettyyn tekoon. Tietokantaan saa tallettaa tietoja myös tiedottajista, poliisin peitetoimintaa harjoittavista poliisimiehistä tai henkilöistä, jotka ovat mukana todistajansuojeluohjelmassa. Tietoja voidaan tallettaa myös niistä henkilöistä, jotka perhesuhteiden tai muutoin vastaavalla tavalla liittyvät edellä mainittuihin henkilöihin.
Tietojärjestelmään talletettavien tietojen tulee liittyä poliisin tehtäviin, joista on säädetty laissa poliisin toiminnasta (poliisilaki 2 §). Poliisin tehtäviä ovat muun muassa rikosten ennaltaehkäisy, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ja häiriöiden torjunta, rikosten selvittäminen, virka-avun antaminen sekä yksityisille että muille viranomaisille ja suorittaa muita tehtäviä, joista on säädetty laissa tai jotka luonnollisesti liittyvät poliisin toimintaan.
Tanskalta saaduista tiedoista ei ole selvitettävissä, missä määräajassa tiedot tietokannasta tulee poistaa.
Lain mukaan asianmukainen ministeri, poliisiasioissa oikeusministeri, voi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tiettyä tapahtumaa koskevien henkilötietojen käsittelystä.
Tanskassa on tällä hetkellä valmisteilla säädös, jossa tarkennettaisiin säännöksiä henkilötietojen käsittelyä koskevista tavoitteista, sisällöstä, käsittelystä, päivittämisestä ja poistamisesta. Säädöksessä säädettäisiin myös rekisteröidyn tietojensaantipoikkeuksista ja tietojen edelleen luovuttamisesta yksityisille, viranomaisille tai tutkimuskäyttöön sekä tietojen turvaluokittelusta. Säädöstä valmistellaan oikeusministeriössä ja sen johdosta Rigspolitiet valmistelee omaa sisäistä määräystään vastaavista asioista. Valmisteilla oleva säädös perustuu jo voimassaoleviin oikeudellisiin linjauksiin käytössä olevasta tietokannasta.
Norja
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa on Norjassa säädetty useassa eri laissa. Straffregistreringsloven nimisessä laissa on säädetty poliisin tehtävissä saatujen henkilötietojen käsittelystä. Lain mukaan tiedot, jotka poliisi on saanut tutkinnassa tai rikosta selvittäessään, saadaan tallettaa poliisin rekisteriin.
Lain nojalla annetun asetuksen mukaan poliisi voi tallettaa tietoja, jotka on saatu rikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi.
Näiden lisäksi on olemassa poliisin hallinnollinen määräys, jossa on säädetty ainoastaan siitä, että poliisi voi tallettaa tietoja paikallisiin tai valtakunnallisiin rekistereihin. Määräyksessä ei ole myöskään tarkemmin selvitetty, mitä tietoja rekisteriin voidaan tallettaa.
Norjalta saadun selvityksen mukaan kyseiset säädökset on säädetty 1970-luvulla, jolloin rekisterit olivat manuaalisia. Selvityksen mukaan oikeusministeriössä on käynnistetty työ vuonna 2000 lainsäädännön uudistamiseksi. Työ vaatii kuitenkin Norjan poliisin ylimmän johdon mukaan merkittäviä muutoksia, jotta lainsäädäntö saadaan ajan tasalle.
Yleistä
Poliisin henkilötietolakiin on tehty lukuisia muutoksia eri lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Tämän lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on toimintaympäristön muutoksen aiheuttamien välttämättömien uudistustarpeiden toteuttaminen.
Poliisiasiain tietojärjestelmä
Poliisiasiain tietojärjestelmään saadaan tallettaa rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista täydellinen nimi, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta, ulkomaalaisen henkilön matkustusasiakirjan tiedot sekä henkilöä koskevat, hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot.
Voimassa oleva säännös ei sääntele muiden kuin rikoksesta epäillyn tai esitutkinnassa, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön tietojen tallettamista. Näistä henkilöistä tulisi voida tallettaa henkilöllisyyttä koskevista tiedoista samat tiedot kuin rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevasta henkilöstä.
Poliisiasiain tietojärjestelmään ei myöskään ole saanut tallettaa poliisin toiminnan kannalta tärkeitä tietoja henkilön kuolleeksi julistamisesta, henkilön kansallisuudesta ja henkilön vanhempien nimistä. Myös ulkomaalaisen henkilön tunnistamiseksi Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmän ulkomaalaiselle antamaa asiakasnumeroa sekä muita ulkomaalaisen henkilön yksilöimiseen liittyviä tietoja ei ole saanut tallettaa tietojärjestelmään.
Etsintäkuulutustietojen tallettamisesta poliisiasiain tietojärjestelmään koskevassa säännöksessä todetaan, että tietojärjestelmään voidaan tallettaa henkilöiden tavoittamiseksi, valvomiseksi, tarkkailemiseksi ja suojaamiseksi etsintäkuulutetuista, liiketoiminta-, lähestymis- tai matkustuskieltoon määrätyistä, ehdonalaisessa vapaudessa olevista, lähestymiskiellolla suojattavista taikka tarkkailtavista henkilöistä toimenpiteen syy, pyydetyt toimenpiteet, kuuluttava viranomainen, kuulutuksen vanhentuminen ja muut kuulutusten valvonnassa tarvittavat tiedot. Säännös ei ole mahdollistanut tallettaa tietoja kansalliseen maahantulokieltoon määrätyistä henkilöistä eikä myöskään tietoja valvotussa koevapaudessa olevista, taikka metsästys- tai eläintenpitokiellossa olevista henkilöistä tai valvontarangaistuksen saaneista henkilöistä.
Tiedonvälitykseen liittyvien tietojen talletusoikeus on ollut mahdollista vain poliisiyksiköiden välillä tapahtuneesta tiedonvaihdosta. Tästä syystä poliisin yleistä Internet-sivustoa ei ole voitu käyttää yleisövihjeiden saamiseen esimerkiksi varastetuiksi ilmoitetuista ajoneuvoista.
Toisin kuin hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa (692/2010), henkilön omaan turvallisuuteen tai poliisin työturvallisuuteen liittyviä poliisiasiain tietojärjestelmään talletettavia tietoja ei ole voimassa olevassa laissa yksilöity.
Poliisimiesten havainnoimia tai poliisille ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan ei ole ollut oikeutta tallettaa mihinkään poliisin valtakunnalliseen rekisteriin. Tietoja on talletettu hajanaisesti yksikkökohtaisiin rekistereihin tai poliisin muihin sähköisiin viestintävälineisiin. Internet-sivustojen valvonnassa esiin tulleiden tietojen tallettamista ja analysointia varten on jouduttu perustamaan tilapäinen valtakunnallinen internet-valvontatietojärjestelmä. Nykyinen tilanne on ongelmallinen henkilötietojen käsittelyn ohjauksen ja laillisuusvalvonnan kannalta.
Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saadut ylimääräiset tiedot
Voimassa olevassa poliisin henkilötietolaissa on säädetty vain teknisellä kuuntelulla saadun ylimääräisen tiedon käytöstä. Pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 13 § mahdollistaa telekuuntelulla ja teknisellä kuuntelulla saadun ylimääräisen tiedon säilyttämisen. Muilla poliisilain 3 luvun 28 §:ssä mainituilla tiedonhankintakeinoilla saatujen tietojen käytöstä ei ole säädetty erikseen. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan liittyvässä tiedonhankinnassa saadaan salaisilla tiedonhankintakeinoilla myös muuhun kuin kyseiseen rikokseen liittyvää tietoa.
Poliisin tiedonsaantioikeus
Poliisin tiedonsaantioikeutta muiden viranomaisten pitämistä henkilörekistereistä koskevat säännökset eivät ole kaikilta osin ajan tasalla. Lainsäädännön muutokset ja viranomaisten välinen yhteistyö edellyttävät tarkistuksia poliisin tiedonsaantioikeutta koskevaan sääntelyyn.
Tietojen poisto poliisin henkilörekistereistä
Poliisiasiain tietojärjestelmän tietojen poistosäännökset ovat monimutkaisia, vaikeasti toteutettavia ja ne sisältävät ristiriitaisuuksia. Tietoryhmien poistosäännökset eivät kaikilta osin vastaa nykyistä toimintaympäristöä. Tiettyjen tietoryhmien osalta tietoja joudutaan ylläpitämään kahdessa eri paikassa, mikä ei ole toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.
Anastettujen ajoneuvojen ja muun omaisuuden etsintäkuulutusten pisin mahdollinen säilytysaika on 10 vuotta, vaikka poistohetkellä anastetut ajoneuvot ovat vielä käyttökelpoisia, antiikki- ja taide-esineet edelleen arvokkaita sekä ampuma-aseet täysin käyttökelpoisia ja vaarallisia. Lisäksi omistajan omistusoikeus tavaraan on edelleen voimassa riippumatta rikoksen syyteoikeuden vanhenemisesta tai rikoksen selviämisestä. Anastettu esine saattaa liittyä selvittämättömään törkeään rikokseen todisteena. Lakiin sisältyvä määräys tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuuden tutkimisesta kolmen vuoden välein on käytännössä mahdotonta, koska se edellyttäisi ilmoituksen uudelleen avaamista, tutkinnanjohtajan määräämistä, asiakirjoihin perehtymistä, päätöksen tekoa ja kirjaamista.
Tutkinnan ja virka-avun tietojen poistaminen vuoden kuluessa rikoksen syyteoikeuden vanhentumisen jälkeen on aiheuttanut ongelmia. Esimerkiksi rangaistusmääräyksellä hoidettavan asian lainmukaiset käsittelyajat ovat sellaiset, että poliisille saattaa päätyä lisätutkintaan rikos, jonka tiedot on jo poliisin tietojärjestelmästä poistettu. Asiakirjat on tällöin kaivettava esiin syyttäjän arkistosta, syötettävä uudelleen poliisin järjestelmään ja käsiteltävä siellä. Vapausrangaistusta kärsivä henkilö saattaa vapautua vankilasta samaan aikaan kuin hänen tekemiensä rikosten tiedot poistetaan rekisteristä, jolloin hänen mahdollisesti syyllistyessä uuteen rikossarjaan poliisilla ei ole enää tietoa edellisestä samankaltaisesti tehdystä rikossarjasta. Tiedot rikoksista, joissa on edelleen kateissa ajoneuvoja tai muuta omaisuutta, tulee poistaa järjestelmästä vanhenemisajan jälkeen. Tavaran löytyessä on vaikeata selvittää, mihin asiaan tavara liittyy ja miten sen kanssa tulee menetellä. Kadonneita henkilöitä ja tuntemattomia vainajia koskevat ilmoitus- ja tutkintatiedot tulee poistaa viiden vuoden kuluttua ilmoituksesta, vaikka henkilö on edelleen kadoksissa tai vainaja tunnistamatta. Uusien seikkojen ilmetessä tutkinta on aloitettava tunnistettavien tietoihin sisältyvien etsintäkuulutusten pohjalta etsimällä asian edelliset tiedot arkistosta.
Tunnistettavien tietojen poistaminen vuoden kuluessa henkilön löytymisen tai vainajan tunnistamisen jälkeen aiheuttaa hankaluuksia erityisesti, jos henkilö on tavattu ulkomailla tai vainaja on ulkomaalainen. Näissä tapauksissa virka-apumenettelyt hidastavat asian käsittelyä niin, että sen loppuun saattaminen kestää vielä tunnistamisen jälkeen pitkään.
Suuri osa rekisteröityjen tietojen oikaisuvaatimuksista kohdistuu tuntomerkkitietoihin Tuntomerkkitietojen osalta DNA-tunnisteiden ja muiden henkilötuntomerkkien erilaiset ja monimutkaiset poistosäännöt vaikeuttavat rekisterin tietojen ylläpitämistä.
Alle 15-vuotiaana rikokseen epäiltynä rekisteröidyn tietojen poistamista koskeva säännös on vaikeaselkoinen ja sen noudattaminen edellyttää manuaalisesti tehtävää työtä.
Kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvät säännökset
Voimassaolevan lain kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvät säännökset on koettu paikoin vaikeaselkoisiksi, mihin on osin vaikuttanut moninaisten säännösten kokoaminen yhteen lukuun asiakohtaisen jaottelun sijaan. Nopeasti uudistuva ja täydentyvä kansainvälinen säännöstö edellyttää toistuvasti yksittäisiä tarkennuksia lakiin, minkä vuoksi kansainvälisten säännösten kokonaisuus on muodostunut hajanaiseksi ja jäsentymättömäksi. Laki ei myöskään sisällä kaikilta osin viime vuosien kansainvälistä kehitystä.
Voimassaolevan lain eräissä säännöksissä, erityisesti Euroopan poliisivirastoa ja Schengenin tietojärjestelmää koskevissa säännöksissä on joitakin epätarkkuuksia, jotka voivat perusteettomasti aiheuttaa tulkinnanvaraisuutta. Voimassaolevasta laista puuttuvat myös täsmälliset säännökset siitä, miten ulkomailta saatuja tietoja voidaan käyttää. Vastaavat säännökset ovat kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa, mutta ne eivät sovellu oikeusapumenettelyä edeltävään vaiheeseen.
Kansainvälisten ja Euroopan unionin säädösten osalta aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta toukokuun 21 päivänä 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/51/EY, neuvoston Eurodac-asetus (EY) N:o 2725/2000, tietojen ja tiedustelutietojen vaihtoa koskeva neuvoston puitepäätös 2006/960/YO, lainvalvontaviranomaisten pääsyä Euroopan unionin viisumitieto-järjestelmään koskeva neuvoston päätös 2008/633/YOS sekä niin sanottu kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätös (2008/977/YOS, jäljempänä tietosuojapuitepäätös) edellyttävät tarkistuksia lakiin.
Tietosuojapuitepäätöksen soveltamisala kattaa ainoastaan rajat ylittävän henkilötietojen vaihdon. Puitepäätöksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi kuitenkin varmistaa, että kansallisen tietojenkäsittelyn tietosuojan taso vastaa puitepäätöksessä edellytettyä tietosuojan tasoa. Samoin hallintovaliokunta katsoi tietosuojapuitepäätöksen käsittelyn yhteydessä, että puitepäätöksen määräyksiä olisi perusteltua soveltaa myös kansalliseen tietojen käsittelyyn (HaVL 54/2006 vp). Kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon sovellettavien tietosuojasäännösten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen varmistaa kaikkien poliisin henkilötietolain säännösten yhdenmukaisuus puitepäätöksen kanssa. On kuitenkin huomattava, että poliisin henkilötietolain soveltamisala on laajempi kuin tietosuojapuitepäätöksen, joka kattaa ainoastaan poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön rikosasioissa. Tämän vuoksi puitepäätöksellä ei ole vaikutusta esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tai hallinnollisia tehtäviä koskeviin poliisin henkilötietolain säännöksiin. Hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä on katsottu, että tietosuojapuitepäätöksen 4, 8, 10—15 artiklat edellyttävät muutoksia poliisin henkilötietolakiin. Muilta osin poliisin henkilötietolain katsotaan täyttävän tietosuojapuitepäätöksen vaatimukset.
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2009 Europol-yleissopimuksen korvaavan neuvoston päätöksen (2009/371/YOS). Päätöstä on alettu soveltaa 1 päivänä tammikuuta 2010 alkaen. Päätöksen voimaansaattamiseksi on annettu Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanolaki (563/2011). Poliisin henkilötietolaista ehdotetaan poistettavaksi tämän vuoksi Europolia koskevat tiedonvaihtosäännökset.
Niin sanottu Prümin sopimus sekä sen täytäntöönpanosopimus sisällytettiin Euroopan unionin oikeusjärjestykseen neuvoston päätöksillä 2008/615/YOS ja 2008/616/YOS. Laki yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta (1207/2011) tuli voimaan 15 päivänä joulukuuta 2011.
Ehdotuksen tavoitteena on tarkistaa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia ottaen huomioon kansallisessa soveltamisessa ilmitulleet epäkohdat, lain voimaantulon jälkeen tapahtuneet lainsäädäntömuutokset sekä kansainvälinen kehitys.
Tavoitteena on ottaa huomioon myös julkishallinnon jatkuvaan uudistumiseen liittyvä viranomaisen yhteistyön parantaminen täsmentämällä tietojenvaihtosäännöksiä.
Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin on tehty lukuisia muutoksia eri lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Voimassa olevan lain kokonaisuudistus edellyttäisi laajempaa viranomaisten välistä tietojenvaihdon tietojen luovuttamista ja tietojen vastaanottamista koskevaa tarkastelua ja sääntelytekniikan arviointia, jota tässä yhteydessä ei ole ollut mahdollista toteuttaa. Tämän vuoksi on päädytty muuttamaan voimassa olevaa lakia, vaikka se on osin johtanut tietojen saanti- ja luovutusoikeuden kaksinkertaiseen sääntelyyn.
Euroopan komissio antoi 25 päivänä tammikuuta 2012 ehdotuksen henkilötietojen suojaa koskevaksi uudeksi EU:n lainsäädäntökehykseksi. Ehdotus sisältää ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta COM (2012) 11 final (jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yksilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten henkilötietojen käsittelyssä rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta COM 2012 10.
Asetuksella kumottaisiin EY:n henkilötietodirektiivi 95/46/EY ja direktiivillä neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta.
Valtioneuvosto käynnistää henkilötietojen käsittelyssä poliisitoimessa annetun lain kokonaisuudistuksen heti kun on tiedossa yleisen tietosuoja-asetuksen ja direktiivin asettamat vaatimukset kansalliselle lainsäädännölle. Samassa yhteydessä tarkistetaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain säännökset.
Poliisiasiain tietojärjestelmää koskevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uutena kohtana oikeus tallettaa järjestelmään rikolliseen toimintaan liittyviä poliisimiesten havainnoimia tietoja tai poliisille ilmoitettuja havaintotietoja. Samassa yhteydessä myös pykälän muita kohtia esitetään täsmennettäväksi käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta.
Kuuntelulla saatuja tietoja koskevaa pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä säädettäisiin teknisellä kuuntelulla saatujen ylimääräisten tietojen lisäksi myös poliisilain 3 luvussa tarkoitetuilla muilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen ylimääräisten tietojen tallettamisoikeudesta.
Poliisin oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja eräistä rekistereistä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan tiedot luovuttavan tahon tiedon luovutusoikeutta. Ehdotettava pykälä kattaisi siten myös majoitus- ja ravitsemistoimintaan liittyvät matkustajatiedot, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen henkilörekistereiden tiedot, vesikulkuneuvorekisterin tiedot, virka-apuun liittyvät tiedot virka-apua pyytäneeltä viranomaiselta sekä puolustusvoimien asevelvollisrekisterin tiedot. Pykälän muita kohtia esitetään täsmennettäväksi käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta.
Tietojen poistamista koskevia säännöksiä selkeytettäisiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Poliisin tietojärjestelmien tiedot säilytettäisiin tietojen käyttötarpeen vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon rekisteröidyn, muun asianosaisen ja poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeusturvan vaatimukset. Lievimpien rikosten, lähestymiskieltojen ja liiketoimintakieltojen sekä poliisilain mukaisten säilöönottojen, muun muassa päihtyneenä säilöön otettujen osalta tietojen säilytysaika olisi viisi vuotta, ja törkeämpien rikosten osalta säilytysaika riippuisi teon rangaistusasteikosta.
Henkilötietojen käsittelyä kansainvälisessä poliisiyhteistyössä koskevien säännösten rakenne ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Säännökset muutettaisiin kansainvälisten säädösten edellyttämällä tavalla. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi myös uudet säännökset ulkomailta saatavien tietojen käsittelystä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettua lakia täsmennettäisiin vastaamaan tässä esityksessä ehdotettuja muutoksia.
Ehdotetuilla laeilla henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaissa annetun lain muuttamisesta pantaisiin kansallisesti täytäntöön sisäasiainministeriön hallinnonalalla rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvat säännökset.
Säännökset tietojen käsittelystä Euroopan poliisinviraston kanssa ehdotetaan poistettavaksi, koska niistä säädetään erikseen Euroopan poliisiviraston perustamisesta annetun neuvoston päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetussa laissa (563/2011).
Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin tehtäisiin poliisitoimen ehdotuksia vastaavat tekniset ja sisällölliset muutokset. Lisäksi tehtäisiin eräitä Rajavartiolaitoksen toiminnan kannalta keskeisiä muutoksia. Rajavartiolaitoksen keräämät ja käsittelemät työturvallisuustiedot talletettaisiin jatkossa keskitetysti poliisiasiain tietojärjestelmään, johon tässä esityksessä ehdotetaan luotavaksi uusi turvallisuustietoja koskeva tietoluokka. Rajavartiolaitoksen sisäisen linjauksen mukaisesti tämä on jo nykyisin noudatettava käytäntö. Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) perustamisesta annetun neuvoston asetuksen muutoksen johdosta lakiin lisättäisiin säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta luovuttaa virastolle henkilörekisteriensä tietoja siten, kuin asetuksessa säädetään. Lisäksi Rajavartiolaitos voisi luovuttaa henkilörekistereistä tietoja asetuksessa tarkoitettuun Frontexin koordinoimaan operaatioon ja kokeiluhankkeisiin Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle.
Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia poliisin toimintaan. Poliisiasiain tietojärjestelmää ollaan uudistamassa. Ehdotettujen poistosäännösten muutokset eivät ole enää tarkoituksenmukaista toteuttaa suurten kustannusten vuoksi vanhassa järjestelmässä. Tästä syystä lakiin ehdotetaan otettavaksi siirtymäsäännös, jonka mukaan ehdotuksessa esitetty tietojenkäsittely olisi toteutettava neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia Rajavartiolaitoksen toimintaan. Pääosin Rajavartiolaitoksen henkilörekistereitä koskevat uudet säännökset olisivat toteutettavissa suuremmitta kustannuksitta. Rajavartiolaitos osallistuu omalta osaltaan poliisin tietojärjestelmäympäristön muutosprosessiin, minkä vuoksi myös henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin sisältyisi siirtymäsäännös tietojenkäsittelyn saattamisesta lain edellyttämälle tasolle neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Esitys tehostaisi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, koska säännöksissä säädettäisiin täsmällisemmin poliisin oikeudesta saada tietoja ja toisaalta luovuttaa tietojärjestelmiensä tietoja muille viranomaisille. Säännöksissä otettaisiin myös huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.
Ehdotetuilla tietojärjestelmien tietojen poistamista koskevilla säännöksillä olisi merkittäviä vaikutuksia poliisin resurssien suuntaamiseen. Tällä hetkellä toiminnallisesta tietoja talletetaan useaan tietoryhmään, mikä aiheuttaa tarpeetonta kaksinkertaista työtä.
Esitykseen sisältyvä oikeus tallettaa havaintotietoja vaikuttaisi poliisin toiminnan suuntaamiseen ja rikosten ennalta estämiseen ja niiden selvittämiseen. Poliisitoiminnan kannalta on tärkeää saada käytössä olevat järjestelmät palvelemaan tiedon tuottamista ja analysointia systemaattisesti. Ehdotettu säännös havaintotietojen tallentamisesta mahdollistaisi pysyvän valtakunnallisen havaintotietojen tallentamisen ja käytön tukemaan poliisin operatiivisia tehtäviä. Samalla tietojen suojaaminen helpottuisi tallennusalustojen keskittymisen myötä.
Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ehdotettavat muutokset parantaisivat vastaavasti Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiä. Henkilötietojen luovutusta koskeva dokumentointivelvollisuus edellyttäisi uusien toimintatapojen omaksumista Rajavartiolaitoksen sisällä. Ehdotuksen voidaan kuitenkin arvioida selkeyttävän Rajavartiolaitoksen sisäisiä toimintamalleja sekä helpottavan tietojenkäsittelyä koskevaa jälkikäteistä laillisuusvalvontaa.
Ehdotetut säännökset parantaisivat henkilötietojen ja yksityisyyden suojan toteutumista poliisin valtakunnallisissa tietojärjestelmissä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on olennaista, että henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö on ajantasainen.
Esitys on valmisteltu virkatyönä sisäasiainministeriön poliisiosastolla. Henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain muutosehdotukset on valmisteltu virkatyön sisäasiainministeriön rajavartio-osastolla. Valmistelu perustuu edelliselle eduskunnalle annettuun, mutta rauenneeseen hallituksen esitykseen (HE 98/2010 vp). Valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon eri asiantuntijatahojen perustuslakivaliokunnalle antamat lausunnot rauenneen esityksen käsittelyssä. Esitykseen on lausuntojen perusteella tehty sisällöllisiä korjauksia, täsmennetty perusteluja sekä tehty sen luettavuutta parantavia teknisiä ja rakenteellisia muutoksia.
Esityksestä pyydettiin lausunnot sisäasiainministeriön rajavartio-, maahanmuutto,- ja pelastusosastolta, oikeusministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, puolustusministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, Poliisihallitukselta ja sen alaiselta hallinnolta, tullihallitukselta, tietosuojavaltuutetulta, oikeusrekisterikeskukselta, rikosseuraamuslaitokselta, Pääesikunnalta, valtakunnansyyttäjävirastolta, väestörekisterikeskukselta, hätäkeskuslaitokselta, Maahanmuuttovirastolta, Viestintävirastolta, patentti- ja rekisterihallitukselta, Metsähallitukselta, Terveyden edistämisen keskukselta, Tiehallinnolta, Suomen Kuntaliitolta, PUSH ry:ltä ja Suomen poliisijärjestöjen liitolta. Esityksestä saatiin 25 lausuntoa.
Eduskunta on hyväksynyt 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaantulevan poliisilain (872/2011). Samanaikaisesti tulee voimaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muutos (874/2011), jossa muutetaan poliisin henkilötietolain viittaussäännöksiä poliisilakiin. Tämän esityksen viittaussäännöksissä viitataan voimassaolevaan poliisilakiin. Myös viittaukset esitutkintalakiin sekä pakkokeinolakiin kohdistuvat voimassaoleviin säännöksiin. Eduskunta on hyväksynyt myös mainittuja lakeja koskevat lait (805/2011) ja (806/2011), jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Esityksen voimaantuloajankohdasta riippuen tulee eduskuntakäsittelyn aikana mahdollisesti huomioida viittaussäännösten oikeellisuus.
Oikeusministeriössä on tätä esitystä valmisteltaessa valmisteilla muutos henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettuun lakiin (422/2002). Mainitussa muutosesityksessä on tietojen luovuttamista koskeva muutosehdotus, jolla on vaikutusta poliisin henkilötietolain poliisin tietojensaantioikeutta koskevaan vastaavaan säännökseen. Säännösten vastaavuus tulisi esitysten mahdollisessa samanaikaisessa eduskuntakäsittelyssä huomioida.
2 luku Poliisin tietojärjestelmät
2 §. Poliisiasiain tietojärjestelmä. Poliisiasiain tietojärjestelmää koskevaa pykälää on muutettu lukuisia kertoja lain voimaantulon jälkeen. Pykälään tehtyjen muutosten vuoksi pykälän luettavuus ja loogisuus ovat kärsineet. Tästä syystä pykälä ehdotetaan kirjoitettavaksi kokonaan uudelleen.
Pykälän 2 momentissa säädetään poliisiasiain tietojärjestelmään talletettavista henkilöllisyyttä koskevista tiedoista. Säännöksessä todetaan, että tietojärjestelmään saadaan tallettaa rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista täydellinen nimi, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta, ulkomaalaisen henkilön matkustusasiakirjan tiedot sekä henkilöä koskevat, hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot.
Voimassa olevan säännöksen 2 §:n 3 momentin 10 kohdan a kohdassa säädetään lisäksi ilmoittajina, todistajina ja asianomistajina esiintyvistä tai muutoin ilmoitukseen liittyvistä henkilöistä. Talletettavien tietojen sisällöstä ei kuitenkaan säädetä mitään, vaikka näistä henkilöistä tulisi voida tallettaa henkilöllisyyttä koskevista tiedoista samat tiedot kuin rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevasta henkilöstä. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tieto kansalaisuudesta ja syntymävaltiosta. Henkilön asema saattaa myös muuttua tutkinnan aikana, jonka vuoksi tietoja joudutaan voimassa olevan sääntelyn nojalla täydentämään jälkikäteen.
Pykälän 2 momentin määrittelyä esitetäänkin täsmennettäväksi siten, että ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista voitaisiin tallettaa vastaavat tiedot kuin rikoksesta epäillystä tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyydestä.
Poliisiasiain tietojärjestelmään saataisiin tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentti sisältäisi esimerkkiluettelon tiedoista, jotka olisivat käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Pykälän 2 momentin luetteloon henkilötiedoista, jotka saataisiin tallettaa tietojärjestelmään, esitetään lisättäväksi tieto henkilön kansalaisuudettomuudesta, kansallisuudesta, kotivaltiosta ja kuolleeksi julistamisesta. Henkilön kuolleeksi julistamisella on poliisin tehtävien kannalta eri merkitys kuin henkilön kuolemalla, esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsintäkuuluttamisen ja tietojen säilyttämisen kannalta.
Pykälän 2 momentin luettelon täydellinen nimi-määrite esitetään muutettavaksi muotoon nimet. Suomen kansalaisen virallisena nimenä voidaan pitää väestörekisteriin merkittyä sukunimeä ja etunimiä. Väestötietojärjestelmään on lisäksi talletettu henkilön entiset etu- ja sukunimet nimenmuutospäivämäärineen. Vaikka nimilainsäädäntö ei tunne puhuttelunimen käsitettä, puhuttelunimi voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään henkilön itsensä ilmoittamana ja myös viranomaisten oletetaan käyttävän sitä virallisen etunimen asemesta. Oletuksena on, että henkilön puhuttelunimi on ensimmäinen virallisista etunimistä, mutta puhuttelunimi voidaan merkitä rekisteriin, kun henkilö käyttää muuta kuin ensimmäistä etunimeään puhuttelunimenä. Puhuttelunimi voi olla myös kaksiosaisen etunimen osa tai poiketa kirjoitusasultaan virallisesta etunimestä. Puhuttelunimi voi myös poiketa kokonaan virallisista etunimistä ja tällainen yleisesti käytetty etunimi voidaan ottaa henkilön nimeksi muun muassa vaalien ehdokaslistaan. Monet henkilöt tunnetaan niin sanotulla taiteilijanimellään. Taiteilijanimiä ei merkitä väestötietojärjestelmään, mutta niille on säädetty suoja siten, ettei toinen henkilö voi ottaa yleisesti tunnettua taiteilijanimeä nimekseen tai toiminimekseen. Ulkomaalaisten henkilöiden virallista nimeä ei aina voida määritellä. Yleensä pyritään käyttämään passiin merkittyä nimeä, mutta senkin kirjoitusasu saattaa vaihdella muun muassa translitteroinnista riippuen, eivätkä käsitteet etu- ja sukunimi ole yhdenmukaisia kaikissa valtioissa. Turvapaikanhakijoilla ei usein ole esittää matkustusasiakirjoja lainkaan, joten viranomaiset joutuvat kirjaamaan henkilöiden esittämiä useitakin poikkeavia nimiä ja niiden kirjoitusasuja. Koska poliisitoiminnassa on tärkeätä tavoittaa henkilöt erilaisissa tilanteissa, on tärkeää, että kaikki henkilön käyttämät nimivaihtoehdot, niin sanotut aliastiedot, ovat poliisin tiedossa ja käytettävissä ja ne voidaan merkitä rekisteriin, kun ne tulevat esiin asiapapereista tai henkilön itsensä ilmoittamana.
Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tieto viranomaisen antamasta asiakasnumerosta. Esimerkiksi ulkomaalaisen henkilön tunnistamiseksi Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmä antaa rekisteriin talletetuille ulkomaalaisille henkilöille asiakasnumeron, jolla Suomen viranomaiset yksilöivät kyseisen henkilön. Myös Liikenteen turvallisuusvirasto antaa ajokieltoon määrätyille tunnistetietona asiakasnumeron. Tämä ajokieltoon määrätyn yksilöivä tunnistetieto on käytössä kaikissa niissä viranomaisissa, joiden käsiteltäväksi ajokieltoasia tulee. Ehdotetun momentin mukaan poliisiasiain tietojärjestelmään saataisiin tallettaa myös tämä ajokieltoon määrätyn henkilön yksilöivä tunniste. Lähitulevaisuudessa on mahdollista, että muutkin viranomaiset, esimerkiksi verohallinto, ottaa käyttöön yksilöivän asiakastunnisteen, jonka tallettaminen olisi ehdotetun lisäyksen nojalla mahdollista. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi oikeus tallettaa tietojärjestelmään myös maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät muut tarpeelliset tiedot, kuten tiedot esimerkiksi lähtömaasta tai läpikulkumaista.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi niin, että momentista poistettaisiin viimeinen lause, jossa määritellään tallennettaviksi henkilötiedoiksi henkilöä koskevat, hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot. Säännöksen tämän kohdan tiedot ehdotetaan siirrettäväksi 2 pykälän 3 momentin 8 kohdaksi, jossa säädettäisiin niistä turvallisuustiedoista, jotka saataisiin tallettaa tietojärjestelmään.
Lain 2 §:n 3 momentin kohdat järjestettäisiin uudelleen siten, että 1 kohdassa säädettäisiin esitutkinnan tai poliisitutkinnan ilmoituksesta ja tapahtumaan liittyvistä toimenpiteistä, 2—5 kohdassa ilmoitukseen liittyvistä erillisistä tietoryhmistä, 6 ja 7 kohdassa rikoksesta epäillyn henkilön ominaisuuksia koskevista tietoryhmistä ja 7—11 kohdassa sellaisista poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädettyjä tehtäviä varten talletettavista tiedoista, jotka eivät liity yksittäiseen esitutkinta- tai poliisitutkintatehtävään.
Lain 2 §:n 3 momentin 1 kohdassa säädettäisiin tutkinnan ja virka-avun tiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 10 kohdassa. Momentin 1 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi tarpeelliset täsmennykset, jotka johtuvat ehdotettavan 2 §:n 3 momentin 5 kohdan rikosilmoitushakemistotietoryhmän poistamisesta tarpeettomana.
Momentin 1 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi a kohta tapahtuman tunnistamistietojen määrittämiseksi ja d kohta, johon sisältyisivät rikosten tekotapojen luokittelemiseksi tekijän, tapauksen tai teon luokittelua kuvaavat tiedot sekä rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan tarvittavat tiedot.
Poliisi on viime vuosina ottanut käyttöönsä uusia tutkintamenetelmiä ja -teknologioita, joiden käytöstä on säädetty erikseen. Myös näihin menetelmiin liittyvä tietojen talletus, sen jälkeen, kun on todettu rikos tai muu poliisitutkintaa vaativa tapahtuma, siirtyy tutkinnan ja virka-avun tietojen piiriin. Näin ollen esimerkiksi päätökset kaikkien pakkokeinojen käytöstä, näiden päätösten valvonta ja pakkokeinojen tuloksena syntyvä tieto, automaattisessa liikenteenvalvonnassa talletetut rikoksia koskevat tallenteet ja niiden käsittely, valvontakameroiden kuvaaman aineiston käsittely sen jälkeen, kun on todettu esitutkinnan käynnistävä tapahtuma, rattijuoppousrikosten tutkinnassa käytettävät mittaukset ja teknisen rikostutkinnan erilaisten menetelmien tulokset kuuluvat 1 kohdan alle.
Lain 2 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädettäisiin henkilökuulutustiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 1 kohdassa. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusina kohtina oikeus tallettaa voimassa olevassa 2 §:n 3 momentin 4 a kohdassa tarkoitetut tapaamiskieltotiedot, rikoslain 17 luvun 23 §:ssä tarkoitetut eläintenpitokiellot ja rikoslain 48 a luvun 6 §:ssä tarkoitetut metsästyskieltotiedot sekä tiedot valvotussa koevapaudessa olevista henkilöistä ja valvontarangaistusta suorittavista henkilöistä. Kohtaan ehdotettujen muutosten vuoksi myös kohdan nimiä ehdotetaan muutettavaksi henkilökuulutustiedoiksi.
Pykälän 3 momentin 2 kohdan luetteloon talletettaviin tietoihin ehdotetaan lisättäväksi tiedot kansalliseen maahantulokieltoon määrätyistä henkilöistä. Koko Schengenin aluetta koskevat maahantulokiellot talletettaisiin edelleen Schengenin tietojärjestelmään. Vain Suomea koskevat kuulutukset vietäisiin kansalliseen järjestelmään.
Etsintäkuulutettujen tavoittamisen edistämiseksi ja oikean henkilön tunnistamiseksi kuulutuksiin ehdotetaan lisättäväksi valokuva, sormenjäljet ja muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit sekä tiedot henkilöllisyyttä väärinkäyttäneen ja henkilöllisyyden väärinkäytön kohteeksi joutuneen henkilön oikeasta henkilöllisyydestä sekä tieto siitä, onko kuulutettava henkilö aseistettu, väkivaltainen tai karannut. Schengenin tietojärjestelmään voidaan henkilön pyynnöstä viedä kuulutus, jossa todetaan henkilöllisyyden väärinkäytön tapahtuneen ja sama menettely esitetään mahdollistettavaksi poliisiasiain tietojärjestelmän henkilökuulutustietoihin.
Valokuvan automaattinen liittäminen myös kotimaisiin etsintäkuulutuksiin tulee mahdolliseksi lähitulevaisuudessa, mikä osaltaan parantaa etsintäkuulutusten vaikuttavuutta. Yleensä valokuva, sormenjäljet ja erityiset tuntomerkit saadaan tämän pykälän ehdotettavan 7 kohdassa säädetyistä tuntomerkkitiedoista, mutta valokuva voitaisiin liittää myös hallintoasiain tietojärjestelmän kuva-tiedoista, jos se 16 §:n mukaan olisi sallittua.
Lähestymiskiellolla suojattavan henkilön valokuvan tai henkilöllisyyden väärinkäytön kohteeksi joutuneen henkilön valokuvan, sormenjälkien tai erityisten tuntomerkkien mukaan liittäminen voisi tapahtua vain asianomaisen henkilön nimenomaisella suostumuksella.
Lain 2 §:n 3 momentin 3 kohdassa säädettäisiin tunnistettavien tiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 8 kohdassa. Säännöstä esitetään täsmennettäväksi siten, että kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden löytämiseksi ja tunnistamattomina löytyneiden vainajien tunnistamiseksi tarpeellisiksi tiedoiksi luetaan valokuvat, sormenjäljet, hammaskaaviot, DNA-tunnisteet sekä tiedot proteeseista ja lääketieteellisistä jälkiä jättäneistä toimenpiteistä sekä ilmoituksen tunnistetiedot. Kohdan nojalla olisi mahdollista tallettaa myös kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden löytämiseksi ja tunnistamattomina löytyneiden vainajien tunnistamiseksi tarpeellisia lähisukulaisten tietoja. Kadonnut henkilö voidaan tunnistaa usein vuosikymmentenkin päästä lähisukulaisten DNA-tunnisteista laskennallisen sukulaisuusindeksin avulla, jos sukulaisen DNA-tunnisteet on talletettu tietokantaan. Kadonneen henkilön ainoat omaiset ovat usein jo kuolleet, kun kadonnut löydetään. Lähisukulaisten tietojen tallettaminen olisi mahdollista ainoastaan asianomaisen henkilön suostumuksella.
Lain 2 §:n 3 momentin 4 kohdassa säädettäisiin etsittävien ajoneuvojen tiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 2 kohdassa. Poliisi on kehittämässä osana poliisin kenttäjohtojärjestelmää rekisterikilpien automaattiseen tunnistamiseen soveltuvaa järjestelmää, jossa liikenteessä tai pysäköityinä olevien ajoneuvojen rekisterikilpiä tunnistetaan niin sanotun konenäön avulla. Tunnistettuja rekisteritunnuksia verrataan anastettujen ajoneuvojen rekisterikilpien tietoihin, ajoneuvoliikennerekisteristä saataviin katsastamattomien, vakuuttamattomien, liikennekäyttöpoistettujen, lopullisesti poistettujen ajoneuvojen rekisteritunnusten tietoihin sekä niiden ajoneuvojen tietoihin, joista ajoneuvovero on maksamatta. Samaan tapaan voidaan tunnistaa esimerkiksi ajo-oikeudettomien tai ajokiellossa olevien henkilöiden omistamia tai hallitsemia ajoneuvoja sekä rattijuopumukseen syyllistyneiden henkilöiden omistamia tai hallitsemia ajoneuvoja.
Lain 2 §:n 3 momentin 5 kohdassa säädettäisiin omaisuustiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 3 kohdassa. Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi 2 §:n 3 momentin johdonmukaisuuden vuoksi maininta tuntemattoman vainajan omaisuuden kuuluttamistiedoista sekä ilmoituksen tunnistetiedoista.
Voimassa olevan 2 §:n 3 momentin 4 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska pidätettyjen tiedot sisältyvät käytännössä tutkinnan- ja virka-avun tietoihin, joista säädettäisiin ehdotettavan 2 §:n 3 momentin b kohdassa.
Voimassa olevan 2 §:n 3 momentin 5 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska tietojen siirtäminen koottua hakua varten erilliseen rikosilmoitushakemisto tietoryhmään ei ole toiminnallisesti järkevää ja aiheuttaa tarpeen ylläpitää samoja tietoja kahdessa eri paikassa. Tiedot ovat jo tällä hetkellä osana tutkinnan ja virka-avun tietoryhmää. Tästä syystä ehdotetun 2 §:n 3 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tutkinnan ja virka-avun tietoryhmän käyttötarkoitukseen lisätään tietojen hakeminen. Lisäksi mainitun momentin 1 a kohtaan sisällytetään tarpeelliset osat poistettavan kohdan tiedoista.
Lain 2 §:n 3 momentin 6 kohdassa säädettäisiin talletettavista turvallisuustiedoista. Säännöksessä ehdotetaan tietojärjestelmään voitavan tallettaa poliisin toiminnan kohteena olevan henkilön oman turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tieto kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta; henkilötiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta taikka henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia.
Henkilöä koskevat, hänen omaan turvallisuuteensa tai poliisin työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot siirrettäisiin omaksi kohdakseen 2 §:n 2 momentin henkilöllisyyttä koskevista tiedoista ja sen määrittely yhdenmukaistettaisiin soveltuvin osin hätäkeskustoiminnasta annetun lain 17 §:n 1 momentin 6 kohdan kanssa. Työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot täsmennettäisiin koskemaan poliisin lisäksi muita viranomaisia, joiden työturvallisuuden varmistamiseksi tiedot saattaisivat olla välttämättömiä.
Rekisteriin talletettaisiin sellaiset henkilön omalle turvallisuudelle ja toimintayksiköiden työturvallisuudelle välttämättömät tiedot, joiden etsintä eri viranomaisten rekistereistä on hankalaa tai epävarmaa ja joiden tulee olla kaikille hälytysviranomaisille yhteisiä. Henkilön vaarallisuus voi ilmetä aggressiivisuutena tai käsittää vaarallisen tarttuvan taudin. Muu kohteen vaarallisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi onnettomuudessa räjähdysvaaralliseksi muuttuvaa teknistä laitteistoa tai sortumavaaraa.
Yksilöidyn henkilön terveydentilaa koskeva tieto voitaisiin henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettuna arkaluonteisena tietona tallettaa vain kun tieto on poliisi- tai hälytystehtävän suorittamiseksi välttämätön. Työturvallisuusriskillä tarkoitetaan vaarallista tai helposti tarttuvaa sairautta. Henkilön omaa turvallisuutta taas palvelevat tiedot sairauksista, joiden oireet muistuttavat esimerkiksi humalatilaa tai sairaudet, jotka edellyttävät säännöllistä tai kohtauksissa vaadittavaa lääkitystä. Poliisilla ei olisi oikeutta pyytää terveydentilatietoja esimerkiksi lääkintäviranomaisilta, vaan tiedot kirjattaisiin, kun ne tulevat esiin henkilön itsensä kertomana tai poliisitehtävän yhteydessä. Varoitustietojen vaihdosta hätäkeskustietojärjestelmän vastaavien tietojen kanssa säädettäisiin lain 19 §:ssä.
Lain 2 §:n 3 momentin 7 kohdassa säädettäisiin tuntomerkkitiedoista. Voimassa oleva 2 §:n 3 momentin 9 kohta ei mahdollista rikokseen liittyvän tuntemattoman tekijän tuntomerkkitietojen tallettamista. Tämän vuoksi säännöksessä lueteltuihin tuntomerkkitietoihin esitetään lisättäväksi rikokseen liittyvät tuntemattoman tekijän pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötuntomerkit. Näitä ovat sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja ääninäyte, valokuva sekä tuntomerkkitiedot. Lisäksi voitaisiin tallettaa pakkokeinolain 6 luvun 5 §:ssä säädetyt DNA-tunnisteet. Säännös mahdollistaisi esimerkiksi valvontakamerakuvien sekä uhkaussoittojen tallettamisen. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi myös oikeus tallettaa tietojärjestelmään rikoksen tunnistetiedot, rekisteröinnin perusteena oleva rikosnimike sekä muita rekisteröintiä koskevia tietoja. Säännöksen termi henkilön videokuvat esitetään korvattavaksi ilmaisulla henkilöä koskevat tekniset kuva- ja äänitallenteet.
Tuntemattoman tekijän jättämät tuntomerkit eivät jäisi tuntomerkkirekisteriin henkilöllisyyden selvittyä, vaan ne poistettaisiin poliisin henkilötietolain 22 §:n mukaisesti.
Voimassa olevan lain 2 §:n 3 momentin 11 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Arkistotietojen sisältö on rakennettu perustumaan nykykäytäntöön, eli paperiseen arkistointiin. Poliisin tietojärjestelmäuudistuksen myötä tavoitteena on siirtyä sähköiseen arkistointiin, jossa asiakirjojen hakeminen on mahdollista suoraan sähköisen arkistoinnin järjestelmästä. Erillinen henkilötietosovellus tietojen hakua varten jää tällöin tarpeettomaksi ja toiminnasta tulee puhtaasti arkistoon siirrettyyn asiakirjojen käsittelyä, johon sovelletaan arkistolakia (831/1994). Poliisin toiminnassa tarvittavien arkistoon siirrettyjen asiakirjojen näkyvyyden toimintamalli voidaan tällöin rakentaa ilman erillistä tietoryhmää.
Lain 2 §:n 3 momentin 8 kohdassa säädettäisiin tiedotustiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 2 §:n 3 momentin 6 kohdassa. Momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että aiempaa oikeutta tallettaa tiedot laajennettaisiin siten, että talletusoikeus kattaisi poliisiyksiköiden lisäksi myös muut tutkintaa suorittavat viranomaiset sekä yleisön. Kohdan nojalla poliisiasiain tietojärjestelmään olisi mahdollista tallettaa tietoja yleisön tai tutkintaa suorittavien viranomaisten tietoon saattamiseksi, yleisövihjeiden saamiseksi ja valvonnan suuntaamiseksi. Kohta olisi tarpeen sähköisten tiedotuskanavien rakentamiseksi ja poliisin tallettamien tietojen siirtämisen omaa tiedotusta varten olevaan järjestelmäänsä, josta tietoja voitaisiin luovuttaa yleisölle ehdotettavan 19 a §:n nojalla. Koska tiedotustietojen vastaanottaminen ja luovuttaminen tapahtuisi sähköisen käyttöyhteyden avulla, tulisi tietojen talletusoikeudestakin säätää nimenomaan poliisin henkilötietolaissa eikä esimerkiksi poliisilaissa. Kohta olisi tarpeen sähköisten tiedotuskanavien rakentamiseksi ja poliisin tallettamien tietojen siirtämisen omaa tiedotusta varten olevaan järjestelmään, josta tietoja voitaisiin luovuttaa yleisölle ehdotettavan 19 a §:n nojalla. Kohdan tietojen määritelmä muutettaisiin sanomanvälitystiedoista tiedotustiedoiksi. Tiedotustietojen luovuttamisesta säädettäisiin 19 a §:ssä.
Lain 2 §:n 3 momentin 9 kohdassa säädettäisiin tietolähdetiedoista. Kohtaan esitetään lisättäväksi viittaus poliisilain 36 a §:ään, jonka 1 momentissa säädetään poliisin oikeudesta käyttää poliisihallinnon ulkopuolista henkilöä tietolähteenä mainitun lain 1 §:ssä säädetyn tehtävänsä hoitamisessa.
Lain 2 §:n 3 momentin 10 kohdassa säädettäisiin tapaamiskieltotiedoista, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 3 momentin 4 a kohdassa. Tiedot voitaisiin tallettaa tapaamiskiellon sisällöstä, perusteesta ja voimassaoloajasta. Kohdan nojalla olisi mahdollista tallettaa tieto myös tapaamiskiellolla suojattavasta henkilöstä.
Lain 2 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 11 kohta. Kohdassa säädettäisiin havaintotiedoista. Havaintotiedot voisivat sisältää poliisimiesten havaitsemia tai poliisille ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan.
Tällä hetkellä poliisilla ei ole ollut oikeutta tallentaa pysyviin valtakunnallisiin tietojärjestelmiinsä tällaisia havaintotietoja. Tietoja on talletettu poliisin henkilötietolain 6 §:n nojalla hajanaisesti, jos ollenkaan, ja hyvin erilaisin käytännöin joko poliisin yksikkökohtaisiin rekistereihin, poliisin sähköisiin viestintävälineisiin kuten poliisin operatiivisen intranetin sivustoille, poliisin kenttäjärjestelmän tapahtumalokiin tai poliisimiesten muille käytössä oleville tallennusvälineille.
Uusi kohta korvaisi voimassaolevan lain 6 §:ssä tarkoitetut havaintotietoja sisältävät yksikkökohtaiset rekisterit valtakunnallisella pysyvällä rekisterillä, jonka sisältämille tiedoille säädettäisiin lyhyt kuuden kuukauden talletusaika. Yksikkökohtaisten rekisterien tietojen säilytysajasta säädettäisiin lain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa. Lain 4 §:ssä säädetään epäiltyjen tietojärjestelmästä. Jos havaintotieto ylittää epäiltyjen tietojärjestelmän tallettamiskynnyksen, tieto talletetaan 4 §:n nojalla epäiltyjen tietojärjestelmään. Nykyinen tilanne, jossa tietoja tallennetaan hajanaisesti yksikkökohtaisiin tilapäisiin rekistereihin ja poliisin sähköisiin viestintävälineisiin on ongelmallista myös henkilötietojen käsittelyn ohjauksen ja laillisuusvalvonnan näkökulmasta. Ehdotuksen mukainen havaintotietojen lyhyt talletusaika, laillisuusvalvonta sekä rekisterinpitäjän mahdollisuus tarkastaa tietojen tallentamiselle asetettujen erityisten edellytysten täyttyminen parantaisi rekisteröidyn oikeusturvaa. Samalla myös tietojen suojaaminen helpottuisi tallennusalustojen keskittymisen myötä.
Kyse olisi tiedoista, joita poliisi saa havainnoidessaan toimintaympäristöään. Tällä hetkellä nämä havaintotiedot eivät ole koko poliisiorganisaation tehokkaassa käytössä, koska ne ovat ainoastaan yksittäisten poliisien muistissa, muistiinpanoina tai satunnaisilla tallennusalustoilla. Tästä kärsii niin rikosten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen kuin myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminenkin.
Käytännössä kyse olisi esimerkiksi seuraavankaltaisista havaintotiedoista: Poliisin sähköisesti saama nimetön vihjetieto hampun hajusta kerrostalon rappukäytävässä yhdistettynä vilkkaaseen liikenteeseen tietyn asunnon oven takana, pankkiautomaattien lähistöllä oleskelee useita henkilöitä, jotka vaikuttavat yrittävän nähdä automaatilla asioivien tunnuslukuja, ulkopuolisen henkilön ilmoitus siitä, että parkkipaikalla myydään epämääräisissä olosuhteissa tavaraa autosta, jonka rekisterinumeroa ei saada talteen eikä sitä heti tavoiteta, mutta sen tuntomerkit saadaan talteen. Poliisi saa myös ilmoituksia epäilyttävästä toiminnasta, kuten lapsien kuvaamisesta sekä lasten pyytämisestä tuntemattomien ajoneuvojen kyytiin.
Edellä kuvatut teot eivät ole lainvastaisia, mutta yhdessä muiden tekijöiden kanssa ne saattava viitata rikolliseen toimintaan. Tällaiset tiedot säilyvät muistinvaraisesti vain hyvin lyhyen ajan. Käytännön poliisitoiminnassa havaintotiedoilla on kuitenkin usein yksittäisen tilanteen ulkopuolelle ajallisesti ja paikallisesti ulottuvaa merkitystä. Järjestelmään talletettuina ja sitä kautta muidenkin poliisien tiedossa ne sen sijaan vaikuttavat poliisin toiminnan suuntaamiseen ja rikosten ennalta estämiseen ja niiden selvittämiseen. Havaintotietoja voitaisiin hyödyntää muun muassa valtakunnallisten rikossarjojen ennalta estämisessä ja tutkinnassa. Poliisin on tällä hetkellä esimerkiksi vaikea puuttua niin sanottuun hit and run -tyyliseen rikollisuuteen, jossa rikollisryhmä tulee Suomeen tekemään nopean rikossarjan, jonka jälkeen poistuu maasta. Rikollisuus on liikkuvaa ja nopeaa. Havaintotietojen tallettaminen mahdollistaisi esimerkiksi maahantuloon käytetyn ajoneuvon rikospaikalla havaitun ajoneuvon yhdistämisen toisiinsa.
Internet sivustojen valvonnassa esiin tulleiden tietojen tallentamista ja analysointia varten poliisi perusti tilapäinen valtakunnallinen järjestelmän (internet-valvontatietojärjestelmä). Järjestelmän tarkoituksena on kerätä ja analysoida tietoja, jotka on hankittu julkisilta internet-sivuilta ja keskustelupalstoilta. Tiedot sisältävät tyypillisesti viittauksia oppilaitoksiin kohdistuvista uhkauksista ja vihjeistä sekä tietoja väkivaltaan tai ihmisvihaan liittyvistä viesteistä, erityisesti jos niihin liittyy viittauksia ampuma-aseisiin tai räjähdysaineisiin.
Internet-valvontatietojärjestelmä toimi poliisin nettivinkki-järjestelmän edeltäjänä. Tilapäinen nettivinkki-järjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2010. Saapuneista vihjeistä välitetään poliisiyksiköille jatkotoimenpiteistä varten sellaiset, joiden osalta on harkittava, kuuluuko asia poliisiviranomaiselle hoidettavaksi, ja onko asiassa syytä epäillä rikosta. Tietoja analysoimalla pyritään paljastamaan, estämään ja selvittämään rikoksia ja rikoksia koskevia suunnitelmia, tunnistamaan niiden tekijät sekä kohdistamaan heihin mahdollisia rikosten estämistä tukevia lupavalvontatoimenpiteitä. Useat jatkokäsittelyyn siirretyistä tapauksista ovat liittyneet huumausainerikollisuuteen. Mukana on ollut myös esimerkiksi oppilaitoksiin liittyviä uhkauksia.
Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi lokakuussa 2008 päätelmät 14071/08 ENFOPOL 187 CRIMORG 162, joissa neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin sellaisen kansallisen järjestelmän ja keskuspisteen perustamiseksi, johon on tarkoitus keskittää kansalliset ilmoitukset Internetissä havaituista henkilön mahdolliseen rikokseen viittaavasta toiminnasta. Havaintotietojen tallentaminen poliisiasiain tietojärjestelmään olisi päätelmien mukaista.
3 §. Hallintoasiain tietojärjestelmä. Hallintoasiain tietojärjestelmään saataisiin tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentti sisältäisi esimerkkiluettelon tiedoista, jotka olisivat käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Pykälän 2 momentin luetteloon henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista esitetään tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 2 §:n 2 momenttiin.
Ampuma-aselain 45 c §:n mukaan luvanhakija on velvollinen suorittamaan hänen henkilökohtaista sopivuuttaan selvittävän soveltuvuustestin. Lainkohdan mukaan soveltuvuustestin suorittamisvelvollisuudesta voidaan säätää poikkeuksia valtioneuvoston asetuksella tapauksissa, joissa testin suorittaminen ei olisi tarpeen siksi, että luvanhakija on lyhyen ajan kuluessa aiemmin suorittanut testin tai hänen henkilökohtainen soveltuvuutensa on muulla tavoin tullut luotettavasti selvitetyksi. Testin aiempi suorittaminen saattaa vaikuttaa sen tuloksen luotettavuuteen. Testin tulos säilytettäisiin ampuma-aselain 45 c §:n mukaan siihen asti, kunnes hakemusta koskeva päätös on lainvoimainen. Testin tulosta ei rekisteröidä. Poliisin henkilötietolain 3 §:n 3 momentin 1 kohdassa mainittuun luetteloon ehdotetaan lisättäväksi tiedot aseluvan soveltavuustestin suorittamisajankohdasta. Testin suorittamispäivämäärä olisi tarpeen rekisteröidä sen arvioimiseksi, onko henkilöön sovellettava testistä vapauttamista koskevaa poikkeusta.
Lain 3 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 9 kohta, jossa säädettäisiin mahdollisuudesta tallettaa hallintoasiain tietojärjestelmään tietoja arpajaislaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi ilmoituksista, lupahakemuksista, luvista, lupien peruuttamisista, tilityksistä sekä ilmoitusten tekijöistä, luvan hakijoista ja saajista, arpajaisten käytännön toimeenpanijoista ja näiden vastuuhenkilöistä, tarkastustoimenpiteistä sekä kieltoihin ja uhkasakkomenettelyyn liittyvistä toimenpiteistä. Tiedoston pitäminen mahdollistaisi lupa- ja valvontaviranomaisten tehtävien hoitamisen tehokkaasti. Tiedostosta olisi saatavissa tiedot muun muassa hakijan aiemmista toimeenpannuista arpajaisista.
4 §. Epäiltyjen tietojärjestelmä. Epäiltyjen tietojärjestelmään saataisiin tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Pykälän 2 momentti sisältäisi esimerkkiluettelon tiedoista, jotka olisivat käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Pykälän 3 momentin luetteloon henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista esitetään tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 2 §:n 2 momenttiin ja 3 §:n 2 momenttiin. Pykälän 3 momentissa mainittuun luetteloon ehdotetaan lisättäväksi oikeus tallettaa henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot. Poliisin ja rekisteröitävän oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että poliisi pystyy varmistamaan rekisteröitävän henkilöllisyyden luotettavasti. Esimerkiksi henkilön kuva on usein luotettavampi tunnistetieto kuin henkilön käyttämä nimi. Henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvia tunnistetietoja tarvitaan henkilön luotettavaan tunnistamiseen, ja ne voivat myös olla joskus ainoita henkilön yksilöimis- ja tunnistetietoja.
Suomen poliisin ulkomaille lähettämät yhdyshenkilöt toimivat tällä hetkellä virkasuhteessa ulkoasiainministeriössä. Tästä syystä yhdyshenkilöillä ei ole ollut epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöoikeutta, mikä on vaikeuttanut heidän ulkomailla hoitamaansa tehtävää. Poliisilla on tällä hetkellä viisi yhdyshenkilöä. Nämä henkilöt toimivat ulkomailla kansallisen rikostutkinnan tukena vakavimmissa kansainvälisissä rikosasioissa. Tästä syystä lain 4 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poliisin ulkomaille lähettämille yhdyshenkilöille voitaisiin antaa epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöoikeus.
5 §. Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä. Pykälässä säädetään suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä. Suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään saataisiin tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot. Pykälän 3 momentti sisältäisi esimerkkiluettelon tiedoista, jotka olisivat käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia. Pykälän 3 momentin luetteloon henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista esitetään tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 2 §:n 2 momenttiin, 3 §:n 2 momenttiin ja 4 §:n 2 momenttiin. Pykälän 3 momentissa mainittuun luetteloon ehdotetaan lisättäväksi henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot.
6 §. Poliisin muut henkilörekisterit. Pykälän 1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan viittaukset 30 §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska mainittu pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi. Pykälän 2 momentin 2 kohdan tarkoittaman tilapäisen rekisterin käyttötarkoitusta ehdotetaan laajennettavan siten, että se kattaa myös tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen suorakäyttöisesti tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten luovutetut lain 14 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa mainitut tiedot. Lisäksi henkilörekisteri voitaisiin perustaa yksittäisen rikoksen estämisen, paljastamisen tai selvittämisen lisäksi rikosten muodostaman rikoskokonaisuuden estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi.
7 §. Rekisterinpitäjä. Pykälän viittaus 30 §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska mainittu pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi.
8 §. Henkilörekisterin perustaminen. Pykälän 2 momentin viittaus 30 §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska mainittu pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi.
3 luku Henkilötietojen käsittelyn erityissäännöksiä
10 §. Arkaluonteisten tietojen käsittely. Henkilötietolain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Mainitun lain 12 §:n mukaan arkaluonteisten tietojen käsittelykielto ei estä muun muassa tietojen käsittelyä, josta on säädetty laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Henkilötietolain 11 §:n 1, 2, ja 4—6 kohdissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja voidaan kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä voimassa olevan lain mukaan vain, jos se on poliisin yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjä on Suojelupoliisi. Tästä syystä on tarpeen ehdottaa täsmennettäväksi 10 §:n 2 momenttia. Suojelupoliisi voisi ehdotettavan 2 momentin nojalla ennalta estävässä tarkoituksessa kerätä ja tallettaa toiminnalliseen tietojärjestelmäänsä henkilötietolain 11 §:n 1, 2 ja 4—6 kohdissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja ja muutoin käsitellä silloin, kun se on välttämätöntä Suojelupoliisin laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi. Suojelupoliisin tehtävänä on poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 10 §:n mukaan torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Tässä tarkoituksessa Suojelupoliisi seuraa muun muassa valtion turvallisuuteen liittyviä hankkeita ja ilmiöitä, ei pelkästään poliisin yleiseen toimialaan kuuluvia yksittäisiä tapahtumia ja rikoksia. Suojelupoliisin tehtävien luonteen ja niiden hoitamisen kannalta erittäin merkityksellisiä tietoja saattavat olla tiedot henkilön yhteiskunnallisesta, poliittisesta tai jopa uskonnollisesta vakaumuksesta. Myös etninen alkuperä voi olla esimerkiksi terrorismin torjuntaan liittyvissä asioissa välttämätön tieto. Pykälän 3 momentin viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi.
11 §. Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen ylimääräisten tietojen käsittely. Voimassa olevassa 11 pykälässä säädetään kuuntelulla saatujen tietojen käytöstä. Säännöksen 1 momentin mukaan poliisilaissa tarkoitetulla teknisellä kuuntelulla saatua tietoa ei saa tallettaa henkilörekisteriin, jos tieto koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua suoritetaan. Tiedon saa tallettaa henkilörekisteriin kuitenkin, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua voitaisiin suorittaa.
Pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 13 § mahdollistaa telekuuntelulla ja teknisellä kuuntelulla saadun ylimääräisen tiedon säilyttämisen, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka tutkinnassa saadaan käyttää telekuuntelua tai teknistä kuuntelua, taikka tietoa tarvitaan rikoslain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseen. Muilla poliisilain 3 luvun 28 §:ssä mainituilla tiedonhankintakeinoilla saatujen tietojen käytöstä ei ole säädetty erikseen. Erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan liittyvässä tiedonhankinnassa saadaan muuhun rikokseen liittyvää tietoa. Koska tietojen tallettaminen näissä tilanteissa on sääntelemätöntä, ehdotetaan pykälän 1 momenttia muutettavaksi siten, että teknisellä kuuntelulla saadun tiedon lisäksi edellä 2, 4 tai 5 §:ssä tarkoitettuihin poliisin tietojärjestelmiin sekä 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun tilapäiseen henkilörekisteriin saataisiin tallettaa poliisilain 3 luvussa tarkoitetuilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatu ylimääräinen tieto, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämisessä tai paljastamisessa olisi saatu käyttää sitä tiedonhankintakeinoa, jolla tieto on saatu taikka jos tieto on tarpeen rikoslain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi. Pykälän otsikko muutettaisiin muotoon Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen ylimääräisten tietojen käsittely. Salaisilla tiedonhankintakeinoilla tarkoitettaisiin tiedonhankintakeinoja, joita voidaan käyttää kohteelta salassa. Poliisilain 3 luvun 28 §:ssä tarkoitettuja salaisia tiedonhankintakeinoja ovat tekninen valvonta, tarkkailu, tekninen tarkkailu, peitetoiminta, valeosto, televalvonta, telekuuntelu ja tietolähdetoiminta.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että momentissa viitattaisiin pakkokeinolain 5 a luvussa tarkoitetuilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatuihin ylimääräisiin tietoihin. Pakkokeinolain 5 a luvun 13 §:n mukaan tieto saadaan säilyttää ja tallettaa poliisin henkilötietolaissa tarkoitettuihin rekistereihin, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka tutkinnassa saadaan käyttää telekuuntelua tai teknistä kuuntelua taikka tietoa tarvitaan rikoslain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseen.
12 §. Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely. Pykälässä säädetään yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittelystä. Pykälän 1 momentin viittaus 30 §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska mainittu pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi. Lisäksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus lain 2 §:n 3 momentin 11 kohtaan, jossa säädetään havaintotiedoista.
Yksittäiseen tehtävään liittymättömillä tiedoilla tarkoitettaisiin poliisin virkatehtäviensä suorittamisen yhteydessä saatuja tietoja. Kyse on ylimääräisistä tiedoista, jotka poliisi saa muiden tehtävien yhteydessä ja joita ei erikseen pyritä hankkimaan. Säännöksessä tarkoitetuilla tiedoilla ei tarkoitettaisi poliisilain salaisin tiedonhankintakeinoin hankittuja ylimääräisiä tietoja.
Tietojen tallettaminen olisi mahdollista poliisiasiain tietojärjestelmän havaintotietoina, epäiltyjen tietojärjestelmään, Suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään sekä Schengenin tietojärjestelmän kansalliseen järjestelmään niillä edellytyksillä kuin näitä järjestelmiä koskevissa asianomaisissa pykälissä on säädetty.
13 §. Poliisin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä. Säännöksen otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon Poliisin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä.
Pykälän 1 momentissa säädetään poliisin oikeuksista saada tehtäviensä suorittamiseksi ja henkilörekisteriensä ylläpitämiseksi tarpeellisia tietoja muualla laissa säädettyjen oikeuksien lisäksi. Poliisin tiedonsaantioikeudesta on säännöksiä muun muassa poliisilaissa, rikosrekisterilaissa, holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999), kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002), konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetussa laissa (137/2004), liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985), maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa (493/1999), maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (57/2005), pelastuslaissa (379/2011), poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa (1251/1995), tullilaissa (1466/1994), ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997), ulosottokaaressa (705/2007) sekä yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993).
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan myös lisättäväksi voimassaolevan lain 13 §:n 2 momentissa oleva täsmennys poliisin oikeudesta saada 13 §:ssä mainitut tiedot salassapitosäännösten estämättä. Pykälän 2 momentin termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko. Tietojoukolla tarkoitetaan voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti tiettyyn hakuun liittyvää usean yksittäisen tiedon muodostamaa kokonaisuutta. Tietojoukko olisi esimerkiksi tietojärjestelmästä ohjelmallisesti poimittu tietokokonaisuus, jossa haku on tapahtunut automaattisesti ennalta määriteltyjen poimintaehtojen mukaisesti.
Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädetään poliisin oikeudesta saada tietoja Liikenteen turvallisuusvirastolta tieliikenteen tietojärjestelmästä. Kohtaa esitetään täsmennettäväksi siten, että siinä säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoa ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003) tarkoitetusta ajoneuvoliikennerekisteristä sen pykälien 15—17 tarkoittamiin tehtäviin.
Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja vankeinhoitoviranomaisilta, josta voimassa olevassa laissa on säädetty 2 momentin 3 kohdassa. Kohtaa 2 esitetään muutettavaksi vastaamaan vankeinhoitoviranomaisten hallintomuutosta, jonka mukaan Rikosseuraamuslaitos vastaa tietojärjestelmistä.
Pykälän 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja liikenne- ja viestintäministeriön ylläpitämästä liikenneluparekisteristä liikennevalvontaa, esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä ulkomaalaislain (301/2004) 179 §:ssä tarkoitettua liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määräämistä varten.
Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lain 6 §:n 1 momentissa (308/2006) tarkoitettuja matkustajatietoja majoitustoiminnan harjoittajilta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi ja poliisille laissa säädetyn muun tehtävän suorittamiseksi.
Pykälän 1 momentin 5 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja oikeushallinnon tietojärjestelmistä, josta voimassa olevassa laissa säädetään 2 momentin 3 kohdassa.
Pykälän 1 momentin 6 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada patentti- ja rekisterihallituksen pitämästä kaupparekisteristä tarpeellisia tietoja elinkeinonharjoittajia koskevista ilmoituksista ja tiedonannoista rikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten, joista voimassa olevassa laissa säädetään 2 momentin 4 kohdassa.
Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 7 kohta, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen henkilörekistereistä tietoja niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaaviin poliisin tehtäviin sekä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen tämän lain 16 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa.
Pykälän 1 momentin 8 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja ulkoasiainministeriön tietojärjestelmistä, josta voimassa olevassa laissa säädetään 2 momentin 6 kohdassa. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä säädettäisiin poliisin oikeudesta saada ulkoasiainministeriön tietojärjestelmistä tarpeellisia tietoja Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista, näiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä poliisille ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän suorittamista varten.
Pykälän 1 momentin 9 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä, josta voimassa olevassa laissa on säädetty 2 momentin 7 kohdassa. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä säädettäisiin poliisin oikeudesta saada Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä tarpeellisia tietoja matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, maahantulokieltoa ja kansalaisuutta koskevasta asiasta esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä poliisille ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.
Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 10 kohta, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada vesikulkuneuvorekisteristä annetussa laissa (976/2006) tarkoitetusta vesikulkuneuvorekisteristä veneitä ja niiden omistajia ja haltijoita koskevia tarpeellisia tietoja poliisilain 1 §:ssä säädettyjen poliisin tehtävien hoitamiseksi, eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetussa laissa (485/2004) tarkoitettua tehtävää sekä ulkomaalaislain (301/2004) 179 §:ssä tarkoitettua liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määräämistä varten.
Pykälän 1 momentin 11 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada teleyritykseltä pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a §:ssä, poliisilain 31 c §:n 1 momentissa ja sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 35 ja 36 §:ssä säädettyjä tietoja, joista voimassa olevassa laissa säädetään 2 momentin 5 kohdassa. Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi viittaus myös poliisilain 36 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään poliisin oikeudesta saada tietoja teleliittymästä, jota ei mainita julkisessa luettelossa tai teleliittymän, sähköpostiosoitteen, muun teleosoitteen taikka telepäätelaitteen yksilöivät tiedot teleyritykseltä ja yhteisötilaajalta.
Pykälän 12 kohdassa säädettäisiin poliisi oikeudesta saada virka-apua pyytäneeltä viranomaiselta tarpeellisia tietoja virka-avun antamiseksi.
Pykälän 1 momentin 13 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmistä, josta voimassa olevassa laissa säädetään 2 momentin 8 kohdassa. Kohta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että siinä säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoa väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennuspalveluista annetun lain (661/2009) 13—17 §:ssä säädetyistä väestötietojärjestelmän tiedoista.
Asevelvollisuuslain (1438/2007) 97 a §:ssä säädetään tietojen luovuttamisesta ampuma-aselain mukaisiin lupiin liittyvissä erityistapauksissa. Pykälän 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, asevelvollisrekisteristä voidaan salassapitovelvollisuuden estämättä antaa välttämättömiä tietoja ampuma-aselain mukaisen luvan hakijoista ja haltijoista sekä hyväksynnän saajaksi haettavasta ja hyväksynnän saaneesta. Vastaava tietojensaantioikeus on säädetty poliisilain 35 §:n 3 momentissa. Poliisilain 35 §:n 3 momentin mukaan poliisilla on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada ampuma-aselain mukaisen luvan hakijan ja haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilön henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten välttämättömiä tietoja asevelvollisen palveluksesta ja palveluskelpoisuudesta sekä henkilön päihteiden käyttöön ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyvistä seikoista.
Poliisin henkilötietolain 13 §:n pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 14 kohta, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada puolustusvoimien asevelvollisrekisteristä asevelvollisuuslain 97 a §:ssä tarkoitettuja ampuma-aselain (1/1998) mukaisen luvan hakijan ja haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilön henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten välttämättömiä tietoja asevelvollisen palveluksesta ja palveluskelpoisuudesta. Aselupien valvonnan kannalta olisi välttämätöntä, että poliisilla olisi tekninen käyttöyhteys asevelvollisrekisteriin.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 kohta, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja panostajalain (219/2000) 3 §:ssä tarkoitetusta panostajarekisteristä poliisin suorittamaa valvonta- ja hälytystoimintaa varten. Panostajarekisterin pitäjänä toimii sosiaali- ja terveysministeriön alainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kyseisessä rekisterissä on tiedot Suomessa voimassaolevista panostajaluvista. Panostajarekisteri on julkinen rekisteri. Tiedonsaantioikeus korostuu erityisesti poliisin hälytystoiminnassa ja uhka-arvioiden laadinnassa sekä räjäytystyömaiden- ja kuljetusten valvonnassa. Tämän vuoksi tietojen tulisi olla saatavilla teknisen käyttöyhteyden avulla vuorokaudenajasta riippumatta eli myös virka-ajan ulkopuolella.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta saada pykälän 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta, ellei laissa toisin säädetä.
Voimassa oleva pykälän 3 momentti ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska asiasta säädetään henkilötietolain 32 §:n 1 momentissa. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin poliisille velvollisuus antaa pyynnöstä asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Säännöksellä toteutettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan määräys, jonka mukaan tietojen vastaanottajan olisi annettava sille toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on siirtänyt henkilötiedot tai asettanut ne saataville, pyynnöstä tietoja saatujen tietojen käsittelystä. Tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet huolehtiakseen siitä, että henkilötietoja, jotka ovat virheellisiä tai puutteellisia tai jotka eivät ole enää ajantasaisia, ei siirretä tai aseteta saataville. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on varmennettava mahdollisuuksien mukaan henkilötietojen laatu ennen niiden siirtämistä tai saataville asettamista. Momentti sisältäisi tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen velvollisuuden tarkistaa pyytämättä luovutettujen henkilötietojen osalta, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu. Poliisi vastaa rekisterinpitäjänä poliisin henkilörekistereiden tietojen oikeellisuudesta myös käyttäessään pykälässä tarkoitettua tietojensaantioikeuttaan.
14 §. Muiden viranomaisten tietojen luovuttaminen poliisille suorakäyttöisesti tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten. Pykälän otsikossa sekä 1 momentissa oleva termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että vankeinhoitoviranomaisille laissa säädetty oikeus luovuttaa henkilötuntomerkkitietoja muutetaan oikeudeksi luovuttaa tuntomerkkitietoja. Lisäksi 1 momentin 1 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi oikeusrekisterikeskuksen oikeus luovuttaa lähestymiskieltoja ja liiketoimintakieltoja koskevia tietoja.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että voimassaolevan lain kohdan tullilaitoksen ulkomaalaisia koskevat tiedot, henkilöllisyyttä koskevat tiedot ja henkilötuntomerkkitiedot korvattaisiin ulkomaalaisten tunnistamistiedoilla. Pykälän 1 momentin 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettävän siten, että kohdasta poistettaisiin maininta tullilaitoksen toimivaltaan kuuluvista rikosten ennalta estämistä ja selvittämistä koskevista tarpeellisista tiedoista. Täsmennys mahdollistaisi tietojen tallettamisen myös sellaisten rikosten osalta, jotka eivät kuulu tullilaitoksen toimivaltaan, mutta jotka tulliviranomainen havaitsee suorittaessaan toimivaltuuksiin kuuluvia tehtäviään.
Pykälän 1 momentin 3 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tiedot passi- ja viisumipäätöksistä sekä oleskelulupa- ja työlupapäätöksistä korvattaisiin passilaissa (671/2006) ulkoasiainministeriölle ja Suomen edustustoille säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarvittavilla tiedoilla. Momenttiin lisättäisiin ulkoasiainministeriölle oikeus tallettaa tiedot Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista sekä näiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä;
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 6 kohta, jossa säädettäisiin hätäkeskusviranomaisten oikeudesta luovuttaa hätäkeskustietojärjestelmään tallettamansa henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 kohta. Sen mukaan Maahanmuuttovirasto voisi suorakäyttöisesti tai ulkomaalaisrekisteristä tietojoukkona tallettaa poliisiasiain tietojärjestelmään etsintäkuulutustietoihin kansallisia maahantulokieltoja sekä tutkinnan ja virka-avun tietoihin ulkomaalaislaissa poliisin tehtäväksi säädettyjä käännytys-, karkotuspäätöksiin liittyviä toimenpidepyyntöjä ja muita virka-apupyyntöjä.
Pykälän 2 momentilla saatettaisiin voimaan tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan määräys, jonka mukaan poliisin olisi annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet huolehtiakseen siitä, että henkilötietoja, jotka ovat virheellisiä tai puutteellisia tai jotka eivät ole enää ajantasaisia, ei siirretä tai aseteta saataville. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on varmennettava mahdollisuuksien mukaan henkilötietojen laatu ennen niiden siirtämistä tai saataville asettamista. Momentti sisältäisi tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen velvollisuuden tarkistaa pyytämättä luovutettujen henkilötietojen osalta, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu. Poliisi vastaa rekisterinpitäjänä poliisin henkilörekistereiden tietojen oikeellisuudesta. Suorakäyttöisesti talletettujen tietojen osalta vastuu henkilötietojen käyttötarkoituksen arvioinnista kuuluisi kuitenkin lähtökohtaisesti tiedot tallettaneelle viranomaiselle, jolla on parhaat tosiasialliset mahdollisuudet arvioida tiedon tallettamisen edellytykset.
4 luku Tietojen käyttäminen ja luovuttaminen
16 §. Tietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta. Artiklan mukaan henkilötietoja saa käsitellä niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ainoastaan muiden rikosten torjumiseksi, niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön panemiseksi, muiden hallinnollisten tai oikeudellisten menettelyjen toteuttamiseksi, jotka liittyvät suoraan rikosten torjuntaan, niistä syyttämiseen tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoon sekä yleistä turvallisuutta koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi. Koska artiklassa ei mainita nimenomaisesti henkeä ja terveyttä koskevaa vaaraa tai huomattavia omaisuusvahinkoja, vastaavat maininnat korvattaisiin 1 momentissa viittauksella yleiseen turvallisuuteen. Henkeä ja terveyttä koskevan vaaran voidaan katsoa useimmiten sisältyvän yleisen turvallisuuden vaarantumiseen. Samoin tietojen käyttäminen omaisuusvahinkojen torjumiseksi olisi edelleen mahdollista, mikäli yleinen turvallisuus on vaarassa. Asia olisi arvioitava nykyisen käytännön mukaisesti tapauskohtaisesti (HE 39/1994 vp).
Voimassa olevan lain 16 §:ssä on säädetty poliisin henkilörekisterin tietojen käyttämisestä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Edellä mainittu tietosuojapäätöksen 11 artikla ei salli tietojen käyttöä yleisesti alkuperäistä käyttötarkoitusta ”vastaaviin” tarkoituksiin. Tästä syystä pykälän otsikkoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan puitepäätöstä.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että poliisirekistereissä olevia tietoja voitaisiin käyttää poliisin oman tutkimustoiminnan lisäksi laillisuusvalvonta-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Tietoja ehdotetaan käytettäväksi myös muussa kuin poliisin omassa koulutustoiminnassa, koska poliisin rekistereitä käyttävät myös yhteistyöviranomaiset.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi rajoitus käyttää muitakin kuin epäiltyjen tietojärjestelmässä olevia tietoja muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Ehdotetun säännöksen mukaan poliisi ei saisi käyttää keräämistarkoituksen vastaisesti myöskään 2 §:n 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja, suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoja tai 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu tilapäisen rekisterin tietoja päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan ehdotettavan 16 a §:n muutosta siten, että passin sormenjälkitietojen lisäksi momentissa mainittaisiin 3 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitetut ulkomaalaisen tunnistamistietoihin kuuluvien sormenjälkitiedot. Tietojen käyttämisestä säädettäisiin 16 a §:ssä.
16 a §. Passin sormenjälkitietojen ja ulkomaalaislain perusteella otettujen sormenjälkitietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Voimassa olevan lain 16 a §:ssä on säädetty passin sormenjälkitietojen käyttämisestä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Edellä mainittu tietosuojapäätöksen 11 artikla ei salli tietojen käyttöä yleisesti alkuperäistä käyttötarkoitusta ”vastaaviin” tarkoituksiin. Tästä syystä pykälän otsikkoa on muutettu vastaamaan puitepäätöstä. Lisäksi otsikkoon ehdotetaan lisättäväksi viittaus ulkomaalaislain nojalla otettuihin sormenjälkitietoihin.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt lausunnossaan (PeVL 47/2010 vp) ulkomaalaislain 131 §:n nojalla otettavien sormenjälkitietojen käyttämisen rajoittamista vain niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Tällainen tarkoitus voi valiokunnan mielestä sinänsä liittyä myös tarkasti määriteltyjen rikosten estämiseen ja selvittämiseen, mutta ainoastaan siinä laajuudessa kuin tällä toiminnalla on yhteys alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Valiokunnan mukaan tämän lisäksi on mahdollista muiden käyttötarkoitusten osalta viitata poliisin henkilötietolain 16 a §:ään. Valiokunta huomautti lisäksi, ettei tehtävän muutoksen myötä mainittujen sormenjälkitietojen käyttämiseen sovelleta enää lain 16 §:n säännöksiä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta ulkomaalaislakia on muutettu 1 päivänä tammikuuta 2012 voimaantulleella lailla (631/2011). Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ehdotetaan tehtäväksi poliisin henkilötietolain 16 a §:ään. Ehdotettavan muutoksen johdosta sormenjälkitietojen käyttämiseen ei enää sovellettaisi poliisin henkilötietolain 16 §:n säännöksiä, kuten perustuslakivaliokunta on lausunnossaan esittänyt. Sääntely olisi yhdenmukaista passin sekä muukalaispassin ja pakolaisen matkustusasiakirjan sormenjälkitietojen osalta. Kyseisiä sormenjälkitietoja saisi käyttää vain, jos se olisi välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.
Lisäksi esitetään teknisluonteisena korjauksena poistettavaksi pykälän 2 momentista sana ”rekisteröidyltä”, koska poliisilla ei 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa käytännössä ole varmaa tietoa siitä, onko henkilöllä passirekisteriin merkityt sormenjälkitiedot.
17 §. Tietojen luovuttaminen toiselle poliisiyksikölle tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 16 §:n yhteydessä on esitetty. Pykälän 4 momentin termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko.
Voimassa olevan lain 17 §:ssä on säädetty poliisin henkilörekisterin tietojen luovuttamisesta toiselle poliisiyksikölle tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Edellä mainittu tietosuojapäätöksen 11 artikla ei salli tietojen käyttöä yleisesti alkuperäistä käyttötarkoitusta ”vastaaviin” tarkoituksiin. Tästä syystä pykälän otsikkoa on muutettu vastaamaan puitepäätöstä.
18 §. Tietojen luovuttaminen toiselle poliisiyksikölle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 16 §:n yhteydessä on esitetty. Pykälän 4 momentin termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko.
Voimassa olevan lain 18 §:ssä on säädetty poliisin henkilörekisterin tietojen luovuttamisesta toiselle poliisiyksikölle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen. Edellä mainittu tietosuojapäätöksen 11 artikla ei salli tietojen käyttöä yleisesti alkuperäistä käyttötarkoitusta ”vastaaviin” tarkoituksiin. Tästä syystä pykälän otsikkoa on muutettu vastaamaan puitepäätöstä.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että tietoja voidaan luovuttaa käytettäväksi myös laillisuusvalvontatoiminnassa. Säännös vastaisi siten sisällöltään 16 §:n 2 momenttia.
19 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Pykälän 1 momentin viittaus 30 §:ään ehdotetaan poistettavaksi, koska pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Samoin 1 momentin viittaus 31 §:ään ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska tietojen luovuttamisesta kansallisesta Schengenin tietojärjestelmästä säädettäisiin uudessa 6 a luvussa. Termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko.
Pykälän 1 momentin 1—13 kohdat ehdotetaan muutettavaksi.
Pykälän 1 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona liikenteen turvallisuusvirastolle ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain (541/2003) 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisia tietoja sekä luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi ilmailulain (1242/2005) 48 §:n mukaisia tietoja.
Pykälään lisättäisiin uusi informatiivinen 2 kohta, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona hätäkeskuslaitokselle hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 19 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen yksikön tukemiseksi ottaen huomioon, mitä tietojen saamista koskevan oikeuden rajoittamisesta mainitun lain 19 §:n 2 momentissa säädetään.
Pykälän 1 momenttiin 3 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja, jotka ovat tarpeen pelastusviranomaisille pelastuslain (379/2011) 32 §:ssä tarkoitettua pelastustoimintaa varten.
Pykälän 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja rajavartiolaitokselle tietoja sen arvioimiseksi, onko henkilö sopiva palvelemaan rajavartiolaitoksessa sekä tietoja rajaturvallisuuden ylläpitämistä, rikosten estämistä, paljastamista, esitutkintaa ja muuta tutkintaa varten, muihin rajavartiolaitoksen tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu sekä muuhun tarkoitukseen 16 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa. Kohdassa täsmennetään voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 3 kohtaa.
Pykälän 1 momentin 5 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja pääesikunnalle poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa tarkoitettuja turvallisuus- ja valvontatehtäviä sekä rikostutkintaa varten, turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) tarkoitettujen turvallisuusselvitysten tekemistä varten ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettujen yhteisö- ja henkilöturvallisuusselvitysten tekemistä varten, asevelvollisrekisterinpitäjälle asevelvollisuuslain (1438/2007) 96 §:n 1 momentin 5 kodassa tarkoitettuja tehtäviä varten ja ampuma-aselain 67 §:ssä tarkoitetusta luvan peruuttamisesta sekä lain 8 luvussa tarkoitetuista turvaamistoimenpiteistä sen arvioimiseksi, onko henkilö sopiva palvelemaan puolustusvoimissa. Säännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että se vastaa asevelvollisuuslaissa säädettyä tiedonsaantioikeutta. Lisäksi poliisi saisi luovuttaa pääesikunnalle ampuma-aselain mukaisia tietoja luvan peruuttamisesta sekä tietoja turvaamistoimenpiteistä puolustusvoimien palveluksessa olevien henkilöiden osalta. Poliisin olisi tarkoituksenmukaista voida antaa pääesikunnalle tietoja silloin, kun ne kohdistuvat sotilaaseen taikka puolustusvoimien palveluksessa olevaan virkamieheen tai työntekijään. Tarkoituksena olisi estää tilanteet, joissa henkilö, jolta poliisi on esimerkiksi peruuttanut hallussapitoluvan ja ottanut aseen haltuun, voisi kuitenkin käyttää aseita puolustusvoimissa. Säännöksellä varmistettaisiin se, että tieto henkilön soveltumattomuudesta pitämään asetta hallussa tulisi poliisilta pääesikunnalle.
Pykälän 1 momentin 6 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja sosiaaliviranomaisille ulkomaalaisen toimeentuloa koskevan asian käsittelyä varten.
Pykälän 1 momentin 7 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja tullilaitokselle tullivalvontaa, tullirikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten, muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 16 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa sekä haasteen ja muun tiedoksiannon suorittamista varten. Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi maininta tietojen luovuttamisesta tullilaitokselle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitetukseen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Säännös olisi yhdenmukainen rajavartiolaitosta koskevan momentin 4 kohdan kanssa. Tullilain 47 § 3 momentin nojalla tullimies voi haastamiseen oikeutetun viranomaisen pyynnöstä suorittaa haastamisen myös muussa kuin tullirikosasiassa. Säännöksen on katsottu oikeuttavan tullimiehen antamaan tiedoksi haasteita ja esimerkiksi poliisin kirjoittamia rangaistusvaatimuksia. Jotta mainittu tiedoksiantotehtävä voidaan asianmukaisesti hoitaa, ehdotetaan 1 momentin 7 kohtaan otettavaksi tietojen luovuttamiseen oikeuttavaksi perusteeksi myös haasteen ja muun tiedonannon suorittaminen.
Pykälän 1 momentin 8 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja työviranomaisille työntekijän oleskeluluvan tai elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan antamista tai työnteon valvontaa koskevan asian käsittelyä varten.
Pykälän 1 momentin 9 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja ulkoministeriölle ja Suomen edustustolle näiden toimivaltaan kuuluvan passia tai muuta matkustusasiakirjaa, viisumia, työntekijän oleskelulupaa tai muuta oleskelulupaa koskevan asian käsittelemistä varten. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 7 kohdassa.
Pykälän 1 momentin 10 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevien sellaisten asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten, jotka lailla tai asetuksella säädetään ulkomaalaisvirastolle. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 8 kohdassa.
Ampuma-aselain 113 §:n mukaan poliisin on pidettävä ampuma-aseista, aseen osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista lupahallinto- ja valvontatehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tiedostoja. Tiedostot ovat salassa pidettäviä. Tietojen luovuttamiseen sovelletaan poliisin henkilötietolakia. Poliisin henkilötietolain 19 §:n 1 momentin 11 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja tuomioistuimille ampuma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin tai erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvien asioiden käsittelyä varten. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 5 kohdassa.
Pykälän 1 momentin 12 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja tuomioistuimille ja Oikeusrekisterikeskukselle etsintäkuulutusten seuraamista varten, Rikosseuraamuslaitokselle henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetussa laissa (422/2002) tarkoitettua yhdyskuntaseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksistä tuomioistuimille annettavaa lausuntoa, yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa, tuomittuja koskevien etsintäkuulutusten ja lähestymiskieltopäätösten seuraamista, tutkintavankien ja vankien sijoittamista, tutkintavankeusaikaisen tai vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä, seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien lupa-asioiden käsittelyä ja lupaehtojen noudattamisen valvontaa varten sekä oikeushallintoviranomaisille ja sotilasviranomaisille näiden omien etsintäkuulutusten seuraamista varten. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 6 kohdassa. Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 2 §:ssä säädetään vankeuden täytäntöönpanon yhdeksi tavoitteeksi estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi poliisin henkilötietolain 19 §:n 1 momentin 12 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi poliisille oikeus luovuttaa Rikosseuraamuslaitokselle tietoja vankeusaikaisen rikollisuuden estämiseksi. Kyseeseen tulisi tällöin mahdollisuus tarkistaa esimerkiksi henkilön rikoskumppanit ja heidän mahdollinen vankilassaolo. Tällä saattaa olla vaikutusta vankeusrangaistusta suorittavien henkilöiden sijoitteluun eri vankiloihin.
Pykälän 1 momentin 13 kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona ulosottomiehelle ulosottokaaren 3 luvun 67 §:ssä säädettyjä tietoja ulosottoasioiden täytäntöönpanoa ja ulosottoselvityksen laatimista varten sekä poliisiasiain tietojärjestelmän henkilötiedot, vapautensa menettäneiden tiedot ja turvallisuustiedot ulosottoasioiden täytäntöönpanoa varten. Henkilötiedoista selviävät henkilön mahdolliset epäviralliset oleskeluosoitteet, pidätettyjen tiedoista henkilön säilyttäminen poliisin säilytystiloissa ja työturvallisuustiedoista kotikäyntejä varten tarpeelliset varotiedot.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 kohta. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja syyttäjille syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 25 §:ssä säädetyssä laajuudessa. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 9 kohdassa.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 15 kohta. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja poliisilain 1 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi virkamiehelle, jolla on poliisilain 8 §:ssä säädetyt erityiset poliisivaltuudet tai joka toimii ulkomailla Suomen sijoittamana poliisin yhdyshenkilönä. Ulkomailla työskentelevät poliisin yhdyshenkilöt ovat tällä hetkellä ulkoasiainministeriöön virkasuhteessa. Tämän vuoksi on tarpeen täsmentää tietojen luovuttaminen koskemaan myös näitä poliisin ulkomailla työskenteleviä yhdyshenkilöitä. Tietojen luovuttamisesta olisi voimassa, mitä 17 §:n 1—3 momentissa ja 18 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 16 kohta. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja haastemieslain (505/1986) 1 ja 6 §:ssä mainitulle virkamiehelle muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin haastamista varten sekä haastemiehille haasteen toimittamista varten tarpeelliset poliisiasiaintietojärjestelmän henkilötiedot, työturvallisuustiedot ja pidätettyjen tiedot. Henkilötiedoista selviävät henkilön mahdolliset epäviralliset oleskeluosoitteet, pidätettyjen tiedoista henkilön oleskelu poliisin säilytystiloissa ja työturvallisuustiedoista kotikäyntejä varten tarpeelliset varoitustiedot. Vastaava säännös on voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 11 kohdassa.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 17 kohta, joka vastaisi voimassaolevan lain 19 §:n 1 momentin 12 kohtaa. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja Metsähallituksen erätarkastajalle tämän toimivaltaan kuuluvaa erävalvontaa varten.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 18 kohta. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja tienpitäjinä toimiville kunnille ja Liikennevirastolle liikenneonnettomuustietoja liikenneturvallisuuden edistämistä varten.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 kohta. Kohdassa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja työsuojeluhallinnolle kuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvontaa varten valvontadirektiivin (2006/22/EY) mukaiset tiedot. Poliisin ja työsuojeluviranomaisten tehtävänä on muun muassa valvoa autonkuljettajien ajo- ja lepoaikoja valvontadirektiivin mukaisesti. Työsuojeluviranomaisten ja poliisin välisen tehtäväjaon mukaisesti työsuojelupiirit suorittavat valvontaa yritysten toimitiloissa ja poliisi maantiellä.
Pykälän 2 momenttia luettelon passin sormenjälkitietojen luovuttamisesta muutetaan vastaamaan muuttunutta kohtien numerointia.
Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi oikeus antaa tekninen käyttöyhteys poliisilain 8 §:n mukaiset valtuudet omaavan virkamiehen lisäksi ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle poliisin yhdyshenkilölle. Suomen poliisin ulkomaille lähettämät yhdyshenkilöt toimivat tällä hetkellä virkasuhteessa ulkoasiainministeriössä. Yhdyshenkilöiden tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää tietojen saamista poliisin rekistereistä.
Voimassaolevan pykälän 4 momentti ehdotetaan kumottavaksi, koska säännös sisältyy henkilötietolain 32 §:n 1 momenttiin.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa säädettäisiin rajavartiolaitokselle ja tullilaitokselle luovutettavien tietojen osalta vastaava käyttörajoitus 2 §:n 3 momentin 11 kohdan havaintotietojen, 4 §:ssä tarkoitettujen epäiltyjen tietojärjestelmän tietojen sekä 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen rekisterin tietojen osalta kuin poliisille on säädetty lain 16 §:n 1 momentin 5 kohdassa. Näitä tietoja ei olisi mahdollista käyttää päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jonka mukaan luovutettaviin tietoihin olisi mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Säännöksellä toteutettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan määräys tietojen laadun varmistamisesta. Koska pykälä koskee tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla, arvio olisi tehtävä jo talletettaessa tietoja poliisin rekisteriin.
19 a §. Tietojen luovuttaminen yleisölle. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädettäisiin poliisin oikeudesta luovuttaa rekisteritietoja julkisuuteen. Ehdotetun säännöksen mukaan poliisi saisi luovuttaa yleisen tietoverkon välityksellä yleisön tietoon saattamiseksi ja yleisövihjeiden saamiseksi 2 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja, joista olisi asian kiireellisyyden, vaaratilanteen, rikosten ennalta estämisen, omaisuuden omistajalleen palauttamisen tai tutkinnallisten syiden vuoksi tarpeen erityisesti tiedottaa.
Ehdotettu säännös tehostaisi rikoksia koskevaa tiedotusta. Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 9 §:n mukaan tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä. Tutkinnanjohtaja on voinut harkintansa mukaan tiedottaa rikosta koskevia asioita, jos se on ollut tarpeen yleisön varoittamiseksi, rikosten ennalta estämiseksi tai tutkinnallisista syistä. Tiedotus on tapahtunut lehdistötiedotteina, tiedotustilaisuuksina tai televisio-ohjelmina. Tiedot ovat usein löydettävissä Internetin hakukoneiden avulla. Tiedotusvälineet ovat olleet halukkaita julkaisemaan esimerkiksi anastettujen ajoneuvojen tai arvoesineiden luetteloita. Tällaisten tiedotusvälineiden kautta suodattuneiden, pitkäänkin haettavina säilyvien tietojen ongelmana on niiden ajantasaisuus. Esimerkiksi anastetun auton haltija voi saada autonsa takaisin, mutta yleisö tekee edelleen ilmoituksia poliisille auton liikkeistä. Tämä voi aiheuttaa hankaluuksia auton haltijalle. Tämän vuoksi ehdotetaan, että poliisi voisi julkaista nämä tutkinnanjohtajien päättämät tiedotteet omissa Internet-hakemistoissaan, joista ne olisivat kaikkien luettavissa. Tiedot poistettaisiin niihin merkityn vanhenemisajan jälkeen, tai kun asia on selvinnyt tai omaisuus on saatu takaisin. Tiedot kopioitaisiin Internetiä varten erillisille palvelimille, mutta tietojen poistumisen ajantasaisuus varmistettaisiin automaattisella päivityksellä. Tällaisia hakemistosivuja olisivat esimerkiksi anastettuja ajoneuvoja koskevat tiedot, anastettua taidetta, antiikkia tai muuta arvo-omaisuutta koskevat tiedot, kadonneita henkilöitä ja tuntemattomia vainajia koskevat tiedot sekä sellaiset rikoksia koskevat tiedot, joista on syytä erityisesti tiedottaa.
Tietosuojapuitepäätöksen 14 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, että toisen jäsenvaltioiden toimivaltaiselta viranomaiselta saatuja tai sen saataville asettamia henkilötietoja saa siirtää yksityisille tahoille vain artiklan 1 kohdan a—c kohdissa tarkoitettujen edellytysten täyttyessä. Tämän vuoksi pykälässä esitetään säädettäväksi, että tietojen luovuttaminen olisi mahdollista ainoastaan, jos se on olennaisen tärkeää poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi, eikä tietojen luovuttaminen ole vastoin rekisteröidyn oikeutettua etua. Toiselta viranomaiselta saatuja tietoja saisi luovuttaa vain tiedot luovuttaneen viranomaisen suostumuksella.
19 b §. Henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 19 b §. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonnasta. Säännöksellä varmistettaisiin poliisin henkilörekisterien ja niihin sisältyvien tietojen salassapito ja muu suoja rajaamalla pääsy tietoihin vain niille, jotka tarvitsevat tietoja työtehtäviensä hoitamiseen.
Säännöksellä saatettaisiin kansallisesti voimaan tietosuojapuitepäätöksen 10 artikla, jossa edellytetään, että kaikki henkilötietojen siirrot on kirjattava tai dokumentoitava. Säännöksen mukaan poliisin olisi kirjattava tiedonvaihdon lainmukaisuuden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi suorittamansa henkilötietojen luovutus ja sen perusteet.
Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi erillinen tietojärjestelmien teknistä turvallisuustasoa koskeva säännös, jonka mukaan tietojärjestelmien tiedot varmistettaisiin estämällä tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuusjärjestelyillä ja muilla toimenpiteillä.
20 §. Tietojen luovuttamisesta päättäminen. Tietojen luovuttamisesta päättämisestä koskevaa säännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona päättäisi rekisterinpitäjä tai rekisterinpitäjän tähän tehtävään määräämä poliisiyksikkö. Tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona on tarpeen delegoida esimerkiksi poliisiammattikorkeakoululle tiettyjen tutkimuslupien osalta.
5 luku Tietojen poistaminen ja arkistointi
22 §. Tietojen poistaminen poliisiasiain tietojärjestelmästä. Pykälän 1 momentin kohdat ehdotetaan numeroitavaksi samaan järjestykseen kuin 2 §:n 3 momentin vastaavia tietoryhmiä koskevat kohdat.
Lain 22 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin tutkinnan ja virka-avun tietojen poistamisesta poliisin tietojärjestelmästä, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 1 momentin 9 kohdassa.
Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilmoituksen tunnistetiedot poistettaisiin ilmoitukseen liitetyn viimeisimmän tietoryhmän poistamisen jälkeen. Ilmoituksen tunnistetiedot liittävät yhteen eri tietoryhmiin talletetut tiedot, eikä niitä ei voi poistaa ilman että rekisteriin jää irrallisia hakukelvottomia tietoja.
Tietoryhmän muut tiedot poistettaisiin seuraavasti:
a) syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten siirretyn rikosilmoituksen tiedot poistettaisiin viiden vuoden kuluttua rikosilmoituksen siirtämisestä syyttäjälle, kun rikoksesta voi seurata sakkoa, kymmenen vuoden kuluttua rikosilmoituksen siirtämisestä syyttäjälle, kun rikoksesta voi seurata enintään viiden vuoden vankeusrangaistus ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua jutun siirtämisestä syyttäjälle, kun rikoksesta voi seurata yli 5 vuotta vankeutta. Tietoja ei kuitenkaan poistettaisi, jos rikoksen syyteoikeus ei vanhene. Näillä säilytysajoilla varmistettaisiin, että sakkorikosten tiedot säilyvät poliisin tietojärjestelmässä vähintään sen ajan kuin asian käsittely ja lainvoimaisen ratkaisun saaminen oikeuslaitoksessa kestää. Käytännössä esitetyt säilytysajat noudattaisivat rikosrekisterin vastaavia säilytysaikoja, vaikka säilytysajat rikosrekisterissä pohjautuvat tuomittuihin rangaistuksiin;
b) muut rikosilmoitustiedot yhden vuoden kuluttua viimeisimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta, aikaisintaan kuitenkin viiden vuoden kuluttua ilmoituksen kirjaamisesta. Nämä niin sanotusti pimeäksi jäävät ilmoitukset säilyisivät rekisterissä asianomistajan oikeusturvan vuoksi vähintään viisi vuotta.
c) muiden tapahtumien ilmoitustiedot viiden vuoden kuluttua ilmoituksen kirjaamisesta. Säilytysaika säilyisi ennallaan.
Lain 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin henkilökuulutustietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 1 momentin 1 kohdassa. Kohdassa säädetään poistettavaksi kuulutustiedoista liiketoimintakieltoa koskevat tiedot viiden vuoden kuluttua liiketoimintakiellon päättymisestä, lähestymiskieltoa koskevat tiedot kahden vuoden kuluttua lähestymiskiellon päättymisestä ja muut kuulutustiedot kolmen vuoden kuluttua kuulutusten peruuttamisesta.
Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lähestymiskieltoa tai tapaamiskieltoa koskevat tiedot poistettaisiin viiden vuoden kuluttua lähestymis- tai tapaamiskiellon määräämisestä, valvottua koevapautta tai valvontarangaistusta koskevat tiedot viiden vuoden kuluttua valvotun koevapauden tai valvontarangaistuksen päättymisestä ja muut tiedot kolmen vuoden kuluttua kuulutuksen tai kiellon peruuttamisesta tai päättymisestä. Lähestymis-, tapaamis- ja liiketoimintakieltoja koskevat tiedot ovat tarpeen henkilön luotettavuutta arvioitaessa, joten niiden säilytysajaksi ehdotetaan viittä vuotta. Kohtaan ehdotetaan lisättäväksi uusia seuraamusmuotoja, valvottua koevapautta ja valvontarangaistusta koskevat poistosäännökset.
Lain 22 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettäisiin tunnistettavien tietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa säädetään 1 momentin 8 kohdassa. Kohdassa säädetään tunnistettavien tietojen poistamisesta yhden vuoden kuluttua henkilön löytämisestä tai tuntemattoman vainajan tunnistamisesta. Tietojen säilytysaika ehdotetaan pidennettäväksi. Monimutkaisissa tapauksissa ja erityisesti, jos henkilö on tavattu ulkomailla tai vainaja on ulkomaalainen, virka-apumenettelyt hidastavat prosessia niin, että asioiden loppuun saattaminen kestää vielä tunnistamisen jälkeen pitkään. Kohdassa säädettäisiin tunnistettavien tiedot poistettavan viiden vuoden kuluttua henkilön löytämisestä tai tuntemattoman vainajan tunnistamisesta.
Lain 22 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädettäisiin etsittävien ajoneuvojen tietojen poistamisesta siten, että tiedot olisi poistettava kun ne tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn tai asianomistajan oikeuksien vuoksi eivät ole tarpeen. Voimassa olevassa laissa näiden tietojen poistamisesta säädetään 1 momentin 2 kohdassa.
Lain 22 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädettäisiin omaisuustietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa säädetään 1 momentin 3 kohdassa. Kohdassa säädetään omaisuustiedot poistettavaksi yhden vuoden kuluttua omaisuuden palauttamisesta omistajalleen tai haltijalleen taikka huutokauppaamisesta tai hävittämisestä, viimeistään kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä. Kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että omaisuustiedot poistettaisiin, kun ne tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn taikka asianomistajan oikeuksien vuoksi eivät ole tarpeen. Pääsääntöisesti tutkinnanjohtaja harkitsisi ajoneuvon kunnon, iän, arvon tai antiikkiarvon ja rikosnimikkeen perusteella, kuinka kauan etsintäkuulutus on tarpeen pitää voimassa. Vanhoja huonokuntoisia ajoneuvoja koskevien kuulutusten säilytysaika olisi yleensä sama kuin rikoksen syyteoikeuden vanhenemisaika. Omistusoikeus ajoneuvoon säilyy omistajalla, vaikka rikos vanhenee tai joku saa anastetun omaisuuden hallintaansa esimerkiksi vilpittömässä mielessä ostamalla. Tämän vuoksi etsintäkuulutus on syytä pitää voimassa niin kauan kuin ajoneuvolla on arvoa. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus voitaisiin arvioida myös tietoryhmäkohtaisesti siten, että erillisellä päätöksellä voitaisiin poistaa esimerkiksi tiettyjä arvokkaita omaisuusryhmiä koskevat tiedot, ilman tarvetta käydä tietoja yksitellen läpi. Peruutetut kuulutukset poistettaisiin vastaavien tutkinta- ja virka-aputietojen poistamisen yhteydessä.
Pidätettyjen ja poliisilain 2 luvun 2 §:n nojalla kiinniotetun tiedot sisältyvät tutkinnan- ja virka-avun tietoihin, joiden tallettamisesta säädettäisiin ehdotettavan 2 §:n 3 momentin b kohdassa. Koska vapautensa menettäneiden tietoryhmä ehdotetaan poistettavaksi poliisiasiain tietojärjestelmästä, vastaavasti ehdotetaan voimassa olevan 22 §:n 1 momentin 4 kohta kumottavaksi tarpeettomana.
Voimassa olevan lain 22 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään rikosilmoitushakemistotietojen poistamisesta. Koska voimassa olevan 2 §:n 3 momentin rikosilmoitushakemistotietoja koskeva 5 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, vastaavasti ehdotetaan tietoryhmää koskevat poistosäännökset poistettavaksi tarpeettomina.
Pykälän 1 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi 6 kohta. Kohdassa säädettäisiin turvallisuustiedot poistettavan viimeistään yhden vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta. Henkilöön liitetyt turvallisuustiedot koskevat sellaista käyttäytymistä tai sairauksia, jotka eivät yleensä menetä merkitystään ajan kuluessa. Ajoneuvoja, osoitteita tai muita vastaavia tietoja koskevat varoitusmerkinnät poistetaan, kun on todettu, etteivät ne enää ole tarpeen.
Lain 22 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädettäisiin tuntomerkkitietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa säädetään 1 momentin 7 kohdassa ja 2—4 momenteissa. Kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tuntomerkkitiedot poistettaisiin viimeistään kymmenen vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta. Jos kuitenkin henkilön ainoa rekisteröinti on tapahtunut sellaisen epäilyn perusteella, joka on kumoutunut, tiedot poistetaan yhden vuoden kuluttua:
a) siitä, kun on päätetty, että esitutkinta lopetetaan esitutkintalain 4 §:n 3 momentin, 9 §:n 2 momentin tai 43 §:n 2 momentin perusteella tai ettei esitutkintaa toimiteta tai se päätetään esitutkintalain 3 §:n perusteella;
b) siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän päätöksestä esitutkinnan rajoittamisesta tai syyttämättä jättämisestä taikka syyttäjän tekemästä muusta päätöksestä asian käsittelyn lopettamisesta;
c) siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon tuomioistuimen lainvoimaisesta ratkaisusta, jonka mukaan rekisteröityä vastaan nostettu syyte on hylätty tai nostettu syyte syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi hylätty.
Kohdan nojalla tuntomerkkitiedot poistettaisiin esimerkiksi silloin, kun esitutkinta on lopetettu esitutkintalain 4 §:n 3 momentin, 9 §:n 2 momentin tai 43 §:n 2 momentin perusteella tai ettei esitutkintaa toimiteta tai se päätetään esitutkintalain 3 §:n perusteella.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 8 kohta. Kohdassa säädettäisiin tiedotustietojen poistamisesta kahden vuoden kuluttua tiedon julkaisemisesta, paitsi omaisuutta, etsittäviä ajo-neuvoja ja tunnistettavia henkilöitä koskevat tiedot samanaikaisesti niitä koskevien kuulutusten poistamisen kanssa. Tällöin kadonnutta omaisuutta koskevat tiedot voisivat olla yleisön haettavissa niin kauan kuin esine on poliisietsinnässä. Samoin kadonneen henkilön tai tuntemattoman vainajan tiedot säilyisivät, kunnes etsintä on peruutettu.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 kohta. Kohdassa säädettäisiin tietolähdetietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 1 momentin 9 a kohdassa. Kohdassa säädetään tietolähdetietojen poistamisesta kymmenen vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. Säilytysaika määräytyy tietolähteen ja poliisin oikeusturvatarpeiden mukaisesti.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 10 kohta. Kohdassa säädettäisiin tapaamiskieltotietojen poistamisesta, joista voimassa olevassa laissa on säädetty 1 momentin 4 a kohdassa.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 11 kohta, jossa säädettäisiin poliisilain 3 luvun tiedonhankintakeinoilla saatujen 11 §:ssä tarkoitettujen ylimääräisten tietojen poistamisesta. Tiedot poistettaisiin viiden vuoden kuluttua, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä. Ehdotettu sääntely vastaisi pakkokeinolain 5 a luvun 13 §:ssä tarkoitetun ylimääräisen tiedon poistamista koskevia säännöksiä.
Pykälään 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 12 kohta, jonka mukaan havaintotiedot poistettaisiin kuuden kuukauden kuluttua merkinnän tallettamisesta. Kohdassa tarkoitettuja tietoja ehdotetaan säilytettäväksi vain sen ajan, kun tehdään arviota siitä, onko niiden syytä epäillä liittyvän rikolliseen toimintaan.
Pykälän 3 momentissa säädetään alle 18-vuotiaan tuntomerkkitietojen poistamisesta. Säännöksen mukaan alle 15-vuotiaasta rikoksesta epäillystä henkilöstä tehdyt merkinnät poistetaan tietojärjestelmästä yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröity on täyttänyt 18 vuotta. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tiedot poistettaisiin välittömästi henkilön täytettyä 18 vuotta. Momentin rakenne ehdotetaan muutettavaksi niiltä osin, kuin tietoja ei poistettaisi henkilön täytettyä 18 vuotta. Sisältö vastaisi voimassa olevan 3 momentin 1—3 kohtia.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan rikokseen liittyvän tunnistamattomien jälkien poistamista vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta. Nykyisin näiden tietojen poistamisesta ei ole säädetty.
Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta tietojen tarpeellisuuden tarkistamisesta kolmen vuoden kuluttua edellisen tarpeellisuuden tarkistamisesta. Tarpeellisuuden arviointi koskisi tutkinnan ja virka-avun tietoja, tunnistettavien tietoja, etsittävien ajoneuvojen tietoja, omaisuustietoja sekä turvallisuustietoja. Lisäksi ehdotetaan, että tietojen uudelleen tarkistamisesta tehtäisiin merkintä tietojärjestelmään. Tarkistamisvelvollisuudella varmistettaisiin, ettei tietojärjestelmissä ole tarpeettomia tietoja. Momentin tietojen edelleen säilyttäminen ilmoitukseen liittyvän tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn vuoksi ehdotetaan sisällytettäväksi tarvittavin osin asianomaisiin kohtiin, jotka koskevat tutkinnan ja virka-avun tietoja, etsittävien ajoneuvojen tietoja ja omaisuustietoja. Mainitusta 5 momentista ehdotetaan poistettavaksi turvallisuustiedot, joista säädettäisiin ehdotettavan 1 momentin 6 kohdassa. Tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus voitaisiin arvioida myös tietoryhmäkohtaisesti siten, että erillisellä päätöksellä voitaisiin poistaa esimerkiksi tiettyjä ryhmiä koskevat tiedot, ilman tarvetta käydä tietoja yksitellen läpi.
Voimassa olevan lain 2 §:n 3 momentin 11 kohta koskee poliisiasiain tietojärjestelmään talletettavia tutkinnan ja virka-avun arkistotietoja. Kohta on ehdotettu poistettavaksi edellä 2 §:ssä mainituilla perusteilla. Vastaavasti tutkinnan ja virka-avun arkistotietoja koskevat poistosäännökset käyvät muutoksen vuoksi tarpeettomiksi. Tämän vuoksi 22 §:n 6 momentti ehdotetaan kumottavaksi.
23 §. Tietojen poistaminen hallintoasiain tietojärjestelmästä. Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta toukokuun 21 päivänä 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/51/EY 1 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava 31 päivänä joulukuuta 2014 mennessä, että ne pitävät yllä keskitettyä tai hajautettua tietokoneistettua tietojen arkistointijärjestelmää, jonka avulla toimivaltaisilla viranomaisilla on pääsy tietojen arkistointijärjestelmiin ja jossa kustakin tämän direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvasta ampuma-aseesta mainitaan tarpeelliset tiedot. Tähän arkistointijärjestelmään tallennetaan ja siinä säilytetään vähintään 20 vuoden ajan kunkin ampuma-aseen tyyppi, merkki, kaliiperi ja valmistusnumero sekä toimittajan ja hankkijan tai hallussapitäjän nimet ja osoitteet.
Poliisin henkilötietolain 23 §:n 1 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että aselupatiedoista päätöstä koskevat tiedot poistettaisiin kahdenkymmenen vuoden kuluttua päätöksestä tai sen raukeamisesta taikka päätöksessä mainitun voimassaoloajan päättymisestä. Lupatiedot poistettaisiin kahdenkymmenen vuoden kuluttua luvan voimassaoloajan päättymisestä, este- tai huomautustiedot ja muut talletetut tiedot kahdenkymmenen vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä. Kohtaan lisättäisiin maininta asetietojen poistamisesta kahdenkymmenen vuoden kuluttua siitä kun ase muutetaan pysyvästi toimintakyvyttömäksi, romutetaan tai viedään pysyvästi maasta. Muutoksella varmistettaisiin, että tietojen säilyttämistä koskeva aika täyttäisi kaikissa tapauksissa direktiivissä tietojen säilytysajalle asetetut vaatimukset.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi arpajaisten valvontatiedot. Päätöstä koskevat tiedot olisi poistettava kymmenen vuoden kuluttua päätöksestä tai sen raukeamisesta taikka päätöksessä mainitun voimassaoloajan päättymisestä sekä muut talletetut tiedot kymmenen vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä. Kohdassa on jo säädetty vastaavasti rahankeräysten valvontatietojen poistamisesta.
Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu ulkoasiainhallinnon viranomaiset -käsite ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan passilaissa omaksuttua nimitystä ulkoasiainministeriö ja Suomen edustustot.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaan ehdotetaan tehtäväksi täsmentävä sanamuutos. Täsmennyksellä selvennettäisiin sitä, että ainoastaan turvallisuusselvityksessä hankitut tiedot poistetaan tietyssä ajassa. Henkilöä koskevaa viitetietoa ei tarvitsisi poistaa aina pysyvästi, vaan viitetieto voitaisiin palauttaa järjestelmään uutta turvallisuusselvitystä laadittaessa. Tällä tavalla taattaisiin tiedon eheys arkistossa, koska samasta henkilöstä ei tulisi useita viitekortteja.
25 §. Tietojen poistaminen Suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi täsmentävä sanamuutos, jolla selvennettäisiin, että ainoastaan turvallisuusselvityksessä hankitut tiedot poistetaan tietyssä ajassa. Henkilöä koskevaa viitetietoa ei tarvitsisi poistaa aina pysyvästi, vaan viitetieto voitaisiin palauttaa järjestelmään uutta turvallisuusselvitystä laadittaessa. Tällä tavalla taattaisiin tiedon eheys ja käytettävyys arkistossa sekä vältettäisiin sekaannukset, koska samasta henkilöstä ei tulisi useita viitekortteja.
27 §. Virheelliseksi todettu tieto. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tietosuojapuitepäätöksen mukaan tiedon oikeellisuuden periaatetta on sovellettava ottaen huomioon asianomaisen käsittelyn luonne ja tarkoitus. Esimerkiksi erityisesti oikeudenkäyntimenettelyssä tiedot perustuvat yksilöiden subjektiiviseen havaintoon eivätkä joissakin tapauksessa ole lainkaan todennettavissa. Näin ollen oikeellisuuden vaatimus ei voi koskea lausunnon oikeellisuutta, vaan ainoastaan sitä tosiseikkaa, että tietty lausunto on annettu. Tietosuojapuitepäätöksen 4 artikla koskee tietojen oikaisemista, poistamista ja suojaamista. Artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedot on oikaistava, jos ne ovat virheellisiä, ja mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa niitä on täydennettävä tai ne on päivitettävä. Tietosuojapuitepäätöksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään tietojen poistamisesta. Artiklan 2 kohdan mukaan henkilötiedot on poistettava tai anonymisoitava, kun ne eivät enää ole tarpeen niitä tarkoituksia varten, joihin ne on lainmukaisesti kerätty tai joita varten niitä on lainmukaisesti käsitelty edelleen. Tietosuojapuitepäätöksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan henkilötietoja ei saa poistaa, jos on perusteltua syytä uskoa, että niiden poistaminen haittaisi rekisteröidyn oikeutettuja etuja, vaan ne on suojattava. Suojaamisella tarkoitetaan puitepäätöksessä tallennettujen henkilötietojen merkitsemistä tarkoituksin rajoittaa niiden myöhempää käsittelyä. Oikeutettujen etujen suojaamisen tarve ulottuisi rekisteröidyn ohella myös muuhun asianosaiseen ja poliisin henkilökuntaan. Suojattuja tietoja saa käsitellä ainoastaan siinä tarkoituksessa, joka esti niiden poistamisen. Vastaavaa velvollisuutta suojata tiedot ei sisälly kansalliseen lainsäädäntöön siltä osin kuin on kysymys henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa. Henkilötietolain 29 §:n 1 momentin mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Poliisin henkilötietolain 27 § sisältää erityissäännöksen poliisin henkilörekistereiden sisältyvistä virheelliseksi todetuista tiedoista. Puitepäätöksen vuoksi pykälän sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi siten, että virheellisen tiedon säilyttäminen olisi mahdollista silloin, jos se rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi olisi tarpeen. Tällaista tietoa saataisiin käyttää vain mainitussa oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa. Lisäksi pykälän 2 momentin viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi.
6 luku Kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvän henkilötietojen käsittelyn erityissäännöksiä
29 §. Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella ja Euroopan talousalueella. Voimassa oleva 29 § sisältää kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyviä määrittelyjä. Määrittelyt ehdotetaan sisällytettäväksi tarpeellisilta osin uusiin ehdotettaviin 6 a ja 6 b lukuun, joissa säädettäisiin Schengenin tietojärjestelmästä ja kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvän henkilötietojen käsittelyn muista erityissäännöksistä. Lain 29 §:ään ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan voimassa olevan lain 37 §:ää eräin täsmennyksin.
Pykälän 1 momentin mukaisiksi viranomaisiksi olisi voimassa olevan sääntelyn mukaisesti edelleen katsottava paitsi Euroopan unionin jäsenvaltioiden tai Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden poliisi- ja muut viranomaiset myös näiden valtioiden yhdessä muodostamat elimet. Näihin kuuluvat esimerkiksi vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi perustettu Eurojust-yksikkö, Euroopan petostentorjuntavirasto sekä Euroopan unionin tilannekeskus.
Pykälän 2 ja 3 momentin 2 kohdan sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 16 §:n yhteydessä on esitetty. Pykälän 3 momentin 4 kohta ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännös kattaisi muiden kohtien tapaan kaikki 1 momentissa mainitut viranomaiset. Kohdasta ehdotetaan poistettavaksi tämän vuoksi viittaus poliisin suorittamaan yksittäiseen tehtävään. Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan yhdistettäväksi voimassaolevan 37 §:n 4 ja 5 momentit. Säännökseen ehdotetaan tehtäväksi lain 16 §:n 3 momenttia vastaavat täsmennykset kiellosta käyttää eräitä poliisiasiain tietojärjestelmän tietoja lupaharkinnassa. Pykälän 5 momentissa olisi voimassa olevan 6 momentin säännös passin sormenjälkitietojen luovuttamisesta siten kuin lain 16 a §:ssä säädetään.
Pykälän 6 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan edellyttämä säännös tietojen laadun varmistamisesta. Säännöksen mukaan luovutettaviin tietoihin olisi myös mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta.
Pykälän 7 momentti vastaisi voimassa olevaa 7 momenttia, mutta termi konekielinen korvattaisiin termillä tietojoukko. Momentista ehdotetaan poistettavaksi tietoja pyytävän velvollisuus esittää selvitys tietojen suojauksesta, koska säännös sisältyy henkilötietolain 32 §:n 2 momenttiin.
Euroopan poliisivirastoa koskevat lain 30, 33, 35, 38, 45 §:n 1 momentin 2 kohta ja 46 § ehdotetaan kumottavaksi, koska niistä säädetään Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen (2009/371/YOS) eräiden säännösten täytäntöönpanosta annettavassa laissa (563/2011). Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämään tiedostoon viittaava lain 32 § kumottaisiin tarpeettomana, sillä asiasta säädetään Schengenin yleissopimuksessa (SopS 23/2001).
30 §. Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 30 §. Pykälä vastaisi sisällöltään pääosin voimassaolevan lain 40 §:ää. Pykälän 1,3 ja 4 momentti vastaisivat eräin teknisin täsmennyksin voimassaolevan 40 §:n 1, 3 ja 4 momenttia.
Tietosuojapuitepäätöksen 13 artiklan mukaan tietoja saa siirtää kolmansien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kansainvälisille elimille vain, jos se on tarpeen rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi. Pykälän 1 momentin nojalla tietoja ei olisi siten mahdollista luovuttaa esimerkiksi poliisilain 1 § 1 momentissa tarkoitettua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä varten.
Pykälän 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin voimassaolevaan 40 §:ään nähden tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta. Perusteet ovat vastaavat, kuin mitä 16 §:n yhteydessä on esitetty tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklaan liittyen.
Pykälän 5 momenttiin ehdotetaan otettavaksi säännös tietojen luovuttamisesta takaisinottosopimuksissa määritellyille toimivaltaisille viranomaisille. Säännös on tarpeen, sillä sopimuksen mukaiset toimivaltaiset viranomaiset voivat tietyissä tapauksissa olla myös muita kuin pykälän 2 momentissa mainittuja viranomaisia, esimerkiksi maahanmuuttoviranomaisia.
Tietosuojapuitepäätöksen 13 artiklassa säädetään edellytyksistä, joiden täytyy täyttyä¸ jos toisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen siirtämiä tai saataville asettamia henkilötietoja siirretään Euroopan unionin ulkopuolisten valtioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kansainvälisille toimielimille.
Vastaavaa säännöstä ei ole poliisin henkilötietolaissa, mutta henkilötietojen siirtämiseen Euroopan unionin ulkopuolelle sovelletaan henkilötietolain 5 luvun säännöksiä sekä Suomea sitova kansainvälisiä sopimuksia.
31 §. Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittely. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 31 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (4/1994, jäljempänä rikosoikeusapulaki) 27 §:n 2 momenttia vastaava säännös, jonka mukaan toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittelyssä olisi noudatettava, mitä tietojen luovuttajan asettamissa ehdoissa on määrätty salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista, tietojen edelleen luovutuksesta tai luovutetun aineiston palauttamisesta. Ehdoilla tarkoitettaisiin joko nimenomaisesti mainittuja ehtoja tai tiedonvaihdon osapuolten vakiintuneita käytäntöjä. Säännös on tarpeellinen, sillä useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin säädöksissä edellytetään tietojen luovuttajan asettamien käyttöehtojen noudattamista. Tällainen velvoite sisältyy muun muassa tietosuojapuitepäätöksen 12 artiklaan. Samoin yksittäiset valtiot saattavat edellyttää Suomelta tiettyjen ehtojen noudattamista luovuttamiensa tietojen osalta.
Voimassaolevassa lainsäädännössä tällaiset tilanteet on otettu huomioon ainoastaan oikeusavun osalta, mikä on käytännössä koettu ongelmalliseksi. Toisin kuin rikosoikeusapulaissa, säännöksessä ei velvoitettaisi noudattamaan tietojen luovuttajan asettamia ehtoja aineiston hävittämisestä, vaan tältä osin sovellettaisiin voimassa olevia tietojen säilyttämisaikaa koskevia säännöksiä. Mainittu rajaus on tarpeellinen erityisesti tiedonvaihdon laillisuuden varmistamiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa ulkomailta saatujen tietojen johdosta on myös Suomesta luovutettu tietoja ulkomaille.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poliisin oikeudesta käsitellä sille luovutettuja tietoja muuhun tarkoitukseen kuin mihin tiedot on luovutettu, ellei luovutettujen tietojen käytölle olisi asetettu 1 momentissa tarkoitettuja rajoituksia. Edellytykset vastaisivat tietosuojapuitepäätöksen 11 ja 13 artiklan mukaisia edellytyksiä, jotka ehdotetaan otettavaksi huomioon myös tämän lain kansallista tietojen käsittelyä koskevissa säännöksissä. Pykälän 2 momentin 1—3 kohdat olisivat vastaavat kuin lain 16, 17, 18, 29 ja 30 §:ssä. Momentin 4 kohta puolestaan vastaisi täsmällisemmin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan sanamuotoa.
Pykälän 3 momenttiin otettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 13 artiklan edellyttämällä tavalla tiukempi säännös Euroopan unionin jäsenvaltiolta saatujen tietojen luovuttamisesta Euroopan unionin ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille elimille. Tällaisissa tilanteissa tiedot saisi lähtökohtaisesti luovuttaa vain tiedot alun perin luovuttaneen jäsenvaltion suostumuksella, paitsi jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Suomen tai toisen valtion yleistä turvallisuutta taikka Suomen olennaisia etuja koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi eikä suostumusta voida saada ajoissa. Tiedot saataisiin luovuttaa ainoastaan, jos asianomainen valtio tai kansainvälinen elin varmistaa riittävän tietosuojan tason Tiedot luovuttaneelle jäsenvaltiolle olisi myös ilmoitettava viipymättä tietojen edelleen luovuttamisesta.
Pykälän 4 momenttiin otettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan edellyttämä säännös, jonka mukaan poliisin olisi pyynnöstä annettava tiedot luovuttaneelle valtiolle tai kansainväliselle elimelle tietoja sille luovutettujen tietojen käsittelystä. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan myös lain 13 §:n 3 momenttiin.
6 a luku Schengenin tietojärjestelmä
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a luku, johon koottaisiin säännökset Schengenin tietojärjestelmästä
32 §. Määritelmät. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 32 §, joka sisältäisi voimassa olevan 29 §:n määritelmät Schengenin yleissopimuksesta, Schengen-valtiosta ja Schengenin tietojärjestelmästä. Toimivaltaisten Schengen-viranomaisten luettelo muutettaisiin vastaamaan Suomen Euroopan unionin neuvostolle tekemää ilmoitusta. Mainituista viranomaisista yleisillä syyttäjillä ja Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole toistaiseksi pääsyä Schengenin tietojärjestelmään, koska kyseiset viranomaiset eivät ole vielä hakeneet tietojärjestelmän käyttöoikeutta. Käyttöoikeuden toteuttaminen on kuitenkin teknisesti mahdollista, kun kyseiset viranomaiset haluavat ottaa järjestelyn käyttöön. Sisäasiainministeriö on 26 päivänä elokuuta 2009 tekemällään päätöksellä myöntänyt käyttöoikeuden pääesikunnan tutkintaosastolle Schengen tietojärjestelmän kansalliseen osaan. Tämän vuoksi puolustusvoimat ehdotetaan lisättäväksi toimivaltaisten viranomaisten luetteloon. Käytännössä toimivaltaisen Schengen-viranomaisen tehtäviä puolustusvoimissa hoitaisi pääesikunnan tutkintaosasto. Pykälään lisättäisiin myös uusi määritelmä, jonka mukaan Sirene-toimistolla tarkoitettaisiin Keskusrikospoliisia.
33 §. Schengenin tietojärjestelmän kansallinen järjestelmä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 33 §. Pykälä vastaisi pääosin sisällöltään voimassaolevan lain 31 §:ää. Pykälän mukaan kansallisen järjestelmän osia voisivat olla Schengenin tietojärjestelmän kansallinen osa sekä Sirene-asiainkäsittelyjärjestelmä, jonka välityksellä Sirene-toimisto luovuttaa tietoja Schengenin yleissopimuksen mukaisesti ja johon Sirene-toimisto tallettaa tietojenvaihtoon liittyvät lisätiedot ja tiedot tietojenvaihtoon liittyvistä toimenpiteistä.
34 §. Toimivaltaisten Schengen-viran-omaisten oikeus saada tietoja Schengenin tietojärjestelmästä. Pykälän otsikkoa ja 1 momenttia muutettaisiin siten, että niissä viitattaisiin selkeyden vuoksi poliisin sijasta toimivaltaisiin Schengen-viranomaisiin.
35 §. Tietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta järjestelmästä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 35 §, joka vastaisi voimassa olevan lain 36 §:ää. Pykälän 1 momentin viittaus 31 §:ään ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi 33 §:ään uuden pykälänumeroinnin vuoksi. Samalla 1 momentin rakennetta yksinkertaistettaisiin. Pykälän 2 momentin säännös tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä siirrettäisiin selkeyden vuoksi 1 momenttiin ja termi konekielinen korvattaisiin termillä tietojoukko.
36 §. Tietojen luovuttaminen Schengen-valtiolle ja Schengenin tietojärjestelmään. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 36 §. Pykälä vastaisi sisällöltään voimassaolevan lain 39 §:ää. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin 33 §:ssä olevien määritelmien muutosten johdosta poliisin sijasta toimivaltaisiin Schengen-viranomaisiin. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin Schengenin yleissopimuksen edellyttämällä tavalla, että lisätiedot olisi luovutettava Sirene-toimiston välityksellä. Pykälän 2 momentista poistettaisiin tarpeettomana voimassaolevan lain viittaus Keskusrikospoliisiin sekä korvattaisiin termi konekielinen termillä tietojoukko. Voimassaolevasta 39 §:stä poiketen tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä säädettäisiin selkeyden vuoksi 1 momentissa.
37 §. Tietojen poistaminen Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta järjestelmästä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 37 §, joka vastaisi voimassa olevaa 42 §:ää. Säännöksen mukaan Schengenin tietojärjestelmän kansallisen järjestelmän tiedot poistettaisiin Schengenin yleissopimuksen 112 ja 113 artiklan mukaisesti.
6 b luku Kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvän henkilötietojen käsittelyn muita erityissäännöksiä
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 b luku. Luku sisältäisi muita kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyviä erityissäännöksiä.
38 §. Europolin tietojärjestelmät. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 38 §, jossa olisi viittaussäännös Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annettuun lakiin.
39 §. Eurodac-järjestelmä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 39 §. Pykälässä säädettäisiin poliisin oikeudesta tallettaa Eurodac-jär-jestelmään turvapaikanhakijoiden, ulkorajan luvatta ylittäneiden henkilöiden ja laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden sormenjäljet. Keskusrikospoliisi olisi Eurodac-järjestelmän kansallinen yksikkö ja kirjaisi tietojenvälityksen 19 b §:n mukaisesti. Poliisi vastaisi tietojärjestelmään talletetun tiedon oikeellisuudesta ja sen tallettamisen sekä käytön laillisuudesta omassa toiminnassaan.
40 §. Prümin sopimukseen perustuva tietojen käsittely. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 40 §. Voimassaolevan lain 29 §:n 9 kohta ja 41 a §:n 1 momentti yhdistettäisiin uudeksi 1 momentiksi. Pykälän 2—3 momentit vastaisivat sisällöltään voimassaolevan lain 41 a §:n 2—3 momentteja.
41 §. Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 41 §. Pykälään otettaisiin informatiivinen viittaussäännös Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehtyyn neuvoston puitepäätökseen 2006/960/YOS. Säännöksen mukaan tietojen luovuttamiseen puitepäätöksen nojalla sovellettaisiin, mitä puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetussa laissa (26/2009) säädetään.
42 §. Euroopan unionin viisumitietojärjestelmä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 42 §. Pykälässä säädettäisiin poliisin oikeudesta saada tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä. Pykälän 1 momentin mukaan poliisilla olisi oikeus saada tietoja poliisille ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi siten, kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston viisumietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta annetussa asetuksessa (767/2008/EY, jäljempänä VIS-asetus) säädetään.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin säännös poliisin oikeudesta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja viisumitietojärjestelmästä myös siten kuin neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS säädetään. Päätöksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten. Terrorismirikoksilla tarkoitetaan tekoja, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja ovat terrorismin torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS1 1—4 artiklassa mainittuja tai niitä vastaavia rikoksia. Vakavilla rikoksilla tarkoitetaan puolestaan rikoksia, jotka ovat puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia. Tältä osin 2 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaukset niihin kansallisiin säännöksiin, joilla mainitut puitepäätökset on pantu täytäntöön.
Neuvoston päätöksen 5 artiklassa on yksityiskohtaiset säännökset siitä, mitä tietoja lainvalvontaviranomaisilla on mahdollisuus saada viisumitietojärjestelmästä sekä edellytykset tietojen saamiselle. Tiedot on pyydettävä nimettyjen keskusyhteyspisteiden kautta. Poliisin keskusyhteyspisteiksi Suomessa ehdotetaan nimettäväksi Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi. Käytännössä keskusyhteyspisteenä toimisi Keskusrikospoliisi rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Suojelupoliisi olisi keskusyhteyspiste Keskusrikospoliisin ohella niissä tapauksissa, joissa ehkäistävänä tai selvitettävänä olisi rikoslain 34 a luvussa tarkoitettu terrorismirikos.
7 luku Rekisteröidyn oikeudet
45 §. Tarkastusoikeuden rajoittaminen. Lain 45 § ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotetun pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdat vastaisivat voimassa olevan lain 45 §:n 1 ja 3 kohtia. Voimassa olevan lain 45 §:n 1 momentin kohdat 2 ja 4 ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomina, koska tarkastusoikeuden rajoituksista Europol-tietojärjestelmän tietoihin ja kansallisen Schengen-tietojärjestelmän tietoihin säädetään erikseen. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan tarkastusoikeuden rajoittamista Schengenin tietojärjestelmän salaista tarkkailua ja erityistarkastuksia koskeviin tietoihin. Säännös perustuu Schengenin tietojärjestelmän säädöspohjaan, jonka mukaan tietoja ei luovuteta rekisteröidylle, mikäli se on välttämätöntä kuulutuksessa mainitun oikeudellisen toimenpiteen suorittamiseksi.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että tarkastusoikeutta ei myöskään olisi rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan tarvittaviin tietoihin. Tietojenkäsittelytekniikan kehittyessä yhä suurempi osa tutkinnassa tarpeellisesta tiedosta kerätään, käsitellään ja talletetaan sähköisessä muodossa, esimerkiksi kuvina tai sähköisinä piirroksina, joista vain päätelmät esitetään rikosilmoituksissa, tutkintapöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa. Rekisteröidyn tarkastusoikeuden ulottaminen tähän osaan tietoja paljastaisi poliisin käyttämät tutkintamenetelmät. Lain 2 §:n 1 momentin 1 d kohdassa on kuvattu ne tiedot, joiden tarkastusoikeutta rajataan.
Pykälän 1 momentin 5 kohdaksi ehdotetaan tarkastusoikeuden rajoittamista salaisia pakkokeinoja koskeviin tietoihin. Poliisi on viime vuosina ottanut käyttöönsä uusia tutkintamenetelmiä ja -teknologioita, joiden käytöstä on säädetty erikseen poliisilain 30, 31—31 f sekä 36 ja 36 a §:ssä, pakkokeinolain 5 a luvussa sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 36 §:ssä. Salaisten tiedonhankintamenetelmien käyttäminen merkitsee puuttumista kansalaisten perustuslailla turvattuihin yksityisyyden, kotirauhan ja luottamuksellisen viestinnän suojaan. Näiden tiedonhankintamenetelmien erityisluonteeseen kuuluu, että niitä koskeva asian käsittely, päätöksenteko ja toteuttaminen tapahtuvat kohdehenkilön tietämättä tuomioistuimen päätöksellä ja kohdehenkilön informoimisesta on säädetty erikseen. Näihin menetelmien käytön valvomiseksi on toteutettu erillinen valvontamenettely, niin sanottu Salpa-järjestelmä, jonka avulla sisäasiainministeriö suorittaa laillisuusvalvontaa. Koska salaiset pakkokeinot toteutetaan kohdehenkilön tietämättä, hänelle ei voida luovuttaa tietoja myöskään henkilötietolain perusteella. Tietosuojavaltuutettu voi henkilön pyynnöstä tarkastaa tietojen laillisen käsittelyn ja henkilö saa vain sellaisia tietoja, joihin hänellä on asianosaisjulkisuuden nojalla oikeus.
Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 kohta, jonka mukaan tarkastusoikeutta ei olisi 2 §:n 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuihin havaintotietoihin.
46 §. Tarkastusoikeuden toteuttaminen Euroopan poliisiviraston tietoihin. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska asiasta säädetään Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetussa laissa (563/2011).
47 §. Tarkastusoikeuden toteuttaminen Schengenin Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämän tiedoston tietoihin. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, koska tarkastusoikeudesta Schengenin tietojärjestelmän teknisen tuen yksikön ylläpitämän tiedoston tietoihin säädetään Schengenin yleissopimuksessa.
47 a §. Rajavartiolaitoksen poliisin tietojärjestelmiin suorakäyttöisesti tallettamien tietojen tarkastaminen, poistaminen ja luovuttaminen. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi. Voimassaolevan 47 a §:n säännös rajavartiolaitoksen poliisin tietojärjestelmiin suorakäyttöisesti tallettamien tietojen tarkastamisesta, poistamisesta ja luovuttamisesta on tarpeeton, koska rajavartiolaitos luovuttaa virka-apupyyntönä etsintäkuulutusluonteiset tietonsa poliisin henkilörekisteriin ja peruuttaa ne toimenpiteen tultua tarpeettomaksi. Poliisin rekisterinpitäjänä toimiva Poliisihallitus vastaa tiedon oikeasta käsittelystä poliisirekisterissä riippumatta siitä, minkä viranomaisen poliisille luovuttamasta tiedosta on kyse.
7 §. Tutkinta- ja virka-apurekisteri. Pykälän 2 momentissa säädetään tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettavista henkilöllisyyttä koskevista tiedoista. Voimassa olevan säännöksen mukaan rekisteriin saadaan tallettaa Rajavartiolaitoksen tutkittavasta rikoksesta epäillyn tai Rajavartiolaitoksen toimesta suoritettavan esitutkinnan, rajavartiolain 27 §:ssä säädetyn muun tutkinnan, muun toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä koskevia tietoja. Voimassa olevan pykälän 3 momentin 5 kohdan a alakohdassa säädetään lisäksi ilmoittajina, todistajina ja asianomistajina esiintyvistä tai muutoin ilmoitukseen liittyvistä henkilöistä. Talletettavien tietojen sisällöstä ei kuitenkaan säädetä mitään.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista voitaisiin tallettaa vastaavat tiedot kuin rikoksesta epäillystä tai esitutkinnan, rajavartiolain 27 §:ssä säädetyn muun tutkinnan, muun toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan henkilön henkilöllisyydestä.
Henkilöllisyyttä koskevien tietojen luettelon määrite täydellinen nimi ehdotetaan muutettavaksi muotoon nimet, ja luetteloon ehdotetaan lisättäväksi tieto henkilön kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, sekä ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite. Rekisteriin voitaisiin tallettaa jatkossa myös maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät muut tarpeelliset tiedot, kuten tiedot esimerkiksi lähtömaasta tai läpikulkumaista. Ehdotetut muutokset vastaavat poliisin henkilötietolain 2 §:n 1 momenttiin ehdotettavia muutoksia.
Pykälän 2 momentista ehdotetaan lisäksi poistettavaksi säännös henkilöä koskevien, hänen omaan turvallisuuteensa tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavien tietojen tallettamisesta rekisteriin. Tiedot talletettaisiin jatkossa kootusti poliisiasiain tietojärjestelmään, johon tämän esityksen mukaisesti tulisi uusi turvallisuustietoja koskeva tietoluokka. Voimassa olevat säännökset mahdollistavat turvallisuustietojen tallettamisen kaikkiin Rajavartiolaitoksen henkilörekistereihin. Rajavartiolaitoksen sisäisen linjauksen mukaisesti tiedot talletetaan kuitenkin jo nykyisin ensisijaisesti poliisiasiain tietojärjestelmään.
Pykälän 3 momentin luetteloon rekisteriin talletettavista tiedoista tehtäisiin poliisin henkilötietolakiin ehdotettavia muutoksia vastaavat sisällölliset ja luettelokohtien järjestystä koskevat muutokset. Voimassa olevan pykälän 3 momentissa olevat viittaukset poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolakeihin on esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisen yhteydessä muutettu viittauksiksi uusiin lakeihin vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän esityksen johdosta lailla 876/2011 vahvistetut viittausmuutokset kumoutuvat, mutta asia otetaan huomioon vireillä olevan rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen arvioinnin yhteydessä, johon sisältyvät säädösmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.
Voimassa olevan pykälän 3 momentin 2 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska tietojen siirtäminen koottua hakua varten erilliseen rikosilmoitushakemistotietoryhmään ei ole toiminnallisesti järkevää ja aiheuttaa tarpeen ylläpitää samoja tietoja kahdessa eri paikassa. Tiedot ovat jo tällä hetkellä osana tutkinnan ja virka-avun tietoryhmää. Tästä syystä pykälän 3 momentin 1 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että tutkinnan ja virka-avun tietoryhmän käyttötarkoitukseen lisätään tietojen hakeminen, ja mainitun momentin 1 a kohtaan sisällytetään tarpeelliset osat poistettavan kohdan tiedoista.
Tutkinnan- ja virka-avun tietoihin lisättäisiin uusi alakohta tapahtuman tunnistetietojen määrittämiseksi. Lisäksi voimassa olevan lain 8 §:n 3 momentin 4 kohdassa mainitut tekotapatiedot siirrettäisiin Rajavartiolaitoksen tutkinta- ja virka-apurekisteriin osaksi tutkinnan ja virka-avun tietoluokkaa.
Voimassa olevan pykälän 3 momentin 6 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana. Arkistotietojen sisältö on rakennettu perustumaan nykykäytäntöön, eli paperiseen arkistointiin. Poliisin tietojärjestelmäuudistuksen myötä, johon myös Rajavartiolaitos osallistuu omien henkilörekistereidensä osalta, tavoitteena on siirtyä sähköiseen arkistointiin, jossa asiakirjojen hakeminen on mahdollista suoraan sähköisen arkistoinnin järjestelmästä. Erillinen henkilötietosovellus tietojen hakua varten jää tällöin tarpeettomaksi, ja toiminnasta tulee puhtaasti arkistoon siirrettyyn asiakirjojen käsittelyä, johon sovelletaan arkistolakia (831/1994). Rajavartiolaitoksen toiminnassa tarvittavien arkistoon siirrettyjen asiakirjojen näkyvyyden toimintamalli voidaan tällöin rakentaa ilman erillistä tietoryhmää.
Voimassa olevan pykälän termi sanomanvälitystiedot muutettaisiin muotoon tiedotustiedot. Samalla tietojen talletusoikeutta laajennettaisiin siten, että tietoja voisi tallettaa kaikkien tutkintaa ja rajavalvontaa suorittavien viranomaisten valvonnan suuntaamiseksi. Viittaus Rajavartiolaitoksen tallettamiin tietoihin poistettaisiin, koska rekisteri voi sisältää myös poliisin ja tullilaitoksen tallettamia tietoja.
Vastaavasti kuin mitä poliisin osalta ehdotetaan poliisin henkilötietolain 2 §:n 3 momentin 11 kohtaan, Rajavartiolaitokselle esitetään oikeutta tallettaa havaintotietoja tutkinta- ja virka-apurekisteriin. Havaintotiedoilla tarkoitettaisiin rajavartiomiesten havaitsemia tai Rajavartiolaitokselle ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan.
Rajavartiolaitoksella on voimassa olevan 9 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla oikeus tallettaa maa- ja merirajan valvontatietoja lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin. Valvontatiedot koskevat Rajavartiolaitoksen rajoilla suoritettavaksi säädetyn valvontatehtävän hoitamista. Tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettavat havaintotiedot liittyisivät Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatehtäviin, joita voi olla myös muualla kuin raja-alueilla. Tietojen tallettamisoikeus olisi myös hieman valvonta-tietojen tallettamisoikeutta suppeampi. Ehdotetun säännöksen tarkempien perustelujen osalta viitataan poliisin henkilötietolain perusteluihin.
8 §. Poliisiasiain tietojärjestelmän käyttäminen rajavartiolaitoksen tehtävissä. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin 7 §:n 2 momenttiin. Momentin säännös henkilön omaan turvallisuuteen tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista siirrettäisiin pykälän 3 momenttiin omaksi kohdakseen, jossa määriteltäisiin laajemminkin ne turvallisuustiedot, jotka saataisiin tallettaa tietojärjestelmään.
Voimassa olevan pykälän 3 momentissa olevat viittaukset poliisi-, ja pakkokeinolakeihin on esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisen yhteydessä muutettu viittauksiksi uusiin lakeihin vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän esityksen johdosta lailla 876/2011 vahvistetut viittausmuutokset kumoutuvat, mutta asia otetaan huomioon vireillä olevan rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen arvioinnin yhteydessä, johon sisältyvät säädösmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.
Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin poliisin henkilötietolakiin ehdotettavia muutoksia vastaavat muutokset henkilökuulutustietojen, etsittävien ajoneuvojen tietojen, tunnistettavien tietojen ja tuntomerkkitietojen osalta. Muutosten perustelut on esitetty poliisin henkilötietolain 2 §:n perustelujen yhteydessä. Voimassa olevan 3 momentin 3 kohta ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska pidätettyjen tiedot sisältyvät käytännössä tutkinnan- ja virka-avun tietoihin, joista säädettäisiin ehdotettavan 7 §:n 3 momentin 1 kohdan b alakohdassa. Lisäksi voimassa olevan 3 momentin 4 kohdan tekotapatiedot siirrettäisiin edellä 7 §:n yhteydessä esitetyllä tavalla tutkinta- ja virka-apurekisteriin.
9 §. Lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin pääosin vastaavat muutokset kuin 7 §:n 2 momenttiin. Rekisteriin saataisiin jatkossa tallettaa uusina tietoina kaikki henkilön käytössä olevat nimet, tieto kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite sekä muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot. Pykälästä poistettaisiin maininta henkilön omaan turvallisuuteen tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista, koska kyseiset tiedot talletettaisiin jatkossa keskitetysti poliisiasiain tietojärjestelmään.
10 §. Poliisin hallintoasiain tietojärjestelmän käyttäminen rajavartiolaitoksen tehtävissä. Pykälän 2 momentin luetteloon poliisin hallintoasiain tietojärjestelmään talletettavista henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tehtäisiin vastaavat muutokset kuin poliisin henkilötietolain 3 §:n 2 momenttiin. Momentista poistettaisiin maininta henkilön omaan turvallisuuteen tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista, koska kyseiset tiedot talletettaisiin jatkossa keskitetysti poliisiasiain tietojärjestelmään.
Pykälän 3 momentin aselupatietoja koskevaan 1 kohtaan lisättäisiin poliisin henkilötietolakia vastaavasti tiedot soveltuvuustestin suorittamisajankohdasta. Lisäksi momentin 2 kohtaan korjattaisiin viittaus uuteen passilakiin.
11 §. Rikoksista epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisteri. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin pääosin vastaavat muutokset kuin 7 §:n 2 momenttiin. Rekisteriin saataisiin jatkossa tallettaa uutena tietona kaikki henkilön käytössä olevat nimet, henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot, tieto kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, vanhempien nimet ja osoite sekä muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot. Pykälästä poistettaisiin maininta henkilön omaan turvallisuuteen tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista, koska kyseiset tiedot talletettaisiin jatkossa keskitetysti poliisiasiain tietojärjestelmään.
12 §. Turvallisuustietorekisteri. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin 11 §:n 2 momenttiin. Rekisteriin saataisiin jatkossa tallettaa uutena tietona kaikki henkilön käytössä olevat nimet, tieto kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, sekä vanhempien nimet ja osoite. Pykälästä poistettaisiin maininta henkilön omaan turvallisuuteen tai Rajavartiolaitoksen työturvallisuuteen vaikuttavista tiedoista, koska kyseiset tiedot talletettaisiin jatkossa keskitetysti poliisiasiain tietojärjestelmään.
13 §. Turvallisuustietorekisterin käyttöoikeus. Pykälän 2 momentin viittaus Rajavartiolaitoksen esikuntaan korvattaisiin selkeyden vuoksi viittauksella rekisterinpitäjään. Pykälän 2 momentin viittaus Merenkulkulaitokseen muutettaisiin liikennehallinnon virastouudistushankkeen johdosta viittaukseksi Liikenteen turvallisuusvirastoon.
15 §. Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely. Pykälään lisättäisiin säännös, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen yksittäisessä tehtävässä saatuja henkilötietoja, jotka eivät liity kyseiseen tehtävään, mutta ovat tarpeen tulevaisuudessa todennäköisesti syntyvässä muussa tehtävässä, saisi tallettaa myös tutkinta- ja virka-apurekisteriin 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna havaintotietona.
22 §. Rajavartiolaitoksen oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä. Pykälän 1 momentin 1—3 kohdat uudistettaisiin poliisin henkilötietolakiin ehdotetun muutoksen kanssa yhdenmukaiseksi. Kohtien säännökset yhdistettäisiin uudeksi 1 momentiksi. Rajavartiolaitoksella olisi sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003) tarkoitetusta ajoneuvoliikennerekisteristä lain 15—17 §:n mukaisesti.
Pykälän 1 momentin 2 kohtaan lisättäisiin uusi säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta saada tietoja panostajalain (219/2000) 3 §:ssä tarkoitetusta panostajarekisteristä tietoja valvonta- ja hälytystehtäviä sekä rikosten estämistä, selvittämistä ja paljastamista varten. Panostajarekisterin pitäjänä toimii sosiaali- ja terveysministeriön alainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kyseisessä rekisterissä on tiedot Suomessa voimassaolevista panostajaluvista. Panostajarekisteri on julkinen rekisteri. Tiedonsaantioikeus korostuu erityisesti Rajavartiolaitoksen suorittamissa hälytysluontoisissa tehtävissä ja uhka-arvioiden laadinnassa sekä räjäytyskuljetusten valvonnassa. Tämän vuoksi tietojen tulisi olla saatavilla teknisen käyttöyhteyden avulla vuorokaudenajasta riippumatta eli myös virka-ajan ulkopuolella.
Pykälän 1 momentin 10 kohdan sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi vastaamaan majoitus- ja ravitsemustoiminnasta annettua lakia (308/2006).
Voimassa olevan pykälän 1 momentin 14 kohdassa säädetään Rajavartiolaitoksen oikeudesta saada tietoja poliisin henkilörekistereistä henkilön sopivuuden arvioimiseksi Rajavartiolaitoksessa palvelemiseen. Säännös ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska henkilöstön palkkaukseen liittyvien luotettavuusselvitysten hankkimisesta säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002).
Pykälän 1 momentin 14 kohtaan lisättäisiin maininta Rajavartiolaitoksen oikeudesta saada tietoja myös tullilaitoksen henkilörekistereistä. Lisäys ei toisi asiallista muutosta voimassa olevaan sääntelyyn, vaan selkeyttäisi tullilain 26 §:n mukaista tiedonsaantioikeutta Rajavartiolaitosta koskevassa lainsäädännössä. Tietojen käyttötarkoituksena mainittaisiin esitutkinnan ja muun tutkinnan ohella selvyyden vuoksi myös rikosten estäminen ja paljastaminen. Samoin kohtaan lisättäisiin poliisin henkilötietolain 13 §:n 1 momentin 7 kohtaa vastaavasti Rajavartiolaitokselle oikeus saada tietoja muuhunkin kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen lain 25 §:n 1 mukaisissa tapauksissa. Säännöksellä mahdollistettaisiin tietojen käyttäminen esimerkiksi vakavan vaaran torjumiseksi tai törkeän rikoksen estämiseksi. Tarpeellisia tietoja voisivat olla esimerkiksi poliisin ja tullilaitoksen hallinnollisissa rekistereissä olevat tiedot.
Pykälän 1 momentin 15 ja 16 kohdat, joissa viitataan rikosrekisterilaissa ja sakon täytäntöönpanolaissa säädettyyn, kumottaisiin tarpeettomina.
Pykälän 1 momentin ulkoasiainministeriötä koskevaan 17 kohtaan ja Maahanmuuttovirastoa koskevaan 18 kohtaan tehtäisiin vastaavat täsmennykset kuin poliisin henkilötietolain asianomaisiin säännöksiin.
Pykälän 1 momentin 21 kohdan viittaus väestötietolakiin korvattaisiin viittauksella väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin (661/2009).
Pykälän 2 momentin viittausluettelo poistettaisiin tarpeettomana, sillä pykälän 1 momenttiin sisältyy viittaus muualla laissa oleviin säännöksiin. Rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeudesta on säännöksiä muun muassa rikosrekisterilaissa, holhoustoimesta annetussa laissa, kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetussa laissa, liiketoimintakiellosta annetussa laissa, maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa, maistraattien eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa, pelastuslaissa, poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa, ulosottokaaressa, ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa, yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa ja lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetussa laissa.
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin poliisin henkilötietolakiin sisältyvää ehdotusta vastaava säännös Rajavartiolaitoksen velvollisuudesta antaa pyynnöstä asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Säännöksellä toteutettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan määräys, jonka mukaan tietojen vastaanottajan olisi annettava sille toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on siirtänyt henkilötiedot tai asettanut ne saataville, pyynnöstä tietoja saatujen tietojen käsittelystä.
Tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet huolehtiakseen siitä, että henkilötietoja, jotka ovat virheellisiä tai puutteellisia tai jotka eivät ole enää ajantasaisia, ei siirretä tai aseteta saataville. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on varmennettava mahdollisuuksien mukaan henkilötietojen laatu ennen niiden siirtämistä tai saataville asettamista. Momentti sisältäisi tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen velvollisuuden tarkistaa pyytämättä luovutettujen henkilötietojen osalta, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu. Rajavartiolaitos vastaa rekisterinpitäjänä henkilörekistereidensä tietojen oikeellisuudesta myös käyttäessään pykälässä tarkoitettua tietojensaantioikeuttaan.
23 §. Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitokselle suorakäyttöisesti tallettamalla. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi selkeämpään muotoon. Pykälässä oleva termi konekielinen ehdotetaan poistettavaksi tarpeettomana, koska pykälässä säädetty oikeus tallettaa tietoja suorakäyttöisesti Rajavartiolaitoksen henkilörekistereihin tarkoittaa nimenomaisesti tietojen sähköistä tallettamista.
Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jolla saatettaisiin voimaan tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan määräys, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen olisi annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä.
Tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimet huolehtiakseen siitä, että henkilötietoja, jotka ovat virheellisiä tai puutteellisia tai jotka eivät ole enää ajantasaisia, ei siirretä tai aseteta saataville. Tätä varten toimivaltaisten viranomaisten on varmennettava mahdollisuuksien mukaan henkilötietojen laatu ennen niiden siirtämistä tai saataville asettamista. Pykälän 2 momentti sisältäisi myös tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen velvollisuuden tarkistaa pyytämättä luovutettujen henkilötietojen osalta, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu. Rajavartiolaitos vastaa rekisterinpitäjänä Rajavartiolaitoksen henkilörekistereiden tietojen oikeellisuudesta. Suorakäyttöisesti talletettujen tietojen osalta vastuu henkilötietojen käyttötarkoituksen arvioinnista kuuluisi kuitenkin lähtökohtaisesti tiedot tallettaneelle viranomaiselle, jolla on parhaat tosiasialliset mahdollisuudet arvioida tiedon tallettamisen edellytykset.
24 §. Tietojen käyttäminen tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän otsikkoa täsmennettäisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta. Pykälässä säädettäisiin siitä, miten tietoja voidaan käyttää niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen.
25 §. Tietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän otsikkoa sekä 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta. Artiklan mukaan henkilötietoja saa käsitellä niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta laajemmin ainoastaan muiden rikosten torjumiseksi, niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöön panemiseksi, muiden hallinnollisten tai oikeudellisten menettelyjen toteuttamiseksi, jotka liittyvät suoraan rikosten torjuntaan, niistä syyttämiseen tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoon sekä yleistä turvallisuutta koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi.
Koska artiklassa ei mainita nimenomaisesti henkeä ja terveyttä koskevaa vaaraa tai huomattavia omaisuusvahinkoja, vastaavat maininnat korvattaisiin 1 momentissa viittauksella yleiseen turvallisuuteen. Henkeä ja terveyttä koskevan vaaran voidaan katsoa useimmiten sisältyvän yleisen turvallisuuden vaarantumiseen. Samoin tietojen käyttäminen omaisuusvahinkojen torjumiseksi olisi edelleen mahdollista, mikäli yleinen turvallisuus on vaarassa. Asia olisi arvioitava nykyisen käytännön mukaisesti tapauskohtaisesti (HE 39/1994 vp). Vastaava mukautus tehtäisiin myös lain 26, 27, 38 ja 39 §:ään sekä uuteen 39 e §:ään sekä poliisin henkilötietolain asianomaisiin pykäliin.
Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Rajavartiolaitoksen henkilörekistereissä olevia tietoja voitaisiin käyttää hyväksi laajemminkin kuin Rajavartiolaitoksen omassa tutkimus- ja suunnittelutoiminnassa. Käytännössä tällainen tarve olisi erityisesti muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa tehtävässä yhteistyössä. Lisäksi tietoja ehdotetaan käytettäväksi myös muussa kuin Rajavartiolaitoksen sisäisessä koulutustoiminnassa, koska muitakin viranomaisia koulutetaan Rajavartiolaitoksen rekisterien käyttöön. Oikeutta käyttää henkilörekisterin tietoja laillisuusvalvonnassa selkeytettäisiin lisäämällä momenttiin asiasta nimenomainen säännös. Vastaavia muutoksia ehdotetaan myös poliisin henkilötietolakiin.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin kielto käyttää lupaharkinnassa myös tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettavia Rajavartiolaitoksen havaintotietoja.
26 §. Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitoksen toiselle hallintoyksikölle tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälän 3 momentissa oleva säännös tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä siirrettäisiin selkeyden vuoksi 1 ja 3 momentin alkuun. Pykälän otsikkoa ja 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 25 §:n yhteydessä on esitetty. Lisäksi säännös tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla siirrettäisiin selvyyden vuoksi omaksi momentikseen ja samalla termi konekielinen korvattaisiin termillä tietojoukko.
Voimassa olevan pykälän viittaukset poliisilakiin on esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisen yhteydessä muutettu viittauksiksi uuteen poliisilakiin vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän esityksen johdosta lailla 876/2011 vahvistetut viittausmuutokset kumoutuvat, mutta asia otetaan huomioon vireillä olevan rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen arvioinnin yhteydessä, johon sisältyvät säädösmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.
27 §. Tietojen luovuttaminen toiselle hallintoyksikölle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen. Pykälään tehtäisiin vastaavat tekniset sekä tietosuojapuitepäätöksen edellyttämät mukautukset kuin 26 §:ään. Lisäksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat muutokset kuin 25 §:n 2 momenttiin.
28 §. Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Rajavartiolaitokselta tietoja saavien viranomaisten luetteloon tehtäisiin tarvittavin osin vastaavat päivitykset kuin poliisin henkilötietolain 19 §:ään ja luettelokohtien järjestys muutettaisiin vastaamaan poliisin henkilötietolakiin ehdotettavaa järjestystä. Monilta osin pykälän sisältö säilyisi asiallisesti ennallaan.
Pykälän viittaukset Ajoneuvohallintokeskukseen, Merenkulkulaitokseen ja ilmailuviranomaisiin muutettaisiin liikennehallinnon virastouudistushankkeen johdosta viittauksiksi Liikenteen turvallisuusvirastoon, ja kaikki mainitut säännökset koottaisiin yhteen kohtaan. Samoin viittaus meriliikenteen valvontaa suorittavaan merenkulkuviranomaiseen muutettaisiin viittaukseksi Liikennevirastoon.
Säännöstä tietojen luovuttamisesta poliisille täsmennettäisiin poliisin henkilötietolain 13 §:ään ehdotettavan säännöksen johdosta. Tietoja voitaisiin luovuttaa poliisille poliisin tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu sekä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen lain 25 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa. Lain 25 §:n 1 momentin säännökset vastaavat poliisin henkilötietolain 16 §:n 1 momentin säännöksiä.
Säännöstä tietojen luovuttamisesta tullilaitokselle selkeytettäisiin ja pykälän 1 momentin 9 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi maininta tietojen luovuttamisesta myös muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitetukseen lain 25 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Säännös olisi yhdenmukainen poliisia koskevan sääntelyn kanssa.
Muiden muutosten perustelut on esitetty poliisin henkilötietolain 19 §:n perustelujen yhteydessä.
Uutena luetteloon lisättäisiin poliisin henkilötietolakia vastaavasti oikeus luovuttaa tietoja Metsähallituksen erätarkastajalle hänen toimivaltaansa kuuluvassa erävalvonnassa sekä Liikenteen turvallisuusvirastolle luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi ilmailulain 48 §:n mukaiset tiedot.
Luetteloon lisättäisiin uutena kohtana myös Rajavartiolaitoksen oikeus luovuttaa tietoja vähemmistövaltuutetulle etnisen syrjinnän ehkäisyn, hyvien etnisten suhteiden edistämisen, etnisten vähemmistöjen, ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamisen sekä etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa ja ihmiskauppaan liittyvää raportointia varten.
Lisäksi ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan tietoja voitaisiin luovuttaa myös ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle Rajavartiolaitoksen ja poliisin yhdyshenkilölle siten kuin 26 §:n 1—3 momentissa ja 27 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Suomen poliisin ulkomaille lähettämät yhdyshenkilöt toimivat tällä hetkellä virkasuhteessa ulkoasiainministeriöön. Yhdyshenkilöiden tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen edellyttää tietojen saamista Rajavartiolaitoksen rekistereistä. Rajavartiolaitoksen ulkomaille sijoitetut yhdyshenkilöt ovat pääsääntöisesti Rajavartiolaitoksen palveluksessa, mutta esimerkiksi Euroopan unionissa toimivat yhdyshenkilöt ovat virkasuhteessa ulkoasiainministeriöön.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan rekisterinpitäjä voisi salassapitosäännösten estämättä antaa rikoksesta epäiltyjen Rajavartiolaitoksen rekisteriin ja turvallisuustietorekisteriin teknisen käyttöyhteyden myös ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle rajavartiolaitoksen ja poliisin yhdyshenkilölle. Tietojen luovuttamisesta olisi voimassa, mitä 25 §:n 1—3 momentissa ja 26 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Pykälän voimassa olevaan 3 momenttiin sisältyvä säännös tietojen suojauksesta annettavasta selvityksestä poistettaisiin tarpeettomana, koska vastaava säännös sisältyy henkilötietolain 32 §:n 2 momenttiin. Uuteen 3 momenttiin otettaisiin säännös, jonka mukaan aiemmin pykälässä säädetystä poliisin ja tullilaitoksen tiedonsaantioikeudesta huolimatta tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettuja havaintotietoja sekä rikoksista epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisterin tietoja ei saisi käyttää 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetussa lupaharkinnassa.
Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa olisi tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan edellyttämä säännös tietojen laadun varmistamisesta. Säännöksen mukaan luovutettavien tietojen laatu olisi varmennettava ja luovutettaviin tietoihin olisi mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jos ilmenisi, että on luovutettu virheellisiä tietoja tai että tietoja on luovutettu lainvastaisesti, asiasta olisi ilmoitettava viipymättä vastaanottajalle. Koska pykälässä koskee tietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla, arvio olisi tehtävä jo talletettaessa tietoja Rajavartiolaitoksen rekisteriin.
28 a §. Henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 28 a §, joka vastaisi asiasisällöltään poliisin henkilötietolakiin ehdotettavaa uutta 19 b §:ää. Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännös henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonnasta. Säännöksellä varmistettaisiin Rajavartiolaitoksen henkilörekisterien ja niihin sisältyvien tietojen salassapito ja muu suoja ensinnäkin rajaamalla pääsy tietoihin vain niille, jotka tarvitsevat tietoja työtehtäviensä hoitamiseen.
Säännöksellä saatettaisiin kansallisesti voimaan tietosuojapuitepäätöksen 10 artikla, jossa edellytetään, että kaikki henkilötietojen siirrot on kirjattava tai dokumentoitava. Säännöksen mukaan Rajavartiolaitoksen olisi kirjattava tiedonvaihdon lainmukaisuuden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi suorittamansa henkilötietojen luovutus ja sen perusteet.
Säännös ei rajoittaisi sitä, millä tavoin tiedonvälitys kirjattaisiin. Käytännössä säännöksen tarkoittamat tiedot voisivat olla esimerkiksi useammassa sähköisessä tietokannassa. Olennaista olisi se, että tietosuojavaltuutetulla olisi mahdollisuus tarvittaessa tarkastaa tiedonvälityksen lainmukaisuus ja saada selvitys niistä perusteista, joiden nojalla tietoja on luovutettu ulkomaille. Pykälään ei otettaisi säännöstä tiedon luovutusta koskevien merkintöjen poistamisesta, vaan niihin sovellettaisiin muualla laissa säädettyjä säilytysaikoja arkistosäännökset mukaan lukien.
Lisäksi säännökseen ehdotetaan otettavaksi erillinen tietojärjestelmien teknistä turvallisuustasoa koskeva säännös, jonka mukaan tietojärjestelmien tiedot varmistettaisiin estämällä tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuusjärjestelyillä ja muilla toimenpiteillä.
29 §. Tietojen luovuttamisesta päättäminen. Tietojen luovuttamisesta päättämisestä koskevaa 1 momentin säännöstä täsmennettäisiin siten, että oikeudesta luovuttaa Rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona päättäisi rekisterinpitäjä.
Rekisterinpitäjän oikeudesta delegoida tietojen luovuttamisoikeus muulle hallintoyksikölle ehdotetaan luovuttavaksi tarpeettomana, koska pykälän 1 momentti koskisi tietojen luovuttamista vain teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Rajavartiolaitoksen henkilörekisterissä olevan yksittäisen tiedon luovuttamisesta säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 17 §:ssä.
31 §. Tietojen poistaminen tutkinta- ja virka-apurekisteristä sekä poliisiasiain tietojärjestelmästä. Pykälän 1 momentin sanamuotoa mukautettaisiin poliisin henkilötietolain 2 §:ään sekä Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 7 ja 8 §:ään ehdotettavien muutosten johdosta.
36 §. Virheelliseksi todettu tieto. Voimassa olevan pykälän 1 momentin mukaan virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi ja tiedon saa säilyttää, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tietosuojapuitepäätöksen mukaan tiedon oikeellisuuden periaatetta on sovellettava ottaen huomioon asianomaisen käsittelyn luonne ja tarkoitus. Esimerkiksi erityisesti oikeudenkäyntimenettelyssä tiedot perustuvat yksilöiden subjektiiviseen havaintoon eivätkä joissakin tapauksessa ole lainkaan todennettavissa. Näin ollen oikeellisuuden vaatimus ei voi koskea lausunnon oikeellisuutta, vaan ainoastaan sitä tosiseikkaa, että tietty lausunto on annettu.
Tietosuojapuitepäätöksen 4 artikla koskee tietojen oikaisemista, poistamista ja suojaamista. Artiklan 1 kohdan mukaan henkilötiedot on oikaistava, jos ne ovat virheellisiä, ja mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa niitä on täydennettävä tai ne on päivitettävä. Tietosuojapuitepäätöksen 4 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään tietojen poistamisesta. Artiklan 2 kohdan mukaan henkilötiedot on poistettava tai anonymisoitava, kun ne eivät enää ole tarpeen niitä tarkoituksia varten, joihin ne on lainmukaisesti kerätty tai joita varten niitä on lainmukaisesti käsitelty edelleen.
Tietosuojapuitepäätöksen 4 artiklan 3 kohdan mukaan henkilötietoja ei saa poistaa, jos on perusteltua syytä uskoa, että niiden poistaminen haittaisi rekisteröidyn oikeutettuja etuja, vaan ne on suojattava. Suojaamisella tarkoitetaan puitepäätöksessä tallennettujen henkilötietojen merkitsemistä tarkoituksin rajoittaa niiden myöhempää käsittelyä. Oikeutettujen etujen suojaamisen tarve ulottuisi rekisteröidyn ohella myös muuhun asianosaiseen ja poliisin henkilökuntaan. Suojattuja tietoja saa käsitellä ainoastaan siinä tarkoituksessa, joka esti niiden poistamisen. Vastaavaa sääntelyä ei sisälly kansalliseen lainsäädäntöön siltä osin kuin on kysymys henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa.
Henkilötietolain 29 §:n 1 momentin mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä oma-aloitteisesti tai rekisteröidyn vaatimuksesta oikaistava, poistettava tai täydennettävä rekisterissä oleva, käsittelyn tarkoituksen kannalta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai vanhentunut henkilötieto. Rajavartiolaitoksen henkilötietolain 36 § sisältää erityissäännöksen Rajavartiolaitoksen henkilörekistereihin sisältyvistä virheelliseksi todetuista tiedoista. Puitepäätöksen vuoksi pykälän sanamuoto ehdotetaan muutettavaksi siten, että virheellinen tiedon säilyttäminen olisi mahdollista silloin, jos se rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi olisi tarpeen. Tällaista tietoa saataisiin käyttää vain mainitussa oikeuksien turvaamisen tarkoituksessa.
4 a luku Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä säännöksiä
Voimassa olevan lain 4 luvun otsikkona on tietojen poistaminen ja arkistointi. Luku sisältää kuitenkin säännöksiä myös kansainvälisestä tiedonvaihdosta sekä rekisteröidyn oikeuksista, minkä vuoksi luku ehdotetaan jaettavaksi kahteen erilliseen lukuun. Ensimmäinen luku sisältäisi voimassa olevan lain 30 —37 §, jotka sääntelevät tietojen poistamista ja arkistointia. Uusi 4 a luku käsittelisi kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä säännöksiä, ja siihen sisältyisivät voimassa olevan lain 38, 39 § ja 39 a § sekä tässä esityksessä ehdotetut uudet 39 b—39 d §. Uudessa 4 b luvussa säädettäisiin rekisteröidyn oikeuksista, ja siihen sisältyisivät voimassa olevan lain 40—42 §.
38 §. Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella ja Euroopan talousalueella. Pykälän otsikkoon ja 1 momenttiin ehdotetaan teknisluontoisia mukautuksia, jolloin ne vastaisivat poliisin henkilötietolakiin ehdotettua uutta 29 §:ää.
Pykälän 2 momentin 2 kohdan ja 3 momentin 2 kohdan sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 25 §:n yhteydessä on esitetty.
Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin selkeyden vuoksi maininta tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä. Lisäksi 3 momentin 4 kohdassa ei viitattaisi voimassa olevan sääntelyn mukaisesti Rajavartiolaitoksen suorittamaan yksittäiseen tehtävään, vaan säännös kattaisi muiden kohtien tapaan kaikki 1 momentissa mainitut viranomaiset.
Pykälän 4 momenttiin lisättäisiin 25 §:ää vastaavasti kielto käyttää myös tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettuja havaintotietoja lupaharkinnassa.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, johon otettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 8 artiklan edellyttämä säännös tietojen laadun varmistamisesta. Säännöksen mukaan luovutettaviin tietoihin olisi myös mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti, jonka mukaan pykälässä tarkoitetut tiedot saataisiin luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Säännös vastaa poliisin henkilötietolain asianomaisia säännöksiä. Lisäys on tarpeellinen lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön vuoksi.
Voimassa olevan pykälän viittaukset poliisilakiin on esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamisen yhteydessä muutettu viittauksiksi uuteen poliisilakiin vuoden 2014 alusta alkaen. Tämän esityksen johdosta lailla 876/2011 vahvistetut viittausmuutokset kumoutuvat, mutta asia otetaan huomioon vireillä olevan rajavartiolainsäädännön kokonaisuudistuksen toisen vaiheen arvioinnin yhteydessä, johon sisältyvät säädösmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.
39 §. Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille. Pykälän otsikko muutettaisiin vastaamaan paremmin pykälän sisältöä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleeseen lisättäisiin mahdollisuus luovuttaa tietoja myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai joukkotietona. Lisäys on tarpeellinen lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön vuoksi.
Tietosuojapuitepäätöksen 13 artiklan mukaan tietoja saa siirtää kolmansien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille tai kansainvälisille elimille vain, jos se on tarpeen rikosten torjumiseksi, tutkimiseksi, selvittämiseksi tai niistä syyttämiseksi tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanemiseksi. Pykälän 1 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin vastaamaan tätä edellytystä.
Pykälän 1 momentin 3 kohdan säännös tietojen luovuttamisesta keskusrikospoliisin kautta Euroopan poliisivirastolle ehdotetaan poistettavaksi, koska tietojen käsittelystä Euroopan poliisiviraston kanssa säädetään Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetussa laissa (563/2011).
Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (jäljempänä Frontex) perustamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2007/2004 muutettiin syksyllä 2011 siten, että virastolle annettiin oikeus käsitellä lyhytaikaisesti myös henkilötietoja (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1168/2011). Pykälän 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan siten lisättäväksi uusi säännös Rajavartiolaitoksen henkilörekisterien tietojen luovuttamisesta Frontexille
Lisäksi 1 momentin 3 kohtaan ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen henkilörekisterien tietoja voitaisiin luovuttaa myös mainitussa asetuksessa tarkoitettuun Frontexin koordinoimaan operaatioon ja kokeiluhankkeeseen Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle. Rajavartiolain 35 a §:ssä säädetään tällaisiin operaatioihin ja kokeiluhankkeisiin osallistuvien virkamiesten toimivaltuuksista ja oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen. Koska vierailevalla virkamiehellä on rajavartiolaissa rajavartiomiehelle säädetty toimivalta suorittaa Schengenin rajasäännöstön mukaisia tehtäviä sekä rajavartiolain 35 §:n 1 momentissa säädetty oikeus voimakeinojen käyttämiseen toimivaltaisen suomalaisen virkamiehen läsnä ollessa, on perusteltua, että myös tiedonsaantioikeudet ovat yhtenäiset.
Teknisen käyttöyhteyden antamisesta henkilörekisteriin päätettäisiin tapauskohtaisesti operaation tai kokeiluhankkeen luonne huomioon ottaen. Hallinnon sisäisellä määräyksellä tai ohjeistuksella voitaisiin myös määritellä, mitä tietoja luovutettaisiin eri statuksilla operaatioissa toimiville henkilöille. Rekisterien käyttömahdollisuudesta tulee ilmoittaa Frontexille etukäteen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007 6 artiklan 8 kohdan mukaisesti.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin, koska laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyissä sopimuksissa tarkoitetut viranomaiset voivat olla myös sellaisia, jotka eivät vastaa rajavalvonnasta tai rajatarkastuksista. Tämä on tilanne esimerkiksi Venäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa.
Pykälän 2 momentin 2 kohdan sanamuotoa mukautettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan johdosta vastaavin perustein, kuin 25 §:n yhteydessä on esitetty. Lisäksi pykälän 3 momenttiin lisättäisiin selvyyden vuoksi maininta tietojen saamisesta salassapitosäännösten estämättä.
39 b §. Euroopan unionin viisumitietojärjestelmä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 39 b §, joka vastaisi sisällöltään poliisin henkilötietolakiin ehdotettavaa uutta 45 §:ää. Pykälässä säädettäisiin Rajavartiolaitoksen oikeudesta saada tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä. Pykälän 1 momentin mukaan Rajavartiolaitoksella olisi oikeus saada tietoja sille laissa tai suoraan velvoittavassa Euroopan unionin säädöksessä säädetyn tehtävän suorittamiseksi siten, kuin VIS-asetuksessa säädetään
Pykälän 2 momenttiin otettaisiin säännös Rajavartiolaitoksen oikeudesta saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja viisumitietojärjestelmästä myös siten kuin neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS säädetään. Päätöksen mukaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten. Koska terrorismirikosten tutkinta ei kuulu Rajavartiolaitokselle, 2 momentissa viitattaisiin ainoastaan päätöksessä tarkoitettuihin vakaviin rikoksiin siltä osin, kuin niiden estäminen ja selvittäminen kuuluu Rajavartiolaitoksen toimivaltaan. Vakavilla rikoksilla tarkoitetaan päätöksen mukaan rikoksia, jotka ovat puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia. Puitepäätös on pantu kansallisesti täytäntöön rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetulla lailla (1286/2003), johon myös 2 momentissa viitattaisiin.
Neuvoston päätöksen 5 artiklassa on yksityiskohtaiset säännökset siitä, mitä tietoja lainvalvontaviranomaisilla on mahdollisuus saada viisumitietojärjestelmästä sekä edellytykset tietojen saamiselle. Tiedot on pyydettävä nimettyjen keskusyhteyspisteiden kautta. Rajavartiolaitoksen keskusyhteyspisteeksi Suomessa ehdotetaan nimettäväksi Rajavartiolaitoksen esikunta, jossa yhteyspisteenä toimisi raja- ja meriosaston tilanne- ja riskianalyysikeskus.
39 c §. Eräät kansainväliset tietojärjestelmät. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 39 c §. Pykälän 1 momentissa viitattaisiin poliisin henkilötietolain säännöksiin Schengenin tietojärjestelmän ja Schengenin kansallisen tietojärjestelmän osalta.
Pykälän 2 momentissa olisi viittaussäännös Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annettuun lakiin (563/2011), jossa säädetään tietojen käsittelystä Euroopan poliisiviraston kanssa.
39 d §. Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittely. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 39 d §, joka vastaisi sisällöltään poliisin henkilötietolakiin ehdotettavaa uutta 31 §:ää. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (4/1994, jäljempänä rikosoikeusapulaki) 27 §:n 2 momenttia vastaava säännös, jonka mukaan toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittelyssä olisi noudatettava, mitä tietojen luovuttajan asettamissa ehdoissa on määrätty salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista, tietojen edelleen luovutuksesta tai luovutetun aineiston palauttamisesta. Ehdoilla tarkoitettaisiin joko nimenomaisesti mainittuja ehtoja tai tiedonvaihdon osapuolten vakiintuneita käytäntöjä. Säännös on tarpeellinen, sillä useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin säädöksissä edellytetään tietojen luovuttajan asettamien käyttöehtojen noudattamista. Tällainen velvoite sisältyy muun muassa tietosuojapuitepäätöksen 12 artiklaan. Samoin yksittäiset valtiot saattavat edellyttää Suomelta tiettyjen ehtojen noudattamista luovuttamiensa tietojen osalta.
Voimassaolevassa lainsäädännössä tällaiset tilanteet on otettu huomioon ainoastaan oikeusavun osalta, mikä on käytännössä koettu ongelmalliseksi. Toisin kuin rikosoikeusapulaissa, säännöksessä ei velvoitettaisi noudattamaan tietojen luovuttajan asettamia ehtoja aineiston hävittämisestä, vaan tältä osin sovellettaisiin voimassa olevia tietojen säilyttämisaikaa koskevia säännöksiä. Mainittu rajaus on tarpeellinen erityisesti tiedonvaihdon laillisuuden varmistamiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa ulkomailta saatujen tietojen johdosta on myös Suomesta luovutettu tietoja ulkomaille.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Rajavartiolaitoksen oikeudesta käsitellä sille luovutettuja tietoja muuhun tarkoitukseen kuin mihin tiedot on luovutettu, ellei luovutettujen tietojen käytölle olisi asetettu 1 momentissa tarkoitettuja rajoituksia. Edellytykset vastaisivat tietosuojapuitepäätöksen 11 ja 13 artiklan mukaisia edellytyksiä, jotka ehdotetaan otettavaksi huomioon myös lain kansallista tietojen käsittelyä koskevissa säännöksissä. Pykälän 2 momentin 1—3 kohdat olisivat vastaavat kuin lain 25, 26, 27, 38 ja 39 §:ssä. Momentin 4 kohta puolestaan vastaisi täsmällisemmin tietosuojapuitepäätöksen 11 artiklan sanamuotoa.
Pykälän 3 momenttiin otettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 13 artiklan edellyttämällä tavalla tiukempi säännös Euroopan unionin jäsenvaltiolta saatujen tietojen luovuttamisesta Euroopan unionin ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille elimille. Tällaisissa tilanteissa tiedot saisi lähtökohtaisesti luovuttaa vain tiedot alun perin luovuttaneen jäsenvaltion suostumuksella, paitsi jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Suomen tai toisen valtion yleistä turvallisuutta taikka Suomen olennaisia etuja koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi eikä suostumusta voida saada ajoissa. Tiedot saataisiin luovuttaa ainoastaan, jos asianomainen valtio tai kansainvälinen elin varmistaa riittävän tietosuojan tason. Tiedot luovuttaneelle jäsenvaltiolle olisi myös ilmoitettava viipymättä tietojen edelleen luovuttamisesta.
Pykälän 4 momenttiin otettaisiin tietosuojapuitepäätöksen 15 artiklan edellyttämä säännös, jonka mukaan Rajavartiolaitoksen olisi pyynnöstä annettava tiedot luovuttaneelle valtiolle tai kansainväliselle elimelle tietoja sille luovutettujen tietojen käsittelystä. Lisäksi momentti sisältäisi tietosuojapuite-päätöksen 8 artiklan 1 kohdan mukaisen säännöksen pyytämättä luovutettujen henkilötietojen käsittelystä. Vastaavaa säännöstä ehdotetaan myös lain 22 §:ään.
4 b luku Rekisteröidyn oikeudet
41 §. Tarkastusoikeus. Pykälän otsikko ehdotetaan selkeyden vuoksi muutettavaksi. Pykälän 1 momentti vastaisi voimassa olevaa 1 momenttia. Pykälän 2 momenttiin otettaisiin voimassa olevan 42 §:n 1 momentin säännös henkilöllisyyden todistamisesta tarkastusoikeutta käytettäessä.
42 §. Tarkastusoikeuden rajoittaminen. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi sen sisältöä paremmin kuvaavaan muotoon. Pykälän 1 momentin säännös henkilöllisyyden todistamisesta tarkastusoikeutta käytettäessä siirrettäisiin selkeyden vuoksi 41 §:n 2 momenttiin. Voimassa olevan pykälän 2 ja 3 momentit siirtyisivät täten sisällöltään muuttumattomina pykälän 1 ja 2 momentiksi.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 3 kohta, jonka mukaan tarkastusoikeutta ei olisi tutkinta- ja virka-apurekisteriin talletettaviin havaintotietoihin.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että tarkastusoikeutta ei myöskään olisi rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan tarvittaviin tietoihin. Tietojenkäsittelytekniikan kehittyessä yhä suurempi osa tutkinnassa tarpeellisesta tiedosta kerätään, käsitellään ja talletetaan sähköisessä muodossa, esimerkiksi kuvina tai sähköisinä piirroksina, joista vain päätelmät esitetään rikosilmoituksissa, tutkintapöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa. Rekisteröidyn tarkastusoikeuden ulottaminen tähän osaan tietoja paljastaisi Rajavartiolaitoksen käyttämät tutkintamenetelmät. Lain 7 §:n 3 momentin 1 d kohdassa on kuvattu ne tiedot, joiden tarkastusoikeutta rajattaisiin.
43 §. Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitokselle teknisen käyttöyhteyden avulla. Pykälässä oleva termi konekielinen ehdotetaan korvattavaksi termillä tietojoukko. Lisäksi säännös tietojen suojauksesta annettavasta selvityksestä poistettaisiin tarpeettomana, koska vastaava säännös sisältyy henkilötietolain 32 §:n 2 momenttiin.
Ehdotettuun lakiin sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmät ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt olisi saatettava laissa edellytettyyn kuntoon neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
1.3 Laki Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta
5 §. Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen pyynnöstä. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus poliisin henkilötietolaista kumottavaksi ehdotettavaan 47 a §:ään.
6 §. Oma-aloitteinen tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus poliisin henkilötietolaista kumottavaksi ehdotettavaan 47 a §:ään.
42 a §. Arpajaisten valvontatiedosto. Pykälässä säädettäisiin arpajaisten valvontatiedostosta. Pykälä vastaisi sisällöltään pääosin rahankeräyslain 27 §:ää. Arpajaisten toimeenpanon valvonta tehostuisi, kun käytössä olisi valtakunnallinen tiedosto, jonka tietoja lupa- ja valvontaviranomaiset voisivat hyödyntää lupaharkintaa tehdessään sekä valvontaa kohdentaessaan ja suorittaessaan. Tarkoituksena on luoda lupahakemusten valtakunnallinen käsittely- ja rekisteröintijärjestelmä, joka auttaisi lupaviranomaisia tekemään lupapäätöksiä tehokkaasti ja yhdenmukaisesti ja jonka avulla voitaisiin seurata ja valvoa luvan hakijoita, lupia ja lupaehtojen noudattamista, sekä ohjata ja valvoa lupaviranomaisten toimintaa ajantasaisen ja kattavan tiedon sekä raportoinnin ja tilastoinnin keinoin. Järjestelmä tulisi mahdollistamaan myös sähköisen asioinnin palvelujen liittämisen sekä tiedon tuottamisen ja julkaisun kansalaisten tarpeisiin.
Pykälän mukaan poliisi pitäisi rekisteriä ilmoituksista, lupahakemuksista, luvista, lupien peruuttamisista, tilityksistä, ilmoitusten tekijöistä, luvan hakijoista ja saajista, arpajaisten käytännön toimeenpanijoista, tarkastustoimenpiteistä sekä kieltoihin ja uhkasakkomenettelyyn liittyvistä toimenpiteistä. Luvilla tarkoitetaan tässä kaikkia arpajaislaissa säädettyjä lupia kuten tavara-arpajais- ja bingolupia. Ilmoituksilla tarkoitetaan arpajaislain 31 §:n mukaisia arvauskilpailujen toimeenpanosta tehtäviä ilmoituksia. Luvan hakijoista ja saajista, ilmoitusten tekijöistä sekä arpajaisten käytännön toimeenpanijoista voitaisiin tiedostoon rekisteröidä muun muassa tiedot niiden vastuuhenkilöistä. Tarkastustoimenpiteet olisivat lupa- ja valvontaviranomaisten suorittamia toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi lupien tilitysten tarkempaan jälkikäteisvalvontaan. Uhkasakkomenettelyyn liittyvät toimenpiteet liittyisivät hallituksen esityksessä 96/2008 ehdotettuun, arpajaislain 62 c §:n tarkoittamaan uhkasakon asettamiseen sekä maksettavaksi tuomitsemiseen tai hakemuksen tekemiseen markkinatuomioistuimelle. Myös kieltoihin liittyvät toimenpiteet liittyisivät kyseisessä hallituksen esityksessä ehdotettuihin, arpajaislain 62 a ja 62 b §:n tarkoittamiin kieltoihin, joita sisäasiainministeriö voisi asettaa.
Ehdotetussa arpajaislain 42 a §:n 2 momentissa viitattaisiin lisäksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, jossa säädettäisiin tarkemmin arpajaisten valvontatiedostosta.
Voimassaolevaa lakia rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä sovelletaan lain 2 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaisesti arpajaislain (1047/2001) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rahapeliyhteisöön sekä elinkeinonharjoittajaan ja yhteisöön, joka välittää rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja -maksuja. Arpajaislakia on muutettu tammikuun 1 päivänä 2012 voimaan tulleella lailla 575/2011. Arpajaislain muutoksella rahapelijärjestelmä uudistettiin siten, että muodollisesta toimilupajärjestelmästä siirryttiin lakisääteisten yksinoikeuksien järjestelmään. Yksinoikeudesta rahapelien toimeenpanemiseen säädetään voimassaolevan arpajaislain 11 §:ssä. Pykälässä on todettu aiemmin toimiluvan omanneet rahapeliyhteisöt suoraan nimeltä. Yksinoikeus rahapelien toimeenpanemiseen on pykälän mukaan Veikkaus Oy:llä, Raha-automaattiyhdistyksellä ja Fintoto Oy:llä. Rahanpesulain 2 §:n 1 momentin 14 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että kohdassa viitattaisiin arpajaislain 1 momentin sijasta arpajaislain 11 §:ään. Muutos on tarpeen, jotta rahanpesulakia sovelletaan rahapelitoimintaan samassa laajuudessa kuin ennen arpajaislain 1 päivänä tammikuuta 2012 voimaan tulleita muutoksia. Tästä syystä ehdotettu muutos olisi tarkoitettu tulla voimaan mahdollisimman pian.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 23 pykälän mukaan ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta tulee tehdä pääsääntöisesti sähköisesti. Erityisestä syystä ilmoitus voidaan tehdä myös muulla tavalla.
Lain 23 §:n 6 momentin momentissa todetaan, että valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ilmoituksen tarkemmasta sisällöstä.
Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan välttämättömänä edellytyksenä on tietojenkäsittelyn automatisointi. Vastaanotettujen ilmoitusten osalta tämä edellyttää, että tiedot vastaanotetaan paitsi sähköisesti, myös määrämuotoisina.
Lain 23 §:n 6 momenttia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että ilmoitusten tietosisällön lisäksi asetuksessa voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä myös ilmoituksen rakenteesta.
Rahanpesulain 37 §:n 1 momentin mukaisesti rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä sekä ilmoitusvelvollisilta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja selvittämisessä tarvittavat tiedot ja asiakirjat maksutta sen estämättä, mitä liike- ja ammattisalaisuutta tai yksilön, yhteisön tai säätiön taloudellisia olosuhteita tai taloudellista asemaa koskevien tietojen salassapidosta säädetään.
Pykälän 1 momentti ei mahdollista verohallinnon muiden kuin taloudellisia olosuhteita tai taloudellista asemaa koskevien tietojen luovuttamisen. Verotustiedot käsittävät kuitenkin muitakin kuin taloudellisia olosuhteita tai taloudellista asemaa koskevia tietoja. Näillä tiedoilla voi olla ratkaiseva merkitys rahanpesua ja terrorismin rahoitusta selvitettäessä.
Selvittelykeskus pyytää eri viranomaisilta lisätietoja sen selvittämiseksi, onko epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen kohteena olevan luonnollisen tai oikeushenkilön olosuhteet sellaiset, että liiketoimen kohteena olevat varat voisivat olla laillista alkuperää. Lisätietoja pyydetään muun muassa ulosotto- ja veroviranomaisilta. Erityisesti veroviranomaisten hallussa olevien tietojen pohjalta voidaan arvioida henkilön tulot, varallisuus sekä liiketoimien laajuus. Näiden avulla voidaan alustavasti arvioida, onko henkilöllä mahdollisuus hallita liiketoimen kohteena olevaa omaisuutta laillisesti.
Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista ovat merkittävästi kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana, vuonna 2010 selvittelykeskus vastaanotti epäilyttäviä liiketoimia koskevia ilmoituksia noin 25 000 kappaletta. Lisätietoja eri viranomaisilta pyydetään vastaisuudessa yhä enenevässä määrin. Tähän asti eri viranomaisilta saadut lisätiedot on syötetty käsin rahanpesurekisteriin, mikä on kohtuuttomasti työllistänyt rahanpesun selvittelykeskuksen henkilöstöä. Rahanpesun selvittelykeskus ottaa vuoden 2012 alussa käyttöön uuden rahanpesurekisterin, jonka kehittämisessä lähtökohtana on ollut minimoida manuaalinen työ.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 29 §:n 3 momentin mukaan viranomainen voi avata toiselle viranomaiselle teknisen käyttöyhteyden henkilörekisterinsä sellaisiin tietoihin, jotka toisen viranomaisen on laissa erikseen säädetyn velvollisuuden mukaan otettava päätöksenteossaan huomioon. Jos henkilötiedot on säädetty salassa pidettäviksi, käyttöyhteyden avulla saa hakea tietoja vain henkilöistä, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa, jollei salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta erikseen nimenomaisesti säädetä toisin.
Pykälän 4 momenttia ehdotetaankin muutettavaksi siten, että tietoja saisi luovuttaa selvittelykeskukselle myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tekninen käyttöyhteyden toteuttaminen tai tietojen luovuttaminen tietojoukkona on tärkeää ensinnäkin tiedon kulun nopeuden takia. Sekä rahanpesun että terrorismin rahoituksen estämisessä ja selvittämisessä tiedon saannin nopeus on usein ratkaisevan tärkeässä asemassa. Sen lisäksi teknisen käyttöyhteyden avulla voidaan säästää merkittävästi henkilöresursseja niin tietoja pyytävällä ja käyttävällä kuin tietoja luovuttavalla taholla. Lisäksi teknisen käyttöyhteyden avulla varmistetaan tiedon virheettömyys.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti, jossa säädettäisiin kielto ilmaista kyselyn kohteena olevalle tämän pykälän mukaisesta tehdystä selvityspyynnöstä. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisessä ja selvittämisessä, kuten muussakin rikostorjunnassa ja tutkinnassa on tärkeää, että epäilty ei saa liian varhaisessa vaiheessa tietoa häneen kohdistuvasta tutkinnasta, koska se voi merkittävästi haitata rikostutkintaa ja rikoshyödyn takaisinsaamista.
Lain 23 §:n mukaan epäilytilanteessa hankittuja tietoja tulee säilyttää erillään asiakasrekistereistä eikä asiakkaalla ole tarkastusoikeutta näihin tietoihin. Tällöin on loogista, ettei asiakkaalla olisi myöskään tarkastusoikeutta tehtyihin tiedusteluihin, koska tiedon paljastuminen asiakkaalle tätä kautta vaikeuttaisi rikostutkintaa.
Lait ehdotetaan tulemaan voiman xx.20.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Ehdotettuun lakiin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja lakiin henkilötietojen käsittelyssä rajavartiolaitoksessa sisältyisi siirtymäsäännös, jonka mukaan tietojärjestelmät ja siihen liittyvät tietojenkäsittelyt olisi saatettava laissa edellytettyyn kuntoon neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
Ehdotettava laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (lakiehdotus numero 1) ja laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa (lakiehdotus numero 2) ovat merkityksellisiä perustuslain 10 §:n 1 momentin ja 12 §:n 2 momentin kannalta.
Perustuslain 10 §:n 1 momentin mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja rauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta on säädettävä lainkohdan mukaan tarkemmin lailla. Niiltä osin kuin ehdotetuissa laeissa ei toisin säädettäisi, sovellettaisiin henkilötietolakia yleislakina. Henkilötietolaista poikkeavaa erityissääntelyä tarvitaan, koska ehdotetut säädökset sisältäisivät poikkeuksia henkilötietolaissa säädetystä henkilötietojen käsittelystä.
Ehdotuksessa esitetään monilta osin täsmennettäväksi rekisteriin talletettavia tietoja koskevia säännöksiä niiden käyttötarkoituksen ja tietosisällön osalta. Sääntely olisi lain tasolla entistä kattavampaa, mitä voidaan pitää myönteisenä yksityisyyden suojan kannalta.
Perustuslain 10 §:n 1 momentin tarkoitetun yksityisyyden suojan kannalta merkityksellisimpiä ehdotuksia ovat oikeus tallettaa havaintotietoja sekä salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatuja ylimääräisiä tietoja.
Poliisiasiain tietojärjestelmään talletettavat havaintotiedot
Ehdotuksessa esitetään, että poliisiasiain tietojärjestelmään voitaisiin tallettaa poliisimiesten havainnoimia tai poliisille ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Samoin rajavartiolaitoksen tutkinta- ja virka-apurekisteriin ehdotetaan talletettavaksi rajavartiomiesten havaitsemia vastaavia tietoja.
Ehdotetulla sääntelyllä puututaan perustuslain 10 §:ssä turvattuun henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan. Perustuslakivaliokunta on käytännössä pitänyt henkilötietojen suojan kannalta tärkeinä sääntelykohteina ainakin rekisteröinnin tavoitetta, rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä, niiden sallittuja käyttötarkoituksia mukaan luettuna tietojen luovutettavuus sekä tietojen säilytysaikaa henkilörekisterissä ja rekisteröidyn oikeusturvaa (PeVL 25/1998 vp). Näiden seikkojen sääntely lain tasolla tulee lisäksi olla kattavaa ja yksityiskohtaista. Lailla säätämisen vaikutus ulottuu valiokunnan mukaan myös mahdollisuuteen luovuttaa henkilötietoja teknisen käyttöyhteyden avulla (esimerkiksi PeVL 12/2002 ja PeVL 14/2008 vp).
Poliisille tai rajavartiolaitokselle ilmoitetut taikka poliisimiehen tai rajavartiomiehen havainnoimat tiedot tulisi olosuhteiden tai henkilöiden käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan. Tiedot ehdotetaan poistettavaksi viimeistään 6 kuukauden kuluttua niiden tallettamisesta järjestelmään.
Nykyinen tilanne, jossa tietoja talletetaan hajanaisesti yksikkökohtaisiin rekistereihin on ongelmallinen henkilötietojen käsittelyn ohjauksen ja laillisuusvalvonnan kannalta. Rajavartiolaitoksessa ehdotuksen mukaisia havaintotietoja ei ole toistaiseksi talletettu. Ehdotettu havaintotietojen tallettaminen valtakunnalliseen rekisteriin parantaa rekisteröidyn oikeusturvaa sekä helpottaa tietojen suojaamista.
Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen ylimääräisten tietojen tallentaminen
Tiedot saataisiin ehdotuksen mukaan tallettaa vain siinä tapauksessa, että talletettava tieto koskee rikosta, jonka estämiseksi tai paljastamiseksi kyseistä tiedonhankintaa voitaisiin suorittaa taikka jos tieto on tarpeen rikoslain 15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi. Lisäksi tiedot saataisiin säilyttää vain ehdotetun lain 22 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaisesti.
Edellä mainituilla perusteilla on katsottava, että ehdotetut lait voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydettäisiin eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunnan lausunto.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:
Lakiehdotukset
1.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 761/2003 19 §:n 4 momentti, 22 §:n 6 momentti, 29—33, 35—42, 46—47, 47 a §, sellaisina kuin niistä ovat 29—33, 35—42, 46—47 laissa 761/2003 ja 47 a § laissa 594/2005,
muutetaan 2 §:n 2 ja 3 momentti, 3 §:n 2 ja 3 momentti 4 §:n 3 ja 4 momentti, 5 §:n 3 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti, 7 §, 8 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 ja 3 momentti, 11—14 §, 16 ja 16 a §, 17 §:n 2 ja 4 momentti, 18—19, 20 §:n 1 momentti, 22 §:n 1—5 momentti, 23 §:n 1 momentti, 25, 27, 45 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 22 § osaksi laeissa 529/2005 ja 851/2006, 3 §:n 3 momentti laissa 457/2009, 4 ja 6 § osaksi laissa 529/2005, 7 ja 8 § laissa 1424/2009, 13 § osaksi laeissa 523/2004, 981/2007 ja 1424/2009 ja 14 § laeissa 594/2005, 256/2006 ja 538/2006 sekä laissa 1424/2009, 16, 37 ja 40 § osaksi laissa 457/2009, 16 a § laissa 457/2009, 19 § osaksi laeissa 529/2005 ja 594/2005, laissa 256/2006 sekä laeissa 538/2006, 981/2007, 457/2009 ja 1424/2009, 23 § osaksi laissa 672/2006 ja laissa 457/2009, sekä
lisätään lakiin uusi 19 a ja 19 b §, 29—31, uusi 6 a luku, 32 § ja sen edelle uusi luvun otsikko, 33, 35—37, uusi 6 b luku, 38—42 seuraavasti:
2 §Poliisiasiain tietojärjestelmä
Tietojärjestelmään saadaan tallettaa rikoksesta epäillyn tai esitutkinnan, poliisitutkinnan, poliisin toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan, ilmoittajan, todistajan tai asianomistajana esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, matkustusasiakirjan tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.
Tietojärjestelmään saadaan lisäksi tallettaa poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) tutkinta- ja virka-aputehtävien suorittamiseksi, kirjaamiseksi ja tietojen hakemiseksi esitutkintalaissa (449/1987) tarkoitetussa esitutkinnassa, poliisilaissa tarkoitetussa poliisitutkinnassa, poliisin toimenpiteiden yhteydessä tai virka-aputehtävässä taikka pakkokeinolain (450/1987) soveltamisen yhteydessä saatuja tietoja (tutkinnan- ja virka-avun tiedot) seuraavasti:
a) rikosilmoituksen tai muuta tapahtumaa koskevan ilmoituksen numero, tapahtuma-aika ja -paikka, ilmoitusaika, rikos- ja muut nimikkeet, törkeimmän rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika, tutkiva yksikkö, tutkijat, tutkinnan tila, poliisin asian päättämiseksi tekemät päätökset, tieto syyttäjän ratkaisusta sekä tuomioistuinten ratkaisuista ja niiden lainvoimaisuudesta;
b) tiedot pakkokeinoista, poliisin toimenpiteistä sekä esitutkinnan ja poliisitutkinnan vaiheista;
c) muista poliisin tehtävään, toimenpiteeseen ja tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä;
d) rikosten tekotapojen luokittelemiseksi ja analysoimiseksi tekijän, tapauksen tai teon luokittelua kuvaavia tietoja sekä rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan tarvittavia tietoja;
2) henkilöiden tavoittamiseksi, valvomiseksi, tarkkailemiseksi ja suojaamiseksi etsintäkuulutetuista, liiketoiminta-, tapaamis-, lähestymis-, matkustus-, eläintenpito- tai metsästyskieltoon määrätyistä, kansalliseen maahantulokieltoon määrätyistä, valvottua koevapautta tai valvontarangaistusta suorittavista, ehdonalaisessa vapaudessa olevista, lähestymiskiellolla suojattavista taikka tarkkailtavista henkilöistä valokuva, sormenjäljet, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit sekä tieto siitä, onko kuulutettava henkilö aseistettu, väkivaltainen tai karannut, ilmoituksen tunnistetiedot, toimenpiteen syy, pyydetyt toimenpiteet, kuuluttava viranomainen, kuulutuksen vanhentumisajankohta, henkilön vaarallisuus ja muut kuulutusten valvonnassa tarvittavat tiedot sekä tiedot henkilöllisyyttä väärinkäyttäneen ja henkilöllisyyden väärinkäytön kohteeksi joutuneen henkilön oikeasta henkilöllisyydestä (henkilökuulutustiedot);
3) kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden löytämiseksi ja tunnistamattomina löytyneiden vainajien tunnistamiseksi tarpeellisia tietoja, mukaan lukien valokuvat, sormenjäljet, hammaskaaviot, DNA-tunnisteet sekä tiedot proteeseista ja lääketieteellisistä jälkiä jättäneistä toimenpiteistä sekä ilmoituksen tunnistetiedot. (tunnistettavien tiedot);
4) anastetuista tai muusta syystä etsittävistä ajoneuvoista ja rekisterikilvistä yksilöintitietoja omaisuuden löytämiseksi ja omistajalleen tai haltijalleen palauttamiseksi ilmoituksen tunnistetiedot sekä moottoriajoneuvoilla liikkuvista etsittävistä tai tarkkailtavista henkilöistä henkilöiden tavoittamiseksi tarpeellisia tietoja (etsittävien ajoneuvojen tiedot);
5) rikoksella menetetystä, poliisin haltuun otetusta taikka kadonneesta, kadonneella henkilöllä tai tunnistamattomana löytyneenä vainajalla olleesta omaisuudesta yksilöintitietoja omaisuuden löytämiseksi ja omaisuuden omistajalleen tai haltijalleen palauttamiseksi, katoamistapauksen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja sekä ilmoituksen tunnistetiedot (omaisuustiedot);
6) henkilön oman turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden kannalta välttämättömät tiedot, kuten tieto kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta taikka henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia taikka tiedot sosiaalihuollon toimenpiteistä (turvallisuustiedot);
7) rikoksesta epäiltyjen henkilöiden tunnistamiseksi, rikoksen selvittämiseksi ja rikoksentekijöiden rekisteröimiseksi rikoksesta epäillyistä tai tuomituista henkilöistä sekä rikokseen liittyvän tuntemattoman tekijän pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötuntomerkit ja mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetut DNA-tunnisteet, henkilöä koskevat tekniset kuva- ja äänitallenteet ja henkilön jalkineenjäljet, epäilyn kohteena olevaan rikokseen liittyviä tietoja sekä rekisteröintiä ja henkilön luokitusta koskevia tietoja (tuntomerkkitiedot);
8) yleisön tietoon saattamiseksi ja yleisövihjeiden saamiseksi tai tutkintaa suorittavien viranomaisten valvonnan suuntaamiseksi poliisin tallettamia tietoja, joista on asian kiireellisyyden, vaaratilanteen, rikosten ennalta estämisen, omaisuuden omistajalleen palauttamisen tai tutkinnallisten syiden vuoksi tarpeen erityisesti tiedottaa (tiedotustiedot);
9) tiedot rikoksen estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tietolähteenä käytetystä poliisilain 36 a §:ssä tarkoitetusta henkilöstä sekä tietolähteen käytöstä ja valvonnasta (tietolähdetiedot);
10) säilytystilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yksilöintitiedot henkilöistä, joille on annettu poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettu tapaamiskielto, sekä tiedot tapaamiskiellon sisällöstä, perusteesta ja voimassaoloajasta (tapaamiskieltotiedot);
11) poliisimiesten havaitsemia tai poliisille ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan (havaintotiedot).
3 §Hallintoasiain tietojärjestelmä
Tietojärjestelmään saadaan tallettaa henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja kansallisuus, matkustusasiakirjan tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.
Tietojärjestelmään saadaan lisäksi tallettaa poliisilain 1 §:n 3 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) ampuma-aselaissa (1/1998) säädettyjen poliisin tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot mainitussa laissa tarkoitetusta hakemuksesta, luvasta, poliisin toimenpiteestä, päätöksestä, esteestä, huomautuksesta, ilmoituksesta, tarkastuksesta sekä soveltuvuustestin suorittamisajankohdasta (aselupatiedot);
9) arpajaislaissa (1047/2001) säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ilmoituksista, lupahakemuksista, luvista, lupien peruuttamisista, tilityksistä, ilmoitusten tekijöistä sekä luvan hakijoista ja saajista, arpajaisten käytännön toimeenpanijoista ja näiden vastuuhenkilöistä, tarkastustoimenpiteistä sekä kieltoihin ja uhkasakkomenettelyyn liittyvistä toimenpiteistä (arpajaislupatiedot).
4 §Epäiltyjen tietojärjestelmä
Henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista saadaan tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, matkustusasiakirjan tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.
Epäiltyjen tietojärjestelmää saavat käyttää teknisen käyttöyhteyden avulla vain rikostiedustelu-, rikosanalyysi- ja tarkkailutehtäviin määrätyt poliisin henkilöstöön kuuluvat sekä poliisin ulkomaille lähettämät yhdyshenkilöt.
5 §Suojelupoliisin toiminnallinen tietojärjestelmä
Henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista saadaan tallettaa tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansallisuus, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, matkustusasiakirjan tiedot sekä muut maahantuloon ja rajanylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot.
6 §
Poliisin muut henkilörekisterit
Edellä 2—4 ja 33 §:ssä tarkoitettujen pysyvien automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävien valtakunnallisten tietojärjestelmien lisäksi poliisin valtakunnallisessa käytössä voi olla tilapäisiä tai manuaalisesti ylläpidettäviä henkilörekistereitä.
Yhden tai useamman poliisiyksikön käyttöön voidaan perustaa myös:
1) muu poliisin henkilörekisteri kuin 2—5 tai 33 §:ssä tarkoitettu tietojärjestelmä;
2) sellaisen rikoksen tai sellaisten rikosten muodostaman rikoskokonaisuuden, josta saattaa seurata vankeutta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi tarpeellista rikosanalyysia varten tilapäinen rekisteri, jossa saa yhdistää, tallettaa ja muuten käsitellä 2—4 §:ssä tarkoitettujen tietojärjestelmien tietoja, poliisin yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietoja sekä 14 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja.
7 §
Rekisterinpitäjä
Edellä 2—4 §:ssä ja 6 §:n 1 momentissa sekä 33 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on Poliisihallitus, 5 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on suojelupoliisi ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjä on toiminnasta vastaava poliisiyksikkö.
8 §Henkilörekisterin perustaminen
Muiden kuin 2—5 ja 33 §:ssä tarkoitettujen henkilörekisterien perustamisesta on tehtävä kirjallinen päätös. Edellä 6 §:ssä tarkoitettujen valtakunnallisessa käytössä olevien tilapäisten ja manuaalisesti ylläpidettävien henkilörekisterien perustamista koskevasta päätöksestä ja sen olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen rekisterin perustamista tai muuttamista tietosuojavaltuutetulle. Perustamispäätöksessä on mainittava henkilörekisterin käyttötarkoitus.
10 §Arkaluonteisten tietojen käsittely
Henkilötietolain 11 §:n 1, 2 ja 4—6 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä ainoastaan silloin, kun se on poliisin yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään näitä tietoja saa kerätä, tallettaa ja muutoin käsitellä silloin, kun se on suojelupoliisille laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Mainitun pykälän 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa lisäksi kerätä ja tallettaa poliisin henkilörekisteriin ja muutoin käsitellä silloin, kun se on rekisteröidyn oman turvallisuuden tai viranomaisen työturvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä.
Henkilötietolain 11 §:n 1, 2 ja 4—6 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan saa kerätä ja tallettaa 33 §:ssä tarkoitettuun henkilörekisteriin.
11 §
Salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatujen ylimääräisten tietojen käsittely
Poliisilain 3 luvussa tarkoitetuilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla saatu ylimääräinen tieto saadaan tallettaa 2 ja 4—5 §:ssä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin tai 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun henkilörekisteriin, jos tieto koskee sellaista rikosta, jonka estämisessä tai paljastamisessa olisi saatu käyttää sitä tiedonhankintakeinoa, jolla tieto on saatu, taikka jos tieto on tarpeen rikoslain (39/1889) 15 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rikoksen estämiseksi.
Pakkokeinolain 5 a luvussa tarkoitetuilla tiedonhankintakeinoilla saadun ylimääräisen tiedon tallettamisesta henkilörekisteriin säädetään pakkokeinolain 5 a luvun 13 §:ssä.
12 §Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely
Poliisin yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja, poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät liity kyseiseen tai muuhun jo suoritettavana olevaan tehtävään, saa kerätä ja tallettaa vain 2 §:ssä tarkoitettuun henkilörekisteriin mainitun pykälän 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuna havaintotietona, 4, 5 ja 33 §:ssä tarkoitettuun henkilörekisteriin sekä tilapäiseksi tarkoitettuun 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun henkilörekisteriin mainituissa lainkohdissa säädetyin edellytyksin.
Tietoja talletettaessa niihin on liitettävä arvio tietojen antajan luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta, jos se on mahdollista.
13 §Poliisin oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä
Poliisilla on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tarpeellisia tietoja rekistereistä siten kuin asianomaisen rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, seuraavasti:
1) ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003) tarkoitetusta ajoneuvoliikennerekisteristä sen 15—17 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin;
2) rikosten estämiseksi, selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi tai henkilön luotettavuutta edellyttävän poliisin lupaa tai hyväksyntää varten henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain (422/2002) 16 §:n 1 momentissa säädetyistä Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmistä tuomitusta, vangista ja rangaistuslaitokseen otetusta henkilöstä;
3) liikenne- ja viestintäministeriön liikenneluparekisteristä, liikennevalvontaa, esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä ulkomaalaislain (301/2004) 179 §:ssä tarkoitettua liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määräämistä varten;
4) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja matkustajatietoja majoitustoiminnan harjoittajilta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi ja poliisille laissa säädetyn muun tehtävän suorittamiseksi;
5) Sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002) tarkoitetusta sakkorekisteristä sen 50 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin rikokseen ja rikosoikeudelliseen seuraamukseen liittyviä tietoja sekä lupa-asioiden käsittelyä varten, rikosrekisterilaissa (770/1993) tarkoitetusta rikosrekisteristä sen 4 ja 4 a §:ssä mainittuihin tarkoituksiin henkilöä koskevia tietoja ja oikeushallinnon viranomaisilta tieto niiden etsintäkuuluttamista henkilöistä, oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitetusta ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä tietoja rikosasioissa annetuista ratkaisuista ja niiden lainvoimaisuudesta sekä diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä tietoja syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä olevista tai olleista rikosasioista, jos tällainen tieto on saatavissa;
6) patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä tiedot elinkeinonharjoittajia koskevista ilmoituksista ja tiedonannoista rikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten;
7) rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen henkilörekistereistä poliisin tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu, sekä muuhun tarkoitukseen 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;
8) ulkoasiainministeriön tietojärjestelmistä Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista, näiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä esitutkintaa, muuta tutkintaa ja poliisille ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän suorittamista varten;
9) Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, maahantulokieltoa ja kansalaisuutta koskevasta asiasta esitutkintaa, muuta tutkintaa ja poliisille ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten;
10) vesikulkuneuvorekisteristä annetussa laissa (976/2006) tarkoitetusta vesikulkuneuvorekisteristä sekä Ahvenanmaan huvivenerekisteristä veneitä ja niiden omistajia ja haltijoita koskevat tarpeelliset tiedot poliisilain (493/1995) 1 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi ja eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetussa laissa (485/2004) tarkoitettua tehtävää sekä ulkomaalaislain (301/2004) 179 §:ssä tarkoitettua liikenteenharjoittajan seuraamusmaksun määräämistä varten;
11) teleyritykseltä pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a §:ssä, poliisilain 31 c §:n 1 momentissa ja 36 §:n 2 momentissa sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 35 ja 36 §:ssä tarkoitettuja tietoja;
12) virka-apua pyytäneeltä viranomaiselta tarpeellisia tietoja virka-avun antamiseksi;
13) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennuspalveluista annetun lain (661/2009) 13—17 §:ssä tarkoitetuista tiedoista;
14) puolustusvoimien asevelvollisrekisteristä asevelvollisuuslain (1438/2007) 97 a §:ssä tarkoitettuja ampuma-aselain mukaisen luvan hakijan ja haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilön henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten välttämättömiä tietoja asevelvollisen palveluksesta ja palveluskelpoisuudesta;
15) panostajalain (219/2000) 3 §:ssä tarkoitetusta panostajarekisteristä valvonta- ja hälytystehtäviä sekä rikosten estämistä, selvittämistä ja paljastamista varten.
Poliisilla on oikeus saada 1—2 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta, ellei laissa toisin säädetä.
Poliisin on pyynnöstä annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, poliisin on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
14 §Muiden viranomaisten tietojen luovuttaminen poliisille suorakäyttöisesti tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten
Poliisin henkilörekistereihin voivat, siten kuin rekisterinpitäjän kanssa sovitaan, suorakäyttöisesti tallettamalla tai tietojoukkona tallettamista varten luovuttaa:
1) oikeushallinto-, kriminaalihuolto- ja vankeinhoitoviranomaiset sekä Oikeusrekisterikeskus etsintäkuuluttamiaan henkilöitä koskevia tietoja, vankeinhoitoviranomaiset tuntomerkkitietoja vapauteen kohdistuvaa rangaistusta suorittavista tai suorittaneista henkilöistä sekä Oikeusrekisterikeskus lähestymiskieltoja ja liiketoimintakieltoja koskevia tietoja;
2) tullilaitos ja sotilasviranomaiset etsintäkuuluttamiaan henkilöitä koskevia tietoja sekä tullilaitos ulkomaalaisten tunnistamistietoja ja rikosten ennalta estämiseksi ja selvittämiseksi tarpeellisia tietoja;
3) ulkoasiainministeriö ja Suomen edustustot passilaissa (671/2006) ulkoministeriölle ja Suomen edustustoille säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja, ulkoasiainministeriö Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen, muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista ja näiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä tarvittavia tietoja;
4) rajavartiolaitos 2 §:ssä tarkoitettuja tietoja, joita on tarpeen käsitellä poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka rajavartiolaissa (578/2005) tai muualla laissa säädetään rajavartiolaitokselle, sekä 3 §:ssä tarkoitettuja tietoja, joita on tarpeen käsitellä poliisilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen sellaisten tehtävien suorittamiseksi, jotka rajavartiolaissa tai muualla laissa säädetään rajavartiolaitokselle;
5) Metsähallituksen erätarkastaja toimivaltaansa kuuluvassa erävalvonnassa kirjattuja tarpeellisia toimenpidetietoja;
6) hätäkeskusviranomaiset hätäkeskustietojärjestelmään tallettamansa henkilön oman turvallisuuden tai työturvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja;
7) Maahanmuuttovirasto kansallisia maahantulokieltoja sekä käännytys- ja karkotuspäätöksiin ja virka-apuun liittyviä poliisitoimenpiteitä koskevia tietoja.
Poliisin on pyynnöstä annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tieto 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, poliisin on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
16 §Tietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Poliisilla on oikeus, jollei jäljempänä toisin säädetä, käyttää poliisin henkilörekisterin tietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos tiedot ovat tarpeen:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädettyluvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Poliisin henkilörekisterin tietoja saa käyttää myös laillisuusvalvonta-, tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi tietoja saa käyttää koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä.
Edellä 2 §:n 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja, 4 §:ssä tarkoitetun epäiltyjen tietojärjestelmän, 5 §:ssä tarkoitetun suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tai 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen rekisterin tietoja ei saa käyttää tämän pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Passin sormenjälkitietojen ja 3 §:n 3 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen ulkomaalaisten tunnistamistietoihin kuuluvien sormenjälkitietojen käyttämisestä säädetään 16 a §:ssä.
16 a §Passin sormenjälkitietojen ja ulkomaalaislain perusteella otettujen sormenjälkitietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Poliisi saa käyttää 3 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja passin sormenjälkitietoja ja 7 kohdassa tarkoitettuja ulkomaalaisten tunnistamistietoihin kuuluvia sormenjälkitietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen vain, jos se on välttämätöntä luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi. Oikeus tiedon käyttöön on vain sillä, jonka työtehtävien hoitaminen tiedon käyttöä välttämättä edellyttää.
Poliisilla on 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa oikeus ottaa sormenjäljet ja verrata niitä rekisteröityihin sormenjälkiin. Vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan, ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen.
17 §Tietojen luovuttaminen toiselle poliisiyksikölle tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Edellä 12 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun ne ovat tarpeen:
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
Tiedot saadaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
18 §Tietojen luovuttaminen toiselle poliisiyksikölle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Poliisiyksikkö saa luovuttaa toiselle poliisiyksikölle valtakunnallista käyttöä suppeampaan käyttöön perustetun poliisin henkilörekisterin tietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos tiedot ovat tarpeen:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Edellä 5 §:ssä tarkoitetun suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoja ja 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen henkilörekisterin 12 §:ssä tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Poliisin henkilörekisterin tietoja saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä käytettäväksi myös laillisuusvalvonta-, tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi tietoja saa käyttää koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä.
Tiedot saadaan luovuttaa salassapitosäännösten estämättä myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
19 §Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille
Poliisi saa luovuttaa henkilörekistereistään salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja, jotka ovat tarpeen, seuraavasti:
1) Liikenteen turvallisuusvirastolle ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa sekä luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi ilmailulain (1194/2009) 48 §:ssä tarkoitettuja tietoja;
2) Hätäkeskuslaitokselle hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 19 §:ssä 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen yksikön tukemiseksi ottaen huomioon, mitä tietojen saamista koskevan oikeuden rajoittamisesta mainitun lain 19 §:n 2 momentissa säädetään sekä tämän lain 2 §:n 3 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja poliisiasiain tietojärjestelmän työturvallisuustietoja hätäkeskustietojärjestelmään talletettavaksi;
3) pelastusviranomaisille pelastuslain (379/2011) 32 §:ssä tarkoitettua pelastustoimintaa varten;
4) rajavartiolaitokselle tietoja rajaturvallisuuden ylläpitämistä, rikosten estämistä, paljastamista, esitutkintaa ja muuta tutkintaa varten, muihin rajavartiolaitoksen tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu sekä muuhun tarkoitukseen 16 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa;
5) Pääesikunnalle poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa (1251/1995) tarkoitettuja turvallisuus- ja valvontatehtäviä sekä rikostutkintaa varten, turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) tarkoitettujen turvallisuusselvitysten tekemistä varten ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettujen yhteisö- ja henkilöturvallisuusselvitysten tekemistä varten, asevelvollisrekisterinpitäjälle asevelvollisuuslain (1438/2007) 96 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten ja ampuma-aselain (1/1998) 67 §:ssä tarkoitetusta luvan peruuttamisesta sekä lain 8 luvussa tarkoitetuista turvaamistoimenpiteistä sen arvioimiseksi, onko henkilö sopiva palvelemaan puolustusvoimissa;
6) sosiaaliviranomaisille ulkomaalaisen toimeentuloa koskevan asian käsittelyä varten;
7) tullilaitokselle tullivalvontaa, tullirikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten sekä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 16 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa sekä haasteen ja muun tiedoksiannon suorittamista varten;
8) työviranomaisille työntekijän oleskeluluvan tai elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan antamista tai työnteon valvontaa koskevan asian käsittelyä varten;
9) ulkoasiainministeriölle ja Suomen edustustolle näiden toimivaltaan kuuluvan passia tai muuta matkustusasiakirjaa, viisumia, työntekijän oleskelulupaa, elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa tai muuta oleskelulupaa koskevan asian käsittelyä varten;
10) Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevien sellaisten asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten, jotka lailla tai asetuksella säädetään Maahanmuuttoviraston tehtäviksi;
11) tuomioistuimille ampuma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin tai erityisen vaarallisiin ammuksiin liittyvien asioiden käsittelyä varten;
12) tuomioistuimille ja Oikeusrekisterikeskukselle etsintäkuulutusten seuraamista varten, Rikosseuraamuslaitokselle henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetussa laissa (422/2002) tarkoitettua yhdyskuntaseuraamuksen tuomitsemisen edellytyksistä tuomioistuimelle annettavaa lausuntoa, yhdyskuntaseuraamuksen täytäntöönpanoa, tuomittuja koskevien etsintäkuulutusten ja lähestymiskieltopäätösten seuraamista, tutkintavankien ja vankien sijoittamista, tutkintavankeusaikaisen tai vankeusaikaisen rikollisuuden estämistä, seuraamuksen täytäntöönpanoon liittyvien lupa-asioiden käsittelyä ja lupaehtojen noudattamisen valvontaa varten sekä oikeushallintoviranomaisille ja sotilasviranomaisille näiden omien etsintäkuulutusten seuraamista varten;
13) ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 67 §:n mukaisesti ulosottoselvitystä tai muuta ulosottoasiain täytäntöönpanoa varten;
14) syyttäjille syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 25 §:ssä säädetyssä laajuudessa;
15) poliisilain 1 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi virkamiehelle, jolla on mainitun lain 8 §:ssä säädetyt erityiset poliisivaltuudet tai joka toimii ulkomailla Suomen sijoittamana poliisin yhdyshenkilön tehtävissä; tietojen luovuttamisesta on voimassa, mitä 17 §:n 1—3 momentissa ja 18 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään;
16) haastemieslain (505/1986) 1 ja 6 §:ssä mainitulle virkamiehelle muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin haastamista varten sekä haastemiehille haasteen toimittamista varten tarpeelliset poliisiasiaintietojärjestelmän henkilötiedot, työturvallisuustiedot ja pidätettyjen tiedot;
17) Metsähallituksen erätarkastajalle tämän toimivaltaan kuuluvaa erävalvontaa varten;
18) tienpitäjinä toimiville kunnille ja Liikennevirastolle liikenneonnettomuustietoja liikenneturvallisuuden edistämistä varten;
19) työsuojeluhallinnolle kuljettajien ajo- ja lepoaikojen valvontaa varten tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetun Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiivin (2006/22/EY) mukaiset tiedot;
Edellä 3 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja passin sormenjälkitietoja poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä ainoastaan 1 momentin 4, 7, 9 ja 10 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille henkilöllisyyden varmistamiseksi ja asiakirjan aitouden toteamiseksi silloin, kun se on tarpeen henkilön maahantuloa, maassa oleskelua tai maasta lähtöä koskevien asioiden käsittelyä varten. Tietojen saamiseen oikeutetulla on oikeus ottaa rekisteröidyltä sormenjäljet ja verrata niitä rekisteröityihin sormenjälkiin. Vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen.
Rekisterinpitäjä voi erityisestä syystä antaa salassapitosäännösten estämättä 4 §:ssä tarkoitettuun epäiltyjen tietojärjestelmään ja 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun rekisteriin teknisen käyttöyhteyden puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja tullilaitoksen rikostiedustelu-, rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin määrätyille virkamiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen rikostiedustelu-, rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin määrätyille virkamiehille, joilla on poliisilain 8 §:ssä säädetyt erityiset poliisivaltuudet tai ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle poliisin yhdyshenkilölle.
Edellä 1 momentin 4 ja 7 kohdissa mainitusta huolimatta tämän lain 2 §:n 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja, 4 §:ssä tarkoitetun epäiltyjen tietojärjestelmän tietoja tai 6 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tilapäisen rekisterin tietoja ei saa käyttää 16 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Luovutettavien tietojen laatu on varmennettava ja niihin on mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jos ilmenee, että on luovutettu virheellisiä tietoja tai että tietoja on luovutettu lainvastaisesti, asiasta on ilmoitettava viipymättä vastaanottajalle.
19 a §Tietojen luovuttaminen yleisölle
Poliisi saa luovuttaa yleisen tietoverkon välityksellä yleisön tietoon saattamiseksi ja yleisövihjeiden saamiseksi 2 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja tietoja, jos se on olennaisen tärkeää poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi, eikä tietojen luovuttaminen ole vastoin rekisteröidyn oikeutettua etua. Toiselta viranomaiselta saatuja tietoja saa luovuttaa vain tiedot luovuttaneen viranomaisen suostumuksella.
19 b §Henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonta
Tässä laissa tarkoitetun henkilörekisterin ja siihen sisältyvien tietojen salassapito ja muu suoja varmistetaan:
1) antamalla pääsy tietoihin vain niille, jotka tarvitsevat tietoja työtehtäviensä hoitamiseksi;
2) huolehtimalla siitä, että henkilörekisteriin talletettujen tietojen käyttö, luovutus ja muu käsittely sekä luovutuksen perusteet kirjataan sähköiseen lokiin, tietojärjestelmään, asianhallintajärjestelmään, manuaaliseen diaariin tai asiakirjaan;
3) estämällä tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tietoverkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuus-järjestelyillä ja muilla toimenpiteillä.
20 §Tietojen luovuttamisesta päättäminen
Oikeudesta luovuttaa poliisin henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona päättää rekisterinpitäjä tai rekisterinpitäjän tähän tehtävään määräämä muu poliisiyksikkö.
22 §
Tietojen poistaminen poliisiasiain tietojärjestelmästä
Poliisiasiain tietojärjestelmästä tiedot poistetaan seuraavasti:
1) tutkinnan ja virka-avun tiedoista poistetaan, jolleivät ne tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn, rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi ole tarpeen:
a) syyttäjälle siirretyn rikosilmoituksen tiedot viiden vuoden kuluttua ilmoituksen siirtämisestä syyttäjälle, kun ilmoituksen törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata sakkoa; kymmenen vuoden kuluttua tiedot rikosilmoituksen siirtämisestä syyttäjälle, kun ilmoituksen törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata enintään viiden vuoden vankeusrangaistus; kahdenkymmenen vuoden kuluttua tiedot rikosilmoituksen siirtämisestä syyttäjälle, kun ilmoituksen törkeimmästä epäillystä rikoksesta voi seurata yli 5 vuotta vankeutta; tietoja ei kuitenkaan poisteta, jos rikoksen syyteoikeus ei vanhene;
b) muiden rikosilmoitusten tiedot yhden vuoden kuluttua viimeisimmän epäillyn rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta, aikaisintaan kuitenkin viiden vuoden kuluttua ilmoituksen kirjaamisesta;
c) muiden ilmoitusten tiedot viiden vuoden kuluttua ilmoituksen kirjaamisesta;
2) henkilökuulutustiedoista poistetaan liiketoimintakieltoa koskevat tiedot viiden vuoden kuluttua liiketoimintakiellon päättymisestä, lähestymiskieltoa tai tapaamiskieltoa koskevat tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua lähestymiskiellon tai tapaamiskiellon määräämisestä, valvottua koevapautta tai valvontarangaistusta koskevat tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua valvotun koevapauden tai valvontarangaistuksen päättymisestä ja muut tiedot poistetaan kolmen vuoden kuluttua kuulutuksen tai kiellon peruuttamisesta tai päättymisestä;
3) tunnistettavien tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua kadonneen henkilön löytämisestä tai tuntemattoman vainajan tunnistamisesta;
4) etsittävien ajoneuvojen tiedot poistetaan kun ne tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn taikka asianomistajan oikeuksien vuoksi eivät ole tarpeen;
5) omaisuustiedot poistetaan kun ne tutkinnallisen tai valvonnallisen syyn taikka asianomistajan oikeuksien vuoksi eivät ole tarpeen;
6) turvallisuustiedot poistetaan viimeistään yhden vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta;
7) tuntomerkkitiedot poistetaan viimeistään kymmenen vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta; tiedot poistetaan kuitenkin yhden vuoden kuluttua:
a) siitä, kun on päätetty, että esikunta lopetetaan esitutkintalain 4 §:n 3 momentin, 9 §:n 2 momentin tai 43 §:n 2 momentin perusteella tai ettei esitutkintaa toimiteta tai se päätetään esitutkintalain 3 §:n perusteella;
b) siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän päätöksestä esitutkinnan rajoittamisesta tai syyttämättä jättämisestä taikka syyttäjän tekemästä muusta päätöksestä asian käsittelyn lopettamisesta;
c) siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon tuomioistuimen lainvoimaisesta ratkaisusta, jonka mukaan rekisteröityä vastaan nostettu syyte on hylätty tai nostettu syyte syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi hylätty;
8) tiedotustiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua tiedon julkaisemisesta; omaisuutta, etsittäviä ajoneuvoja ja tunnistettavia henkilöitä koskevat tiedot kuitenkin viimeistään samanaikaisesti niitä koskevien kuulutusten poistamisen kanssa;
9) tietolähdetiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä;
10) tapaamiskieltotiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua kiellon päättymisestä;
11) edellä 11 §:ssä tarkoitetut ylimääräiset tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai jätetty sillensä;
12) havaintotiedot poistetaan kuuden kuukauden kuluttua merkinnän tallettamisesta järjestelmään.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään tietojen poistamisesta, rekisteröidyn, joka oli rikoksen tekohetkellä alle 15-vuotias, tiedot poistetaan hänen täytettyään 18 vuotta, ellei hän 15 vuotta täytettyään ole syyllistynyt rikokseen. Tietoja ei kuitenkaan tällä perusteella poisteta, jos ilmoitukseen liittyy muita syylliseksi epäiltyjä, joiden tietoja ei vielä poisteta tai jokin merkinnöistä koskee rikollista tekoa, josta on seuraamukseksi säädetty ainoastaan vankeutta.
Tunnistamattomiksi jääneet rikokseen liittyvän tuntemattoman tekijän taltioidut jäljet poistetaan vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta.
Edellä 1 momentin 1 ja 3—6 kohdassa tarkoitettujen tietojen edelleen säilyttämisen tarpeellisuus tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua edellisestä tarpeellisuuden tarkastamisesta, ja tietojen uudelleen tarkastamisesta tehdään merkintä.
23 §Tietojen poistaminen hallintoasiain tietojärjestelmästä
Hallintoasiain tietojärjestelmästä tiedot poistetaan seuraavasti:
1) edellä 3 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista aselupatiedoista päätöstä koskevat tiedot kahdenkymmenen vuoden kuluttua päätöksestä tai sen raukeamisesta taikka päätöksessä mainitun voimassaoloajan päättymisestä, lupatiedot kahdenkymmenen vuoden kuluttua luvan voimassaoloajan päättymisestä, este- tai huomautustiedot ja muut talletetut tiedot kahdenkymmenen vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä sekä asetiedot kahdenkymmenen vuoden kuluttua siitä kun ase muutettiin pysyvästi toimintakyvyttömäksi, romutettiin tai vietiin pysyvästi maasta;
2) henkilökortti- ja passitiedoista, passin sormenjälkitiedoista, turvallisuusalan valvontatiedoista sekä rahankeräysten ja arpajaisten valvontatiedoista päätöstä koskevat tiedot kymmenen vuoden kuluttua päätöksestä tai sen raukeamisesta taikka päätöksessä mainitun voimassaoloajan päättymisestä, este-, huomautus- ja tarkastustiedot sekä muut talletetut tiedot kymmenen vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä;
3) kuvatiedot kolmen vuoden kuluttua sen poliisin, ulkoasiainministeriön, tai Suomen edustuston myöntämän luvan tai antaman päätöksen voimassaoloajan päättymisestä, jonka valmistamiseen henkilön valokuvaa tai nimikirjoitusnäytettä on viimeksi käytetty; kuitenkin, jos jollakin aikaisemmalla luvalla tai päätöksellä on pidempi voimassaoloaika kuin viimeksi valmistetulla luvalla tai päätöksellä, poistetaan tiedot kolmen vuoden kuluessa pidempään voimassa olevan luvan tai päätöksen voimassaoloajan päättymisestä;
4) paikallispoliisin turvallisuusselvitykset vuoden kuluttua uuden suppean turvallisuusselvityksen antamisesta, viimeistään kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua selvityksen antamisesta;
5) ulkomaalaisten tunnistamistiedot kymmenen vuoden kuluttua rekisteröinnistä; jos rekisteröity on saanut Suomen kansalaisuuden, tiedot poistetaan kuitenkin yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon kyseisestä kansalaisuuden saamisesta.
25 §
Tietojen poistaminen Suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä
Henkilöä koskevat tiedot poistetaan Suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. Tietojärjestelmässä olevat perusmuotoiset ja laajat turvallisuusselvitykset poistetaan vuoden kuluessa vastaavan uuden selvityksen antamisesta, viimeistään kuitenkin kymmenen vuoden kuluttua selvityksen antamisesta.
27 §Virheelliseksi todettu tieto
Sen estämättä, mitä henkilötietolaissa säädetään rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamisesta, virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää korjatun tiedon yhteydessä, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai poliisin henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saadaan käyttää vain mainitussa tarkoituksessa.
Virheelliseksi todettua tietoa ei kuitenkaan saa säilyttää 33 §:ssä tarkoitetussa rekisterissä.
Virheelliseksi todettu tieto, jota 1 momentin nojalla säilytetään, on poistettava heti kun tiedon säilyttäminen oikeuksien turvaamiseksi ei enää ole tarpeen, viimeistään kuitenkin viiden vuoden kuluttua tiedon poistamiselle säädetyn määräajan päättymisestä.
6 luku
Kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvän henkilötietojen käsittelyn erityissäännöksiä
29 §Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella ja Euroopan talousalueella
Poliisi saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa poliisilain 1 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi perustetun poliisin henkilörekisterin tietoja Euroopan unionin jäsenvaltion ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion poliisiviranomaiselle ja muulle viranomaiselle, jonka tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseisten tehtävien suorittamiseksi. Poliisilain 1 §:n 3 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi perustetun poliisin henkilörekisterin tietoja saa luovuttaa, jos tiedot ovat välttämättömiä sen tehtävän suorittamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja talletettu.
Edellä 12 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) Euroopan poliisiviraston toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden estämiseksi ja selvittämiseksi.
Poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille henkilörekisterin tietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos tiedot ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan myöntämisestä tai voimassaolosta, jos luvan myöntämisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Edellä 2 §:n 3 momentin 1 kohdan a—d alakohdassa tarkoitettuja tutkinnan ja virka-avun tietoja, 11 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja, 4 §:ssä tarkoitetun epäiltyjen tietojärjestelmän tietoja, 5 §:ssä tarkoitetun Suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoja sekä 6 §:ssä tarkoitetun rekisterin tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Edellä 3 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja passin sormenjälkitietoja saa kuitenkin luovuttaa vain siten kuin 16 a §:ssä säädetään.
Luovutettavien tietojen laatu on varmennettava ja niihin mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jos ilmenee, että on luovutettu virheellisiä tietoja tai että tietoja on luovutettu lainvastaisesti, asiasta on ilmoitettava viipymättä vastaanottajalle.
Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
30 §Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle
Poliisi saa luovuttaa rikosten torjumista, selvittämistä tai paljastamista varten poliisin henkilörekisterin tietoja kansainväliselle rikospoliisijärjestölle (I.C.P.O. - Interpol) taikka sen muun kuin 29 §:ssä tarkoitetun jäsenvaltion poliisiviranomaiselle tai muulle viranomaiselle, jonka tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseisten tehtävien suorittamiseksi.
Poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä poliisin henkilörekisterin tietoja muun kuin 1 momentissa tarkoitetun valtion poliisiviranomaiselle tai viranomaiselle, jonka tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Tietoja saadaan luovuttaa, jos ne ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta.
Edellä 3 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja passin sormenjälkitietoja saa kuitenkin luovuttaa vain siten kuin 16 a §:ssä säädetään.
Poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä muun valtion asevalvonnasta vastaavalle viranomaiselle ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimista, hallussapitoa, siirtoa, tuontia ja vientiä koskevia poliisin henkilörekisterin tietoja, jos tietojen luovuttaminen ja saanti on asevalvonnan kannalta välttämättömiä.
Poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä poliisin henkilörekisterin tietoja laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyissä sopimuksissa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille sopimuksissa tarkoitettuja tehtäviä varten.
31 §Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittely
Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittelyssä on noudatettava, mitä tietojen luovuttajan asettamissa ehdoissa määrätään salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista, tietojen edelleen luovutuksesta tai luovutetun aineiston palauttamisesta.
Ellei 1 momentista muuta johdu, poliisi saa käyttää sille luovutettuja tietoja muuhun tarkoitukseen kuin mihin tiedot on luovutettu, jos tiedot ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta; tai
4) oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn toteuttamiseksi, joka liittyy suoraan muun rikoksen ennalta estämiseen, selvittämiseen, siitä syyttämiseen tai rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoon.
Euroopan unionin jäsenvaltiolta saatuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa edelleen Euroopan unioniin kuulumattomalle valtioille tai kansainvälisille elimille ilman tiedot luovuttaneen jäsenvaltion suostumusta, paitsi jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Suomen tai toisen valtion yleistä turvallisuutta taikka Suomen olennaisia etuja koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi eikä suostumusta voida saada ajoissa. Tiedot saadaan luovuttaa ainoastaan, jos asianomainen valtio tai kansainvälinen elin varmistaa riittävän tietosuojan tason. Tiedot luovuttaneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava viipymättä tietojen edelleen luovuttamisesta.
Poliisin on pyynnöstä annettava tiedot luovuttaneelle valtiolle tai kansainväliselle elimelle tietoja sille luovutettujen tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, poliisin on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
Poliisin on kirjattava tiedonvaihdon lainmukaisuuden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi kansainvälisessä yhteistyössä suorittamansa henkilötietojen välitys ja sen perusteet. Tiedonvälitystä ei tarvitse erikseen kirjata siltä osin kuin sitä koskevat tiedot ovat saatavissa muusta järjestelmästä tai rekisteristä.
6 a luku
Schengenin tietojärjestelmä
32 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) Schengenin yleissopimuksella tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyä yleissopimusta (SopS 23/2001);
2) Schengen-valtiolla Schengenin tietojärjestelmää käyttävää valtiota;
3) toimivaltaisilla Schengen-viranomaisilla poliisia, rajavartiolaitosta, tullilaitosta, puolustusvoimia, yleistä syyttäjää, Maahanmuuttovirastoa, Liikenteen turvallisuusvirastoa, ulkoasiainministeriötä sekä Suomen edustustoa, jos ulkoasiainministeriö on antanut tarvittavan valtuuden viisumin myöntämiseen siinä palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle;
4) Schengenin tietojärjestelmällä tietojärjestelmää, joka koostuu kunkin Schengen-valtion alueella olevasta kansallisesta osasta sekä keskustietojärjestelmää ylläpitävästä teknisen tuen yksiköstä; teknisen tuen yksikkö ylläpitää tietokantaa, jolla varmistetaan kansallisten osien tietokantojen sisällöllinen yhtenevyys;
5) Sirene-toimistolla keskusrikospoliisia.
33 §Schengenin tietojärjestelmän kansallinen järjestelmä
Schengenin tietojärjestelmän kansallinen järjestelmä on poliisin valtakunnalliseen käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri. Kansallisen järjestelmän osia voivat olla:
1) Sirene-asiankäsittelyjärjestelmä, jonka välityksellä Sirene-toimisto luovuttaa tietoja Schengenin yleissopimuksen mukaisesti ja johon Sirene-toimisto tallettaa tietojenvaihtoon liittyvät lisätiedot ja tiedot tietojenvaihtoon liittyvistä toimenpiteistä;
2) SIS-lokitietokanta, johon rekisteröidään kaikki Schengenin tietojärjestelmässä suoritettu tietojenvaihto Schengenin yleissopimuksen mukaisesti;
3) kopio teknisen tuen yksikön ylläpitämästä tietokannasta.
Schengenin tietojärjestelmän kansallisen järjestelmän käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä määrätään yleissopimuksessa.
Schengenin tietojärjestelmän kansallisen järjestelmän käyttöönotosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
34 §Toimivaltaisten Schengen-viranomaisten oikeus saada tietoja Schengenin tietojärjestelmästä
Toimivaltaisten Schengen-viranomaisten oikeudesta saada tietoja Schengenin tietojärjestelmästä määrätään Schengenin yleissopimuksessa.
35 §Tietojen luovuttaminen Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta järjestelmästä
Poliisi saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä toimivaltaisille Schengen-viran-omaisille 33 §:ssä tarkoitetun Schengenin tietojärjestelmän kansallisen järjestelmän tietoja siten kuin siitä säädetään Schengenin yleissopimuksessa. Poliisi saa luovuttaa tiedot myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
36 §Tietojen luovuttaminen Schengen-valtiolle ja Schengenin tietojärjestelmään
Toimivaltaiset Schengen-viranomaiset saavat luovuttaa salassapitosäännösten estämättä Schengen-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille sekä Schengenin tietojärjestelmään talletettavaksi Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettuja tietoja, jotka ovat tarpeen Schengenin yleissopimuksessa määrättyihin tarkoituksiin. Schengenin yleissopimuksessa tarkoitetut lisätiedot on luovutettava Sirene-toimiston välityksellä.
Tiedot saa luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
37 §Tietojen poistaminen Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta järjestelmästä
Schengenin tietojärjestelmän kansallisen järjestelmän, Schengenin keskustietojärjestelmän tietokantakopion, Sirene-asiankäsittelyjärjestelmän tietojen sekä SIS-lokitietojen poistamisesta määrätään Schengenin yleissopimuksen 112 ja 113 artiklassa.
6 b luku
Kansainväliseen poliisiyhteistyöhön liittyvän henkilötietojen käsittelyn muita erityissäännöksiä
38 §Europolin tietojärjestelmät
Tietojen käsittelystä Euroopan poliisiviraston kanssa säädetään Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetussa laissa (563/2011).
39 §Eurodac-järjestelmä
Turvapaikanhakijoiden, ulkorajan luvatta ylittäneiden henkilöiden ja laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden sormenjälkien tallettamisesta säädetään Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2725/2000. Keskusrikospoliisi on Eurodac-järjestelmän kansallinen yksikkö ja kirjaa tiedonvälityksen 19 b §:n mukaisesti.
40 §Prümin sopimukseen perustuva tietojen käsittely
Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, Luxemburgin suurherttuakunnan, Alankomaiden kuningaskunnan ja Itävallan tasavallan välillä rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 54/2007, Prümin sopimus) nojalla saatujen tietojen poistamisesta määrätään tässä laissa säädetyn lisäksi sopimuksen 14 artiklan 2 kohdassa, 35 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 37 artiklan 3 kohdassa.
Prümin sopimukseen perustuvaa tietojen käsittelyä koskevien lokitietojen ja valvontatietojen säilyttämisestä ja poistamisesta määrätään sopimuksen 39 artiklan 4 ja 5 kohdassa.
Jokaisella on oikeus muualla tässä laissa säädetyn lisäksi pyytää tietosuojavaltuutettua varmistamaan, että häntä koskevien henkilötietojen Prümin sopimukseen perustuva käsittely tapahtuu lainmukaisesti.
41 §Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille
Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS nojalla sovelletaan, mitä Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetussa laissa (26/2009) säädetään.
42 §Euroopan unionin viisumitietojärjestelmä
Poliisilla on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä poliisille ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi siten kuin viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 säädetään.
Poliisilla on lisäksi oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä tietoja rikoslain 34 a luvussa säädettyjen terrorismirikosten ja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi siten kuin jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS säädetään. Tiedot on pyydettävä keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin välityksellä.
7 luku
Rekisteröidyn oikeudet
45 §Tarkastusoikeuden rajoittaminen
Tarkastusoikeutta ei ole lainkaan:
1) epäiltyjen tietojärjestelmän tietoihin;
2) suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoihin;
3) Schengenin tietojärjestelmän salaista tarkkailua ja erityistarkastuksia koskeviin tietoihin;
4) poliisin henkilörekistereihin sisältyviin henkilöä tai tekoa koskeviin luokitus-, tarkkailu- tai tietolähdetietoihin taikka rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan käytettäviin tietoihin;
5) tietoihin, jotka koskevat poliisilain 30, 31—31 f sekä 36 ja 36 a §:n, pakkokeinolain 5 a luvun sekä sähköisen viestinnän tietosuojalain 36 §:n mukaisia tiedonhankintamenetelmiä;
6) 2 §:n 3 momentin 11 kohdassa tarkoitettuihin havaintotietoihin.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tässä laissa tarkoitettu tietojenkäsittely on toteutettava tämän lain mukaisena neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
2.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain (579/2005) 22 §:n 1 momentin 3, 15 ja 16 kohta,
muutetaan 7 §:n 2 ja 3 momentti, 8 §:n 2 ja 3 momentti, 9 §:n 2 momentti, 10 §:n 2 momentti ja 3 momentin 1 ja 2 kohta, 11 §:n 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, 13 §:n 2 momentti, 15 §:n 1 momentti, 22 §:n 1 momentin johdantokappale ja 1, 2, 10, 14, 17, 18 ja 21 kohta sekä 2 momentti, 23 §:n otsikko ja 1 momentin johdantokappale, 24 §:n otsikko, 25—28 §, 29 §:n 1 momentti, 31 §, 36 §:n 1 momentti, 38 §, 39 §:n 1 momentin johdantokappale ja 2—4 kohta, 2 momentin 2 kohta sekä 3 momentti ja 41—43 §,
sellaisina kuin niistä ovat 7 §:n 3 momentti osaksi laeissa 479/2010 ja 876/2011, 8 §:n 3 momentti, 26 ja 38 § osaksi laissa 876/2011, 22 §:n 1 momentin 18 kohta laissa 980/2007 ja 2 momentti laissa 750/2011, 28 § osaksi laeissa 980/2007 ja 478/2010 ja 31 § osaksi laissa 479/2010, sekä
lisätään lakiin uusi 28 a §, 23 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 479/2010, uusi 2 momentti, 38 §:n edelle uusi luvun otsikko, lakiin uusi 39 b—39 d § sekä 40 §:n edelle uusi luvun otsikko seuraavasti:
7 §Tutkinta- ja virka-apurekisteri
Rekisteriin saadaan tallettaa rajavartiolaitoksen tutkittavasta rikoksesta epäillyn tai rajavartiolaitoksen toimesta suoritettavan esitutkinnan, rajavartiolain 27 §:ssä säädetyn muun tutkinnan, muun toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan, ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva, muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
Rekisteriin saadaan lisäksi tallettaa poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa tai muualla laissa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) tutkinta- ja virka-aputehtävien suorittamiseksi, kirjaamiseksi sekä näihin tehtäviin liittyvien tietojen hakemiseksi esitutkintalaissa (449/1987) tarkoitetussa esitutkinnassa, rajavartiolain 27 §:ssä säädetyssä muussa tutkinnassa, rajavartiolaitoksen toimenpiteiden yhteydessä tai virka-aputehtävässä taikka pakkokeinolain (450/1987) soveltamisen yhteydessä saatuja tietoja (tutkinnan ja virka-avun tiedot) seuraavasti:
a) rikosilmoituksen tai muuta tapahtumaa koskevan ilmoituksen numero, tapahtuma-aika ja -paikka, ilmoitusaika, rikos- ja muut nimikkeet, törkeimmän rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika, tutkiva yksikkö, tutkijat, tutkinnan tila, rajavartiolaitoksen asian päättämiseksi tekemät päätökset, tieto syyttäjän ratkaisuista sekä tuomioistuinten ratkaisuista ja niiden lainvoimaisuudesta;
b) tiedot pakkokeinoista, rajavartiolaitoksen toimenpiteistä sekä esitutkinnan ja muun tutkinnan vaiheista;
c) tiedot muista rajavartiolaitoksen tehtävään, toimenpiteeseen ja tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä;
d) rikosten tekotapojen luokittelemiseksi ja analysoimiseksi tekijän, tapauksen tai teon luokittelua kuvaavia tietoja sekä rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan tarvittavia tietoja;
2) rajavartiolaitokselle kuuluvassa tehtävässä tarpeellisia yksilöintitietoja rikoksella menetetystä, rajavartiolaitoksen haltuun otetusta taikka kadonneesta, kadonneella henkilöllä tai tunnistamattomana löytyneellä vainajalla olleesta omaisuudesta omaisuuden löytämiseksi ja omaisuuden omistajalleen tai haltijalleen palauttamiseksi, katoamistapauksen selvittämiseksi tarpeellisia tietoja sekä ilmoituksen tunnistetiedot (omaisuustiedot);
3) tutkintaa ja rajavalvontaa suorittavien viranomaisten valvonnan suuntaamiseksi tietoja, joista asian kiireellisyyden, vaaratilanteen, rikosten ennalta estämisen, rajaturvallisuuden ylläpitämisen tai tutkinnallisten syiden vuoksi on tarpeen erityisesti tiedottaa (tiedotustiedot);
4) rajavartiomiesten havaitsemia tai rajavartiolaitokselle ilmoitettuja tietoja sellaisista tapahtumista tai henkilöistä, joiden voidaan olosuhteiden taikka henkilön esittämien uhkausten tai henkilön muun käyttäytymisen vuoksi perustellusti arvioida liittyvän rikolliseen toimintaan (havaintotiedot).
8 §Poliisiasiain tietojärjestelmän käyttäminen rajavartiolaitoksen tehtävissä
Tietojärjestelmään saadaan tallettaa rajavartiolaitoksen tutkittavasta rikoksesta epäillyn tai rajavartiolaitoksen toimesta suoritettavan esitutkinnan, rajavartiolain 27 §:ssä säädetyn muun tutkinnan, muun toimenpiteen taikka pakkokeinon kohteena olevan, ilmoittajana, todistajana tai asianomistajana esiintyvän tai muutoin asiaan liittyvän henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva, muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
Tietojärjestelmään saadaan lisäksi tallettaa poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa tai muualla laissa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) henkilöiden tavoittamiseksi, valvomiseksi, tarkkailemiseksi ja suojaamiseksi etsintäkuulutetuista, liiketoiminta-, tapaamis-, lähestymis-, matkustus-, eläintenpito- tai metsästyskieltoon määrätyistä, kansalliseen maahantulokieltoon määrätyistä, valvottua koevapautta tai valvontarangaistusta suorittavista, ehdonalaisessa vapaudessa olevista, lähestymiskiellolla suojattavista taikka tarkkailtavista henkilöistä valokuva, sormenjäljet, muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit sekä tieto siitä, onko kuulutettava henkilö aseistettu, väkivaltainen tai karannut, ilmoituksen tunnistetiedot, toimenpiteen syy, pyydetyt toimenpiteet, kuuluttava viranomainen, kuulutuksen vanhentumisajankohta, henkilön vaarallisuus ja muut kuulutusten valvonnassa tarvittavat tiedot sekä tiedot henkilöllisyyttä väärinkäyttäneen ja henkilöllisyyden väärinkäytön kohteeksi joutuneen oikeasta henkilöllisyydestä (henkilökuulutustiedot);
2) anastetuista tai muusta syystä etsittävistä ajoneuvoista ja rekisterikilvistä yksilöintitietoja omaisuuden löytämiseksi ja omistajalleen tai haltijalleen palauttamiseksi, ilmoituksen tunnistetiedot sekä moottoriajoneuvoilla liikkuvista etsittävistä tai tarkkailtavista henkilöistä henkilöiden tavoittamiseksi tarpeellisia tietoja (etsittävien ajoneuvojen tiedot);
3) kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden löytämiseksi ja tunnistamattomina löytyneiden vainajien tunnistamiseksi tarpeellisia tietoja, mukaan lukien valokuvat, sormenjäljet, hammaskaaviot, DNA-tunnisteet sekä tiedot proteeseista ja lääketieteellisistä jälkiä jättäneistä toimenpiteistä sekä ilmoituksen tunnistetiedot (tunnistettavien tiedot);
4) rikoksesta epäiltyjen henkilöiden tunnistamiseksi, rikoksen selvittämiseksi ja rikoksentekijöiden rekisteröimiseksi rikoksesta epäillyistä tai tuomituista henkilöistä sekä rikokseen liittyvän tuntemattoman tekijän pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetut henkilötuntomerkit ja mainitun luvun 5 §:ssä tarkoitetut DNA-tunnisteet, henkilöä koskevat tekniset kuva- ja äänitallenteet ja henkilön jalkineenjäljet, epäilyn kohteena olevaan rikokseen liittyviä tietoja sekä rekisteröintiä ja henkilön luokitusta koskevia tietoja (tuntomerkkitiedot);
5) henkilön oman turvallisuuden tai rajavartiolaitoksen työturvallisuuden kannalta välttämättömät tiedot, kuten tieto kohteen tai henkilön vaarallisuudesta tai arvaamattomuudesta sekä tiedot, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta taikka henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia taikka tiedot sosiaalihuollon toimenpiteistä (turvallisuustiedot).
9 §
Lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri
Rekisteriin saadaan tallettaa henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva, muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
10 §
Poliisin hallintoasiain tietojärjestelmän käyttäminen rajavartiolaitoksen tehtävissä
Tietojärjestelmään saadaan tallettaa henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva, muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
Rajavartiolaitos saa tallettaa tietojärjestelmään lisäksi poliisilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa tai muualla laissa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi hankittuja muita tarpeellisia tietoja seuraavasti:
1) ampuma-aselaissa (1/1998) säädettyjen rajavartiomiehen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot mainitussa laissa tarkoitetusta hakemuksesta, luvasta, toimenpiteestä, päätöksestä, esteestä, huomautuksesta, ilmoituksesta, tarkastuksesta ja soveltuvuustestin suorittamisajankohdasta (aselupatiedot);
2) passilaissa (671/2006) rajatarkastusviranomaiselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot passihakemuksesta ja päätöksestä passiasiassa, tiedot passista tai muusta Suomen viranomaisen antamasta matkustusasiakirjasta, tiedot passin katoamisesta, anastamisesta tai haltuun ottamisesta sekä tiedot passin antamisen esteistä ja passiasiaan liittyvästä huomautuksesta (passitiedot);
11 §
Rikoksista epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisteri
Rekisteriin saadaan tallettaa henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, henkilöä koskevat ääni- ja kuvatallenteet sekä henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva, muut maahantuloon ja rajan ylittämiseen liittyvät tarpeelliset tiedot sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
12 §
Turvallisuustietorekisteri
Rekisteriin saadaan tallettaa henkilön henkilöllisyyttä koskevista tiedoista tietojärjestelmän käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten henkilön nimet, syntymäaika, henkilötunnus, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus, kansalaisuudettomuus, kansallisuus, kotivaltio, siviilisääty, syntymävaltio, syntymäkotikunta, kotikunta, ammatti, osoite ja puhelinnumero tai muu yhteystieto, tieto henkilön kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta, viranomaisen antama asiakasnumero, ulkomaalaisen henkilön vanhempien nimet ja osoite, henkilön matkustusasiakirjan tiedot, kuva sekä oikeushenkilön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.
13 §
Turvallisuustietorekisterin käyttöoikeus
Rekisterinpitäjä voi antaa käyttöoikeuden turvallisuustietorekisteriin myös poliisin, tullilaitoksen tai puolustusvoimien palveluksessa oleville rikostiedustelu- ja tarkkailutehtäviin tai rikostietojen analyysitehtäviin määrätyille virkamiehille sekä merenkulun turvatoimilain mukaisiin tehtäviin määrätyille Liikenteen turvallisuusviraston virkamiehille siinä laajuudessa kuin näillä viranomaisilla on oikeus tietojen saamiseen rajavartiolaitokselta.
15 §Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely
Rajavartiolaitoksen yksittäisessä tehtävässä saatuja henkilötietoja, jotka eivät liity kyseiseen tehtävään, mutta ovat tarpeen tulevaisuudessa todennäköisesti syntyvässä muussa tehtävässä, saa rajavartiolaitoksessa kerätä ja tallettaa vain tutkinta- ja virka-apurekisteriin 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna havaintotietona, rikoksesta epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisteriin ja turvallisuustietorekisteriin sekä hallintoyksikön tai työryhmän käyttöön sellaista tarkoitusta varten perustettuun tilapäiseen henkilörekisteriin.
22 §
Rajavartiolaitoksen oikeus saada tietoja eräistä rekistereistä ja tietojärjestelmistä
Rajavartiolaitoksella on sen lisäksi, mitä rajavartiolaissa tai muussa laissa säädetään, oikeus saada tehtäviensä suorittamista ja henkilörekisteriensä ylläpitämistä varten salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja rekistereistä seuraavasti:
1) ajoneuvoliikennerekisteristä annetussa laissa (541/2003) tarkoitetusta ajoneuvoliikennerekisteristä tietoja lain 15—17 §:n mukaisesti;
2) panostajalain (219/2000) 3 §:ssä tarkoitetusta panostajarekisteristä tietoja valvonta- ja hälytystehtäviä sekä rikosten estämistä, selvittämistä ja paljastamista varten;
10) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tarpeellisia matkustajatietoja rajavalvontaa, rajatarkastusten suorittamista sekä rajavartiolaitokselle laissa säädetyn muun tehtävän suorittamista varten;
14) poliisin ja tullilaitoksen henkilörekistereistä tietoja rajaturvallisuuden ylläpitämistä, rikosten estämistä, paljastamista, esitutkintaa ja muuta tutkintaa varten, muihin rajavartiolaitoksen tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu sekä muuhun tarkoitukseen 25 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa;
17) ulkoasiainministeriön tietojärjestelmistä tietoja Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista sekä näiden perheenjäsenistä ja yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä rajaturvallisuuden ylläpitämistä, esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä rajavartiolaitokselle ulkomaalaislaissa säädetyn tehtävän suorittamista varten;
18) Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä tietoja matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, maahantulokieltoa ja kansalaisuutta koskevasta asiasta rajaturvallisuuden ylläpitämistä, esitutkintaa, muuta tutkintaa sekä rajavartiolaitokselle ulkomaalaislaissa säädettyjen tehtävien suorittamista varten;
21) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13—17 §:ssä säädetyistä väestötietojärjestelmän tiedoista.
Rajavartiolaitoksen on pyynnöstä annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tietoja 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, rajavartiolaitoksen on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
23 §Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitokselle suorakäyttöisesti tallettamalla
Rajavartiolaitos voi antaa oikeuden sille luovutettavien tietojen suorakäyttöisesti rajavartiolaitoksen ylläpitämään henkilörekisteriin tallettamiseen:
Rajavartiolaitoksen on pyynnöstä annettava asianomaisille rekisterinpitäjille tieto 1 momentin nojalla saamiensa tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, rajavartiolaitoksen on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
24 §Tietojen käyttäminen tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
25 §
Tietojen käyttäminen muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja saadaan käyttää muuhun kuin niitä kerättäessä tai talletettaessa olleeseen käyttötarkoitukseen, jos se on tarpeellista:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista rajavartiolaitoksen yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan antamisesta tai voimassaolosta, jos luvan antamisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja saa käyttää laillisuusvalvonta-, tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi tietoja saa käyttää koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä.
Edellä 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja sekä 11 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin tietoja ei saa käyttää tämän pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen.
26 §Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitoksen toiselle hallintoyksikölle tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Hallintoyksikkö saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä toiselle hallintoyksikölle poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi rajavartiolaitoksen valtakunnallista käyttöä suppeampaan käyttöön perustetun henkilörekisterin tietoja, jos ne ovat tarpeen rajavartiolaitokselle kuuluvien kyseisten tehtävien suorittamiseksi.
Edellä 15 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun ne ovat tarpeen:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) Euroopan poliisiviraston toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden estämiseksi ja selvittämiseksi.
Hallintoyksikkö saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä toiselle hallintoyksikölle poliisilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi rajavartiolaitoksen valtakunnallista käyttöä suppeampaan käyttöön perustetun henkilörekisterin tietoja, jos ne ovat tarpeen sen tehtävän suorittamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja talletettu.
Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
27 §Tietojen luovuttaminen toiselle hallintoyksikölle muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen
Hallintoyksikkö saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä toiselle hallintoyksikölle valtakunnallista käyttöä suppeampaan käyttöön perustetun rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitusta vastaavaan tarkoitukseen, jos tiedot ovat tarpeen:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista rajavartiolaitoksen yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan antamisesta tai voimassaolosta, jos luvan antamisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Valtakunnallista suppeampaan käyttöön perustetun tilapäisen henkilörekisterin 15 §:ssä tarkoitettuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa tämän pykälän 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä myös laillisuusvalvonta-, tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa käytettäväksi. Tietoja saa luovuttaa käytettäväksi myös koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä.
Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
28 §Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille
Rajavartiolaitos saa luovuttaa henkilörekistereistään salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona tietoja, jotka ovat tarpeen:
1) Liikenteen turvallisuusvirastolle ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisesti, merenkulun turvatoimilaissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten, ilmaliikenteen valvontaa varten sekä ilmailulain 48 §:n mukaisesti luvan myöntämisen, uusimisen ja peruuttamisen edellytysten arvioimiseksi;
2) Hätäkeskuslaitokselle hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 19 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi, alkutoimenpiteiden tai työturvallisuuden varmistamiseksi taikka asianomaisen yksikön tukemiseksi ottaen huomioon, mitä tietojen saamista koskevan oikeuden rajoittamisesta mainitussa laissa säädetään;
3) pelastusviranomaisille pelastustoimintaa varten;
4) Liikennevirastolle meriliikenteen valvontaa varten;
5) poliisille poliisin tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty ja talletettu sekä muuhun tarkoitukseen 25 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa;
6) puolustushallinnon viranomaisille Suomen alueen valvontaa ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamista varten;
7) Pääesikunnalle poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetussa laissa (1251/1995) tarkoitettuja turvallisuus- ja valvontatehtäviä sekä rikostutkintaa varten, turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002) tarkoitettujen turvallisuusselvitysten tekemistä varten ja kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa (588/2004) tarkoitettujen yhteisö- ja henkilö-turvallisuusselvitysten tekemistä varten sekä asevelvollisrekisterin pitäjälle asevelvollisuuslain (1438/2007) 96 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten;
8) sosiaaliviranomaisille ulkomaalaisen toimeentuloa koskevan asian käsittelyä varten;
9) tullilaitokselle tullivalvontaa, tullirikosten estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten, henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvontaa ja siihen kuuluvan rajatarkastuksen suorittamista varten, haasteen ja muun tiedoksiannon suorittamista varten sekä muuhun kuin tietojen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 25 §:n 1 momentin mukaisissa tapauksissa;
10) työviranomaisille työntekijän oleskeluluvan tai elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan antamista tai työnteon valvontaa koskevan asian käsittelyä varten;
11) ulkoasiainministeriölle ja Suomen edustustolle näiden toimivaltaan kuuluvan passia tai muuta matkustusasiakirjaa, viisumia sekä työntekijän oleskelulupaa, elinkeinoharjoittajan oleskelulupaa tai muuta oleskelulupaa koskevan asian käsittelemistä varten;
12) Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisia ja Suomen kansalaisuutta koskevien sellaisten asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten, jotka lailla tai asetuksella säädetään Maahanmuuttoviraston tehtäviksi;
13) ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 67 §:n mukaisesti ulosottoselvitystä tai muuta ulosottoasioiden täytäntöönpanoa varten;
14) syyttäjille syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 25 §:ssä säädetyssä laajuudessa;
15) ympäristöviranomaisille aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemistä ja merensuojelun valvontaa koskevia tehtäviä varten;
16) Metsähallituksen erätarkastajalle tämän toimivaltaan kuuluvaa erävalvontaa varten;
17) terveysviranomaisille kansanterveyttä vakavasti vaarantavan tarttuvan taudin leviämisen ehkäisemiseksi;
18) vähemmistövaltuutetulle etnisen syrjinnän ehkäisyä, hyvien etnisten suhteiden edistämistä, etnisten vähemmistöjen sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien turvaamista sekä etnisen syrjimättömyyden periaatteen valvontaa ja ihmiskauppaan liittyvää raportointia varten;
19) ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle rajavartiolaitoksen ja poliisin yhdyshenkilölle siten kuin 26 §:n 1—3 momentissa ja 27 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Rekisterinpitäjä voi salassapitosäännösten estämättä antaa rikoksesta epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisteriin ja turvallisuustietorekisteriin teknisen käyttöyhteyden poliisin, puolustusvoimien ja tullilaitoksen rikostiedustelu-, rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin määrätyille virkamiehille sekä Rikosseuraamuslaitoksen rikostiedustelu-, rikosanalyysi- tai tarkkailutehtäviin määrätyille virkamiehille, joilla on poliisilain 8 §:ssä säädetyt erityiset poliisivaltuudet, sekä ulkoasiainministeriön palveluksessa olevalle rajavartiolaitoksen ja poliisin yhdyshenkilölle.
Edellä 1 momentin 5 ja 9 kohdissa mainitusta huolimatta tämän lain 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja sekä 11 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin tietoja ei saa käyttää 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Luovutettavien tietojen laatu on varmennettava ja niihin on mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jos ilmenee, että on luovutettu virheellisiä tietoja tai että tietoja on luovutettu lainvastaisesti, asiasta on ilmoitettava viipymättä vastaanottajalle.
28 a §Henkilörekisterien ja niihin talletettujen tietojen käsittelyn valvonta
Tässä laissa tarkoitetun henkilörekisterin ja siihen sisältyvien tietojen salassapito ja muu suoja varmistetaan:
1) antamalla pääsy tietoihin vain niille, jotka tarvitsevat tietoja työtehtäviensä hoitamiseksi;
2) huolehtimalla siitä, että henkilörekisteriin talletettujen tietojen käyttö, luovutus ja muu käsittely sekä luovutuksen perusteet kirjataan sähköiseen lokiin, tietojärjestelmään, asianhallintajärjestelmään, manuaaliseen diaariin tai asiakirjaan;
3) estämällä tietojen luvaton muuttaminen ja muu luvaton tai asiaton käsittely käyttöoikeushallinnan, käytön valvonnan sekä tieto-verkkojen, tietojärjestelmien ja tietopalvelujen asianmukaisilla ja riittävillä turvallisuus-järjestelyillä ja muilla toimenpiteillä.
29 §Tietojen luovuttamisesta päättäminen
Oikeudesta luovuttaa rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona päättää rekisterinpitäjä.
31 §
Tietojen poistaminen tutkinta- ja virka-apurekisteristä sekä poliisiasiain tietojärjestelmästä
Tutkinta- ja virka-apurekisterin tiedot sekä rajavartiolaitoksen suoraan käytettävästä poliisiasiain tietojärjestelmästä henkilökuulutustiedot, etsittävien ajoneuvojen tiedot, tunnistettavien tiedot, tuntomerkkitiedot ja turvallisuustiedot poistetaan siten kuin poliisitoimen henkilötietolain 22 §:ssä säädetään tietojen poistamisesta poliisiasiain tietojärjestelmästä.
36 §Virheelliseksi todettu tieto
Sen estämättä, mitä henkilötietolaissa säädetään rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamisesta, virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää korjatun tiedon yhteydessä, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saadaan käyttää vain mainitussa tarkoituksessa.
4 a luku
Kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä säännöksiä
38 §Tietojen luovuttaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella ja Euroopan talousalueella
Jollei muuta säädetä tai Suomea velvoittavasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu, rajavartiolaitoksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tietoja Euroopan unionin jäsenvaltion alueen ja Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion poliisiviranomaiselle ja muulle viranomaiselle, jonka tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen, seuraavasti:
1) poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa tai muualla laissa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi perustetun rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseisten tehtävien suorittamiseksi;
2) poliisilain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa tai muualla laissa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi perustetun rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja, jos tiedot ovat välttämättömiä sen tehtävän suorittamiseksi, jota varten tiedot on kerätty ja talletettu.
Yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja, poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät liity kyseiseen tai muuhun jo suoritettavana olevaan tehtävään, saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun ne ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) Euroopan poliisiviraston toimivaltaan kuuluvan rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden estämiseksi ja selvittämiseksi.
Rajavartiolaitos saa luovuttaa salassapitosäännösten estämättä 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos tiedot ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta;
4) henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista;
5) päätettäessä tai annettaessa lausuntoa luvan antamisesta tai voimassaolosta, jos luvan antamisen tai voimassaolon edellytykseksi on säädetty luvanhakijan tai luvanhaltijan luotettavuus, sopivuus tai muu sellainen ominaisuus, jonka arvioiminen edellyttää luvanhakijan tai luvanhaltijan terveydentilaan, päihteiden käyttöön, rikokseen syyllistymiseen tai väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä tietoja.
Rajavartiolaitoksen tilapäisen henkilörekisterin 15 §:ssä tarkoitettuja tietoja, rikoksesta epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisterin tietoja sekä 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja havaintotietoja ei saa luovuttaa 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi.
Luovutettavien tietojen laatu on varmennettava ja niihin on mahdollisuuksien mukaan lisättävä tietoja, joiden avulla vastaanottaja voi arvioida tietojen oikeellisuutta, täydellisyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta.
Tiedot saadaan luovuttaa myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
39 §Tietojen muu luovuttaminen ulkomaille
Rajavartiolaitos saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilörekisterinsä tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tieto-joukkona:
2) kansainväliselle rikospoliisijärjestölle (I.C.P.O.–Interpol) ja viranomaiselle, jonka tehtäviin kuuluu oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen tai rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen, rikosten torjumista, selvittämistä tai paljastamista varten, jos tiedot ovat välttämättömiä kyseisten tehtävien suorittamiseksi;
3) Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivalle virastolle siten kuin viraston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2007/2004 säädetään sekä asetuksessa tarkoitettuun viraston koordinoimaan operaatioon ja kokeiluhankkeeseen Suomessa osallistuvalle jäsenvaltion virkamiehelle;
4) laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehdyissä sopimuksissa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille sopimuksissa tarkoitettuja tehtäviä varten;
Tietoja saadaan luovuttaa muuhun kuin rekistereiden käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön, jos ne ovat välttämättömiä:
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
Rajavartiolaitos saa luovuttaa salassapito-säännösten estämättä ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimista, hallussapitoa, siirtoa, tuontia ja vientiä koskevia rajavartiolaitoksen henkilörekisterin tietoja muun valtion ase-valvonnasta vastaavalle viranomaiselle, jos tietojen luovuttaminen on asevalvonnan kannalta välttämätöntä.
39 b §Euroopan unionin viisumitietojärjestelmä
Rajavartiolaitoksella on oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä sille laissa tai suoraan velvoittavassa Euroopan unionin säädöksessä säädetyn tehtävän suorittamiseksi siten kuin viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008 säädetään.
Rajavartiolaitoksella on lisäksi oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla Euroopan unionin viisumitietojärjestelmästä tietoja rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen, rajavartiolaitoksen toimivaltaan kuuluvien rikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi siten kuin jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS säädetään. Tiedot on pyydettävä rajavartiolaitoksen esikunnan välityksellä.
39 c §Eräät kansainväliset tietojärjestelmät
Schengenin tietojärjestelmästä ja Schengenin tietojärjestelmän kansallisesta järjestelmästä säädetään poliisitoimen henkilötietolaissa.
Tietojen käsittelystä Euroopan poliisiviraston kanssa säädetään Europolia koskevan päätöksen eräiden säännösten täytäntöönpanosta annetussa laissa (563/2011).
39 d §Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittely
Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä elimeltä saatujen tietojen käsittelyssä on noudatettava, mitä tietojen luovuttajan asettamissa ehdoissa määrätään salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista, tietojen edelleen luovutuksesta ja luovutetun aineiston palauttamisesta.
Ellei 1 momentista muuta johdu, rajavartiolaitos saa käsitellä sille luovutettuja tietoja muuhun tarkoitukseen kuin mihin tiedot on luovutettu, jos tiedot ovat välttämättömiä:
1) valtion turvallisuuden varmistamiseksi;
2) välittömän ja vakavan yleistä turvallisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi;
3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta; tai
4) oikeudellisen tai hallinnollisen menettelyn toteuttamiseksi, joka liittyy suoraan muun rikoksen ennalta estämiseen, selvittämiseen, siitä syyttämiseen tai rikosoikeudellisen seuraamuksen täytäntöönpanoon.
Euroopan unionin jäsenvaltiolta saatuja tietoja ei kuitenkaan saa luovuttaa edelleen Euroopan unioniin kuulumattomalle valtiolle eikä kansainväliselle elimelle ilman tiedot luovuttaneen jäsenvaltion suostumusta, paitsi jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä Suomen tai toisen valtion yleistä turvallisuutta taikka Suomen olennaisia etuja koskevan välittömän ja vakavan uhkan estämiseksi eikä suostumusta voida saada ajoissa. Tiedot saadaan luovuttaa ainoastaan, jos asianomainen valtio tai kansainvälinen elin varmistaa riittävän tietosuojan tason. Tiedot luovuttaneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava viipymättä tietojen edelleen luovuttamisesta.
Rajavartiolaitoksen on pyynnöstä annettava tiedot luovuttaneelle valtiolle tai kansainväliselle elimelle tietoja sille luovutettujen tietojen käsittelystä. Jos henkilötietoja on luovutettu pyytämättä, rajavartiolaitoksen on tarkistettava viipymättä, tarvitaanko niitä siihen tarkoitukseen, jota varten ne on luovutettu.
4 b luku
Rekisteröidyn oikeudet
41 §Tarkastusoikeus
Tarkastusoikeudesta säädetään henkilötietolain 26 ja 28 §:ssä. Rekisterinpitäjä tai sen määräämä hallintoyksikkö antaa tiedot tarkastamista varten. Rekisterinpitäjän on osoitettava riittävä määrä henkilöitä tarkastusoikeuden toteuttamista ja siihen liittyvää tietojen antamista varten.
Rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle rajavartiolaitoksen puolesta tietojen antamiseen oikeutetulle viranomaiselle ja todistettava henkilöllisyytensä.
42 §Tarkastusoikeuden rajoittaminen
Tarkastusoikeutta ei ole lainkaan:
1) rikoksesta epäiltyjen rajavartiolaitoksen rekisterin tietoihin;
2) turvallisuustietorekisterin tietoihin;
3) 7 §:n 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin havaintotietoihin;
4) rajavartiolaitoksen henkilörekistereihin sisältyviin henkilöä tai tekoa koskeviin luokitus-, tarkkailu- tai tekotapatietoihin taikka rikosten sarjoittamiseen ja tekniseen tutkintaan käytettäviin tietoihin.
Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa 1 momentissa tarkoitettujen rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden. Tarkastusoikeuden rajoituksista säädetään lisäksi henkilötietolain 27 §:ssä.
43 §Tietojen luovuttaminen rajavartiolaitokselle teknisen käyttöyhteyden avulla
Tässä laissa tarkoitetut tiedot voidaan rajavartiolaitoksen pyynnöstä luovuttaa rajavartiolaitokselle teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tässä laissa tarkoitettu tietojenkäsittely on toteutettava tämän lain mukaisena neljän vuoden kuluessa lain voimaantulosta.
3.
Laki Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annetun lain 26/2009 5 §:n 3 momentti ja 6 §:n 3 momentti seuraavasti:
5 §Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen pyynnöstä
Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttamista koskevaan päätöksentekoon sovelletaan, mitä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 20 §:ssä, tullilain 26 a §:ssä, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 29 §:ssä sekä muualla laissa säädetään.
6 §Oma-aloitteinen tietojen ja tiedustelutietojen luovuttaminen
Tietojen ja tiedustelutietojen luovuttamista koskevaan päätöksentekoon sovelletaan, mitä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 20 §:ssä, tullilain 26 a §:ssä, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 29 §:ssä sekä muualla laissa säädetään.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
4.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään arpajaislakiin 1047/2001 uusi 42 a § seuraavasti:
42 a §Arpajaisten valvontatiedosto
Tässä laissa säädettyjen lupa- ja valvontatehtävien suorittamiseksi poliisi pitää rekisteriä ilmoituksista, lupahakemuksista, luvista, lupien peruuttamisista, tilityksistä, ilmoitusten tekijöistä, luvan hakijoista ja saajista, arpajaisten käytännön toimeenpanijoista, tarkastustoimenpiteistä sekä kieltoihin ja uhkasakkomenettelyyn liittyvistä toimenpiteistä.
Poliisin pitämistä rekistereistä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (761/2003).
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.
Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 503/2008 2 §:n 1 momentin 14 kohta, 23 §:n 6 momentti ja 37 §:n 1 momentti sekä
lisätään 37 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi ja uusi 6 momentti seuraavasti:
2 §Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan:
14) arpajaislain (1047/2001) 11 §:ssä tarkoitettuihin rahapeliyhteisöihin sekä elinkeinonharjoittajiin ja yhteisöihin, jotka välittävät rahapeleihin liittyviä osallistumisilmoituksia ja -maksuja;
23 §
Velvollisuus tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ilmoituksen tarkemmasta rakenteesta ja sisällöstä.
37 §Rahanpesun selvittelykeskuksen oikeus saada, käyttää ja luovuttaa tietoa
Rahanpesun selvittelykeskuksella on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä sekä ilmoitusvelvollisilta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä ja selvittämisessä tarvittavat tiedot ja asiakirjat maksutta sen estämättä, mitä liike- ja ammattisalaisuutta tai yksilön, yhteisön tai säätiön taloudellisia olosuhteita, taloudellista asemaa tai verotustietoja koskevien tietojen salassapidosta säädetään.
— — — — — — — — — — — — — —
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja saa luovuttaa rahanpesun selvittelykeskukselle tietojoukkona tai teknisen käyttöyhteyden avulla.
Rahanpesun selvittelykeskuksen edellä 1 ja 3 momentin tiedonsaantioikeuden perusteella tehtyä tiedustelua tai sen sisältöä ei saa paljastaa tiedustelun kohteelle. Tiedustelun ja sen johdosta annetun vastauksen säilyttämisestä ja niiden tarkastamisesta on vastaavasti voimassa, mitä säädetään 23 §:n 4 ja 5 momentissa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2012
Pääministeri
JYRKI KATAINEN
Sisäasiainministeri
Päivi Räsänen