Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 35/2012
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 §:n muuttamisesta ja rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisestä annettua lakia niin, että siihen lisättäisiin säännökset Euroopan unionin rakennerahastokautta 2014−2020 varten laadittavien ohjelmien valmistelusta.

Tähän liittyen rakennerahastolain ohjelmatyötä koskeva 2 luku ehdotetaan kumottavaksi.

Tärkeimmistä periaatteista säädettäisiin laissa alueiden kehittämisestä, ja tarkempia säännöksiä annettaisiin valtioneuvoston asetuksella.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012.


YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Euroopan unionin rakennerahastoja koskeva uusi ohjelmakausi alkaa vuoden 2014 alusta ja kestää vuoden 2020 loppuun. Rakennerahastojen toimintaa ohjataan sekä Euroopan unionin että kansallisella lainsäädännöllä. Euroopan komissio julkaisi tulevaa kautta koskevat asetusehdotukset 6.10.2011. Vaikka tulevaa kautta koskeva Euroopan unionin lainsäädäntö ei ole vielä voimassa, jäsenvaltioiden on kuitenkin ryhdyttävä joihinkin tulevaa ohjelmakautta valmisteleviin toimiin jo nyt. Euroopan komission tulevalle ohjelmakaudelle linjaamia teemoja ovat älykkään kasvun edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ympäristön kestävä kehitys. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus arvioidaan ja menettelytavat yksinkertaistetaan sekä alueiden kehittämisen suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi, tulokselliseksi kokonaisuudeksi. Rakennerahastouudistuksen lähtökohtana on vähentää hallinnon kustannuksia ja vahvistaa tuloksellista toimintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ohjelmahallinnon tehostamista, ohjelmien sisällöllistä keskittämistä ja eri rahastojen toimenpiteiden yhteensovittamista. Euroopan unionin asiaa koskevissa asetusehdotuksissa on luotu uusi menettely, jonka tarkoituksena on sovittaa nykyistä paremmin jäsenvaltioissa eri rahastojen toimintaa. Tämä kumppanuussopimus tulee olemaan Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousrahaston yhteensovitusta varten Suomen ja komission välillä tehtävä sopimus. Tämä kumppanuussopimus korvaa tätä kautta varten laaditun kansallisen suunnitelman.

2 Nykytila

Kuluvan rakennerahastokauden 2007−2013 valmistelusta on säädetty rakennerahastolain (1401/2006, muut. 1653/2009) 2 luvun 4−6 §:ssä. Rakennerahastolain 4 § sisältää säännökset kansallisesta suunnitelmasta 1.1.2007−31.12.2013 väliselle ajalle. Kansallinen suunnitelma on laadittu yhteistyössä komission kanssa. Rakennerahastokaudella 1.1.2014−31.12.2020 kansallisen suunnitelman korvaa kumppanuussopimus. Kansallisen suunnitelman laatimisesta vastasi sisäasiainministeriö, jonka toimialaan valtioneuvoston ohjesäännön mukaan alueiden kehittäminen tuolloin kuului. Sisäasiainministeriö valmisteli suunnitelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden rakennerahasto-ohjelmien laatimiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa yleisasetuksen sisältämän kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Yleisasetus edellyttää, että jäsenvaltion on suunnitelmaa laadittaessa kuultava yleisasetuksen 11 artiklassa tarkoitettuja osapuolia. Niitä ovat toimivaltaiset alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaiset sekä muut julkiset viranomaiset, talouselämän ja työmarkkinaosapuolet sekä muut kansalaisyhteiskuntaa, ympäristökumppaneita tai valtiosta riippumattomia järjestöjä edustavat asiaankuuluvat toimielimet sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisestä vastaavat toimielimet. Kansallisen suunnitelman on hyväksynyt valtioneuvosto yleisistunnossa.

Kansallinen suunnitelma oli toimitettava komissiolle viiden kuukauden kuluessa siitä, kun koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat on hyväksytty. Komissio teki päätöksen, joka koski luetteloa toimenpideohjelmista ja kustakin rahastosta myönnettävien varojen ohjeellista vuotuista jakoa ohjelmittain.

Rakennerahastokaudella 2007−2013 Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavat toimenpideohjelmat on laadittu Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen suuralueille. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettava toimenpideohjelma on laadittu koko valtakunnan alueelle, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Toimenpideohjelmien laatimisesta, sisällöstä ja hyväksymisestä säädetään yleisasetuksessa ja rakennerahastolain 5 §:ssä. Jäsenvaltion tehtävänä oli laatia toimenpideohjelmaa koskevat ehdotukset ja toimittaa ne komissiolle. Komission tehtävänä on yleisasetuksen 32 artiklan nojalla hyväksyä ehdotetut toimenpideohjelmat.

Alueiden kehittämisestä annetun lain 27 §:n mukaan maakunnan liitot vastaavat alueitaan koskevien Euroopan unionin rakennerahastoista rahoitettavia alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ehdotusten laatimisesta.

Sisäasiainministeriö valmisteli yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen sekä muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien yhteisöjen kanssa alueilla valmisteltujen ehdotusten perusteella ohjelmaehdotukset valtioneuvoston käsiteltäviksi.

Rakennerahastokaudella 2007−2013 Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman valmistelusta vastasi työministeriö (nyk. työ- ja elinkeinoministeriö). Alueellisen osion valmistelusta vastasi kuitenkin asianomainen työvoima- ja elinkeinokeskus (nyk. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Osio valmisteltiin kumppanuusperiaatetta noudattaen. Työministeriö valmisteli yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen sekä muiden ohjelmien toteuttamiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen kanssa ohjelmaehdotuksen valtioneuvoston käsiteltäväksi.

Nykyisellä, vuodesta 2007 vuoden 2013 loppuun asti kestävällä ohjelmakaudella on siis neljä alueellista Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmaa ja yksi valtakunnallinen Euroopan sosiaalirahaston ohjelma. Ohjelmien lukuisuus, ja niiden erilainen rakenne ja osin erilainen toimeenpanomalli ovat vaikeuttaneet toiminnan yhteensovitusta sekä lisänneet hallinnon kustannuksia.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Muutosesitysten tavoitteena on tarkentaa rakennerahastokautta 2014−2020 varten laadittavien ohjelmien valmistelua koskevia säännöksiä niin, että eri toimijat tietävät asemansa ja tehtävänsä kumppanuussopimuksen ja rakennerahasto-ohjelmien valmisteluprosessissa. Tavoitteena on myös säädöstekninen selventäminen. Tarkoituksena on, että kaikkien rakennerahasto-ohjelmien ja suunnitelmien valmistelusta säädettäisiin kootusti alueiden kehittämisestä annetussa laissa. Rakennerahasto-ohjelmien ja kansallisen suunnitelman valmistelusta on nyt säädetty sekä alueiden kehittämisestä annetussa laissa että rakennerahastolaissa. Alueiden kehittämisestä annetussa laissa on säädetty alueiden kehittämiseen liittyvien kaikkien muiden ohjelmien valmistelusta kuin Euroopan sosiaalirahastoa koskevan ohjelman ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien valmistelusta. Alueiden kehittämisestä annetun lakia sovelletaan sen soveltamisalaa koskevan 2 §:n mukaan alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja niiden yhteensovittamiseen. Rakennerahastolailla on taas tarkoitus säätää rakennerahastovarojen hallinnointia ja ohjelmien toimeenpanoa. Tarkoituksenmukaista olisi, että alueiden kehittämisestä annetussa laissa olisi kattavasti säänneltynä kaikkien kansallisten alueiden kehittämiseen liittyvien sekä rakennerahasto-ohjelmien valmistelua koskevat säännökset. EU:n aluepolitiikan keskeisiä välineitä ovat rakennerahastot. Rakennerahastolaissa on säädetty kuluvan kauden EU-säädöksiin perustuva kansallinen hallintomalli, ja se on luonteeltaan pääosin vain kuluvaa rakennerahastokautta palveleva, ja näin ollen siihen ei ole syytä lisätä uuden kauden valmistelua koskevia säännöksiä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alueiden kehittämisestä annetun lain 27 §:ää niin, että siinä säädettäisiin Suomen ja Euroopan komission välillä tehtävän kumppanuussopimuksen valmistelusta, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien valmistelusta sekä kansallisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta.

4 Esityksen vaikutukset

Ehdotetuilla muutoksilla ei olisi välittömiä valtiontaloudellisia tai muita vaikutuksia.

5 Asian valmistelu

Asia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Asiaa on käsitelty tulevan ohjelmakauden hallinnointimallia koskevan valmistelun yhteydessä eri virkamiestyöryhmissä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi tulevan rakennerahastokauden kansalliset päälinjaukset mukaan lukien valmistelua koskevat periaatteet 23.3.2012.

Esityksestä on pyydetty lausunnot maakunnan liitoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta sekä asian kannalta keskeisiltä ministeriöiltä ja etujärjestöiltä. Määräaikaan mennessä saatiin 29 lausuntoa.

Pääosassa lausuntoja pidettiin valmistelupykälien siirtämistä alueiden kehittämisestä annettuun lakiin hyvänä ja selkeyttävänä ratkaisuna. Etelä- ja Länsi-Suomen liittojen lausunnoissa esitettiin huoli siitä, että alueille tehtäisiin yksi yhteinen alueellinen suunnitelma, eikä kummallekin suuralueelle omaa ohjelmaa kuten kuluvalla kaudella 2007−2013. Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien valmistelua koskevien tarkempien säännösten puuttumiseen kiinnitettiin huomiota. Useat järjestöt korostivat niiden asemaa ohjelmien valmistelussa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki alueiden kehittämisestä

3 luku Ohjelmatyö

27 §. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat. Pykälän 1 momentissa annettaisiin säännökset Euroopan komission kumppanuussopimuksen valmistelusta. Kumppanuussopimus on komission ja jäsenvaltion välinen sopimus Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston sekä maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja meri- ja kalatalousrahaston ohjelmien rahoituksen kohdentamisesta, tulostavoitteista ja toteutustavasta ohjelmakaudella 1.1.2014− 31.12.2020. Tarkoituksena on edistää varojen käyttämistä tehokkaasti ja tuloksellisesti neuvoston ja parlamentin yhteisesti hyväksymän yhteisen strategiakehyksen mukaisesti Eurooppa 2020-strategian tavoitteet huomioon ottaen. Kumppanuuden tarkoituksena on lisätä yhteensovitusta, varmistaa eri sidosryhmien kuten alue-, paikallis- ja muiden viranomaisten, talouselämän, työmarkkinaosapuolten, ja kansalaisjärjestöjen, kuten ympäristöjärjestöjen edustajien sekä tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavien elinten sitoutuminen suunniteltuihin ohjelmiin. Kumppanuuden tarkoituksena on myös noudattaa monitasohallintoperiaatetta, sekä ottaa huomioon asiaan kuuluvien toimijoiden kokemukset. Kumppanuussopimus korvaisi rakennerahastolain 4 §:n mukaisen kansallisen suunnitelman. Kumppanuussopimuksessa tulisi määritellä ainakin tuettavan toiminnan kohteena olevat alat, joilla rahastot voivat toimia toisiaan täydentävästi, ohjelmien hallintoviranomaisen ja muiden ministeriöiden osallistuminen eri ohjelmien laadinnassa, mahdollisten yhteisten seuranta-, hallinto- tai valvontaelimien perustaminen sekä hakijoille ja tuensaajille tarkoitettujen yhteisten sähköisten asiointipalvelujen laajempi hyödyntäminen. Lisäksi kumppanussopimuksessa määritellään miten erilaiset toimeenpanon yhdennetyt lähestymistavat otetaan huomioon ohjelmatyössä. Kumppanuussopimuksen valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi keskeinen asema on maa- ja metsätalousministeriöllä, jonka toimialaan kuuluvat maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon ja meri- ja kalatalousrahastoon liittyvät asiat.

Pykälän 2 momentissa annettaisiin säännökset kansallisen Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetun toimenpideohjelman valmistelusta. Valmistelusta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman laadintaan osallistuisi rakennerahastotoimintaan sovellettavan kumppanuusperiaatteen mukaisesti myös laajasti muita tahoja. Näitä olisivat ainakin asian kannalta keskeiset ministeriöt, maakunnan liitot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, keskeiset talouselämän- ja työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä keskeisten ympäristöjärjestöjen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien järjestöjen edustus. Nämä mainitut tahot ovat edustettuina lain 8 §:ssä mainitussa alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa, joka vastaa ohjelmavalmistelun yhteensovittamisesta. Pykälässä säädettäisiin seikoista, jotka tulee ottaa huomioon ohjelman valmistelussa. Informaatioluonteisesti todetaan, että valmistelussa on otettava huomioon Euroopan unionin lainsäädännössä esitetyt seikat. Molemmissa rahastoissa olisi tarpeen mahdollistaa valtakunnallisesti rahoitettavia toimia, jotka määritellään tarkemmin ohjelmavalmistelun edetessä. Tällöin ministeriöt valitsisivat sisällöllisten linjaustensa mukaisesti tärkeät teemat, joihin rakennerahastorahoitusta halutaan valtakunnallisesti kohdentaa. Teemojen pohjalta voitaisiin perustaa muutama valtakunnallinen kehittämisohjelma/kehittämishanke, joissa on tarkoitus toteuttaa yhtä maakuntaa laajempien alueiden hankkeita.

Koska hallitusohjelmassa edellytetään, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi, tulokselliseksi kokonaisuudeksi on tärkeää, että ohjelmavalmistelussa otetaan huomioon myös kansalliset valtioneuvoston alueiden kehittämisestä päättämät linjaukset. Tämän lisäksi valmistelussa otettaisiin huomioon esimerkiksi työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Kansallisen rakennerahasto-ohjelman valmistelussa keskeisenä osiona ovat alueilla tehtävät alueelliset suunnitelmat.

Pykälän 3 momentin mukaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat valmistellaan yhteistyössä ohjelmien toteuttamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa. Tältä osin valmistelu poikkeaa kansallisen toimenpideohjelman valmistelusta. Ohjelmien valmistelussa noudatetaan kansallista ja EU:n asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Alueellisten suunnitelmien valmistelusta vastaisivat maakunnan liitot. Tulevalle kaudelle ei valmisteltaisi varsinaisia erillisiä alueellisia ohjelmia, vaan alueet valmistelisivat suunnitelmat, jotka otetaan huomioon kansallista toimenpideohjelmaa valmisteltaessa. Alueellisten suunnitelmien valmisteluun osallistuisivat valmistelusta vastaavien maakunnan liittojen lisäksi valtion viranomaiset, kunnat, ja muut ohjelman toteuttamiseen osallistuvat yhteisöt, kuten esimerkiksi sosiaalipartnerit. Alueellisia suunnitelmia valmisteltaisiin kaksi; yksi Pohjois- ja Itä-Suomea varten ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomea varten. Maakunnan liitot valitsevat keskuudestaan alueellisen suunnitelman valmistelua johtavan liiton. Alueellisten suunnitelmien on perustuttava asiaa koskevan Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön lisäksi maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Tulevan kauden toimenpideohjelman valmistelusta vastuussa olevana ministeriönä työ- ja elinkeinoministeriö antaisi alueille tarkemmat ohjeet suunnitelmien valmistelusta. Nämä ohjeet valmistellaan yhteistyössä muiden kansallisen toimenpideohjelman toteuttamiseen osallistuvien ministeriöiden kanssa.

1.2 Laki rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta

2 luku Ohjelmatyö

Rakennerahastolain ohjelmatyötä koskeva 2 luku ehdotetaan kumottavaksi. Luvussa säädetyt ohjelmavalmistelua koskevat seikat esitetään siirrettäväksi alueiden kehittämisestä annettuun lakiin, ja näin rakennerahastolain 2 luku jää tarpeettomaksi.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkoituksena on antaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset alueellisten suunnitelmien sisällöstä, aikataulusta ja alueesta, jolla ne laaditaan.

3 Voimaantulo ja siirtymä-säännökset

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2012. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki alueiden kehittämisestä annetun lain 27 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 27 § seuraavasti:

27 §
Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat

Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmien rahoituksen kohdentamisesta, tavoitteista ja toteutustavasta laaditaan kumppanuussopimus Euroopan komission kanssa. Kumppanuussopimuksen laadinnasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden sopimuksen mukaisten ohjelmien laatimiseen osallistuvien yhteisöjen kanssa.

Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitetun kansallisen toimenpideohjelman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen sekä muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tai muuten alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen kanssa. Ohjelmaehdotuksen on sisällettävä Euroopan unionin lainsäädännössä esitetyt asiat. Lisäksi ohjelmaa laadittaessa on otettava huomioon 22 §:ssä tarkoitetussa valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista annetun päätöksen mukaiset linjaukset ja alueelliset suunnitelmat.

Toimenpideohjelman valmisteluun liittyvien alueellisten suunnitelmien valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien yhteisöjen kanssa. Alueellisten suunnitelmien on perustuttava Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön lisäksi alueen maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemiin valtakunnallisiin linjauksiin.

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat valmistellaan yhteistyössä ohjelman toteuttamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa.

Valmistelun yhteensovittamisesta vastaa 8 §:ssä tarkoitettu alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta. Valtioneuvosto päättää kumppanuussopimuksen ja ohjelmaehdotuksen antamisesta Euroopan komissiolle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ohjelmien ja suunnitelmien valmistelusta ja sisällöstä.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki rakennerahastolain 2 luvun kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan rakennerahastolain (1401/2006) 2 luku.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2012

Pääministeri
JYRKI KATAINEN

Työministeri
Lauri Ihalainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.