Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 147/2011
Hallituksen esitys Eduskunnalle Mauritiuksen kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Mauritiuksen kanssa joulukuussa 2011 veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimille malliverosopimukselle ja verotietojen vaihtamista koskevalle mallisopimukselle ja sisältää määräyksiä tällaisten tietojen vaihtamisesta.

Sopimus liittyy OECD:n hankkeeseen, jolla on tarkoitus taistella haitallista verokilpailua vastaan.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Suomen ja Mauritiuksen välillä ei ole voimassa kansainvälisen kaksinkertaisen tuloverotuksen välttämistä tai verotietojen vaihtamista koskevia sopimuksia.

2 Kansallinen ja kansainvälinen kehitys

Taloudellisen yhteistyön- ja kehityksen järjestö OECD käynnisti 1990-luvulla hankkeen haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi. Sen tuloksena laadittiin tietojen vaihtamista veroasioissa koskeva mallisopimus ja listattiin noin 50 aluetta, joilla katsottiin olevan haitallista, salassapitoon perustuvaa ulkomaisia sijoituksia koskevaa verolainsäädäntöä. Useat OECD-maat käyvät tällä hetkellä neuvotteluja näiden alueiden kanssa verotietojen vaihtamista koskevien sopimusten tekemiseksi. Neuvottelut ovat keskittyneet 38 alueeseen, jotka ovat antaneet OECD:lle sitoumuksen lainsäädäntönsä läpinäkyvyyden ja tiedonvaihdon parantamisesta veroasioissa. Tiedonvaihtosopimusten tavoitteena on mahdollistaa jäsenmaiden veroviranomaisten tietojensaanti jäsenmaissa verovelvollisten henkilöiden sijoituksista ja tuloista näillä alueilla.

3 Asian valmistelu

Pohjoismaat aloittivat vuonna 2007 neuvottelut tiedonvaihtosopimuksesta seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey ja Mansaari.

Suomen seuraavien alueiden tai valtioiden kanssa tekemät sopimukset ovat tällä hetkellä kokonaan tai osittain sovellettavina: Alankomaiden Antillit ja Aruba (SopS 63 ja 65/2011), Andorra (SopS 16/2011), Anguilla (SopS 42/2011), Antigua ja Barbuda (SopS 61/2011), Bahama (SopS 87/2010), Bermuda (SopS 87/2009), Brittiläiset Neitsytsaaret (SopS 59/2011), Caymansaaret (HE 127/2009), Gibraltar (SopS 49/2010), Guernsey (SopS 47 ja 84/2009), Jersey (SopS 78/2009), Mansaari (SopS 74/2008), Monaco (SopS 114/2010), Saint Kitts ja Nevis (SopS 97/2011), Saint Vincent ja Grenadiinit (SopS 54/2011), San Marino (SopS 60/2010), St. Lucia (SopS 56/2011), Turks- ja Caicossaaret (SopS 44/2011), Vanuatu (SopS 20/2011) ja Montserrat (SopS 117/2011). Cookinsaarten, Samoan, Dominican, Grenadan, Belizen, Marshallinsaarten, Liberian, Liechtensteinin, Macaon, Seychellien, Costa Rican ja Bahrainin kanssa tehdyt sopimukset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 279—280/2009, 83—84 ja 231—232/2010 sekä 288—289, 327/2010, 19—21/2011 ja 118/2011). Eräiden Afrikan, Etelä- ja Keski-Amerikan, Karibian alueen, Lähi- ja Kauko-Idän sekä Tyynenmeren valtioiden kanssa neuvotellaan tiedonvaihtosopimuksista.

Neljän OECD:n jäsenmaan, Belgian, Itävallan, Luxemburgin ja Sveitsin, kanssa tehtyjä tuloverosopimuksia (SopS 66/1978, 18/2001, 18/1983 ja 90/1993) ja Singaporen (SopS 115/2002) ja Barbadosin (SopS 79/1992) kanssa tehtyjä verosopimuksia on muutettu pöytäkirjoilla tiedonvaihdon parantamiseksi. Luxemburgin, Singaporen ja Sveitsin kanssa tehdyt pöytäkirjat (SopS 62, 41 ja 122/2010) ovat jo sovellettavana. Itävallan kanssa tehtyä pöytäkirjaa (SopS 95/2011) sovelletaan vuoden 2012 alusta alkaen. Belgian ja Barbadosin kanssa tehtyjä pöytäkirjoja koskevat hallituksen esitykset on jo käsitelty Eduskunnassa (HE 198/2009 ja 117/2011).

Euroopan neuvoston ja OECD:n laatiman, veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen (SopS 21/1995) muutospöytäkirja allekirjoitettiin Pariisissa 27 päivänä toukokuuta 2010. Pöytäkirja muuttaa yleissopimuksen tiedonvaihtomääräyksiä niin, että ne vastaavat OECD:n malliverosopimusta ja verotiedonvaihtoa koskevaa mallisopimusta. Pöytäkirjan mukaan myös maat, jotka eivät ole Euroopan neuvoston tai OECD:n jäseniä, voivat liittyä yleissopimukseen. Pöytäkirja tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2011 (SopS 40/2011).

Pohjoismaiden neuvottelut on kytketty Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjaukseen. Pohjoismaiden valtiovarainhallintojen edustajista koostuva ohjausryhmä koordinoi neuvotteluja, ja päivittäistä työtä johtaa projektinjohtaja. Neuvotteluvaltuuskunta koostuu projektinvetäjästä ja korkeintaan kahdesta eri Pohjoismaasta olevasta jäsenestä. Lopulliset sopimukset tehdään valtiosääntöoikeudellisista syistä kahdenvälisesti.

OECD-maat hyväksyivät yhteisessä julkilausumassaan sen, että alueille voidaan tarjota etuja vastineeksi tiedonvaihtosopimuksista. Pohjoismaiden tarjoamien etujen sisältönä on ollut tehdä rajoitetut kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevat sopimukset. Tällaisia sopimuksia tehtiin projektin alkuvaiheessa seuraavien alueiden kanssa: Alankomaiden Antillit, Aruba, Bermuda, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Guernsey, Jersey ja Mansaari.

Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin lokakuussa 2009 Oslossa, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen sopimusluonnos. Luonnos on tämän jälkeen viimeistelty sähköpostitse. Englanniksi laadittu sopimus allekirjoitettiin Pariisissa 1 päivänä joulukuuta 2011.

4 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksessa ei ole määräyksiä verottamisoikeuden jakamisesta sopimuspuolten välillä, joten sopimuksella ei ole välitöntä vaikutusta verotuottoihin.

5 Esityksen valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

Sopimus perustuu OECD:n laatiman malliverosopimuksen 26 artiklaan ja verotietojen vaihtamista koskevaan mallisopimukseen.

1 artikla. Sopimuksen kohde ja soveltamisala. Artikla velvoittaa sopimuspuolet antamaan toisilleen virka-apua tietoja vaihtamalla. Velvollisuus koskee tietoja, jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia 2 artiklassa tarkoitettuja sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevien kansallisten lakien hallinnoinnissa tai toimeenpanossa. Näihin kuuluvat muun muassa tiedot, jotka ovat olennaisia verojen määrittämisessä, määräämisessä ja kantamisessa, verosaamisten perimisessä ja täytäntöönpanossa tai veroasioiden tutkinnassa tai syytteeseenpanossa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 1 artiklaa.

2 artikla. Toimivalta. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ei artiklan mukaan ole velvollinen antamaan tietoja, jotka eivät ole sen viranomaisilla tai sen alueellisen toimivallan piiriin kuuluvien henkilöiden hallussa tai heidän kontrollinsa alaisia.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 2 artiklaa.

3 artikla. Sopimuksen piiriin kuuluvat verot. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikenlaatuiset sopimuspuolissa määrätyt verot ja ne samanlaiset tai pääasiallisesti samanlaiset verot, joita sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen määrätään tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 3 artiklaa.

4 artikla. Määritelmät. Artiklassa määritellään eräät sopimuksessa useimmiten käytetyt sanonnat. Lisäksi artiklassa on sopimuksessa määrittelemättömien sanontojen tulkintaa koskeva määräys (2 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 4 artiklaa.

5 artikla. Pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto. Pyynnöstä tapahtuvaa tiedonvaihto ei edellytä, että tutkittavana oleva menettely olisi rikos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jos se olisi tapahtunut sen alueella (1 kappale). Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä kaikki relevantit tiedonhankintakeinot, jos sen hallussa olevat tiedot eivät riitä pyynnön täyttämiseen (2 kappale), vaikka tämä sopimuspuoli ei ehkä tarvitse tietoja omiin verotuksellisiin tarkoituksiinsa. Tiedot on annettava siinä muodossa kuin niitä on pyydetty (3 kappale), jos pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädäntö sen mahdollistaa. Sopimuspuolten on varmistettava, että niillä on valta hankkia ja antaa tietoja, jotka ovat rahoituslaitosten tai edustuksen perusteella toimivien henkilöiden hallussa tai jotka koskevat erilaisten oikeudellisten yksiköiden omistusta (4 kappale). Suomessa verotusmenettelylain (1995/1558) 3 luvun säännökset antavat tällaisen toimivallan.

Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden tai julkisten kollektiivisten sijoitusrahastojen ja järjestelmien omistustiedot on hankittava ja annettava vain, jos ne voidaan hankkia ilman suhteettoman suuria vaikeuksia (4 kappale).

Tietopyyntö on muotoiltava mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja sen pitää sisältää 5 kappaleessa luetellut asiat. Niihin kuuluu muun muassa selvitys siitä, että jos pyydetyt tiedot kuuluisivat tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivallan piiriin, se pystyisi hankkimaan tiedot lakiensa mukaan tai tavanomaisen hallintomenettelynsä puitteissa, ja että se on käyttänyt kaikki alueellaan käytettävissä olevat keinot tietojen hankkimiseksi, pois lukien ne, jotka aiheuttaisivat suhteettoman suuria vaikeuksia.

Tietopyyntöön on vastattava 60 tai 90 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 5 artiklaa.

6 artikla. Verotarkastukset ulkomailla. Artiklan mukaan toinen sopimuspuoli voi tehdä verotarkastuksia toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen luvalla ja sen kansallisten lakien sallimassa laajuudessa. Tarkastus voi tarkoittaa luonnollisten henkilöiden haastattelua, asiakirjojen tutkimista kyseisten henkilöiden suostumuksin tai tietoja pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustajien läsnäoloa verotarkastuksessa.

Artikla vastaa pääosin verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 6 artiklaa.

7 artikla. Pyynnön hylkäämismahdollisuus. Artiklassa luetellaan perusteet, joilla pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli voi kieltäytyä antamasta virka-apua. Velvollisuutta tietojen antamiseen ei ole, jos pyyntöä ei ole tehty sopimuksen mukaisesti tai tietojen paljastaminen olisi vastoin pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen yleistä etua tai tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen ei voisi saada kyseisiä tietoja oman lainsäädäntönsä tai tavanomaisen hallintomenettelynsä perusteella omien verolakiensa hallinnointia tai toimeenpanoa varten (1 ja 4 kappale). Velvollisuutta ei myöskään ole, jos tietoja koskee oikeudellisen neuvonantajan ja hänen asiakkaansa välisen yhteydenpidon luottamuksellisuuden periaate (legal privilege) tai liikesalaisuus taikka teollinen, kaupallinen tai ammatillinen salaisuus tai elinkeinotoiminnassa käytettyä menettelytapaa koskeva salaisuus (2 ja 3 kappale). Tietoja, jotka ovat sopimuksen 5 artiklan 4 kappaleessa olevaa tyyppiä, ei käsitellä tällaisena salaisuutena tai menettelytapana pelkästään sillä perusteella, että ne täyttävät 4 kappaleessa olevat kriteerit (2 kappale). Verosaamisen kiistäminen ei oikeuta hylkäämään tietopyyntöä (5 kappale). Tietopyyntö saadaan hylätä, jos tietoja pyydetään sellaisen verosäännöksen tai siihen liittyvän velvoituksen hallinnoimiseksi tai toimeenpanemiseksi, joka syrjii pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen kansalaista verrattuna tietoja pyytävän sopimuspuolen kansalaiseen samoissa olosuhteissa (6 kappale).

Artikla vastaa pääosin malliverosopimuksen 26 artiklan ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 8 artiklan määräyksiä.

8 artikla. Salassapito. Salassapitomääräykset vastaavat pääosin malliverosopimuksen ja verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen määräyksiä.

9 artikla. Kulut. Sopimuspuolten on sovittava virka-avun antamisessa syntyneiden kulujen jakautumisesta.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 9 artiklaa.

10 artikla. Toimeenpanolainsäädäntö. Artikla velvoittaa sopijapuolet on säätämään lainsäädäntöä, joka on tarpeen sopimuksen ehtojen noudattamiseksi ja soveltamiseksi. Suomessa verotusmenettelylain 3 luvun säännökset antavat riittävän laajan toimivallan tähän tarkoitukseen.

Artikla vastaa tietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 10 artiklan määräyksiä.

11 artikla. Keskinäinen sopimusmenettely. Keskinäistä sopimusmenettelyä käytetään ratkaistaessa sopimuspuolten välisiä tulkinta- ja soveltamiskysymyksiä.

Artikla vastaa verotietojen vaihtamista koskevan mallisopimuksen 13 artiklaa.

12 artikla. Voimaantulo. Voimaantulomääräykset sisältyvät tähän artiklaan.

13 artikla. Päättyminen. Päättymismääräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi. Salassapitoa koskevan 8 artiklan määräykset jäävät erillisen määräyksen mukaan sovellettaviksi sopimuksen päätyttyäkin.

2 Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentti edellyttää, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Mauritiuksen kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona vastaanotetaan myöhempi ilmoitus siitä, että sopimuspuoli on täyttänyt valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Sopimusta sovelletaan kummassakin sopimuspuolessa verorikosasioissa voimaantuloajankohdasta alkaen ja muissa asioissa voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verokausilta, ja jos verokautta ei ole, kaikkiin niihin veroihin, jotka määrätään voimaantuloajankohtaa lähinnä seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen 5—11 artikla sisältävät määräyksiä, jotka joko suoraan tai välillisesti liittyvät verotukseen ja jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Sopimuksen määräykset edellyttävät näiltä osin eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, että ne edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Pariisissa 1 päivänä joulukuuta 2011 Suomen tasavallan hallituksen ja Mauritiuksen tasavallan hallituksen välillä veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Mauritiuksen kanssa veroasioita koskevista tiedoista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Veroasioita koskevista tiedoista Pariisissa 1 päivänä joulukuuta 2011 Suomen tasavallan hallituksen ja Mauritiuksen tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2012

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Valtiovarainministeri
Jutta Urpilainen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.