Pohjoiskalotin koulutussäätiö on perustettu vuonna 1991 jatkamaan vuonna 1970 perustetun Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen aikuiskoulutuskeskuksen työtä. Säätiö järjestää työvoimapoliittista aikuiskoulutusta pääasiassa Suomen, Norjan ja Ruotsin Pohjoiskalottialueita varten.

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen. Vuosia 2012—2015 koskevassa sopimuksessa Suomi sitoutuu hankkimaan säätiöltä vuosittain 80 koulutuspaikkaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuville opiskelijoille.

Sopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 23 päivänä marraskuuta 2011 ja tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Suomen osalta sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.

Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kustannukset.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

---

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat sopineet Pohjoiskalotin koulutussäätiön toiminnasta ja säätiöltä hankittavasta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta neljän vuoden jaksoissa. Edellinen sopimus (SopS 18/2007) koski vuosia 2007—2010, mutta sopimusta jatkettiin myöhemmin koskemaan myös vuotta 2011 (SopS 27/2011). Tässä esityksessä Eduskunnan hyväksyttäväksi ehdotettu sopimus koskee vuosia 2012—2015.

Aiemman sopimuksen mukaan Suomi, Ruotsi ja Norja arvioivat säätiön toimintaa ja sopimuksen tarkistamistarvetta joka neljäs vuosi. Ruotsin vuonna 2011 yhteistyössä Suomen ja Norjan kanssa laatimassa selvityksessä on muun muassa esitetty, että säätiö tekisi tiiviimpää yhteistyötä työnantajien, työvoimaviranomaisten sekä järjestöjen kanssa, jotta säätiön järjestämällä koulutuksella voitaisiin paremmin vastata työmarkkinoiden tarpeisiin. Arvioinnissa esiin tulleita asioita on otettu huomioon uudessa sopimuksessa.

Suomi sitoutuisi hankkimaan säätiöltä vuosina 2012—2015 vuosittain 80, Norja 60 ja Ruotsi 145 koulutuspaikkaa. Suomen hankkimien koulutuspaikkojen määrä pysyisi ennallaan, mutta Norjan hankkimien paikkojen määrä vähenee aiempaan sopimukseen verrattuna 25:llä. Arvio Suomen hankkimien koulutuspaikkojen hinnasta on ennallaan.

Uudessa sopimuksessa säätiön tehtävät määriteltäisiin aiempaa tarkemmin. Säätiön tulisi muun muassa pyrkiä aktiiviseen yhteistyöhön elinkeinoelämän, kuntien ja muiden viranomaistahojen sekä muiden kalottialueen toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on, että säätiö voisi yhteistyön avulla ottaa koulutustarjonnassaan paremmin huomioon työelämän tarpeet. Sopimuksessa korostetaan muutoinkin tarvetta pohjoismaiseen ja EU-yhteistyöhön.

Säätiön toiminnan arvioimiseksi toiminnalle tulee uuden sopimuksen mukaan asettaa selkeät ja mitattavat tavoitteet. Tavoitteiden tulisi olla sellaisia, että säätiön tarjoaman koulutuksen tuloksellisuutta voidaan nykyistä paremmin verrata muuhun sopijavaltioissa tarjottavaan koulutukseen.

Aiemmassa sopimuksessa on korostettu koulutuksen tarjoamista suomen, norjan ja ruotsin kielellä. Uudessa sopimuksessa otetaan huomioon myös Pohjoismaiden työmarkkinoille pyrkivien maahanmuuttajien asema. Koulutusta voitaisiin järjestää myös englanniksi.

Sopimuksessa Suomi sitoutuisi hankkimaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä vuosina 2012—2015 vuosittain 80 koulutuspaikkaa. Tästä aiheutuisi vuosittain noin 1,5 miljoonan euron kustannukset. Vuoden 2012 osalta asia on huomioitu valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen momentilla 32.30.51 (Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet).

Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien työnhakijoiden todennäköisyys työllistyä koulutuksen jälkeen on hyvä.

Pohjoiskalotin koulutussäätiötä koskevan sopimuksen uusiminen on valmisteltu Ruotsin johdolla Suomen ja Norjan työvoima-asioista vastaavien ministeriöiden yhteistyönä.

Sopimusluonnoksesta on pyydetty ulkoasiainministeriön lausunto.

Sopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 23 päivänä marraskuuta 2011 tasavallan presidentin myönnettyä siihen allekirjoitusvaltuudet.

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä.

1 artikla. Päätehtävä. Artiklassa määritellään säätiön tehtävät ja toimintaperiaatteet. Aiempaan sopimukseen verrattuna artiklassa otetaan huomioon Pohjoismaiden työmarkkinoille tulevien maahanmuuttajien mahdollisuus osallistua koulutukseen.

2 artikla. Yhteistyö. Artikla on uusi. Artikla koskee työmarkkinoiden tulevien tarpeiden ennakointia ja säätiön sidosryhmäyhteistyötä.

3 artikla. Tavoitteet. Artikla on uusi. Artiklan mukaan säätiön on asetettava itselleen tavoitteet, joiden perusteella toiminnan tuloksellisuutta voidaan mitata. Tavoitteet tulisi asettaa niin, että säätiön tarjoamaa koulutusta voidaan verrata vastaaviin koulutuksiin Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Säätiön tulee laatia myös markkinointisuunnitelma.

4 artikla. Ostajat. Artikla vastaa hankittavien koulutuspaikkojen lukumäärää lukuun ottamatta aiempaa sopimusta. Maiden on kuukausittain maksettava säätiölle vähintään yksi kahdestoistaosa kyseiselle vuodelle sovittujen koulutuspaikkojen koko vuoden hinnasta.

5 artikla. Hallitus. Artiklassa määritellään säätiön hallituksen kokoonpano ja toimikausi. Kustakin maasta hallitukseen kuuluu kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

6 artikla. Johtaja. Säätiöllä on johtaja, joka vastaa käytännön toiminnasta. Johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi, jota voidaan pidentää enintään neljällä vuodella. Johtajan kanssa tehtävässä työsopimuksessa tulee olla molemminpuolinen neljän kuukauden irtisanomisaika.

7 artikla. Rahoitus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa kursseista ja toimeksiannoista saatavilla tuloilla. Säätiö ei pyri voiton tavoitteluun ja mahdollinen ylijäämä on käytettävä sen toimintaan.

8 artikla. Ruotsin valtion vastuu. Artiklassa määritellään Ruotsin valtion säätiölle maksaman määrärahan suuruus. Vuosina 2012 – 2015 Ruotsin valtio maksaa vuosittain säätiölle kolme miljoonaa Ruotsin kruunua. Lisäksi Ruotsin valtio sitoutuu avustamaan säätiön toimintaa summalla, jolla kompensoidaan Norjalle ja Suomelle koulutuspalvelujen arvonlisäverollisuudesta aiheutuvia kustannuksia.

9 artikla. Asuminen. Sopimusvaltiot maksavat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tosiasialliset asumiskustannukset. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden käyttöön varattujen majoituspaikkojen kustannuksia.

10 artikla. Korvaus työvoimapoliittisiin ohjelmiin osallistuville. Suomen osalta työvoimapoliittisella ohjelmalla tarkoitetaan työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Opiskelijavalinnan koulutukseen suorittaa kansallinen työvoimaviranomainen. Suomen viranomaisten työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen valitsemille opiskelijoille voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa koulutuksen ajalta työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta ja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista ylläpitokorvausta.

11 artikla. Myynti. Artiklassa on otettu huomioon kilpailuoikeudelliset näkökohdat tilanteessa, jossa säätiön palveluiden myynti muille kuin sopimusvaltioille kasvaa huomattavaksi.

12 artikla. Seuranta. Sopimusvaltioiden työvoimakysymyksistä vastaavat ministeriöt arvioivat säätiön toimintaa joka neljäs vuosi. Aloitteen tekeminen seurannan suorittamisesta kiertää sopimusvaltioiden välillä, kun se aiemmin on ollut Ruotsin tehtävänä. Suomi vastaa seurannan tekemisestä vuonna 2012 alkavan sopimuskauden osalta. Seurannan tekeminen rahoitetaan säätiön määrärahoista.

13—15 artiklat. Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen ja dokumentointi.

Sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Koska sopimuksen voimaantulo vaatii Eduskunnan hyväksymisen, sopimus on tarkoitettu tulemaan Suomen osalta voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.

Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työvoimakysymyksistä vastaavien ministeriöiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.

Sopimuksen alkuperäiskappaleet talletetaan Ruotsin ulkoministeriöön.

Sopimuksen 4 artiklan perusteella Suomi sitoutuu hankkimaan Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta vuosina 2012—2015. Koska sopimus sisältää valtion talousarvioon liittyviä sitoumuksia useaksi vuodeksi, sopimuksen voimaantulo edellyttää Eduskunnan hyväksymistä.

Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä eikä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Tukholmassa 23 päivänä marraskuuta 2011 Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä tehdyn sopimuksen.

Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Lauri Ihalainen