Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi riistahallintolakia siten, että lakiin lisättäisiin maa- ja metsätalousministeriölle valtuus vahvistaa Suomen riistakeskuksen hallituksen sekä Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivien neuvostojen puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja jäsenten palkkiot sekä perusteet kulujen korvaamiselle. Riistahallintolakiin lisättäisiin myös säännökset Suomen riistakeskuksen johtajan ja julkisten hallintotehtävien päällikön sijaisten määräämisestä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriölle säädettäisiin valtuus määrätä Suomen riistakeskuksen tilintarkastajat. Metsästyslaista ehdotetaan muutettavaksi viittaussäännös. Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

---

Riistahallintolaki (158/2011) tuli voimaan 1. maaliskuuta 2011. Riistahallintolakiin siirrettiin lakisääteistä metsästäjäorganisaatiota koskeva sääntely. Aiemmin lakisääteisestä metsästäjäorganisaatiosta säädettiin metsästyslaissa. Aikaisempi organisaatiorakenne, joka koostui Metsästäjäin keskusjärjestöstä ja 15 itsenäisestä riistanhoitopiiristä, muutettiin Suomen riistakeskukseksi. Suomen riistakeskus on oikeudelliselta luonteeltaan itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Sen ylimpänä päättävänä elimenä on hallitus. Muutoin sen toimintaa johtaa johtaja. Suomen riistakeskus hoitaa sille säädettyjä julkisia hallintotehtäviä, joiden hoitamisesta vastaa riippumaton julkisten hallintotehtävien päällikkö. Hallintotehtävät liittyvät lähinnä metsästyslaissa säädettyihin lupa-asioihin. Sekä johtajan että julkisten hallintotehtävien päällikön nimittää valtioneuvosto.

Riistahallintolakiin siirrettiin myös riistanhoitoyhdistyksiä koskeva sääntely. Riistanhoitoyhdistystasolla organisaatio ei muuttunut olennaisesti.

Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskus on maa- ja metsätalousministeriön ohjauksen ja valvonnan alainen.

Riistahallintolaissa säädetään, että Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimii valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueellisia riistaneuvostoja. Niiden tarkoituksena on sovittaa yhteen metsästäjien ja muiden metsästykseen liittyvien tahojen tavoitteet. Lisäksi neuvostojen on tarkoitus kuulla myös muita kuin neuvostossa edustettuja tahoja.

Riistahallintolaissa ei ole säädetty Suomen riistakeskuksen hallituksen sekä sen yhteydessä toimivien valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja jäsenten palkkioista ja kulujen korvaamisesta. Suomen riistakeskuksen aloitettua toimintansa on käynyt ilmi, että palkkioista ja kulujen korvaamisesta tulee säätää riistahallintolaissa.

Lisäksi riistahallintolakiin on tarpeen lisätä Suomen riistakeskuksen johtajaa ja julkisten hallintotehtävien päällikköä koskevat sijaisuussäännökset johtamisjärjestelmän selkeyttämiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriön johtamis- ja valvontavalta ei toteudu tyydyttävällä tasolla, koska tilintarkastajien määräämisestä ei ole säädetty. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriön tulisi valvoa Suomen riistakeskukselle myönnetyn valtionavun käyttämistä.

Riistahallintolakiin lisättäisiin uusi 5 a §, jonka nojalla maa- ja metsätalousministeriö vahvistaisi Suomen riistakeskuksen hallituksen sekä valtakunnallisen ja alueellisten riistaneuvostojen toimintaan valituille henkilöille korvauksen heidän osallistumisestaan toimintaan. Korvaus koostuisi kokouspalkkiosta sekä matkakulujen ja päivärahojen korvaamisesta. Suomen riistakeskus tukeutuu toiminnassaan pitkälti vapaaehtoistyöhön, ja on tarkoituksenmukaista, että palkkiot noudattavat valtionhallinnossa yleisesti maksettuja palkkioita, joista valtiovarainministeriö antaa tarkempia ohjeita. Lisäksi Suomen riistakeskuksen hallitukseen, valtakunnalliseen riistaneuvostoon ja alueelliseen riistaneuvostoon nimitetyille henkilöille tulisi maksaa matkakulut ja päiväraha, koska niihin nimitetyt henkilöt saapuvat kokouksiin maan eri osista. Tarkoitus on, että valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajalle maksettaisiin sekä kuukausipalkkio että kokouspalkkio ja muille jäsenille kokouspalkkio. Suomen riistakeskuksen hallitukseen nimitetyille maksettaisiin kuukausipalkkio siten, että puheenjohtajalle se maksettaisiin jokaiselta kuukaudelta vuodessa ja muille jäsenille vain kokouskuukausilta.

Riistahallintolakiin lisättäisiin uusi 8 a §, jossa säädettäisiin, että julkisten hallintotehtävien päällikön sijaiset määräisi julkisten hallintotehtävien päällikkö. Julkisten hallintotehtävien päällikön asema on siinä määrin riippumaton muusta Suomen riistakeskuksen toiminnasta, että katsotaan, ettei sijaisista voida määrätä työjärjestyksessä. Tätä riippumattomuutta korostaa myös julkisten hallintotehtävien päällikön valta antaa erikseen määräys julkisten hallintotehtävien hoitamiseen Suomen riistakeskuksen muille toimihenkilölle.

Lisäksi riistahallintolain 9 §:ää muutettaisiin siten, että maa- ja metsätalousministeriön johdon ja valvonnan tehokkaammaksi toteuttamiseksi lakiin lisättäisiin säännös, jonka nojalla maa- ja metsätalousministeriö määräisi Suomen riistakeskuksen tilintarkastajat. Tämä on yleinen käytäntö valtion virastojen kohdalla.

Riistahallintolain 27 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomen riistakeskuksen johtajan sijaiset määrättäisiin Suomen riistakeskuksen työjärjestyksessä. Tämä on yleinen käytäntö valtion virastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön suoraa sijaisten nimitysvaltaa ei katsota tarpeelliseksi tässä yhteydessä, koska ministeriö vahvistaa työjärjestyksen. Muutoin 27 §:ää ei muutettaisi.

Metsästyslain 74 §:ssä säädetään metsästysrikkomuksesta ja sitä ehdotetaan muutettavaksi 2 momentin 7 kohdan osalta siten, että viittaus metsästyslain 41 §:n 3 momenttiin muutettaisiin viittaukseksi metsästyslain 41 §:n 4 momenttiin, jonka nojalla valtioneuvoston asetus annetaan.

Esityksellä arvioidaan olevan vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Kuukausipalkkioista, kokouspalkkioista ja muiden kulujen korvaamisesta arvioidaan aiheutuvan vuodessa noin 164 000 euron kustannukset. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa palkkiot valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti ja muiden kulujen korvaukset verohallinnon matkakorvauksista antaman päätöksen mukaisiksi.

Alueellisessa riistaneuvostossa on 10 jäsentä, ja se järjestää tarpeen mukaan 3—4 vuosittaista kokousta. Yhden kokouksen kustannus on noin 1 500 euroa. Kustannus koostuu kokouspalkkioista, matkakulujen korvauksista ja päivärahoista. Lisäksi puheenjohtajalle maksettaisiin 150 euron kuukausipalkkio jokaiselta kuukaudelta vuodessa. Muille jäsenille ei kuukausipalkkiota maksettaisi. Yhteensä alueneuvostojen vuosittaisiin kokouksiin kuluisi enimmillään noin 117 000 euroa vuodessa.

Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on 23 jäsentä, ja se kokoontuu tarpeen mukaan 2—3 kertaa vuodessa. Yhden kokouksen kustannus olisi noin 6 900 euroa. Kustannus koostuu kokouspalkkioista, matkakulujen korvauksista ja päivärahoista. Lisäksi valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajalle maksettaisiin 200 euron kuukausipalkkio jokaiselta kuukaudelta vuodessa. Muille jäsenille ei kuukausipalkkiota maksettaisi. Yhteensä valtakunnallisen riistaneuvoston kokouksiin kuluu enimmillään noin 23 000 euroa vuodessa.

Suomen riistakeskuksen hallituksessa on 10 jäsentä, ja se kokoontuu 5 kertaa vuodessa. Yhden kokouksen kustannus on noin 2 700 euroa. Kustannus koostuu kokouspalkkioista, matkakulujen korvauksista ja päivärahoista. Lisäksi Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajalle maksettaisiin vuoden jokaiselta kuukaudelta 330 euron kuukausipalkkio sekä varapuheenjohtajalle maksettaisiin 220 euron kuukausipalkkio ja jäsenille maksettaisiin 165 euron kuukausipalkkio niiltä kuukausilta, jolloin hallituksella on kokous. Yhteensä riistakeskuksen hallituksen kokousten kustannukset olisivat enimmillään noin 24 000 euroa vuodessa.

Kustannukset saattavat kohota jonkin verran, jos Suomen riistakeskuksen hallitus päättää osallistua tilaisuuteen sellaisena kuukautena, jolloin hallituksella ei ole kokousta. Lisäksi edellä sanotut laskelmat riippuvat matkakustannuksista nimitettyjen henkilöiden kotipaikan ja kokouspaikan välillä.

Esitys lisää Suomen riistakeskuksen toiminnan läpinäkyvyyttä sekä täsmentää vastuita. Suomen riistakeskuksen johtajan ja julkisten hallintotehtävien päällikön sijaisten asema ja vastuu selkiytyisi organisaation sisällä, kun asiasta olisi säädetty lain tasolla.

Maa- ja metsätalousministeriön ja Valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan asianmukaiseksi hoitamiseksi varainkäytön ja tilintarkastuksen täsmentäminen on tarpeen.

Esitys lisää Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivien neuvostojen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen toimintaedellytyksiä, kun nimitetyille jäsenille maksetaan tästä toiminnasta korvaus.

Esityksestä on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, oikeusministeriöltä ja Suomen riistakeskukselta. Lausuntokierros on ollut suppea ja määräaika lyhyt, koska esitys on kiireellinen ja luonteeltaan lähinnä tekninen tarkistus.

Oikeusministeriö on ilmoittanut, ettei esityksestä ole lausuttavaa.

Suomen riistakeskus on esittänyt, että aiemmin Metsästäjäin keskusjärjestössä ja Suomen riistakeskuksessa noudatettuja palkkiokäytäntöjä jatkettaisiin vuoden 2013 loppuun, koska luottamusmiehet ovat näin olettaneet tapahtuvan tehtäviin sitoutuessaan.

Lausuntokierroksen johdosta esitykseen ei ole tehty muutoksia, koska poikkeamista valtionhallinnon yleisistä palkkiolinjauksista ei pidetä tarkoituksenmukaisena julkisoikeudellisessa laitoksessa

Esitys on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian. Suomen riistakeskuksen tilintarkastusta koskevaa 9 §:n 3 momenttia ehdotetaan kuitenkin sovellettavaksi jo 1. maaliskuuta 2011 alkaen. Takautuva lainsoveltaminen on välttämätön asianmukaisen tilintarkastuksen suorittamiseksi vuoden 2011 tilikaudelta. Takautuvalla soveltamisella ei ole oikeudenmenetyksiä tai vastuunlaajennuksia aiheuttavia vaikutuksia, koska vastuukysymyksistä on säädetty jo riistahallintolaissa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan riistahallintolain (158/2011) 9 ja 27 § sekä

lisätään lakiin uusi 5 a ja 8 a § seuraavasti:

5 a §
Palkkiot ja kulujen korvaaminen

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa Suomen riistakeskuksen hallituksen, valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkiot sekä perusteet kulujen korvaamiselle. Palkkioiden ja kulujen korvausten on vastattava julkishallinnossa yleisesti maksettavia palkkioita ja korvauksia.

8 a §
Julkisten hallintotehtävien päällikön sijaiset

Julkisten hallintotehtävien päällikkö määrää sijaisensa.

9 §
Suomen riistakeskuksen kirjanpito ja tilintarkastus

Suomen riistakeskuksen kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään.

Suomen riistakeskuksen tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (459/2007) säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö määrää Suomen riistakeskuksen tilintarkastajat.

27 §
Työjärjestys

Suomen riistakeskuksella ja riistanhoitoyhdistyksillä on työjärjestys, jonka vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö Suomen riistakeskuksen esityksestä.

Suomen riistakeskuksen työjärjestyksessä määrätään:

1) toiminta-alueista ja niiden rajoista;

2) organisaatiosta siltä osin kuin siitä ei säädetä tässä laissa tai valtioneuvoston asetuksessa;

3) johtamisesta ja ratkaisuvallan käyttämisestä;

4) muista toimihenkilöistä kuin johtajasta ja julkisten hallintotehtävien päälliköstä ja heidän tehtävistään siltä osin kuin niistäei säädetä tässä laissa tai valtioneuvoston asetuksessa;

5) muista sijaisuuksista kuin johtajan ja julkisten hallintotehtävien päällikön sijaisuudesta;

6) aluekokousten, alueellisten riistaneuvostojen, valtakunnallisen riistaneuvoston ja hallituksen kokousten koollekutsumismenettelyistä ja kokousmenettelyistä sekä muista näitä toimielimiä koskevista tarpeellisista asioista;

7) Suomen riistakeskuksen johtajan sijaiset; sekä

8) muista tehtävistä siltä osin kuin niistä ei säädetä tässä laissa tai valtioneuvoston asetuksessa.

Riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksessä määrätään:

1) riistanhoitoyhdistyksen kokouksen ja hallituksen kokouksen koollekutsumismenettelyistä ja kokousmenettelyistä sekä muista näitä toimielimiä koskevista tarpeellisista asioista;

2) riistanhoitoyhdistyksen toiminnan yleisestä järjestämisestä; sekä

3) muista tehtävistä siltä osin kuin niistä ei säädetä tässä laissa tai valtioneuvoston asetuksessa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Sen 9 §:n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä maaliskuuta 2011.

---

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan metsästyslain (615/1993) 74 §, sellaisena kuin se on laissa 234/2011, seuraavasti:

74 §
Metsästysrikkomus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta metsästää

1) vastoin 20 §:n 3 momentissa, 23 §:n 1 momentissa, 32 §:ssä, 33 §:n 1 tai 2 momentissa tai 38 §:n 1 momentissa säädettyä tai mainittujen säännösten nojalla annettua kieltoa tai rajoitusta tai

2) 37 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuna rauhoitusaikana tai ilman 10, 26, 41 tai 49 a §:ssä tai 52 §:n 3 momentissa tarkoitettua lupaa taikka rikkoen 10 §:n tai 41 a §:n 4 momentin nojalla säädettyä alueellista kiintiötä,

on tuomittava, jollei teko ole rikoslain 48 a luvun 1 tai 1 a §:n nojalla rangaistava tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, metsästysrikkomuksesta sakkoon.

Metsästysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) menettelee vastoin 25 §:ssä tarkoitettua asutuksesta, viljelyksestä tai liikenneväylästä johtuvaa rajoitusta,

2) metsästää luvattomasti vastoin 34 §:n nojalla annetulla asetuksella säädettyä pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käytön rajoitusta,

3) kuljettaa metsästysasetta vastoin 35 §:n kieltoa,

4) häiritsee riistaeläintä vastoin 36 §:n kieltoa,

5) järjestää vastoin 28 §:ää hirvieläimen metsästyksen ilman metsästyksen johtajaa, tai metsästää vastoin metsästyksen johtajan 28 §:n nojalla antamaa määräystä tai kieltoa,

6) menettelee vastoin 30 §:n nojalla annetun asetuksen hirvieläimen pyyntilupaa tai saaliin ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstä tai asetuksen nojalla hirvieläimen pyyntilupaan liitettyä ehtoa,

7) menettelee vastoin 10 §:n 1 momentin tai 41 §:n 4 momentin taikka 41 a §:n 4 momentin nojalla annetun asetuksen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa taikka alueellista kiintiötä koskevassa säännöksessä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta tai asetuksen nojalla pyynti- tai poikkeuslupaan otettua määräystä,

8) metsästää käyttämättä 30 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädettyjä hirvieläinten metsästyksessä käytettäviä varusteita,

9) metsästyksen johtajana jättää suorittamatta hänelle kuuluvan 30 §:n nojalla annetulla asetuksella säädetyn tehtävän,

10) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana suorittamatta riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa (616/1993) säädettyä riistanhoitomaksua,

11) toimii ampujana suorittamatta 21 §:ssä säädettyä ampumakoetta,

12) laiminlyö metsästyskortin tai ampumakoetodistuksen esittämisen 22 §:ssä säädetyllä tavalla tai

13) metsästää tai toimii metsästyksen johtajana vastoin rikoslain 48 a luvun 6 §:n nojalla tuomittua metsästyskieltoa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

---

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Henna Virkkunen