Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väylämaksulakia. Väylämaksun yksikköhintaa ja enimmäismäärää aluskäynniltä korotettaisiin siten, että väylämaksuja nostettaisiin 12 prosenttiyksiköllä. Väylämaksun korotus kohdennettaisiin kaikkiin maksuihin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

---

Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua. Väylämaksutulot tuloutetaan veroluonteisten tulojen momentille 11.19.06, ja ne otetaan huomioon momentin 31.10.20 Perusväylänpito mitoituksessa.

Väylämaksujen perusteet ja määrät sisältyvät väylämaksulakiin (1122/2005), joka tuli voimaan 1.1.2006. Väylämaksu suoritetaan, kun alus saapuu ulkomailta Suomeen tai suomalaisesta satamasta suomalaiseen satamaan. Jos alus saman matkan aikana purkaa ulkomailta tuomansa lastin tai jättää ulkomailta tuomansa matkustajat useampaan kuin yhteen suomalaiseen satamaan taikka ottaa ulkomaille vietävää lastia tai matkustajia useammasta kuin yhdestä suomalaisesta satamasta, suoritetaan väylämaksu vain kerran. Jos alus saman matkan aikana poikkeaa Suomessa tapahtuvien lastausten välillä täydentämään lastia lastaus- tai ahtausteknisistä syistä ulkomaan satamassa, suoritetaan väylämaksu vain kerran.

Väylämaksu määräytyy alustyypin, aluksen koon, jäissäkulkuominaisuuksien sekä käyntikertojen määrän perusteella.

Maksutasoon vaikuttaa kustannusvastaavuustavoite. Nykyisen väylämaksulain ollessa verolaki siihen ei ole sisällytetty enää säädöstä siitä, minkälaisia kustannuksia maksutuloilla katetaan. Nykyisen väylämaksulain perustelujen (HE 150/2005 vp) mukaan väylämaksu on tarkoitus jatkossakin mitoittaa siten, että väylämaksutulot kattavat aiemman väylämaksulain 1 §:ssä tarkoitetut kustannukset eli merenkulussa käytettävien julkisten kulkuväylien ja vesiliikenteelle tarpeellisten turvalaitteiden rakentamisesta, ylläpidosta ja hoidosta, alusliikennepalvelusta sekä jäänmurtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutuvat kustannukset.

Uuden väylämaksulain voimaantulosta lähtien vuoteen 2008 asti väylämaksujen kokonaiskustannusvastaavuus on ollut yli 100 prosenttia eli tulot ovat olleet suuremmat kuin kustannukset. Väylämaksukertymän ja kustannusvastaavuuden asteittaiseen nousuun vaikutti mm. alusten koon kasvaminen. Vuoden 2009 alusta lukien väylämaksulain 6 §:ää muutettiin siten, että pykälässä säädettyjä väylämaksun yksikköhintoja alennettiin keskimäärin 1,6 prosentilla. Alennus kohdennettiin kaikkiin alustyyppeihin. Väylämaksun määräytymisperusteita (aluksen käyntikerrat, nettovetoisuus ja jääluokka) ja matkustaja-alusten ja lastialusten maksujen välistä suhdetta ei muutettu.

Väylämaksukertymä aleni ja oli alijäämäinen vuosina 2009 ja 2010. Vuonna 2009 kustannusvastaavuus oli 96,5 % ja vuonna 2010 83,2 %. Vuonna 2010 väylämaksutulokertymä oli 69,0 miljoonaa euroa ja väylämaksuilla katettavien Liikenneviraston tehtävien kustannukset olivat 84,5 miljoonaa euroa. Väylämaksu oli siten 14,2 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuoden 2011 väylämaksukertymäksi arvioidaan 70,6 miljoonaa euroa ja väylämaksuilla katettaviksi kustannuksiksi 92,9 miljoonaa euroa. Alijäämäksi muodostuisi 22,3 miljoonaa euroa ja kustannusvastaavuudeksi 76,5 prosenttia. Alijäämäisyyteen on vaikuttanut aluskäyntien määrän vähentyminen laman johdosta sekä väylänpitokustannusten nousu. Erityisesti jäänmurron kustannukset ovat nousseet mm. kovan talven vuoksi. Laskettaessa kustannusvastaavuutta kolmen vuoden liukuvana keskiarvona, sen arvioidaan vuonna 2011 olevan 84,4 prosenttia.

Vuonna 2012 ulkomaan liikenteen tavarakuljetusten määrän arvioidaan nousevan noin 3 prosenttia. Aluskäyntien määrän arvioidaan kasvavan lähes saman verran. Kasvun arvioidaan vaikuttavan myös tulokertymän kasvuun noin 1,5 prosentilla. Tulokertymä olisi ilman maksun korotusta 71,7 miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset olisivat 93,3 miljoonaa euroa. Alijäämäksi muodostuisi 21,5 miljoonaa euroa ja kustannusvastaavuudeksi 77,1 %. Kolmen vuoden liukuvana keskiarvona kustannusvastaavuus olisi 78,8 %.

Valtion talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on pidetty tuloarvion perustana 12 prosentin väylämaksujen korotusta. Väylämaksutulokertymäksi muodostuu tällöin 80,3 miljoonaa euroa. Väylämaksun kustannusvastaavuus olisi 86,2 prosenttia.

Väylämaksulain 6 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälässä säädettyjä kaikkia maksuja korotettaisiin 12 prosentilla. Seuraavassa taulukossa on nykyiset ja uudet maksut:

Yksikköhinnat (eur):
	Lastialus:		Matkustaja-alus:
Jääluokka	nykyinen	uusi	nykyinen	uusi
IA Super	1,166	1,306	0,785	0,879
IA	2,182	2,444	1,547	1,733
IB, IC	4,403	4,931	2,666	2,986
II, III	6,318	7,076	4,455	4,990
Risteilyalus	0,954	1,068
Suurnopeusalus	5,756	6,447
Alus ilman omaa kuljetuskoneistoa	3,172	3,553
Väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä (eur):
	nykyinen	uusi
Väylämaksun enimmäismäärä/käynti	98 400	110 210
Matkustaja-alus	29 620	33 170
Risteilyalus	40 640	45 520

Korotus toisi valtiolle lisää tuloja valtion talousarvion momentille 11.19.06. Väylämaksuihin tulisi lisäystä 8,6 miljoonaa euroa. Tulokertymäksi muodostuisi 80,3 miljoonaa euroa 71,7 miljoonan euron sijasta. Väylämaksun alijäämäksi muodostuisi 12,9 miljoonaa euroa 21,5 miljoonan euron sijasta. Kustannusvastaavuus muodostuisi 86,2 prosenttiin 77,1 prosentin sijasta. Kolmen vuoden liukuvaksi keskiarvoksi muodostuisi 81,9 prosentin kustannusvastaavuus 78,8 prosentin sijasta.

Ehdotettu lainmuutos johtaisi siihen, että varustamoiden maksamat väylämaksut nousisivat 12 prosentilla. Tämä nostaisi yritysten logistisia kustannuksia.

Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä.

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot sidosryhmiltä.

Sisäasiainministeriöllä, puolustusministeriöllä, työ- ja elinkeinoministeriöllä, ympäristöministeriöllä, Liikenteen turvallisuusvirastolla, Suomen Ympäristökeskuksella, Suomen Konepäällystöliitolla, Suomen Kuntaliitolla ja Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa lakiesitykseen.

Valtiovarainministeriö pitää perusteltuna korottaa väylämaksuja esitetyllä tavalla ja katsoo, että väylämaksun osalta tulisi pyrkiä täyteen kustannusvastaavuuteen tämän hallituskauden aikana. Lisäksi valtiovarainministeriö tuo esiin sen, että väylämaksun kantoviranomainen Tullihallitus on toimittanut väylämaksulakia koskevat muutosehdotukset vuonna 2010 liikenne- ja viestintäministeriölle, mutta muutosehdotuksia ei ole otettu huomioon nyt lausuttavana olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa.

Liikennevirastolla ei ole huomauttamista esitykseen, mutta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitettäisiin väylämaksujärjestelmän rakennetta ja perusteita niin, että ne vastaisivat nykyistä paremmin ympäristövaatimuksia ja edistäisivät talvimerenkulun toimivuutta. Lisäksi meriliikenteeltä perittävien maksujen tasoa tulisi tarkastella suhteessa tie-, ilma- ja rataliikenteeltä perittäviin maksuihin siten, että liikennejärjestelmätasolla eri kulkumuotoja kohdeltaisiin selkein liikenne- ja veropoliittisin perustein. Liikennevirasto on valmis osallistumaan liikenteen maksujärjestelmiä koskevaan selvitystyöhön

Tullihallitus toteaa, että väylämaksut kannetaan PortNet –tietojärjestelmällä ja että ehdotetut muutokset edellyttävät järjestelmässä tehtäviä muutoksia ja testauksia ennen vuodenvaihdetta.

Suomen erikoisalusten työnantajaliiton (SET) mielestä korotus on tarpeeton, tuontitransito olisi saatava väylämaksujen piiriin, alusten ympäristöominaisuudet olisi tuotava väylämaksujärjestelmän osaksi ja koko väylämaksujärjestelmä tulisi uusia nykyistä laajemmin käyttöön perustuvaksi ja tosiasiallisesti hyvin jäissä kulkevia aluksia suosivaksi esimerkiksi jääluokkasäädöksiä uusimalla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK katsoo, että väylämaksujen korotukselle ei ole perusteita ja esityksestä tulee luopua kokonaan. Sen sijaan liikenne- ja viestintäministeriön tulee toimia luotsaus-, väylänpito- ja jäänmurtopalveluiden kustannusten alentamiseksi. Suomen Merimies-Unioni SMU ry yhtyy EK:n ja SET:n lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin. Lisäksi SMU ry kannattaa aloitetta erillisen väylämaksutyöryhmän perustamisesta. SMU:n mukaan työryhmän kokoonpanossa tulisi ottaa huomioon elinkeinon ja alan toimijoiden riittävä edustus ja sen toimeksiannon tulisi sisältää ainakin väylämaksujen suuruuteen ja perusteisiin ja väylämaksuilla katettaviin kustannuksiin, kuten väylänhoitoon sekä jäänmurtotoimintaan liittyvät kysymykset.

Lapin Kauppakamarin mukaan väylämaksua ei tule nykyisessä kilpailutilanteessa korottaa millään perusteella. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi sen sijaan panostaa Perämeren satamien kilpailukykyyn pohjoisten investointien kuljetusten osalta esimerkiksi syventämällä Kemin Ajoksen meriväylää 14 metriin.

Oulun Kauppakamarin mukaan lakiehdotuksen perusteluissa ministeriön esittämälle kustannusten nousulle ei löydy perusteluja.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012. Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan väylämaksulain (1122/2005) 6 ja 8 §, sellaisina kuin ne ovat laissa 787/2008, seuraavasti:

6 §
Väylämaksun yksikköhinta

Väylämaksun yksikköhinta lastialuksesta ja matkustaja-aluksesta määräytyy aluksen jääluokan mukaan seuraavasti:

Jääluokka	Lastialus Yksikköhinta(euroa)	Matkustaja-alus Yksikköhinta(euroa)
IA Super	1,306	0,879
IA	2,444	1,733
IB, IC	4,931	2,986
II, III	7,076	4,990

Risteilyaluksen yksikköhinta on 1,068 euroa, suurnopeusaluksen 6,447 euroa ja sellaisen aluksen, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa, 3,553 euroa.

8 §
Väylämaksun enimmäismäärä aluskäynniltä

Väylämaksu on enintään 110 210 euroa. Matkustaja-aluksen väylämaksu on kuitenkin enintään 33 170 euroa ja risteilyaluksen väylämaksu enintään 45 520 euroa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

---

Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Liikenneministeri
Merja Kyllönen