Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettua lakia. Muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa työttömyysetuuksien korvaamismenettelyä tilanteissa, joissa työttömäksi jääneen asuinvaltiolla on oikeus saada työskentelyvaltiolta korvauksia maksamistaan työttömyysetuuksista.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyysvakuutusrahasto nimettäisiin toimivaltaiseksi laitokseksi niissä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa, joissa on kyse työntekijälle hänen asuinmaassaan maksettujen työttömyysetuuksien korvaamisesta. Työttömyysvakuutusrahasto maksaisi ja perisi korvaukset työttömyyskassojen puolesta. Työttömyysvakuutusrahasto myös rahoittaisi maksetuista korvauksista työttömyyskassojen osuuden.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2011 aikana.

---

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklassa säädetään niistä tilanteista, joissa henkilö jää työttömäksi työskenneltyään muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossaan. Perusasetuksen 65 artiklan 2 kohdan mukaan kokonaan työttömän, joka viimeisimmän palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimintansa aikana asui muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa tai palaa sinne, on ilmoittauduttava asuinvaltionsa työvoimaviranomaisten käytettäväksi. Toimivaltaisella jäsenvaltiolla tarkoitetaan sitä valtiota, jossa henkilö oli työskentelynsä aikana vakuutettuna. Perusasetuksen 65 artiklan 5 a kohdan mukaan tällainen työttömäksi jäänyt henkilö saa työttömyysetuuksia asuinvaltionsa lainsäädännön mukaisesti. Kyseiset etuudet myöntää asuinpaikan laitos. Perusasetuksen 65 artiklan 6 kohdan mukaan asuinpaikan laitos maksaa myöntämänsä etuudet omalla kustannuksellaan, mutta sillä on oikeus saada korvausta maksamistaan etuuksista siltä työskentelymaan laitokselta, jossa henkilö oli vakuutettuna työskentelynsä aikana. Etuudet korvataan kolmen kuukauden ajalta tai, jos henkilön työskentely on kestänyt työttömyyttä edeltävän 24 kuukauden aikana yhteensä 12 kuukautta, viiden kuukauden ajalta. Etuudet korvataan täysimääräisesti, mutta enintään sen suuruisena kuin ne olisi maksettu työskentelymaassa. Perusasetuksen 65 artiklan 8 kohdan perusteella on mahdollista sopia jäsenvaltioiden kesken muista korvaustavoista tai luopua korvauksista jäsenvaltioiden välillä. Suomi ei ole tehnyt perusasetuksen 65 artiklan 8 kohdan mukaisia sopimuksia.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) 70 artiklassa säädetään menettelystä, jota noudatetaan korvattaessa etuuksia asuinmaalle perusasetuksen 65 artiklan nojalla. Säännöksen mukaan asuinvaltion on esitettävä korvausvaatimus työskentelymaan laitokselle kuuden kuukauden kuluessa sen kalenterivuosipuoliskon, jonka kuluessa viimeinen korvattava etuus on maksettu. Pyynnössä on ilmoitettava maksettujen etuuksien määrä, kausi, jolta etuudet on maksettu, sekä työttömän tunnistetiedot. Saatavat on esitettävä ja maksettava asianomaisten jäsenvaltioiden yhteiselinten välityksellä.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (352/2010) on säädetty laitosten, viranomaisten ja elinten toimivallasta sekä tehtävistä sovellettaessa perusasetusta ja täytäntöönpanoasetusta. Lain 8 §:ssä täytäntöönpanoasetuksen mukaiseksi yhteyselimeksi Suomessa on nimetty Kansaneläkelaitos muun muassa työttömyysetuuksia ja niiden korvaamista koskevissa asioissa. Lain 4 §:n 6 b kohdassa toimivaltaiseksi laitokseksi työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa on nimetty työttömyyskassa.

Perusasetusta ja toimeenpanoasetusta on sovellettu 1 päivästä toukokuuta 2010.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998), jäljempänä rahoituslaki, mukaan työttömyysturvan rahoituksesta vastaavat valtio, työnantajat ja palkansaajat pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla sekä työttömyyskassat jäsenmaksuilla. Palkansaajien ja työnantajien työttömyysvakuutusmaksut tilitetään työttömyysvakuutusrahastoon, joka vastaa työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavista osuuksista ja etuuksista. Työttömyyskassojen maksamista ansiopäivärahoista valtio kustantaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Valtio ei osallistu lomautusajalta, sääesteen ajalta eikä lisäpäiviltä maksettujen etuuksien rahoitukseen. Työttömyyskassan osuus kustakin ansioon suhteutetusta päivärahasta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole siitä vastuussa. Korotetun ansio-osan ja muutosturvan ansio-osan työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa kokonaan.

Yrittäjäkassan maksamien työttömyysetuuksien rahoituksesta säädetään työttömyyskassalain (603/1984) 25 §:ssä. Valtionosuutena maksetaan yrittäjäkassan maksamista päivärahoista työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja lapsikorotusta vastaava määrä. Tämän ylittävän osan päivärahoista rahoittaa työttömyyskassa. Työttömyysvakuutusrahasto vastaa myös työntekijän eläkelain (395/2006) 182 §:ssä tarkoitetun vakuutusmaksun suorittamisesta Eläketurvakeskukselle ja valtion eläkelain (1295/2006) 133 §:ssä tarkoitetun maksun suorittamisesta valtion eläkerahastolle työttömyys- ja koulutusajalta sekä palkkaturvalain (866/1998) 31 §:n ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 29 §:n mukaisen määrän suorittamisesta. Lisäksi työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000) tarkoitetun aikuiskoulutustuen ansio-osan ja hallintokulut, Koulutusrahastosta annetussa laissa (1306/2002) tarkoitetut hallintokulut ja ammattitutkintostipendit muiden kuin valtioon virka- tai työsuhteessa olevien henkilöiden osalta. Rahoituslain 23 §:n mukaan työttömyysvakuutusrahasto tilittää Kansaneläkelaitokselle palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun kertymästä työttömyysturvan peruspäivärahan rahoitukseen määrän, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta työttömyysvakuutusmaksuista kertyvää määrää.

Työttömyysetuuksien rahoituksen ohella työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa, kerättyjen varojen sijoittamista sekä huolehtii työnantajilta iäkkäiden työntekijöiden irtisanomisista aiheutuvien omavastuumaksujen toimeenpanosta.

Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 135-136/2004) luovuttu korvausten perimisestä toisessa maassa maksetuista työttömyysetuuksista. Tämä sopimus ei koske uutta perusasetusta, vaan aiempaa neuvoston asetusta (ETY N:o 1408/71). Tämän vuoksi myös Pohjoismaiden kesken joudutaan perimään työskentelymaalta korvauksia asuinmaassa maksetuista työttömyysetuuksista siihen asti, kun uusi pohjoismainen sopimus tulee voimaan. Tavoitteena on kuitenkin saada jo neuvoteltu uusi sopimus voimaan viimeistään ensi vuoden aikana. Eniten perusasetuksen mukaista korvausmenettelyä syntynee Viron kanssa, jossa asuvia kansalaisia työskentelee Suomessa ja jotka täällä työskennellessään ovat Suomen sosiaaliturvan piirissä. Pääosin he eivät kuitenkaan ole työttömyyskassan jäseniä, joten heille syntyy työskentelyn perusteella oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamaan peruspäivärahaan. Näissä tapauksissa Kansaneläkelaitos maksaa perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset korvaukset työntekijän asuinmaalle.

Jos Suomeen työhön tullut liittyy työttömyyskassan jäseneksi ja työn päätyttyä palaa asuinmaahansa, asuinmaa voi periä hänelle kolmen tai viiden ensimmäisen työttömyyskuukauden ajalta maksamansa työttömyysetuuden työttömyyskassalta. Virossa, josta pääosa korvaushakemuksista tulisi, keskimääräinen työttömyyspäiväraha jää Suomen peruspäivärahaa matalammaksi, jolloin koko perittävä summa rahoitetaan valtion varoista. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan näiden korvauksien maksaminen kuuluu työttömyyskassalle, koska kyseessä on työttömyyskassan jäsen, vaikka kassa ei osallistuisi etuuden rahoitukseen. Pohjoismaissa työttömyysetuuksien tasot ovat niin korkeat, että niihin sisältyisi käytännössä aina myös työttömyyskassan omaa rahoitusosuutta.

Kun Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tulee voimaan, maksetaan korvauksia käytännössä pääosin maihin, joissa työttömyysturvan taso on Suomen peruspäivärahan tasoa matalampi. Vaikka perussopimus on ollut voimassa jo vuoden 2010 toukokuusta, korvaushakemuksia on tullut kesäkuuhun 2011 mennessä noin 50, joista pääosa koskee Kansaneläkelaitoksen maksamaa peruspäivärahaa. On todennäköistä, että työttömyyskassojen jäseniä koskevia korvaushakemuksia tulisi vuosittain vain korkeintaan joitakin satoja. Suomessa on 32 palkansaajakassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Koska työttömyyskassat pääsääntöisesti toimivat rajatulla toimialalla, ei korvaushakemuksia todennäköisesti edes tule kaikkiin kassoihin tai niitä tulee erittäin vähän. Osaamisen varmistamiseksi ja asioihin hoidon yksinkertaistamiseksi olisi perusteltu keskittää ansiopäivärahaa koskevien korvausten käsittely yhteen paikkaan, jolloin voidaan varmistaa toiminnan tehokkuus. Myös rahoitusta on syytä yksinkertaistaa niin, ettei palkansaajakassa osallistu asuinmaalle maksettavien etuuksien rahoitukseen.

Työttömyysvakuutusrahasto saa varansa työnantajilta ja palkansaajilta palkasta perittävillä maksuilla. Tästä syystä ei olisi perusteltua, että työttömyysvakuutusrahaston rahoittaisi yrittäjäkassalta perittäviä korvauksia. Asialla ei ole käytännössä merkitystä, koska on erittäin epätodennäköistä, että yrittäjäkassan jäsenelle maksettua työttömyysetuutta koskaan peritään Suomelta. Tämä edellyttäisi sitä, että toisessa jäsenvaltiossa asuva ja Suomessa yritystoimintaa harjoittava liittyisi Suomessa yrittäjäkassan jäseneksi, työttömäksi jäätyään palaisi asuinmaahansa ja saisi sieltä etuutta, jonka määrä ylittää peruspäivärahan tason.

Esityksessä ehdotetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutettavaksi siten, ettei palkansaajakassa osallistu perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti korvattujen työttömyysetuuksien rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaisi näissä tilanteissa kokonaan perusosan ylittävän määrän.

Työttömyysvakuutusrahaston tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi uutena tehtävänä perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten, työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista aiheutuvien korvausten maksaminen ja periminen.

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a §, jossa määriteltäisiin työttömyysvakuutusrahasto toimivaltaiseksi laitokseksi työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa sovellettaessa perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 70 artiklan säännöksiä.

Esitys yksinkertaistaa perusasetuksen mukaista korvausmenettelyä ja kokonaisuudessaan vähentää työttömyyskassajärjestelmässä tehtävää työtä. Työttömyysvakuutusrahastossa tehtävä työ lisääntyy, mutta vastaavasti yksittäisissä työttömyyskassoissa työmäärä vähenee. Kun tehtävät keskitetään työttömyysvakuutusrahastoon, työ tehostuu, koska hakemuksia tulee käsiteltäväksi siinä määrin, että työhön syntyy jonkinlainen rutiini. Jos työ tehtäisiin työttömyyskassoissa, jossa hakemuksia ei tule käsittelyyn välttämättä edes vuosittain, asian käsittelyyn menisi moninkertainen aika.

Työttömyyskassojen rahoitusosuudesta luopuminen yksinkertaistaa kirjanpitoa ja rahaliikennettä. Työttömyyskassoille syntyy myös hieman säästöä siitä, etteivät ne osallistu korvausten rahoitukseen. Hyöty on kuitenkin erittäin vähäinen. Jos korvausta haettaisiin vuosittain 200 työntekijälle maksetuista työttömyysetuuksista keskimäärin 80 päivältä ja haettu korvaus olisi 50 euroa päivältä 80 päivältä, niin työttömyyskassojen yhteinen säästö olisi 44 000 euroa vuodessa.

Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia.

Esityksestä ei ole pyydetty kirjallisia lausuntoja. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen, työttömyysvakuutusrahaston, Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry:n ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Esitykseen sisältyvät ehdotukset ovat pääosin teknisluonteisia ja käytännön vaikutuksiltaan vähäisiä. Kaikkia niitä, joihin esityksellä on vaikutusta, on kuultu jo valmistelun yhteydessä.

5 §. Asuinmaan maksamien ansiopäivärahojen korvausten rahoitus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 §, jossa säädettäisiin siitä, miten perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti korvatut palkansaajankassan jäsenelle maksetut työttömyyspäivärahat rahoitetaan. Rahoitus vastaisi ansiopäivärahojen rahoitusta sillä poikkeuksella, ettei palkansaajakassa osallistuisi asuinmaassa maksettujen päivärahojen korvauksien rahoitukseen. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaisi työttömyyspäivärahasta peruspäivärahan määrän ylittävän osan ja saisi kustakin päivärahasta valtionosuutena peruspäivärahaa vastaavan määrän. Yrittäjäkassojen osalta rahoitukseen ei tulisi muutosta, vaan yrittäjäkassat rahoittaisivat perusosan ylittävän osan kuten muistakin päivärahoista.

10 §. Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työttömyysvakuutusrahaston tehtävistä. Uutena tehtävänä rahastolle tulisi perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisten korvausten periminen ja maksaminen. Työttömyyskassojen jäsenten etuuksia koskevat korvaushakemukset käsiteltäisiin työttömyysvakuutusrahastossa. Kun asuinmaa perii perusasetuksen mukaisesti korvauksia Suomessa työttömyyskassan jäsenenä olleelle henkilölle maksetuista työttömyysetuuksista, Kansaneläkelaitos ohjaisi korvaushakemuksen työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto maksaisi haetut korvaukset kaikkien työttömyyskassojen puolesta. Jos kyseessä olisi yrittäjäkassan jäsenelle maksettu etuus, perisi työttömyysvakuutusrahasto työttömyyskassalta sen rahoitusosuuden. Palkansaajakassan jäsenen osalta rahasto rahoittaisi myös työttömyyskassan rahoitusosuuden.

Jos vastaavasti Suomella asuinmaana olisi oikeus periä perusasetuksen mukaisia korvauksia työskentelymaalta, työttömyysvakuutusrahasto tekisi korvaushakemukset ja ottaisi vastaan korvaukset. Jos kyseessä olisi palkansaajakassan jäsenen etuuksista perittävä korvaus, korvauksesta peruspäivärahaa vastaava osuus vähennettäisiin rahaston valtionosuuksia. Peruspäivärahan ylittävä osuus tulisi työttömyysvakuutusrahastolle. Koska palkansaajakassa ei osallistuisi korvauksien rahoitukseen, sitä ei myöskään hyvitettäisi saaduista korvauksista. Yrittäjäkassa osallistuisi korvauksien rahoitukseen ja sille maksettaisiin työskentelymaan maksamasta korvauksen peruspäivärahan määrän ylittävä osa.

Pykälän 1 momenttiin yhdistettäisiin lisäksi voimassa olevan lain 2 momentti. Muutoin säännös vastaa voimassa olevaa lakia.

Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevaa lakia.

6 a §. Toimivaltaiseksi nimetty laitos eräissä työttömyysetuuksien korvaamista koskevissa asioissa. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 a §, jossa nimettäisiin toimivaltaiseksi laitokseksi työttömyysvakuutusrahasto työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa sovellettaessa perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 70 artiklan säännöksiä. Tämän säännöksen perusteella työttömyysvakuutusrahasto olisi toimivaltainen maksamaan ja perimään asuinmaalle perussopimuksen mukaisia korvauksia. Edelleen työttömyyskassat olisivat toimivaltaisia muissa ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa.

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan vuoden 2011 aikana.

Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 5 ja 10 §:ää sovellettaisiin 1 päivästä toukokuuta 2010 alkaen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain (555/1998) 10 §, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1301/2002 ja 1026/2010, sekä

lisätään lakiin siitä lailla 1189/2009 kumotun 5 §:n tilalle uusi 5 § seuraavasti:

5 §
Asuinmaan maksamien ansiopäivärahojen korvausten rahoitus

Työttömyysvakuutusrahaston sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (perusasetus) 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti korvatut palkansaajankassan jäsenelle maksetut työttömyyspäivärahat rahoitetaan siten, että kustakin päivärahasta maksetaan valtionosuutena työttömyysvakuutusrahastolle työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n mukaista peruspäivärahaa vastaava määrä. Työttömyysvakuutusrahasto rahoittaa työttömyyspäivärahasta peruspäivärahan määrän ylittävän osan.

10 §
Työttömyysvakuutusrahaston tehtävät

Työttömyysvakuutusrahasto tehtävänä on:

1) rahoittaa 1 §:ssä tarkoitetut etuudet siltä osin kuin valtio ja yksittäiset työttömyyskassat eivät ole niistä vastuussa;

2) ohjata, kehittää ja valvoa työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa;

3) määrätä ja periä 8 a luvussa säädetty omavastuumaksu;

4) hoitaa työttömyysvakuutusrahaston varoja tuottavasti ja turvaavasti;

5) maksaa ja periä perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaiset korvaukset työttömyyskassan jäseninä olleille maksetuista työttömyyspäivärahoista.

Työttömyysvakuutusrahastolla on oikeus ottaa lainoja velvoitteittensa täyttämiseksi. Jos työttömyysvakuutusrahaston velat ylittävät sen varat, valtioneuvostolla on oikeus vastavakuuksia vaatimatta antaa valtion omavelkaisia takauksia työttömyysvakuutusrahaston ottamien lainojen ja niissä sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi. Valtioneuvosto voi asettaa ehtoja antamilleen takauksille. Maksuvalmiutensa turvaamiseksi työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa lainaa Finanssivalvonnan suostumuksella.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä toukokuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain voimaantulon edellyttämiin toimiin.

---

2.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annettuun lakiin (352/2010) uusi 6 a §, seuraavasti:

6 a §
Toimivaltaiseksi nimetty laitos eräissä työttömyysetuuksien korvaamista koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen nimeämä toimivaltainen laitos on työttömyysvakuutusrahasto sovellettaessa perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 70 artiklan säännöksiä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa.

---

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain voimaantulon edellyttämiin toimiin.

---

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2011

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Paula Risikko