Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 264/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merimiesten vuosilomalain, merityöaikalain ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta

TyVM 16/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia, merityöaikalakia ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia. Merimiesten vuosilomalakiin ehdotetun muutoksen mukaan työntekijällä olisi oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta heti työsuhteen alkamisesta lähtien. Muutoksen myötä merimiesten vuosilomasäännökset vastaisivat Kansainvälisen työjärjestön yleiskokouksen hyväksymän merityötä koskevan yleissopimuksen ja EU:n merityödirektiivin lomaoikeutta koskevia vaatimuksia.

Merityöaikalain säännösten pakottavuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia ylityön korvaamisesta laajennetaan. Lisäksi lain poikkeuslupia koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi.

Esityksessä ehdotetaan yhtenäistettäviksi kunkin kolmen lain säännökset siitä, ettei työehtosopimusten määräyksillä voida vähentää kansainvälisesti sovittuja tai säädettyjä tasoja. Lisäksi yhtenäistettäisiin säännökset lakien nähtävänäpidosta työpaikoilla ja täydennettäisiin työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain säännöstä vuorokautisesta lepoajasta. Lakeihin ehdotetaan myös joitakin teknisiä muutoksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

1.1 Merimiesten vuosilomalaki

Merimiesten vuosilomalakia (433/1984) sovelletaan tietyin poikkeuksin työhön, jota työntekijä tekee sopimuksen perusteella työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan suomalaisessa aluksessa tai työnantajan määräyksestä väliaikaisesti muualla.

Merimiesten vuosilomalain 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja yksi kuudesosa arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti yli vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin tämän jälkeiseltä täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.

Lain 2 §:n 3 momentin mukaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään neljänätoista päivänä.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 merityötä koskevan konsolidoidun yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa merenkulkualan työtä koskevat yhtenäiset ja johdonmukaiset vähimmäisnormit sekä uudistaa ILO:n aikaisemmat merenkulkualan yleissopimukset. Yleissopimuksen mukaan merenkulkijoiden erityinen loman tarve on otettava asianmukaisesti huomioon, ja palkallisen vuosiloman pituus on oltava vähintään kaksi ja puoli kalenteripäivää työssäkäyntikuukautta kohden (luku 2, sääntö 2.4, A2.4, 2 kohta).

Neuvoston direktiivillä 2009/13/EY pannaan täytäntöön merenkulkualan kansainvälisten työmarkkinaosapuolten (European Community Shipowners’ Associations, ECSA ja European Transport Workers’ Federation, ETF) 19 päivänä toukokuuta 2008 tekemä sopimus merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006. Direktiivissä on merenkulkijan vuosilomaoikeudesta samansisältöinen säännös kuin ILO:n merityösopimuksessa.

Lain 2 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijällä olisi oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta heti työsuhteen alusta. Lomanmääräytymiskuukaudelta määräytyvien lomapäivien lukumäärä ei enää olisi riippuvainen työsuhteen pituudesta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä niin kuin tähänkin saakka. Lain 18 §:n 2 momentin säännöstä lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä ehdotetaan muutettavaksi vastaavasti. Ehdotetuilla muutoksilla Suomen lainsäädäntö saatettaisiin vastaamaan merityötä koskevan yleissopimuksen, 2006, määräyksiä, ja este sopimuksen ratifioinnille tältä osin poistuisi. Samalla toteutettaisiin neuvoston merityödirektiivin vaatimukset.

Merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa, 4 ja 12 §:ssä sekä 19 §:n 3 momentissa säädetään reservin harjoituksista, asevelvollisista ja asevelvollisuusajasta. Yhdenvertaisuussyistä mainittuihin säännöksiin ehdotetaan lisättäväksi rinnasteisiksi maininnat täydennyspalveluksesta, siviilipalvelusvelvollisista ja siviilipalvelusajasta.

Lain 3 §:n 2 momentin 5 kohdassa, 6 §:ssä ja 16 §:n 2 momentissa olevat termit äitiys-, isyys- tai vanhempainloma muutettaisiin termeiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sairausvakuutuslain (1224/2004) ja ehdotetun merityösopimuslain ( HE 174/2010 vp.) mukaisesti.

Merimiesten vuosilomalain 3 §:n 2 momentin 13 kohdassa oleva termi tietopuolinen koulutus muutettaisiin termiksi tietopuolinen opetus, joka vastaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) säännöksiä.

Lain 17 §:n 2 momentissa säädetään työnantajan oikeudesta saada korvausta valtion varoista vapaiden matkojen kustannuksista. Momenttia ehdotetaan täydennettäväksi vastaamaan merityösopimuslakiin ehdotettua 3 luvun 4 §:n 2 momenttia. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan korvausta matkakustannuksista haettaisiin kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriöltä. Momenttia täydennettäisiin myös muutoksenhakua koskevalla säännöksellä. Valitusoikeus määräytyisi hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaisesti.

Merimiesten vuosilomalain 24 §:n 4 momentin mukaan työehtosopimuksella ei ole mahdollista sopia työehtojen poikkeuksista, jotka ovat ristiriidassa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen kanssa. Sopimusoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi siten, että työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, olisi mitätön. Työehtosopimusten määräysten sijasta olisi tällaisessa tilanteessa noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä. Jos tämä ei ole mahdollista, sovellettaisiin työehtosopimusmääräysten asemesta säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset. Vastaavansisältöinen säännös on ehdotetussa merityösopimuslaissa.

Lain 26 §:ssä säädetään ulkomaalaiselle työnantajalle myönnettävästä poikkeusluvasta. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täydennettäväksi siten, että poikkeusta ei voitaisi myöntää 2 §:ssä säädetystä vuosiloman pituudesta. Pykälän 2 momenttia täydennettäisiin muutoksenhakua koskevalla säännöksellä. Valitusoikeus määräytyisi hallintolainkäyttölain mukaisesti.

Merimiesten vuosilomalain 29 §:ssä säädetään kyseisen lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten nähtävänäpidosta aluksessa tai muussa sopivassa paikassa. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantajan on pidettävä kyseinen laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Säännös vastaisi ehdotetun merityösopimuslain 13 luvun 15 §:ää. Lisäksi 29§:ään ehdotetaan lisättäväksi velvollisuus pitää asiakirjat nähtävillä myös englanninkielisinä ulkomaanliikenteessä toimivissa aluksissa.

Lain katselmusta koskeva 36 § ehdotetaan kumottavaksi, koska katselmusjärjestelmästä on luovuttu. Merimieskatselmuslaki (1005/1986) on kumottu laivaväen luetteloinnista annetulla lailla (1360/2006).

Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia lain 1 §:n 3 momenttiin, 3 §:n 2 momentin 4 ja 12 kohtaan sekä 26 ja 27 §:ään.

1.2 Merityöaikalaki

Merityöaikalain (296/1976) 16 §:ssä säädetään ministeriön oikeudesta myöntää poikkeus merityöaikalain soveltamisesta yksittäistapauksessa, 16 a §:ssä säädetään ulkomaalaiselle työnantajalle myönnettävästä poikkeusluvasta ja 16 b §:ssä poikkeusluvan ehdoista. Mainitut poikkeuslupia koskevat pykälät ehdotetaan kumottaviksi, koska ILO:n merityösopimuksessa ei sallita poikettavan vähimmäislepoaikoja koskevista vaatimuksista.

Lain 20 b §:ssä säädetään valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen oikeudesta sopia lain muutoin pakottavista säännöksistä poiketen. Pykälän 1 momentin mukaan tällaisella työehtosopimuksella voidaan poiketa 12 ja 14 §:n säännöksistä niiden työntekijöiden osalta, joiden työ- ja vapaa-aikajaksot määräytyvät työehtosopimukseen perustuvan vuorottelujärjestelmän mukaan. Tältä osin työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi siten, että työmarkkinajärjestöt voisivat sopia ylitöiden korvaamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Merityöaikalain 20 b §:n 4 momentin mukaan työehtosopimuksella ei ole mahdollista sopia työehtojen poikkeuksista, jotka ovat ristiriidassa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen kanssa. Sopimusoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi samoin kuin merimiesten vuosilomalain 24 §:n 4 momentin kohdalla on edellä mainittu.

Lain 21 §:n nähtävänäpitoa koskevasta säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi velvollisuus pitää nähtävillä lain 20 b §:n nojalla sovitut työehtosopimusmääräykset, koska tästä velvollisuudesta säädetään työehtosopimuslain (436/1946) 12 §:ssä. Koska merityöaikalain 16 ja 16 a §:n mukaisista poikkeusluvista ehdotetaan luovuttavaksi, ehdotetaan nähtävänäpitoa koskevasta säännöksestä poistettavaksi velvollisuus pitää työnantajalle myönnetty poikkeuslupa nähtävänä. Muilta osin nähtävänäpitosäännös ehdotetaan yhtenäistettäväksi siten kuin merimiesten vuosilomalain 29 §:n säännöksen kohdalla on mainittu.

Lisäksi lain 14 §:n 2 momentin ja 19 b §:n 3 momentin lakiviittaukset ehdotetaan korjattaviksi.

1.3 Laki työajasta kotimaan liikenteen aluksissa

Työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) 8 §:n 1 momentissa säädetään ministeriön oikeudesta myöntää yksittäistä tapausta koskeva poikkeuslupa vuorokautisesta enimmäistyöajasta. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Lain vahtihenkilöstön vuorokautista lepoaikaa koskeva 12 §:n 3 momentti ehdotetaan täydennettäväksi vastamaan merityöaikalain 9 a §:n 3 momenttia.

Työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annetun lain 22 §:n 4 momentin mukaan työehtosopimuksella ei ole mahdollista sopia työehtojen poikkeuksista, jotka ovat ristiriidassa Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen kanssa. Sopimusoikeutta ehdotetaan rajoitettavaksi samoin kuin merimiesten vuosilomalain 24 §:n 4 momentin kohdalla on edellä mainittu.

Lain 24 §:ssä säädetään säädösten nähtävänäpidosta aluksessa tai muussa sopivassa paikassa. Nähtävänäpitosäännöksen sanamuoto ehdotetaan yhtenäistettäväksi merimiesten vuosilomalain 29 §:ään ehdotetun sanamuodon kanssa, kuitenkin ilman velvollisuutta pitää asiakirjat nähtävillä myös englanninkielisinä.

Lisäksi lain 7 §:n 1 momentin ja 16 §:n 1 momentin lakiviittaukset ehdotetaan korjattaviksi.

2 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Merimiesten vuosilomalakiin ehdotetun muutoksen mukaan työntekijällä olisi oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta heti työsuhteen alusta aikaisemman kahden ja yhden kuudesosan arkipäivän sijaan. Muutos merkitsisi sitä, että työsuhteen ensimmäisen vuoden aikana vuosilomaa kertyisi neljä arkipäivää enemmän kuin voimassa olevan lain mukaan. Täten työnantaja menettäisi työsuhteen ensimmäisen vuoden aikana neljän arkipäivän työpanoksen jokaista alkavaa työsuhdetta kohden.

Työmarkkinajärjestöjen ylitöiden korvaamista koskevan sopimisoikeuden laajentamisella annetaan työmarkkinajärjestöille mahdollisuus ottaa työehtosopimusratkaisuissa huomioon alan erityisolosuhteet. Ehdotuksella pyritään turvaamaan alan toimintaedellytyksiä muuttuneissa olosuhteissa.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivan merimiesasiain neuvottelukunnan kanssa.

4 Riippuvuus muista esityksistä

Hallituksen esityksessä merityösopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ehdotetaan uudistettavaksi merimieslaki kokonaisuudessaan. Tärkeimmät sisällölliset muutokset koskevat epätyypillisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä, työntekijöiden kotimatkaoikeuksia ja työnantajan velvollisuutta korvata työntekijän sairaanhoitokustannuksia. Myös työsuhteen perusteettomaan päättämiseen liittyviä vahingonkorvausta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi. Merimiesten vuosilomalaissa, merityöaikalaissa ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetussa laissa on viittaussäännöksiä voimassa olevaan merimieslakiin. Esityksessä ehdotetaan viittaussäännösten muuttamista vastaamaan ehdotetun merityösopimuslain säännöksiä.

Eduskunnassa hyväksytyssä hallituksen esityksessä laiksi laivaväen lääkärintarkastuksista ( HE 102/2010 vp) ehdotetaan säädettäväksi uusi laki edistämään merenkulun turvallisuutta. Lailla selkeytettäisiin nykyistä lainsäädäntöä ja saatettaisiin laivaväen lääkärintarkastuksia koskevat asetustasoiset säännökset lain tasolle perustuslain edellyttämällä tavalla. Laivaväelle tehtävällä lääkärintarkastuksella varmistettaisiin laivaväen terveydentilan soveltuvuus aluksessa tehtävään työhön. Esityksessä ehdotetaan viittaussäännöksen muuttamista vastaamaan laivaväen lääkärintarkastuksista annettavan lain säännöksiä.

5 Voimaantulo

Lait ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

              
Lakiehdotukset

1.

Laki merimiesten vuosilomalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan merimiesten vuosilomalain (433/1984) 36 § ja

muutetaan 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 2 momentin 2, 4, 5, 12 ja 13 kohta, 4, 6, 12 ja 14 §, 16 §:n 2 momentti, 17 §:n 2 momentti, 18 §:n 2 momentti, 19 §:n 3 momentti, 24 §:n 4 momentti sekä 26, 27 ja 29 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentin 4 kohta laissa 782/1988 ja 5 kohta laissa 1441/1992, 4 § osaksi laissa 592/1986, 6 § ja 16 §:n 2 momentti laissa 592/1986, 14 ja 27 § osaksi laissa 334/1996, 26 § laissa 334/1996, 17 §:n 2 momentti laissa 954/2000 ja 24 §:n 4 momentti laissa 153/2001, seuraavasti:


1 §
Soveltamisala

Tätä lakia ei sovelleta myöskään työhön, jota on pidettävä pelkästään tilapäisenä tarkastus-, huolto-, luotsaus- tai muuna näihin rinnastettavana työnä tai jota tehdään seuraamatta alusta vain sen ollessa kiinnitettynä laituriin tai varmalla ankkuripaikalla, jos mainitut työt kuuluvat vuosilomalain (162/2005) alaan.


2 §
Vuosiloman pituus

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, on päivän osa annettava täytenä lomapäivänä.



3 §
Työssäolopäivien veroiset päivät

Työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt suorittamasta työtä:


2) kertausharjoituksen, ylimääräisen palveluksen tai täydennyspalveluksen takia, jos hän on palannut työhön välittömästi tällaisen esteen lakattua;


4) työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tai laivaväen lääkärintarkastuksista annetussa laissa ( / ) tarkoitetun tai työnantajan määräämän tai sairaudesta taikka tapaturmasta johtuvan lääkärintarkastuksen vuoksi;

5) merityösopimuslain ( / ) 5 luvussa säädetyn äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana;


12) opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opintovapaan johdosta, kuitenkin enintään 30 päivää kahden peräkkäisen lomanmääräytymiskauden ajalta, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työnantajan hänelle osoittamaan työhön;

13) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaiseen, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämään tietopuoliseen opetukseen osallistumisen takia;



4 §
Vuosilomaoikeus

Työntekijällä on oikeus vuosilomaan kuuden täyden lomanmääräytymiskuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta ja tämän jälkeen aina kuuden kuukauden välein (lomanmääräytymiskausi) edellisen vuosilomaoikeuden syntymisestä.


Jos työntekijä on ollut merityösopimuslain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla hoitovapaalla, opintovapaalaissa tarkoitetulla opintovapaalla, asevelvollisena varusmiespalvelustaan tai siviilipalvelusvelvollisena siviilipalvelustaan suorittamassa taikka jostain muusta tällaisesta syystä työsuhteen kestäessä estynyt suorittamasta työtä aikana, jota 3 §:n mukaan ei pidetä työssäoloajan veroisena vuosilomaa määrättäessä, alkaa uusi kuuden täyden lomanmääräytymiskuukauden pituinen jakso, jollei toisin sovita, 1 momentissa säädetystä poiketen, kun työntekijä palaa takaisin työhön.


6 §
Vuosiloman antaminen eräissä tapauksissa

Edellä 5 §:ssä säädetystä riippumatta voidaan työntekijälle antaa vuosiloma tai sen osa merityösopimuslain 5 luvussa tarkoitetun äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä.


Jos työntekijällä on kertynyttä vuosilomaa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun lomanmääräytymiskauden alkaessa hänen palatessaan työhön, voidaan tämä loma antaa mainitulta lomanmääräytymiskaudelta annettavan vuosiloman yhteydessä.


12 §
Asevelvollisuus- ja siviilipalvelusajan vaikutus työsuhteen jatkumisaikaan

Edellä 2 §:n 1 momentissa ja jäljempänä 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työsuhteen jatkumisaikaan ei lueta sitä aikaa, jona työ on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijä on ollut asevelvollisena suorittamassa varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusvelvollisena siviilipalvelusta.


14 §
Luontoisedut vuosiloman aikana

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä.


Jos työntekijä ei loman aikana käytä hyväkseen luontoisetuja, hänellä on oikeus saada niistä rahakorvaus myös sunnuntailta, kirkolliselta juhlapyhältä, itsenäisyyspäivältä, joulu- ja juhannusaatolta, pääsiäislauantailta sekä vapunpäivältä. Jollei luontoisedun suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu, se lasketaan niiden perusteiden mukaan, jotka työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa varattuaan merimiesasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen.


16 §
Vuosilomamatkat

Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta 1 momentissa tarkoitettuihin vapaisiin matkoihin, jos hän on aikaisemmin saman lomanmääräytymiskauden aikana saanut vastaavan etuuden, eikä myöskään sellaiselta lomanmääräytymiskaudelta, jonka aikana hän on käyttänyt merityösopimuslain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetyn oikeuden vapaisiin matkoihin, jos vuosiloma tai sen osa on annettu 6 §:n mukaisesti merityösopimuslain 5 luvussa tarkoitetun äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan taikka hoitovapaan yhteydessä.



17 §
Vapaiden matkojen kustannukset ja matkojen järjestäminen

Edellä 16 §:ssä tarkoitetut matkat järjestää työnantaja. Hakemus matkakustannusten korvaamisesta tehdään kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle. Työnantajan oikeus korvaukseen valtion varoista raukeaa, jollei sitä ole haettu yhden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen haetaan muutos siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.


18 §
Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Lomakorvauksena on kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta suoritettava palkka kahdelta ja puolelta päivältä.



19 §
Lomakorvauksen laskeminen ja antaminen eräissä tapauksissa

Edellä 18 §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen on myös asevelvollisena varusmiespalvelustaan tai siviilipalvelusvelvollisena siviilipalvelustaan suorittamaan ryhtyvällä työntekijällä, vaikka hänen työsuhteensa ei ole päättynyt.


24 §
Poikkeukset lain säännöksistä

Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset.


26 §
Ulkomaalaiselle työnantajalle myönnettävä poikkeuslupa

Jos suomalainen alus tai sen osa on luovutettu ulkomaalaisen käyttöön, työ- ja elinkeinoministeriö voi aluksen omistajan hakemuksesta, varattuaan merimiesasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen, vapauttaa ulkomaalaisen työnantajan noudattamasta tämän lain säännöksiä joko osittain tai kokonaan. Poikkeusta ei voida myöntää 2 §:ssä säädetystä vuosiloman pituudesta.


Edellä 1 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää vain, kun siihen on painavia syitä. Ennen luvan myöntämistä on pyrittävä varmistamaan, ettei poikkeusluvan myöntäminen aiheuta olennaisia muutoksia työntekijöiden tässä laissa säädettyyn asemaan. Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.


27 §
Poikkeusluvan ehdot

Edellä 26 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää vain määräajaksi ja siihen voidaan liittää tarpeelliseksi katsottavia ehtoja.


Poikkeusluvan saaneen työnantajan tai aluksen päällikön on viivytyksettä ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle luvan perusteena olevien olosuhteiden muutoksista. Sanotuissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi poikkeuslupaan liitettyjä ehtoja voidaan muuttaa. Jos muutosten katsotaan vaarantavan työntekijöiden edellä tarkoitettua asemaa, poikkeuslupa voidaan peruuttaa.


Lupa voidaan peruuttaa myös, jos siinä asetettuja ehtoja ei noudateta.


29 §
Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.


Ulkomaanliikenteessä toimivissa aluksissa asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



2.

Laki merityöaikalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan merityöaikalain (296/1976) 16, 16 a ja 16 b § ja

muutetaan 14 §:n 2 momentti, 19 b §:n 3 momentti, 20 b §:n 1 ja 4 momentti ja 21 §,

sellaisina kuin niistä ovat 20 b §:n 1 ja 4 momentti ja 21 § laissa 151/2001 sekä 19 b §:n 3 momentti laissa 969/2008, seuraavasti:


14 §
Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.


19 b §
Miehistön vaihtokustannusten korvaaminen

Työnantajalla ei ole tämän pykälän nojalla oikeutta saada valtiolta korvausta merityösopimuslain ( / ) 3 luvun 4 §:ssä eikä merimiesten vuosilomalain 16 §:ssä tarkoitetuista matkoista.


20 b §
Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen valtakunnallisella työehtosopimuksella

Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 3—9 §:ssä, 12 ja 14 §:ssä sekä 19 ja 19 a §:ssä säädetään. Säännöllinen viikoittainen työaika ei kuitenkaan saa keskimäärin ylittää 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana.



Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset.


21 §
Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.


Asiakirjojen on oltava nähtävillä myös englanninkielisinä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



3.

Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain (248/1982) 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 12 §:n 3 momentti, 16 §:n 1 momentti, 22 §:n 4 momentti ja 24 §,

sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentti laissa 336/1996 sekä 12 §:n 3 momentti ja 22 §:n 4 momentti laissa 152/2001, seuraavasti:


7 §
Valmiusajat ja työaika

Jos työntekijä on merityösopimuslain ( / ) 4 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tai siihen rinnastettavalla tavalla taikka muutoin sopimuksen mukaan velvollinen määräaikoina oleskelemaan vapaa-aikanaan aluksessa ja olemaan tarvittaessa heti valmiina ryhtymään työhön, on valmiuteen käytetty aika luettava kokonaisuudessaan työaikaan.



8 §
Vuorokautinen ylityö

Työntekijä on korvausta vastaan velvollinen tekemään ylityötä 4 §:n 1 momentissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan lisäksi enintään 16 tuntia viikossa. Työaika vuorokaudessa saa olla kuitenkin enintään 14 tuntia. Näistä enimmäisajoista työ- ja elinkeinoministeriö voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia varattuaan merimiesasiain neuvottelukunnalle tilaisuuden lausunnon antamiseen. Poikkeusluvan ehtoina on, että ylityö tehdään työntekijän suostumuksella ja että on sovittu aluksessa noudatettavasta 18 §:ssä tarkoitetusta vuorottelujärjestelmästä tai työaika tasoitetaan kolmen kuukauden aikana vastaamaan edellä säädettyjä enimmäismääriä. Työ- ja elinkeinoministeriön päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.



12 §
Vuorokautinen lepoaika

Vahtihenkilöstölle on annettava jokaisen 24 tunnin aikana vähintään 10 tunnin lepoaika. Lepoaika voidaan jakaa enintään kahteen jaksoon siten, että toisen jaksoista on kestettävä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi tuntia. Vahtihenkilöstön lepoaikaa voidaan lyhentää 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos työntekijälle annetaan jokaisen seitsemän päivän ajanjakson aikana vähintään 70 tunnin lepoaika.



16 §
Ylityön korvauksena annettava vapaa-aika

Edellä 13 ja 14 §:ssä tarkoitettua vapaa-aikaa annettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (433/1984) säädetään vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta. Jos vapaa-aika annetaan työntekijän pyynnöstä poikkeuksellisesti lyhyehkönä, enintään kolmen päivän pituisena vapaana, voidaan sen ajankohdasta sopia sen estämättä, mitä edellä säädetään työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta.



22 §
Säännösten pakottavuus

Työehtosopimuksen määräys, jolla heikennetään Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä tai Euroopan unionin säädösten mukaisia työntekijöiden etuja vastaavia etuja, on mitätön. Tällaisen määräyksen sijasta on noudatettava kansainvälisen sopimuksen määräyksiä tai Euroopan unionin säädöksiä tai, jos se ei ole mahdollista, säännöksiä, joilla on saatettu voimaan kansainvälisen sopimuksen määräykset tai täytäntöönpantu Euroopan unionin säädökset.


24 §
Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut säännökset työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .



Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Anni Sinnemäki

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.