Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry esitykseen

Puutteelliset hakuehdot

HE 160/2010
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n kumoamisesta

HaVM 25/2010

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 34,11 prosentiksi valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutoksen perusteella.

Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannuksien rahoitusta ehdotetaan jatkettavaksi siten, että vuosina 2011—2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 1,88 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuonna 2011 valtionosuudesta vähennettäisiin 0,23 euroa asukasta kohden Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamisen ja toiminnan rahoittamiseksi.

Veroperustemuutoksista johtuvat kunnallisveromenetykset ehdotetaan korvattavaksi lisäämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 24,23 euroa asukasta kohden.

Aluehallintovirastoille ehdotetaan lisättäväksi oikeus sakon uhalla määrätä valtionosuuden tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitteitaan, jos kunta, kuntayhtymä tai kotikuntakorvaukseen oikeutettu opetuksen järjestäjä jättää noudattamatta valtionosuustehtäviä järjestäessään laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia koskeva määräaikainen arviointimenettely vakinaistetaan. Arviointimenettelystä säädettäisiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa ja samalla kumottaisiin menettelyä koskeva säännös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa.

Esitys liittyy vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.


PERUSTELUT

1 Nykytila ja nykytilan arviointi

Valtionosuusprosentti ja uudet tehtävät

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2010) 1 §:ssä säädetään niistä valtionosuustehtävistä, joiden käyttökustannuksiin myönnetään lain perusteella valtionosuutta. Valtionosuustehtävät on lueteltu lakiviittauksin. Lain perusteella myönnetään valtionosuutta muun muassa kansanterveyslaissa (66/1972) ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettuihin tehtäviin.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n mukaan valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu asianomaisesta valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.

Lain 55 §:n mukaan kunnan valtionosuustehtävistä aiheutuvat laskennalliset kustannukset ja määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 34,08 prosenttia. Vuodesta 2010 lukien uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 50 prosenttia valtionosuustehtävien laskennallisista kustannuksista.

Tietojärjestelmien kehittämiskustannukset sekä yhteiset IT-palvelut

Valtio ja kunnat ovat rahoittaneet yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannuksia puoliksi siten, että kuntien osuus on vähennetty kunnille myönnettävästä valtionosuudesta.

Vuosina 2007—2009 kunnan yleisestä valtionosuudesta vähennettiin vuosittain 5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2010 samansuuruinen vähennys on tehty kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Rahoitus on käytetty KuntaIT:n hanketoiminnan keskitettyä rahoittamista varten ja vuodesta 2010 lukien SADe-ohjelman rahoittamista varten. KuntaIT on toteuttanut kunnille ratkaisuja yhteensä kymmeneen erilaiseen palvelukokonaisuuteen. Kehitettyihin ratkaisuihin liittyy oleellisena osana toimintamallien muuttaminen, prosessien uudelleen suunnittelu ja strateginen ohjaus.

SADe-ohjelman tavoitteena on edistää julkisen hallinnon sähköistä asiointia siten, että se kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Osana ohjelmaa on käynnistetty valmistelu koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat ja Kela) kokonaisarkkitehtuuria koskevan ohjauksen keskittämiseksi valtiovarainministeriöön. Lisäksi edistetään julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuutta.

SADe-ohjelmassa kehitetään valtion, kuntien ja Kelan yhteistyönä substanssipalvelukokonaisuuksia, jotka tulisi voida käyttöönotto- ja ylläpitotehtävien hoitamista ja hankinta- ym. sopimusten hallinnointia varten sijoittaa toimivaltaiseen organisaatioon. Tällaista julkishallinnon yhteisten IT-palveluiden järjestämistä, kehittämistä, tarjontaa ja hallinnointia tekevää organisaatiota ei tällä hetkellä ole olemassa.

Erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettely

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 9 §:ssä säädetään erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelystä. Lain mukaan kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot.

Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Lisäksi ministeriö nimeää kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi mainituista tahoista riippumattoman henkilön. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös ministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Lain mukaan ministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kunnanvaltuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.

Pykälässä on lisäksi säädetty mahdollisuudesta, että eduskunta antaa vuoden 2009 alussa hallituksen esityksen kuntajakolain muuttamisesta niin, että valtioneuvosto voi arviointiryhmän tai kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kuntajaon muuttamisesta. Asiaa koskevaa hallituksen esitystä ei ole annettu eikä vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa kuntajakolaissa ole säädetty valtioneuvostolle säännöksen mukaista ratkaisuvaltaa päättää kuntajaon muutoksesta. Säännös, jonka mukaan valtiovarainministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, on sisällytetty myös uuteen esitykseen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetyt tunnusluvut ja niiden raja-arvot sekä arviointimenettelyt

Kunnan taseen kertynyt alijäämä on vähintään 1 000 euroa asukasta kohti ja edellisenä vuotena vähintään 500 euroa asukasta kohti.

Vaihtoehtoiset raja-arvot, joista jokaisen tulee täyttyä kahtena peräkkäisenä vuotena ovat seuraavat:

1) Vuosikate ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen

2) Lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosenttia;

3) Taseessa on kertynyttä alijäämää;

4) Tuloveroprosentti on vähintään 0.5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maan painotettu keskiarvo;

5) Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä

6) Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia.

Lain voimaantulon eli vuoden 2007 kevään jälkeen arviointi on tehty yhteensä 23 kunnassa. Raja-arvot on täyttänyt yhteensä 37 kuntaa. Arviointia ei ole kuitenkaan käynnistetty tai se on keskeytetty, mikäli kunta on tehnyt yhdistymispäätöksen. Näitä kuntia on yhteensä 14. Raja-arvot täyttäneiden kuntien määrä on selvästi vähentynyt vuoden 2007 jälkeen. Tämä johtui muun muassa kuntatalouden vahvistumisesta vuosina 2007—2008. Lähivuosina voi arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrä nopeasti kasvaa erityisesti niissä kunnissa, joissa taseen kertynyt alijäämä on korkea.

Talousvaikeudet ovat olleet tyypillisiä asukasluvultaan pienille kunnille. Niiden määrä on viime vuosina vähentynyt kuntien yhdistymisen johdosta. Tämä voi rajoittaa jossain määrin menettelyn piiriin tulevien kuntien määrän kasvua. Toisaalta yhdistymistä ratkaisuna rajoittaa se, että talousvaikeudet ovat alueellisia ja koskevat yleensä myös arviointimenettelyn kohteena olevan kunnan naapurikuntia.

Arviointimenettelyssä palvelujen edellytysten turvaamiseen on pyritty laatimalla kunnalle arviointiryhmän esityksenä talouden tasapainotusohjelma, johon kunnat ovat valtuuston päätöksellä sitoutuneet. Koska arviointikriteerit täyttävät kunnat ovat erityisissä taloudellisissa vaikeuksissa, niitä on useissa tapauksissa myös arviointiprosessissa tuettu myöntämällä peruspalvelujen valtionosuuden korotusta (aikaisempi harkinnanvarainen rahoitusavustus). Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan se, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Käytännössä arviointimenettely ja talouden tasapainotussuunnitelman laadinta vastaavat sisällöllisesti toisiaan.

Arviointimenettelyn ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen ehtona olevan talouden tasapainottamisen suunnitelman laadinnan tavoitteena on myös, että kunnan omat tasapainotustoimenpiteet ja valtion tuki, mikäli sitä myönnetään, muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla talouden tasapaino paranee pysyvästi ja turvaa palvelujen edellytykset pidemmällä aikavälillä. Useissa tapauksissa arvioinnissa on selvitetty kunnan mahdollisuuksia yhdistyä toiseen kuntaan ja yhdistymisiin on myös päädytty. Myös näissä tapauksissa on arviointiryhmä laatinut kunnan talouden tasapainotusohjelman. Kolmessa tapauksessa kunnanvaltuusto ei ole hyväksynyt arviointiryhmän ehdotusta yhdistymisprosessin käynnistämiseksi.

Kunnat ovat hyväksyneet arviointiryhmien esitykset pääsääntöisesti esitetyssä muodossa. Arviointiprosessia on saatujen kokemusten perusteella syytä edelleen kehittää siten, että sen yhteydessä selvitetään ja arvioidaan nykyistä kattavammin myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintajärjestelyjen vaikutus kunnan talouden tasapainottamiseen. Mikäli edellytyksiä kuntien yhdistymishankkeen käynnistämiselle on, on arvioinnissa syytä kuulla myös naapurikuntia.

Valtioneuvoston selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on todettu, että menettelystä saatujen kokemusten perusteella valmistellaan arviointimenettelyn vakinaistaminen osana muuta lainsäädännön valmistelua puitelain voimassaoloajan päätyttyä. Arviointimenettelystä saatujen kokemusten perusteella katsotaan kuitenkin jo tässä vaiheessa, että on syytä esittää menettelyn säätämistä pysyväksi.

Saatujen kokemusten perusteella ei ole ilmennyt tarvetta esittää arviointiprosessia koskevien säännösten asiasisältöä muutettaviksi. Kunnat ovat kuitenkin toivoneet, että talouden tasapainotustoimenpiteiden toteutumista ja seurantaa voitaisiin jatkaa kuntakohtaisesti pidempään myös arviointiprosessin jälkeen. Tämä on mahdollista ja tarpeen erityisesti, mikäli kunta hakee harkinnanvaraista peruspalvelujen valtionosuuden korotusta. Sen myöntämisperusteita ja hakemusmenettelyä koskevia säännöksiä ei tässä yhteydessä ehdoteta muutettavaksi.

Uhkasakkomenettely

Kumotun kuntien valtionosuuslain 24 §:n mukaan kunnan, kuntayhtymän tai muun toiminnan ylläpitäjän jättäessä noudattamatta valtionosuustehtäviä järjestäessään laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, lääninhallituksella oli oikeus, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä valtionavun saajan noudattamaan velvoitetta. Säännöstä sovellettiin yleisen valtionosuuden lisäksi viittaussäännöksen perusteella myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaiseen rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaissa ei ole aikaisempaa vastaavaa uhkasakkosäännöstä. Tarkoituksena ei ollut kuitenkaan muuttaa aiempaa oikeustilaa.

Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 20 §:n mukaan aluehallintovirasto voi sakon uhalla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla velvoittaa asianomaisen noudattamaan käskyä tai kieltoa, jonka aluehallintovirasto tai siltä pakkokeinoasiassa virka-apua pyytävä muu viranomainen on toimivaltansa mukaisesti antanut. Aluehallintoviraston muusta pakkokeinoja koskevasta toimivallasta säädetään erikseen. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan säännös vastasi aiempaa lääninhallituksien kumotun lääninhallituslain 8 §:n mukaista pakkokeinojen käyttöoikeutta. Esityksen mukaan ehdotettu säännös antaisi aluehallintovirastoille pakkokeinoasiassa yleistoimivallan.

Aluehallintovirastojen toimivallasta velvoittaa kunta yleistoimivallan perusteella toimimaan lain mukaisesti sekä asettaa uhkasakko on syntynyt epäselvyyttä.

2 Ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan, että kunnan valtionosuudesta annettua lakia muutettaisiin siten, että kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia korotetaan 34,08 prosentista 34,11 prosenttiin vuonna 2011.

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus terveydenhuoltolakiin sellaiseksi uudeksi laiksi, jonka mukaisiin käyttökustannuksiin myönnetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Hallitus on antanut hallituksen esityksen Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi ( HE 90/2010 vp.). Esityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uudeksi terveydenhuoltolaiksi.

Veroperustemuutoksista johtuvat kunnallisveromenetykset ehdotetaan korvattavaksi lisäämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 24,23 euroa asukasta kohden. Tuloveroperustemuutokset koostuvat tuloveroasteikon lieventämisestä, työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen kasvattamisesta sekä perusvähennyksen enimmäismäärän korottamisesta. Koska kuntakohtaiset kunnallisveromenetykset vaihtelevat, muutokset tasataan kuntien kesken.

Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi valtionosuudesta tehtävää vähennystä ehdotetaan jatkettavaksi siten, kunnille maksettavaa valtionosuutta vähennetään vuosittain 10 000 000 eurolla vuosina 2011—2014. Vähennys ehdotetaan tehtäväksi vähentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1,88 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuonna 2011 valtionosuudesta vähennettäisiin 0,23 euroa asukasta kohden julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamiseen ja toimintaan. Julkisen hallinnon IT-palvelukeskus on tarkoitus perustaa erillisellä lailla julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, jota valtio ja kunnat sekä Kansaneläkelaitos yhdessä hallinnoivat ja ohjaavat. IT-palvelukeskuksen tehtävänä on järjestää, kehittää, tarjonta ja hallinnoida julkiselle hallinnolle yhteisiä IT-palveluja ja ratkaisuja.

Lisäksi ehdotetaan, että laissa säädettäisiin aluehallintoviraston oikeudesta sakon uhalla määrätä valtionosuuden tai kotikuntakorvauksen saaja noudattamaan velvoitteitaan, jos kunta, kuntayhtymä tai kotikuntakorvaukseen oikeutettu opetuksen järjestäjä jättää noudattamatta valtionosuustehtäviä järjestäessään laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen. Ennen velvoitteen määräämistä aluehallintoviraston olisi kuultava valtionosuustehtävästä vastaavaa asianomaista ministeriötä. Toimivalta ehdotetaan annettavaksi aluehallintovirastoille eikä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille, koska aluehallintovirastot toimivat kanteluviranomaisina annetussa laissa eikä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ole muutenkaan säädetä kuntien toiminnan laillisuusvalvontaa tai toimivaltaa velvoittaa kuntaa toimimaan lainmukaisesti uhkasakon uhalla.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia kuntia koskeva määräaikainen arviointimenettely vakinaistetaan. Arviointimenettelystä säädettäisiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa ja samalla kumottaisiin menettelyä koskeva säännös kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa.

3 Esityksen vaikutukset

3.1 Taloudelliset vaikutukset

Valtionosuusprosentin korottaminen 0,03 prosenttiyksiköllä liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uusien ja laajenevien tehtävien toteuttamiseen siten, että valtionosuus laajentuvissa ja uusissa tehtävissä on 50 prosenttia. Ehdotus merkitsee, että kunnan peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan hallitusohjelman mukaisten lainsäädäntömuutoksien toteuttamiseen liittyen 21,25 miljoonalla eurolla vuonna 2011.

Valtionosuuden lisäyksestä suurin osa kohdistuu jo lainmuutoksilla toteutettuihin tehtävämuutoksiin. Lisäyksestä noin 3,3 miljoonaa euroa liittyy 1.9.2009 voimaan tulleen vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen viimeisen vaiheen toteuttamiseen, 9,3 miljoonaa euroa 1.7.2009 voimaan tulleen neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräiseen toimeenpanoon sekä 3 milj. euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen.

Kunnille esitetään uusia tehtäviä tai tehtävien laajennuksia hallituksen esityksessä Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi ( HE 90/2010 vp). Lisäksi tehtävälaajennuksia ehdotetaan talousarvioesitykseen liittyvässä hallituksen esityksessä laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä hallituksen esityksessä laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä.

Hallituksen esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi esitettyjen tehtävien kustannusvaikutus kunnille on 10 milj. euroa, joten valtionosuusmäärärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 5 milj. euroa. Lastensuojelulain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan lapsiperheiden kotipalvelun saannin tehostamista ja tällä perusteella määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 600 000 euroa. Lisäksi valtionosuutta lisätään 100 000 euroa sillä perusteella, että kuntien tehtäviä laajennetaan liittyen lapsen sijoittamiseen vankilaan vanhempansa kanssa vankilan perheosastoon.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1,2 milj. euroa sillä perusteella, että hallitus antaa talousarvioesityksen yhteydessä esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta siten, että tuki sidotaan 1.3.2011 lukien kansaneläkeindeksiin.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia vähennetään 11,7 miljoonaa euroa sillä perusteella, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetulla lailla (133/2010) on toteutettu vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen ja niihin liittyvien toimintakulujen siirtäminen valtiolle 1.9.2010 lukien. Siirto on kustannusneutraali valtion ja kuntien välillä eikä sitä ole otettu huomioon 21,25 miljoonan euron lisämäärärahan laskemisessa.

Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseksi valtionosuudesta tehtävää vähennystä ehdotetaan jatkettavaksi ja korotettavaksi siten, kunnille maksettavaa valtionosuutta vähennetään vuosittain 10 miljoonalla eurolla vuosina 2011—2014 aiemman 5 miljoonan euron sijasta. Ehdotetulla Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoittamiseksi tehtävällä valtionosuuden 1,25 miljoonan euron vähennyksellä varaudutaan kuntasektorin osuuden rahoittamiseen palvelukeskuksen perustamiseen ja toimintaan vuonna 2011. Valtio ja kunnat osallistuvat rahoitukseen kummatkin puoliksi.

Verolainsäädännössä tehtävien tuloveroperustemuutosten johdosta kuntien kunnallisveron tuotto alentuu yhteensä 129 milj. euroa, joka esityksessä ehdotetaan korvattavaksi kunnille täysmääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 24,23 euroa asukasta kohden. Kunnallisveron tuoton alentumisesta 101 miljoonaa euroa johtuu ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimisesta verovelvollisille valtion tuloveroasteikkoa lieventämällä ja työtulovähennystä kasvattamalla. Eläketulon veroasteen pitäminen korkeintaan vastaavansuuruisen palkkatulon veroasteen tasolla vähentää kunnallisveron tuottoa 14 miljoonaa euroa. Eläketulon verotuksen keventäminen toteutetaan valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä kasvattamalla. Perusvähennyksen enimmäismäärän korottaminen alentaa kunnallisveron tuottoa 14 miljoonaa euroa. Laskelmissa on oletettu, että keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti pysyy vuoden 2010 tasolla.

Arviointimenettelyn taloudelliset vaikutukset kunnissa riippuvat arviointiryhmien esitysten toteutuksesta. Arviointiryhmien työ aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia, joiden määrä riippuu arviointiin tulevien kuntien lukumäärästä. Vuositasolla hallinnolliset kustannukset ovat olleet yhteensä noin 20 000—40 000 euroa.

3.2 Vaikutukset kuntien toimintaan

Aluehallintovirastoille ehdotettu oikeus velvoittaa kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä toimimaan siten kuin laki edellyttää, selventää nykyistä oikeustilaa. Aluehallintovirastot ovat yleisen toimivallan perusteella asettaneet kunnille uhkasakkoja mutta toimivaltasäännös ei ole ollut yksiselitteinen.

Valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi tehdyllä valtionosuuden vähennyksellä rahoitetaan SADe-hankkeita, joiden tarkoituksena on sähköisen asioinnin laaja toteuttaminen sekä erityisesti kuntia hyödyttävien uusien sähköisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto.

IT-palvelukeskus edistää omalta osaltaan hallinnon kustannustehokasta, toimivaa ja kilpailukykyistä palvelutuotantoa. Tehostamalla yhteistoimintaa ja kunnallishallinnon ja valtionhallinnon koordinointia saavutettaisiin kustannussäästöjä, jotka hyödyttäisivät koko kansan kansantaloutta ja erityisesti kuntia. Saavutettavien kustannussäästöjen avulla kyetään osaltaan vaikuttamaan siihen, etteivät tietohallintomenot kasva tarpeettomasti. Järjestelyn seurauksena palvelujen kehittäminen nopeutuu ja vältetään päällekkäistä kehittämistyötä. Keskitetyt integraattoripalvelut parantavat palvelujen laatua ja saatavuutta.

Esitetty arviointimenettelyä koskeva säännös vastaa asiasisällöltään kumottavaksi ehdotettua puitelain mukaista arviointimenettelysäännöstä. Puitelain säännöksen kumoaminen merkitsee valtioneuvoston asetuksen kunnan talouden tunnuslukujen eräiden raja-arvojen (172/2007) kumoutumista. Tarkoitus on kuitenkin säätää raja-arvoista uudella valtioneuvoston asetuksella samalla tavoin kuin aiemmin. Vaikka arviointimenettely esitetään vakinaistettavaksi, arviointimenettelyn lainsäädännöllinen paikka tulee harkittavaksi uudelleen kuntalain kokonaisuudistuksessa.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriön kuntaosastolla yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamista on valmisteltu valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jossa mukana ovat olleet valtiovarainministeriön hallinnon kehittämis-, kunta- ja budjettiosaston, Suomen kuntaliiton, opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, valtioneuvoston kanslian, Valtiokonttorin, Kansaneläkelaitoksen sekä Sitran edustajat.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esityksessä ehdotettava valtionosuusprosentin korotus liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi ( HE 90/2010 vp) ja siinä esitettyihin uusiin ja laajentuviin tehtäviin. Lisäksi korotukseen liittyy hallituksen talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuuksista annetun lain, lapsilisälain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta sekä hallituksen esitys laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisista lastensuojeluyksiköistä.

Veroperustemuutoksista aiheutuva valtionosuuksien korotus liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta.

Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamiseen ja toimintaan esitetty vähennys liittyy mahdollisesti myöhemmin annettavaan hallituksen esitykseen laiksi Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta.

Esitys liittyy vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6 Voimaantulo

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta lukien. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamiseen liittyvä muutosesitys liittyy vuoden 2011 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ennen lain voimaantuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tarkoitus on, että ehdotetut muutokset voidaan ottaa huomioon päätettäessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vuodelle 2011.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

1.

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n 1 momentti, 36 §:n 1 momentti ja 55 §:n 1 momentti, sekä

lisätään lakiin uusi 35 §:n 3 ja 4 momentti, 63 a ja 63 b §, seuraavasti:


1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan käyttökustannuksiin myönnettävään valtionosuuteen sellaisiin kuntien tehtäviin (valtionosuustehtävä), joista säädetään:

1) perusopetuslaissa (628/1998);

2) lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973);

3) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996);

4) kansanterveyslaissa (66/1972);

5) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989);

5 a) terveydenhuoltolaissa ( / );

6) sosiaalihuoltolaissa (710/1982);

7) toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997);

8) elatustukilaissa (580/2008);

9) lastensuojelulaissa (417/2007);

10) kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977);

11) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetussa laissa (380/1987);

12) kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001);

13) mielenterveyslaissa (1116/1990);

14) päihdehuoltolaissa (41/1986);

15) tartuntatautilaissa (583/1986);

16) terveydensuojelulaissa (763/1994);

17) elintarvikelaissa (23/2006);

18) kuntien ympäristösuojelun hallinnosta annetussa laissa (64/1986);

19) kemikaalilaissa (744/1989);

20) lääkelain (395/1987) 8 luvussa;

21) kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004);

22) sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002);

23) raittiustyölaissa (828/1982);

24) toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/1976);

25) eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009);

26) kirjastolaissa (904/1998);

27) kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992); ja

28) taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998).



35 §
Veroperustemuutoksien huomioon ottaminen valtionosuudessa

Vuoden 2011 verotuksessa toteutettavista veroperustemuutoksista johtuvat verotulomenetykset korvataan kunnille lisäämällä kuntien valtionosuutta 24,23 euroa asukasta kohden.


Jos 3 momentissa tarkoitetun valtionosuuden lisäyksen jälkeen kunnan verotulojen menetys on suurempi kuin 24,23 euroa asukasta kohden, lisätään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta euromäärällä, joka saadaan vähentämällä asukaskohtaisesta verotulojen menetyksestä 24,23 euroa asukasta kohden. Jos kunnan verotulojen menetys on pienempi kuin 24,23 euroa asukasta kohden, vähennetään kunnan valtionosuudesta euromäärä, joka saadaan vähentämällä 24,23 eurosta kunnan verotulojen menetys asukasta kohden. Valtionosuuden yhteenlasketut vuosittaiset lisäykset ja vähennykset ovat koko maan tasolla yhtä suuret. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden muutosta laskettaessa sovelletaan vuoden 2009 verotustietoja sekä vuoden 2010 veroprosenttia ja asukaslukua.


36 §
Määräaikaiset kuntien valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset

Vuosina 2011—2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään vuosittain 1,88 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeiden rahoittamiseksi. Vuonna 2011 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään lisäksi 0,23 euroa asukasta kohden Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen perustamiseen sekä toiminnan rahoittamiseksi.



55 §
Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

Kunnan 12—23 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset ja 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 34,11 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 65,89 prosenttia.



63 a §
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi.


Selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnan valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.


Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa (1698/2009) tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.


63 b §
Uhkasakko

Jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen, aluehallintovirasto voi, asianomaista ministeriötä kuultuaan, sakon uhalla määrätä kunnan tai kotikuntakorvauksen saajan noudattamaan velvoitetta.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.



2.

Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


1 §

Tällä lailla kumotaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 9 § siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.


2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .




Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Hallinto- ja kuntaministeri
Tapani Tölli

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.